Se P. Petarin ensimmäinen epistola
kateus ja kaikki panetus.
2:2 Ja halatka sen selkien * ierghielisen Reeskan ielkin/ ninquin ne
eskensyndynet Lapsucaiset/ Senpäle ette te sen saman cautta
yleskaswaisitte.
Ja halatkaa sen selkiän * järjellisen rieskan/ leivän jälkeen/ Niinkuin ne
äskensyntyneet lapsukaiset / Senpäälle että te sen saman kautta
ylöskasvaisitte.
2:3 Jos te mwtoin maistanet oletta/ ette HERRA ombi Lakia/
Jos te muuton maistaneet olette/ että HERRA onpi lakia/
2:4 ionga tyge te mös tullet oletta/ ninquin sen eleuen Kiuen tyge/
Joca Inhimisilde on hylietty/ Mutta Jumalan tykene hen ombi wloswalittu
ia callis.
jonka tykö te myös tulleet olette/ niinkuin sen eläwän kiven tykö/ Joka
ihmisiltä on hyljätty/ Mutta Jumalan tykönä hän ompi uloswalittu ja
kallis.
2:5 Ja mös te nin quin ne eleuet Kiuet raketka teiten Hengelisexi
Hoonexi/ ia pyhexi Pappiudhexi wfframahan Hengelisi Uffri/ iotca
Jumalalle otoliset olisit Iesusen Christusen cautta.
Ja myös te niinkuin ne eläwät kirvet, raketkaa/ rakentakaa teitä
hengelliseksi huoneeksi/ ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä
uhria/ jotka Jumalalle otolliset olisit Jesuksen Kristuksen kautta.
2:6 Sente'den seisopi mös Ramatusa/ Catzo/ Mine panen Syonin ydhen
wloswalitun callin culmakiuen/ Ja ioca henen pälens vskopi/ ei se
wilpistetä.
Sentähden seisoopi myös Raamatussa/ Katso/ Minä panen Sioniin
yhden uloswalitun kalliin kulmakiwen/ Ja joka hänen päällensä uskoopi/
ei se wilpistele.
2:7 Teille iotca nyt vskotte/ ombi hen callis. Mutta nijlle vskottomille
(ombi se Kiui ionga Rakendaijat ouat poishylienet/ ia on Culmakiuexi
tullut)
Teille, jotka nyt uskotte/ ompi hän kallis. Mutta niille uskottomille (ompi
