10 luku

Saban kuningatar Salomon luona. Salomon rikkaus ja viisaus. Hänen sotavaununsa ja hevosensa.

1. Kun Saban kuningatar kuuli, mitä Salomosta kerrottiin Herran nimen kunniaksi, tuli hän koettelemaan häntä arvoituksilla.

1. Ja rikkaan Arabian kuningatar oli kuullut Salomon sanoman Herran nimestä, ja tuli koettelemaan häntä tapauksilla.

1. JA cosca Salomon sanoma HERran nimestä oli tullut rickan Arabian Drotningin eteen tuli hän coetteleman händä tapauxilla.

1 And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon concerning the name of Jehovah, she came to prove him with hard questions.

1. And when the queen of Sheba heard of the fame of Solomon concerning the name of the LORD, she came to prove him with hard questions.

1. Und da das Gerücht von Salomo und von dem Namen des HERRN kam vor die Königin von Reicharabien, kam sie, Salomo zu versuchen mit Rätseln.

1. Y OYENDO la reina de Sabá la fama de Salomón en el nombre de Jehová, vino a tentarle con preguntas.

1 Царица Савская, услышав о славе Соломона во имя Господа, пришла испытать его загадками.

2. Hän tuli Jerusalemiin sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä.

2. Ja hän tuli Jerusalemiin sangen suuren joukon kanssa, kamelein kanssa, jotka jaloja yrttejä kannattivat, ja aivan paljon kultaa ja kalliita kiviä. Ja kuin hän tuli kuningas Salomon tykö, puhui hän hänelle kaikki, mitä hän sydämessänsä aikonut oli.

2. Ja hän tuli Jerusalemijn sangen suuren joucon cansa Camelein cansa jotca jaloja yrtejä cannatit ja paljon cullan cansa ja callisten kiwein cansa. Ja cosca hän tuli Cuningas Salomon tygö puhui hän hänelle caicki cuin hän aicoinut oli.

2 And she came to Jerusalem with a very great train, with camels that bore spices and very much gold and precious stones. And when she came to Solomon, she spoke with him of all that was in her heart.

2. And she came to Jerusalem with a very great train, with camels that bare spices, and very much gold, and precious stones: and when she was come to Solomon, she communed with him of all that was in her heart.

2. Und sie kam gen Jerusalem mit sehr vielem Volk, mit Kamelen, die Spezerei trugen und viel Gold und Edelsteine. Und da sie zum König Salomo hineinkam, redete sie ihm alles, was sie sich vorgenommen hatte.

2. Y vino a Jerusalem con muy grande ejército, con camellos cargados de especierías, y oro en grande abundancia, y piedras preciosas: y como vino a Salomón propúsole todo lo que tenía su corazón.

2 И пришла она в Иерусалим с весьма большим богатством: верблюды навьючены были благовониями и великим множеством золота и драгоценными камнями; и пришла к Соломону и беседовала с ним обо всем, что было у нее на сердце.

3. Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä; kuninkaalle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt.

3. Ja Salomo ilmoitti hänelle kaikki hänen sanansa: ei ollut mitään kuninkaalta salattu, jota ei hän hänelle ilmoittanut.

3. Ja Salomo sanoi ne caicki tyynni hänelle ja ei ollut mitän Cuningalda salattu jota ei hän hänelle sanonut

3 And Solomon answered to her all her questions; there was not anything hid from the king which he did not answer.

3. And Solomon told her all her questions: there was not any thing hid from the king, which he told her not.

3. Und Salomo sagte es ihr alles, und war dem König nichts verborgen, das er ihr nicht sagte.

3. Y Salomón le declaró todas sus palabras: ninguna cosa se le escondío al rey que no le declarase.

3 И объяснил ей Соломон все слова ее, и не было ничего незнакомого царю, чего бы он неизъяснил ей.

4. Kun Saban kuningatar näki kaiken Salomon viisauden, linnan, jonka hän oli rakentanut,

4. Koska rikkaan Arabian kuningatar näki kaiken Salomon taidon ja huoneen, jonka hän rakentanut oli,

4. COsca rickan Arabian Drotningi näki caiken Salomon taidon ja huonen jonga hän rakendanut oli:

4 And when the queen of Sheba had seen all the wisdom of Solomon and the house that he had built,

4. And when the queen of Sheba had seen all Solomon's wisdom, and the house that he had built,

4. Da aber die Königin von Reicharabien sah alle Weisheit Salomos und das Haus, das er gebaut hatte,

4. Y como la reina de Sabá vió toda la sabiduría de Salomón, y la casa que había edificado,

4 И увидела царица Савская всю мудрость Соломона и дом, который он построил,

5. ruuat hänen pöydällänsä, kuinka hänen palvelijansa asuivat ja hänen palvelusväkensä palveli ja kuinka he olivat puetut, ja näki hänen juomanlaskijansa ja hänen polttouhrinsa, jotka hän uhrasi Herran temppelissä, meni hän miltei hengettömäksi.

