2 luku

Daavidin viimeiset sanat Salomolle. Daavidin kuolema. Adonian, Ebjatarin, Jooabin ja Siimein rangaistus.

1. Kun lähestyi aika, jolloin Daavidin oli kuoltava, käski hän poikaansa Salomoa sanoen:

1. Ja kuin Davidin aika lähestyi, että hänen piti kuoleman, käski hän pojallensa Salomolle, sanoen:

1. COsca aica lähestyi että Dawidin piti cuoleman käski hän pojallens Salomolle sanoden:

1 Now the days of David drew near that he should die. And he charged Solomon his son, saying,

1. Now the days of David drew nigh that he should die; and he charged Solomon his son, saying,

1. Als nun die Zeit herbeikam, daß David sterben sollte, gebot er seinem Sohn Salomo und sprach:

1. Y LLEGÁRONSE los dias de David para morir, y mandó a Salomón su hijo, diciendo:

1 Приблизилось время умереть Давиду, и завещал он сыну своему Соломону, говоря:

2. Minä menen kaiken maailman tietä; ole luja ja ole mies.

2. Minä menen kaiken maailman tietä: niin rohkaise nyt itses, ja ole mies!

2. Minä menen caiken mailman tietä nijn rohwaise nyt idzes ja ole mies.

2 I am going the way of all the earth. Be strong therefore and show yourself a man,

2. I go the way of all the earth: be thou strong therefore, and shew thyself a man;

2. Ich gehe hin den Weg aller Welt; so sei getrost und sei ein Mann

2. Yo voy el camino de toda la tierra; esfuérzate, y sé varón.

2 вот, я отхожу в путь всей земли, ты же будь тверд и будь мужествен

3. Ja noudata Herran, Jumalasi, määräyksiä, niin että vaellat hänen teitänsä ja noudatat hänen säädöksiänsä, käskyjänsä, oikeuksiansa ja todistuksiansa, niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen laissa, että menestyisit kaikessa, mitä teet, ja kaikkialla, minne käännyt;

3. Ja pidä mitä Herra sinun Jumalas on käskenyt, niin ettäs vaellat hänen teissänsä ja pidät hänen säätynsä, käskynsä, oikeutensa ja todistuksensa, niinkuin on kirjoitettu Moseksen laissa: ettäs toimellisesti tekisit kaikki, mitä sinä teet, ja kuhunka sinä sinus käännät,

3. Ja pidä mitä HERra sinun Jumalas on käskenyt nijn ettäs waellat hänen teisäns ja pidät hänen säätyns käskyns oikeudens ja todistuxens nijncuin on kirjoitettu Mosexen Lais että olisit ymmärtäwäinen caikisa nijsä cuins teet ja cunga sinä sinus käännät.

3 and keep the charge of Jehovah your God, to walk in his ways, to keep his statutes, (and) his commandments and his ordinances and his testimonies, according to what is written in the law of Moses, that you may prosper in all that you do and wherever you turn yourself.

3. And keep the charge of the LORD thy God, to walk in his ways, to keep his statutes, and his commandments, and his judgments, and his testimonies, as it is written in the law of Moses, that thou mayest prosper in all that thou doest, and whithersoever thou turnest thyself:

3. und warte des Dienstes des HERRN, deines Gottes, daß du wandelst in seinen Wegen und haltest seine Sitten, Gebote und Rechte und Zeugnisse, wie geschrieben steht im Gesetz Mose's, auf daß du klug seist in allem, was du tust und wo du dich hin wendest;

3. Guarda la observancia de Jehová tu Dios andando en sus caminos, y guardando sus estatutos y mandamientos, y sus derechos, y sus testimonios, de la manera que está escrito en la ley de Moisés, para que seas dichoso en todo lo que hicieres, y en todo aquello a que te tornares.

3 и храни завет Господа Бога твоего, ходя путями Его и соблюдая уставы Его и заповеди Его, и определения Его и постановления Его, как написано в законе Моисеевом, чтобы быть тебе благоразумным во всем, что ни будешь делать, и везде, куда ни обратишься;

4. että Herra täyttäisi tämän sanansa, jonka hän minusta puhui: 'Jos sinun poikasi pitävät vaarin teistänsä, niin että vaeltavat minun edessäni uskollisesti, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, niin on mies sinun suvustasi aina oleva Israelin valtaistuimella.'

4. Että Herra vahvistais sanansa, jonka hän on minulle puhunut ja sanonut: jos sinun poikas kätkevät tiensä, että he vaeltavat uskollisesti minun edessäni kaikesta sydämestänsä ja kaikesta sielustansa, niin ei sinulta ikänä pidä puuttuman mies Israelin istuimelta.

4. Että HERra wahwistais sanans jonga hän on minulle puhunut ja sanonut: jos sinun lapses kätkewät heidän tiens että he waeldawat uscollisest minun edesäni caikest sydämestäns ja caikest sielustans nijn ei sinulda ikänäns pidä puuttuman mies Israelin istuimelda.

4 That Jehovah may establish his word which he spoke concerning me, saying, If your sons take heed to their way, to walk before me in truth with all their heart and with all their soul, there will not fail you a man on the throne of Israel.

4. That the LORD may continue his word which he spake concerning me, saying, If thy children take heed to their way, to walk before me in truth with all their heart and with all their soul, there shall not fail thee (said he) a man on the throne of Israel.

4. auf daß der HERR sein Wort erwecke, das er über mich geredet hat und gesagt: Werden deine Kinder ihre Wege behüten, daß sie vor mir treulich und von ganzem Herzen und von ganzer Seele wandeln, so soll dir nimmer gebrechen ein Mann auf dem Stuhl Israels.

4. Para que confirme Jehová la palabra que me habló, diciendo: Si tus hijos guardaren su camino andando delante de mí con verdad, de todo su corazón, y de toda su alma, jamás, dice, faltará a tí varón del trono de Israel.

4 чтобы Господь исполнил слово Свое, которое Он сказал обо мне, говоря: „если сыны твои будут наблюдать за путями своими, чтобы ходить предо Мною в истине от всего сердца своего и от всей души своей, то не прекратится муж от тебя напрестоле Израилевом".

5. Sinä tiedät myöskin, mitä Jooab, Serujan poika, on tehnyt minulle — tiedät, mitä hän teki kahdelle Israelin sotapäällikölle, Abnerille, Neerin pojalle, ja Amasalle, Jeterin pojalle: kuinka hän tappoi heidät, vuodattaen sotaverta rauhan aikana ja tahraten sotaverellä vyönsä, joka hänellä oli vyötäisillään, ja kenkänsä, jotka hänellä oli jalassaan.

5. Ja sinä myös tiedät, mitä Joab ZeruJan poika on tehnyt minulle, mitä hän teki kahdelle sodanpäämiehelle Israelissa, Abnerille Nerin pojalle ja Amasalle Jeterin pojalle, jotka hän tappoi, ja vuodatti sodanveren rauhassa, ja antoi tulla sodanveren vyönsä päälle, joka oli hänen suolillansa, ja kenkäinsä päälle, jotka olivat hänen jaloissansa.

5. JA sinä tiedät mitä Joab ZeruJan poica on tehnyt minulle mitä hän teki cahdelle sodanpäämiehelle Israelis Abnerille Nerin pojalle ja Amasalle Jetherin pojalle jotca hän tappoi ja wuodatti sodan weren rauhas ja andoi tulla sodan weren wyöns päälle joca oli hänen suolillans ja hänen kengäins päälle jotca olit hänen jalgoisans.

5 Moreover you also know what Joab the son of Zeruiah did to me, even what he did to the two captains of the armies of Israel, to Abner the son of Ner and to Amasa the son of Jether, whom he killed and shed the blood of war in peace and put the blood of war upon his belt that was about his loins and in his shoes that were on his feet.

5. Moreover thou knowest also what Joab the son of Zeruiah did to me, and what he did to the two captains of the hosts of Israel, unto Abner the son of Ner, and unto Amasa the son of Jether, whom he slew, and shed the blood of war in peace, and put the blood of war upon his girdle that was about his loins, and in his shoes that were on his feet.

5. Auch weißt du wohl, was mir getan hat Joab, der Sohn der Zeruja, was er tat den zwei Feldhauptmännern Israels, Abner dem Sohn Ners, und Amasa, dem Sohn Jethers, die er erwürgt hat und vergoß Kriegsblut im Frieden und tat Kriegsblut an seinen Gürtel, der um seine Lenden war, und an seine Schuhe, die an seinen Füßen waren.

