Se P. Johannesen Theologin Ilmestys
tuolinsa päälle. Jolla korwa ompi/ hän kuulkaan mitä Henki sanoopi
seurakunnille.
IV. Lucu.
4:1 SIjtte mine näin/ ia catzo/ yxi Oui auatin Taiuasa/ ia se ensimeinen
Äni ionga mine cwlin minun cansani puhuuan/ ninquin Basunan/
sanouan/ ylesastu tenne ia mine osotan sinulle mite testelehin
tapactuman pite.
Sitten minä näin/ ja katso/ yksi owi awattiin taiwaassa/ ja se
ensimmäinen ääni jonka minä kuulin minun kanssani puhuwan/ niinkuin
pasuunan/ sanowan/ ylös astu tänne ja minä osoitan sinulle mitä tästä
lähin tapahtuman pitää.
4:2 Ja cochta mine olin Hengese. Ja catzo/ yxi Stoli oli pandu
Taiuasen/ ia Stolin päle yxi istuua.
Ja kohta minä olin Hengessä. Ja katso/ yksi tuoli oli pantu taiwaaseen/
ja tuolin päällä yksi istuwa.
4:3 Ja ioca istui hen oli näkyens sen Kiuen Jaspidi ia Sardion caltainen.
Ja joka istui hän oli näköänsä sen kiwen jaspinin ja sardion kaltainen.
4:4 Ja Taiuancaari oli ymberins henen Stolians/ näkyens Smaragdin
caltainen Ja sen Stolin ymberille oli neliecolmatkymmende Stolia/ ia
ninen Stolein päle olit neliecolmatkymmende Wanhinda jstuuaiset
puetetut walkeilla wateilla/ ia oli heiden Päsens cullaiset Crunut.
Ja taiwaan kaari oli ympärinsä hänen tuoliansa/ näköänsä smaragdin
kaltainen. Ja sen tuolin ympärillä oli neljäkolmatkymmentä tuolia/ ja
niinen tuolien päälle olit neljätkolmatkymmentä wanhinta istuwaiset
puetetut walkeilla waatteilla/ ja oli heidän päässänsä kultaiset kruunut.
4:5 Ja Stolista wloskieuit Leimauxet/ ia pitkeiset ia Änet/ ia seitzemen
tulista Lampua palauaista Stolin edhes/ Jotca ouat ne seitzemen
Jumalan Hengie.
Ja tuolista uloskäwit leimaukset/ ja pitkäiset ja äänet/ ja seitsemän
tulista lamppua palawaista tuolin edessä/ jotka owat ne seitsemän