1 luku

Suunemilainen Abisag hoitaa Daavidia. Adonia aikoo anastaa itselleen kuninkuuden. Salomo voidellaan kuninkaaksi.

1. Kun kuningas Daavid oli käynyt vanhaksi ja iäkkääksi, ei hän enää voinut pysyä lämpimänä, vaikka häntä peitettiin peitteillä.

1. Ja kuin kuningas David oli vanhentunut ja ijälliseksi joutunut, ei hän voinut itsiänsä lämmittää, ehkä hän vaatteilla peitettiin.

1. JA cosca Cuningas Dawid oli wanha ja ijällisexi joutunut ei hän woinut idziäns lämmittä ehkä hän waatteilla peitettin.

1 Now king David was old and stricken in years and they covered him with clothes, but he did not get warm.

1. Now king David was old and stricken in years; and they covered him with clothes, but he gat no heat.

1. Und da der König David alt war und wohl betagt, konnte er nicht mehr warm werden, ob man ihn gleich mit Kleidern bedeckte.

1. COMO el rey David se hizo viejo, y entrado en dias, cubríanle de vestidos, mas no se calentaba.

1 Когда царь Давид состарился, вошел в преклонные лета, то покрывали его одеждами, но не мог он согреться.

2. Silloin hänen palvelijansa sanoivat hänelle: Etsittäköön herralleni, kuninkaalle, tyttö, neitsyt, palvelemaan kuningasta ja olemaan hänen hoitajattarenaan. Jos hän makaa sinun sylissäsi, niin herrani, kuningas, pysyy lämpimänä.

2. Niin sanoivat hänen palveliansa hänelle: anna heidän etsiä herralleni kuninkaalle piika, joka neitsy on, joka seisois kuninkaan edessä, ja korjaisi häntä ja makais hänen sylissänsä, ja lämmittäis herraani, kuningasta.

2. Nijn sanoi hänen palwelians hänelle: anna heidän edziä minun Herralleni Cuningalleni pijca joca neidzy on joca seisois Cuningan edes ja corjais händä ja macais hänen sylisäns ja lämmitäis Cuningan minun Herran.

2 Therefore his servants said to him, Let there be sought for my lord the king a young virgin. And let her stand before the king and take care of him. And let her lie in your bosom, that my lord the king may get warmth.

2. Wherefore his servants said unto him, Let there be sought for my lord the king a young virgin: and let her stand before the king, and let her cherish him, and let her lie in thy bosom, that my lord the king may get heat.

2. Da sprachen seine Knechte zu ihm: Laßt sie meinem Herrn, dem König, eine Dirne, eine Jungfrau, suchen, die vor dem König stehe und sein pflege und schlafe in seinen Armen und wärme meinen Herrn, den König.

2. Y dijéronle sus siervos: Busquen a mi señor el rey una moza vírgen, que esté delante del rey, y le caliente, y duerma en su seno, y calentará a mi señor el rey.

2 И сказали ему слуги его: пусть поищут для господина нашего царя молодую девицу, чтоб она предстояла царю и ходила за ним и лежала с ним, – ибудет тепло господину нашему, царю.

3. Ja he etsivät koko Israelin alueelta kaunista tyttöä ja löysivät suunemilaisen Abisagin ja veivät hänet kuninkaan tykö.

3. Ja he etsivät ihanan piian kaikista Israelin rajoista; ja he löysivät Abisagin Sunemista, ja veivät hänet kuninkaan tykö.

3. Ja he edzeit yhden ihanan neidzen caikist Israelin rajoist ja löysit Abisagin Sunemist ja weit hänen Cuningan tygö.

3 So they sought for a fair maiden throughout all the borders of Israel and found Abishag the Shunammite and brought her to the king.

3. So they sought for a fair damsel throughout all the coasts of Israel, and found Abishag a Shunammite, and brought her to the king.

3. Und sie suchten eine schöne Dirne im ganzen Gebiet Israels und fanden Abisag von Sunem und brachten sie dem König.

3. Y buscaron una moza hermosa por todo el término de Israel, y hallaron a Abisag Sunamita, y trajéronla al rey.

3 И искали красивой девицы во всех пределах Израильских, и нашлиАвисагу Сунамитянку, и привели ее к царю.

4. Hän oli hyvin kaunis tyttö ja tuli kuninkaan hoitajattareksi ja palveli häntä. Mutta kuningas ei yhtynyt häneen.

4. Ja se oli sangen ihanainen piika, ja hän korjasi kuningasta ja palveli häntä, vaan ei kuningas tuntenut häntä.

4. Ja se oli sangen ihanainen neidzy ja hän corjais Cuningast ja palweli händä waan ei Cuningas tundenut händä.

4 And the maiden was very fair. And she took care of the king and ministered to him, but the king knew her not.

4. And the damsel was very fair, and cherished the king, and ministered to him: but the king knew her not.

4. Und sie war eine sehr schöne Dirne und pflegte des Königs und diente ihm. Aber der König erkannte sie nicht.

4. Y la moza era muy hermosa, la cual calentaba al rey, y le servía; mas el rey nunca la conoció.

4 Девица была очень красива, и ходила она за царем и прислуживалаему; но царь не познал ее.

5. Mutta Adonia, Haggitin poika, korotti itsensä ja sanoi: Minä tahdon tulla kuninkaaksi. Ja hän hankki itselleen sotavaunuja ja ratsumiehiä ja viisikymmentä miestä, jotka juoksivat hänen edellään.

5. Mutta Adonia Haggitin poika korotti itsensä ja sanoi: minä tahdon olla kuningas; ja rakensi itsellensä vaunut ja hevosmiehiä, ja viisikymmentä miestä juoksemaan edellänsä.

5. MUtta Adonia Hagithin poica corgotti idzens ja sanoi: minä tahdon olla Cuningas ja rakensi idzellens waunut ja hewoismiehiä ja wijsikymmendä miestä juoxeman hänen edelläns.

5 Then Adonijah the son of Haggith exalted himself, saying, I will be king. And he prepared chariots for him and horsemen and fifty men to run before him.

5. Then Adonijah the son of Haggith exalted himself, saying, I will be king: and he prepared him chariots and horsemen, and fifty men to run before him.

5. Adonia aber, der Sohn der Haggith, erhob sich und sprach: Ich will König werden! und machte sich Wagen und Reiter und fünfzig Mann zu Trabanten vor ihm her.

5. Entónces Adonías, hijo de Hagit, se levantó, diciendo: Yo reinaré. E hízose hacer carros y gente de a caballo, y cincuenta varones que corriesen delante de él.

5 Адония, сын Аггифы, возгордившись говорил: я буду царем. И завел себе колесницы и всадников и пятьдесят человек скороходов.

6. Hänen isänsä ei koskaan elämässään ollut pahoittanut hänen mieltään sanomalla: Kuinka sinä noin teet? Hän oli myöskin hyvin kaunis mies; ja äiti oli synnyttänyt hänet Absalomin jälkeen.

6. Ja hänen isänsä ei tahtonut tehdä häntä surulliseksi eläissänsä, että hän olis sanonut: kuinkas niin teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen; ja oli hänen synnyttänyt Absalomin jälkeen.

6. Ja hänen Isäns ei tahtonut tehdä händä surullisexi hänen eläisäns että hän olis sanonut: cuingas nijn teet? Ja hän oli myös sangen ihanainen ja hän oli hänen sijttänyt Absalomin jälken.

6 And his father had not displeased him at any time in saying, Why have you done so? And he was also a very handsome man. And he was born after Absalom.

6. And his father had not displeased him at any time in saying, Why hast thou done so? and he also was a very goodly man; and his mother bare him after Absalom.

6. Und sein Vater hatte ihn nie bekümmert sein Leben lang, daß er hätte gesagt: Warum tust du also? Und er war auch ein sehr schöner Mann und war geboren nächst nach Absalom.

6. Y su padre nunca le entristeció en todos sus dias para decirle: ¿Por qué haces así? Y también este era de hermoso parecer: y habíale engendrado después de Absalom.

6 Отец же никогда не стеснял его вопросом: для чего ты это делаешь? Он жебыл очень красив и родился ему после Авессалома.

7. Hän neuvotteli Jooabin, Serujan pojan, ja pappi Ebjatarin kanssa; ja he kannattivat Adonian puoluetta.

7. Ja hän puhui Joabin ZeruJan pojan kanssa ja papin Abjatarin kanssa; ja he auttivat Adoniaa.

7. Ja puhui Joabin ZeruJan pojan cansa ja Papin AbJatharin cansa he autit Adoniata.

7 And he conferred with Joab the son of Zeruiah and with Abiathar the priest. And following Adonijah, they helped him.

7. And he conferred with Joab the son of Zeruiah, and with Abiathar the priest: and they following Adonijah helped him.

7. Und er hatte seinen Rat mit Joab, dem Sohn der Zeruja, und mit Abjathar, dem Priester; die halfen Adonia.

7. Y tenía tratos con Joab, hijo de Sarvia, y con Abiatar el sacerdote, los cuales ayudaban a Adonías.

7 И советовался он с Иоавом, сыном Саруиным, и с Авиафаром священником, и они помогали Адонии.

