15 luku

Abiam Juudan kuninkaana. Aasa Juudan kuninkaana. Aasan ja Benhadadin liitto. Naadab Israelin kuninkaana. Baesan salaliitto ja Jerobeamin suvun perikato. Baesa Israelin kuninkaana.

1. Ja kuningas Jerobeamin, Nebatin pojan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena tuli Abiam Juudan kuninkaaksi.

1. Niin oli kuningas Jerobeamin Nebatin pojan kahdeksantena vuotena toistakymmentä Abiam kuningas Juudassa,

1. CUningan Jerobeamin Nebathin pojan cahdexandena wuonna toistakymmendä oli Abiam Cuningas Judaas.

1 Now in the eighteenth year of king Jeroboam the son of Nebat, Abijah began to reign over Judah.

1. Now in the eighteenth year of king Jeroboam the son of Nebat reigned Abijam over Judah.

1. Im achtzehnten Jahr des Königs Jerobeam, des Sohnes Nebats, ward Abiam König in Juda,

1. EN el año diez y ocho del rey Jeroboam, hijo de Nabat, Abiam comenzó a reinar sobre Judá.

1 В восемнадцатый год царствования Иеровоама, сына Наватова, Авиявоцарился над Иудеями.

2. Hän hallitsi kolme vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Maaka, Abisalomin tytär.

2. Ja hallitsi kolme ajastaikaa Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.

2. Ja hallidzi colme ajastaica Jerusalemis hänen äitins nimi oli Maecha Abisalomin tytär.

2 He reigned three years in Jerusalem. And his mother's name was Maacah the daughter of Abishalom.

2. Three years reigned he in Jerusalem. And his mother's name was Maachah, the daughter of Abishalom.

2. und regierte drei Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Maacha, eine Tochter Abisaloms.

2. Reinó tres años en Jerusalem. El nombre de su madre fué Maaca, hija de Abesalón.

2 Три года он царствовал в Иерусалиме; имя матери его Мааха, дочь Авессалома.

3. Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, joita tämä oli tehnyt ennen häntä, eikä hänen sydämensä ollut ehyesti antautunut Herralle, hänen Jumalallensa, niinkuin hänen isänsä Daavidin sydän oli ollut.

3. Ja hän vaelsi kaikissa isänsä synneissä, jotka hän oli tehnyt hänen edellänsä, ja ei ollut hänen sydämensä vakaa Herran hänen Jumalansa edessä, niinkuin Davidin hänen isänsä sydän oli.

3. Ja hän waelsi caikis hänen Isäns synneis jotca hän oli tehnyt hänen edelläns. Ja ei ollut hänen sydämens waca HERran hänen Jumalans edes nijncuin Dawidin hänen Isäns sydän oli.

3 And he walked in all the sins of his father, which he had done before him. And his heart was not perfect with Jehovah his God as the heart of David his father.

3. And he walked in all the sins of his father, which he had done before him: and his heart was not perfect with the LORD his God, as the heart of David his father.

3. Und er wandelte in allen Sünden seines Vaters, die er vor ihm getan hatte, und sein Herz war nicht rechtschaffen an dem HERRN, seinem Gott, wie das Herz seines Vaters David.

3. Y anduvo en todos los pecados de su padre, que hizo ántes de él, y no fué su corazón perfecto con Jehová su Dios, como el corazón de David su padre.

3 Он ходил во всех грехах отца своего, которые тот делал прежде него, и сердце его не было предано Господу Богу его, как сердце Давида, отца его.

4. Mutta Daavidin tähden Herra, hänen Jumalansa, antoi hänen lamppunsa palaa Jerusalemissa, korottamalla hänen jälkeläisekseen hänen poikansa ja pitämällä Jerusalemia pystyssä —

4. Mutta Davidin täden antoi Herra hänen Jumalansa hänelle valkeuden Jerusalemissa, herättääksensä hänelle pojan hänen jälkeensä, ja asettaaksensa Jerusalemiin;

4. Mutta Dawidin tähden andoi HERra hänen Jumalans hänelle walkeuden Jerusalemis herättäxens hänelle pojan hänen jälkens ja asettaxens Jerusalemijn.

4 Nevertheless for David's sake Jehovah his God gave him a lamp in Jerusalem, to set up his son after him and to establish Jerusalem,

4. Nevertheless for David's sake did the LORD his God give him a lamp in Jerusalem, to set up his son after him, and to establish Jerusalem:

4. Denn um Davids willen gab der HERR, sein Gott, ihm eine Leuchte zu Jerusalem, daß er seinen Sohn nach ihn erweckte und Jerusalem erhielt,

4. Mas por causa de David, Jehová su Dios le dió lámpara en Jerusalem, despertándole su hijo después de él, y confirmando a Jerusalem:

4 Но ради Давида Господь Бог его дал ему светильник в Иерусалиме, восставив по нем сына его и утвердив Иерусалим,

5. koska Daavid oli tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, eikä koko elinaikanaan ollut poikennut mistään, mitä hän on käskenyt, paitsi heettiläisen Uurian asiassa.

5. Sillä David oli tehnyt mitä oikein on Herran edessä, ja ei poikennut kaikista, mitä hän hänelle käskenyt oli, kaikkena elinaikanansa, paitsi Urian Hetiläisen asiaa.

