SANANLASKUT
2. Luku.
I. Neuvotaan oikiaa ja hyödyttäväistä viisautta etsimään. II. Opetetaan, että viisaus varjelee pahalta tieltä ja haureellisesta himosta. III. Osoitetaan hyville hyvin ja pahoille pahoin käyvän.
I. Poikani, jos otat minun puheeni, ja minun käskyni kätket;
2. Niin anna korvas kuulla viisautta, ja taivuta sydämes ymmärrykseen.
3. Sillä jos ymmärrystä ahkerasti halajat, ja rukoilet* taitoa;
4. Jos sitä etsit niinkuin hopiaa, ja pyörit sen perään niinkuin tavaran;
5. Niin sinä ymmärrät Herran pelvon, ja Herran tunnon löydät.
6. Sillä Herra antaa viisauden, ja hänen suustansa tulee taito ja ymmärrys.
7. Hän antaa toimellisten hyvin käydä, ja suojelee niitä, jotka viattomasti vaeltavat,
8. Varjelee hurskaat, ja holhoo pyhäinsä retket.
9. Silloin sinä ymmärrät vanhurskauden ja tuomion, oikeuden ja kaiken hyvän tien.
10. II. Jos viisaus sydämees tulee, ja taito on sinulle kelvollinen,
11. Niin hyvä neuvo sinun varjelee, ja ymmärrys kätkee sinun,
12. Tempaamaan sinun pois pahalta tieltä, ja niiden seurasta, jotka toimettomia puhuvat,
13. Ja hylkäävät oikian tien, ja vaeltavat pimeitä retkiä;
14. Jotka iloitsevat pahoista töistänsä, ja riemuitsevat pahoista menoistansa;
15. Joiden tiet ovat vastahakoiset, ja retket väärät ja häpiälliset:
16. Ettet sinä ryhtyisi vieraasen vaimoon, joka ei sinun ole, joka suloisilla sanoilla puhuttelee,
17. Ja hylkää nuoruutensa johdattajan, ja unohtaa Jumalansa liiton.
18. Sillä hänen huoneensa kallistuu kuolemaan, ja hänen askeleensa kadotettuin tykö.
19. Jokainen joka menee hänen tykönsä, ei palaja, eikä elämän tielle joudu;
20. Ettäs vaeltaisit hyvää tietä, ja pitäisit hurskasten tiet.
21. III. Sillä vanhurskaat asuvat maassa, ja vakaat siinä pysyvät;
22. Mutta jumalattomat hukutetaan maasta, ja ylönkatsojat siitä teloitetaan.