5. Ja ruat hänen pöydällänsä, ja hänen palveliainsa asuinsiat, kunkin heidän virkansa, ja heidän vaatteensa, ja hänen juomansa laskiat ja polttouhrinsa, jonka hän Herran huoneessa uhrasi, tuli hän liki hengettömäksi.

5. Ja ruat hänen pöydälläns ja hänen palweliains asuinsiat ja cungin heidän wircans ja heidän waattens ja hänen juomanslaskian ja polttouhrins jonga hän HERran huones uhrais ei hän idzens enämbi woinut pidättä.

5 and the food of his table and the seating of his servants and the attendance of his ministers and their apparel and his cupbearers and his ascent by which he went up to the house of Jehovah, there was no more spirit in her.

5. And the meat of his table, and the sitting of his servants, and the attendance of his ministers, and their apparel, and his cupbearers, and his ascent by which he went up unto the house of the LORD; there was no more spirit in her.

5. und die Speise für seinen Tisch und seiner Knechte Wohnung und seiner Diener Amt und ihre Kleider und seine Schenken und seine Brandopfer, die er im Hause des HERRN opferte, konnte sie sich nicht mehr enthalten

5. Asimismo la comida de su mesa, el asiento de sus siervos, el estado y vestidos de los que le servían, sus maestresalas, y sus holocaustos que sacrificaba en la casa de Jehová, ella quedó fuera de sí.

5 и пищу за столом его, и жилище рабов его, и стройность слуг его, и одежду их, и виночерпиев его, и всесожжения его, которые он приносил в храме Господнем. И не могла онаболее удержаться

6. Sitten hän sanoi kuninkaalle: Totta oli se puhe, jonka minä kotimaahani sinusta ja sinun viisaudestasi kuulin.

6. Sitte sanoi hän kuninkaalle: se on tosi, minkä minä sinusta kuullut olen minun maalleni, ja sinun menostas, ja sinun taidostas.

6. Mutta sanoi Cuningalle: caicki cuin minä sinusta cuullut olen minun maalleni ja sinun menostas ja sinun taidostas se on tosi.

6 And she said to the king, It was a true report that I heard in my own land of your acts and of your wisdom.

6. And she said to the king, It was a true report that I heard in mine own land of thy acts and of thy wisdom.

6. und sprach zum König: Es ist wahr, was ich in meinem Lande gehört habe von deinem Wesen und von deiner Weisheit.

6. Y dijo al rey: Verdad es lo que oí en mi tierra de tus cosas, y de tu sabiduría,

6 и сказала царю: верно то, что я слышала в земле своей о делах твоихи о мудрости твоей;

7. Minä en uskonut, mitä sanottiin, ennenkuin itse tulin ja sain omin silmin nähdä; ja katso, ei puoltakaan oltu minulle kerrottu. Sinulla on paljon enemmän viisautta ja rikkautta, kuin minä olin kuullut huhuttavan.

7. Ja en minä uskonut sitä ennenkuin minä tulin itse, ja minä olen sen nyt silmilläni nähnyt, ja katso, ei ole minulle puoliakaan sanottu: sinulla on enempi taitoa ja hyvyyttä, kuin sanoma on, jonka minä kuullut olen.

7. Ja en minä usconut sitä ennencuin minä tulin idze ja sen minä olen nyt silmilläni nähnyt ja cadzo ei ole minulle puolittaingan sanottu sinulla on enämbi taito ja hywyttä cuin sanoma on jonga minä cuullut olen.

7 However I did not believe the words until I came and my eyes had seen it. And behold, the half was not told me; your wisdom and prosperity exceed the fame which I heard.

7. Howbeit I believed not the words, until I came, and mine eyes had seen it: and, behold, the half was not told me: thy wisdom and prosperity exceedeth the fame which I heard.

7. Und ich habe es nicht wollen glauben, bis ich gekommen bin und habe es mit meinen Augen gesehen. Und siehe, es ist mir nicht die Hälfte gesagt. Du hast mehr Weisheit und Gut, denn das Gerücht ist, das ich gehört habe.

7. Mas yo no lo creía, hasta que he venido; y mis ojos han visto que ni aun la mitad era lo que me había sido dicho. Tu sabiduría y bien es mayor que la fama que yo había oido.

7 но я не верила словам, доколе не пришла, и не увидели глаза мои: ивот, мне и в половину не сказано; мудрости и богатства у тебя больше, нежели как я слышала.

8. Onnellisia ovat sinun miehesi, onnellisia nämä palvelijasi, jotka aina saavat olla sinun edessäsi ja kuulla sinun viisauttasi.