5. Sillä Dawid oli ollut otollinen HERralle ja ei horjattunut cungan hänen elinaicanans caikista cuin hänelle käsketyt olit paidzi sitä asiata Urian sen Hetheuxen cansa.

5 because David did what was right in the eyes of Jehovah and did not turn aside from anything that he commanded him all the days of his life, except only in the matter of Uriah the Hittite.

5. Because David did that which was right in the eyes of the LORD, and turned not aside from any thing that he commanded him all the days of his life, save only in the matter of Uriah the Hittite.

5. darum daß David getan hatte, was dem HERRN wohl gefiel, und nicht gewichen war von allem, was er ihm gebot sein Leben lang, außer dem Handel mit Uria, dem Hethiter.

5. Por cuanto David había hecho lo que era recto delante de los ojos de Jehová, y de ninguna cosa que le mandase se había apartado en todos los dias de su vida, sino fué el negocio de Urías Jetteo.

5 потому что Давид делал угодное пред очами Господа и не отступал отвсего того, что Он заповедал ему, во все дни жизни своей, кроме поступка с Уриею Хеттеянином.

6. Ja Abiam oli koko elinaikansa sodassa Jerobeamin kanssa.

6. Mutta Rehabeam ja Jerobeam sotivat keskenänsä kaiken elinaikansa.

6. Mutta Rehabeam ja Jerobeam sodeit keskenäns caiken heidän elinaicans.

6 Now there was war between Rehoboam and Jeroboam all the days of his life.

6. And there was war between Rehoboam and Jeroboam all the days of his life.

6. Es war aber Krieg zwischen Rehabeam und Jerobeam sein Leben lang.

6. Y hubo guerra entre Roboam y Jeroboam todos los dias de su vida.

6 И война была между Ровоамом и Иеровоамом во все дни жизни их.

7. Mitä muuta on kerrottavaa Abiamista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa. Mutta Abiam ja Jerobeam olivat sodassa keskenään.

7. Mitä enempi on sanomista Abiamista ja kaikista hänen töistänsä, eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? Ja Abiam soti Jerobeamin kanssa.

7. Mitä enämbi on sanomist Abiast ja caikist hänen töistäns cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas. Ja Abiam sodei Jerobeamin cansa.

7 And the rest of the acts of Abijah and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? And there was war between Abijah and Jeroboam.

7. Now the rest of the acts of Abijam, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? And there was war between Abijam and Jeroboam.

7. Was aber mehr von Abiam zu sagen ist und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's. Es war aber Krieg zwischen Abiam und Jerobeam.

7. Lo demás de los hechos de Abiam, y todas las cosas que hizo, ¿no estan escritas en el libro de las crónicas de los reyes de Judá? Y hubo guerra entre Abiam y Jeroboam.

7 Прочие дела Авии, все, что он сделал, описано в летописи царей Иудейских. И была война между Авиею и Иеровоамом.

8. Ja Abiam meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin. Ja Aasa, hänen poikansa, tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

8. Niin Abiam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Davidin kaupunkiin; ja Asa hänen poikansa hallitsi hänen perässänsä.

8. Abiam nuckui hänen Isäins cansa ja haudattin Dawidin Caupungijn ja Assa hänen poicans hallidzi hänen peräns.

8 And Abijah slept with his fathers and they buried him in the city of David. And Asa his son reigned instead of him.

8. And Abijam slept with his fathers; and they buried him in the city of David: and Asa his son reigned in his stead.

8. Und Abiam entschlief mit seinen Vätern, und sie begruben ihn in der Stadt Davids. Und Asa, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

8. Y durmió Abiam con sus padres, y sepultáronle en la ciudad de David: y reinó Asa su hijo en su lugar.

8 И почил Авия с отцами своими, и похоронили его в городе Давидовом. Ивоцарился Аса, сын его, вместо него.

9. Israelin kuninkaan Jerobeamin kahdentenakymmenentenä hallitusvuotena tuli Aasa Juudan kuninkaaksi.

9. Ja kahdentenakymmenentenä Jerobeamin Israelin kuninkaan vuonna oli Asa kuningas Juudassa.

9. SInä cahtenakymmendenä Jerobeamin Israelin Cuningan wuonna oli Assa Judaas Cuningas.

9 And in the twentieth year of Jeroboam King of Israel, Asa began to reign over Judah.

9. And in the twentieth year of Jeroboam king of Israel reigned Asa over Judah.

9. Im zwanzigsten Jahr des Königs Jerobeam über Israel ward Asa König in Juda,

9. En el año veinte de Jeroboam rey de Israel, Asa comenzó a reinar sobre Judá.

9 В двадцатый год царствования Иеровоама, царя Израильского, воцарился Аса над Иудеями

10. Hän hallitsi neljäkymmentä yksi vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Maaka, Abisalomin tytär.

10. Ja hallitsi yhden ajastajan viidettäkymmentä Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Maeka Abisalomin tytär.

10. Ja hallidzi yhden wijdettäkymmendä ajastaica Jerusalemis hänen äitins oli Maecha Abisalomin tytär.

10 And he reigned forty-one years in Jerusalem. And his grandmother's name was Maacah the daughter of Abishalom.

10. And forty and one years reigned he in Jerusalem. And his mother's name was Maachah, the daughter of Abishalom.

10. und regierte einundvierzig Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Maacha, eine Tochter Abisaloms.

