SANANLASKUT
33/38 RAAMATTU |
1776 BIBLIA |
16 Luku |
16 Luku. |
|
|
Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta |
Jumalisuuden ja jumalattomuuden erinkaltainen vaikutus. |
|
|
1. Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus. |
1. Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta* tulee kielen vastaus. |
|
|
Sananl. 19:21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen. |
San l. 19:21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä*; mutta Herran neuvo on pysyväinen+. |
Jer. 10:23 Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen vallassansa, eikä miehen vallassa, kuinka hän vaeltaa ja askeleensa ohjaa. |
Jer 10:23. Minä tiedän, Herra, ettei ihmisen tie ole hänen voimassansa, eikä yhdenkään miehen vallassa kuinka hän vaeltais ja käymisensä ojentais. |
|
|
2. Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget. |
2. Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet. |
|
|
Sananl. 21:2 Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään oikeat, mutta Herra tutkii sydämet. |
San l. 21:2. Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet. |
|
|
3. Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät. |
3. Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy. |
|
|
Ps. 37:5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee. |
Ps 37:5. Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee. |
Ps. 55:23 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua. |
Ps 55:23. Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää*, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti. |
1. Piet. 5:7 ja heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen. |
1 Piet 5:7. Kaikki teidän murheenne pankaat hänen päällensä; sillä hän pitää murheen teistä. |
|
|
4. Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle. |
4. Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi. |
5. Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta. |
5. Jokainen ylpiä* on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät. |
|
|
Sananl. 6:16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: |
San l. 6:16. Kuusi on, joita Herra vihaa, ja seitsemää kauhistuu hänen sielunsa: |
Sananl. 11:21 Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat. |
San l. 6:17. Ylpiät silmät*, petollinen kieli+, kädet, jotka vuodattavat viatointa verta; |
Sananl. 15:25 Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa. |
San l. 15:25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa*, ja vahvistaa lesken rajat. |
|
|
6. Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään. |
6. Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään. |
7. Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa. |
7. Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan. |
8. Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä. |
8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä. |
|
|
Ps. 37:16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous. |
San l. 15:16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa. |
Sananl. 15:16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa. |
San l. 15:17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa. |
Sananl. 17:1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa. |
San l. 17:1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa. |
Tob 12:8 Hyvä on rukous yhdessä paaston, almujenannon ja vanhurskauden kanssa. Parempi vähäisen vanhurskaudella kuin paljon vääryydellä. Parempi antaa almuja kuin kerätä kulta-aarteita. |
|
|
|
9. Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa. |
9. Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä. |
|
|
Sananl. 19:21 Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen. |
San l. 19:21. Monet aivoitukset ovat miehen sydämessä*; mutta Herran neuvo on pysyväinen+. |
Sananl. 20:24 Herralta tulevat miehen askeleet; mitäpä ymmärtäisi tiestänsä ihminen itse? |
San l. 20:24. Jokaisen retket tulevat Herralta*: kuka ihminen taitaa ymmärtää tiensä? |
|
|
10. Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan. |
10. Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin. |
11. Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa. |
11. Oikia puntari ja vaaka on Herralta*, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekonsa. |
|
|
Sananl. 11:1 Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen. |
San l. 11:1. Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta oikia puntari on hänelle otollinen. |
Sananl. 20:10 Kahtalainen paino ja kahtalainen mitta - molemmat ovat Herralle kauhistus. |
|
Sananl. 20:23 Kahtalainen paino on Herralle kauhistus, ja väärä vaaka ei ole hyvä. |
|
|
|
12. Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu. |
12. Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan. |
|
|
Sananl. 20:28 Laupeus ja uskollisuus on kuninkaan turva, ja laupeudella hän valtaistuimensa tukee. |
San l. 25:5. Jos jumalatoin otetaan pois kuninkaan kasvoin edestä, niin hänen istuimensa vanhurskaudella vahvistetaan. |
Sananl. 25:5 Kun jumalaton poistetaan kuninkaan luota, vahvistuu hänen valtaistuimensa vanhurskaudessa. |
San l. 29:14. Kuningas, joka uskollisesti tuomitsee köyhiä, hänen istuimensa vahvistetaan ijankaikkisesti. |
Sananl. 29:4 Oikeudella kuningas pitää maan pystyssä, mutta verojen kiskoja sen hävittää. |
Viis 6:1. Vääryys kaikki maakunnat hävittää, ja paha elämä kukistaa voimallisten istuimet. |
Sananl. 29:14 Kuninkaalla, joka tuomitsee vaivaisia oikein, on valtaistuin iäti vahva. |
|
Viis 5:23 Voiman henki nousee heitä vastaan ja viskaa heidät pois niinkuin myrskytuuli. Niin saattaa vääryys koko maan autioksi, ja rikollisuus kukistaa hallitsijain valtaistuimet. |
|
Viis 6:1 Kuulkaa siis, te kuninkaat, ja ymmärtäkää, oppikaa, te maan äärten tuomarit, |
|
|
|
13. Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat. |
13. Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan. |
|
|
Sananl. 22:11 Joka sydämen puhtautta rakastaa, jolla on suloiset huulet, sen ystävä on kuningas. |
|
|
|
14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies. |
14. Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja*; ja viisas mies lepyttää hänen. |
|
|
Sananl. 20:2 Kuninkaan peljättäväisyys on kuin nuoren leijonan kiljunta; joka hänet vihoittaa, se henkensä rikkoo. |
San l. 20:2. Kuninkaan peljättämys on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen: joka hänen vihoittaa, hän tekee omaa henkeänsä vastoin. |
|
|
15. Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi. |
15. Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niin kuin hiljainen sade. |
|
|
Sananl. 19:12 Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle. |
