HOOSEA
14. Luku.
I. Samarialle julistetaan rangaistus, ja neuvotaan kääntymykseen. II. Herra lupaa armolla heitä kohdata. III. Päätökseksi varoitetaan vaarinottamiseen.
I. Samaria* pitää autioksi tuleman, sillä hän on Jumalallensa kovakorvainen ollut; heidän pitää miekalla lankeeman, ja heidän nuoret lapsensa paiskattaman rikki, ja heidän raskaat vaimonsa pitää reväistämän rikki.
2. Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö*; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.
3. Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.
4. Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
5. II. Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.
6. Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.
7. Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu*, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon+.
8. Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla*, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.
9. Ephraim (sanokaan): mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.
10. III. Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis*? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä+, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.
Hosean Kirjan loppu.