10. Y reinó cuarenta y un años en Jerusalem: el nombre de su madre fué Maaca, hija de Abesalón.

10 и сорок один год царствовал в Иерусалиме; имя матери его Ана, дочь Авессалома.

11. Ja Aasa teki sitä, mikä oli oikein Herran silmissä, niinkuin hänen isänsä Daavid,

11. Ja Asa teki kelvollisesti Herran edessä, niinkuin David hänen isänsä,

11. Ja Assa teki kelwollisest HERran edes nijncuin Dawid hänen Isäns.

11 And Asa did what was right in the eyes of Jehovah as David his father did.

11. And Asa did that which was right in the eyes of the LORD, as did David his father.

11. Und Asa tat was dem HERRN wohl gefiel, wie sein Vater David,

11. Y Asa hizo lo que era recto delante de los ojos de Jehová, como David su padre;

11 Аса делал угодное пред очами Господа, как Давид, отец его.

12. ja toimitti haureelliset pyhäkköpojat pois maasta ja hävitti kaikki ne kivijumalat, jotka hänen isänsä olivat tehneet.

12. Ja karkoitti huorintekijät maalta, ja ajoi pois kaikki epäjumalat, jotka hänen isänsä tehneet olivat.

12. Ja carcotti huorintekiät maalda ja cukisti caicki epäjumalat cuin hänen Isäns tehnyt oli.

12 And he put away the sodomites out of the land and removed all the idols that his fathers had made.

12. And he took away the sodomites out of the land, and removed all the idols that his fathers had made.

12. und tat die Hurer aus dem Lande und tat ab alle Götzen, die seine Väter gemacht hatten.

12. Porque quitó los sodomitas de la tierra, y quitó todas las suciedades que sus padres habían hecho.

12 Он изгнал блудников из земли и отверг всех идолов, которых сделали отцы его,

13. Jopa hän erotti äitinsä Maakan kuningattaren arvosta, koska tämä oli pystyttänyt inhotuksen Aseralle; ja Aasa kukisti inhotuksen ja poltti sen Kidronin laaksossa.

13. Ja vielä sitten pani hän äitinsä Maekan viralta pois, että hän oli tehnyt Mipletsetin metsistön; vaan Asa kukisti hänen Mipletsetinsä ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.

13. Ja wielä sijtte Maechan hänen äitins pani wirasta pois että se oli tehnyt Miplezethin medzistön waan Assa cukisti hänen Miplezethins ja poltti sen Kidronin ojan tykönä.

13 And also he removed Maacah his grandmother from being queen because she had made an abominable image for an Asherah. And Asa cut down her image and burnt it at the brook Kidron.

13. And also Maachah his mother, even her he removed from being queen, because she had made an idol in a grove; and Asa destroyed her idol, and burnt it by the brook Kidron.

13. Dazu setzte er auch sein Mutter Maacha ab, daß sie nicht mehr Herrin war, weil sie ein Greuelbild gemacht hatte der Ascherah. Und Asa rottete aus ihr Greuelbild und verbrannte es am Bach Kidron.

13. Y también privó a su madre Maaca de ser princesa, porque había hecho un ídolo en un bosque. Y Asa deshizo el ídolo de su madre, y le quemó junto al arroyo de Cedrón.

13 и даже мать свою Ану лишил звания царицы за то, чтоона сделала истукан Астарты; и изрубил Аса истукан ее и сжег у потока Кедрона.

14. Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet. Kuitenkin oli Aasan sydän ehyesti antautunut Herralle, niin kauan kuin hän eli.

14. Mutta kukkuloita ei hän kukistanut; kuitenkin Asan sydän oli vakaa Herran edessä kaiken elinaikansa.

14. Mutta cuckuloita ei hän cukistanut cuitengin Assan sydän oli waca HERran edes caiken elinaicans.

14 But the high places were not taken away. Nevertheless the heart of Asa was perfect with Jehovah all his days.

14. But the high places were not removed: nevertheless Asa's heart was perfect with the LORD all his days.

14. Aber die Höhen taten sie nicht ab. Doch war das Herz Asas rechtschaffen an dem HERRN sein Leben lang.

14. Mas los altos no se quitaron: empero el corazón de Asa fué perfecto con Jehová toda su vida.

14 Высоты же не были уничтожены. Но сердце Асы было предано Господу во все дни его.

15. Ja hän vei Herran temppeliin isänsä pyhät lahjat ja omat pyhät lahjansa: hopeata, kultaa ja kaluja.

15. Ja hän vei sisälle mitä hänen isänsä oli pyhittänyt, ja Herran huoneen pyhät kalut: hopian ja kullan ja astiat.

15. Ja sen hopian ja cullan ja astiat cuin hänen Isäns oli pyhittänyt ja mitä pyhä HERran huones oli andoi hän alallans olla.

15 And he brought into the house of Jehovah the things that his father had dedicated and the things that he himself had dedicated, silver and gold and vessels.

15. And he brought in the things which his father had dedicated, and the things which himself had dedicated, into the house of the LORD, silver, and gold, and vessels.

15. Und das Silber und Gold und Gefäß, das sein Vater geheiligt hatte, und was von ihm selbst geheiligt war, brachte er ein zum Hause des HERRN.

