36 luku

Jooahas, Joojakim, Joojakin ja Sidkia Juudan kuninkaina. Jerusalemin hävitus ja Juudan perikato. Kooreksen käsky.

1. Maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan ja teki hänet kuninkaaksi Jerusalemiin hänen isänsä jälkeen.

1. Ja maan kansa otti Joahaksen Josian pojan, ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä siaan Jerusalemiin.

1. JA Canssa maalla otti Joahaxen Josian pojan ja teit hänen Cuningaxi Isäns siaan Jerusalemijn.

1 Then the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah and made him king in his father's stead in Jerusalem.

1. Then the people of the land took Jehoahaz the son of Josiah, and made him king in his father's stead in Jerusalem.

1. Og Folket i Landet tog Joakas, Josias's Søn, og de gjorde ham til Konge i hans Faders Sted, i Jerusalem.

1. Och folket i landena tog Joahas, Josia son, och gjorde honom till Konung i hans faders stad i Jerusalem.

1. Ja se Ma rahwas wötsid Josia poega Joahast ja töstsid tedda kunningaks ta issa assemele Jerusalemmas.

1. Tada krašto žmonės paskelbė karaliumi Jozijo sūnų Jehoachazą jo tėvo vieton Jeruzalėje.

1. Und das Volk im Lande nahm Joahas, den Sohn Josias, und machte ihn zum König an seines Vaters Statt zu Jerusalem.

1. Alors le peuple du pays prit Joachaz, fils de Josias, et l'établit roi à Jérusalem, à la place de son père.

1. ENTÓNCES el pueblo de la tie- rra tomó a Joacaz, hijo de Josías, e hiciéronle rey en lugar de su padre en Jerusalem.

1 Toen nam het volk des lands Joahaz, den zoon van Josia, en zij maakten hem koning, in zijns vaders plaats, te Jeruzalem.

1. Tedy wziął lud ziemi Joachaza, syna Jozyjaszowego, a postanowił go za króla na miejscu ojca jego w Jeruzalemie.

1. És előhozá a föld népe Joákházt [1†] a Jósiás fiát, és királylyá tette őt atyja helyett Jeruzsálemben.

1 И взял народ земли Иоахаза, сына Иосиина, и воцарили его, вместо отца его, в Иерусалиме.

1. І взяв народ землї Йоахаза, сина Йосіїного, й настановили його царем замість батька його, в Ерусалимі.

2. Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta.

2. Kolmen vuotinen kolmattakymmentä oli Joahas tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa.

2. Colmen wuotinen colmattakymmendä oli Joahas tulduans Cuningaxi ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis.

2 Joahaz was twenty-threeyears old when he began to reign and he reigned three months in Jerusalem.

2. Jehoahaz was twenty and three years old when he began to reign, and he reigned three months in Jerusalem.

2. Joakas var tre og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede tre Maaneder i Jerusalem;

2. Tre och tjugu åra gammal var Joahas, då han Konung vardt och regerade i tre månader i Jerusalem.

2. Joahas olli kolm kolmatkümmend aastat wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses kolm kuud Jerusalemmas.

2. Jehoachazas, pradėdamas karaliauti, buvo dvidešimt trejų metų ir tris mėnesius karaliavo Jeruzalėje.

2. Dreiundzwanzig Jahre alt war Joahas, da er König ward. Und regierte drei Monate zu Jerusalem;

2. Joachaz était âgé de vingt-trois ans quand il devint roi, et il régna trois mois à Jérusalem.

2. De veinte y tres años era Joacaz, cuando comenzó a reinar, y tres meses reinó en Jerusalem.

2 Drie en twintig jaren was Joahaz oud, als hij koning werd, en hij regeerde drie maanden te Jeruzalem.

2. Dwadzieścia i trzy lata było Joachazowi, gdy począł królować, a trzy miesiące królował w Jeruzalemie.

2. Huszonhárom esztendős vala Joákház, mikor uralkodni kezde, és három hónapig uralkodék Jeruzsálemben.

2 Двадцати трех лет был Иоахаз, когда воцарился, и три месяца царствовал в Иерусалиме.

2. Було ж Йоахазові двайцять і три роки, як став царем, а царював три місяцї в Ерусалимі.

3. Mutta Egyptin kuningas pani hänet viralta Jerusalemissa ja otti maasta pakkoverona sata talenttia hopeata ja yhden talentin kultaa.

3. Sillä Egyptin kuningas pani hänen pois Jerusalemista, ja sakotti maan sataan leiviskään hopiaa ja leiviskään kultaa.

3. Sillä Egyptin Cuningas pani hänen pois Jerusalemist ja sacoitti maan sataan leiwiskään hopiata ja leiwiskään culda.

3 And the King of Egypt deposed him at Jerusalem and fined the land a hundred talants of silver and a talant of gold.

3. And the king of Egypt put him down at Jerusalem, and condemned the land in an hundred talents of silver and a talent of gold.

3. men Kongen af Ægypten afsatte ham i Jerusalem og straffede Landet paa hundrede Centner Sølv og et Centner Guld.

3. Ty Konungen i Egypten satte honom af i Jerusalem, och beskattade landet till hundrade centener silfver, och en centener guld.

3. Ja Egiptusse kunningas lükkas tedda wallitsusse peält ärra Jerusalemmas, ja panni se Ma peäle rahha-makso sadda talenti höbbedat ja ühhe talenti kulda.

3. Egipto karalius pašalino jį nuo sosto Jeruzalėje ir uždėjo kraštui piniginę duoklę: šimtą talentų sidabro ir talentą aukso.

3. denn der König in Ägypten setzte ihn ab zu Jerusalem und büßte das Land um hundert Zentner Silber und einen Zentner Gold.