8. Autuaat ovat sinun miehes ja sinun palvelias, jotka aina sinun edessäs seisovat ja kuuntelevat sinun taitoas.

8. Autuat owat sinun miehes ja palwelias jotca aina sinun edesäs seisowat ja cuuldelewat sinun taitoas.

8 Your men are fortunate, these, your servants, are fortunate who stand continually before you, who hear your wisdom.

8. Happy are thy men, happy are these thy servants, which stand continually before thee, and that hear thy wisdom.

8. Selig sind die Leute und deine Knechte, die allezeit vor dir stehen und deine Weisheit hören.

8. Bienaventurados tus varones, bienaventurados estos tus siervos, que están continuamente delante de tí, y oyen tu sabiduría.

8 Блаженны люди твои и блаженны сии слуги твои, которые всегда предстоят пред тобою и слышат мудрость твою!

9. Kiitetty olkoon Herra, sinun Jumalasi, joka sinuun on niin mielistynyt, että on asettanut sinut Israelin valtaistuimelle. Sentähden, että Herra rakastaa Israelia ainiaan, hän on pannut sinut kuninkaaksi, tekemään sitä, mikä oikeus ja vanhurskaus on.

9. Kiitetty olkoon Herra sinun Jumalas, joka sinuun on mielistynyt, sinun Israelin istuimelle pannaksensa! Sentähden että Herra rakastaa Israelia ijankaikkisesti, on hän pannut sinun kuninkaaksi tuomiota ja oikeutta tekemään.

9. Kijtetty olcon HERra sinun Jumalas joca sinuun on mielistynyt sinun Israelin istuimelle pannaxens sentähden että HERra racasta Israeli ijancaickisest ja on pannut sinun Cuningaxi oikeutta ja duomiota tekemän.

9 Praise Jehovah your God, who delighted in you to set you on the throne of Israel. Because Jehovah loved Israel everlasting, therefore he made you king, to do justice and righteousness.

9. Blessed be the LORD thy God, which delighted in thee, to set thee on the throne of Israel: because the LORD loved Israel for ever, therefore made he thee king, to do judgment and justice.

9. Gelobt sei der HERR, dein Gott, der zu dir Lust hat, daß er dich auf den Stuhl Israels gesetzt hat; darum daß der HERR Israel liebhat ewiglich, hat er dich zum König gesetzt, daß du Gericht und Recht haltest.

9. Jehová tu Dios sea bendito, que se ha agradado de tí, para ponerte en el trono de Israel; porque Jehová ha amado siempre a Israel: y te ha puesto por rey para que hagas derecho y justicia.

9 Да будет благословен Господь Бог твой, Который благоволил посадитьтебя на престол Израилев! Господь, по вечной любви Своей к Израилю, поставил тебя царем, творить суд и правду.

10. Ja hän antoi kuninkaalle sata kaksikymmentä talenttia kultaa, hyvin paljon hajuaineita ja kalliita kiviä. Niin paljon hajuaineita, kuin mitä Saban kuningatar antoi kuningas Salomolle, ei sinne ole sen jälkeen tullut.

10. Ja hän antoi kuninkaalle kaksikymmentä toistasataa sentneriä kultaa ja sangen paljon jaloja yrttejä ja kalliita kiviä. Ei tullut sinne sitte niin paljo kalliita yrttejä, kuin rikkaan Arabian kuningatar kuningas Salomolle antoi;

10. JA hän andoi Cuningalle caxikymmendä toista sata Centneriä culda ja sangen paljo jaloja yrtejä ja calleita kiwiä. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo calleita yrtejä cuin rickan Arabian Drotningi Cuningas Salomolle andoi.

10 And she gave the king a hundred and twenty talants of gold and of spices a very great store and precious stones. There came no more such abundance of spices as these which the queen of Sheba gave to king Solomon.

10. And she gave the king an hundred and twenty talents of gold, and of spices very great store, and precious stones: there came no more such abundance of spices as these which the queen of Sheba gave to king Solomon.

10. Und sie gab dem König hundertzwanzig Zentner Gold und sehr viel Spezerei und Edelgestein. Es kam nicht mehr so viel Spezerei, als die Königin von Reicharabien dem König Salomo gab.

10. Y dió la reina al rey ciento y veinte talentos de oro, y muy mucha especiería, y piedras preciosas: nunca vino después tan grande multitud de especiería, como la reina de Sabá dió al rey Salomón.

10 И подарила она царю сто двадцать талантов золота и великоемножество благовоний и драгоценные камни; никогда еще не приходило такого множества благовоний, какое подарила царица Савская царю Соломону.

11. Myöskin Hiiramin laivat, jotka kuljettivat kultaa Oofirista, toivat Oofirista hyvin paljon santelipuuta ja kalliita kiviä.

11. Siihen myös Hiramin haahdet, jotka kultaa toivat Ophirista, ja sangen paljo Hebenin puita ja kalliita kiviä.

11. Sijhen myös Hiramin hahdet jotca culda toit Ophirist ja sangen paljo Hebenin puita ja callita kiwiä.

11 And the navy also of Hiram, that brought gold from Ophir, brought in from Ophir great plenty of algum trees and precious stones.

