33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

17 Luku

17 Luku.

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

Tässä myös maalataan jumalisuuden ja jumalattomuuden laatu ja vaikutus.

1. Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

Ps. 37:16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.

San l. 15:16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

Sananl. 15:16 Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.

San l. 15:17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

Sananl. 16:8 Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.

San l. 16:8. Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.

2. Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.

2. Toimellinen palvelia hallitsee häpiällisiä lapsia*, ja hän jakaa perintöä veljein välillä.

Sir 10:28. Viisasta palveliaa täytyy herran palvella, ja toimellinen herra ei nurise sitä.

3. Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.

3. Niin kuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.

Ps. 26:2 Tutki minua, Herra, ja pane minut koetukselle, koettele minun munaskuuni ja sydämeni.

Ps 26:2. Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.

Jer. 17:10 Minä, Herra, tutkin sydämen, koettelen munaskuut, ja annan jokaiselle hänen vaelluksensa mukaan, hänen töittensä hedelmän mukaan.

Jer 17:10. Minä Herra tahdon tutkia sydämen ja koetella munaskuut ja annan kullekin hänen töittensä jälkeen ja hänen töittensä hedelmän jälkeen.

Siir 2:5 Sillä kulta koetellaan tulessa ja otolliset ihmiset nöyryytyksen pätsissä.

4. Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.

4. Paha ottaa pahoista suista vaarin, ja petollinen kuultelee mielellänsä vahingollista kieltä.

5. Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.

5. Joka köyhää syljeskelee, se häpäisee Luojaansa*; ja joka iloitsee toisen vahingosta, ei pääse rankaisemata.

Sananl. 14:31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.

San l. 14:31. Joka köyhälle tekee väkivaltaa, hän laittaa hänen Luojaansa*; vaan joka armahtaa vaivaista, se kunnioittaa Jumalaa.

Sananl. 22:2 Rikas ja köyhä kohtaavat toisensa; Herra on luonut kumpaisenkin.

6. Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.

6. Vanhain kruunu ovat lasten lapset, ja lasten kunnia ovat heidän isänsä.

Siir 3:11 Sillä ihmiselle tulee kunnia siitä, että hänen isänsä on kunnioitettu, ja kunniaton äiti on lapsille häpeäksi.

Job 42:16. Ja Job eli sitte sata ja neljäkymmentä vuotta, niin että hän sai nähdä lapsensa ja lastensa lapset* hamaan neljänteen polveen.

Ps 128:6. Ja saat nähdä lastes lapset*: rauha olkoon Israelille+!

Tob 14:15. Ja kuin he kuolivat, painoi hän myös heidän silmänsä kiinni, ja sai niin kaiken perinnön ja Raguelin tavaran, ja eli hamaan viidenteen polveen, ja näki lapsensa ja lastensa lapset.

7. Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.

7. Ei sovi tyhmäin puhua korkeista asioista, paljoa vähemmin päämiehen valhetella.

8. Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.

8. Jolla vara on lahjaa antaa, se on niin kuin kallis kivi: kuhunka hän itsensä kääntää, niin hän viisaana pidetään.

Sananl. 18:16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.

San l. 18:16. Ihmisen lahja tekee hänelle avaran sian, ja saattaa suurten herrain eteen.

Sananl. 21:14 Salainen lahja lepyttää vihan ja poveen kätketty lahjus kiivaan kiukun.

San l. 21:14. Salainen lahja asettaa vihan, ja helmaan anto lepyttää suurimman kiukun.

9. Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.

9. Joka syntiä peittää, se saattaa itsellensä ystävyyden*; vaan joka asian ilmoittaa, se saattaa ruhtinaat eripuraisiksi.

Sananl. 10:12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

San l. 10:12. Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.

Siir 6:5 Lempeä suu hankkii paljon ystäviä ja hyväpuheinen kieli paljon ystävyyden osoituksia.

Sir 6:5. Mutta se, joka kaikki asiat parhain toimittaa, saa itsellensä monta ystävää; ja se, joka asian parhain päin puhuu, hänestä muut jälleen hyvin puhuvat.

10. Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.