8. Mutta pappi Saadok ja Benaja, Joojadan poika, sekä profeetta Naatan, Siimei, Rei ja Daavidin urhot eivät olleet Adonian puolella.

8. Mutta Zadok pappi, ja BenaJa Jojadan poika, ja Natan propheta, ja Simei, ja Rei, ja Davidin sankarit ei olleet Adonian kanssa.

8. Mutta Zadok Pappi ja BenaJa Jojadan poica ja Nathan Propheta ja Simei ja Rei ja Dawidin Sangarit ei ollet Adonian cansa.

8 But Zadok the priest and Benaiah the son of Jehoiada and Nathan the prophet and Shimei and Rei and the mighty men who belonged to David, were not with Adonijah.

8. But Zadok the priest, and Benaiah the son of Jehoiada, and Nathan the prophet, and Shimei, and Rei, and the mighty men which belonged to David, were not with Adonijah.

8. Aber Zadok, der Priester, und Benaja, der Sohn Jojadas, und Nathan, der Prophet, und Simei und Rei und die Helden Davids waren nicht mit Adonia.

8. Mas Sadoc el sacerdote, y Banaias, hijo de Joiada, y Natán profeta, y Semeí, y Reihi, y todos los grandes de David no seguían a Adonías.

8 Но священник Садок и Ванея, сын Иодаев, и пророк Нафан, и Семей, и Рисий, и сильные Давидовы не были на стороне Адонии.

9. Ja Adonia teurasti lampaita, raavaita ja juottovasikoita Soohelet-kiven luona, joka on Roogelin lähteen ääressä. Ja hän kutsui kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet, kuninkaan palvelijat;

9. Ja kuin Adonia uhrasi lampaita ja härkiä ja myös syötettyä karjaa Soheletin kiven tykönä, joka on läsnä Rogelin kaivoa, kutsui hän kaikki veljensä, kuninkaan pojat, ja kaikki Juudan miehet kuninkaan palveliat.

9. Ja cosca Adonia uhrais lambait ja härkiä ja myös syötettyä carja Sohelethin kiwen tykönä joca on läsnä Rogelin caiwo cudzui hän caicki hänen weljens nimittäin: Cuningan pojat ja caicki Judan miehet Cuningan palweliat.

9 And Adonijah killed sheep and oxen and fatten (sheep) by the stone of Zoheleth, which is beside En-rogel. And he called all his brothers, the king's sons and all the men of Judah, the king's servants.

9. And Adonijah slew sheep and oxen and fat cattle by the stone of Zoheleth, which is by Enrogel, and called all his brethren the king's sons, and all the men of Judah the king's servants:

9. Und da Adonia Schafe und Rinder und gemästetes Vieh opferte bei dem Stein Soheleth, der neben dem Brunnen Rogel liegt, lud er alle seine Brüder, des Königs Söhne, und alle Männer Juda's, des Königs Knechte.

9. Y sacrificó Adonías ovejas y vacas, y animales engordados, junto a la peña de Zohelet, que está cerca de la fuente de Rogel, y convidó a todos sus hermanos los hijos del rey, y a todos los varones de Judá, siervos del rey.

9 И заколол Адония овец и волов и тельцов у камня Зохелет, что у источника Рогель, и пригласил всех братьев своих, сыновей царя, со всеми Иудеянами, служившими у царя.

10. mutta profeetta Naatanin, Benajan, urhot ja veljensä Salomon hän jätti kutsumatta.

10. Mutta Natan prophetaa, ja Benajaa ja sankareita, ja veljeänsä Salomoa hän ei kutsunut.

10. Mutta Nathan Prophetat ja BenaJat ja Sangareit ja weljens Salomot ei hän cudzunut.

10 But he did not call Nathan the prophet and Benaiah and the mighty men and Solomon his brother.

10. But Nathan the prophet, and Benaiah, and the mighty men, and Solomon his brother, he called not.

10. Aber den Propheten Nathan und Benaja und die Helden und Salomo, seinen Bruder, lud er nicht.

10. Mas a Natán profeta, ni a Banaias, ni a los grandes, ni a Salomón su hermano, no convidó.

10 Пророка же Нафана и Ванею, и тех сильных, и Соломона, брата своего, не пригласил.

11. Silloin Naatan sanoi Batseballe, Salomon äidille, näin: Etkö ole kuullut, että Adonia, Haggitin poika, on tullut kuninkaaksi, herramme Daavidin siitä mitään tietämättä?

11. Niin puhui Natan BatSeballe Salomon äidille, sanoen: etkös ole kuullut Adoniaa Haggitin poikaa tulleeksi kuninkaaksi? ja herramme David ei siitä mitään tiedä;

11. NIin sanoi Nathan BathSeballe Salomon äitille: etkö sinä ole cuullut Adoniat Hagithin poica tullexi Cuningaxi ja meidän Herram Dawid ei sijtä mitän tiedä?

11 Then Nathan spoke to Bathsheba the mother of Solomon, saying, Have you not heard that Adonijah the son of Haggith reigns and David our lord does not know it?

11. Wherefore Nathan spake unto Bathsheba the mother of Solomon, saying, Hast thou not heard that Adonijah the son of Haggith doth reign, and David our lord knoweth it not?

11. Da sprach Nathan zu Bath-Seba, Salomos Mutter: Hast du nicht gehört, daß Adonia, der Sohn der Haggith, ist König geworden? Und unser Herr David weiß nichts darum.

11. Y habló Natán a Bersabée madre de Salomón, diciendo: ¿No has oido que reina Adonías hijo de Hagit, sin saberlo nuestro señor David?

11 Тогда Нафан сказал Вирсавии, матери Соломона, говоря: слышала ли ты, что Адония, сын Аггифин, сделался царем, а господин наш Давид не знает о том ?

12. Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvon, että pelastat oman henkesi ja poikasi Salomon hengen.

12. Niin tule nyt, minä annan sinulle neuvoa, ettäs vapahtaisit sielus ja poikas Salomon sielun.

12. Nijn tule nyt minä annan sinulle neuwo ettäs wapadaisit sinun ja sinun poicas Salomon sielun.

12 Now therefore I beseech you, come, let me give you counsel, that you may save your own life and the life of your son Solomon.

12. Now therefore come, let me, I pray thee, give thee counsel, that thou mayest save thine own life, and the life of thy son Solomon.

12. So komm nun, ich will dir einen Rat geben, daß du deine Seele und deines Sohnes Salomo Seele errettest.

12. Ven pues ahora, y toma mi consejo, para que guardes tu vida, y la vida de tu hijo Salomón.

12 Теперь, вот, я советую тебе: спасай жизнь твою и жизнь сына твоегоСоломона.

13. Mene kuningas Daavidin tykö ja sano hänelle: Herrani, kuningas, etkö sinä itse ole vannonut palvelijattarellesi ja sanonut: Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani? Miksi siis Adonia on tullut kuninkaaksi?

13. Mene ja käy kuningas Davidin tykö, ja sano hänelle: herrani kuningas, etkös ole vannonut ja sanonut piialles: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani? Miksi siis Adonia on kuninkaaksi tullut?

13. Mene Cuningas Dawidin tygö ja sano hänelle: minun Herran Cuningan etkös ole wannonut ja sanonut sinun pijcalles: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälken ja istuman minun istuimellani? mixi sijs Adonia on Cuningaxi tullut?

13 Go and get you in to king David and say to him, Did you not, my lord, O king, swear to your handmaid, saying, Assuredly Solomon your son will reign after me and he will sit upon my throne? Why then does Adonijah reign?

13. Go and get thee in unto king David, and say unto him, Didst not thou, my lord, O king, swear unto thine handmaid, saying, Assuredly Solomon thy son shall reign after me, and he shall sit upon my throne? why then doth Adonijah reign?

13. Auf, und gehe zum König David hinein und sprich zu ihm: Hast du nicht, mein Herr König, deiner Magd geschworen und geredet: Dein Sohn Salomo soll nach mir König sein, und er soll auf meinem Stuhl sitzen? Warum ist denn Adonia König geworden?

