JOB
1127
15. Katso, hänen pyhäinsä seas-
sa ei ole yhtään nuhteetointa; ja
taivaat ei ole puhtaat hänen
edessänsä.
16. Kuinka paljon enemmin ihmi-
nen on kauhia ja ilkiä, joka juo
vääryyttä niinkuin vettä?
17. II. Minä osoitan sinulle sen,
kuule minua: minä luettelen si-
nulle, mitä minä nähnyt olen:
18. Mitä taitavat sanoneet ovat,
jota ei yksikään heidän isistänsä
ole salannut.
19. Joille ainoille maa annettu
on, niin ettei yksikään outo saa-
nut käydä heidän keskellänsä.
20. Jumalatoin vapisee* kaiken
elinaikansa, ja tyrannin vuosiluku
on peitetty.
21. Pelvon ääni on hänen kor-
vissansa*, että rauhassakin pitää
hävittäjä tuleman hänen päällen-
sä+.
22. Ei hän usko palajavansa pi-
meydestä, ja varoo aina miek-
kaa.
23. Kuin hän lähtee sinne ja
tänne elatuksensa jälkeen, niin
hän luulee aina pimeyden päivän
käsissänsä olevan.
24. Ahdistus ja hätä peljättävät
häntä, ja yllyttävät hänen, niin-
kuin kuningas valmis sotaan.
25. Sillä hän on ojentanut kä-
tensä Jumalaa vastaan, ja vah-
vistanut itsensä Kaikkivaltiasta
vastaan.
26. Hän juoksee päätäpäin häntä
vastaan, ja seisoo ynseästi hän-
tä vastaan.
27. Hän on peittänyt kasvonsa
lihavuudellansa*, ja lihoittanut ja
paisuttanut itsensä.
28. Mutta hänen pitää asuman
hävitetyssä kaupungissa ja asu-
mattomissa huoneissa, jotka
roukkioksi riutumallansa ovat.
29. Ei hänen pidä rikastuman,
eikä hänen tavaransa pysymän,
eikä hänen onnensa pidä le-
viämän maassa.
30. Ei hänen pidä pääsemän pi-
meydestä: tulen liekki kuivaa hä-
nen oksansa, ja hänen suunsa
hengellä katoo.
31. Ei hän taida uskaltaa turhuu-
teen, että hän on petetty; sillä
turhuus on hänen palkkansa.
32. Hän loppuu ennen aikaan-
sa*, ja hänen oksansa ei pidä
vihoittaman.
33. Hän poimitaan niinkuin kyp-
symätöin marja viinapuusta, ja
niinkuin öljypuu varistaa kukois-