5. Y también tú sabes lo que me ha hecho Joab, hijo de Sarvia, lo que hizo a dos generales del ejército de Israel, es a saber a Abner, hijo de Ner, y a Amasa, hijo de Jeter, a los cuales el asesinó, derramando en paz la sangre de guerra, y poniendo la sangre de guerra en su talabarte que tenía sobre sus lomos, y en sus zapatos que tenía en sus piés.

5 Еще: ты знаешь, что сделал мне Иоав, сын Саруин, как поступил он с двумя вождями войска Израильского, с Авениром, сыном Нировым, и Амессаем, сыном Иеферовым, как он умертвил их и пролил кровь бранную во время мира, обагрив кровью бранною пояс на чреслах своих и обувь на ногах своих:

6. Niin tee nyt viisautesi mukaan äläkä anna hänen harmaiden hapsiensa rauhassa mennä alas tuonelaan.

6. Tee toimes jälkeen, niin ettes anna hänen harmaita karvojansa rauhassa tulla hautaan.

6. Tee sinun toimes jälken nijn ettes wie hänen harmaita carwojans rauhas hautaan.

6 Do therefore according to your wisdom and do not let his hoar head go down to Sheol in peace.

6. Do therefore according to thy wisdom, and let not his hoar head go down to the grave in peace.

6. Tue nach deiner Weisheit, daß du seine grauen Haare nicht mit Frieden hinunter in die Grube bringst.

6. Tú harás conforme a tu sabiduría; no harás descender sus canas al sepulcro en paz.

6 поступи по мудрости твоей, чтобы не отпустить седины его мирно в преисподнюю.

7. Mutta gileadilaisen Barsillain pojille osoita laupeutta, niin että he pääsevät niiden joukkoon, jotka syövät sinun pöydästäsi, sillä hekin tulivat minun avukseni, kun minä pakenin sinun veljeäsi Absalomia.

7. Ja tee Barsillain Gileadilaisen lapsille laupius, että he syövät sinun pöydältäs, sentähden että he pitivät itsensä minun tyköni, kun minä pakenin veljes Absalomin edestä.

7. JA tee Barsillain sen Gileaditerin lapsille laupius että he syöwät sinun pöydäldäs: sentähden että he pidit idzens minun tygöni cosca minä pakenin sinun weljes Absalomi.

7 But show kindness to the sons of Barzillai the Gileadite and let them be of those who eat at your table, for so they came to me when I fled from Absalom your brother.

7. But shew kindness unto the sons of Barzillai the Gileadite, and let them be of those that eat at thy table: for so they came to me when I fled because of Absalom thy brother.

7. Aber den Kindern Barsillais, des Gileaditers, sollst du Barmherzigkeit beweisen, daß sie an deinem Tisch essen. Denn also nahten sie zu mir, da ich vor Absalom, deinem Bruder, floh.

7. A los hijos de Berzellai Galaadita harás misericordia, que sean de los convidados de tu mesa: porque ellos vinieron así a mí, cuando iba huyendo de Absalom tu hermano.

7 А сынам Верзеллия Галаадитянина окажи милость, чтоб они были между питающимися твоим столом, ибо они пришли ко мне, когда я бежал от Авессалома, брата твоего.

8. Ja katso, vielä on sinun luonasi Siimei, Geeran poika, benjaminilainen Bahurimista, joka hirveillä kirouksilla kiroili minua, kun minä menin Mahanaimiin. Kun hän tuli minua vastaan alas Jordanille, vannoin minä hänelle Herran kautta ja sanoin: 'Minä en surmaa sinua miekalla.'

8. Ja katso, sinun tykönäs on Simei Geran poika Jeminin pojan Bahurimista, joka minua julmalla kirouksella kiroili mennessäni Mahanaimiin. Mutta hän tuli minua vastaan Jordanin tykönä, silloin vannoin minä Herran kautta ja sanoin: en minä tapa sinua miekalla.

8. JA cadzo sinun tykönäs on Simei Geran poica Jeminin pojan Bahurimist joca minua häpiälisest kiroili mennesäni Mahanaimijn. Mutta hän tuli minua wastan Jordanin tykönä silloin wannoin minä HERran cautta ja sanoin: en minä tapa sinua miecalla.

8 And behold, there is with you Shimei the son of Gera, the Benjamite, of Bahurim, who cursed me with a grievous curse in the day when I went to Mahanaim. But he came down to meet me at the Jordan and I swore to him by Jehovah, saying, I will not put you to death with the sword.

8. And, behold, thou hast with thee Shimei the son of Gera, a Benjamite of Bahurim, which cursed me with a grievous curse in the day when I went to Mahanaim: but he came down to meet me at Jordan, and I sware to him by the LORD, saying, I will not put thee to death with the sword.

8. Und siehe, du hast bei mir Simei, den Sohn Geras, den Benjaminiter von Bahurim, der mir schändlich fluchte zu der Zeit, da ich gen Mahanaim ging. Er aber kam herab mir entgegen am Jordan. Da schwur ich ihm bei dem HERRN und sprach: Ich will dich nicht töten mit dem Schwert.

8. También tienes contigo a Semeí, hijo de Gera, hijo de Jemini de Bajurim, el cual me maldijo de una maldición fuerte, el día que yo iba a Mahanaim. Mas él mismo descendió a recibirme al Jordán, y yo le juré por Jehová, diciendo: Yo no te mataré a cuchillo.

8 Вот еще у тебя Семей, сын Геры Вениамитянина из Бахурима; он злословил меня тяжким злословием, когда я шел в Маханаим; но он вышел навстречу мне у Иордана, и я поклялся ему Господом, говоря: „я не умерщвлю тебя мечом".

9. Mutta älä sinä jätä häntä rankaisematta, sillä sinä olet viisas mies ja tiedät, mitä sinun on hänelle tehtävä, saattaaksesi hänen harmaat hapsensa verisinä alas tuonelaan.

9. Mutta älä sinä anna hänen viatoinna olla, sillä sinä olet toimellinen mies ja tiedät, mitäs teet hänelle, ettäs lähetät hänen harmaat karvansa verissä hautaan.

9. Mutta älä sinä anna hänen wiatoina olla sillä sinä olet toimellinen mies ja tiedät mitäs teet hänelle ettäs lähetät hänen harmat carwans werisä hautaan.

9 Now therefore do not hold him guiltless, for you are a wise man and you will know what you ought to do to him and you will bring his hoar head down to Sheol with blood.

9. Now therefore hold him not guiltless: for thou art a wise man, and knowest what thou oughtest to do unto him; but his hoar head bring thou down to the grave with blood.

9. Du aber laß ihn nicht unschuldig sein; denn du bist ein weiser Mann und wirst wohl wissen, was du ihm tun sollst, daß du seine grauen Haare mit Blut hinunter in die Grube bringst.

9. Mas ahora no le absolverás: que hombre sabio eres, y sabes como te has de haber con él; y harás descender sus canas con sangre a la sepultura.

9 Ты же не оставь его безнаказанным; ибо ты человек мудрый и знаешь, что тебе сделать с ним, чтобы низвести седину его в крови в преисподнюю.

10. Sitten Daavid meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin.

10. Niin nukkui David isäinsä kanssa ja haudattiin Davidin kaupunkiin.

10. NIin nuckui Dawid hänen Isäins cansa ja haudattin Dawidin Caupungijn.

10 And David slept with his fathers and was buried in the city of David.

10. So David slept with his fathers, and was buried in the city of David.

10. Also entschlief David mit seinen Vätern und ward begraben in der Stadt Davids.

10. Y David durmió con sus padres, y fué sepultado en la ciudad de David.

10 И почил Давид с отцами своими и погребен был в городе Давидовом.

11. Ja aika, jonka Daavid hallitsi Israelia, oli neljäkymmentä vuotta: Hebronissa hän hallitsi seitsemän vuotta, ja Jerusalemissa hän hallitsi kolmekymmentä kolme vuotta.

11. Ja aika, jona David oli ollut Israelin kuningas, oli neljäkymmentä ajastaikaa. Seitsemän ajastaikaa oli hän kuningas Hebronissa, ja kolmeneljättäkymmentä ajastaikaa Jerusalemissa.

11. Ja aica jona Dawid oli ollut Israelin Cuningas oli neljäkymmendä ajastaica. Seidzemen ajastaica oli hän Cuningas Hebronis ja colme neljättäkymmendä ajastaica Jerusalemis.

11 And the days that David reigned over Israel were forty years. He reigned seven years in Hebron and he reigned thirty-three years in Jerusalem.

11. And the days that David reigned over Israel were forty years: seven years reigned he in Hebron, and thirty and three years reigned he in Jerusalem.