13. Vé, y entra al rey David, y díle: ¿Rey, señor mío, no has tú jurado a tu sierva, diciendo: Salomón tu hijo reinará después de mí, y él se asentará sobre mi trono? ¿Por qué pues reina Adonías?

13 Иди и войди к царю Давиду и скажи ему: не клялся ли ты, господин мой царь, рабе твоей, говоря: „сын твой Соломон будет царем после меня и он сядет на престоле моем"? Почему же воцарился Адония?

14. Ja katso, sinun vielä puhutellessasi kuningasta siellä, tulen minä sinun jälkeesi sisään ja vahvistan sinun sanasi.

14. Katso, sinun vielä siellä puhuissas kuninkaan kanssa, tulen minä myös perässäs ja täytän puhees.

14. Cadzo sinun wielä siellä ollesas ja puhuisas Cuningan cansa tulen minä peräsäs ja täytän sinun puhes.

14 Behold, while you yet talk there with the king, I also will come in after you and confirm your words.

14. Behold, while thou yet talkest there with the king, I also will come in after thee, and confirm thy words.

14. Siehe, wenn du noch da bist und mit dem König redest, will ich dir nach hineinkommen und vollends deine Worte ausreden.

14. Y estando tú aun hablando con el rey, yo entraré tras tí, y acabaré tus razones.

14 И вот, когда ты еще будешь говорить там с царем, войду и я вслед за тобою и дополню слова твои.

15. Niin Batseba meni kuninkaan tykö makuuhuoneeseen. Kuningas oli hyvin vanha; ja suunemilainen Abisag palveli kuningasta.

15. Ja BatSeba meni kamariin kuninkaan tykö, ja kuningas oli juuri vanha; ja Abisag Sunemista palveli Kuningasta.

15. JA BathSeba meni Camarijn Cuningan tygö ja Cuningas oli juuri wanha ja Abisag Sunemist palweli Cuningast.

15 And Bathsheba went in to the king into the chamber. And the king was very old and Abishag the Shunammite was ministering to the king.

15. And Bathsheba went in unto the king into the chamber: and the king was very old; and Abishag the Shunammite ministered unto the king.

15. Und Bath-Seba ging hinein zum König in die Kammer. Und der König war sehr alt, und Abisag von Sunem diente dem König.

15. Entónces Bersabée entró al rey a la cámara, y el rey era muy viejo; y Abisag Sunamita servía al rey.

15 Вирсавия пошла к царю в спальню; царь был очень стар, и Ависага Сунамитянка прислуживала царю;

16. Ja Batseba kumarsi ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta. Kuningas sanoi: Mikä sinun on?

16. Ja BatSeba nöyryytti itsensä ja kumarsi kuningasta. Kuningas sanoi: mitäs tahdot?

16. Ja BathSeba nöyrytti idzens ja cumarsi Cuningast. Cuningas sanoi: mitäs tahdot?

16 And Bathsheba bowed (the head) and bowed-down to the king. And the king said, What do you want?

16. And Bathsheba bowed, and did obeisance unto the king. And the king said, What wouldest thou?

16. Und Bath-Seba neigte sich und fiel vor dem König nieder. Der König aber sprach: Was ist dir?

16. Y Bersabée se inclinó, e hizo reverencia al rey, y el rey dijo:

16 и наклонилась Вирсавия и поклонилась царю; и сказал царь: что тебе?

17. Hän vastasi hänelle: Herrani, sinä olet itse vannonut palvelijattarellesi Herran, Jumalasi, kautta: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani.'

17. Hän sanoi hänelle: herrani, sinä vannoit piialles Herran sinun Jumalas kautta: sinun poikas Salomo pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?

17. Hän sanoi hänelle: minun Herran sinä wannoit pijcalles sinun HERras Jumalas cautta: sinun poicas Salomo pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja istuman minun istuimellani.

17 And she said to him, My lord, you swore by Jehovah your God to your handmaid, (saying), Assuredly Solomon your son will reign after me and he will sit upon my throne.

17. And she said unto him, My lord, thou swarest by the LORD thy God unto thine handmaid, saying, Assuredly Solomon thy son shall reign after me, and he shall sit upon my throne.

17. Sie sprach zu ihm: Mein Herr, du hast deiner Magd geschworen bei dem HERRN, deinem Gott: Dein Sohn Salomo soll König sein nach mir und auf meinem Stuhl sitzen.

17. ¿Qué tienes? Y ella le respondió: Señor mío, tú juraste a tu sierva por Jehová tu Dios, diciendo: Salomón tu hijo reinará después de mí, y él se asentará sobre mi trono.

17 Она сказала ему: господин мой царь! ты клялся рабе твоей Господом Богом твоим: „сын твой Соломон будет царствовать после меня и он сядет на престоле моем".

18. Mutta katso, nyt on Adonia tullut kuninkaaksi, ja sinä, herrani, kuningas, et tiedä siitä mitään.

18. Mutta nyt, katso, Adonia on tullut kuninkaaksi, ja herrani kuningas, et sinä siitä mitään tiedä.

18. Mutta cadzo Adonia on tullut Cuningaxi ja minun Herran Cuningani ei sijtä mitän tiedä.

18 And now, behold, Adonijah reigns and you, my lord the king, do not know it.

18. And now, behold, Adonijah reigneth; and now, my lord the king, thou knowest it not:

18. Nun aber siehe, Adonia ist König geworden, und, mein Herr König, du weißt nichts darum.

18. Y, he aquí que ahora Adonías reina; y ahora tú, rey mi señor, no lo supiste.

18 А теперь, вот, Адония воцарился , и ты, господин мой царь, не знаешь о том.

19. Hän on teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, pappi Ebjatarin ja sotapäällikkö Jooabin; mutta palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.

19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat, ja papin AbJatarin, ja Joabin sodanpäämiehen; mutta palveliaas Salomoa ei hän kutsunut.

19. Hän on uhrannut härkiä ja syötettyä carja ja monda lammast ja on cudzunut caicki Cuningan pojat AbJatharin Papin ja Joabin sodanpäämiehen mutta sinun palweliatas Salomot ei hän cudzunut.

19 And he has slain oxen and fatten (sheep) and sheep in abundance and has called all the sons of the king and Abiathar the priest and Joab the captain of the army, but he has not called Solomon your servant.

19. And he hath slain oxen and fat cattle and sheep in abundance, and hath called all the sons of the king, and Abiathar the priest, and Joab the captain of the host: but Solomon thy servant hath he not called.

19. Er hat Ochsen und gemästetes Vieh und viele Schafe geopfert und hat geladen alle Söhne des Königs, dazu Abjathar, den Priester, und Joab den Feldhauptmann; aber deinen Knecht Salomo hat er nicht geladen.

19. Ha sacrificado bueyes, y animales engordados, y muchas ovejas; y ha convidado a todos los hijos del rey, y a Abiatar el sacerdote, y a Joab general del ejército; mas a Salomón tu siervo no ha convidado.

19 И заколол он множество волов, тельцов и овец, и пригласил всехсыновей царских и священника Авиафара, и военачальника Иоава; Соломона же, раба твоего, не пригласил.

20. Sinua kohti, herrani, kuningas, ovat nyt koko Israelin silmät tähdätyt, että ilmoittaisit heille, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä.

20. Mutta sinä, Herrani kuningas, koko Israelin silmät katsovat sinun päälles, ettäs ilmoittaisit heidän edessänsä, kuka on istuva herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä.

20. Mutta sinä olet minun Herran Cuningan coco Israelin silmät cadzowat sinun päälles ettäs ilmoitaisit heidän edesäns cuca on istuwa minun Herran Cuningan istuimella hänen jälkens.

20 And you, my lord the king, the eyes of all Israel are upon you, that you should tell them who will sit on the throne of my lord the king after him.

20. And thou, my lord, O king, the eyes of all Israel are upon thee, that thou shouldest tell them who shall sit on the throne of my lord the king after him.

20. Du aber, mein Herr König, die Augen des ganzen Israel sehen auf dich, daß du ihnen anzeigest, wer auf dem Stuhl meines Herrn Königs sitzen soll.

20. Rey, señor mío, los ojos de todo Israel están sobre tí, para que les declares, quién se ha de asentar sobre el trono de mi señor el rey, después de él.

20 Но ты, господин мой, – царь, и глаза всех Израильтян устремлены на тебя, чтобы ты объявил им, ктосядет на престоле господина моего царя после него;

21. Muuten käy niin, että kun herrani, kuningas, on mennyt lepoon isiensä tykö, minua ja minun poikaani Salomoa pidetään rikollisina.

21. Muutoin tapahtuu, kuin herrani kuningas isäinsä kanssa nukkunut on, niin täytyy minun ja poikani Salomon vialliset olla.

