12 luku

Valtakunnan jakautuminen. Jerobeam valitaan Pohjois-Israelin kuninkaaksi. Kuvain palvelus Beetelissä ja Daanissa.

1. Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli tullut Sikemiin tekemään häntä kuninkaaksi.

1. Ja Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli silloin tullut Sikemiin, tekemään häntä kuninkaaksi.

1. JA Rehabeam meni Sichemijn: sillä coco Israel oli silloin tullut Sichemijn tekemän händä Cuningaxi.

1 And Rehoboam went to Shechem, for all Israel came to Shechem to make him king.

1. And Rehoboam went to Shechem: for all Israel were come to Shechem to make him king.

1. Und Rehabeam zog gen Sichem; denn das ganze Israel war gen Sichem gekommen, ihn zum König zu machen.

1. Y VINO Roboam a Siquem; por- que todo Israel había venido en Siquem para hacerle rey.

1 И пошел Ровоам в Сихем, ибо в Сихем пришли все Израильтяне, чтобывоцарить его.

2. Kun Jerobeam, Nebatin poika, kuuli sen — hän oli vielä Egyptissä, jonne hän oli paennut kuningas Salomoa, ja Jerobeam asui Egyptissä,

2. Ja Jerobeam Nebatin poika kuuli sen ollessansa Egyptissä, johon hän kuningas Salomon edestä paennut oli: (ja Jerobeam viipyi Egyptissä.)

2. Ja Jerobeam Nebathin poica cuuli sen Egyptis ollesans johonga hän Cuningas Salomon edest paennut oli wijwyi hän Egyptis.

2 And it happened, when Jeroboam the son of Nebat heard of it (for he was yet in Egypt where he had fled from the presence of king Solomon and Jeroboam dwelt in Egypt,

2. And it came to pass, when Jeroboam the son of Nebat, who was yet in Egypt, heard of it, (for he was fled from the presence of king Solomon, and Jeroboam dwelt in Egypt;)

2. Und Jerobeam, der Sohn Nebats, hörte das, da er noch in Ägypten war, dahin er vor dem König Salomo geflohen war, und blieb in Ägypten.

2. Y aconteció, que como lo oyó Jeroboam, hijo de Nabat, que estaba en Egipto: (porque había huido de delante del rey Salomón, y habitaba en Egipto;)

2 И услышал о том Иеровоам, сын Наватов, когда находился еще в Египте, куда убежал от царя Соломона, и возвратился Иеровоам из Египта;

3. mutta he lähettivät kutsumaan hänet — niin Jerobeam ja koko Israelin seurakunta tuli saapuville, ja he puhuivat Rehabeamille sanoen:

3. Ja he olivat lähettäneet häntä kutsumaan; ja Jerobeam tuli ja koko Israelin joukko, ja he puhuivat Rehabeamille ja sanoivat:

3. Ja he lähetit händä cudzuman. Ja Jerobeam tuli caiken Israelin joucon cansa ja puhuit Rehabeamille ja sanoit:

3 and they sent and called him), that Jeroboam and all the assembly of Israel came and spoke to Rehoboam, saying,

3. That they sent and called him. And Jeroboam and all the congregation of Israel came, and spake unto Rehoboam, saying,

3. Und sie sandten hin und ließen ihn rufen. Und Jerobeam samt der ganzen Gemeinde Israel kamen und redeten mit Rehabeam und sprachen:

3. Enviaron y llamáronle. Vino pues Jeroboam y toda la congregación de Israel, y hablaron a Roboam, diciendo:

3 и послали за ним и призвали его. Тогда Иеровоам и все собрание Израильтян пришли и говорили Ровоаму и сказали:

4. Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi; mutta huojenna sinä nyt se kova työ, jota isäsi teetti, ja se raskas ies, jonka hän pani meidän niskaamme, niin me palvelemme sinua.

4. Sinun isäs on meidän ikeemme raskauttanut: niin huojenna nyt sinä isäs kova palvelus ja raskas ijes, jonka hän meidän päällemme pannut on, niin me palvelemme sinua.

4. Sinun Isäs on meidän ikem rascauttanut nijn huojenna nyt sinä se cowa palwelus ja rascas ijes jonga hän meidän päällem pannut on nijn me olemma sinun alemmaises.

4 Your father made our yoke grievous. Now therefore make you lighter the grievous service of your father and his heavy yoke which he put upon us and we will serve you.

4. Thy father made our yoke grievous: now therefore make thou the grievous service of thy father, and his heavy yoke which he put upon us, lighter, and we will serve thee.

4. Dein Vater hat unser Joch zu hart gemacht; so mache du nun den harten Dienst und das schwere Joch leichter, das er uns aufgelegt hat, so wollen wir dir untertänig sein.

4. Tu padre agravó nuestro yugo, mas ahora tú disminuye algo de la dura servidumbre de tu padre, y del yugo pesado que puso sobre nosotros, y servirte hemos.

4 отец твой наложил на нас тяжкое иго, ты же облегчи нам жестокую работу отца твоего и тяжкое иго, которое он наложил на нас, и тогда мы будем служить тебе.

5. Hän vastasi heille: Menkää ja odottakaa kolme päivää ja tulkaa sitten takaisin minun tyköni. Ja kansa meni.

5. Mutta hän sanoi heille: menkäät pois kolmanteen päivään asti ja tulkaat jälleen minun tyköni; ja kansa meni.

5. Mutta hän sanoi heille: mengät pois colmanden päiwän asti ja tulcat jällens minun tygöni. Ja Canssa meni.

5 And he said to them, Depart yet for three days, then come again to me. And the people departed.

5. And he said unto them, Depart yet for three days, then come again to me. And the people departed.

5. Er aber sprach zu ihnen: Gehet hin bis an den dritten Tag, dann kommt wieder zu mir. Und das Volk ging hin.

5. Y él les dijo: Idos, y de aquí a tres dias volvéd a mí. Y el pueblo se fué.

5 И сказал он им: пойдите и чрез три дня опять придите ко мне. И пошел народ.