3. Le roi d'Égypte le déposa, à Jérusalem, et frappa le pays d'une amende de cent talents d'argent et d'un talent d'or.

3. Y el rey de Egipto le quitó de Jerusalem, y condenó la tierra en cien talentos de plata, y uno de oro.

3 Want de koning van Egypte zette hem af te Jeruzalem; en hij leide het land een boete op van honderd talenten zilvers en een talent gouds.

3. Bo go złożył król Egipski w Jeruzalemie, i nałożył winę na onę ziemię sto talentów srebra, i talent złota.

3. És letevé őt Égyiptom királya Jeruzsálemben, [2†] és a földre adót vetett, száz talentom ezüstöt és egy talentom aranyat.

3 И низложил его царь Египетский в Иерусалиме, наложил на землю пенисто талантов серебра и талант золота.

3. І скинув його царь Египецький, прийшовши в Ерусалим, і накинув на край данину сто талантів срібла й талант золота.

4. Ja Egyptin kuningas teki hänen veljensä Eljakimin Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta hänen veljensä Jooahaan Neko otti ja vei Egyptiin.

4. Ja Egyptin kuningas teki Eliakimin hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi, ja muutti hänen nimensä Jojakimiksi. Mutta Neko otti hänen veljensä Joahaksen ja vei Egyptiin.

4. Ja Egyptin Cuningas teki Eliakimin hänen weljens Judan ja Jerusalemin Cuningaxi ja muutti hänen nimens Jojakimixi. Mutta Necho otti hänen weljens Joahaxen ja wei Egyptijn.

4 And the King of Egypt made Eliakim his brother king over Judah and Jerusalem and changed his name to Jehoiakim. And Neco took Joahaz his brother and carried him to Egypt.

4. And the king of Egypt made Eliakim his brother king over Judah and Jerusalem, and turned his name to Jehoiakim. And Necho took Jehoahaz his brother, and carried him to Egypt.

4. Og Kongen af Ægypten gjorde Eliakim, hans Broder, til Konge over Juda og Jerusalem og omvendte hans Navn til Jojakim; men Neko tog hans Broder Joakas og førte ham til Ægypten.

4. Och Konungen i Egypten gjorde Eliakim, hans broder, till Konung öfver Juda och Jerusalem, och förvände hans namn Jojakim; men Necho tog hans broder Joahas, och förde honom uti Egypten.

4. Ja Egiptusse kunningas töstis tem̃a wenda Eljakimit Juda ja Jerusalemma ülle kunningaks, ja panni temmale teise nimme Jojakim; agga Joahasi temma wenna wöttis Neko ja wiis tedda Egiptusse.

4. Egipto karalius padarė Jehoachazo brolį Eliakimą Judo karaliumi Jeruzalėje ir pakeitė jo vardą į Jehojakimą. Jo brolį Jehoachazą Nekojas nusivedė į Egiptą.

4. Und der König in Ägypten machte Eljakim, seinen Bruder, zum König über Juda und Jerusalem und wandelte seinen Namen in Jojakim. Aber seinen Bruder Joahas nahm Necho und brachte ihn nach Ägypten.

4. Et le roi d'Égypte établit pour roi sur Juda et Jérusalem Éliakim, frère de Joachaz, et changea son nom en celui de Jéhojakim. Puis Néco prit Joachaz, son frère, et l'emmena en Égypte.

4. Y constituyó el rey de Egipto a su hermano Eliacim por rey sobre Judá y Jerusalem, y mudóle el nombre Joacim: y a Joacaz su hermano tomó Necao, y llevóle a Egipto.

4 En de koning van Egypte maakte zijn broeder Eljakim koning over Juda en Jeruzalem, en veranderde zijn naam in Jojakim; maar zijn broeder Joahaz nam Necho, en bracht hem in Egypte.

4. I postanowił królem król Egipski Elijakima, brata jego, nad Judą i nad Jeruzalemem, i odmienił imię jego, a nazwał go Joakim; a Joachaza, brata jego, wziąwszy Necho, zawiódł go do Egiptu.

4. És Égyiptom királya Eliákimot, az ő testvérét tette királylyá Júda és Jeruzsálem felett, megváltoztatván nevét Joákimra; Joákházt pedig az ő testvérét fogá és elvivé Nékó Égyiptomba.

4 И воцарил царь Египетский над Иудеею и Иерусалимом Елиакима, братаего, и переменил имя его на Иоакима, а Иоахаза, брата его, взял Нехаои отвел его в Египет.

4. І настановив царь Египецький царем над Юдеєю та Ерусалимом Елїякима, брата його, і змінив імення його на Йоакима; а Йоахаза, брата його, взяв Нехао та одвів його в Египет.

5. Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä.

5. Viiden vuotinen kolmattakymmentä oli Jojakim tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä.

5. WIiden wuotinen colmattakymmendä oli Jojakim tulduans Cuningaxi ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis ja teki paha HERran hänen Jumalans edes.

5 Jehoiakim was twenty-five years old when he began to reign and he reigned eleven years in Jerusalem. And he did what was evil in the sight of Jehovah his God.

5. Jehoiakim was twenty and five years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem: and he did that which was evil in the sight of the LORD his God.

5. Jojakim var fem og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede elleve Aar i Jerusalem; og han gjorde det, som vnr ondt for Herrens, hans Guds, Øjne.

5. Fem och tjugu åra gammal var Jojakim, då han Konung vardt; och regerade ellofva år i Jerusalem, och gjorde det ondt var för Herranom sinom Gud.

5. Jojakim olli wanna wiis aastat kolmatkümmend, kui ta kunningaks sai, ja wallitses üksteistkümmend aastat Jerusalemmas, ja teggi kurja Jehowa omma Jummala silma ees.