11. Die Zeit aber, die David König gewesen ist über Israel, ist vierzig Jahre: sieben Jahre war er König zu Hebron und dreiunddreißig Jahre zu Jerusalem.

11. Los dias que reinó David sobre Israel fueron cuarenta años: siete años reinó en Hebrón, y en Jerusalem reinó treinta y tres años.

11 Времени царствования Давида над Израилем было сорок лет: в Хевроне царствовал он семь лет и тридцать три года царствовал в Иерусалиме.

12. Ja Salomo istui isänsä Daavidin valtaistuimelle, ja hänen kuninkuutensa tuli hyvin vahvaksi.

12. Ja Salomo istui isänsä Davidin istuimella, ja hänen valtakuntansa vahvistettiin suuresti.

12. Ja Salomo istui Isäns Dawidin istuimella ja hänen waldacundans suurest wahwistettin.

12 And Solomon sat upon the throne of David his father and his kingdom was established greatly.

12. Then sat Solomon upon the throne of David his father; and his kingdom was established greatly.

12. Und Salomo saß auf dem Stuhl seines Vaters David, und sein Königreich ward sehr beständig.

12. Y Salomón se asentó en el trono de David su padre, y fué su reino firme en gran manera.

12 И сел Соломон на престоле Давида, отца своего, и царствование его было очень твердо.

13. Mutta Adonia, Haggitin poika, tuli Batseban, Salomon äidin, luo. Tämä sanoi: Rauhaako sinun tulosi tietää? Hän vastasi: Rauhaa.

13. Mutta Adonia Haggitin poika tuli BatSeban Salomon äidin tykö, joka sanoi: tuletkos rauhallisesti? Hän sanoi: rauhallisesti;

13. Mutta Adonia Hagithin poica tuli BathSeban Salomon äitin tygö. Joca sanoi: tuletcos rauhallisest? hän sanoi: rauhallisest.

13 Then Adonijah the son of Haggith came to Bathsheba the mother of Solomon. And she said, Do you come peaceably? And he said, Peaceably.

13. And Adonijah the son of Haggith came to Bathsheba the mother of Solomon. And she said, Comest thou peaceably? And he said, Peaceably.

13. Aber Adonia, der Sohn der Haggith, kam hinein zu Bath-Seba, der Mutter Salomos. Und sie sprach: Kommst du auch in Frieden? Er sprach: Ja!

13. Entónces Adonías, hijo de Hagit, vino a Bersabée madre de Salomon: y ella dijo: ¿Tú venida es de paz? y él respondió: Sí, de paz.

13 И пришел Адония, сын Аггифы, к Вирсавии, матери Соломона. Она сказала: с миром ли приход твой? И сказал он: с миром.

14. Sitten hän sanoi: Minulla on asiaa sinulle. Batseba sanoi: Puhu.

14. Ja sanoi: minulla on jotakin puhumista sinun kanssas. BatSeba sanoi; puhu!

14. Ja sanoi: minulla on jotakin puhumist sinun cansas. BathSeba sanoi: puhu.

14 He said moreover, I have something to say to you. And she said, Say on.

14. He said moreover, I have somewhat to say unto thee. And she said, Say on.

14. und sprach: Ich habe mit dir zu reden. Sie sprach: Sage an!

14. Y él dijo: Una palabra tengo que decirte. Y ella dijo: Dí. Y él dijo:

14 И сказал он: у меня есть слово к тебе. Она сказала: говори.

15. Silloin hän sanoi: Sinä tiedät, että kuninkuus oli minun, ja että koko Israel oli kääntänyt katseensa minuun, että minusta tulisi kuningas. Mutta sitten kuninkuus meni minulta pois ja joutui minun veljelleni, sillä Herralta se hänelle tuli.

15. Ja hän sanoi: sinä tiedät, että valtakunta oli minun, ja kaikki Israel oli kääntänyt kasvonsa minun puoleeni, että minä olisin kuningas; mutta nyt on valtakunta kääntynyt ja on tullut veljeni omaksi: Herralta on se hänelle tullut.

15. Ja hän sanoi: sinä tiedät että waldacunda oli minun ja caicki Israel oli käändänyt caswons minun puoleni että minä olisin Cuningas mutta nyt on waldacunda käändynyt ja on tullut minun weljeni omaxi HERralda on se tullut.

15 And he said, You know that the kingdom was mine and that all Israel set their faces on me, that I should reign. However the kingdom is turned about and has become my brother's, for it was his from Jehovah.

15. And he said, Thou knowest that the kingdom was mine, and that all Israel set their faces on me, that I should reign: howbeit the kingdom is turned about, and is become my brother's: for it was his from the LORD.

15. Er sprach: Du weißt, daß das Königreich mein war und ganz Israel hatte sich auf mich gerichtet, daß ich König sein sollte; aber nun ist das Königreich gewandt und meines Bruders geworden, von dem HERRN ist's ihm geworden.

15. Tú sabes que el reino era mío: y que todo Israel había puesto en mi su rostro, para que yo reinara: mas el reino fué traspasado, y vino a mi hermano: porque por Jehová era suyo.

15 И сказал он: ты знаешь, что царство принадлежало мне, и весь Израиль обращал на меня взоры свои, как на будущего царя; но царство отошло от меня и досталось брату моему, ибо от Господа это было ему;

16. Yhtä minä nyt sinulta pyydän; älä sitä minulta kiellä. Hän sanoi hänelle: Puhu.

16. Nyt rukoilen minä yhden rukouksen sinulta, ettes minulta sitä kieltäis. Ja hän sanoi hänelle: puhu!

16. Nyt rucoilen minä rucouxen sinulda ettes minulda sitä kieldäis. BatSeba sanoi hänelle: puhu.

16 And now I ask one petition of you; do not deny me. And she said to him, Say on.

16. And now I ask one petition of thee, deny me not. And she said unto him, Say on.

16. Nun bitte ich eine Bitte von dir; du wolltest mein Angesicht nicht beschämen. Sie sprach zu ihm: Sage an!

16. Y ahora yo te pido una petición, no me hagas volver mi rostro. Y ella le dijo: Dí.

16 теперь я прошу тебя об одном, не откажи мне. Она сказала ему: говори.

17. Hän sanoi: Puhu kuningas Salomolle — sillä sinulta hän ei sitä kiellä — että hän antaisi minulle suunemilaisen Abisagin vaimoksi.

17. Hän sanoi: puhu kuningas Salomolle, sillä ei hän sinulta kiellä: että hän antais minulle Abisagin Sunemista emännäksi.

17. Hän sanoi: puhu Cuningas Salomon cansa ( sillä ei hän sinulda kiellä ) että hän andais minulle Abisagin Sunemist emännäxi.

17 And he said, I beseech you, speak to Solomon the king (for he will not say no you), that he give me Abishag the Shunammite as a wife.

17. And he said, Speak, I pray thee, unto Solomon the king, (for he will not say thee nay,) that he give me Abishag the Shunammite to wife.

17. Er sprach: Rede mit dem König Salomo, denn er wird dein Angesicht nicht beschämen, daß er mir gebe Abisag von Sunem zum Weibe.

17. El entónces dijo: Yo te ruego que hables al rey Salomón, porque él no te hára volver tu rostro, para que me dé a Abisag Sunamita por mujer.

17 И сказал он: прошу тебя, поговори царю Соломону, ибо он не откажеттебе, чтоб он дал мне Ависагу Сунамитянку в жену.

18. Batseba vastasi: Hyvä. Minä puhun kuninkaalle sinun puolestasi.

18. BatSeba sanoi: oikein! minä puhun kuninkaalle sinun puolestas.

18. BathSeba sanoi: oikein minä puhun Cuningalle sinun puolestas.

18 And Bathsheba said, Well, I will speak for you to the king.

18. And Bathsheba said, Well; I will speak for thee unto the king.

18. Bath-Seba sprach: Wohl, ich will mit dem König deinethalben reden.

18. Y Bersabée dijo: Bien; yo hablaré por tí al rey.

18 И сказала Вирсавия: хорошо, я поговорю о тебе царю.

19. Silloin Batseba meni kuningas Salomon tykö puhumaan hänelle Adonian puolesta. Niin kuningas nousi ja meni häntä vastaan ja kumarsi häntä ja istui valtaistuimelleen. Ja myös kuninkaan äidille asetettiin istuin, ja hän istui hänen oikealle puolellensa.

19. Ja BatSeba tuli kuningas Salomon tykö, puhumaan hänen kanssansa Adonian puolesta; ja kuningas nousi ja meni häntä vastaan, ja kumarsi häntä ja istui istuimellensa. Ja kuninkaan äidin eteen pantiin istuin, ja hän istui siihen hänen oikialle puolellensa.

