SANANLASKUT
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
27 Luku |
27 Luku. |
|
|
Hiskian miesten kokoamat Salomon sananlaskut; jatkoa: Lauselmia elämän eri aloilta. |
Monikahdat opettavaiset sananlaskut yhdessä ja toisessa tilassa. |
|
|
1. Älä huomispäivästä kersku, sillä et tiedä, mitä mikin päivä synnyttää. |
1. Älä kehu* huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä tänäpänä tapahtuu+. |
|
|
Siir 18:25 Muista nälän aikaa yltäkylläisyyden aikana, köyhyyttä ja puutetta rikkauden päivinä. |
Ps 75:5. Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko*, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako. |
Jaak. 4:13 Kuulkaa nyt, te, jotka sanotte: Tänään tai huomenna lähdemme siihen ja siihen kaupunkiin ja viivymme siellä vuoden ja teemme kauppaa ja saamme voittoa - |
Ps 75:6. Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi, |
|
Ps 75:7. Niin kuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa. |
|
Sir 18:25. Muista sitä vihaa, joka lopulla on tuleva. |
|
Sir 18:26. Sillä kuin ihminen ravittu on, niin muistakaan, että hän jälleen isoaa; ja kuin ihminen rikas on, niin ajatelkaan, että hän jälleen köyhäksi tulla taitaa. |
|
Jak 4:13. Nyt hyvin, te jotka sanotte: menkäämme tänäpänä taikka huomenna* siihen eli siihen kaupunkiin, ja viettäkäämme siinä yksi vuosi, ja tehkäämme kauppaa ja voittakaamme, |
|
Jak 4:14. Jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Sillä mikä on teidän elämänne? Se on löyhkä*, joka vähäksi (hetkeksi) näkyy, mutta sitte katoo. |
|
|
2. Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras, eikä omat huulesi. |
2. Anna toisen sinuas kiittää, ja ei sinun oman suus, muukalaisen, ja ei omain huultes. |
|
|
Jer. 9:23 Näin sanoo Herra: Älköön viisas kerskatko viisaudestansa, älköön väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älköön rikas kerskatko rikkaudestansa; |
Jer 9:23. Näin sanoo Herra: älkään viisas kerskatko viisaudestansa, älkään väkevä kerskatko väkevyydestänsä, älkään myös rikas kerskatko rikkaudestansa; |
|
|
3. Raskas on kivi ja painava hiekka, mutta molempia raskaampi hullun suuttumus. |
3. Kivi on raskas ja santa painaa; vaan tyhmän viha on raskaampi kuin ne molemmat. |
|
|
Job 5:2 Mielettömän tappaa suuttumus, tyhmän surmaa kiivaus. |
Sir 22:19. Niin kuin huone, joka toisen huoneen kanssa on vahvasti sidottu yhteen, ei tuulispäätä kukisteta: |
Job 6:3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan. |
|
Saarn. 7:10 Älä sano: Mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset? Sillä sitä et viisaudesta kysy. |
|
|
|
4. Kiukku on julma, viha on niinkuin tulva; mutta kuka voi kestää luulevaisuutta?. |
4. Viha on julma kappale* ja karvas mieli on myrsky; ja kuka taitaa olla kateutta vastaan? |
|
|
Sananl. 6:34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän koston päivänä. |
Job 5:2. Mutta tyhmän tappaa viha, ja taitamattoman kuolettaa kiivaus. |
Jaak. 1:20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä. |
Jak 1:20. Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on. |
|
|
5. Parempi julkinen nuhde kuin salattu rakkaus. |
5. Julkinen kuritus on parempi kuin salainen rakkaus. |
6. Ystävän lyönnit ovat luotettavat, mutta vihamiehen suutelot ylenpalttiset. |
6. Hyvänsuovan haavat ovat paremmat* kuin petolliset vainoojain suunantamiset. |
|
|
|
