33/38 RAAMATTU

1776 BIBLIA

15 Luku

15 Luku.

Toisen osan jatkoa: Lyhyitä lauselmia elämän eri aloilta

Edespäin puhutaan viisauden ja tyhmyyden menosta ja tuntomerkeistä.

1. Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.

1. Suloinen vastaus hillitsee vihan*, mutta kova sana saattaa mielen karvaaksi.

1. Sam. 25:23 Mutta kun Abigail näki Daavidin, laskeutui hän kiiruusti aasin selästä maahan, lankesi kasvoilleen Daavidin eteen ja kumartui maahan.

San l. 25:15. Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.

Sananl. 25:15 Kärsivällisyydellä taivutetaan ruhtinas, ja leppeä kieli murskaa luut.

Kol 4:6. Teidän puheenne olkoon aina otollinen ja suolalla sekoitettu*, että te tietäisitte, kuinka teidän pitää jokaista vastaaman.

2. Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.

2. Viisasten kieli saattaa opetuksen suloiseksi*, vaan tyhmäin suu aina hulluutta sylkee.

Sananl. 13:16 Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.

San l. 14:33. Toimellisen sydämessä lepää viisaus*; mutta mitä tyhmäin mielessä on, se tulee ilmi.

3. Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.

3. Herran silmät katselevat joka paikassa, sekä pahat että hyvät.

Job 31:4 Eikö hän näkisi minun teitäni ja laskisi kaikkia minun askeleitani?

Job 31:4. Eikö hän näe minun teitäni ja lueskele kaikkia minun askeleitani?

Job 34:21 Sillä hänen silmänsä valvovat ihmisen teitä, ja hän näkee kaikki hänen askeleensa.

Job 34:21. Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.

Sananl. 5:21 Sillä Herran silmien edessä ovat miehen tiet, ja hän tutkii kaikki hänen polkunsa.

Job 34:22. Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.

San l. 5:21. Sillä Herran edessä ovat kaikkein ihmisten tiet, ja hän tutkii kaikki heidän askeleensa.

4. Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.

4. Terveellinen kieli on elämän puu: vaan valhettelevainen saattaa sydämen kivun.

Sir.18:18 Mutta tyhmä soimaa toista hävyttömästi, ja ylönmielinen lahja ei ole otollinen.

Ps 88:18. Ne saartavat minua joka päivä niin kuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.

5. Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.

5. Tyhmä laittaa isänsä kurituksen; vaan joka rangaistuksen ottaa, hän tulee taitavaksi.

Sananl. 12:1 Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.

San l. 12:1. Joka itsensä mielellänsä kurittaa antaa, se tulee toimelliseksi; mutta joka rankaisematta olla tahtoo, se on tyhmä.

Sananl. 13:1 Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.

San l. 13:1. Viisas poika ottaa isänsä kurituksen, mutta pilkkaaja ei tottele rangaistusta.

Sananl. 13:18 Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!

6. Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.

6. Vanhurskaan huoneessa on yltä kyllä*; vaan jumalattoman saalis on hävintö.

Sananl. 3:33 Herran kirous on jumalattoman huoneessa, mutta vanhurskasten asuinsijaa hän siunaa.

San l. 13:7. Moni on köyhä suuressa rikkaudessa, ja moni on rikas köyhyydessänsä.

7. Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.

7. Viisasten huulet jakavat neuvoa; vaan tyhmäin sydän ei ole niin.

8. Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.

8. Jumalattoman uhri on Herralle kauhistus*; vaan jumalisten rukous on hänelle otollinen.

Sananl. 21:27 Jumalattomien uhri on kauhistus; saati sitten, jos se tuodaan ilkityön edestä!

San l. 21:27. Jumalattomain uhri on kauhistus, semminkin kuin se synnissä uhrataan.

Jes. 1:11 Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Minä olen kyllästynyt oinas-polttouhreihin ja juottovasikkain rasvaan. Mullikkain, karitsain ja kauristen vereen minä en mielisty.

Sir 34:21. Joka väärin saatua kalua uhraa, sen uhri on pilkka,

Siir 34:21 Joka väärin saatua uhraa, sen uhrilahja on pilkkaa,

Sir 34:22. Ja senkaltainen jumalattomain häväistys ei millään muotoa kelpaa Jumalalle.

Sir 34:23. Jumalattomain lahjat ei kelpaa ensinkään Korkeimmalle, ja synnit ei tule sovitetuksi uhrien paljoudella.

9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.

9. Jumalattoman tie on Herralle kauhistus; vaan joka vanhurskautta noudattaa, on hänelle rakas.

Sananl. 11:20 Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.

10. Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.

10. Kuritus on sille paha, joka hylkää tiensä: ja joka rangaistusta vihaa, hänen pitää kuoleman.

11. Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet.

11. Helvetti ja kadotus on Herran edessä: kuinka paljo enemmin ihmisten lasten sydämet.

Job 26:6 Paljaana on tuonela hänen edessänsä, eikä ole manalalla peitettä.