15. También metió en la casa de Jehová lo que su padre había dedicado, y lo que él dedicó, oro, y plata, y vasos.

15 И внес он в дом Господень вещи, посвященные отцом его, и вещи, посвященные им: серебро и золото и сосуды.

16. Mutta Aasa ja Israelin kuningas Baesa olivat kaiken aikansa sodassa keskenään.

16. Mutta Asan ja Baesan Israelin kuninkaan välillä oli sota kaiken heidän elinaikansa.

16. Mutta Assa ja Baesa Israelin Cuningas sodeit keskenäns caiken elinaicans.

16 And there was war between Asa and Baasha King of Israel all their days.

16. And there was war between Asa and Baasha king of Israel all their days.

16. Und es war ein Streit zwischen Asa und Baesa, dem König Israels, ihr Leben lang.

16. Y hubo guerra entre Asa y Baasa rey de Israel, todo el tiempo de ámbos.

16 И война была между Асою и Ваасою, царем Израильским, во все дни их.

17. Baesa, Israelin kuningas, lähti Juudaa vastaan ja linnoitti Raaman, estääkseen ketään pääsemästä Aasan, Juudan kuninkaan, luota tai hänen luokseen.

17. Vaan Baesa Israelin kuningas nousi Juudaa vastaan ja rakensi Raman, ettei yksikään vaeltaisi ulos taikka sisälle Asan Juudan kuninkaan puolelta.

17. WAan Baesa Israelin Cuningas nousi Judat wastan ja rakensi Raman ettei yxikän waellais ulos taicka sisälle Assan Judan Cuningan puolelda.

17 And Baasha King of Israel went up against Judah and built Ramah, that he might not allow anyone to go out or come in to Asa king of Judah.

17. And Baasha king of Israel went up against Judah, and built Ramah, that he might not suffer any to go out or come in to Asa king of Judah.

17. Basea aber, der König Israels, zog herauf wider Juda und baute Rama, daß niemand sollte aus und ein ziehen auf Asas Seite, des Königs Juda's.

17. Y subió Baasa rey de Israel contra Judá, y edificó a Rama, para no dejar salir ni entrar a ninguno de Asa rey de Judá.

17 И вышел Вааса, царь Израильский, против Иудеи и начал строить Раму, чтобы никто не выходил и не уходил к Асе, царю Иудейскому.

18. Ja Aasa otti kaiken hopean ja kullan, mikä vielä oli jäljellä Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarrekammioissa, ja antoi sen palvelijainsa haltuun; ja kuningas Aasa lähetti heidät Benhadadin, Tabrimmonin pojan, Hesjonin pojanpojan, Aramin kuninkaan, luo, joka asui Damaskossa, ja käski sanoa hänelle:

18. Silloin otti Asa kaiken hopian ja kullan, jotka Herran huoneen tavaroista ja kuninkaan huoneen tavaroista jääneet olivat, ja antoi ne palveliansa käsiin, jotka kuningas Asa lähetti Benhadadille Tabrimmonin Hesionin pojan pojalle Syrian kuninkaalle, joka asui Damaskussa, ja käski sanoa hänelle:

18. Silloin otti Assa caiken hopian ja cullan jotca HERran huonen tawaroist ja Cuningan huonen tawaroist jäänet olit ja andoi ne hänen palweliains käsijn ja lähetti Benhadadille Tabrimonin pojalle joca oli Hesionin poica Syrian Cuningalle joca asui Damascus ja käski sanoa hänelle:

18 Then Asa took all the silver and the gold that were left in the treasures of the house of Jehovah and the treasures of the king's house and delivered them into the hand of his servants. And king Asa sent them to Ben-hadad, the son of Tabrimmon, the son of Hezion, king of Syria, who dwelt at Damascus, saying,

18. Then Asa took all the silver and the gold that were left in the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king's house, and delivered them into the hand of his servants: and king Asa sent them to Benhadad, the son of Tabrimon, the son of Hezion, king of Syria, that dwelt at Damascus, saying,

18. Da nahm Asa alles Silber und Gold, das übrig war im Schatz des Hauses des HERRN und im Schatz des Hauses des Königs, und gab's in seiner Knechte Hände und sandte sie zu Benhadad, dem Sohn Tabrimmons, des Sohnes Hesjons, dem König zu Syrien, der zu Damaskus wohnte, und ließ ihm sagen:

18. Y tomando Asa toda la plata y oro que había quedado en los tesoros de la casa de Jehová, y en los tesoros de la casa real, los entregó en las manos de sus siervos, y enviólos el rey Asa a Benadad, hijo de Tabrimón, hijo de Hezión, rey de Siria, el cual residia en Damasco, diciendo:

18 И взял Аса все серебро и золото, остававшееся в сокровищницах дома Господня и в сокровищницах дома царского, и дал его в руки слуг своих,и послал их царь Аса к Венададу, сыну Тавримона, сына Хезионова, царю Сирийскому, жившему в Дамаске, и сказал:

19. Onhan liitto meidän välillämme, minun ja sinun, niinkuin oli minun isäni ja sinun isäsi välillä. Katso, minä lähetän sinulle hopeata ja kultaa lahjaksi; mene ja riko Baesan, Israelin kuninkaan, kanssa tekemäsi liitto, että hän lähtisi pois minun kimpustani.