Ps 141:5. Vanhurskas lyökään minua ystävällisesti*, ja nuhdelkaan minua, se olkoon niin kuin öljy minun pääni päällä; sillä minä vielä rukoilen heidän pahuuttansa vastaan. |
|
|
7. Kylläinen polkee hunajaakin, nälkäiselle on kaikki karvaskin makeata. |
7. Ravittu sielu polkee hunajaa; vaan isoovaiselle sielulle ovat kaikki karvaatkin makiat. |
|
|
|
Job 6:5. Huutaako metsä-aasi, kuin hänellä ruohoja on? ammuuko härkä, kuin hänellä on ruokaa? |
|
Job 6:6. Syödäänkö mautointa ilman suolaa? eli maistaako valkuainen munan ruskuaisen ympäriltä? |
|
|
8. Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikoiltaan. |
8. Niin kuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka siastansa siirtää. |
9. Öljy ja suitsuke ilahuttavat sydämen; samoin ystävän hellyys, alttiisti neuvoja antavainen. |
9. Voiteesta ja suitsutuksesta sydän iloitsee, ja ystävän hyvä neuvo on sielulle otollinen. |
10. Ystävääsi ja isäsi ystävää älä hylkää, äläkä hätäpäivänäsi mene veljesi taloon: parempi läheinen naapuri kuin kaukainen veli. |
10. Älä hylkää ystävääs, ja isäs ystäviä, ja älä mene veljes huoneesen, kuin sinun väärin käy; sillä parempi on kylänmies, joka läsnä on, kuin veli, joka taampana on. |
|
|
Sananl. 18:24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia. |
|
|
|
11. Viisastu, poikani, ja ilahuta minun sydämeni, niin minä voin antaa herjaajalleni vastauksen. |
11. Ole viisas, poikani, ja iloita* sydämeni, että minä taitaisin vastata sitä, joka minua pilkkaa. |
|
|
Sananl. 10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi. |
San l. 10:1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi. |
Sananl. 23:15 Poikani, jos sinun sydämesi viisastuu, niin minunkin sydämeni iloitsee; |
San l. 23:15. Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee. |
Sananl. 29:3 Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa. |
San l. 29:3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä*; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaransa+. |
|
|
12. Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon. |
12. Viisas näkee vaaran, ja lymyttää itsensä; vaan tyhmät menevät siihen, ja saavat vahingon. |
|
|
Sananl. 22:3 Mielevä näkee vaaran ja kätkeytyy, mutta yksinkertaiset käyvät kohti ja saavat vahingon. |
San l. 22:3. Viisas näkee pahan, ja karttaa; taitamattomat juoksevat lävitse, ja saavat vahingon. |
|
|
13. Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden. |
13. Ota hänen vaatteensa, joka toisen takaa, ja ota häneltä pantti muukalaisen edestä. |
|
|
Sananl. 20:16 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta. |
San l. 20:16. Ota hänen vaatteensa, joka muukalaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä. |
Sananl. 22:26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista. |
San l. 22:26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat; |
|
|
14. Joka siunaa ystäväänsä isoäänisesti aamulla varhain, sille se luetaan kiroukseksi. |
14. Joka lähimmäistänsä siunaa korkialla äänellä, ja nousee varhain, se luetaan hänelle kiroukseksi. |
15. Räystäästä tippuva vesi sadepäivänä ja toraisa vaimo ovat yhdenveroiset. |
15. Riitainen vaimo, ja alinomainen tiukkuminen* suuresta sateesta, nämät oikein yhteen verrataan. |
|
|
Sananl. 19:13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi. |
San l. 19:13. Hullu poika on isänsä murhe*, ja riitainen vaimo on niin kuin alinomainen pisaroitseminen+. |