19. JA BathSeba tuli Cuningas Salomon tygö puhuman hänen cansans Adonian puolest ja Cuningas nousi ja meni händä wastan ja cumarsi händä ja istui istumellens. Ja Cuningan äitin eteen pandin istuin ja hän istui sijhen hänen oikialle puolellens.

19 Bathsheba therefore went to king Solomon to speak to him for Adonijah. And the king rose up to meet her and bowed himself to her and sat down on his throne and caused a throne to be set for the king's mother. And she sat on his right hand.

19. Bathsheba therefore went unto king Solomon, to speak unto him for Adonijah. And the king rose up to meet her, and bowed himself unto her, and sat down on his throne, and caused a seat to be set for the king's mother; and she sat on his right hand.

19. Und Bath-Seba kam hinein zum König Salomo, mit ihm zu reden Adonias halben. Und der König stand auf und ging ihr entgegen und neigte sich vor ihr und setzte sie auf seinen Stuhl. Und es ward der Mutter des Königs ein Stuhl gesetzt, daß sie sich setzte zu seiner Rechten.

19. Y vino Bersabée al rey Salomón para hablarle por Adonías: y el rey se levantó para recibirla, y se inclinó a ella, y se tornó a asentar en su trono: e hizo poner una silla a la madre del rey, la cual se sentó a su diestra.

19 И вошла Вирсавия к царю Соломону говорить ему об Адонии. Царь встал перед нею, и поклонился ей, и сел на престоле своем.Поставили престол и для матери царя, и она села по правую руку его

20. Sitten hän sanoi: Minulla on sinulle pieni pyyntö, älä sitä minulta kiellä. Kuningas sanoi hänelle: Pyydä, äiti, minä en sinulta kiellä.

20. Ja hän sanoi: minä rukoilen vähän rukouksen sinulta, älä sitä minulta kiellä. Kuningas sanoi hänelle: rukoile, äitini: en minä sinulta kiellä.

20. Ja hän sanoi: minä rucoilen wähän rucouxen sinulda älä sitä minulda kiellä. Cuningas sanoi hänelle: rucoile minun äitin en minä sinulda kiellä.

20 Then she said, I ask one small petition of you; do not deny me. And the king said to her, Ask on, my mother, for I will not deny you.

20. Then she said, I desire one small petition of thee; I pray thee, say me not nay. And the king said unto her, Ask on, my mother: for I will not say thee nay.

20. Und sie sprach: Ich bitte eine kleine Bitte von dir; du wollest mein Angesicht nicht beschämen. Der König sprach zu ihr: Bitte, meine Mutter; ich will dein Angesicht nicht beschämen.

20. Y ella dijo: Una pequeña petición te demando, no me hagas volver mi rostro. Y el rey le dijo: Pide, madre mía; que yo no te haré volver el rostro.

20 и сказала: я имею к тебе одну небольшую просьбу, не откажи мне. И сказал ей царь: проси, мать моя; я не откажу тебе.

21. Silloin hän sanoi: Annettakoon suunemilainen Abisag sinun veljellesi Adonialle vaimoksi.

21. Hän sanoi, annettakaan Abisag Sunemista veljelles Adonialle emännäksi.

21. Hän sanoi: annettacan Abisag Sunemist sinun weljelles Adonialle emännäxi.

21 And she said, Let Abishag the Shunammite be given to Adonijah your brother as a wife.

21. And she said, Let Abishag the Shunammite be given to Adonijah thy brother to wife.

21. Sie sprach: Laß Abisag von Sunem deinem Bruder Adonia zum Weibe geben.

21. Y ella dijo: Dése Abisag Sunamita por mujer a tu hermano Adonías.

21 И сказала она: дай Ависагу Сунамитянку Адонии, брату твоему, в жену.

22. Mutta kuningas Salomo vastasi ja sanoi äidillensä: Miksi pyydät vain suunemilaista Abisagia Adonialle? Pyydä myös kuninkuutta hänelle — hänhän on minun vanhin veljeni — hänelle ja pappi Ebjatarille ja Jooabille, Serujan pojalle.

22. Niin vastasi kuningas Salomo ja sanoi äidillensä: miksi rukoilet Abisagia Sunemista Adonialle? Rukoile myös hänelle valtakuntaa: sillä hän on vanhin veljeni, ja hänellä on pappi AbJatar ja Joab ZeruJan poika.

22. Nijn wastais Cuningas Salomo ja sanoi hänen äitillens: mixis rucoilet Abisagi Sunemist Adonialle? rucoile myös hänelle waldacunda: sillä hän on minun wanhin weljen ja hänellä on Pappi AbJathar ja Joab ZeruJan poica.

22 And king Solomon answered and said to his mother, And why do you ask Abishag the Shunammite for Adonijah? Ask for him the kingdom also, for he is my elder brother, even for him and for Abiathar the priest and for Joab the son of Zeruiah.

22. And king Solomon answered and said unto his mother, And why dost thou ask Abishag the Shunammite for Adonijah? ask for him the kingdom also; for he is mine elder brother; even for him, and for Abiathar the priest, and for Joab the son of Zeruiah.

22. Da antwortete der König Salomo und sprach zu seiner Mutter: Warum bittest du um Abisag von Sunem für Adonia? Bitte ihm das Königreich auch; denn er ist mein älterer Bruder und hat den Priester Abjathar und Joab, den Sohn der Zeruja.

22. Y el rey Salomón respondió, y dijo a su madre: ¿Por qué pides a Abisag Sunamita para Adonías? Demanda también para él el reino; porque él es mi hermano mayor; y tiene también a Abiatar sacerdote, y a Joab hijo de Sarvia.

22 И отвечал царь Соломон и сказал матери своей: а зачем ты просишь Ависагу Сунамитянку для Адонии? проси ему также и царства; ибо он мой старший брат, и ему священник Авиафар и Иоав, сын Саруин, друг .

23. Ja kuningas Salomo vannoi Herran kautta, sanoen: Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jollei Adonia saa hengellään maksaa sitä, että on puhunut näin.

23. Ja kuningas Salomo vannoi Herran kautta ja sanoi: Jumala tehköön minulle sen ja sen, jollei Adonia ole puhunut tätä sanaa henkeänsä vastaan!

23. Ja Cuningas SAlomo wannoi HERran cautta ja sanoi: Jumala tehkön minulle sen ja sen Adonia on puhunut nämä sanat hänen hengens wastan.

23 Then king Solomon swore by Jehovah, saying, God do so to me and more also, if Adonijah has not spoken this word against his own life.

23. Then king Solomon sware by the LORD, saying, God do so to me, and more also, if Adonijah have not spoken this word against his own life.

23. und der König Salomo schwur bei dem HERRN und sprach: Gott tue mir dies und das, Adonia soll das wider sein Leben geredet haben!

23. Y el rey Salomón juró por Jehová, diciendo: Así me haga Dios, y así me añada, que contra su vida ha hablado Adonías esta palabra.

23 И поклялся царь Соломон Господом, говоря: то и то пусть сделает со мною Бог и еще больше сделает, если нена свою душу сказал Адония такое слово;

24. Ja nyt, niin totta kuin Herra elää, joka on minut vahvistanut ja on asettanut minut isäni Daavidin valtaistuimelle ja joka lupauksensa mukaan on perustanut minun sukuni: Adonia on tänä päivänä kuolemalla rangaistava.

24. Ja nyt, niin totta kuin Herra elää, joka minun vahvistanut on ja antanut minun istua isäni Davidin istuimella, joka minulle huoneen tehnyt on, niinkuin hän sanonut on, niin pitää Adonian tänäpänä kuoleman.

24. Ja nyt nijn totta cuin HERra elä joca minun wahwistanut on ja andanut istua Isäni Dawidin istuimella ja joca minulle huonen tehnyt on nijncuin hän sanonut on: tänäpän pitä Adonian cuoleman.

24 Now therefore as Jehovah lives, who has established me and set me on the throne of David my father and who has made me a house as he promised, surely Adonijah will be put to death this day.

24. Now therefore, as the LORD liveth, which hath established me, and set me on the throne of David my father, and who hath made me an house, as he promised, Adonijah shall be put to death this day.

24. Und nun, so wahr der HERR lebt, der mich bestätigt hat und sitzen lassen auf dem Stuhl meines Vaters David und der mir ein Haus gemacht hat, wie er geredet hat, heute soll Adonia sterben!