11. And the navy also of Hiram, that brought gold from Ophir, brought in from Ophir great plenty of almug trees, and precious stones.

11. Dazu die Schiffe Hirams, die Gold aus Ophir führten, brachten sehr viel Sandelholz und Edelgestein.

11. La flota de Hiram que había traido el oro de Ofir, traía también de Ofir muy mucha madera de almugim, y piedras preciosas.

11 И корабль Хирамов, который привозил золото из Офира, привез из Офира великое множество красного дерева и драгоценных камней.

12. Ja kuningas teetti santelipuusta kalustoa Herran temppeliin ja kuninkaan linnaan ja kanteleita ja harppuja laulajille. Sellaista santelipuumäärää ei ole tuotu eikä nähty tähän päivään asti.

12. Ja kuningas antoi tehdä Hebenin puista patsaita Herran huoneesen ja kuninkaan huoneesen, ja kanteleet ja harput soittajille. Ei tullut sinne sitte niin paljo Hebenin puita, eikä myös nähty ole tähän päivään asti.

12. Ja Cuningas andoi tehdä Hebenin puist padzait HERran huoneseen ja Cuningan huoneseen ja candelet ja harput soittaille. Ei tullut sinne sijtte nijn paljo Hebenin puita eikä myös sijtte näkynyt tähän päiwän asti.

12 And the king made pillars of the algum trees for the house of Jehovah and for the king's house, also harps and psalteries for the singers. There have come no such algum trees, nor were seen, to this day.

12. And the king made of the almug trees pillars for the house of the LORD, and for the king's house, harps also and psalteries for singers: there came no such almug trees, nor were seen unto this day.

12. Und der König ließ machen von Sandelholz Pfeiler im Hause des HERRN und im Hause des Königs und Harfen und Psalter für die Sänger. Es kam nicht mehr solch Sandelholz, ward auch nicht mehr gesehen bis auf diesen Tag.

12. E hizo el rey de la madera de almugim sustentáculos para la casa de Jehová, y para las casas reales, y arpas y salterios para los cantores: nunca vino tanta madera de almugim, ni se ha visto hasta hoy.

12 И сделал царь из сего красного дерева перила для храма Господняи для дома царского, и гусли и псалтири для певцов; никогда не приходило столько красного дерева и не видано было до сего дня.

13. Kuningas Salomo taas antoi Saban kuningattarelle kaiken, mitä tämä halusi ja pyysi, ja sen lisäksi hän antoi muutakin kuninkaallisella anteliaisuudella. Sitten tämä lähti ja meni palvelijoineen omaan maahansa.

13. Ja kuningas Salomo antoi rikkaan Arabian kuningattarelle kaikki, mitä hän pyysi ja anoi häneltä, paitsi mitä hän hänelle itse antoi. Ja hän palasi ja meni palvelioinensa omalle maallensa.

13. Ja Cuningas Salomo andoi rickan Arabian Drotningille caicki cuin hän pyyti ja anoi häneldä paidzi nijtä cuin hän hänelle idze andoi. Ja hän palais ja meni palwelioinens omalle maallens.

13 And king Solomon gave to the queen of Sheba all her desire, whatever she asked, besides what Solomon gave her of his royal bounty. So she turned and went to her own land, she and her servants.

13. And king Solomon gave unto the queen of Sheba all her desire, whatsoever she asked, beside that which Solomon gave her of his royal bounty. So she turned and went to her own country, she and her servants.

13. Und der König Salomo gab der Königin von Reicharabien alles, was sie begehrte und bat, außer was er ihr von selbst gab. Und sie wandte sich und zog in ihr Land samt ihren Knechten.

13. Y el rey Salomón dió a la reina de Sabá todo lo que quiso, y todo lo que pidió; además de lo que Salomón le dió como de mano del rey Salomón. Y ella se volvió, y se vino a su tierra con sus criados.

13 И царь Соломон дал царице Савской все, чего она желала и чего просила, сверх того, что подарил ей царь Соломон своими руками. И отправилась она обратно в свою землю, она и все слуги ее.

14. Sen kullan paino, mikä yhtenä vuotena tuli Salomolle, oli kuusisataa kuusikymmentä kuusi talenttia kultaa,

14. Mutta kullan paino, jonka he joka vuosi toivat Salomolle, oli kuusisataa ja kuusiseitsemättäkymmentä sentneriä kultaa,

14. MUtta culda jonga he joca wuosi toit Salomolle painoi cuusi sata cuusikymmendä ja cuusi Centneriä waagalla.

14 Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred sixty and six talants of gold,

14. Now the weight of gold that came to Solomon in one year was six hundred threescore and six talents of gold,

14. Des Goldes aber, das Salomo in einem Jahr bekam, war am Gewicht sechshundertsechsundsechzig Zentner,

14. El peso del oro que Salomón tenía de renta cada un año, era seiscientos y sesenta y seis talentos de oro:

14 В золоте, которое приходило Соломону в каждый год, весу было шестьсот шестьдесят шесть талантов золотых,

15. paitsi mitä tuli kauppamiehiltä ja kaupustelijain kaupanteosta ja kaikilta Erebin kuninkailta ja maan käskynhaltijoilta.