6. Kuningas Rehabeam neuvotteli vanhain kanssa, jotka olivat palvelleet hänen isäänsä Salomoa, kun tämä vielä eli, ja kysyi: Kuinka te neuvotte vastaamaan tälle kansalle?

6. Niin kuningas Rehabeam piti neuvoa vanhempain kanssa, jotka hänen isänsä Salomon edessä seisoivat, kuin hän vielä eli, ja sanoi: kuinka te neuvotte vastaamaan tätä kansaa?

6. NIjn Cuningas Rehabeam piti neuwo wanhimmitten cansa jotca hänen Isäns Salomon edes seisoit cosca hän wielä eli ja sanoi: cuinga te neuwotte wastaman tätä Canssa.

6 And king Rehoboam took counsel with the old men who had stood before Solomon his father while he yet lived, saying, What counsel give you* to me to return an answer to this people?

6. And king Rehoboam consulted with the old men, that stood before Solomon his father while he yet lived, and said, How do ye advise that I may answer this people?

6. Und der König Rehabeam hielt einen Rat mit den Ältesten, die vor seinem Vater Salomo standen, da er lebte, und sprach: Wie ratet ihr, daß wir diesem Volk eine Antwort geben?

6. Entonces el rey Roboam tomó consejo con los ancianos que habían estado delante de Salomón su padre cuando vivía, y dijo: ¿Cómo aconsejáis vosotros que responda a este pueblo?

6 Царь Ровоам советовался со старцами, которые предстояли пред Соломоном, отцом его, при жизни его, и говорил: как посоветуете вы мне отвечать семународу?

7. He vastasivat hänelle ja sanoivat: Jos sinä tänä päivänä rupeat tämän kansan palvelijaksi ja palvelet heitä, jos kuulet heitä ja puhut heille hyviä sanoja, niin he ovat sinun palvelijoitasi kaiken elinaikasi.

7. He puhuivat hänelle sanoen: jos sinä palvelet tänäpänä tätä kansaa ja noudat heidän mielensä, ja vastaat heitä ja annat heille hyviä sanoja; niin he ovat sinun palvelias kaiken sinun elinaikas.

7. He sanoit hänelle: jos sinä palwelet tänäpän tätä Canssa ja noudat heidän mielens ja cuulet ja annat heille hywiä sanoja nijn he owat sinun alammaises sinun elinaicas.

7 And they spoke to him, saying, If you will be a servant to this people this day and will serve them and answer them and speak good words to them, then they will be your servants forever.

7. And they spake unto him, saying, If thou wilt be a servant unto this people this day, and wilt serve them, and answer them, and speak good words to them, then they will be thy servants for ever.

7. Sie sprachen zu ihm: Wirst du heute diesem Volk einen Dienst tun und ihnen zu Willen sein und sie erhören und ihnen gute Worte geben, so werden sie dir untertänig sein dein Leben lang.

7. Y ellos le hablaron, diciendo: Si tú fueres hoy siervo de este pueblo y le sirvieres, y respondiéndole buenas palabras les hablares, ellos te servirán para siempre.

7 Они говорили ему и сказали: если ты на сей день будешь слугою народу сему и услужишь ему, и удовлетворишь им и будешь говорить им ласково, то они будут твоими рабами на все дни.

8. Mutta hän hylkäsi tämän neuvon, jonka vanhat hänelle antoivat, ja neuvotteli nuorten miesten kanssa, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan ja jotka palvelivat häntä.

8. Mutta hän hylkäsi vanhimpain neuvon, jonka he hänelle antaneet olivat, ja piti neuvoa nuorukaisten kanssa, jotka hänen kanssansa kasvaneet olivat ja hänen edessänsä seisoivat.

8. Mutta hän hyljäis wanhimbain neuwon jonga he hänelle andanet olit ja piti neuwo nuorucaisten cansa jotca hänen cansans caswanet olit ja hänen edesäns seisoit.

8 But he forsook the counsel of the old men, which they had given him and took counsel with the young men that grew up with him, who stood before him.

8. But he forsook the counsel of the old men, which they had given him, and consulted with the young men that were grown up with him, and which stood before him:

8. Aber er ließ außer acht der Ältesten Rat, den sie ihm gegeben hatten, und hielt einen Rat mit den Jungen, die mit ihm aufgewachsen waren und vor ihm standen.

8. Mas él dejado el consejo de los viejos que le habían dado, tomó consejo con los mancebos, que se habían criado con él, y estaban delante de él.

8 Но он пренебрег совет старцев, что они советовали ему, и советовался с молодыми людьми, которые выросли вместе с ним и которые предстояли предним,

9. Hän kysyi heiltä: Kuinka te neuvotte meitä vastaamaan tälle kansalle, joka on puhunut minulle sanoen: 'Huojenna se ies, jonka sinun isäsi on pannut meidän niskaamme'?

9. Ja hän sanoi niille: mitä te neuvotte vastaamaan tätä kansaa, joka minulle on puhunut sanoen: Huojenna se ijes, jonka isäs meidän päällemme pannut on?

9. Ja hän sanoi nijlle: mitä te neuwotte wastaman tätä Canssa joca minulle on sanonut: huojenna se ijes jonga Isäs meidän päällem pannut on?

9 And he said to them, What counsel give you*, that we may return an answer to this people who have spoken to me, saying, Make the yoke that your father put upon us lighter?

9. And he said unto them, What counsel give ye that we may answer this people, who have spoken to me, saying, Make the yoke which thy father did put upon us lighter?

9. Und er sprach zu Ihnen: Was ratet ihr, daß wir antworten diesem Volk, die zu mir gesagt haben: Mache das Joch leichter, das dein Vater auf uns gelegt hat?

9. Y díjoles: ¿Cómo aconsejáis vosotros que respondamos a este pueblo, que me han hablado, diciendo: Disminuye algo del yugo que tu padre puso sobre nosotros?

9 и сказал им: что вы посоветуете мне отвечать народу сему, которыйговорил мне и сказал: „облегчи иго, которое наложил на нас отец твой"?