10. Sanat vaikuttavat enemmän toimellisen tykönä, kuin sata haavaa tyhmän tykönä.

Saarn. 7:6 sillä niinkuin orjantappurain rätinä padan alla, on tyhmän nauru. Ja sekin on turhuutta.

Saarn 7:6. Parempi on kuulla viisaan kuritusta*, kuin kuulla hulluin lauluja;

11. Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.

11. Niskuri tosin etsii vahinkoa, vaan julma enkeli lähetetään häntä vastaan.

12. Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.

12. Parempi on kohdata karhua, jolta pojat ovat otetut pois, kuin hullua hänen hulluudessansa.

Tuom 18:25. Mutta Danin lapset sanoivat hänelle: älä anna ääntäs kuulua meidän tykönämme, ettei vihaiset miehet lankeaisi teidän päällenne, ja sinä hukutat sielus ja huonees sielut.

13. Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.

13. Joka kostaa hyvän pahalla*, ei hänen huoneestansa pidä pahuus luopuman.

Room. 12:17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.

Rom 12:17. Älkäät kellenkään pahaa pahalla kostako*. Ahkeroitkaat sitä, mikä kunniallinen on kaikkein ihmisten edessä+.

1. Tess. 5:15 Katsokaa, ettei kukaan kosta kenellekään pahaa pahalla, vaan pyrkikää aina tekemään hyvää toinen toisellenne ja kaikille.

1 Tess. 5:15. Katsokaat, ettei joku pahaa pahalla kosta*, vaan noudattakaat hyvää, sekä keskenänne, että jokaista kohtaan+.

1. Piet. 3:9 Älkää kostako pahaa pahalla, älkää herjausta herjauksella, vaan päinvastoin siunatkaa; sillä siihen te olette kutsututkin, että siunauksen perisitte.

1 Piet 3:9. Ei kostain pahaa pahalla*, eikä kirouksella kirousta, vaan paremmin siunatkaat, tietäen, että te olette kutsutut siunausta perimään§.

14. Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.

14. Riidan alku on niin kuin vesi, joka itsensä leikkaa ulos: lakkaa riidasta ennen kuin sinä siihen sekaannut.

15. Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.

15. Joka jumalattoman hurskaaksi sanoo, ja joka vanhurskaan soimaa jumalattomaksi, ne molemmat ovat Herralle kauhistus.

5. Moos. 25:1 Jos syntyy riita miesten välillä ja he astuvat oikeuden eteen ja heidät tuomitaan, syytön syyttömäksi ja syyllinen syylliseksi,

Jes 5:23. Jotka jumalattoman lahjain tähden vanhurskauttavat, ja kääntävät vanhurskasten oikeuden pois heiltä:

Jes. 5:23 jotka lahjuksesta julistavat syyllisen syyttömäksi ja ottavat oikeuden siltä, joka oikeassa on!

Hes 13:19. Ja saastutatte minun, minun kansani seassa, ohrapivon ja leivän palan tähden, että te tuomitsette ne sielut kuolemaan, jotka ei pidä kuoleman, ja tuomitsette ne elämään, jotka ei pidä elämän, teidän valheenne kautta minun kansani seassa, jotka mielellänsä valhetta kuulevat.

Hes. 13:19 Ja te häpäisette minut kansani edessä muutamista ohrakourallisista ja leipäpalasista, kun kuoletatte sieluja, joiden ei olisi kuoltava, ja annatte elää sielujen, jotka eivät saisi elää; kun valhettelette minun kansalleni, joka kuuntelee valhetta.

Hes 13:22. Että te petollisesti* saatatte surulliseksi vanhurskaan sydämen, jota en minä ole surulliseksi tehnyt, ja olette vahvistaneet jumalattoman kädet, niin ettei se palajaisi pahasta tiestänsä, ja sais elää.

Hes. 13:22 Koska olette valheella murehduttaneet vanhurskaan sydämen, vaikka minä en tahtonut häntä murehduttaa, ja olette vahvistaneet jumalattoman käsiä, ettei hän kääntyisi pahalta tieltänsä ja saisi elää,

16. Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.

16. Mitä tyhmä tekee kädessänsä rahalla, ettei hänellä ole sydäntä ostaa viisautta?

San l. 19:10. Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.