15. Ilman sitä mitä kauppamiehet ja yrttein myyjät, niin myös kaikki Arabian kuninkaat ja voimalliset maalta (toivat hänelle.)

15. Ilman sitä cuin caupidziat ja Apotecarit nijn myös caicki Cuningat Arabiast ja ne woimalliset maalda toit hänelle.

15 besides (what) the traders (brought) and the traffic of the merchants and of all the kings of Arabia and of the governors of the country.

15. Beside that he had of the merchantmen, and of the traffick of the spice merchants, and of all the kings of Arabia, and of the governors of the country.

15. außer was von den Krämern und dem Handel der Kaufleute und von allen Königen Arabiens und von den Landpflegern kam.

15. Sin lo de los mercaderes y de la contratación de las especierías; y de todos los reyes de Arabia, y de los príncipes de la tierra.

15 сверх того, что получаемо было от разносчиков товара и от торговли купцов, и от всех царей Аравийских и от областных начальников.

16. Ja kuningas Salomo teetti pakotetusta kullasta kaksisataa suurta kilpeä ja käytti jokaiseen kilpeen kuusisataa sekeliä kultaa;

16. Ja kuningas Salomo antoi myös tehdä parhaasta kullasta kaksisataa keihästä, kuusisataa kultapenninkiä antoi hän panna jokaiseen keihääseen;

16. Ja Cuningas Salomo andoi myös tehdä parhasta cullasta caxi sata keihästä ja andoi panna cuusi sata cappaletta culda jocaidzeen keihäseen.

16 And king Solomon made two hundred bucklers of beaten gold; six hundred (shekels) of gold went to one buckler.

16. And king Solomon made two hundred targets of beaten gold: six hundred shekels of gold went to one target.

16. Und der König Salomo ließ machen zweihundert Schilde vom besten Gold, sechshundert Lot tat er zu einem Schild,

16. Hizo también el rey Salomón doscientos paveses de oro extendido: seiscientos ducados de oro gastó en cada paves.

16 И сделал царь Соломон двести больших щитов из кованого золота, по шестисот сиклей пошло на каждый щит;

17. ja pakotetusta kullasta kolmesataa pienempää kilpeä, ja käytti jokaiseen kilpeen kolme miinaa kultaa. Ja kuningas asetti ne Libanoninmetsä-taloon.

17. Ja kolmesataa kilpeä parhaasta kullasta, ja kolme leiviskää kultaa jokaiseen kilpeen; ja kuningas pani ne Libanonin metsähuoneesen.

17. Ja colme sata kilpe parhasta cullasta ja colme leiwiskätä culda jocaidzeen kilpeen ja Cuningas pani ne Libanonin medzähuoneseen.

17 And (he made) three hundred shields of beaten gold; three pounds of gold went to one shield. And the king put them in the house of the forest of Lebanon.

17. And he made three hundred shields of beaten gold; three pound of gold went to one shield: and the king put them in the house of the forest of Lebanon.

17. und dreihundert Tartschen vom besten Gold, je drei Pfund Gold zu einer Tartsche. Und der König tat sie in das Haus am Wald Libanon.

17. Asimismo trescientos escudos de oro extendido: en cada un escudo gastó tres libras de oro, y púsolos el rey en la casa del bosque del Líbano.

17 и триста меньших щитов из кованого золота, по три мины золота пошло на каждый щит; и поставил их царь в доме из Ливанского дерева.

18. Vielä kuningas teetti suuren norsunluisen valtaistuimen ja päällysti sen puhdistetulla kullalla.

18. Ja kuningas teki suuren istuimen elephantin luista, ja kultasi sen selkiällä kullalla;

18. JA Cuningas teki suuren istuimen Elephandin luista ja culdais sen selkiällä cullalla.

18 Moreover the king made a great throne of ivory and overlaid it with the finest gold.

18. Moreover the king made a great throne of ivory, and overlaid it with the best gold.

18. Und der König machte einen großen Stuhl von Elfenbein und überzog ihn mit dem edelsten Golde.

18. Hizo también el rey un gran trono de marfil, el cual cubriò de oro purísimo.

18 И сделал царь большой престол из слоновой кости иобложил его чистым золотом;

19. Valtaistuimessa oli kuusi porrasta, ja valtaistuimen selusta oli ylhäältä pyöreä. Istuimen kummallakin puolella oli käsinoja, ja kaksi leijonaa seisoi käsinojain vieressä.