10. Niin nuoret miehet, jotka olivat kasvaneet hänen kanssaan, vastasivat hänelle sanoen: Sano näin tälle kansalle, joka on puhunut sinulle sanoen: 'Sinun isäsi teki meidän ikeemme raskaaksi, mutta huojenna sinä sitä meiltä' — puhu heille näin: 'Minun pikkusormeni on paksumpi kuin minun isäni lantio.

10. Ja nuorukaiset, jotka hänen kanssansa kasvaneet olivat, puhuivat hänelle sanoen: näin pitää sinun sanoman kansalle, joka sinulle sanoo: sinun isäs on meidän ikeemme raskauttanut, huojenna se meiltä! sille pitää sinun sanoman: minun pienin sormeni on paksumpi kuin minun isäni kupeet.

10. Ja nuorucaiset jotca hänen cansans caswanet olit sanoit hänelle: sille Canssalle joca sinulle sano: sinun Isäs on meidän ikem rascauttanut huojenna se meildä pitä sinun sanoman: minun pienin sormen on paxumbi cuin minun Isäni cupet.

10 And the young men that grew up with him spoke to him, saying, Thus you will say to this people that spoke to you, saying, Your father made our yoke heavy, but make you it lighter to us; thus will you speak to them, My little finger is thicker than my father's loins.

10. And the young men that were grown up with him spake unto him, saying, Thus shalt thou speak unto this people that spake unto thee, saying, Thy father made our yoke heavy, but make thou it lighter unto us; thus shalt thou say unto them, My little finger shall be thicker than my father's loins.

10. Und die Jungen, die mit ihm aufgewachsen waren, sprachen zu ihm: Du sollst zu dem Volk, das zu dir sagt: "Dein Vater hat unser Joch zu schwer gemacht; mache du es uns leichter", also sagen: Mein kleinster Finger soll dicker sein denn meines Vaters Lenden.

10. Entónces los mancebos que se habían criado con él, le respondieron, diciendo: Así hablarás a este pueblo que te ha dicho estas palabras: Tu padre agravó nuestro yugo: mas tú disminúyenos algo: así les hablarás: El menor dedo de los míos, es más grueso que los lomos de mi padre.

10 И говорили ему молодые люди, которые выросли вместе с ним, и сказали: так скажи народу сему, который говорил тебе и сказал: „отец твой наложил на нас тяжкое иго, ты же облегчи нас"; так скажи им: „мой мизинец толще чресл отца моего;

11. Jos siis isäni on sälyttänyt teidän selkäänne raskaan ikeen, niin minä teen teidän ikeenne vielä raskaammaksi; jos isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.'

11. Minun isäni on teidän ikeenne raskauttanut, mutta minä lisään vielä nyt teidän ikeesenne: minun isäni on kurittanut teitä ruoskilla, vaan minä kuritan teitä skorpioneilla.

11. Minun Isän on teidän iken rascauttanut mutta minä lisän sijhen wielä nyt teille minun Isän on teitä curittanut ruoskilla waan minä curitan teitä Scorpioilla.

11 And now in what my father burdened you* with a heavy yoke, I will add to your* yoke. My father disciplined you* with whips, but I will chastise you* with scorpions.

11. And now whereas my father did lade you with a heavy yoke, I will add to your yoke: my father hath chastised you with whips, but I will chastise you with scorpions.

11. Nun, mein Vater hat auf euch ein schweres Joch geladen; ich aber will des noch mehr über euch machen: Mein Vater hat euch mit Peitschen gezüchtigt; ich will euch mit Skorpionen züchtigen.

11. Ahora pues, mi padre os cargó de pesado yugo, mas yo añadiré a vuestro yugo. Mi padre os hirió con azotes, mas yo os heriré con escorpiones.

11 итак, если отец мой обременял вас тяжким игом, то я увеличу иго ваше;отец мой наказывал вас бичами, а я буду наказывать васскорпионами".

12. Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas oli käskenyt sanoen: Tulkaa takaisin minun tyköni kolmantena päivänä.

12. Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas puhunut ja sanonut oli: tulkaat minun tyköni jälleen kolmantena päivänä.

12. NIin Jerobeam ja caicki Canssa tulit Rehabeamin tygö colmandena päiwänä nijncuin Cuningas puhunut ja sanonut oli tulcat minun tygöni jällens colmandena päiwänä.

12 So Jeroboam and all the people came to Rehoboam the third day, as the king commanded, saying, Come to me again the third day.

12. So Jeroboam and all the people came to Rehoboam the third day, as the king had appointed, saying, Come to me again the third day.

12. Also kam Jerobeam samt dem ganzen Volk zu Rehabeam am dritten Tage, wie der König gesagt hatte und gesprochen: Kommt wieder zu mir am dritten Tage.

12. Y la tercero día vino Jeroboam y todo el pueblo a Roboam, como el rey no había mandado, diciendo: Volvéd a mí al tercero día.

12 Иеровоам и весь народ пришли к Ровоаму на третий день, как приказал царь, сказав: придите ко мне на третий день.

13. Ja kuningas antoi kansalle kovan vastauksen, hyljäten sen neuvon, jonka vanhat olivat hänelle antaneet.

13. Ja kuningas vastasi kovin kansaa, ja hylkäsi sen neuvon, jonka vanhimmat olivat hänelle antaneet,

13. Ja Cuningas wastais cowan Canssa ja hyljäis sen neuwon cuin wanhimmat olit hänelle andanet.

13 And the king answered the people roughly and forsook the counsel of the old men which they had given him,

13. And the king answered the people roughly, and forsook the old men's counsel that they gave him;

13. Und der König gab dem Volk eine harte Antwort und ließ außer acht den Rat, den ihm die Ältesten gegeben hatten,

13. Y el rey respondió al pueblo duramente, dejado el consejo de los ancianos, que le habían dado.

13 И отвечал царь народу сурово и пренебрег совет старцев, что они советовали ему;

14. Ja hän puhui heille nuorten miesten neuvon mukaan, sanoen: Jos minun isäni on tehnyt teidän ikeenne raskaaksi, niin minä teen ikeenne vielä raskaammaksi; jos minun isäni on kurittanut teitä raipoilla, niin minä kuritan teitä piikkiruoskilla.