19. Minun ja sinun vaiheella, ja minun isäni ja sinun isäs vaiheella on liitto: katso minä lähetin sinulle hopiaa ja kultaa lahjaksi, ettäs rikkoisit sen liiton, minkä sinä Baesan Israelin kuninkaan kanssa tehnyt olet, että hän erkanis minusta.

19. Minun ja sinun waihellas ja minun Isäni ja sinun Isäs waihella on lijtto ja sentähden lähetän minä sinulle hopiata ja culda lahjaxi ettäs rickoisit sen lijton cuins Baesan Israelin Cuningan cansa tehnyt olet että hän ercanis minusta.

19 (There is) a league between me and you, between my father and your father. Behold, I have sent to you a present of silver and gold. Go, break your league with Baasha King of Israel, that he may depart from me.

19. There is a league between me and thee, and between my father and thy father: behold, I have sent unto thee a present of silver and gold; come and break thy league with Baasha king of Israel, that he may depart from me.

19. Es ist ein Bund zwischen mir und dir und zwischen meinem Vater und deinem Vater; darum schicke ich dir ein Geschenk, Silber und Gold, daß du fahren lassest den Bund, den du mit Baesa, dem König Israels, hast, daß er von mir abziehe.

19. Alianza hay entre mí y tí, y entre mi padre y el tuyo: he aquí que yo te envio un presente de plata y oro: vé, y rompe tu alianza con Baasa rey de Israel para que se aparte de mí.

19 союз да будет между мною и между тобою, как был между отцом моим и между отцом твоим; вот, я посылаю тебе в дар серебро и золото; расторгни союз твой с Ваасою, царем Израильским, чтобыон отошел от меня.

20. Niin Benhadad kuuli kuningas Aasaa ja lähetti sotajoukkojensa päälliköt Israelin kaupunkeja vastaan ja valtasi Iijonin, Daanin, Aabel-Beet-Maakan ja koko Kinnerotin ynnä koko Naftalin maan.

20. Ja Benhadad oli kuuliainen kuningas Asalle, ja lähetti sodanpäämiehet Israelin kaupunkeihin, ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Betmaekan, ja koko Kinerotin, ynnä kaiken Naphtalin maakunnan kanssa.

20. Benhadad oli cuuliainen Assalle Cuningalle ja lähetti sodans päämiehen Israelin Caupungeihin ja löi Iionin ja Danin ja Abelin Beth Maechan ja coco Cinerothin ynnä caiken Nephtalin maacunnan cansa.

20 And Ben-hadad listened to king Asa and sent the captains of his armies against the cities of Israel and killed* Ijon and Dan and Abelbeth-maacah and all Chinneroth, with all the land of Naphtali.

20. So Benhadad hearkened unto king Asa, and sent the captains of the hosts which he had against the cities of Israel, and smote Ijon, and Dan, and Abelbethmaachah, and all Cinneroth, with all the land of Naphtali.

20. Benhadad gehorchte dem König Asa und sandte seine Hauptleute wider die Städte Israels und schlug Ijon und Dan und Abel-Beth-Maacha, das ganze Kinneroth samt dem Lande Naphthali.

20. Y Ben-adad consintió con el rey Asa, y envió los príncipes de los ejércitos que tenía contra las ciudades de Israel: e hirió a Ahión, y a Dan, y a Abel Betmaaca, y a toda Cenerot, con toda la tierra de Neftalí.

20 И послушался Венадад царя Асы, и послал военачальников своих против городов Израильских, и поразил Аин и Дан и Авел-Беф-Мааху и весь Киннероф, по всей земле Неффалима.

21. Kun Baesa kuuli sen, lakkasi hän linnoittamasta Raamaa ja jäi Tirsaan.

21. Kuin Baesa sen kuuli, lakkasi hän rakentamasta Ramaa, ja meni Tirtsaan.

21. Cosca Baesa sen cuuli lackais hän rakendamast Ramat ja meni Thirzaan.

21 And it happened, when Baasha heard of it, that he left off building Ramah and dwelt in Tirzah.

21. And it came to pass, when Baasha heard thereof, that he left off building of Ramah, and dwelt in Tirzah.

21. Da das Baesa hörte, ließ er ab zu bauen Rama und zog wieder gen Thirza.

21. Y oyendo esto Baasa, dejó de edificar a Rama, y estúvose en Tersa.

21 Услышав о сем , Вааса перестал строить Раму и возвратился в Фирцу.

22. Mutta kuningas Aasa kutsui kokoon kaiken Juudan, vapauttamatta ketään. Ja he veivät pois kivet ja puut, joilla Baesa oli linnoittanut Raamaa. Niillä kuningas Aasa linnoitti Geban, joka on Benjaminissa, ja Mispan.

22. Mutta kuningas Asa lähetti sanoman kaiken Juudan ympäri: ei tässä pidä yksikään nuhteetoin oleman. Ja he kukistivat kivet ja puut Ramasta, joita Baesa oli rakentanut; ja kuningas Asa rakensi niistä Geban BanJaminista ja Mitspan.

22. Mutta Cuningas Assa lähetti sanoman caiken Judan ymbärins: ei täsä pidä yxikän nuhtetoin oleman. Ja he cukistit kiwet ja puut Ramast joilla Baesa oli rakendanut. Ja Cuningas Assa rakensi nijstä Geban BenJaminin ja Mizpan.