5. Jehojakimas, pradėdamas karaliauti, buvo dvidešimt penkerių metų ir vienuolika metų karaliavo Jeruzalėje. Jis darė pikta Viešpaties, savo Dievo, akyse.

5. Fünfundzwanzig Jahre alt war Jojakim, da er König ward. Und regierte elf Jahre zu Jerusalem und tat, was dem HERRN, seinem Gott, übel gefiel.

5. Jéhojakim était âgé de vingt-cinq ans quand il devint roi, et il régna onze ans à Jérusalem. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, son Dieu.

5. Cuando comenzó a reinar Joacim, era de veinte y cinco años: y reinó en Jerusalem once años: e hizo lo malo en ojos de Jehová su Dios.

5 Vijf en twintig jaren was Jojakim oud, als hij koning werd, en regeerde elf jaren te Jeruzalem; en hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, zijns Gods.

5. Dwadzieścia i pięć lat miał Joakim, gdy królować począł, a jedenaście lat królował w Jeruzalemie; i czynił złe przed oczyma Pana Boga swego.

5. Huszonöt esztendős vala Joákim, mikor uralkodni kezdett, és tizenegy esztendeig uralkodék Jeruzsálemben; de gonoszul cselekedék az Úr előtt, az ő Istene [3†] előtt.

5 Двадцати пяти лет был Иоаким, когда воцарился, и одиннадцать лет царствовал в Иерусалиме. И делал он неугодное в очах Господа Бога своего.

5. Йоакимові було двайцять пять років, як став він царем, а царював він в Ерусалимі одинайцять років. І робив він невгодне в очах Господа, Бога свого.

6. Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti häntä vastaan ja kytki hänet vaskikahleisiin viedäkseen hänet Baabeliin.

6. Ja Nebukadnetsar Babelin kuningas meni häntä vastaan, ja sitoi hänen kaksilla vaskikahleilla viedäksensä Babeliin.

6. Ja NebucadNezar Babelin Cuningas meni händä wastan ja sitoi hänen cahleilla wiedäxens Babelijn.

6 Nebuchadnezzar king of Babylon came up against him and bound him in fetters to carry him to Babylon.

6. Against him came up Nebuchadnezzar king of Babylon, and bound him in fetters, to carry him to Babylon.

6. Nebukadnezar, Kongen af Babel, drog op imod ham og bandt ham med to Kobberlænker for at føre ham til Babel.

6. Och NebucadNezar, Konungen i Babel, drog upp emot honom, och band honom med kedjor, att han skulle föra honom till Babel.

6. Pabeli kunningas Nebukadnetsar tulli ülles temma wasto ja siddus tedda kahhe wask-ahhelaga, et ta tedda piddi Pabeli wima.

6. Prieš jį atėjo Babilono karalius Nebukadnecaras, sukaustė jį grandinėmis ir nusivedė į Babiloną.

6. Und Nebukadnezar, der König zu Babel, zog wider ihn herauf und band ihn mit Ketten, daß er ihn gen Babel führte.

6. Et Nébucadnetsar, roi de Babylone, monta contre lui, et le lia d'une double chaîne d'airain, pour le mener à Babylone.

6. Y subió contra él Nabucodonosor rey de Babilonia, y atado con dos cadenas le trajo a Babilonia.

6 Nebukadnezar, de koning van Babel, toog tegen hem op, en bond hem met twee koperen ketenen, om hem te voeren naar Babel.

6. Przeciw któremu wyciągnął Nabuchodonozor, król Babiloóski, i związał go dwoma łaócuchami miedzianemi, aby go zawiódł do Babilonu.

6. És feljöve ellene [4†] Nabukodonozor a babilóniai király, és kettős békót vete lábaira, hogy Babilóniába vinné őt.

6 Против него вышел Навуходоносор, царь Вавилонский, и оковал его оковами, чтоб отвести его в Вавилон.

6. Проти його виступив Навуходонозор, царь Вавилонський, і закував його в кайдани, щоб відвести його в Вавилон.

7. Nebukadnessar vei Herran temppelin kaluja Baabeliin ja pani ne temppeliinsä Baabelissa.

7. Ja Nebukadnetsar vei muutamia Herran huoneen astioita Babeliin ja pani ne templiinsä Babelissa.

7. Ja NebucadNezar wei muutamita HERran huonen astioita Babelijn ja pani ne Templijns Babelis.

7 Nebuchadnezzar also carried of the vessels of the house of Jehovah to Babylon and put them in his temple at Babylon.

7. Nebuchadnezzar also carried of the vessels of the house of the LORD to Babylon, and put them in his temple at Babylon.

7. Og Nebukadnezar førte nogle af Herrens Hus's Kar til Babel og lagde dem i sit Tempel i Babel.

7. Och förde NebucadNezar någor Herrans hus kärile till Babel, och satte dem uti sitt tempel i Babel.

7. Ja Jehowa koia riistust wiis Nebukadnetsar Pabeli ja panni neid omma templi Pabeli.

7. Nebukadnecaras parsigabeno į Babiloną ir Viešpaties namų indus ir padėjo juos savo šventykloje.

7. Auch brachte Nebukadnezar etliche Gefäße des Hauses des HERRN gen Babel und tat sie in seinen Tempel zu Babel.

7. Nébucadnetsar emporta aussi à Babylone des vases de la maison de l'Éternel, et il les mit dans son palais, à Babylone.

7. Y metió también en Babilonia Nabucodonosor parte de los vasos de la casa de Jehová, y púsolos en su templo en Babilonia.