21. Muutoin tapahtu cosca minun Herran Cuningani Isäins cansa nuckunut on nijn täyty minun ja minun poican Salomon wialliset olla.

21 Otherwise it will happen, when my lord the king will sleep with his fathers, that I and my son Solomon will be considered offenders.

21. Otherwise it shall come to pass, when my lord the king shall sleep with his fathers, that I and my son Solomon shall be counted offenders.

21. Wenn aber mein Herr König mit seinen Vätern entschlafen ist, so werden ich und mein Sohn Salomo müssen Sünder sein.

21. Y acontecerá que cuando mi señor el rey durmiere con sus padres, que yo y mi hijo Salomón seremos tratados como pecadores.

21 иначе, когда господин мой царь почиет с отцами своими, падет обвинение на меня и на сына моего Соломона.

22. Ja katso, hänen vielä puhutellessaan kuningasta tuli profeetta Naatan.

22. Ja katso, vielä hänen puhuissansa kuninkaan kanssa, tuli Natan propheta.

22. JA cadzo wielä hänen puhuisans Cuningan cansa tuli Nathan Propheta.

22 And behold, while she yet talked with the king, Nathan the prophet came in.

22. And, lo, while she yet talked with the king, Nathan the prophet also came in.

22. Als sie aber noch redete mit dem König, kam der Prophet Nathan.

22. Y estando aun hablando ella con el rey, he aquí Natán profeta que vino.

22 Когда она еще говорила с царем, пришел и пророк Нафан.

23. Ja kuninkaalle ilmoitettiin: Katso, profeetta Naatan on täällä. Ja tämä tuli kuninkaan eteen ja kumartui kasvoillensa maahan kuninkaan eteen.

23. Ja he ilmoittivat kuninkaalle sanoen: katso, Natan propheta on täällä. Ja kuin hän tuli sisälle kuninkaan eteen, lankesi hän maahan kasvoillensa kuninkaan eteen.

23. Ja he sanoit Cuningalle: cadzo Nathan Propheta on täällä. Ja cuin hän tuli Cuningan eteen langeis hän maahan caswoillens Cuningan eteen.

23 And they told the king, saying, Behold, Nathan the prophet. And when he came in before the king, he bowed himself before the king with his face to the ground.

23. And they told the king, saying, Behold Nathan the prophet. And when he was come in before the king, he bowed himself before the king with his face to the ground.

23. Und sie sagten's dem König an: Siehe, da ist der Prophet Nathan. Und als er hinein vor den König kam, fiel er vor dem König nieder auf sein Angesicht zu Erde{~}

23. E hicieron saber al rey, diciendo: He aquí está Natán profeta: el cual como entró al rey postróse delante del rey, inclinando su rostro a tierra.

23 И сказали царю, говоря: вот Нафан пророк. И вошел он к царю и поклонился царю лицем до земли.

24. Ja Naatan sanoi: Herrani, kuningas, sinäkö olet sanonut: 'Adonia on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni; hän on istuva minun valtaistuimellani'?

24. Ja Natan sanoi: herrani kuningas, sanoitkos: Adonia pitää oleman kuningas minun jälkeeni ja istuman minun istuimellani?

24. Ja Nathan sanoi: minun Herran Cuningan sanoitcos: Adonia pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja istuman minun istuimellani?

24 And Nathan said, My lord, O king, have you said, Adonijah will reign after me and he will sit upon my throne?

24. And Nathan said, My lord, O king, hast thou said, Adonijah shall reign after me, and he shall sit upon my throne?

24. und sprach: Mein Herr König, hast du gesagt: Adonia soll nach mir König sein und auf meinem Stuhl sitzen?

24. Y dijo Natán: Rey señor mío, ¿has tú dicho: Adonías reinará después de mí, y él se asentará sobre mi trono?

24 И сказал Нафан: господин мой царь! сказал ли ты: „Адония будет царствовать после меня и он сядет на престоле моем"?

25. Sillä hän on tänä päivänä mennyt ja teurastanut paljon härkiä, juottovasikoita ja lampaita ja kutsunut kaikki kuninkaan pojat, sotapäälliköt ja pappi Ebjatarin; ja katso, he syövät ja juovat hänen edessään, ja he huutavat: 'Eläköön kuningas Adonia!'

25. Sillä hän on tänäpänä mennyt ja uhrannut härkiä, ja syötettyjä karjaa, ja monta lammasta, ja on kutsunut kaikki kuninkaan pojat ja sodanpäämiehet, niin myös papin AbJatarin, ja katso, he syövät ja juovat hänen edessänsä, ja sanovat: onneksi kuninkaalle Adonialle!

25. Sillä hän on tänäpän mennyt ja uhrannut härkiä ja syötettyä carja ja monda lammast ja on cudzunut caicki Cuningan pojat ja päämiehet nijn myös AbJatharin Papin ja cadzo he syöwät ja juowat hänen edesäns ja sanowat: onnexi Cuningalle Adonialle.

25 For he has gone down this day and has slain oxen and fatten (sheep) and sheep in abundance and has called all the king's sons and the captains of the army and Abiathar the priest. And behold, they are eating and drinking before him and say, Live, king Adonijah.

25. For he is gone down this day, and hath slain oxen and fat cattle and sheep in abundance, and hath called all the king's sons, and the captains of the host, and Abiathar the priest; and, behold, they eat and drink before him, and say, God save king Adonijah.

25. Denn er ist heute hinabgegangen und hat geopfert Ochsen und Mastvieh und viele Schafe und hat alle Söhne des Königs geladen und die Hauptleute, dazu den Priester Abjathar. Und siehe, sie essen und trinken vor ihm und sagen: Glück zu dem König Adonia!

25. Porque hoy ha descendido, y ha sacrificado bueyes, y animales engordados, y muchas ovejas; y ha convidado a todos los hijos del rey, y a los capitanes del ejército, y también a Abiatar sacerdote, y, he aquí, están comiendo y bebiendo delante de él, y han dicho: Viva el rey Adonías.

25 Потому что он ныне сошел и заколол множество волов, тельцов и овец, и пригласил всех сыновей царских и военачальников и священника Авиафара, и вот, они едят и пьют у него и говорят: да живет царь Адония!

26. Mutta minut, sinun palvelijasi, pappi Saadokin, Benajan, Joojadan pojan, ja sinun palvelijasi Salomon hän on jättänyt kutsumatta.

26. Mutta minua sinun palveliaas, ja pappia Zadokia, ja BenaJaa Jojadan poikaa, ja palveliaas Salomoa ei ole hän kutsunut.

26. Mutta minua sinun palweliatas ja Pappia Zadoki ja BenaJat Jojadan poica ja sinun palweliatas Salomot ei ole hän cudzunut.

26 But me, even me your servant and Zadok the priest and Benaiah the son of Jehoiada and your servant Solomon, he has not called.

26. But me, even me thy servant, and Zadok the priest, and Benaiah the son of Jehoiada, and thy servant Solomon, hath he not called.

26. Aber mich, deinen Knecht, und Zadok, den Priester, und Benaja, den Sohn Jojadas, und deinen Knecht Salomo hat er nicht geladen.

26. Mas ni a mí tu siervo, ni a Sadoc el sacerdote, ni a Banaias, hijo de Joiada, ni a Salomón tu siervo ha convidado.

26 А меня, раба твоего, и священника Садока, и Ванею, сына Иодаева, и Соломона, раба твоего, не пригласил.

27. Onko tämä lähtenyt herrastani, kuninkaasta, sinun antamatta palvelijasi tietää, kuka on istuva herrani, kuninkaan, valtaistuimella hänen jälkeensä?

27. Onko se niin herraltani kuninkaalta käsketty, ja et sinä ole sitä asiata antanut tietää palvelialles, kuka herrani kuninkaan istuimella hänen jälkeensä on istuva?

27. Ongo se nijn minun Herralda Cuningaldani käsketty ja et sinä ole sitä asiata andanut tietä palwelialles cuca minun Herrani Cuningan istuimella hänen jälkens on istuwa?

27 Is this thing done by my lord the king and you have not shown to your servants who should sit on the throne of my lord the king after him?

27. Is this thing done by my lord the king, and thou hast not shewed it unto thy servant, who should sit on the throne of my lord the king after him?

27. Ist das von meinem Herrn, dem König, befohlen, und hast du es deine Knechte nicht wissen lassen, wer auf dem Stuhl meines Herrn, des Königs, nach ihm sitzen soll?

27. ¿Este negocio es mandado por mi señor el rey, sin haber declarado a tu siervo quién se había de sentar sobre el trono de mi señor el rey después de él?

27 Не сталось ли это по воле господина моего царя, и для чего ты не открыл рабутвоему, кто сядет на престоле господина моего царя после него?

