APOSTOLITTEN TEOT, P. LUUKKAALTA KIRJOITETUT
2283
joka tahtoo itse Paavalia kuulla.
I. Kuin siis Festus oli tullut maa-
kuntaan, meni hän Kesareasta
kolmannen päivän perästä ylös
Jerusalemiin.
2. Niin ylimmäinen pappi ja
ylimmäiset Juudalaisista tulivat
hänen eteensä Paavalia vastaan,
ja rukoilivat häntä,
3. Ja pyysivät häneltä suosiota
häntä kohtaan, että hän kutsut-
tais hänen Jerusalemiin, ja väi-
jyivät häntä tappaaksensa tiellä.
4. Niin Festus vastasi, että Paa-
vali piti hyvin kätkettämän Kesa-
reassa, ja että hän tahtoi itse
pian sinne vaeltaa.
5. Jotka siis teidän seassanne,
sanoi hän, voimalliset ovat, ne
tulkaan alas meidän kanssamme,
ja jos jotakin vääryyttä on tässä
miehessä, niin kantakaan he hä-
nen päällensä.
6. Kuin hän siis oli heidän ty-
könänsä viipynyt enempi kuin
kymmenen päivää, läksi hän alas
Kesareaan. Ja toisena päivänä
istui hän tuomioistuimelle ja
käski Paavalin tuoda edes.
7. Kuin hän oli tullut edes, sei-
soivat ne Juudalaiset ympärillä,
jotka olivat Jerusalemista tulleet
alas, ja toivat edes monta ja
suurta vikaa Paavalia vastaan,
joita ei he voineet vahvistaa;
8. Sillä hän vastasi edestänsä:
en minä ole mitään rikkonut
Juudalaisten lakia, en templiä,
enkä keisaria vastaan.
9. II. Niin Festus tahtoi Juuda-
laisten mieltä noutaa, vastasi
Paavalia ja sanoi: tahdotkos
mennä ylös Jerusalemiin ja siellä
näistä oikeudella seisoa minun
edessäni?
10. Mutta Paavali sanoi: minä
seison keisarin oikeudessa, ja
siinä tulee minua tuomita: en
minä ole Juudalaisille mitään
vääryyttä tehnyt, kuin sinä itse-
kin paremmin tiedät.
11. Sillä jos minä olen jonkun
vahingoittanut, eli minun henkeni
rikkonut, niin en minä tahdo
välttää kuolemaa: jos ei taas mi-
tään niistä ole, mitä he minun
päälleni kantavat, niin ei yksi-
kään taida minua antaa heidän
käsiinsä*: minä turvaan keisariin.
12. Silloin Festus puhutteli raatia
ja vastasi: keisariin sinä turvasit,
keisarin tykö pitää myös sinun
menemän.