14. Ja puhui heille niinkuin nuoret olivat neuvoneet, ja sanoi: minun isäni on teidän ikeenne raskauttanut, mutta minä lisään teidän ikeesenne vielä: minun isäni on teitä kurittanut ruoskilla, vaan minä kuritan teitä skorpioneilla.

14. Ja puhui heille nijncuin ne nuoret olit neuwonet ja sanoi: minun Isän on teidän iken rascauttanut mutta minä lisän sijhen minun Isän on teitä curittanut ruoskilla mutta minä curitan teitä Scorpioilla.

14 and spoke to them after the counsel of the young men, saying, My father made your* yoke heavy, but I will add to your* yoke. My father disciplined you* with whips, but I will chastise you* with scorpions.

14. And spake to them after the counsel of the young men, saying, My father made your yoke heavy, and I will add to your yoke: my father also chastised you with whips, but I will chastise you with scorpions.

14. und redete mit ihnen nach dem Rat der Jungen und sprach: Mein Vater hat euer Joch schwer gemacht; ich aber will des noch mehr über euch machen: Mein Vater hat euch mit Peitschen gezüchtigt; ich aber will euch mit Skorpionen züchtigen.

14. Y hablóles conforme al consejo de los mancebos, diciendo: Mi padre agravó vuestro yugo, mas yo añadiré a vuestro yugo; mi padre os hirió con azotes, mas yo os heriré con escorpiones.

14 и говорил он по совету молодых людей и сказал: отец мой наложил на вас тяжкое иго, а я увеличу иго ваше; отец мой наказывал вас бичами, а я буду наказывать вас скорпионами.

15. Kuningas ei siis kuullut kansaa; sillä Herra sen niin salli täyttääkseen sanansa, jonka Herra oli puhunut Jerobeamille, Nebatin pojalle, siilolaisen Ahian kautta.

15. Ja ei kuningas kuullut kansaa; sillä Herra oli sen niin kääntänyt, vahvistaaksensa sanansa jonka Herra puhui Jerobeamille Nebatin pojalle Ahian kautta Silosta.

15. Ja ei Cuningas cuullut Canssa sillä HERra oli sen nijn käändänyt wahwistaxens sanans cuin hän puhui Jerobeamille Nebathin pojalle Ahian cautta Silost.

15 So the king did not listen to the people, for it was a thing brought about by Jehovah, that he might establish his word, which Jehovah spoke by Ahijah the Shilonite to Jeroboam the son of Nebat.

15. Wherefore the king hearkened not unto the people; for the cause was from the LORD, that he might perform his saying, which the LORD spake by Ahijah the Shilonite unto Jeroboam the son of Nebat.

15. Also gehorchte der König dem Volk nicht; denn es war also abgewandt von dem HERRN, auf daß er sein Wort bekräftigte, das er durch Ahia von Silo geredet hatte zu Jerobeam, dem Sohn Nebats.

15. Y no oyó el rey al pueblo; porque era ordenación de Jehová para confirmar su palabra, que Jehová había hablado por mano de Ahías, Silonita, a Jeroboam, hijo de Nabat.

15 И не послушал царь народа, ибо так суждено было Господом, чтобы исполнилось слово Его, которое изрек Господь чрез Ахию Силомлянина Иеровоаму, сыну Наватову.

16. Kun koko Israel huomasi, ettei kuningas heitä kuullut, vastasi kansa kuninkaalle näin: Mitä osaa meillä on Daavidiin? Ei meillä ole perintöosaa Iisain poikaan. Majoillesi, Israel! Valvo nyt huonettasi, Daavid! Ja Israel meni majoillensa.

16. Kuin koko Israel sen näki, ettei kuningas kuullut heitä, vastasi kansa kuningasta ja sanoi: mikä osa meillä on Davidissa? eli perimys Isain pojassa? Israel, mene majoilles! katso siis sinä, David huonettas! Ja Israel meni majoillensa,

16. COsca coco Israel sen näki ettei Cuningas cuullut heitä wastais Canssa Cuningalle ja sanoi: mikä osa on meillä Dawidis? eli perimys Isain pojas? Israel mene majois cadzo sijs sinä Dawid huonettas. Ja Israel meni majoins.

16 And when all Israel saw that the king did not listen to them, the people answered the king, saying, What portion have we in David? Neither have we inheritance in the son of Jesse. To your* tents, O Israel. Now see to your own house, David. So Israel departed to their tents.

16. So when all Israel saw that the king hearkened not unto them, the people answered the king, saying, What portion have we in David? neither have we inheritance in the son of Jesse: to your tents, O Israel: now see to thine own house, David. So Israel departed unto their tents.

16. Da aber das ganze Israel sah, daß der König nicht auf sie hören wollte, gab das Volk dem König eine Antwort und sprach: Was haben wir für Teil an David oder Erbe am Sohn Isais? Israel, hebe dich zu deinen Hütten! So, siehe nun du zu deinem Hause, David! Also ging Israel in seine Hütten,

16. Y cuando todo el pueblo vió, que el rey no los había oido, respondióle estas palabras, diciendo: ¿Qué parte tenemos nosotros con David? No hay heredad en el hijo de Isaí. Israel, a tus estancias. Provee ahora en tu casa, David. Entónces Israel se fué a sus estancias.

16 И увидели все Израильтяне, что царь не послушал их. И отвечал народ царю и сказал: какая нам часть в Давиде? нет нам доли в сынеИессеевом; по шатрам своим, Израиль! теперь знай свой дом, Давид! И разошелся Израиль по шатрам своим.