22 Then king Asa made a proclamation to all Judah; none was exempted. And they carried away the stones of Ramah and the timber of it, with which Baasha had built. And king Asa built with it Geba of Benjamin and Mizpah.

22. Then king Asa made a proclamation throughout all Judah; none was exempted: and they took away the stones of Ramah, and the timber thereof, wherewith Baasha had builded; and king Asa built with them Geba of Benjamin, and Mizpah.

22. Der König Asa aber bot auf das ganze Juda, niemand ausgenommen, und sie nahmen die Steine und das Holz von Rama weg, womit Baesa gebaut hatte; und der König Asa baute damit Geba-Benjamin und Mizpa.

22. Entónces el rey Asa juntó a todo Judá, sin quedar ninguno, y quitaron la piedra y la madera de Rama, con que Baasa edificaba, y edificó con ello el rey Asa a Gabaa de Benjamín, y a Maspa.

22 Царь же Аса созвал всех Иудеев, никого не исключая, и вынесли онииз Рамы камни и дерева, которые Вааса употреблял длястроения. И выстроил из них царь Аса Гиву Вениаминову и Мицпу.

23. Mitä muuta kaikkea on kerrottavaa Aasasta, kaikista hänen urotöistään, kaikesta, mitä hän teki, ja kaupungeista, jotka hän rakensi, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa. Mutta vanhuutensa päivinä hän oli sairas jaloistaan.

23. Mitä muuta on kuningas Asasta puhumista, ja kaikesta hänen vallastansa, ja kaikista hänen töistänsä, ja kaupungeista, jotka hän rakentanut oli: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa? paitsi että hän oli vanhuudellansa sairas jaloista.

23. MItä muuta on Cuningas Assast puhumist ja caikest hänen wallastans ja caikist hänen töistäns ja Caupungeist jotca hän rakendanut oli cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas paidzi että hän oli wanhudellans sairas jalgoista.

23 Now the rest of all the acts of Asa and all his might and all that he did and the cities which he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? But in the time of his old age he was diseased in his feet.

23. The rest of all the acts of Asa, and all his might, and all that he did, and the cities which he built, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah? Nevertheless in the time of his old age he was diseased in his feet.

23. Was aber mehr von Asa zu sagen ist und alle seine Macht und alles, was er getan hat, und die Städte, die er gebaut hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's. Nur war er in seinem Alter an seinen Füßen krank.

23. Lo demás de todos los hechos de Asa, y toda su fortaleza, y todas las cosas que hizo, y las ciudades que edificó, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá? Con todo eso, en el tiempo de su vejez, enfermó de sus piés.

23 Все прочие дела Асы и все подвиги его, и все, что он сделал, и города, которые онпостроил, описаны в летописи царей Иудейских, кроме того, что в старости своей он был болен ногами.

24. Sitten Aasa meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen hänen isänsä Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Joosafat tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

24. Ja Asa nukkui isäinsä kanssa ja haudatiin isäinsä kanssa isänsä Davidin kaupunkiin. Ja Josaphat hänen poikansa tuli kuninkaaksi hänen peräänsä.

24. Ja Assa nuckui Isäins cansa ja haudattin Isäins cansa Dawidin Caupungijn. Ja Josaphat hänen poicans oli Cuningas hänen peräns.

24 And Asa slept with his fathers and was buried with his fathers in the city of David his father. And Jehoshaphat his son reigned instead of him.

24. And Asa slept with his fathers, and was buried with his fathers in the city of David his father: and Jehoshaphat his son reigned in his stead.

24. Und Asa entschlief mit seinen Vätern und ward begraben mit seinen Vätern in der Stadt Davids, seines Vaters. Und Josaphat, sein Sohn, ward König an seiner Statt.

24. Y durmió Asa con sus padres, y fué sepultado con sus padres en la ciudad de David su padre: y reinó en su lugar Josafat su hijo.

24 И почил Аса с отцами своими и погребен с отцами своими в городе Давида, отца своего. И воцарился Иосафат, сын его, вместо него.

25. Ja Naadab, Jerobeamin poika, tuli Israelin kuninkaaksi Aasan, Juudan kuninkaan, toisena hallitusvuotena, ja hän hallitsi Israelia kaksi vuotta.

25. Ja Nadab Jerobeamin poika oli Israelin kuningas toisena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja hallitsi Israelissa kaksi vuotta,

25. JA Nadab Jerobeamin poica oli Israelin Cuningas sinä toisna Assan Judan Cuningan wuonna ja hallidzi Israelis caxi wuotta.

25 And Nadab the son of Jeroboam began to reign over Israel in the second year of Asa king of Judah. And he reigned over Israel two years.

25. And Nadab the son of Jeroboam began to reign over Israel in the second year of Asa king of Judah, and reigned over Israel two years.

25. Nadab aber, der Sohn Jerobeams, ward König über Israel im zweiten Jahr Asas, des Königs Juda's, und regierte über Israel zwei Jahre

25. Y Nadab, hijo de Jeroboam, comenzó a reinar sobre Israel en el segundo año de Asa rey de Judá; y reinó sobre Israel dos años.