7 Nebukadnezar bracht ook van de vaten van het huis des HEEREN naar Babel, en stelde ze in zijn tempel te Babel.

7. Naczynia też domu Paóskiego zniósł Nabuchodonozor do Babilonu, i oddał je do kościoła swego w Babilonie.

7. Az Úr házában való edények egy részét is elvivé [5†] Nabukodonozor Babilóniába, és helyezteté azokat az ő templomába, Babilóniában.

7 И часть сосудов дома Господня перенес Навуходоносор в Вавилон и положил их в капище своем в Вавилоне.

7. І перенїс Навуходонозор часть посуду дому Господнього в Вавилон, і зложив його в своїй божницї в Вавилонї.

8. Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja niistä kauhistuksista, joita hän teki, ja mitä hänessä havaittiin, katso, se on kirjoitettuna Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

8. Mitä muuta Jojakimista sanomista on, ja hänen kauhistuksistansa, jotka hän teki ja hänessä löydetty oli: katso, ne ovat kirjoitetut Israelin ja Juudan kuningasten kirjassa. Ja hänen poikansa Jojakin tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

8. Mitä muuta Jojakimist sanomist on ja hänen cauhistuxestans cuin hän teki ja hänes löytty oli cadzo ne owat kirjoitetut Israelin ja Judan Cuningasten kirjas. Ja hänen poicans Jojachin tuli Cuningaxi hänen siaans.

8 Now the rest of the acts of Jehoiakim and his abominations which he did and what was found in him, behold, they are written in the book of the kings of Israel and Judah. And Jehoiachin his son reigned instead of him.

8. Now the rest of the acts of Jehoiakim, and his abominations which he did, and that which was found in him, behold, they are written in the book of the kings of Israel and Judah: and Jehoiachin his son reigned in his stead.

8. Men det øvrige af Jojakims Handeler og hans Vederstyggeligheder, som han gjorde, og det, som fandtes hos ham, se, de Ting ere skrevne i Israels og Judas Kongers Bog og Jojakin, hans Søn, blev Konge i hans Sted.

8. Hvad nu mer af Jojakim sägande är, och hans styggelse, som han gjorde, och med honom funnen vordo, si, de äro skrifne uti Israels och Juda Konungars bok: och hans son Jojachin vardt Konung i hans stad.

8. Ja mis weel tulleks Jojakimist öölda ja ta hirmsad teud, mis ta teinud ja mis süüd temmast leiti, wata, need asjad on ülleskirjotud Israeli ja Juda kunningatte ramatusse, ja temma poeg Jojakin sai kunningaks ta assemele.

8. Visi kiti Jehojakimo darbai ir jo nusikaltimai yra surašyti Izraelio ir Judo karalių knygoje. Jo sūnus Joachinas karaliavo jo vietoje.

8. Was aber mehr von Jojakim zu sagen ist und seine Greuel, die er tat und die an ihm gefunden wurden, siehe, die sind geschrieben im Buch der Könige Israels und Juda's. Und sein Sohn Jojachin ward König an seiner Statt.

8. Le reste des actions de Jéhojakim, et les abominations qu'il commit, et ce qui se trouva en lui, voici, ces choses sont écrites dans le livre des rois d'Israël et de Juda. Et Jéhojakin, son fils, régna à sa place.

8. Lo demás de los hechos de Joacim, y las abominaciones que hizo, y lo que en él se halló, he aquí, está escrito en el libro de los reyes de Israel y de Judá: y reinó en su lugar Joaquín su hijo.

8 Het overige nu van de geschiedenissen van Jojakim, en zijn gruwelen, die hij deed, en wat aan hem gevonden werd, ziet, dat is geschreven in het boek der koningen van Israel en Juda; en Jojachin, zijn zoon, werd koning in zijn plaats.

8. A ostatek spraw Joakimowych, i obrzydłości jego, które czynił, i cokolwiek się znajdowało przy nim, to zapisane w księgach królów Izraelskich i Judzkich. A królował Joachyn, syn jego, miasto niego.

8. Joákimnak [6†] pedig többi dolgai és az ő útálatosságai, a melyeket cselekedett, s a melyek találtattak ő benne, ímé meg vannak írva az Izráel és Júda királyainak könyvében; és uralkodék helyette Joákin, az ő fia.

8 Прочие дела Иоакима и мерзости его, какие он делал и какие найдены в нем, описаны в книге царей Израильских и Иудейских. И воцарился Иехония, сын его, вместо него.

8. Прочі дїї Йоакима й гидоти його, які він чинив, і які в йому знайдено, списані в книзї царів Ізраїлських та Юдейських. І став царем Ехонїя, син його, замість його.

9. Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta ja kymmenen päivää. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.

9. Kahdeksan vuotinen oli Jojakin tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta ja kymmenen päivää Jerusalemissa, ja teki pahaa Herran edessä.

9. CAhdexan wuotinen oli Jojachin tulduans Cuningaxi ja hallidzi colme Cuucautta ja kymmenen päiwä Jerusalemis ja teki paha HERran edes.

9 Jehoiachin was eight years old when he began to reign and he reigned three months and ten days in Jerusalem. And he did what was evil in the sight of Jehovah.

9. Jehoiachin was eight years old when he began to reign, and he reigned three months and ten days in Jerusalem: and he did that which was evil in the sight of the LORD.

9. Jojakim var otte Aar gammel, der han blev Konge, og regerede tre Maaneder og ti Dage i Jerusalem og gjorde det, som var ondt for Herrens Øjne.

9. Åtta åra gammal var Jojachin, då han Konung vardt, och regerade i tre månader och tio dagar i Jerusalem, och gjorde det Herranom illa behagade.

