SANANLASKUT
7. Luku.
I. Viisauden muistutus vaarin ottamiseen. II. Haureellisen naisen irstaisuus, ja häneen mieltyväisen nuorukaisen surma. III. Varoitus senkaltaista porttonaista karttamaan.
I. Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
2. Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
3. Sido ne sormiis*, kirjoita ne sydämes tauluun+.
4. Sano viisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
5. II. Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
6. Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
7. Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
8. Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneesensa.
9. Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
10. Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
11. Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
12. Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
13. Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
14. Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tänäpänä täyttänyt lupaukseni:
15. Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinun löytänyt.
16. Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
17. Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
18. Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaamme meitämme keskenämme rakkaudella.
19. Sillä ei mies ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
20. Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
21. Ja niin hän houkutteli monella sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
22. Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
23. Siihenasti kuin hän nuolilla* ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
24. III. Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
25. Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
26. Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
27. Hänen huoneensa ovat helvetin tiet, jotka menevät alas kuoleman kammioihin.