24. Ahora pues vive Jehová, que me ha confirmado, y me ha puesto sobre el trono de David mi padre, y que me ha hecho casa, como había dicho, que Adonías morirá hoy.

24 ныне же, – жив Господь, укрепивший меня и посадивший меня на престоле Давида, отца моего, и устроивший мне дом, как говорил Он, – ныне же Адония должен умереть.

25. Ja kuningas Salomo lähetti Benajan, Joojadan pojan, lyömään hänet kuoliaaksi; ja hän kuoli.

25. Ja kuningas Salomo lähetti BenaJan Jojadan pojan; hän löi häntä, niin että hän kuoli.

25. Ja Cuningas Salomo lähetti BenaJan Jojadan pojan hän löi händä nijn että hän cuoli.

25 And king Solomon sent by Benaiah the son of Jehoiada and he fell upon him so that he died.

25. And king Solomon sent by the hand of Benaiah the son of Jehoiada; and he fell upon him that he died.

25. Und der König Salomo sandte hin Benaja, den Sohn Jojadas; der schlug ihn, daß er starb.

25. Entónces el rey Salomón envió por mano de Banaias, hijo de Joiada, el cual le hirió, y murió.

25 И послал царь Соломон Ванею, сына Иодаева, который поразил его, и он умер.

26. Ja pappi Ebjatarille kuningas sanoi: Mene maatilallesi Anatotiin, sillä sinä olet kuoleman oma. En minä sinua nyt surmaa, koska sinä olet kantanut Herran Jumalan arkkia minun isäni Daavidin edessä ja koska olet kärsinyt kaikkea, mitä isäni on kärsinyt.

26. Ja kuningas sanoi papille AbJatarille: mene Anatotiin pellolles, sillä sinä olet kuoleman mies. Mutta en minä tapa sinua tänäpänä, sillä sinä olet kantanut Herran Jumalan arkkia isäni Davidin edessä, ja sinä olet kärsinyt, mitä ikänä isäni on kärsinyt.

26. JA Cuningas sanoi Papille AbJatharille: mene Anathothijn sinun pellolles sillä sinä olet cuoleman mies mutta en minä tapa sinua tänäpän sillä sinä olet candanut HERran Jumalan Arckia minun Isäni Dawidin edes ja sinä olet kärsinyt mitä ikänäns minun Isäni on kärsinyt.

26 And the king said to Abiathar the priest, You get to Anathoth, to your own fields, for you are worthy of death. But I will not at this time put you to death, because you bore the ark of the lord Jehovah before David my father and because you were afflicted in all in which my father was afflicted.

26. And unto Abiathar the priest said the king, Get thee to Anathoth, unto thine own fields; for thou art worthy of death: but I will not at this time put thee to death, because thou barest the ark of the Lord GOD before David my father, and because thou hast been afflicted in all wherein my father was afflicted.

26. Und zu dem Priester Abjathar sprach der König: Gehe hin gen Anathoth zu deinem Acker; denn du bist des Todes. Aber ich will dich heute nicht töten; denn du hast die Lade des HERRN HERRN vor meinem Vater David getragen und hast mitgelitten, wo mein Vater gelitten hat.

26. Y a Abiatar el sacerdote dijo el rey: Véte a Anatot a tus heredades, que tú eres digno de muerte. Mas yo no te mataré hoy, por cuanto has llevado el arca del Señor Jehová delante de David mi padre: además de esto has sido trabajado en todas las cosas en que mi padre fué trabajado.

26 А священнику Авиафару царь сказал: ступай в Анафоф на твое поле; ты достоин смерти, но в настоящее время я не умерщвлю тебя, ибо ты носил ковчег Владыки Господа пред Давидом, отцом моим, и терпел все, что терпел отец мой.

27. Niin Salomo karkoitti Ebjatarin olemasta Herran pappina ja täytti sen sanan, minkä Herra oli Siilossa puhunut Eelin suvusta.

27. Ja niin Salomo ajoi AbJatarin pois, ettei hän olisi Herran pappi; että Herran sana täyettäisiin, niinkuin hän Elin huoneesta puhunut oli Silossa.

27. Ja nijn Salomo ajoi AbJatharin pois ettei hän olis HERran Pappi että HERran sana täytetäisin nijncuin hän Silos Elin huonest puhunut oli.

27 So Solomon thrust out Abiathar from being priest to Jehovah, that he might fulfill the word of Jehovah, which he spoke concerning the house of Eli in Shiloh.

27. So Solomon thrust out Abiathar from being priest unto the LORD; that he might fulfil the word of the LORD, which he spake concerning the house of Eli in Shiloh.

27. Also verstieß Salomo den Abjathar, daß er nicht durfte Priester des HERRN sein, auf daß erfüllet würde des HERRN Wort, das er über das Haus Elis geredet hatte zu Silo.

27. Y echó Salomón a Abiatar del sacerdocio de Jehová, para que se cumpliese la palabra de Jehová, que había dicho sobre la casa de Heli en Silo.

27 И удалил Соломон Авиафара от священства Господня, и исполнилосьслово Господа, которое сказал Он о доме Илия в Силоме.

28. Ja kun sanoma tästä tuli Jooabille — sillä Jooab oli liittynyt Adoniaan, vaikka hän ei ollut liittynyt Absalomiin — pakeni Jooab Herran majaan ja tarttui alttarin sarviin.

28. Ja tämä sanoma tuli Joabin eteen; sillä Joab piti itsensä Adonian puoleen, vaikka ei hän ollut Absalomin kanssa; niin pakeni Joab Herran majaan ja tarttui alttarin sarviin.

28. JA tämä sanoma tuli Joabin eteen ( sillä Joab piti hänens Adonian puoleen waicka ei hän ollut Absalomin cansa ) nijn pakeni Joab HERran majaan ja tartui Altarin sarween.

28 And the news came to Joab, for Joab had turned after Adonijah, though he did not turn after Absalom. And Joab fled to the tent of Jehovah and caught hold on the horns of the altar.

28. Then tidings came to Joab: for Joab had turned after Adonijah, though he turned not after Absalom. And Joab fled unto the tabernacle of the LORD, and caught hold on the horns of the altar.

28. Und dies Gerücht kam vor Joab; denn Joab hatte an Adonia gehangen, wiewohl nicht an Absalom. Da floh Joab in die Hütte des HERRN und faßte die Hörner des Altars.

28. Y vino la fama hasta Joab, porque también Joab se había arrimado a Adonías, aunque no se había arrimado a Absalom, y huyó Joab al tabernáculo de Jehová, y tomó los cuernos del altar.

28 Слух об этом дошел до Иоава, – так как Иоав склонялся на сторону Адонии, а на сторону Соломона не склонялся, – и убежал Иоав в скинию Господню и ухватился за роги жертвенника.

29. Mutta kun kuningas Salomolle ilmoitettiin: Jooab on paennut Herran majaan ja on alttarin ääressä, lähetti Salomo Benajan, Joojadan pojan, sanoen: Mene ja lyö hänet kuoliaaksi.

29. Ja se ilmoitettiin kuningas Salomolle, että Joab oli paennut Herran majaan, ja katso, hän seisoi alttarin tykönä. Niin Salomo lähetti BenaJan Jojadan pojan ja sanoi: mene ja lyö häntä.

29. Ja se ilmoitettin Cuningas Salomolle että Joab oli paennut HERran majaan ja cadzo hän seisoi Altarin tykönä. Nijn Salomo lähetti BenaJan Jojadan pojan ja sanoi: mene ja lyö händä.

29 And it was told king Solomon, Joab has fled to the tent of Jehovah, and behold, he is by the altar. Then Solomon sent Benaiah the son of Jehoiada, saying, Go, fall upon him.

29. And it was told king Solomon that Joab was fled unto the tabernacle of the LORD; and, behold, he is by the altar. Then Solomon sent Benaiah the son of Jehoiada, saying, Go, fall upon him.

29. Und es ward dem König Salomo angesagt, daß Joab zur Hütte des HERRN geflohen wäre, und siehe, er steht am Altar. Da sandte Salomo hin Benaja, den Sohn Jojadas, und sprach: Gehe, schlage ihn!

29. Y fué hecho saber a Salomón que Joab había huido al tabernáculo de Jehová, y que estaba junto al altar. Y Salomón envió a Banaias, hijo de Joiada, diciendo: Vé, y arremete a él.

29 И донесли царю Соломону, что Иоав убежал в скинию Господню и что он у жертвенника. И послал Соломон Ванею, сына Иодаева, говоря: пойди, умертви его.