9. Jojakin olli wanna kahheksa aastat, kui ta kunningaks sai, ja wallitses kolm kuud ja kümme päwa Jerusalemmas, ja teggi kurja Jehowa silma ees.

9. Jehojachinas, pradėdamas karaliauti, buvo aštuoniolikos metų ir karaliavo Jeruzalėje tris mėnesius ir dešimt dienų. Jis darė pikta Viešpaties akyse.

9. Acht Jahre alt war Jojachin, da er König ward. Und regierte drei Monate und zehn Tage zu Jerusalem und tat, was dem HERRN übel gefiel.

9. Jéhojakin était âgé de huit ans quand il devint roi, et il régna trois mois et dix jours à Jérusalem. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel.

9. De ocho años era Joaquín cuando comenzó a reinar, y reinó en Jerusalem tres meses y diez dias: e hizo lo malo en ojos de Jehová.

9 Acht jaren was Jojachin oud, als hij koning werd, en regeerde drie maanden en tien dagen te Jeruzalem, en deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN.

9. Ośm lat miał Joachyn, gdy królować począł, a trzy miesiące i dziesięć dni królował w Jeruzalemie; i czynił złe przed oczyma Paóskimi;

9. Nyolcz esztendős korában kezdett uralkodni [7†] Joákin, és három hónapig és tíz napig uralkodék Jeruzsálemben; de ő is gonoszul cselekedék az Úr előtt.

9 Восемнадцати лет был Иехония, когда воцарился, и три месяца и десять дней царствовал в Иерусалиме, и делал он неугодное в очахГосподних.

9. Ехонїї було вісїмнайцять років, як став царем, а царював він у Ерусалимі три місяцї й десять день. І робив він невгодне в очах Господнїх.

10. Vuoden vaihteessa kuningas Nebukadnessar lähetti noutamaan hänet Baabeliin, hänet ynnä Herran temppelin kallisarvoiset kalut. Ja hän teki hänen veljensä Sidkian Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.

10. Kuin vuosi kulunut oli, lähetti Nebukadnetsar ja antoi tuoda hänen Babeliin, kallisten Herran huoneen astiain kanssa, ja teki Zidkian hänen veljensä Juudan ja Jerusalemin kuninkaaksi.

10. Cosca wuosi culunut oli lähetti NebucadNezar ja andoi hänen tuoda Babelijn nijden callisten HERran huonen astiain cansa. Ja teki Zidechian hänen weljens Judan ja Jerusalemin Cuningaxi.

10 And at the return of the year king Nebuchadnezzar sent and brought him to Babylon, with the desirable vessels of the house of Jehovah and made Zedekiah his brother king over Judah and Jerusalem.

10. And when the year was expired, king Nebuchadnezzar sent, and brought him to Babylon, with the goodly vessels of the house of the LORD, and made Zedekiah his brother king over Judah and Jerusalem.

10. Men der Aaret var omme, sendte Kong Nebukadnezar hen og lod ham føre til Babel tillige med Herrens Hus's kostelige Kar og gjorde Zedekias, hans Broder, til Konge over Juda og Jerusalem.

10. Då nu året omgick, sände NebucadNezar, och lät hemta honom till Babel, med de kosteliga tygen i Herrans hus; och man gjorde Zedekia hans broder till Konung öfver Juda och Jerusalem.

10. Ja kui aasta ümber sai, läkkitas kunningas Nebukadnetsar ja laskis tedda tua Pabeli Jehowa koia kalliste riistadega, ja töstis Sidkiat temma wenda kunningaks Juda ja Jerusalemma ülle.

10. Pavasarį karalius Nebukadnecaras atsiuntė ir išvedė jį į Babiloną kartu su brangiausiais Viešpaties namų indais. Jo brolį Zedekiją paskyrė Judo karaliumi.

10. Da aber das Jahr um kam, sandte hin Nebukadnezar und ließ ihn gen Babel holen mit den köstlichen Gefäßen im Hause des HERRN und machte Zedekia, seinen Bruder zum König über Juda und Jerusalem.

10. Et l'année suivante, le roi Nébucadnetsar envoya, et le fit amener à Babylone, avec les vases précieux de la maison de l'Éternel; et il établit roi sur Juda et Jérusalem, Sédécias, son frère.

10. A la vuelta del año el rey Nabucodonosor envió, e hízole llevar en Babilonia juntamente con los vasos preciosos de la casa de Jehová: y constituyó a Sedecías su hermano por rey sobre Judá y Jerusalem.

10 En met de wederkomst des jaars zond de koning Nebukadnezar henen, en liet hem naar Babel halen, met de kostelijke vaten van het huis des HEEREN; en hij maakte zijn broeder Zedekia koning over Juda en Jeruzalem.

10. Potem po roku posłał król Nabuchodonozor, i kazał go przywieść do Babilonu, i z naczyniem kosztownem domu Paóskiego, a postanowił królem Sedekijasza, brata jego, nad Judą i nad Jeruzalemem.

10. Az esztendő fordultával pedig elkülde Nabukodonozor király, és elviteté őt Babilóniába, az Úr házának drága edényeivel együtt, és királylyá tevé az ő testvérét Sédékiást Júda és Jeruzsálem felett.

10 По прошествии года послал царь Навуходоносор и велел взять его в Вавилон вместе с драгоценными сосудами дома Господня, и воцарил над Иудеею и Иерусалимом Седекию, брата его.

10. Через рік послав царь Навуходонозор і звелїв взяти його в Вавилон разом із дорогим посудом дому Господнього, і настановив царем над Юдеєю й Ерусалимом Седекію, брата його,

11. Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta.

11. Yhden vuotinen kolmattakymmentä oli Zidkia tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa,

11. YHden wuotinen colmattakymmendä oli Zidechia tulduans Cuningaxi ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis.