28. Kuningas Daavid vastasi ja sanoi: Kutsukaa minun luokseni Batseba. Kun hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä,

28. Kuningas David vastasi ja sanoi: kutsukaat minulle BatSeba. Ja hän tuli kuninkaan eteen ja seisoi kuninkaan edessä.

28. CUningas Dawid wastais ja sanoi: cudzucat minulle BathSeba. Ja hän tuli Cuningan eteen.

28 Then king David answered and said, Call Bathsheba to me. And she came into the king's presence and stood before the king.

28. Then king David answered and said, Call me Bathsheba. And she came into the king's presence, and stood before the king.

28. Der König David antwortete und sprach: Rufet mir Bath-Seba! Und sie kam hinein vor den König. Und da sie vor dem König stand,

28. Entónces el rey David respondió, y dijo: Llamádme a Bersabée: y ella entró delante del rey, y púsose delante del rey.

28 И отвечал царь Давид и сказал: позовите ко мне Вирсавию. И вошла она и стала пред царем.

29. vannoi kuningas ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää, joka on pelastanut minut kaikesta hädästä:

29. Ja kuningas vannoi ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, joka minun sieluni on päästänyt kaikkinaisesta ahdistuksesta;

29. Ja cuin hän seisoi Cuningan edes wannoi Cuningas ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä joca minun sielun on päästänyt caickinaisest ahdistuxest.

29 And the king swore and said, As Jehovah lives, who has redeemed my soul out of all adversity,

29. And the king sware, and said, As the LORD liveth, that hath redeemed my soul out of all distress,

29. schwur der König und sprach: So wahr der HERR lebt, der meine Seele erlöst hat aus aller Not,

29. Y el rey juró, diciendo: Vive Jehová, que ha redimido mi alma de toda angustia,

29 И клялся царь и сказал: жив Господь, избавлявший душу мою от всякой беды!

30. niinkuin minä vannoin sinulle Herran, Israelin Jumalan, kautta ja sanoin: 'Sinun poikasi Salomo on tuleva kuninkaaksi minun jälkeeni, hän on istuva minun valtaistuimellani minun sijassani', niin minä tänä päivänä teen.

30. Niinkuin minä sinulle Herran Israelin Jumalan edessä vannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poikas pitää oleman kuningas minun jälkeeni, ja hän pitää istuman minun istuimellani minun edestäni; niin minä teen tänäpänä.

30. Minä teen tänäpän nijncuin minä sinulle HERran Israelin Jumalan edes wannonut olen ja sanonut: Salomo sinun poicas pitä oleman Cuningas minun jälkeni ja hän pitä istuman minun istuimellani minun edestäni.

30 truly as I swore to you by Jehovah, the God of Israel, saying, Assuredly Solomon your son will reign after me and he will sit upon my throne in my stead. Surely so I will do this day.

30. Even as I sware unto thee by the LORD God of Israel, saying, Assuredly Solomon thy son shall reign after me, and he shall sit upon my throne in my stead; even so will I certainly do this day.

30. ich will heute tun, wie ich dir geschworen habe bei dem HERRN, dem Gott Israels, und geredet, daß Salomo, dein Sohn, soll nach mir König sein, und er soll auf meinem Stuhl sitzen für mich.

30. Que como yo te he jurado por Jehová Dios de Israel, diciendo: Tu hijo Salomón reinará después de mí, y él se asentará en mi trono en mi lugar, que así lo haré hoy.

30 Как я клялся тебе Господом Богом Израилевым, говоря, что Соломон,сын твой, будет царствовать после меня и он сядет напрестоле моем вместо меня, так я и сделаю это сегодня.

31. Silloin Batseba kumartui kasvoillensa maahan ja osoitti kuninkaalle kunnioitusta ja sanoi: Herrani, kuningas Daavid, eläköön iankaikkisesti!

31. Niin BatSeba lankesi kasvoillensa maahan ja kumarsi kuningasta, sanoen: onneksi herralleni kuningas Davidille ijankaikkisesti!

31. Nijn BathSeba langeis caswoillens maahan ja cumarsi Cuningast sanoden: onnexi minun Herralle Cuningalleni Dawidille ijancaickisest.

31 Then Bathsheba bowed with her face to the earth and bowed-down to the king and said, Let my lord king David live everlasting.

31. Then Bathsheba bowed with her face to the earth, and did reverence to the king, and said, Let my lord king David live for ever.

31. Da neigte sich Bath-Seba mit ihrem Antlitz zur Erde und fiel vor dem König nieder und sprach: Glück meinem Herrn, dem König David, ewiglich!

31. Entónces Bersabée se inclinó al rey su rostro a tierra, e inclinándose al rey dijo: Viva mi señor el rey David para siempre.

31 И наклонилась Вирсавия лицем до земли, и поклонилась царю, и сказала: да живет господин мой царь Давид во веки!

32. Ja kuningas Daavid sanoi: Kutsukaa minun luokseni pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika. Niin he tulivat kuninkaan eteen.

32. Ja kuningas David sanoi: kutsukaat Zadok pappi, Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika. Ja he tulivat kuninkaan eteen.

32. JA Cuningas Dawid sanoi: cudzucat Zadok Pappi Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica. Ja cuin he tulit Cuningan tygö/

32 And king David said, Call to me Zadok the priest and Nathan the prophet and Benaiah the son of Jehoiada. And they came before the king.

32. And king David said, Call me Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada. And they came before the king.

32. Und der König David sprach: Rufet mir den Priester Zadok und den Propheten Nathan und Benaja, den Sohn Jojadas! Und da sie hineinkamen vor den König,

32. Y el rey David dijo: Llamádme a Sadoc sacerdote, y a Natán profeta, y a Banaias, hijo de Joiada. Y ellos entraron delante del rey.

32 И сказал царь Давид: позовите ко мне священника Садока и пророка Нафана и Ванею, сына Иодаева. И вошли они к царю.

33. Ja kuningas sanoi heille: Ottakaa mukaanne herranne palvelijat ja pankaa poikani Salomo minun oman muulini selkään ja viekää hänet alas Giihonille.

33. Ja kuningas sanoi heille: ottakaat kanssanne teidän herranne palveliat, ja asettakaat poikani Salomo minun muulini päälle, ja viekäät häntä Gihoniin,

33. Sanoi Cuningas heille: ottacat teidän cansan HERran palweliat ja asettacat minun poican Salomo minun Muulini päälle ja wiekät händä Gihonijn.

33 And the king said to them, Take with you* the servants of your* lord and cause Solomon my son to ride upon my own mule and bring him down to Gihon.

33. The king also said unto them, Take with you the servants of your lord, and cause Solomon my son to ride upon mine own mule, and bring him down to Gihon:

33. sprach der König zu ihnen: Nehmet mit euch eures Herrn Knechte und setzet meinen Sohn Salomo auf mein Maultier und führet ihn hinab gen Gihon.

33. Y el rey les dijo: Tomád con vosotros los siervos de vuestro señor, y hacéd subir a Salomón mi hijo en mi mula, y llevádle a Gijón.

33 И сказал им царь: возьмите с собою слуг господина вашего и посадите Соломона, сына моего, на мула моего, и сведите его к Гиону,

34. Siellä pappi Saadok ja profeetta Naatan voidelkoot hänet Israelin kuninkaaksi. Ja puhaltakaa pasunaan ja huutakaa: 'Eläköön kuningas Salomo!'

34. Ja Zadok pappi ja Natan propheta voidelkaan hänen Israelin kuninkaaksi. Ja soittakaat basunalla ja sanokaat: onneksi kuninkaalle Salomolle!

34. Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta woidelcan hänen Israelin Cuningaxi. Ja soittacat Basunalla ja sanocat: onnexi Cuningalle Salomolle.

34 And let Zadok the priest and Nathan the prophet anoint him there king over Israel. And blow you* the trumpet and say, Live, king Solomon.

34. And let Zadok the priest and Nathan the prophet anoint him there king over Israel: and blow ye with the trumpet, and say, God save king Solomon.

34. Und der Priester Zadok samt dem Propheten Nathan salbe ihn daselbst zum König über Israel. Und blast mit den Posaunen und sprecht: Glück dem König Salomo!

34. Y allí le ungirán Sadoc sacerdote y Natán profeta por rey sobre Israel: y tocaréis trompeta, diciendo: Viva el rey Salomón.

34 и да помажет его там Садок священник и Нафан пророк в царя над Израилем, и затрубите трубою и возгласите: да живет царь Соломон!