19. Ja siinä istuimessa oli kuusi astuinlautaa, ja sen istuimen pää oli ympyriäinen takaapäin, ja käsipuut olivat molemmilla puolilla istuinta, ja kaksi jalopeuraa seisoi käsipuiden tykönä;

19. Ja sijnä istuimes oli cuusi astuinlauta ja sen istuimen pää oli ymmyrjäinen tacapäin ja käsipuut olit molemmilla puolilla istuinda ymbärins ja caxi Lejoni seisoit käsipuiden tykönä.

19 There were six steps to the throne and the top of the throne was round behind. And there were supports on either side by the place of the seat and two lions standing beside the supports.

19. The throne had six steps, and the top of the throne was round behind: and there were stays on either side on the place of the seat, and two lions stood beside the stays.

19. Und der Stuhl hatte sechs Stufen, und das Haupt hinten am Stuhl war rund, und waren Lehnen auf beiden Seiten um den Sitz, und zwei Löwen standen an den Lehnen.

19. Seis gradas tenía hasta el trono: lo alto del trono era redondo por las espaldas; de la una parte y de la otra tenía arrimadizos cerca del asiento, junto a los cuales estaban dos leones.

19 к престолу было шесть ступеней; верх сзади у престола был круглый, и были с обеихсторон у места сиденья локотники, и два льва стояли у локотников;

20. Ja kaksitoista leijonaa seisoi siinä kuudella portaalla, kummallakin puolella. Senkaltaista ei ole tehty missään muussa valtakunnassa.

20. Ja siellä seisoi kaksitoistakymmentä jalopeuraa niiden kuuden astuinlaudan päällä molemmin puolin: ei senkaltaista ole tehty missäkään valtakunnassa.

20. Ja siellä seisoi caxitoistakymmendä Lejoni nijden cuuden astuinlaudan päällä molemmilla puolin ei sencaltaista ole tehty cusacan Cuningan waldacunnas.

20 And twelve lions stood there on the one side and on the other upon the six steps. There was not the like made in any kingdom.

20. And twelve lions stood there on the one side and on the other upon the six steps: there was not the like made in any kingdom.

20. Und zwölf Löwen standen auf den sechs Stufen auf beiden Seiten. Solches ist nie gemacht in allen Königreichen.

20. Estaban también doce leones allí sobre las seis gradas de la una parte y de la otra; en todos los reinos no había hecho otro tal.

20 и еще двенадцать львов стояли там на шести ступенях по обе стороны. Подобного сему не бывало ни в одном царстве.

21. Ja kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat kultaa, ja kaikki Libanoninmetsä-talon astiat olivat puhdasta kultaa. Hopeata ei siellä ollut, eikä sitä Salomon päivinä pidetty minkään arvoisena.

21. Kaikki kuningas Salomon juoma-astiat olivat selkiästä kullasta, ja jokainen astia Libanonin metsähuoneessa oli myös selkiästä kullasta; sillä ei yksikään huolinut kuningas Salomon aikana hopiasta.

21. Caicki Cuningas Salomon juomaastiat olit selkiästä cullasta ja jocainen astia Libanonin medzähuones oli myös selkiästä cullasta: sillä ei yxikän totellut Cuningas Salomon aicana hopiasta.

21 And all king Solomon's drinking vessels were of gold and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold. None were of silver; it was accounted of nothing in the days of Solomon.

21. And all king Solomon's drinking vessels were of gold, and all the vessels of the house of the forest of Lebanon were of pure gold; none were of silver: it was nothing accounted of in the days of Solomon.

21. Alle Trinkgefäße des Königs Salomo waren golden, und alle Gefäße im Hause vom Wald Libanon waren auch lauter Gold; denn das Silber achtete man zu den Zeiten Salomos für nichts.

21. Y todos los vasos de beber del rey Salomón eran de oro, y asimismo toda la bajilla de la casa del bosque del Líbano, era de fino oro; no había plata: porque en tiempo de Salomón no era de estima.

21 И все сосуды для питья у царя Соломона были золотые, и все сосуды в доме изЛиванского дерева были из чистого золота; из серебра ничего не было, потому что серебро во дни Соломоновы считалось ни за что;

22. Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.

22. Sillä kuninkaalla oli haaksi Tarsis merellä Hiramin haahden kanssa; ja haaksi Tarsis tuli joka kolmantena vuotena kerran ja toi kultaa, hopiaa, elephantin hampaita, apinoita ja riikinkukkoja.

22. Sillä se Cuningan haaxi jolla hän purjedei Hiramin hahden cansa tuli joca colmandena wuotena kerran ja toi culda hopiat Elephandin hambaita Apinoita ja Rikincuckoja.

22 For the king had at sea a navy of Tarshish with the navy of Hiram. Once every three years the navy of Tarshish came, bringing gold and silver, ivory and apes and peacocks.

22. For the king had at sea a navy of Tharshish with the navy of Hiram: once in three years came the navy of Tharshish, bringing gold, and silver, ivory, and apes, and peacocks.