11 Zedekiah was twenty-one years old when he began to reign and he reigned eleven years in Jerusalem.

11. Zedekiah was one and twenty years old when he began to reign, and reigned eleven years in Jerusalem.

11. Zedekias var et og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede elleve Aar i Jerusalem.

11. Ett och tjugu åra gammal var Zedekia, då han Konung vardt; och regerade ellofva år i Jerusalem;

11. Sidkia olli wanna ühhe aasta kolmatkümmend, kui ta kunningaks sai, ja wallitses üksteistkümmend aastat Jerusalemmas.

11. Zedekijas pradėjo karaliauti, būdamas dvidešimt vienerių metų, ir karaliavo Jeruzalėje vienuolika metų.

11. Einundzwanzig Jahre alt war Zedekia, da er König ward. Und regierte elf Jahre zu Jerusalem

11. Sédécias était âgé de vingt et un ans quand il devint roi, et il régna onze ans à Jérusalem.

11. De veinte y un año era Sedecías cuando comenzó a reinar, y once años reinó en Jerusalem.

11 Een en twintig jaren was Zedekia oud, als hij koning werd, en regeerde elf jaren te Jeruzalem.

11. Dwadzieścia i jeden lat miał Sedekijasz, gdy królować począł, a jedenaście lat królował w Jeruzalemie.

11. Huszonegy esztendős korában kezdett uralkodni Sédékiás, és uralkodék tizenegy esztendeig Jeruzsálemben.

11 Двадцати одного года был Седекия, когда воцарился, и одиннадцать лет царствовал в Иерусалиме,

11. Седекії було двайцять один рік, як став царем, а царював він в Ерусалимі одинайцять років.

12. Hän teki sitä, mikä oli pahaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä: hän ei nöyrtynyt profeetta Jeremian edessä, jonka sana tuli Herran suusta.

12. Ja teki pahaa Herran Jumalansa edessä ja ei nöyryyttänyt itsiänsä prophetan Jeremian edessä, joka puhui Herran suusta.

12. Ja teki paha HERran hänen Jumalans edes ja ei nöyryttänyt idziäns Prophetan Jeremian edes joca puhui HERran suusta.

12 And he did what was evil in the sight of Jehovah his God. He did not humble himself before Jeremiah the prophet (speaking) from the mouth of Jehovah.

12. And he did that which was evil in the sight of the LORD his God, and humbled not himself before Jeremiah the prophet speaking from the mouth of the LORD.

12. Og han gjorde det, som var ondt for Herren, hans Guds, Øjne; han ydmygede sig ikke for Profeten Jeremias, som talte af Herrens Mund.

12. Och gjorde det ondt var för Herranom sinom Gud, och ödmjukade sig intet för den Propheten Jeremia, som talade utaf Herrans mun.

12. Ja teggi kurja Jehowa omma Jummala silma ees, ei ta allandand ennast mitte prohweti Jeremia ees, kes räkis Jehowa suust.

12. Jis darė pikta Viešpaties, savo Dievo, akyse ir nenusižemino prieš pranašą Jeremiją, kuris kalbėjo Viešpaties žodžius.

12. und tat, was dem HERRN, seinem Gott, übel gefiel, und demütigte sich nicht vor dem Propheten Jeremia, der da redete aus dem Munde des HERRN.

12. Il fit ce qui est mauvais aux yeux de l'Éternel, son Dieu; et il ne s'humilia point devant Jérémie, le prophète, qui lui parlait de la part de l'Éternel.

12. E hizo lo malo en ojos de Jehová su Dios, y no se humilló delante de Jeremías profeta que le hablaba de parte de Jehová.

12 En hij deed dat kwaad was in de ogen des HEEREN, zijns Gods; hij verootmoedigde zich niet voor het aangezicht van den profeet Jeremia, sprekende uit den mond des HEEREN.

12. I czynił złe przed oczyma Pana, Boga swego, a nie upokorzył się przed Jeremijaszem prorokiem, który mówił z ust Paóskich.

12. És gonoszul [8†] cselekedék az Úr előtt, az ő Istene előtt, és nem alázta meg magát Jeremiás próféta előtt, a ki az Úr képében szól vala néki.

12 и делал он неугодное в очах Господа Бога своего. Он не смирилсяпред Иеремиею пророком, пророчествовавшим от уст Господних,

12. І чинив він невгодне в очах Господа, Бога свого. Він не впокорився перед пророком Еремією, що говорив із уст Господнїх.

13. Myöskin hän kapinoi kuningas Nebukadnessaria vastaan, joka kuitenkin oli vannottanut hänet Jumalan kautta. Hän oli niskuri ja paadutti sydämensä, niin ettei hän kääntynyt Herran, Israelin Jumalan, puoleen.

13. Hän luopui myös Nebukadnetsarista Babelin kuninkaasta, joka häntä Jumalan kautta vannottanut oli, ja tuli uppiniskaiseksi ja kovetti sydämensä, niin ettei hän ollenkaan tahtonut itsiänsä kääntää Herran Israelin Jumalan tykö.

13. Hän luowui myös NebucadNezarist Babelin Cuningast joca händä Jumalan cautta wannottanut oli ja tuli uppiniscaisexi ja cowetti sydämens nijn ettei hän ollengan tahtonut idziäns käändä HERran Israelin Jumalan tygö.

13 And he also rebelled against king Nebuchadnezzar, who had made him swear by God. But he stiffened his neck and hardened his heart against turning to Jehovah, the God of Israel.

13. And he also rebelled against king Nebuchadnezzar, who had made him swear by God: but he stiffened his neck, and hardened his heart from turning unto the LORD God of Israel.