30. Benaja meni Herran majaan ja sanoi hänelle: Näin käskee kuningas: 'Tule ulos'. Mutta hän vastasi: En, tässä minä kuolen. Silloin Benaja palasi kertomaan sitä kuninkaalle ja sanoi: Näin Jooab puhui, ja näin hän vastasi minulle.

30. Ja kuin BenaJa tuli Herran majaan, sanoi hän hänelle: näin sanoo kuningas: mene tästä ulos. Vaan hän sanoi: en suinkaan, tässä minä tahdon kuolla. Ja BenaJa ilmoitti sen kuninkaalle jälleen ja sanoi: niin on Joab sanonut ja niin hän on vastannut minua.

30. Ja cosca BenaJa tuli HERran majaan sanoi hän hänelle: nijn sano Cuningas: mene tästä ulos hän sanoi: en suingan täsä minä tahdon cuolla. Ja BenaJa ilmoitti nämät Cuningalle jällens ja sanoi: nijn on Joab sanonut ja nijn hän on wastannut minua.

30 And Benaiah came to the tent of Jehovah and said to him, Thus says the king, Come forth. And he said, No, but I will die here. And Benaiah brought the king word again, saying, Thus said Joab and thus he answered me.

30. And Benaiah came to the tabernacle of the LORD, and said unto him, Thus saith the king, Come forth. And he said, Nay; but I will die here. And Benaiah brought the king word again, saying, Thus said Joab, and thus he answered me.

30. Und da Benaja zur Hütte des HERRN kam, sprach er zu ihm: So sagt der König: Gehe heraus! Er sprach: Nein, hier will ich sterben. Und Benaja sagte solches dem König wieder und sprach: So hat Joab geredet, und so hat er mir geantwortet.

30. Y entró Banaias al tabernáculo de Jehová, y díjole: El rey ha dicho que salgas. Y él dijo: No, sino aquí moriré. Y Banaias volvió con esta respuesta al rey, diciendo: Así habló Joab, y así me respondió.

30 И пришел Ванея в скинию Господню и сказал ему: так сказал царь: выходи. И сказал тот: нет, я хочу умереть здесь. Ванея передал это царю, говоря: так сказал Иоав, и так отвечал мне.

31. Kuningas sanoi hänelle: Tee, niinkuin hän on puhunut, lyö hänet kuoliaaksi ja hautaa hänet, että poistaisit minusta ja minun isäni perheestä sen viattoman veren, jonka Jooab on vuodattanut.

31. Kuningas sanoi hänelle: tee niinkuin hän on sanonut, ja lyö häntä, ja hautaa häntä; ettäs käännät minusta ja minun isäni huoneesta sen viattoman veren pois, jonka Joab on vuodattanut.

31. Cuningas sanoi hänelle: tee nijncuin hän on sanonut ja lyö händä ja hauta händä ettäs käännät minusta ja minun Isäni huonest sen wiattoman weren pois jonga Joab on wuodattanut.

31 And the king said to him, Do as he has said and fall upon him and bury him, that you may take away the blood, which Joab shed without cause, from me and from my father's house.

31. And the king said unto him, Do as he hath said, and fall upon him, and bury him; that thou mayest take away the innocent blood, which Joab shed, from me, and from the house of my father.

31. Der König sprach zu ihm: Tue, wie er geredet hat, und schlage ihn und begrabe ihn, daß du das Blut, das Joab ohne Ursache vergossen hat, von mir tust und von meines Vaters Hause;

31. Y el rey le dijo: Haz como él ha dicho, arremete a él y entiérrale: y quita de mí, y de la casa de mi padre, la sangre que Joab ha derramado sin culpa.

31 Царь сказал ему: сделай, как он сказал, и умертви его и похорони его, и сними невинную кровь, пролитую Иоавом, с меняи с дома отца моего;

32. Ja Herra antakoon hänen verensä tulla hänen oman päänsä päälle, koska hän löi kuoliaaksi kaksi miestä, jotka olivat häntä hurskaammat ja paremmat, ja tappoi heidät miekalla, minun isäni Daavidin siitä mitään tietämättä: Abnerin, Neerin pojan, Israelin sotapäällikön, ja Amasan, Jeterin pojan, Juudan sotapäällikön.

32. Ja Herra maksakoon hänen verensä hänen päänsä päälle, että hän on lyönyt kaksi miestä, jotka hurskaammat ja paremmat olivat kuin hän, ja murhannut ne miekalla, niin ettei minun isäni David siitä mitään tietänyt: Abnerin Nerin pojan Israelin sodanpäämiehen ja Amasan Jeterin pojan Juudan sodanpäämiehen.

32. Ja HERra maxacon hänelle hänen werens hänen pääns päälle että hän on lyönyt caxi miestä jotca hurscammat ja paremmat olit cuin hän ja on murhannut ne miecalla nijn ettei minun Isän Dawid sijtä mitän tiennyt nimittäin Abnerin Nerin pojan sen Israelin sodanpäämiehen ja Amasan Jetherin pojan Judan sodanpäämiehen.

32 And Jehovah will return his blood upon his own head, because he fell upon two men more righteous and better than he and killed them with the sword and my father David did not know it, (namely), Abner the son of Ner, captain of the army of Israel and Amasa the son of Jether, captain of the army of Judah.

32. And the LORD shall return his blood upon his own head, who fell upon two men more righteous and better than he, and slew them with the sword, my father David not knowing thereof, to wit, Abner the son of Ner, captain of the host of Israel, and Amasa the son of Jether, captain of the host of Judah.

32. und der HERR bezahle ihm sein Blut auf seinen Kopf, daß er zwei Männer erschlagen hat, die gerechter und besser waren denn er, und hat sie erwürgt mit dem Schwert, daß mein Vater David nichts darum wußte: Abner, den Sohn Ners, den Feldhauptmann über Israel, und Amasa, den Sohn Jethers, den Feldhauptmann über Juda;

32. Y Jehová hará volver su sangre sobre su cabeza; que él ha asesinado dos varones más justos y mejores que él, a los cuales mató a cuchillo sin que mi padre David supiese nada, es a saber a Abner, hijo de Ner, general del ejército de Israel, y a Amasa, hijo de Jeter, general del ejército de Judá.

32 да обратит Господь кровь его на голову его за то, что он убил двух мужей невинных и лучших его: поразил мечом, без ведома отца моего Давида, Авенира, сына Нирова, военачальника Израильского, и Амессая, сынаИеферова, военачальника Иудейского;

33. Heidän verensä tulkoon Jooabin pään päälle ja hänen jälkeläistensä pään päälle, iankaikkisesti. Mutta Daavidilla ja hänen jälkeläisillään, hänen suvullansa ja hänen valtaistuimellansa olkoon rauha Herralta iankaikkisesti.

33. Ja heidän verensä tulkoon Joabin pään päälle ja hänen siemenensä pään päälle ijankaikkisesti. Mutta Davidille ja hänen siemenellensä, hänen huoneellensa ja istuimellensa olkoon rauha Herralta ijankaikkiseen aikaan!

33. Nijn että heidän werens maxetaisin Joabin pään päälle ja hänen siemenens ijancaickisest. Mutta Dawidille ja hänen siemenellens hänen huonellens ja istuimellens olcon rauha HERralda ijancaickiseen aicaan.

33 So will their blood return upon the head of Joab and upon the head of his seed everlasting. But to David and to his seed and to his house and to his throne, there will be peace everlasting from Jehovah.

33. Their blood shall therefore return upon the head of Joab, and upon the head of his seed for ever: but upon David, and upon his seed, and upon his house, and upon his throne, shall there be peace for ever from the LORD.

33. daß ihr Blut bezahlt werde auf den Kopf Joabs und seines Samens ewiglich, aber David und sein Same, sein Haus und sein Stuhl Frieden habe ewiglich von dem HERRN.

33. Mas la sangre de ellos volverá sobre la cabeza de Joab, y sobre la cabeza de su simiente perpetuamente. Y sobre David y sobre su simiente, y sobre su casa, y sobre su trono, habrá perpetuamente paz de parte de Jehová.

33 да обратится кровь их на голову Иоава и на голову потомства его на веки, а Давиду и потомству его, и дому его и престолу его да будет мир на веки от Господа!

34. Niin Benaja, Joojadan poika, meni ja löi hänet kuoliaaksi; ja hänet haudattiin omaan taloonsa erämaahan.

34. Ja BenaJa Jojadan poika karkasi hänen päällensä ja tappoi hänen; ja hän haudattiin korpeen huoneesensa.

34. Ja BenaJa Jojadan poica carcais hänen päällens ja tappoi hänen ja hän haudattin corpeen hänen huoneseens.

34 Then Benaiah the son of Jehoiada went up and fell upon him and killed him. And he was buried in his own house in the wilderness.