|
|
16. Joka tahtoo hänet salassa pitää, se tuulta salassa pitää, se tavoittaa öljyä oikeaan käteensä. |
16. Joka häntä tahtoo kätkeä, hän käsittelee tuulta, ja pivo öljyä kädessänsä. |
17. Rauta rautaa hioo, ja ihminen toistansa hioo. |
17. Veitsi hioo veitsen, ja mies teroittaa ystävänsä. |
18. Joka viikunapuuta hoitaa, saa syödä sen hedelmää; ja joka isännästänsä vaarin pitää, se tulee kunniaan. |
18. Joka fikunapuunsa varjelee, se syö siitä hedelmän, ja joka herraansa vartioitsee, se kunnioitetaan. |
19. Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä. |
19. Niin kuin varjo on vedessä ihmisen kasvon suhteen, niin on ihmisen sydän toisia vastaan. |
20. Tuonela ja horna eivät kylläänsä saa; eivät myös saa kylläänsä ihmisen silmät. |
20. Helvetti ja kadotus ei tule ikänä täyteen*, ja ihmisen silmät ovat tyytymättömät+. |
|
|
Sananl. 30:16 tuonela, hedelmätön kohtu, maa, joka ei saa kylläänsä vedestä, ja tuli, joka ei sano: Jo riittää. |
San l. 30:16. Helvetti*, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on. |
Saarn. 1:8 Kaikki tyynni itseänsä väsyttää, niin ettei kukaan sitä sanoa saata. Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä eikä korva täyttänsä kuulemisesta. |
Hab 2:5. Mutta viina tekee ylpiän miehen petolliseksi*, ettei hän taida pysyä siassansa; joka sielunsa levittää niin kuin helvetti, ja on niin kuin kuolema, joka tyytymätöin on; hän tempaa puoleensa kaikki pakanat, ja kokoo tykönsä kaikki kansat. |
Hab. 2:5 Ja vielä: viini on petollista, urho on röyhkeä; mutta hän ei ole pysyväinen, hän, joka levittää kitansa kuin tuonela ja on täyttymätön kuin kuolema, kokoaa itselleen kaikki kansakunnat ja kerää itselleen kaikki kansat. |
Sir 14:9. Ei ahne ihminen ikänä tyydy osaansa, eikä taida ahneuden tähden menestyä. |
Siir 14:9 Ahneen silmä ei tyydy osaansa, ja häijy vääryys kuivuutta sielun. |
|
|
|
21. Hopealle sulatin, kullalle uuni; mies maineensa mukainen. |
21. Mies tulee kiusatuksi kiittäjän suun kautta, niin kuin hopia ahjossa ja kulta pätsissä. |
|
|
Sananl. 17:3 Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra. |
|
|
|
22. Survo hullua huhmaressa, petkelellä surveitten seassa: ei erkane hänestä hänen hulluutensa. |
22. Jos sinä huhmaressa survoisit tyhmän niin kuin ryynit, niin ei kuitenkaan hänen hulluutensa hänestä erkane. |
23. Tiedä tarkoin, miltä pikkukarjasi näyttää; pidä huoli laumoista. |
23. Ota ahkera vaari lampaistas, ja pidä murhe laumastas; |
|
|
Siir 7:22 Jos sinulla on karjaa, hoida sitä; ja jos sinulla on siitä hyötyä, pidä sitä edelleen. |
|
|
|
24. Sillä eivät aarteet säily iäti; ja pysyykö kruunukaan polvesta polveen?. |
24. Sillä ei tavara ole ijankaikkisesti, eikä kruunu suvusta sukuun. |
25. Kun heinä on mennyt ja tuore äpäre tulee näkyviin ja ruoho on koottu vuorilta,. |
25. Ruoho käy ylös, kukkaset puhkeevat, ja heinät vuorilla kootaan. |
26. on sinulla karitsoita puvuksesi ja vuohipukkeja pellon ostohinnaksi. |
26. Lampaat vaatettavat* sinua, ja kauriit antavat pellon vuoron. |
|
|
|
1 Tim 6:8. Mutta koska meillä on elatus ja vaatteet, niin tyytykäämme niihin. |
|
|
27. ja vuohenmaitoa kyllin ravinnoksesi, perheesi ravinnoksi ja palvelijatartesi elatukseksi. |
27. Sinulla on vuohten rieskaa kyllä sekä omaksi että huonees ravinnoksi, ja piikais elatukseksi. |
|
|