Job 26:6. Helvetti on avoinna* hänen edessänsä, ja kadotuksella ei ole peitettä.

Hebr. 4:13 eikä mikään luotu ole hänelle näkymätön, vaan kaikki on alastonta ja paljastettua hänen silmäinsä edessä, jolle meidän on tehtävä tili.

Hebr 4:13. Ja ei ole yhtään luontokappaletta hänen edessänsä näkymättä, mutta kaikki ovat paljaat ja julki* hänen silmäinsä edessä, josta me puhumme.

12. Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.

12. Ei pilkkaaja rakasta sitä, joka häntä rankaisee, ja ei hän mene viisasten tykö.

Sananl. 9:7 Joka pilkkaajaa ojentaa, saa itsellensä häpeän, ja häpeäpilkun se, joka jumalatonta nuhtelee.

13. Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.

13. Iloinen sydän tekee iloiset kasvot*; vaan koska sydän on surullinen, niin rohkeus raukee.

Sananl. 17:22 Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.

San l. 17:22. Iloinen sydän tekee elämän suloiseksi, vaan surullinen sydän kuivaa luut.

Sananl. 18:14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?

Saarn 8:1. Kuka on viisaan kaltainen? ja kuka on taitava asian selittäjä? Ihmisen viisaus valistaa hänen kasvonsa, ja hänen tottelemattomuutensa tulee muutetuksi.

14. Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.

14. Ymmärtäväinen sydän etsii viisautta; vaan tyhmäin suu tyhmyydellä ravitaan.

15. Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.

15. Surullisella ihmisellä ei ole koskaan hyvää päivää*; vaan jolla hyvä sydän on, hänellä on joka päivä vieraspito.

Saarn 5:14. Niin kuin hän on tullut äitinsä kohdusta, niin hän jälleen menee alastoinna pois kuin hän tullutkin on, ja ei ota mitään myötänsä kaikesta työstänsä, joka hänen käsissänsä on, kuin hän menee pois.

Saarn 5:15. Se on myös paha vaiva, että hän niin tästä lähtee, niin kuin hän tullutkin on. Mitä siis häntä auttaa, että hän tuuleen työtä tehnyt on?

Saarn 5:16. Kaiken elinaikansa on hän pimeydessä syönyt, suuressa murheessa, sairaudessa ja surussa.

16. Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.

16. Parempi on vähä Herran pelvossa, kuin suuri tavara ilman lepoa.

Ps. 37:16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.

Ps 37:16. Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.

Ps. 39:7 Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.

San l. 17:1. Kuiva pala, siinä jossa rauha on, on parempi kuin huone teurasta täynnä riidassa.

Sananl. 16:18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

Saarn 4:6. Parempi on pivon täysi levossa, kuin täysinäiset kahmalot vaivassa ja hengen ahdistuksessa.

Sananl. 17:1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

Saarn. 4:6 Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

Saarn. 5:11 Omaisuuden karttuessa karttuvat sen syöjätkin; ja mitä muuta etua siitä on haltijallensa, kuin että silmillään sen näkee?

17. Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.

17. Parempi on ateria kaalia rakkaudessa, kuin syötetty härkä vihassa.

Sananl. 17:1 Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.

18. Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.

18. Vihainen mies saattaa toran matkaan; mutta kärsivällinen asettaa riidan.

Sananl. 10:12 Viha virittää riitoja, mutta rakkaus peittää rikkomukset kaikki.

San l. 10:12. Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.

Sananl. 26:21 Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.

San l. 12:16. Tyhmä osoittaa kohta vihansa, vaan joka peittää vääryyden, se on kavala.

Sananl. 29:22 Pikavihainen mies nostaa riidan, ja kiukkuinen tulee rikkoneeksi paljon.

San l. 29:22. Vihainen mies saattaa riidan*, ja kiukkuinen tekee monta syntiä+.

19. Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.

19. Laiskan tie on orjantappurainen; vaan hurskasten tie on tasainen.

20. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.

20. Viisas poika iloittaa isänsä, ja hullu ihminen häpäisee äitinsä.

Sananl. 10:1 Salomon sananlaskut. Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.

San l. 10:1. Salomon Sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.

Sananl. 17:21 Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.

San l. 17:25. Hullu poika on isänsä suru, ja äidillensä murhe, joka hänen synnyttänyt on.

Sananl. 17:25 Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.

San l. 19:3. Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.

Sananl. 19:13 Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.

San l. 29:3. Joka viisautta rakastaa, hän iloittaa isänsä*; mutta joka huoria elättää, hän tuhlaa tavaransa+.

Sananl. 29:3 Viisautta rakastavainen on isällensä iloksi, mutta porttojen seuratoveri hävittää varansa.

21. Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.

21. Hullulle on tyhmyys iloksi*; vaan toimellinen mies pysyy oikialla tiellä.

Sananl. 10:23 Tyhmälle on iloksi ilkityön teko, mutta ymmärtäväiselle miehelle viisaus.

San l. 10:23. Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä*, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.

San l. 12:12. Jumalatoin halajaa aina pahaa tehdä*, mutta vanhurskaan juuri kantaa hedelmän.

22. Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.

22. Aivoitus raukee ilman neuvoa; vaan jossa monta neuvonantajaa on, se on vahva.

Sananl. 11:14 Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

San l. 11:14. Jossa ei neuvoa ole, siinä kansa hukkuu; vaan jossa monta neuvonantajaa on, siinä hyvin käy.

Sananl. 24:6 Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.

23. Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!.

23. Se on ihmisen ilo, että hän toimella vastata taitaa, ja aikanansa sanottu sana on otollinen.

Sananl. 25:11 Kultaomenia hopeamaljoissa ovat sanat, sanotut aikanansa.

San l. 25:11. Sana, aikanansa puhuttu*, on niin kuin kultainen omena hopiamaljassa.

San l. 25:15. Kärsivällisyydellä päämies lepytetään, ja siviä kieli pehmittää kovuuden.

Kol 3:6. Joidenka tähden Jumalan viha epäuskoisten lasten päälle tulee; (Kol.5:6?)

24. Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on.

24. Elämän tie johdattaa viisaan ylöspäin, välttämään helvettiä, joka alhaalla on.

25. Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.

25. Herra ylpeiden huoneet kukistaa*, ja vahvistaa lesken rajat.

Luuk. 1:51 Hän on osoittanut voimansa käsivarrellaan; hän on hajottanut ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.

Luuk 1:51. Hän osoitti voiman käsivarrellansa ja hajotti* koriat heidän sydämensä mielestä.

1. Piet. 5:5 Samoin te, nuoremmat, olkaa vanhemmille alamaiset ja pukeutukaa kaikki keskinäiseen nöyryyteen, sillä Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon.

Luuk 1:52. Voimalliset on hän kukistanut istuimelta ja korotti nöyrät.

1 Piet 5:5. Niin myös te nuoret, olkaat vanhoille alamaiset* ja olkaat kaikki toinen toisellenne alamaiset, ja pitäkäät teitänne kiintiästi nöyryyteen+; sillä Jumala on ylpeitä vastaan§, mutta nöyrille hän antaa armon.

26. Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.

26. Ilkiäin aivoitukset ovat Herralle kauhistukseksi; vaan toimellinen puhe on otollinen.

27. Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.

27. Ahneudella voitetut kukistavat oman huoneensa*; vaan joka lahjoja vihaa, saa elää.

Saarn. 7:8 Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin korkeamielinen.

Hab 2:9. Voi sitä, joka ahne* on oman huoneensa pahuudeksi, että hän panis pesänsä korkeuteen+, ja pelastais itsensä onnettomuudesta.

Hab. 2:9 Voi sitä, joka kiskoo väärää voittoa huoneensa hyväksi laittaakseen pesänsä korkealle, pelastuakseen kovan onnen kourista!

28. Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.

28. Vanhurskaan sydän ajattelee vastausta; vaan jumalattoman suu ammuntaa pahaa.

29. Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.

29. Herra on kaukana jumalattomista; vaan hän kuulee vanhurskasten rukoukset.

Joh. 9:31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

Joh 9:31. Mutta me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on Jumalan palvelia ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.

30. Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.

30. Suloinen kasvo iloittaa sydämen: hyvä sanoma tekee luut lihaviksi.

31. Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisasten keskellä.

31. Korva, joka kuulee elämän rangaistusta, on asuva viisasten seassa.

32. Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.

32. Joka ei itsiänsä salli kurittaa, se katsoo ylön sielunsa; vaan joka rangaistusta kuulee, hän tulee viisaaksi.

Job 9:21 Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.

Sananl. 8:35 Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.

33. Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

33. Herran pelko on kuritus viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.

Sananl. 16:18 Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.

San l. 18:12. Kuin joku lankee, niin hänen sydämensä ensisti tulee ylpiäksi*, ja ennen kuin joku kunniaan tulee, pitää hänen nöyrän oleman+.

Sananl. 18:12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.

Ap. T 14:22. Vahvistain opetuslasten sieluja, ja neuvoivat heitä uskossa pysymään* (sanoen): että meidän pitää monen vaivan kautta Jumalan valtakuntaan tuleman sisälle+.

Sananl. 22:4 Nöyryyden ja Herran pelon palkka on rikkaus, kunnia ja elämä.

1 Piet 1:6. Jossa te saatte iloita*, te, joita nyt vähän aikaa+, (jos tarvitaan,) moninaisilla kiusauksilla vaivataan:

Sananl. 29:23 Ihmisen alentaa hänen oma ylpeytensä, mutta alavamielinen saa kunnian.

1 Piet 5:6. Nöyryyttäkäät siis teitänne Jumalan väkevän käden alle, että hän teitä ajallansa korottais.

Ap. t. 14:22 ja vahvistivat opetuslasten sieluja ja kehoittivat heitä pysymään uskossa ja sanoivat: Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan.

1. Piet. 1:6 Sentähden te riemuitsette, vaikka te nyt, jos se on tarpeellista, vähän aikaa kärsittekin murhetta moninaisissa kiusauksissa,