17. Niin Rehabeam tuli ainoastaan niiden israelilaisten kuninkaaksi, jotka asuivat Juudan kaupungeissa.

17. Niin että Rehabeam ainoastansa vallitsi ne Israelin lapset, jotka Juudan kaupungeissa asuivat.

17. Nijn että Rehabeam ainoastans wallidzi ne Israelin lapset jotca Judan Caupungeis asuit.

17 But as for the sons of Israel who dwelt in the cities of Judah, Rehoboam reigned over them.

17. But as for the children of Israel which dwelt in the cities of Judah, Rehoboam reigned over them.

17. daß Rehabeam regierte nur über die Kinder Israel, die in den Städten Juda's wohnten.

17. Y reinó Roboam sobre los hijos de Israel, que moraban en las ciudades de Judá.

17 Только над сынами Израилевыми, жившими в городах Иудиных, царствовал Ровоам.

18. Ja kun kuningas Rehabeam lähetti matkaan verotöiden valvojan Adoramin, kivitti koko Israel hänet kuoliaaksi. Silloin kuningas Rehabeam nousi nopeasti vaunuihinsa ja pakeni Jerusalemiin.

18. Ja kuin kuningas Rehabeam lähetti Adoramin verorahan haltian matkaan, niin koko Israel kivitti hänen, niin että hän kuoli. Mutta kuningas Rehabeam astui nopiasti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin.

18. Ja cosca Cuningas Rehabeam lähetti Adoramin werorahan haldian matcaan nijn coco Israel kiwitti hänen. Mutta Cuningas Rehabeam astui nopiast waunuin ja pakeni Jerusalemijn.

18 Then king Rehoboam sent Adoram who was over the men subject to forced-labor. And all Israel stoned him to death with stones. And king Rehoboam made speed to get up to his chariot, to flee to Jerusalem.

18. Then king Rehoboam sent Adoram, who was over the tribute; and all Israel stoned him with stones, that he died. Therefore king Rehoboam made speed to get him up to his chariot, to flee to Jerusalem.

18. Und da der König Rehabeam hinsandte Adoram, den Rentmeister, warf ihn ganz Israel mit Steinen zu Tode. Aber der König Rehabeam stieg stracks auf einen Wagen, daß er flöhe gen Jerusalem.

18. Y el rey Roboam envió a Aduram que estaba sobre los tributos; y todo Israel le apedreó a piedra, y murió. Entónces el rey Roboam se esforzó a subir en un carro, y huir a Jerusalem.

18 И послал царь Ровоам Адонирама, начальника над податью; но все Израильтяне забросали его каменьями, и он умер; царь же Ровоам поспешно взошел на колесницу, чтоб убежать в Иерусалим.

19. Näin Israel luopui Daavidin suvusta, aina tähän päivään asti.

19. Ja niin erkani Israel Davidin huoneesta, hamaan tähän päivään asti.

19. Ja nijn ercani Israel Dawidin huonest haman tähän päiwän asti.

19 So Israel rebelled against the house of David to this day.

19. So Israel rebelled against the house of David unto this day.

19. Also fiel Israel ab vom Hause David bis auf diesen Tag.

19. Así se separó Israel de la casa de David hasta hoy.

19 И отложился Израиль от дома Давидова до сего дня.

20. Mutta kun koko Israel kuuli, että Jerobeam oli tullut takaisin, lähettivät he kutsumaan hänet kansankokoukseen ja tekivät hänet koko Israelin kuninkaaksi. Daavidin sukua ei seurannut kukaan muu kuin Juudan sukukunta yksin.

20. Kuin koko Israel kuuli Jerobeamin tulleeksi jälleen, lähettivät he ja käskivät kutsua hänen kansan eteen, ja tekivät hänen kaiken Israelin kuninkaaksi; ja ei yksikään seurannut Davidin huonetta, vaan Juudan suku ainoastansa.

20. COsca coco Israel cuuli Jerobeamin tullexi jällens lähetit he ja käskit hänen cudzua Canssan eteen ja teit hänen caiken Israelin Cuningaxi ja ei yxikän seurannut Dawidin huonetta waan Judan sucu ainoastans.

20 And it happened, when all Israel heard that Jeroboam was returned, that they sent and called him to the congregation and made him king over all Israel. There was none that followed the house of David, but only the tribe of Judah.

20. And it came to pass, when all Israel heard that Jeroboam was come again, that they sent and called him unto the congregation, and made him king over all Israel: there was none that followed the house of David, but the tribe of Judah only.

20. Da nun ganz Israel hörte, daß Jerobeam war wiedergekommen, sandten sie hin und ließen ihn rufen zu der ganzen Gemeinde und machten ihn zum König über das ganze Israel. Und folgte niemand dem Hause David als der Stamm Juda allein.

20. Y aconteció que oyendo todo Israel que Jeroboam era vuelto, enviaron y le llamaron a la congregación, e hiciéronle rey sobre todo Israel, sin quedar tribu alguna que siguiese la casa de David, sino solo la tribu de Judá.

20 Когда услышали все Израильтяне, что Иеровоам возвратился, то послали и призвали его в собрание, и воцарили его над всеми Израильтянами. За домом Давидовым не осталось никого, кроме колена Иудина и Вениаминова .

21. Ja kun Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän koko Juudan heimon ja Benjaminin sukukunnan, satakahdeksankymmentä tuhatta sotakuntoista valiomiestä, sotimaan Israelin heimoa vastaan ja palauttamaan kuninkuutta Rehabeamille, Salomon pojalle.

21. Ja kuin Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän koko Juudan huoneen ja BenJaminin suvun, sata ja kahdeksankymmentä tuhatta valittua sotamiestä, sotimaan Israelin huonetta vastaan ja omistamaan valtakuntaa Rehabeamille Salomon pojalle jälleen.

21. Ja cosca Rehabeam tuli Jerusalemijn cocois hän coco Judan huonen ja BenJaminin sugun sata ja cahdexankymmendä tuhatta nuorta ja walittua sotamiestä sotiman Israelin huonetta wastan ja omistaman waldacunda Rehabeamille Salomon pojalle jällens.