35. Seuratkaa sitten häntä tänne, että hän tulisi ja istuisi minun valtaistuimelleni ja olisi kuninkaana minun sijassani. Sillä hänet minä olen määrännyt Israelin ja Juudan ruhtinaaksi.

35. Ja menkäät ylös hänen perässänsä, että hän tulis ja istuis minun istuimellani, ja olis kuningas minun edestäni: ja minä käsken hänen olla Israelin ja Juudan päämiehenä.

35. Ja mengät ylös hänen peräns että hän tulis ja istuis minun istuimellani ja olis Cuningas minun edestäni ja minä käsken hänen olla Israelin ja Judan Päämiesnä.

35 Then you* will come up after him and he will come and sit upon my throne, for he will be king in my stead. And I have appointed him to be prince over Israel and over Judah.

35. Then ye shall come up after him, that he may come and sit upon my throne; for he shall be king in my stead: and I have appointed him to be ruler over Israel and over Judah.

35. Und ziehet mit ihm herauf, und er soll kommen und sitzen auf meinem Stuhl und König sein für mich; und ich will ihm gebieten, daß er Fürst sei über Israel und Juda.

35. Y vosotros iréis detrás de él; y vendrá, y asentarse ha en mi trono, y él reinará por mí: porque a él he mandado, que sea príncipe sobre Israel y sobre Judá.

35 Потом проводите его назад, и он придет и сядет на престоле моем; онбудет царствовать вместо меня; ему завещал я быть вождем Израиля и Иуды.

36. Silloin Benaja, Joojadan poika, vastasi kuninkaalle ja sanoi: Amen! Niin sanokoon Herra, minun herrani, kuninkaan, Jumala.

36. Niin vastasi BenaJa Jojadan poika kuninkaalle ja sanoi: Amen! Sanokaan myös niin Herra, herrani kuninkaan Jumala!

36. Nijn wastais BenaJa Jojadan poica Cuningalle ja sanoi: Amen sanocan myös nijn HERra minun Herrani Cuningani Jumala.

36 And Benaiah the son of Jehoiada answered the king and said, Truly. Jehovah, the God of my lord the king, say so (too).

36. And Benaiah the son of Jehoiada answered the king, and said, Amen: the LORD God of my lord the king say so too.

36. Da antwortete Benaja, der Sohn Jojadas, dem König und sprach: Amen! Es sage der HERR, der Gott meines Herrn, des Königs, auch also!

36. Entónces Banaias, hijo de Joiada, respondió al rey, y dijo: Amén. Así lo diga Jehová, Dios de mi señor el rey.

36 И отвечал Ванея, сын Иодаев, царю и сказал: аминь, – да скажет так Господь Бог господина моего царя!

37. Niinkuin Herra on ollut minun herrani, kuninkaan, kanssa, niin olkoon hän Salomon kanssa ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on herrani, kuningas Daavidin, valtaistuin.

37. Niinkuin Herra on ollut herrani kuninkaan kanssa, niin olkoon hän myös Salomon kanssa, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi herrani, kuningas Davidin, istuinta.

37. Nijncuin HERra on ollut minun Herrani Cuningani cansa nijn olcon hän myös Salomon cansa että hänen istuimens suurembi olis minun Herrani Cuningani Dawidin istuinda.

37 As Jehovah has been with my lord the king, even so be he with Solomon and make his throne greater than the throne of my lord king David.

37. As the LORD hath been with my lord the king, even so be he with Solomon, and make his throne greater than the throne of my lord king David.

37. Wie der HERR mit meinem Herrn, dem König gewesen ist, so sei er auch mit Salomo, daß sein Stuhl größer werde denn der Stuhl meines Herrn, des Königs David.

37. De la manera que Jehová ha sido con mi señor el rey, así sea con Salomon: y él haga mayor su trono, que el trono de mi señor el rey David.

37 Как был Господь Бог с господином моим царем, так да будет Он с Соломоном и да возвеличит престол его более престола господина моего царя Давида!

38. Niin pappi Saadok, profeetta Naatan ja Benaja, Joojadan poika, sekä kreetit ja pleetit menivät sinne. He panivat Salomon kuningas Daavidin muulin selkään ja saattoivat hänet Giihonille.

38. Ja pappi Zadok, ja Natan propheta ja BenaJa Jojadan poika ja Kreti ja Pleti menivät alas, ja asettivat Salomon kuningas Davidin muulin päälle ja veivät hänen Gihoniin.

38. JA Pappi Zadok ja Nathan Propheta ja BenaJa Jojadan poica ja Crethi ja Plethi menit alas ja asetit Salomon Cuningas Dawidin Muulin päälle ja weit hänen Gihonijn.

38 So Zadok the priest and Nathan the prophet and Benaiah the son of Jehoiada and the Cherethites and the Pelethites, went down and caused Solomon to ride upon king David's mule and brought him to Gihon.

38. So Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada, and the Cherethites, and the Pelethites, went down, and caused Solomon to ride upon king David's mule, and brought him to Gihon.

38. Da gingen hinab der Priester Zadok und der Prophet Nathan und Benaja, der Sohn Jojadas, und die Krether und Plether und setzten Salomo auf das Maultier des Königs David und führten ihn gen Gihon.

38. Y descendió Sadoc sacerdote, y Natán profeta, y Banaias, hijo de Joiada, y los Cereteos, y los Feleteos, e hicieron subir a Salomón sobre la mula del rey David, y lleváronle a Gijón.

38 И пошли Садок священник и Нафан пророк и Ванея, сын Иодая, и Хелефеи и Фелефеи, и посадили Соломона на мула царя Давида, и повели его к Гиону.

39. Ja pappi Saadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon. Ja he puhalsivat pasunaan, ja kaikki kansa huusi: Eläköön kuningas Salomo!

39. ja pappi Zadok otti öljysarven majasta ja voiteli Salomon, ja he soittivat basunalla, ja kaikki kansa sanoi: onneksi kuningas Salomolle!

39. Ja Pappi Zadok otti öljyä majast sarween ja woiteli Salomon ja soitti sijtte Basunalla ja caicki Canssa sanoit: onnexi Cuningas Salomolle

39 And Zadok the priest took the horn of oil out of the tent and anointed Solomon. And they blew the trumpet and all the people said, Live, king Solomon.

39. And Zadok the priest took an horn of oil out of the tabernacle, and anointed Solomon. And they blew the trumpet; and all the people said, God save king Solomon.

39. Und der Priester Zadok nahm das Ölhorn aus der Hütte und salbte Salomo. Und sie bliesen mit der Posaune, und alles Volk sprach: Glück dem König Salomo!

39. Y tomando Sadoc sacerdote el cuerno del aceite del tabernáculo, ungió a Salomon: y tocaron trompeta, y dijeron todo el pueblo: Viva el rey Salomón.

39 И взял Садок священник рог с елеем из скинии и помазал Соломона. И затрубили трубою, и весь народ восклицал: да живет царь Соломон!

40. Ja kaikki kansa seurasi häntä, ja kansa soitti huiluilla ja ratkesi niin suureen riemuun, että maa oli haljeta heidän huudostansa.

40. Ja kaikki kansa meni ylös hänen jälkeensä, ja kansa soitti huilulla, ja he olivat sangen suuresti iloissansa, että maa vapisi heidän äänestänsä.

40. Ja caicki Canssa meni ylös hänen jälkens ja Canssa soitit huiluilla ja olit sangen iloisans että maa wapis heidän änestäns.

40 And all the people came up after him and the people piped with pipes and rejoiced with great joy, so that the earth quivered with the sound of them.

40. And all the people came up after him, and the people piped with pipes, and rejoiced with great joy, so that the earth rent with the sound of them.

40. Und alles Volk zog ihm nach herauf, und das Volk pfiff mit Flöten und war sehr fröhlich, daß die Erde von ihrem Geschrei erscholl.

40. Y todo el pueblo subió en pos de él, y cantaba el pueblo con flautas, y hacían grandes alegrías que parecía que la tierra se abría con el clamor de ellos.

40 И весь народ провожал Соломона, и играл народ на свирелях, и весьма радовался, так что земля расседалась от криков его.

41. Mutta Adonia ja kaikki kutsuvieraat, jotka olivat hänen kanssaan, kuulivat sen, juuri kun olivat lopettaneet syöntinsä. Ja kun Jooab kuuli pasunan äänen, sanoi hän: Mitä tuo huuto ja pauhu kaupungissa tietää?

41. Ja Adonia ja kaikki kutsutut, jotka hänen kanssansa olivat, kuulivat sen, ja he olivat jo atrioineet; ja kuin Joab kuuli basunan äänen, sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietää kaupungissa?