22. Denn die Meerschiffe des Königs, die auf dem Meer mit den Schiffen Hirams fuhren, kamen in drei Jahren einmal und brachten Gold, Silber, Elfenbein, Affen und Pfauen.

22. Porque el rey tenía la flota de la mar en Társis con la flota de Hiram, una vez en cada tres años venía la flota de Társis, y traía oro, plata, marfil, simios, y pavos.

22 ибо у царя был на море Фарсисский корабль с кораблем Хирамовым; в три года раз приходил Фарсисский корабль, привозивший золото и серебро, и слоновую кость, и обезьян, и павлинов.

23. Ja kuningas Salomo oli kaikkia maan kuninkaita suurempi rikkaudessa ja viisaudessa.

23. Ja näin kuningas Salomo on tullut suuremmaksi kaikkia kuninkaita maan päällä, rikkaudessa ja viisaudessa.

23. JA näin Cuningas Salomo on ollut rickambi caickia Cuningoita maan päällä.

23 So king Solomon exceeded all the kings of the earth in riches and in wisdom.

23. So king Solomon exceeded all the kings of the earth for riches and for wisdom.

23. Also ward der König Salomo größer an Reichtum und Weisheit denn alle Könige auf Erden.

23. Y excedía el rey Salomón a todos los reyes de la tierra, así en riquezas, como en sabiduría.

23 Царь Соломон превосходил всех царей земли богатством и мудростью.

24. Ja kaikki maa pyrki näkemään Salomoa kuullakseen hänen viisauttaan, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

24. Kaikki maailma pyysi nähdä Salomoa, kuullaksensa sitä taitoa, jonka Jumala oli antanut hänen sydämeensä.

24. Ja caicki mailma pyysi nähdä Salomot cuullaxens sitä taito jonga Jumala oli andanut hänen sydämeens.

24 And all the earth sought the presence of Solomon, to hear his wisdom, which God had put in his heart.

24. And all the earth sought to Solomon, to hear his wisdom, which God had put in his heart.

24. Und alle Welt begehrte Salomo zu sehen, daß sie die Weisheit hörten, die ihm Gott in sein Herz gegeben hatte.

24. Toda la tierra procuraba ver la cara de Salomón para oir su sabiduría, que Dios había puesto en su corazón.

24 И все цари на земле искали видеть Соломона, чтобы послушать мудрости его, которую вложил Бог в сердце его.

25. Ja he toivat kukin lahjansa: hopea- ja kultakaluja, vaatteita, aseita, hajuaineita, hevosia ja muuleja, joka vuosi vuoden tarpeen.

25. Ja he kukin toivat hänelle lahjoja, hopia-astioita ja kultaisia kaluja, ja vaatteita, ja haarniskoita, ja yrttejä, ja hevosia, ja muuleja, joka vuosi.

25. Ja caicki toit hänelle lahjoja hopiaastioita ja cullaisita caluja ja waatteita ja harniscoita ja yrtejä ja hewoisita ja muuleja joca wuosi.

25 And every man brought his tribute, vessels of silver and vessels of gold and garments and armor and spices, horses and mules, a rate year by year.

25. And they brought every man his present, vessels of silver, and vessels of gold, and garments, and armour, and spices, horses, and mules, a rate year by year.

25. Und jedermann brachte ihm Geschenke, silberne und goldene Geräte, Kleider und Waffen, Würze, Rosse, Maultiere-jährlich.

25. Y cada uno le traía sus presentes, es a saber, vasos de oro, vasos de plata, vestidos, armas, especieriá, caballos y acémilas: cada cosa de año en año.

25 И они подносили ему, каждый от себя, в дар: сосуды серебряные и сосуды золотые, и одежды, и оружие, и благовония, коней и мулов, каждый год.

26. Salomo kokosi sotavaunuja ja ratsumiehiä, niin että hänellä oli tuhannet neljätsadat sotavaunut ja kaksitoista tuhatta ratsumiestä; ne hän sijoitti vaunukaupunkeihin ja Jerusalemiin kuninkaan luo.

26. Ja Salomo kokosi vaunuja ja ratsasmiehiä, niin että hänellä oli tuhannen ja neljäsataa vaunua ja kaksitoistakymmentä tuhatta ratsasmiestä; ne hän pani vaunukaupunkeihin ja kuninkaan tykö Jerusalemiin.

26. Ja Salomo cocois waunuja ja radzasmiehiä nijn että hänellä oli tuhannen ja neljä sata waunua ja caxitoistakymmendä tuhatta radzasmiestä ne hän pani waunu Caupungeihin ja Jerusalemin Cuningan tygö.

26 And Solomon gathered together chariots and horsemen. And he had a thousand and four hundred chariots and twelve thousand horsemen, that he bestowed in the chariot cities and with the king at Jerusalem.

26. And Solomon gathered together chariots and horsemen: and he had a thousand and four hundred chariots, and twelve thousand horsemen, whom he bestowed in the cities for chariots, and with the king at Jerusalem.