21 And when Rehoboam came to Jerusalem, he assembled all the house of Judah and the tribe of Benjamin, a hundred and eighty thousand chosen men, who were warriors, to fight against the house of Israel, to bring the kingdom again to Rehoboam the son of Solomon.

21. And when Rehoboam was come to Jerusalem, he assembled all the house of Judah, with the tribe of Benjamin, an hundred and fourscore thousand chosen men, which were warriors, to fight against the house of Israel, to bring the kingdom again to Rehoboam the son of Solomon.

21. Und da Rehabeam gen Jerusalem kam, sammelte er das ganze Haus Juda und den Stamm Benjamin, hundertundachtzigtausend junge, streitbare Mannschaft, wider das Haus Israel zu streiten und das Königreich wieder an Rehabeam, den Sohn Salomos, zu bringen.

21. Y como Roboam vino a Jerusalem, juntó toda la casa de Judá, y la tribu de Benjamín, ciento y ochenta mil hombres escogidos de guerra, para hacer guerra a la casa de Israel, y reducir el reino a Roboam, hijo de Salomón.

21 Ровоам, прибыв в Иерусалим, собрал из всего дома Иудина и из колена Вениаминова сто восемьдесят тысяч отборных воинов,дабы воевать с домом Израилевым для того, чтобы возвратить царство Ровоаму, сыну Соломонову.

22. Mutta Jumalan miehelle Semajalle tuli tämä Jumalan sana:

22. Mutta Jumalan sana tuli sen Jumalan miehen Semajan tykö, sanoen:

22. Mutta Jumalan sana tuli sen Jumalan miehen Semajan tygö sanoden:

22 But the word of God came to Shemaiah the man of God, saying,

22. But the word of God came unto Shemaiah the man of God, saying,

22. Es kam aber Gottes Wort zu Semaja, dem Mann Gottes, und sprach:

22. Mas fué palabra de Jehová a Semeías, varón de Dios, diciendo:

22 И было слово Божие к Самею, человеку Божию, и сказано:

23. Sano Rehabeamille, Salomon pojalle, Juudan kuninkaalle, ja koko Juudan ja Benjaminin heimoille sekä muulle kansalle näin:

23. Puhu Rehabeamille Salomon pojalle Juudan kuninkaalle ja koko Juudan huoneelle, ja BenJaminille ja jääneelle kansalle, ja sano:

23. Puhu Rehabeamille Salomon pojalle Judan Cuningalle ja coco Judan huonelle ja BenJaminille ja muulle Canssalle ja sano:

23 Speak to Rehoboam the son of Solomon, king of Judah and to all the house of Judah and Benjamin and to the rest of the people, saying,

23. Speak unto Rehoboam, the son of Solomon, king of Judah, and unto all the house of Judah and Benjamin, and to the remnant of the people, saying,

23. Sage Rehabeam, dem Sohn Salomos, dem König Juda's, und zum ganzen Hause Juda und Benjamin und dem andern Volk und sprich:

23. Habla a Roboam, hijo de Salomón, rey de Judá, y a toda la casa de Judá, y de Benjamín, y a los demás del pueblo, diciendo:

23 скажи Ровоаму, сыну Соломонову, царю Иудейскому, и всему домуИудину и Вениаминову и прочему народу:

24. Näin sanoo Herra: Älkää menkö sotimaan veljiänne, israelilaisia, vastaan. Palatkaa kukin kotiinne, sillä minä olen sallinut tämän tapahtua.' Niin he kuulivat Herran sanaa, kääntyivät takaisin ja menivät pois Herran sanan mukaan.

24. Näin sanoo Herra: älkäät menkö sotimaan teidän veljiänne Israelin lapsia vastaan. Palatkaan jokainen kotiansa; sillä se on minulta tapahtunut. Ja he kuulivat Herran sanan ja palasivat menemään Herran sanan jälkeen.

24. Näitä sano HERra: älkät mengö sotiman teidän weljejän Israelin lapsia wastan palaitcan jocainen cotians: sillä se on minulda tapahtunut. Ja he cuulit HERran sanan ja palaisit menemän HERran sanan jälken.

24 Jehovah says thus, You* will not go up, nor fight against your* brothers the sons of Israel. Return every man to his house, for this thing is of me. So they listened to the word of Jehovah and returned and went their way according to the word of Jehovah.

24. Thus saith the LORD, Ye shall not go up, nor fight against your brethren the children of Israel: return every man to his house; for this thing is from me. They hearkened therefore to the word of the LORD, and returned to depart, according to the word of the LORD.

24. So spricht der HERR: Ihr sollt nicht hinaufziehen und streiten wider eure Brüder, die Kinder Israel; jedermann gehe wieder heim; denn solches ist von mir geschehen. Und sie gehorchten dem Wort des HERRN und kehrten um, daß sie hingingen, wie der Herr gesagt hatte.

24. Así dijo Jehová: No vayáis, ni peléeis contra vuestros hermanos los hijos de Israel: volvéos cada uno a su casa; porque este negocio yo lo he hecho. Y ellos oyeron la palabra de Dios, y volviéronse, y fuéronse, conforme a la palabra de Jehová.

24 так говорит Господь: не ходите и не начинайте войны с братьями вашими, сынами Израилевыми; возвратитесь каждый в дом свой,ибо от Меня это было. И послушались они слова Господня и пошли назад по слову Господню.

25. Mutta Jerobeam linnoitti Sikemin Efraimin vuoristossa ja asettui sinne. Sitten hän lähti sieltä ja linnoitti Penuelin.

25. Ja Jerobeam rakensi Sikemin Ephraimin vuorelle ja asui siinä, ja läksi sieltä ja rakensi Pnuelin.

25. JA Jerobeam rakensi Sichemin Ephraimin wuorelle ja asui siellä ja käwi sieldä ja rakensi Penuelin.

25 Then Jeroboam built Shechem in the hill-country of Ephraim and dwelt in it. And he went out from there and built Penuel.