13. Tilmed faldt han og af fra Kong Nebukadnezar, som havde ladet ham sværge ved Gud; og han gjorde sin Nakke stiv og forhærdede sit Hjerte og vilde ikke omvende sig til Herren, Israels Gud.

13. Dertill vardt han affällig ifrå NebucadNezar, Konungenom i Babel, hvilken af honom en ed vid Gud tagit hade; och vardt halsstyf, och förstockade sitt hjerta, så att han intet omvände sig till Herran Israels Gud.

13. Ja ta panni ka kunninga Nebukadnetsari wasto, kes tedda pannud wanduma Jummala jures, ja ta teggi omma kaela kangeks ja teggi omma süddame kowwaks, et ta mitte ei pöörnud Jehowa Israeli Jummala pole.

13. Be to, jis dar sukilo prieš karalių Nebukadnecarą, kuris jį buvo prisaikdinęs Dievo vardu. Jis tapo kietasprandis ir kietaširdis ir nesigręžė į Viešpatį, Izraelio Dievą.

13. Dazu ward er abtrünnig von Nebukadnezar, dem König zu Babel, der einen Eid bei Gott ihm genommen hatte, und ward halsstarrig und verstockte sein Herz, daß er sich nicht bekehrte zu dem HERRN, dem Gott Israels.

13. Il se révolta même contre le roi Nébucadnetsar, qui l'avait fait jurer par le nom de Dieu; et il roidit son cou, et il endurcit son cœur, pour ne pas retourner à l'Éternel, le Dieu d'Israël.

13. Asimismo se rebeló contra Nabucodonosor, al cual había jurado por Dios, y endureció su cerviz, y obstinó su corazón, para no volverse a Jehová el Dios de Israel.

13 Daartoe werd hij ook afvallig tegen den koning Nebukadnezar, die hem beedigd had bij God; en verhardde zijn nek, en verstokte zijn hart, dat hij zich niet bekeerde tot den HEERE, den God Israels.

13. Owszem i przeciwko królowi Nabuchodonozorowi powstał, który go był przysięgą zawiązał przez Boga; a zatwardziwszy kark swój uparł się w sercu swojem, aby się nie nawrócił do Pana, Boga Izraelskiego.

13. Sőt még Nabukodonozor [9†] király ellen is pártot ütött, a ki őt az Isten nevére megesküdtette vala, s makacscsá és önfejűvé lett, a helyett, hogy megtért volna az Úrhoz, Izráel Istenéhez.

13 и отложился от царя Навуходоносора, взявшего клятву с него именем Бога, – и сделал упругою шею свою и ожесточил сердце свое до того, что не обратился к Господу Богу Израилеву.

13. І відпав від царя Навуходонозора, взявшого клятьбу з його в імя Бога, - й вчинив тугою шию свою й серце своє таким упрямим, що не обернувся до Господа, Бога Ізрайлевого.

14. Myös kaikki pappien päämiehet ja kansa harjoittivat paljon uskottomuutta jäljittelemällä pakanain kaikkia kauhistuksia, ja he saastuttivat Herran temppelin, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.

14. Ja kaikki pappein päämiehet ja kansa tekivät myös syntiä suuresti kaikkinaisten pakanain kauhistusten jälkeen, ja saastuttivat Herran huoneen, jonka hän oli pyhittänyt Jerusalemissa.

14. JA caicki ylimmäiset Pappein seas ja Canssan seas teit myös syndiä suurest caickinaisten pacanoitten cauhistusten jälken ja saastutit HERran huonen jonga hän oli pyhittänyt Jerusalemis.

14 Moreover all the chiefs of the priests and the people, trespassed very greatly after all the abominations of the nations. And they polluted the house of Jehovah which he had made holy in Jerusalem.

14. Moreover all the chief of the priests, and the people, transgressed very much after all the abominations of the heathen; and polluted the house of the LORD which he had hallowed in Jerusalem.

14. Og alle de øverste iblandt Præsterne og Folket forsyndede sig saare meget, idet de efterlignede alle Hedningernes Vederstyggeligheder og besmittede Herrens Hus, som han havde helliget i Jerusalem.

14. Sammalunda alle öfverstarna ibland Presterna, samt med folket, syndade svårliga, och förtogo sig med allahanda Hedningastyggelse, och orenade Herrans hus, det han helgat hade i Jerusalem.

14. Ka keik preestride üllemad ja rahwas teggid wägga paljo wallatust keik pagganatte hirmsaid teggusid möda, ja teggid Jehowa kodda rojaseks, mis ta Jerusalemmas olli pühhitsenud.

14. Visi vyresnieji kunigai ir tauta labai nusikalto. Jie mėgdžiojo pagonių bjaurystes ir suteršė Viešpaties namus, kuriuos Jis buvo pašventinęs Jeruzalėje.

14. Auch alle Obersten unter den Priestern samt dem Volk machten des Sündigens viel nach allerlei Greueln der Heiden und verunreinigten das Haus des HERRN, das er geheiligt hatte zu Jerusalem.

14. De même tous les chefs des sacrificateurs et le peuple multiplièrent de plus en plus leurs offenses, selon toutes les abominations des nations; et ils souillèrent la maison de l'Éternel, qu'il avait consacrée dans Jérusalem.

14. Y también todos los príncipes de los sacerdotes, y el pueblo, aumentaron la rebelión, rebelándose conforme a todas las abominaciones de las gentes, y contaminando la casa de Jehová, la cual él había santificado en Jerusalem.

14 Ook maakten alle oversten der priesteren, en het volk, der overtredingen zeer veel, naar alle gruwelen der heidenen; en zij verontreinigden het huis des HEEREN, dat Hij geheiligd had te Jeruzalem.