25 Нават же, сын Иеровоамов, воцарился над Израилем во второй годАсы, царя Иудейского, и царствовал над Израилем два года.

26. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi isänsä teitä ja hänen synnissänsä, jolla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

26. Ja teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi isänsä teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.

26. Ja teki HERran edes paha ja waelsi hänen Isäns teillä ja hänen synneisäns joilla hän saatti Israelin syndi tekemän.

26 And he did what was evil in the sight of Jehovah and walked in the way of his father and in his sin with which he made Israel to sin.

26. And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of his father, and in his sin wherewith he made Israel to sin.

26. und tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte in dem Wege seines Vaters und in seiner Sünde, durch die er Israel hatte sündigen gemacht.

26. E hizo lo malo delante de los ojos de Jehová, andando en el camino de su padre, y en sus pecados con que hizo pecar a Israel.

26 И делал он неугодное пред очами Господа, ходил путем отца своего и во грехах его, которыми тот ввел Израиля в грех.

27. Mutta Baesa, Ahian poika, Isaskarin sukua, teki salaliiton häntä vastaan, ja Baesa surmasi hänet Gibbetonin luona, joka oli filistealaisilla; sillä Naadab ja koko Israel piirittivät Gibbetonia.

27. Ja Baesa Ahian poika Isaskarin huoneesta teki liiton häntä vastaan, ja Baesa löi hänen Philistealaisten Gibetonissa; sillä Nadab ja koko Israel piirittivät Gibetonin.

27. JA Baesa Ahian poica Isascharin huonesta teki lijton händä wastan ja löi hänen Philisterein Gibethonis: sillä Nadab ja coco Israel pijritit Gibethonin.

27 And Baasha the son of Ahijah, of the house of Issachar, conspired against him. And Baasha killed* him at Gibbethon, which belonged to the Philistines, for Nadab and all Israel were laying siege to Gibbethon.

27. And Baasha the son of Ahijah, of the house of Issachar, conspired against him; and Baasha smote him at Gibbethon, which belonged to the Philistines; for Nadab and all Israel laid siege to Gibbethon.

27. Aber Baesa, der Sohn Ahias, aus dem Hause Isaschar, machte einen Bund wider ihn und erschlug ihn zu Gibbethon, welches den Philistern gehört. Denn Nadab und das ganze Israel belagerten Gibbethon.

27. Y Baasa, hijo de Ahías, el cual era de la casa de Isacar, hizo conspiración contra él, y le hirió Baasa en Gebbetón, que era de los Filisteos; porque Nadab, y todo Israel tenían cercado a Gebbetón.

27 И сделал против него заговор Вааса, сын Ахии, из дома Иссахарова, и убил его Вааса при Гавафоне Филистимском, когда Нават и все Израильтяне осаждали Гавафон:

28. Baesa tappoi hänet Juudan kuninkaan Aasan kolmantena hallitusvuotena ja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

28. Sitte tappoi Baesa hänen kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna, ja tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

28. Sijtte tappoi Baesa hänen colmandena Assan Judan Cuningan wuonna ja oli Cuningas hänen peräns.

28 Baasha killed him in the third year of Asa king of Judah and reigned instead of him.

28. Even in the third year of Asa king of Judah did Baasha slay him, and reigned in his stead.

28. Also tötete ihn Baesa im dritten Jahr Asas, des Königs Juda's, und ward König an seiner Statt.

28. Y le mató Baasa en el tercero año de Asa rey de Judá, y reinó en su lugar.

28 и умертвил его Вааса в третий год Асы, царя Иудейского, и воцарился вместо него.

29. Kuninkaaksi tultuaan hän surmasi koko Jerobeamin suvun jättämättä Jerobeamin jälkeläisistä eloon ainoatakaan henkeä: hän hävitti heidät Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijansa, siilolaisen Ahian, kautta —

29. Koska hän oli kuningas, löi hän kuoliaaksi kaiken Jerobeamin huoneen, ja ei jättänyt yhtään ainoaa henkeä Jerobeamin huoneesta, siihenasti että hän hävitti hänen, Herran sanan jälkeen, joka oli sanottu hänen palvelialtansa Ahialta Silosta,

29. Cosca hän oli Cuningas löi hän cuoliaxi caiken Jerobeamin huonen ja ei jättänyt yhtän ainoata henge Jerobeamin huonest sijhenasti että hän häwitti hänen HERran sanan jälken joca oli sanottu Ahialda hänen palwelialtans Silost.

29 And it happened that, as soon as he was king, he killed* all the house of Jeroboam. He left to Jeroboam not any who breathed, until he had destroyed him according to the saying of Jehovah, which he spoke by his servant Ahijah the Shilonite,

29. And it came to pass, when he reigned, that he smote all the house of Jeroboam; he left not to Jeroboam any that breathed, until he had destroyed him, according unto the saying of the LORD, which he spake by his servant Ahijah the Shilonite:

29. Als er nun König war, schlug er das ganze Haus Jerobeam und ließ nichts übrig, was Odem hatte, von Jerobeam, bis er ihn vertilgte, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch seinen Knecht Ahia von Silo

29. Y como él vino al reino, hirió toda la casa de Jeroboam; sin dejar alma de los de Jeroboam hasta raerle, conforme a la palabra de Jehová, que él habló por su siervo Ahías, Silonita,

29 Когда он воцарился, то избил весь дом Иеровоамов, не оставил нидуши у Иеровоама, доколе не истребил его, по слову Господа, которое Он изрек чрез раба Своего Ахию Силомлянина,

30. niiden syntien tähden, jotka Jerobeam oli tehnyt ja joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, siten vihoittaen Herran, Israelin Jumalan.