25. Then Jeroboam built Shechem in mount Ephraim, and dwelt therein; and went out from thence, and built Penuel.

25. Jerobeam aber baute Sichem auf dem Gebirge Ephraim und wohnte darin, und zog von da heraus und baute Pnuel.

25. Y reedificó Jeroboam a Siquem en el monte de Efraim, y habitó en ella: y saliendo de allí reedificó a Fanuel.

25 И обстроил Иеровоам Сихем на горе Ефремовой и поселился в нем;оттуда пошел и построил Пенуил.

26. Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: Nyt valtakunta joutuu takaisin Daavidin suvulle.

26. Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: nyt valtakunta tulee Davidin huoneelle jälleen:

26. JA Jerobeam ajatteli sydämesäns nyt waldacunda tule Dawidin huonelle jällens.

26 And Jeroboam said in his heart, Now the kingdom will return to the house of David.

26. And Jeroboam said in his heart, Now shall the kingdom return to the house of David:

26. Jerobeam aber gedachte in seinem Herzen: Das Königreich wird nun wieder zum Hause David fallen.

26. Y dijo Jeroboam en su corazon: Ahora se volverá el reino a la casa de David,

26 И говорил Иеровоам в сердце своем: царство может опять перейти к дому Давидову;

27. Jos tämä kansa menee ja uhraa teurasuhreja Herran temppelissä Jerusalemissa, niin tämän kansan sydän kääntyy jälleen heidän herransa Rehabeamin, Juudan kuninkaan, puolelle; ja he tappavat minut ja palaavat takaisin Rehabeamin, Juudan kuninkaan, luo.

27. Jos tämä kansa menee Jerusalemiin uhraamaan Herran huoneesen, ja tämän kansan sydän kääntyy jälleen herransa Rehabeamin Juudan kuninkaan puoleen; niin he tappavat minun ja palajavat jälleen Rehabeamin Juudan kuninkaan tykö.

27. Jos tämä Canssa mene Jerusalemijn uhraman HERran huoneseen ja tämän Canssan sydän käändy jällens heidän Herrans Rehabeamin Judan Cuningan puoleen nijn he tappawat minun ja palajawat jällens Rehabeamin Judan Cuningan tygö.

27 If this people go up to offer sacrifices in the house of Jehovah at Jerusalem, then the heart of this people will turn again to their lord, even to Rehoboam king of Judah. And they will kill me and return to Rehoboam king of Judah.

27. If this people go up to do sacrifice in the house of the LORD at Jerusalem, then shall the heart of this people turn again unto their lord, even unto Rehoboam king of Judah, and they shall kill me, and go again to Rehoboam king of Judah.

27. Wenn dies Volk soll hinaufgehen, Opfer zu tun in des HERRN Hause zu Jerusalem, so wird sich das Herz dieses Volkes wenden zu ihrem Herrn Rehabeam, dem König Juda's, und sie werden mich erwürgen und wieder zu Rehabeam, dem König Juda's, fallen.

27. Si este pueblo subiere a sacrificar a la casa de Jehová en Jerusalem; porque el corazón de este pueblo se convertirá a su señor Roboam, rey de Judá, y matarme han, y tornarse han a Roboam rey de Judá.

27 если народ сей будет ходить в Иерусалим для жертвоприношения в доме Господнем, то сердце народа сего обратится к государю своему, к Ровоаму, царю Иудейскому, и убьют они меня и возвратятся к Ровоаму, царю Иудейскому.

28. Mietittyään asiaa kuningas teetti kaksi kultaista vasikkaa ja sanoi heille: Te olette jo tarpeeksi kauan kulkeneet Jerusalemissa. Katso, Israel, tässä on sinun Jumalasi, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta.

28. Ja kuningas piti neuvon ja teki kaksi kultaista vasikkaa; ja hän sanoi heille: teidän on työläs mennä Jerusalemiin, katso, tässä on sinun Jumalas, Israel, joka sinun on johdattanut Egyptin maalta.

28. Ja Cuningas piti neuwon ja teki caxi cullaista wasickata ja sanoi heille: teidän on työläs mennä Jerusalemijn cadzo täsä on sinun Jumalas Israel joca sinun on johdattanut Egyptin maalda.

28 Upon it the king took counsel and made two calves of gold. And he said to them, It is too much for you* to go up to Jerusalem. Behold your gods, O Israel, which brought you up out of the land of Egypt.

28. Whereupon the king took counsel, and made two calves of gold, and said unto them, It is too much for you to go up to Jerusalem: behold thy gods, O Israel, which brought thee up out of the land of Egypt.

28. Und der König hielt einen Rat und machte zwei goldenen Kälber und sprach zu ihnen: es ist euch zuviel, hinauf gen Jerusalem zu gehen; siehe, da sind deine Götter, Israel, die dich aus Ägyptenland geführt haben.

28. Y habido consejo, el rey hizo dos becerros de oro, y díjoles: Harto habéis subido a Jerusalem, he aquí tus dioses, oh Israel, que te hicieron subir de la tierra de Egipto.

28 И посоветовавшись царь сделал двух золотых тельцов и сказал народу : не нужно вам ходить в Иерусалим; вот боги твои, Израиль, которые вывели тебя из земли Египетской.

29. Ja hän pystytti toisen Beeteliin, ja toisen hän asetti Daaniin.

29. Ja pani niistä yhden Beteliin, ja toisen pani hän Daniin.

29. Ja pani nijstä yhden BethElijn ja sen toisen Danijn.

29 And he set the one in Bethel and the other he put in Dan.

29. And he set the one in Bethel, and the other put he in Dan.

29. Und er setzte eins zu Beth-El, und das andere tat er gen Dan.

29. Y puso el uno en Betel, y el otro puso en Dan.

29 И поставил одного в Вефиле, а другого в Дане.