34. So Benaiah the son of Jehoiada went up, and fell upon him, and slew him: and he was buried in his own house in the wilderness.

34. Und Benaja, der Sohn Jojadas, ging hinauf und schlug ihn und tötete ihn. Und er ward begraben in seinem Hause in der Wüste.

34. Entónces Banaias, hijo de Joiada subió, y arremetió a él, y le mató, y fué sepultado en su casa en el desierto.

34 И пошел Ванея, сын Иодаев, и поразил Иоава, и умертвил его, и он был похоронен в доме своем в пустыне.

35. Ja kuningas asetti Benajan, Joojadan pojan, hänen sijaansa sotaväen päälliköksi; ja pappi Saadokin kuningas asetti Ebjatarin sijalle.

35. Ja kuningas asetti BenaJan Jojadan pojan hänen siaansa sotajoukon päälle; ja Zadokin papin asetti kuningas AbJatarin siaan.

35. Ja Cuningas asetti BenaJan Jojadan pojan hänen siaans sotajoucon päälle ja Zadochin Papin AbJatharin siaan.

35 And the king put Benaiah the son of Jehoiada in his room over the army. And the king put Zadok the priest in the place of Abiathar.

35. And the king put Benaiah the son of Jehoiada in his room over the host: and Zadok the priest did the king put in the room of Abiathar.

35. Und der König setzte Benaja, den Sohn Jojadas, an seine Statt über das Heer, und Zadok, den Priester, setzte der König an die Statt Abjathars.

35. Y el rey puso en su lugar a Banaias, hijo de Joiada, sobre el ejército: y a Sadoc puso el rey por sacerdote en lugar de Abiatar.

35 И поставил царь Соломон Ванею, сына Иодаева, вместо его над войском; а Садока священника поставил царь вместо Авиафара.

36. Sen jälkeen kuningas lähetti kutsumaan Siimein ja sanoi hänelle: Rakenna itsellesi talo Jerusalemiin ja asu siellä, menemättä sieltä sinne tai tänne.

36. Ja kuningas lähetti ja antoi kutsua Simein, ja sanoi hänelle: rakenna sinulles huone Jerusalemiin ja asu siellä, ja älä mene sieltä sinne eli tänne.

36. Ja Cuningas lähetti ja andoi cudzua Simein ja sanoi hänelle: rakenna sinulles huone Jerusalemijn ja asu siellä ja älä mene sieldä sinne eli tänne.

36 And the king sent and called for Shimei and said to him, Build a house in Jerusalem for you and dwell there and do not go forth from there anywhere.

36. And the king sent and called for Shimei, and said unto him, Build thee an house in Jerusalem, and dwell there, and go not forth thence any whither.

36. Und der König sandte hin und ließ Simei rufen und sprach zu ihm: Baue dir ein Haus zu Jerusalem und wohne daselbst und gehe von da nicht heraus, weder hierher noch daher.

36. Y envió el rey, e hizo venir a Semeí, y díjole: Edifícate una casa en Jerusalem, y mora allí, y no salgas de allá a una parte ni a otra.

36 И послав царь призвал Семея и сказал ему: построй себе дом в Иерусалиме и живи здесь, и никуда не выходи отсюда;

37. Sillä jona päivänä sinä lähdet sieltä ja menet Kidronin laakson poikki, sinä päivänä on sinun, tiedä se, kuolemalla kuoltava; sinun veresi on tuleva oman pääsi päälle.

37. Jona päivänä sinä sieltä lähdet ja menet Kidronin ojan ylitse, niin tiedä totisesti, että sinun pitää totisesti kuoleman, ja sinun veres tulee sinun pääs päälle.

37. Jona päiwänä sinä sieldä lähdet ja menet Kidronin ojan ylidze nijn tiedä totisest että sinun pitä totisesta cuoleman ja sinun weres tule sinun pääs päälle.

37 For on the day you go out and pass over the brook Kidron, know for certain that you will surely die; your blood will be upon your own head.

37. For it shall be, that on the day thou goest out, and passest over the brook Kidron, thou shalt know for certain that thou shalt surely die: thy blood shall be upon thine own head.

37. Welches Tages du wirst hinausgehen und über den Bach Kidron gehen, so wisse, daß du des Todes sterben mußt; dein Blut sei auf deinem Kopf!

37. Porque sepas de cierto que el día que salieres, y pasares el arroyo de Cedrón, sin duda morirás, y tu sangre será sobre tu cabeza.

37 и знай, что в тот день, в который ты выйдешь и перейдешь потокКедрон, непременно умрешь; кровь твоя будет на голове твоей.

38. Siimei sanoi kuninkaalle: Hyvä on; niinkuin herrani, kuningas, on puhunut, niin on sinun palvelijasi tekevä. Ja Siimei asui Jerusalemissa kauan aikaa.

38. Simei sanoi kuninkaalle: se on hyvä puhe kuin minun herrani kuningas puhunut on; niin on sinun palvelias tekevä. Niin Simei asui Jerusalemissa kauvan aikaa.

38. Simei sanoi Cuningalle: se on hywä puhe cuin minun Herran Cuningan puhunut on nijn on sinun palwelias tekewä. Nijn Simei asui Jerusalemis cauwan aica.

38 And Shimei said to the king, The saying is good. As my lord the king has said, so will your servant do. And Shimei dwelt in Jerusalem many days.

38. And Shimei said unto the king, The saying is good: as my lord the king hath said, so will thy servant do. And Shimei dwelt in Jerusalem many days.

38. Simei sprach zum König: Das ist eine gute Meinung; wie mein Herr, der König, geredet hat, so soll dein Knecht tun. Also wohnte Simei zu Jerusalem lange Zeit.

38. Y Semeí dijo al rey: La palabra es buena: como el rey mi señor ha dicho, así lo hará tu siervo. Y habitó Semeí en Jerusalem muchos dias.

38 И сказал Семей царю: хорошо; как приказал господин мой царь, так сделает раб твой. И жил Семей в Иерусалиме долгое время.

39. Mutta kolmen vuoden kuluttua tapahtui, että Siimeiltä karkasi kaksi palvelijaa Aakiin, Maakan pojan, Gatin kuninkaan, luo. Ja Siimeille ilmoitettiin: Katso, sinun palvelijasi ovat Gatissa.

39. Niin tapahtui kolmen ajastajan jälkeen, että kaksi palveliaa karkasivat Simeiltä Akiksen Maekan pojan Gatin kuninkaan tykö; Simeille sanottiin: katso, sinun palvelias ovat Gatissa.

39. NIin tapahtui colmen ajastajan jälken että caxi palweliata caraisit Simeildä Achixen Maechan Gathin Cuningan tygö. Ja Simeille sanottin: cadzo sinun palwelias on Gathis.

39 And it happened at the end of three years, that two of the servants of Shimei ran away to Achish, son of Maacah, king of Gath. And they told Shimei, saying, Behold, your servants are in Gath.

39. And it came to pass at the end of three years, that two of the servants of Shimei ran away unto Achish son of Maachah king of Gath. And they told Shimei, saying, Behold, thy servants be in Gath.

39. Es begab sich aber über drei Jahre, daß zwei Knechte dem Simei entliefen zu Achis, dem Sohn Maachas, dem König zu Gath. Und es ward Simei angesagt: Siehe, deine Knechte sind zu Gath.

39. Y pasados tres años aconteció, que se le huyeron a Semeí dos siervos a Aquis, hijo de Maaca, rey de Get: y dieron aviso a Semeí, diciendo: He aquí que tus siervos están en Get.

39 Но через три года случилось, что у Семея двое рабов убежали кАнхусу, сыну Маахи, царю Гефскому. И сказали Семею, говоря: вот, рабы твои в Гефе.

40. Niin Siimei nousi ja satuloi aasinsa ja lähti Aakiin luo Gatiin etsimään palvelijoitaan; ja Siimei meni ja toi palvelijansa Gatista.

40. Niin Simei nousi ja satuloitsi aasinsa, ja läksi Gatiin Akiksen tykö, etsimään palvelioitansa. Ja Simei meni ja toi palveliansa Gatista.

40. NIjn Simei nousi ja satuloidzi Asins ja läxi Gathijn Achixen tygö edzimän palwelioitans. Ja cuin hän sinne tuli toi hän palwelians Gathist.

40 And Shimei arose and saddled his donkey and went to Gath to Achish to seek his servants. And Shimei went and brought his servants from Gath.

40. And Shimei arose, and saddled his ass, and went to Gath to Achish to seek his servants: and Shimei went, and brought his servants from Gath.