30. Jerobeamin syntein tähden, jotka hän teki, ja jolla hän saatti Israelin syntiä tekemään, sillä vihoittamisella, jolla hän vihaan kehoitti Herran Israelin Jumalan.

30. Jerobeamin synnin tähden cuin hän teki jolla hän saatti Israelin syndi tekemän sillä wihoittamisella jolla hän wihaan kehoitti HErran Israelin Jumalan.

30 for the sins of Jeroboam which he sinned and with which he made Israel to sin, because of his provocation with which he provoked Jehovah, the God of Israel, to anger.

30. Because of the sins of Jeroboam which he sinned, and which he made Israel sin, by his provocation wherewith he provoked the LORD God of Israel to anger.

30. um der Sünden willen Jerobeam, die er tat und durch die er Israel sündigen machte, mit dem Reizen, durch das er den HERRN, den Gott Israels, erzürnte.

30. Por los pecados de Jeroboam que él hizo, y con los cuales hizo pecar a Israel; y por su provocación con que provocó a enojo a Jehová Dios de Israel.

30 за грехи Иеровоама, которые он сам делал и которыми ввел в грех Израиля, за оскорбление, которым он прогневал Господа Бога Израилева.

31. Mitä muuta on kerrottavaa Naadabista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

31. Mitä enempi Nadabista on sanomista ja kaikista hänen töistänsä: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

31. Mitä enämbi Nadabist on sanomist ja caikist hänen töistäns cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

31 Now the rest of the acts of Nadab and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

31. Now the rest of the acts of Nadab, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

31. Was aber mehr von Nadab zu sagen ist und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

31. Lo demás de los hechos de Nadab, y todas las cosas que hizo, ¿no está todo escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

31 Прочие дела Навата, все, что он сделал, описано в летописи царей Израильских.

32. Mutta Aasa ja Israelin kuningas Baesa olivat kaiken aikansa sodassa keskenään.

32. Mutta Asa ja Baesa Israelin kuningas sotivat keskenänsä kaiken ikänsä.

33. Mutta Assa ja Baesa Israelin Cuningas sodeit keskenäns caiken ikäns.

32 And there was war between Asa and Baasha King of Israel all their days.

32. And there was war between Asa and Baasha king of Israel all their days.

32. Und es war Krieg zwischen Asa und Baesa, dem König Israels, ihr Leben lang.

32. Y hubo guerra entre Asa y Baasa rey de Israel todo el tiempo de ámbos.

32 И война была между Асою и Ваасою, царем Израильским, во все дни их.

33. Aasan, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Baesa, Ahian poika, koko Israelin kuninkaaksi Tirsassa, ja hän hallitsi kaksikymmentä neljä vuotta.

33. Kolmantena Asan Juudan kuninkaan vuonna oli Baesa Ahian poika koko Israelin kuningas Tirtsassa, neljäkolmattakymmentä ajastaikaa.

34. COlmandena Assan Judan Cuningan wuonna oli Baesa Ahian poica coco Israelin Cuningas Thirzaas neljäcolmattakymmendä ajastaica.

33 In the third year of Asa king of Judah, Baasha the son of Ahijah began to reign over all Israel in Tirzah, (and reigned) twenty-four years.

33. In the third year of Asa king of Judah began Baasha the son of Ahijah to reign over all Israel in Tirzah, twenty and four years.

33. Im dritten Jahr Asas, des Königs Juda's, ward Baesa, der Sohn Ahias, König über das ganze Israel zu Thirza vierundzwanzig Jahre;

33. En el tercero año de Asa rey de Judá, comenzó a reinar Baasa, hijo de Ahías, sobre todo Israel en Tersa, y reinó veinte y cuatro años.

33 В третий год Асы, царя Иудейского, воцарился Вааса, сын Ахии, над всеми Израильтянами в Фирце и царствовал двадцать четыре года.

34. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi Jerobeamin teitä ja hänen synneissänsä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

34. Ja hän teki pahaa Herran edessä, ja vaelsi Jerobeamin teillä ja hänen synneissänsä, joilla hän saatti Israelin syntiä tekemään.

35. Ja teki paha HERran edes ja waelsi Jerobeamin teillä ja hänen synnisäns joilla hän saatti Israelin syndi tekemän.

34 And he did what was evil in the sight of Jehovah and walked in the way of Jeroboam and in his sin with which he made Israel to sin.

34. And he did evil in the sight of the LORD, and walked in the way of Jeroboam, and in his sin wherewith he made Israel to sin.

34. und tat, was dem HERRN übel gefiel, und wandelte in dem Wege Jerobeams und in seiner Sünde, durch die er Israel hatte sündigen gemacht.

34. E hizo lo malo delante de los ojos de Jehová, y anduvo en el camino de Jeroboam, y en su pecado con que hizo pecar a Israel.

34 И делал неугодное пред очами Господними и ходил путем Иеровоама и во грехах его, которыми тот ввел в грех Израиля.