HOOSEA
13. Luku.
I. Valitus Israelin lasten epäjumalisuudesta. II. Rangaistuksen uhkaus, johon he itse olivat syynä. III. Lohdullinen ennustus Kristuksen lunastuksesta.
I. Kuin Ephraim puhui*, niin siitä tuli pelko; hän korotti itsensä Israelissa, ja teki syntiä Baalimin kautta+, ja kuoli.
2. Mutta nyt he vielä enemmin syntiä tekevät, ja valavat kuvia hopiastansa, ymmärryksensä jälkeen epäjumalia, joka kaikki sepän työ on*; joista he saarnaavat: joka tahtoo niiden vasikkain suuta antaa, sen pitää ihmisiä uhraaman.
3. II. Sentähden pitää heidän oleman niinkuin aamu-utu ja varhain lankeeva kaste, joka raukee, niinkuin akanat, jotka puhalletaan pois luvasta*, ja niinkuin savu totosta.
4. Mutta minä olen Herra sinun Jumalas hamasta Egyptin maasta*; ei tosin sinun pitäisi muuta jumalaa tunteman paitsi minua, eikä yhtään vapahtajaa, vaan minua ainoaa+.
5. Minä tunsin sinun korvessa, karkiassa maassa.
6. Mutta että he ovat ravitut, ja kyllänsä saaneet*; he saivat kyllänsä ja heidän sydämensä paisui: sentähden he minun unhottavat.
7. Minä myös tahdon olla heidän kohtaansa niinkuin jalopeura, ja tahdon heitä väijyä niinkuin pardi tiellä.
8. Minä tahdon heitä kohdata niinkuin karhu*, jonka pojat ovat otetut pois, ja reväistä heidän paatuneen sydämensä rikki, ja tahdon heidät siellä syödä ylös, niinkuin jalopeura; metsän pedot pitää heidät rikki repimän.
9. Itse sinä olet sinun kadotukses, Israel! vaan minussa on sinun apus.
10. Missä on sinun kuninkaas, joka sinua taitais auttaa kaikissa sinun kaupungeissas? ja sinun tuomaris, joista sinä sanoit: anna minulle kuningas* ja päämiehiä.
11. Minä tosin annoin sinulle kuninkaan* minun vihassani, ja otan sen sinulta pois minun hirmuisuudessani.
12. Ephraimin pahateko on sidottu kokoon, ja hänen syntinsä ovat salatut.
13. Hänelle pitää tuleman synnyttäväisen kipu*; hän on tyhmä lapsi, sillä ei hän taida sitä aikaa lasten synnyttämisessä pysyväinen olla.
14. III. Mutta minä tahdon heitä päästää helvetin vallasta, ja vapahtaa heitä kuolemasta. Kuolema, minä tahdon olla sinulle myrkky, helvetti, minä tahdon olla sinulle surma*! Kuitenkin on se lohdutus minun silmäini edestä peitetty.
15. Sillä hänen pitää veljesten vaiheella hedelmää tekemän; Herran itätuulen* pitää tuleman korvesta, ja hänen kaivonsa pitää kurehtuman, ja hänen lähteensä kuivuman, sen pitää raateleman kaikkein kalleimmat kalut ja tavarat.