26. Und Salomo brachte zuhauf Wagen und Reiter, daß er hatte tausend und vierhundert Wagen und zwölftausend Reiter, und legte sie in die Wagenstädte und zum König nach Jerusalem.

26. Y juntó Salomón carros y gente de a caballo, y tenía mil y cuatrocientos carros, y doce mil caballeros, los cuales puso en las ciudades de los carros, y con el rey en Jerusalem.

26 И набрал Соломон колесниц и всадников; у него было тысяча четыреста колесниц и двенадцать тысяч всадников; и разместил он их по колесничным городам и при царе в Иерусалиме.

27. Ja kuningas toimitti niin, että Jerusalemissa oli hopeata kuin kiviä, ja setripuuta niin paljon kuin metsäviikunapuita Alankomaassa.

27. Ja kuningas teki niin, että hopiaa oli niin paljo Jerusalemissa kuin kiviä, ja sedripuita niin paljo kuin villifikunapuita laaksoissa.

27. Ja Cuningas teki nijn että hopiata oli nijn paljo Jerusalemis cuin kiwiäkin ja Cedripuita nijn paljo cuin willificuna puitakin laxois.

27 And the king made silver to be in Jerusalem as stones and cedars he made to be as the sycamore trees that are in the lowland, for abundance.

27. And the king made silver to be in Jerusalem as stones, and cedars made he to be as the sycomore trees that are in the vale, for abundance.

27. Und der König machte, daß des Silbers zu Jerusalem so viel war wie die Steine, und Zedernholz so viel wie die wilden Feigenbäume in den Gründen{~}

27. Y puso el rey en Jerusalem plata, como piedras: y cedros como los cabrahigos que están por los campos en abundancia.

27 И сделал царь серебро в Иерусалиме равноценным с простыми камнями, а кедры, по ихмножеству, сделал равноценными с сикоморами, растущими на низких местах.

28. Ja hevoset, mitä Salomolla oli, tuotiin Egyptistä ja Kuvesta. Kuninkaan kauppiaat noutivat niitä Kuvesta maksua vastaan.

28. Ja Salomolle tuotiin hevosia Egyptistä, ja kudotuita kaluja, ja kuninkaan kauppamiehet ostivat ne kalut,

28. Ja Salomolle tuotin hewoisita Egyptist ja caickinaista calua ja Cuningan cauppamiehet ostit ne calut.

28 And the horses which Solomon had were brought out of Egypt. And the king's merchants received them in herds, each herd at a price.

28. And Solomon had horses brought out of Egypt, and linen yarn: the king's merchants received the linen yarn at a price.

28. Und man brachte dem Salomo Pferde aus Ägypten und allerlei Ware; und die Kaufleute des Königs kauften diese Ware

28. Y sacaban caballos y lienzos a Salomón de Egipto: porque la compañía de los mercaderes del rey compraban caballos y lienzos.

28 Коней же царю Соломону приводили из Египта и из Кувы; царские купцы покупали их из Кувы за деньги.

29. Egyptistä tuodut vaunut maksoivat kuusisataa hopeasekeliä ja hevonen sata viisikymmentä. Samoin tuotiin niitä heidän välityksellään kaikille heettiläisten ja aramilaisten kuninkaille.

29. Ja toivat Egyptistä jokaisen vaunun kuudensadan hopiapenningin edestä, ja hevosen sadan ja viidenkymmenen hopiapenningin edestä. Niin veivät he niitä myös kättensä kautta kaikkein Hetiläisten kuningasten ja Syrian kuningasten tykö.

29. Ja toit Egyptist jocaidzen waunun cuuden sadan hopiapenningin edestä ja hewoisen sadan ja wijden kymmenen hopiapenningin edestä. Nijn wietin myös caickein Hetherein Cuningasten ja Syrian Cuningasten tygö heidän kättens cautta.

29 And a chariot came up and went out of Egypt for six hundred (shekels) of silver and a horse for a hundred and fifty. And so for all the kings of the Hittites and for the kings of Syria, they brought them out by their means.

29. And a chariot came up and went out of Egypt for six hundred shekels of silver, and an horse for an hundred and fifty: and so for all the kings of the Hittites, and for the kings of Syria, did they bring them out by their means.

29. und brachten's aus Ägypten heraus, je einen Wagen um sechshundert Silberlinge und ein Pferd um hundertfünfzig. Also brachte man sie auch allen Königen der Hethiter und den Königen von Syrien durch ihre Hand.

29. Y venía, y salía de Egipto el carro por seiscientas piezas de plata, y el caballo por ciento y cincuenta: y así los sacaban por sus manos todos los reyes de los Jetteos, y de Siria.

29 Колесница из Египта получаема и доставляема была за шестьсот сиклей серебра, а конь за сто пятьдесят. Таким же образом они руками своими доставляли все этоцарям Хеттейским и царям Арамейским.