JOB
1118
12. Katso, jos hän menee äkisti,
kuka noutaa hänen jälleen? kuka
sanoo hänelle: mitäs teet?
13. Hän on Jumala, hänen vi-
haansa ei yksikään aseta*; hä-
nen allensa pitää itsensä kumar-
taman ylpiätkin herrat.
14. II. Kuinka minun pitäisi häntä
vastaaman, ja löytämän sanoja
häntä vastaan?
15. Ehkä minulla vielä oikeus
olis, niin en kuitenkaan taida
minä häntä vastata; vaan täytyis
oikeudessa rukoilla.
16. Ja ehkä minä vielä häntä
avuksihuutaisin, ja hän kuulis
minua, niin en minä uskoisi, että
hän kuultelis minun ääntäni;
17. Sillä hän runtelee minun tuu-
lispäällä, ja enentää minun haa-
vani ilman syytä.
18. Ei hän anna minun henkeni
virota, vaan täyttää minun mur-
heella.
19. Jos joku tahtoo voimaa, kat-
so, hän on voimallinen; jos joku
tahtoo oikeutta, kuka todistaa
minun kanssani?
20. Jos minä sanoisin: minä
olen oikia, niin minun suuni kui-
tenkin tuomitsee minun: eli minä
olen vakaa, niin hän kuitenkin
tekee minun pahaksi.
21. Ehkä minä vielä vakaa olisin,
niin en minä kuitenkaan tunne
itsiäni; vaan minä suutun elä-
määni.
22. III. Se on se ainoa minkä
minä sanonut olen, hän kadot-
taa hyvän ja jumalattoman.
23. Kuin hän rupee lyömään,
niin hän tappaa äkisti, ja pilkkaa
viattomain kiusausta.
24. Maa annetaan jumalattoman
käsiin, hän peittää sen tuomari-
en kasvot: ellei se niin ole, kuin-
ka se myös toisin on?
25. IV. Minun päiväni ovat olleet
nopiammat kuin juoksia: ne ovat
paenneet, ja ei mitään hyvää
nähneet.
26. Ne ovat pois menneet kuin
joutuva haaksi, kuin kotka lentää
rualle.
27. Koska minä ajattelen: minä
unhotan valitukseni, ja muutan
kasvoni ja virvoitan minuni:
28. Niin minä pelkään kaikkia
minun kipujani, tietäen, ettes
anna minun olla viatoinna.
29. Jos olen jumalatoin, miksi
minä nyt itsiäni hukkaan vai-
vaan?
30. Vaikka minä pesisin* itseni