San l. 30:22. Kuin palvelia rupee hallitsemaan*, kuin hullu ylen ravituksi tulee+,

17. Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.

17. Ystävä rakastaa ainian, ja veli tulee julki hädässä.

Sananl. 18:24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.

San l. 18:24. Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli.

18. Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.

18. Se on tyhmä ihminen, joka kätensä taritsee, ja takaa lähimmäisensä.

Sananl. 6:1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättä vieraalle;

San l. 6:1. Poikani, jos sinä takaat lähimmäises, niin sinä olet kiinnittänyt kätes muukalaiseen.

Sananl. 11:15 Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.

San l. 11:15. Joka toisen takaa, hän tulee vahinkoon; vaan joka siitä itsensä pitää pois, hän on murheetoin.

Sananl. 20:16 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraitten puolesta.

San l. 20:16. Ota hänen vaatteensa, joka muukalaisen takaa: ja ota häneltä pantti tuntemattoman edestä.

Sananl. 22:26 Älä ole niitä, jotka kättä lyövät, jotka menevät takuuseen veloista.

San l. 22:26. Älä ole niiden tykönä, jotka kättä lyövät ja velkaa takaavat;

Sananl. 27:13 Ota siltä vaatteet, joka toista takasi, ja ota häneltä pantti vieraan naisen tähden.

19. Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.

19. Joka toraa rakastaa, se rakastaa syntiä; ja joka ovensa korottaa, se etsii onnettomuutta.

Sananl. 16:18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

Sananl. 18:12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

20. Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.

20. Häijy sydän ei löydä mitään hyvää; ja jolla paha kieli on, se lankee onnettomuuteen.

21. Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

21. Joka tyhmän synnyttää, hänellä on murhe, ja tyhmän isällä ei ole iloa.

Sananl. 10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

San l. 10:1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.

Sananl. 15:20 Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.

San l. 15:20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

22. Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kuivaa luut.

Sananl. 15:13 Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.

San l. 15:13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot*; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

Sananl. 18:14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?

23. Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.

23. Jumalatoin ottaa mielellänsä salaisesti lahjoja, mutkataksensa lain teitä.

2. Moos. 23:8 Äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee näkevät ja vääristää syyttömien asiat.

2 Mos 23:8. Ei sinun pidä lahjoja ottaman; sillä lahjat sokaisevat näkeväiset, ja kääntävät hurskasten asiat.

5. Moos. 16:19 Älä vääristä oikeutta, älä katso henkilöön äläkä ota lahjusta, sillä lahjus sokaisee viisaiden silmät ja vääristää syyttömien asiat.

Sir 20:31. Antimet ja lahjat sokaisevat viisaat ja panevat suitset heidän suuhunsa, ettei he taida rangaista.

Siir 20:29 Antimet ja lahjat sokaisevat viisasten silmät, ja niinkuin kuonokoppa suun edessä estävät heitä nuhtelemasta.

24. Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.

24. Toimellinen mies laittaa itsensä viisaasti, vaan tyhmä heittelee silmiänsä sinne ja tänne.

Saarn. 2:14 Viisaalla on silmät päässänsä, tyhmä taas vaeltaa pimeässä; mutta minä tulin tietämään myös sen, että toisen käy niinkuin toisenkin.

25. Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

25. Hullu poika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.

Sananl. 19:13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

San l. 19:13. Hullu poika on isänsä murhe*, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen+.

26. Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.

26. Ei ole se hyvä, että vanhurskaalle tehdään väärin, taikka että sitä ruhtinasta lyödään, joka oikein tuomitsee.

27. Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.

27. Toimellinen mies taitaa puheensa tallella pitää, ja taitava mies on kallis sielu.

Sananl. 10:19 Missä on paljon sanoja, siinä ei syntiä puutu; mutta joka huulensa hillitsee, se on taitava.

San l. 20:15. Kultaa ja kalliita kiviä löydetään kyllä, vaan toimellinen suu on kallis kappale.

Jaak. 1:19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;

28. Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.

28. Jos tyhmä vaiti olis, niin hän viisaaksi luettaisiin, ja toimelliseksi, jos hän suunsa pitäis kiinni.

Jak 1:19. Sen tähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan*, ja hidas vihaan;