San l. 19:12. Kuninkaan viha on niin kuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niin kuin kaste ruoholle. |
|
|
16. Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä. |
16. Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa. |
|
|
Job 28:15 Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa. |
San l. 3:14. Sillä parempi on kaupita häntä kuin kaupita hopiaa, ja hänen hedelmänsä on parempi kuin kulta. |
Sananl. 3:14 Sillä parempi on hankkia sitä kuin hopeata, ja siitä saatu voitto on kultaa jalompi. |
San l. 3:15. Hän on kalliimpi kuin päärlyt*, eikä hänen vertaansa mitään toivottaa taideta. |
Sananl. 8:10 Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa. |
San l. 8:10. Ottakaat minun kuritukseni ennen kuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta. |
Sananl. 8:19 Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi. |
|
|
|
17. Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin. |
17. Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin. |
18. Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä. |
18. Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä. |
|
|
Sananl. 11:2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus. |
San l. 11:2. Kussa ylpeys on, siinä on myös ylönkatse*; mutta viisaus on nöyräin tykönä. |
Sananl. 18:12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys. |
San l. 18:12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi*, ja ennen kuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman+. |
Siir 10:13 Sillä synti on ylpeyden alku, ja joka siitä kiinnipitää, siitä virtanaan vuotavat kauhistukset. Sentähden Herra antaa sellaisille tavattomia koetuksia ja viimein syöksee heidät turmioon. |
Sir 10:16. Sen tähden on Herra antanut aina ylpeyden tulla häpiään ja on sen viimeiseltä kukistanut. |
|
|
19. Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa. |
19. Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa. |
20. Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!. |
20. Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen*; ja se on autuas, joka luottaa Herraan. |
|
|
Sananl. 13:13 Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan. |
San l. 19:2. Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy*; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä. |
|
|
21. Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa. |
21. Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia. |
22. Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus. |
22. Viisaus on elämän lähde* hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus. |
|
|
Sananl. 13:14 Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi. |
San l. 18:4. Sanat ihmisen suussa ovat niin kuin syvät vedet, ja viisauden lähde on täynnä virtaa. |
|
|
23. Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle. |
23. Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin. |
24. Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille. |
24. Suloiset sanat ovat mesileipä: ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut. |
25. Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. |
25. Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan. |
|
|
Sananl. 14:12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie. |
San l. 11:12. Joka lähimmäistänsä häpäisee, se on hullu, mutta toimellinen mies on vaiti. |
|
|
26. Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon. |
26. Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta. |
|
|
|
San l. 18:7. Tyhmän suu häpäisee itsensä, ja hänen huulensa ovat paula omalle sielullensa. |
|
|
27. Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli. |
27. Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niin kuin tuli. |
|
|
Jaak. 3:6 Myös kieli on tuli, on vääryyden maailma; kieli on se meidän jäsenistämme, joka tahraa koko ruumiin, sytyttää tuleen elämän pyörän, itse syttyen helvetistä. |
Jak 3:6. Ja kieli on myös tuli, maailma vääryyttä täynnänsä; niin on myös kieli meidän jäsentemme seassa, joka koko ruumiin saastuttaa, ja sytyttää* kaiken meidän menomme, koska se helvetistä syttyy. |
|
|
28. Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset. |
28. Väärä ihminen saattaa riidan*, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi. |
|
|
Sananl. 18:6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä. |
San l. 18:6. Tyhmän huulet saattavat toran*, ja hänen suunsa noudattaa haavoja. |
Sananl. 20:3 On kunniaksi miehelle riitaa karttaa, mutta kaikki hullut riitaa haastavat. |
San l. 20:3. Miehen kunnia on olla ilman riitaa*; vaan jotka mielellänsä riitelevät, ovat kaikki tyhmät. |
|
|
29. Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä. |
29. Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle. |
|
|
Sananl. 1:10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu. |
San l. 1:10. Poikani! jos pahanjuoniset sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu. |
Sananl. 1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta. |
San l. 1:16. Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan. |
|
|
30. Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina. |
30. Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele*, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa. |
|
|
Sananl. 6:13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo, |
San l. 10:10. Joka silmää iskee*, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja. |
Sananl. 10:10 Joka silmää iskee, saa aikaan tuskaa, ja hulluhuulinen kukistuu. |
|
|
|
31. Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä. |
31. Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu*, joka löydetään vanhurskauden tiellä. |
|
|
Sananl. 20:29 Voima on nuorukaisten kunnia, ja harmaat hapset ovat vanhusten kaunistus. |
San l. 20:29. Nuorten miesten väkevyys on heidän kunniansa, ja harmaat karvat on vanhain kaunistus. |
|
|
32. Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja. |
32. Kärsivällinen* on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi kuin se, joka kaupungin voittaa. |
|
|
Sananl. 14:17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi. |
San l. 14:17. Äkillinen ihminen tekee hullun töitä*, ja kavala ihminen tulee vihattavaksi+. |
Sananl. 19:11 Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi. |
San l. 19:11. Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen*; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää. |
|
|
33. Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu. |
33. Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno. |
|
|
|
San l. 18:18. Arpa asettaa riidan, ja eroittaa voimallisten vaiheella. |
|
|