30. Ja tämä koitui synniksi. Ja kansa kulki sen toisen kuvan luo Daaniin saakka.

30. Ja se asia joutui synniksi; sillä kansa meni sen yhden eteen hamaan Daniin.

30. Ja se asia joudui synnixi: sillä Canssa meni sen yhden eteen haman Danijn.

30 And this thing became a sin, for the people went (to worship) before the one, even to Dan.

30. And this thing became a sin: for the people went to worship before the one, even unto Dan.

30. Und das geriet zur Sünde; denn das Volk ging hin vor das eine bis gen Dan.

30. Y esto fué ocasión de pecado: porque el pueblo iba delante del uno hasta Dan.

30 И повело это ко греху, ибо народ стал ходить к одному из них , даже в Дан.

31. Hän rakensi myös uhrikukkulatemppeleitä ja teki kansan keskuudesta papeiksi kaikenkaltaisia miehiä, jotka eivät olleet leeviläisiä.

31. Niin teki hän myös huoneen kukkulalle ja teki papit halvimmista kansan seasta, jotka ei Levin lapsia olleet.

31. Nijn teki hän myös huonen cuckulalle ja teki Papit halwimmist Canssan seast jotca ei Lewin lapsist ollet.

31 And he made houses of high places and made priests from among all the people who were not of the sons of Levi.

31. And he made an house of high places, and made priests of the lowest of the people, which were not of the sons of Levi.

31. Er machte auch ein Haus der Höhen und machte Priester aus allem Volk, die nicht von den Kindern Levi waren.

31. Hizo también casa de altos, e hizo sacerdotes parte del pueblo que no eran de los hijos de Leví.

31 И построил он капище на высоте и поставил из народа священников, которые не были из сынов Левииных.

32. Ja Jerobeam laittoi juhlan kahdeksannessa kuussa, kuukauden viidentenätoista päivänä, sen juhlan kaltaisen, jota vietetään Juudassa, ja nousi silloin itse alttarille; niin hän teki Beetelissä ja uhrasi niille vasikoille, jotka hän oli teettänyt. Ja tekemiänsä uhrikukkulapappeja hän asetti virkaan Beeteliin.

32. Ja Jerobeam teki juhlan viidentenätoistakymmenentenä päivänä, kahdeksantena kuukautena, niin kuin Juudan juhlapäivän, ja uhrasi alttarilla. Niin hän myös teki Betelissä, uhraten vasikoille, jotka hän tehnyt oli. Ja hän toimitti Betelin papit kukkuloille, jotka hän tehnyt oli.

32. Ja hän teki juhlan wijdendenätoistakymmendenä päiwänä cahdexandena Cuucautena nijncuin Judan juhlapäiwän ja uhrais Altarilla. Nijn hän myös teki BethElis uhraten wasicoille jotca hän tehnyt oli. Ja hän toimitti BethElin Papit cuckuloille jotca hän tehnyt oli.

32 And Jeroboam made a feast in the eighth month, on the fifteenth day of the month, like the feast that is in Judah and he went up to the altar. So he did in Bethel, sacrificing to the calves that he had made. And he placed in Bethel the priests of the high places that he had made.

32. And Jeroboam ordained a feast in the eighth month, on the fifteenth day of the month, like unto the feast that is in Judah, and he offered upon the altar. So did he in Bethel, sacrificing unto the calves that he had made: and he placed in Bethel the priests of the high places which he had made.

32. Und er machte ein Fest am fünfzehnten Tage des achten Monats wie das Fest in Juda und opferte auf dem Altar. So tat er zu Beth-El, daß man den Kälbern opferte, die er gemacht hatte, und stiftete zu Beth-El die Priester der Höhen, die er gemacht hatte,

32. E instituyó Jeroboam solemnidad en el mes octavo, a los quince del mes, conforme a la solemnidad que se celebraba en Judá: y sacrificó sobre altar, así hizo en Betel sacrificando a los becerros que hizo. Y ordenó en Betel sacerdotes de los altos que él había hecho.

32 И установил Иеровоам праздник в восьмой месяц, в пятнадцатый день месяца, подобный тому празднику, какой был в Иудее, и приносил жертвы на жертвеннике; то же сделал он в Вефиле, чтобы приносить жертву тельцам, которых сделал. И поставил в Вефиле священников высот, которые устроил,

33. Hän nousi sille alttarille, jonka oli teettänyt Beeteliin, viidentenätoista päivänä kahdeksatta kuuta, jonka kuukauden hän oli omasta päästään keksinyt. Hän laittoi silloin juhlan israelilaisille ja nousi alttarille polttamaan uhreja.

33. Ja hän uhrasi alttarilla, (jonka hän Beteliin tehnyt oli) viidentenätoistakymmenentenä päivänä kahdeksantena kuukautena, jonka hän sydämessänsä ajatellut oli. Ja teki Israelin lapsille juhlan, ja uhrasi alttarilla suitsutukseksi.

33. Ja hän uhrais sillä Altarilla ( jonga hän BethElijn tehnyt oli ) sinä wijdendenätoistakymmendenä päiwänä cahdexandena Cuucautena jonga hän sydämesäns ajatellut oli. Ja teki Israelin lapsille juhlia ja uhrais Altarilla suidzutuxexi.

33 And he went up to the altar which he had made in Bethel on the fifteenth day in the eighth month, even in the month which he had devised of his own heart. And he made a feast for the sons of Israel and went up to the altar to burn incense.

33. So he offered upon the altar which he had made in Bethel the fifteenth day of the eighth month, even in the month which he had devised of his own heart; and ordained a feast unto the children of Israel: and he offered upon the altar, and burnt incense.

33. und opferte auf dem Altar, den er gemacht hatte zu Beth-El, am fünfzehnten Tage des achten Monats, welchen er aus seinem Herzen erdacht hatte, und machte den Kindern Israel ein Fest und opferte auf dem Altar und räucherte.

33. Y sacrificó sobre el altar que él había hecho en Betel a los quince del mes octavo, el mes que él había inventado de su corazon; e hizo fiesta a los hijos de Israel, y subió al altar para quemar olores.

33 и принес жертвы на жертвеннике, который он сделал в Вефиле, в пятнадцатый день восьмого месяца, месяца, который он произвольно назначил; и установил праздник для сынов Израилевых, и подошел к жертвеннику, чтобы совершить курение.