41. JA Adonia ja caicki cudzutut jotca hänen cansans olit cuulit sen ja he olit jo atrioinnet ja cuin Joab cuuli Basunan änen sanoi hän: mitä se meteli ja töminä tietä Caupungis?

41 And Adonijah and all the guests who were with him heard it as they had made an end of eating. And when Joab heard the sound of the trumpet, he said, Why is this noise of the city being in an uproar?

41. And Adonijah and all the guests that were with him heard it as they had made an end of eating. And when Joab heard the sound of the trumpet, he said, Wherefore is this noise of the city being in an uproar?

41. Und Adonai hörte es und alle, die er geladen hatte, die bei ihm waren; und sie hatten schon gegessen. Und da Joab der Posaune Schall hörte, sprach er: Was will das Geschrei und Getümmel der Stadt?

41. Y oyólo Adonías, y todos los convidados que con él estaban, que ya habían acabado de comer, y oyendo Joab el sonido de la trompeta, dijo: ¿Por qué se alborota la ciudad con estruendo?

41 И услышал Адония и все приглашенные им, как только перестали есть; а Иоав, услышав звук трубы, сказал: отчего этот шум волнующегося города?

42. Hänen vielä puhuessaan tuli Joonatan, pappi Ebjatarin poika; ja Adonia sanoi: Tule tänne, sillä sinä olet kunnon mies ja tuot hyviä sanomia.

42. Ja kuin hän vielä puhui, katso, niin tuli Jonatan papin AbJatarin poika. Ja Adonia sanoi: tule, sillä sinä olet luja mies ja tuot hyviä sanomia.

42. Ja cuin hän wielä puhui tuli Jonathan AbJatharin Papin poica. Ja Adonia sanoi: tule sillä sinä olet luja mies ja tuot hywiä sanomita.

42 While he yet spoke, behold, Jonathan the son of Abiathar the priest came. And Adonijah said, Come in, for you are a worthy man and bring good news.

42. And while he yet spake, behold, Jonathan the son of Abiathar the priest came: and Adonijah said unto him, Come in; for thou art a valiant man, and bringest good tidings.

42. Da er aber noch redete, siehe, da kam Jonathan, der Sohn Abjathars, des Priesters. Und Adonia sprach: Komm herein, denn du bist ein redlicher Mann und bringst gute Botschaft.

42. Estando aun él hablando, he aquí Jonatán, hijo de Abiatar sacerdote, vino, al cual dijo Adonías: Entra, porque tú hombre eres de esfuerzo, y traerás buenas nuevas.

42 Еще он говорил, как пришел Ионафан, сын священника Авиафара. И сказал Адония: войди; ты – честный человек и несешь добрую весть.

43. Joonatan vastasi ja sanoi Adonialle: Päinvastoin! Herramme, kuningas Daavid, on tehnyt Salomon kuninkaaksi.

43. Jonatan vastasi ja sanoi Adonialle: totisesti, herramme kuningas David on tehnyt Salomon kuninkaaksi.

43. Jonathan wastais ja sanoi Adonialle: totisest meidän Cuningam Dawid on tehnyt Salomon Cuningaxi/

43 And Jonathan answered and said to Adonijah, Truly our lord king David has made Solomon king.

43. And Jonathan answered and said to Adonijah, Verily our lord king David hath made Solomon king.

43. Jonathan antwortete und sprach zu Adonia: Ja, unser Herr, der König David, hat Salomo zum König gemacht

43. Y Jonatán respondió, y dijo a Adonías: Ciertamente nuestro señor el rey David ha hecho rey a Salomón.

43 И отвечал Ионафан и сказал Адонии: да, господин наш царь Давид поставил Соломона царем;

44. Kuningas lähetti hänen kanssaan pappi Saadokin, profeetta Naatanin ja Benajan, Joojadan pojan, sekä kreetit ja pleetit, ja he panivat hänet kuninkaan muulin selkään.

44. Ja kuningas on lähettänyt hänen kanssansa papin Zadokin, ja prophetan Natanin, ja BenaJan Jojadan pojan, ja Kretit ja Pletit: he ovat hänen istuttaneet kuninkaan muulin päälle.

44. Ja on lähettänyt hänen cansans Papin Zadokin ja Prophetan Nathanin ja BenaJan Jojadan pojan ja Crethin ja Plethin he owat hänen istuttanet Cuningan Muulin päälle.

44 And the king has sent with him Zadok the priest and Nathan the prophet and Benaiah the son of Jehoiada and the Cherethites and the Pelethites. And they have caused him to ride upon the king's mule.

44. And the king hath sent with him Zadok the priest, and Nathan the prophet, and Benaiah the son of Jehoiada, and the Cherethites, and the Pelethites, and they have caused him to ride upon the king's mule:

44. und hat mit ihm gesandt den Priester Zadok und den Propheten Nathan und Benaja, den Sohn Jojadas, und die Krether und Plether; und sie haben ihn auf des Königs Maultier gesetzt;

44. Y el rey ha enviado con él a Sadoc sacerdote, y a Natán profeta, y a Banaias, hijo de Joiada, y también a los Cereteos, y a los Feleteos, los cuales le hicieron subir en la mula del rey:

44 и послал царь с ним Садока священника и Нафана пророка, и Ванею, сына Иодая, и Хелефеев и Фелефеев, и они посадили его на мула царского;

45. Ja pappi Saadok ja profeetta Naatan voitelivat hänet Giihonilla kuninkaaksi, ja he tulivat sieltä riemuiten, ja koko kaupunki joutui liikkeelle. Sitä oli se huuto, jonka te kuulitte.

45. Ja Zadok pappi ja Natan propheta ovat voidelleet hänen kuninkaaksi Gihonissa, ja he ovat sieltä menneet ylös iloissansa, niin että kaupunki tömisi. Se oli se meteli, kuin te kuulitte.

45. Ja Zadok Pappi ja Nathan Propheta on woidellut hänen Cuningaxi Gihonis ja he owat sieldä mennet ylös iloisans nijn että Caupungi tömis ja se oli se meteli cuin te cuulitta.

45 And Zadok the priest and Nathan the prophet have anointed him king in Gihon. And they have come up from there rejoicing, so that the city rang again. This is the noise that you* have heard.

45. And Zadok the priest and Nathan the prophet have anointed him king in Gihon: and they are come up from thence rejoicing, so that the city rang again. This is the noise that ye have heard.

45. und Zadok, der Priester, samt dem Propheten Nathan hat ihn gesalbt zum König zu Gihon, und sind von da heraufgezogen mit Freuden, daß die Stadt voll Getümmels ist. Das ist das Geschrei, das ihr gehört habt.

45. Y Sadoc sacerdote y Natán profeta le han ungido en Gijón, por rey: y de allá han subido con alegrías, y la ciudad esta llena de estruendo; y este es el alboroto que habéis oido.

45 и помазали его Садок священник и Нафан пророк в царя в Гионе, иоттуда отправились с радостью, и пришел в движение город. Вот отчего шум, который вы слышите.

46. Onpa Salomo jo istunut kuninkaan valtaistuimellakin.

46. Vielä sitte istuu Salomo valtakunnan istuimella.

46. Wielä sijtte istu Salomo Cuningan istuimella.

46 And also Solomon sits on the throne of the kingdom.

46. And also Solomon sitteth on the throne of the kingdom.

46. Dazu sitzt Salomo auf dem königlichen Stuhl.

46. Y también Salomón se ha asentado sobre el trono del reino.

46 И Соломон уже сел на царском престоле.

47. ja kuninkaan palvelijat ovat tulleet onnittelemaan meidän herraamme, kuningas Daavidia, ja sanoneet: 'Antakoon sinun Jumalasi Salomon nimen tulla vielä mainehikkaammaksi kuin sinun nimesi ja tehköön hänen valtaistuimensa vielä suuremmaksi kuin on sinun valtaistuimesi.' Ja kuningas on rukoillut vuoteessansa.

47. Ja kuninkaan palveliat ovat myös menneet siunaamaan herraamme kuningas Davidia, sanoen: antakoon sinun Jumalas Salomolle paremman nimen kuin sinun nimes on, ja tehköön hänen istuimensa suuremmaksi kuin sinun istuimes on! Ja kuningas rukoili vuoteessansa.

47. Ja Cuningan palweliat owat mennet siunaman meidän Herra Cuningast Dawidit ja owat sanonet: andacon sinun Jumalas Salomolle paramman nimen cuin sinun nimes on ja tehkön hänen istuimens suuremmaxi cuin sinun istuimes on ja Cuningas rucoili wuotesans.

47 And moreover the king's servants came to bless our lord king David, saying, Your God make the name of Solomon better than your name and make his throne greater than your throne. And the king bowed himself upon the bed.