40. Da machte sich Simei auf und sattelte seinen Esel und zog hin gen Gath zu Achis, daß er seine Knechte suchte. Und da er hinkam, brachte er seine Knechte von Gath.

40. Y levantóse Semeí, y enalbardó su asno, y vino en Get a Aquis a buscar sus siervos. Y fué Semeí, y volvió sus siervos de Get.

40 И встал Семей, и оседлал осла своего, и отправился в Геф к Анхусу искать рабов своих. И возвратился Семей и привелрабов своих из Гефа.

41. Ja kun Salomolle ilmoitettiin, että Siimei oli mennyt Jerusalemista Gatiin ja palannut takaisin,

41. Ja Salomolle sanottiin Simein menneeksi Jerusalemista Gatiin ja tulleeksi jälleen.

41. Ja Salomolle sanottin Simei mennexi Jerusalemist Gathijn ja tullexi jällens.

41 And it was told Solomon that Shimei had gone from Jerusalem to Gath and was come again.

41. And it was told Solomon that Shimei had gone from Jerusalem to Gath, and was come again.

41. Und es ward Salomo angesagt, daß Simei hingezogen wäre von Jerusalem gen Gath und wiedergekommen.

41. Y fué dicho a Salomón, como Semeí había ido de Jerusalem hasta Get, y que había vuelto.

41 И донесли Соломону, что Семей ходил из Иерусалима в Геф и возвратился.

42. lähetti kuningas kutsumaan Siimein ja sanoi hänelle: Enkö minä ole vannottanut sinua Herran kautta ja varoittanut sinua sanoen: 'Jona päivänä sinä lähdet ja menet sinne tai tänne, sinä päivänä on sinun, tiedä se, kuolemalla kuoltava'? Ja sinä sanoit minulle: 'Hyvä on; minä olen kuullut.'

42. Niin lähetti kuningas ja antoi kutsua Simein, ja sanoi hänelle: enkö minä vannonut sinulle Herran kautta, todistanut ja sanonut: jona päivänä sinä lähdet ulos ja menet sinne eli tänne, niin sinun pitää hyvin tietämän, että sinun pitää totisesti kuoleman? Ja sinä sanoit minulle: minä olen kuullut hyvän puheen.

42. Nijn lähetti Cuningas ja andoi cudzua Simein ja sanoi Simeille: engö minä wannonut sinulle HERran cautta todistanut ja sanonut: jona päiwänä sinä lähdet sinne eli tänne nijn sinun piti silloin tietämän että sinun piti totisesta cuoleman. Ja sinä sanoit minulle: minä olen cuullut hywän puhen.

42 And the king sent and called for Shimei and said to him, Did I not make you swear by Jehovah and protest to you, saying, Know for certain, that on the day you go out and walk abroad anywhere, you will surely die? And you said to me, The saying that I have heard is good.

42. And the king sent and called for Shimei, and said unto him, Did I not make thee to swear by the LORD, and protested unto thee, saying, Know for a certain, on the day thou goest out, and walkest abroad any whither, that thou shalt surely die? and thou saidst unto me, The word that I have heard is good.

42. Da sandte der König hin und ließ Simei rufen und sprach zu ihm: Habe ich dir nicht geschworen bei dem HERRN und dir bezeugt und gesagt, welches Tages du würdest ausziehen und hierhin oder dahin gehen, daß du wissen solltest, du müßtest des Todes sterben? und du sprachst zu mir: Ich habe eine gute Meinung gehört.

42. Entónces el rey envió, e hizo venir a Semeí y díjole: ¿No te conjuré yo por Jehová, y te protesté, diciendo: El día que salieres, y fueres acá, o acullá, sepas de cierto que has de morir? Y tú me dijiste: La palabra que he oido es buena.

42 И послав призвал царь Семея и сказал ему: не клялся ли я тебе Господом и не объявлял ли тебе, говоря: „знай, что в тот день, в который ты выйдешь и пойдешь куда-нибудь, непременно умрешь"? и ты сказал мне: „хорошо";

43. Miksi et ole pitänyt Herran valaa etkä sitä käskyä, jonka minä sinulle annoin?

43. Miksi et ole pitänyt Herran valaa ja sitä käskyä, jonka minä sinulle käskin?

43. Mixes ole pitänyt HERran wala ja sitä käskyä cuin minä sinulle käskin?

43 Why then have you not kept the oath of Jehovah and the commandment that I have charged you with?

43. Why then hast thou not kept the oath of the LORD, and the commandment that I have charged thee with?

43. Warum hast du denn nicht dich gehalten nach dem Eid des HERRN und dem Gebot, das ich dir geboten habe?

43. ¿Por qué pues no guardaste el juramento de Jehová, y el mandamiento que yo te mandé?

43 зачем же ты не соблюл приказания, которое я дал тебе пред Господом с клятвою?

44. Ja kuningas sanoi vielä Siimeille: Sinä tiedät, tunnossasi tiedät, kaiken pahan, minkä olet tehnyt minun isälleni Daavidille; Herra kääntää tekemäsi pahan omaan päähäsi.

44. Ja kuningas sanoi Simeille: sinä tiedät kaiken sen pahuuden, jonka sinun sydämes tietää, kun sinä isälleni Davidille tehnyt olet, ja Herra on kostanut sinun pahuutes sinun pääs päälle.

44. Ja Cuningas sanoi Simeille: sinä tiedät caiken sen pahuden joca myös sinun sydämelles tiettäwä on jongas minun Isälleni Dawidille tehnyt olet. HERra on costanut sinun pahudes sinun pääs päälle.

44 The king said moreover to Shimei, You know all the evil which your heart has known, what you did to David my father. Therefore Jehovah will return your evil upon your own head.

44. The king said moreover to Shimei, Thou knowest all the wickedness which thine heart is privy to, that thou didst to David my father: therefore the LORD shall return thy wickedness upon thine own head;

44. Und der König sprach zu Simei: Du weißt alle die Bosheit, der dir dein Herz bewußt ist, die du meinem Vater David getan hast; der HERR hat deine Bosheit bezahlt auf deinen Kopf,

44. Y dijo más el rey a Semeí: Tú sabes todo el mal que tu corazón bien sabe, que cometiste contra mi padre David: mas Jehová ha tornado el mal sobre tu cabeza:

44 И сказал царь Семею: ты знаешь и знает сердцетвое все зло, какое ты сделал отцу моему Давиду; да обратит же Господь злобу твою на голову твою!

45. Mutta kuningas Salomo on oleva siunattu, ja Daavidin valtaistuin on oleva iäti vahva Herran edessä.

45. Ja kuningas Salomo on siunattu, ja Davidin istuin on vahvistettu Herran edessä ijankaikkisesti.

45. Ja Cuningas Salomo on siunattu ja Dawidin istuin on wahwistettu HERran edes ijancaickisest.

45 But king Solomon will be blessed and the throne of David will be established before Jehovah until everlasting.

45. And king Solomon shall be blessed, and the throne of David shall be established before the LORD for ever.

45. und der König Salomo ist gesegnet, und der Stuhl Davids wird beständig sein vor dem HERRN ewiglich.

45. Y el rey Salomón será bendito, y el trono de David será firme perpetuamente delante de Jehová.

45 а царь Соломон да будет благословен, и престол Давида да будет непоколебим пред Господом во веки!

46. Ja kuningas käski Benajaa, Joojadan poikaa; niin tämä meni ja löi hänet kuoliaaksi, ja hän kuoli. Niin kuninkuus vahvistui Salomon käsissä.

46. Ja kuningas käski BenaJaa Jojadan poikaa; hän meni ja löi hänen kuoliaaksi. Ja valtakunta vahvistettiin Salomon käden kautta.

46. Ja Cuningas käski Benaja Jojadan poica hän meni ja löi hänen cuoliaxi. Ja waldacunda wahwistettin Salomon käden cautta.

46 So the king commanded Benaiah the son of Jehoiada. And he went out and fell upon him so that he died. And the kingdom was established in the hand of Solomon.

46. So the king commanded Benaiah the son of Jehoiada; which went out, and fell upon him, that he died. And the kingdom was established in the hand of Solomon.

46. Und der König gebot Benaja, dem Sohn Jojadas; der ging hinaus und schlug ihn, daß er starb. Und das Königreich ward bestätigt durch Salomos Hand.

46. Entónces el rey mandó a Banaias, hijo de Joiada, el cual salió, y arremetió a él, y murió: y el reino fué confirmado en la mano de Salomón.

46 и повелел царь Ванее, сыну Иодаеву, и он пошел и поразил Семея, и тот умер.