47. And moreover the king's servants came to bless our lord king David, saying, God make the name of Solomon better than thy name, and make his throne greater than thy throne. And the king bowed himself upon the bed.

47. Und die Knechte des Königs sind hineingegangen, zu segnen unsern Herrn, den König David, und haben gesagt: Dein Gott mache Salomo einen bessern Namen, denn dein Name ist, und mache seinen Stuhl größer, denn deinen Stuhl! Und der König hat angebetet auf dem Lager.

47. Y aun los siervos del rey han venido a bendecir a nuestro señor el rey David, diciendo: Dios haga bueno el nombre de Salomón más que tu nombre: y haga mayor su trono que el tuyo. Y el rey se inclinó sobre la cama.

47 И слуги царя приходили поздравить господина нашего царя Давида, говоря: Бог твой да прославит имя Соломона более твоего имени и да возвеличит престол его более твоего престола. И поклонился царь на ложе своем,

48. Ja vielä on kuningas puhunut näin: 'Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, joka tänä päivänä on asettanut jälkeläisen istumaan minun valtaistuimellani, niin että minä olen sen omin silmin nähnyt.'

48. On myös kuningas näin sanonut: kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, joka tänäpänä on antanut vielä istuvan minun istuimellani, että minun silmäni sen nähneet ovat!

48. On myös Cuningas näin sanonut: Kijtetty olcon HERra Israelin Jumala joca tänäpän on andanut wielä istuwan minun istuimellan että minun silmäni sen nähnet owat.

48 And also thus said the king, Praise Jehovah, the God of Israel, who has given one of my seed to sit on my throne this day, my eyes even seeing it.

48. And also thus said the king, Blessed be the LORD God of Israel, which hath given one to sit on my throne this day, mine eyes even seeing it.

48. Auch hat der König also gesagt: Gelobt sei der HERR, der Gott Israels, der heute hat lassen einen sitzen auf meinem Stuhl, daß es meine Augen gesehen haben.

48. Y aun el rey habló así: Bendito sea Jehová Dios de Israel, que ha dado hoy quien se asiente en mi trono viéndolo mis ojos.

48 и сказал царь так: „благословен Господь Бог Израилев, Который сегодня дал сидящего на престоле моем, и очи мои видят это!"

49. Silloin kaikki Adonian kutsuvieraat joutuivat kauhun valtaan ja nousivat ja menivät kukin tiehensä.

49. Niin hämmästyivät ja nousivat kaikki jotka Adonia kutsunut oli, ja menivät itsekukin tiellensä.

49. Nijn hämmästyit ja nousit caicki cuin Adonia cudzunut oli ja menit idzecukin tiellens.

49 And all the guests of Adonijah were afraid and rose up and every man went his way.

49. And all the guests that were with Adonijah were afraid, and rose up, and went every man his way.

49. Da erschraken und machten sich auf alle, die bei Adonia geladen waren, und gingen hin, ein jeglicher seinen Weg.

49. Ellos entónces se estremecieron, y levantáronse todos los convidados que estaban con Adonías, y se fué cada uno por su camino.

49 Тогда испугались и встали все приглашенные, которые были у Адонии, и пошли каждый своею дорогою.

50. Mutta Adonia pelkäsi Salomoa, nousi, meni ja tarttui alttarin sarviin.

50. Vaan Adonia pelkäsi Salomoa, nousi ja meni ja tarttui alttarin sarviin.

50. Waan Adonia pelkäis Salomot nousi ja meni ja tartui Altarin sarween.

50 And Adonijah feared because of Solomon. And he arose and went and caught hold on the horns of the altar.

50. And Adonijah feared because of Solomon, and arose, and went, and caught hold on the horns of the altar.

50. Aber Adonia fürchtete sich vor Salomo und machte sich auf, ging hin und faßte die Hörner des Altars.

50. Mas Adonías temiendo de la presencia de Salomón, levantóse, y fuése, y tomó los cuernos del altar.

50 Адония же, боясь Соломона, встал и пошел и ухватился за роги жертвенника.

51. Ja Salomolle ilmoitettiin: Katso, Adonia on peläten kuningas Salomoa tarttunut alttarin sarviin ja sanonut: 'Kuningas Salomo vannokoon minulle tänä päivänä, ettei hän miekalla surmaa palvelijaansa'.

51. Ja se ilmoitettiin Salomolle, sanoen: katso, Adonia pelkää kuningas Salomoa, ja katso, hän tarttui alttarin sarviin ja sanoi: vannokaan kuningas Salomo minulle tänäpänä, ettei hän lyö palveliaansa kuoliaaksi miekalla.

51. Ja se ilmoitettin Salomolle cadzo Adonia pelkä Cuningas Salomot ja cadzo hän tartui Altarin sarween ja sano: Wannocan Cuningas Salomo minulle ettei hän lyö cuoliaxi hänen palweliatans miecalla.

51 And it was told Solomon, saying, Behold, Adonijah fears king Solomon, for behold, he has laid hold on the horns of the altar, saying, Let king Solomon swear to me first that he will not kill his servant with the sword.

51. And it was told Solomon, saying, Behold, Adonijah feareth king Solomon: for, lo, he hath caught hold on the horns of the altar, saying, Let king Solomon swear unto me to day that he will not slay his servant with the sword.

51. Und es ward Salomo angesagt: Siehe, Adonia fürchtet den König Salomo; und siehe, er faßte die Hörner des Altars und spricht: Der König Salomo schwöre mir heute, daß er seinen Knecht nicht töte mit dem Schwert.

51. Y fué hecho saber a Salomón, diciendo: He aquí que Adonías tiene miedo del rey Salomon: porque ha tomado los cuernos del altar, diciendo: Júreme hoy el rey Salomón, que no matará a cuchillo a su siervo.

51 И донесли Соломону, говоря: вот, Адония боится царя Соломона, и вот, он держится за роги жертвенника, говоря: пусть поклянется мне теперь царь Соломон, что он не умертвит раба своего мечом.

52. Silloin Salomo sanoi: Jos hän osoittautuu kunnon mieheksi, ei hiuskarvaakaan hänen päästään ole putoava maahan; mutta jos hänessä huomataan jotakin pahaa, on hänen kuoltava.

52. Salomo sanoi: jos hän tahtoo olla toimellinen mies, niin ei pidä yksikään karva hänestä lankeeman maan päälle; mutta jos jotain pahuutta hänessä löydetään, niin hänen pitää kuoleman.

52. Salomo sanoi: jos hän tahto olla toimellinen mies nijn ei pidä yxikän carwa hänest langeman maan päälle mutta jos jotain pahutta hänes löytän nijn hänen pitä cuoleman.

52 And Solomon said, If he will show himself a worthy man, there will not a hair of him fall to the earth, but if wickedness be found in him, he will die.

52. And Solomon said, If he will shew himself a worthy man, there shall not an hair of him fall to the earth: but if wickedness shall be found in him, he shall die.

52. Salomo sprach: Wird er redlich sein, so soll kein Haar von ihm auf die Erde fallen; wird aber Böses an ihm gefunden, so soll er sterben.

52. Y Salomón dijo: Si él fuere virtuoso, ni uno de sus cabellos caerá en tierra: mas si se hallare mal en él, morirá.

52 И сказал Соломон: если он будет человеком честным, то ни один волос его не упадет на землю; если же найдется в нем лукавство, то умрет.

53. Ja kuningas Salomo lähetti tuomaan hänet pois alttarilta; niin hän tuli ja kumarsi kuningas Salomoa. Ja Salomo sanoi hänelle: Mene kotiisi.

53. Ja kuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen alas alttarilta, ja kuin hän tuli, rukoili hän kuningas Salomoa; mutta Salomo sanoi hänelle: mene huoneeses.

53. Ja Cuningas Salomo lähetti ja tuotti hänen Altarilda ja cosca hän tuli rucoili hän Cuningas Salomot: mutta Salomo sanoi hänelle: mene huonesees.

53 So king Solomon sent and they brought him down from the altar. And he came and bowed-down to king Solomon. And Solomon said to him, Go to your house.

53. So king Solomon sent, and they brought him down from the altar. And he came and bowed himself to king Solomon: and Solomon said unto him, Go to thine house.

53. Und der König Salomo sandte hin und ließ ihn herab vom Altar holen. Und da er kam, fiel er vor dem König Salomo nieder. Salomo aber sprach zu Ihm: Gehe in dein Haus!

53. Y así envió el rey Salomón, y trajéronle del altar: y él vino, e inclinóse al rey Salomón. Y Salomón le dijo: Véte a tu casa.

53 И послал царь Соломон, и привели его от жертвенника. И он пришел и поклонился царю Соломону; и сказал ему Соломон: иди в дом свой.