14. Wszyscy też przedniejsi kapłani, i lud, wielce rozmnożyli nieprawości według wszystkich obrzydliwości pogaóskich; i splugawili dom Paóski, który był poświęcił w Jeruzalemie.

14. Sőt még a papok fejedelmei [10†] és a nép is, mindnyájan szaporították a bűnt a pogányok minden undokságai szerint, és megfertőztették az Úr házát, a melyet megszentelt vala Jeruzsálemben.

14 Да и все начальствующие над священниками и над народом много грешили, подражая всем мерзостям язычников, и сквернили дом Господа, который Он освятил в Иерусалиме.

14. До того ще й уся старшина між сьвященниками й народом грішила багато, йдучи слїдом за всїми гидотами поганськими, й поганили дом Господень, що він посьвятив в Ерусалимі.

15. Ja Herra, heidän isiensä Jumala, lähetti, varhaisesta alkaen, vähän väliä heille varoituksia sanansaattajainsa kautta, sillä hän sääli kansaansa ja asumustansa.

15. Ja Herra heidän isäinsä Jumala lähetti heidän tykönsä varhain ja usiasti sanansa saattajain kautta; sillä hän armahti kansansa ja majansa päälle.

15. Ja HERra heidän Isäins Jumala lähetti heidän tygöns warhain hänen sananssaattajan cautta: sillä hän armahti Canssans ja majans päälle.

15 And Jehovah, the God of their fathers, sent to them by his messengers, rising up early and sending, because he had compassion on his people and on his dwelling-place.

15. And the LORD God of their fathers sent to them by his messengers, rising up betimes, and sending; because he had compassion on his people, and on his dwelling place:

15. Og Herren, deres Fædres Gud, sendte til dem ved sine Sendebud tidligt og ideligt; thi han vilde skaane sit Folk og sin Bolig.

15. Och Herren deras fäders Gud sände till dem med sin bådskap bittida; ty han skonade sitt folk och sina boning.

15. Ja Jehowa nende wannematte Jummal läkkitas sanna nende jure omma Käskude läbbi, warra hilja: sest ta andis armo omma rahwale ja omma maiale.

15. Viešpats, jų tėvų Dievas, nuo ankstaus ryto siuntė pas juos savo pasiuntinius, nes Jis gailėjosi savo tautos ir savo buveinės.

15. Und der HERR, ihrer Väter Gott, sandte zu ihnen durch seine Boten früh und immerfort; denn er schonte seines Volkes und seiner Wohnung.

15. Or l'Éternel, le Dieu de leurs pères, leur avait envoyé des avertissements par le moyen de ses messagers, qu'il envoya de bonne heure; car il voulait épargner son peuple et sa propre demeure.

15. Y Jehová el Dios de sus padres envió a ellos por mano de sus mensajeros, levantándose de mañana y enviando: porque él tenía misericordia de su pueblo, y de su habitación.

15 En de HEERE, de God hunner vaderen, zond tot hen, door de hand Zijner boden, vroeg op zijnde, om die te zenden; want Hij verschoonde Zijn volk en Zijn woning.

15. A Pan, Bóg ojców ich, posyłał do nich posłów swoich, a posyłał rano wstawając; bo folgował ludowi swemu, i mieszkaniu swemu.

15. És az Úr, az ő atyáiknak Istene elküldé hozzájok követeit jó idején, mert kedvez [11†] vala az ő népének és az ő lakhelyének.

15 И посылал к ним Господь Бог отцов их, посланников Своих от раннего утра, потому что Он жалел Свой народ и Свое жилище.

15. І Господь, Бог батьків їх, посилав до їх посланцїв своїх з раннього ранку, бо жалував він свій народ і пробуток свій.

16. Mutta he pilkkasivat Jumalan sanansaattajia ja halveksivat hänen sanaansa ja häpäisivät hänen profeettojansa, kunnes Herran viha hänen kansaansa kohtaan oli kasvanut niin, ettei apua enää ollut.

16. Mutta he pilkkasivat Jumalan lähetyssanoja, ja katsoivat hänen sanansa ylön, ja häpäisivät hänen prophetaitansa, siihenasti että Herran viha kasvoi hänen kansansa päälle, niin ettei heillä enää parannusta ollut.

16. Mutta he pilckaisit Jumalan lähetyssanan ja cadzoit hänen sanans ylön ja häwäisit hänen Prophetians sijhenasti että HERran wiha caswoi hänen Canssans päälle nijn ettei heillä enämbi parannusta ollut.

16 But they mocked the messengers of God and despised his words and scoffed at his prophets, until the wrath of Jehovah arose against his people, till there was no remedy.

16. But they mocked the messengers of God, and despised his words, and misused his prophets, until the wrath of the LORD arose against his people, till there was no remedy.

16. Men de bespottede Guds Sendebud og foragtede hans Ord og forhaanede hans Profeter, indtil Herrens Vrede tog til over hans Folk, indtil der var ingen Lægedom mere.

16. Men de begabbade Guds bådskap, och föraktade hans ord, och bespottade hans Propheter, intilldess Herrans grymhet växte öfver hans folk, att dem nu intet mer stod till botande.

16. Ja nemmad hirwitasid Jummala Kässud ja ei pannud nende sanno mikski ja eksitasid isseennast ärra temma prohwetid pilkades, senni kui Jehowa tulline wihha omma rahwa peäle tousis, nenda et ei olnud parrandamist.

16. Bet jie tyčiojosi iš Dievo ir Jo pasiuntinių, niekino Jo pranašus ir Jo žodžius, kol pagaliau Viešpaties rūstybė išsiliejo tautai ir nebebuvo išsigelbėjimo.

16. Aber sie spotteten der Boten Gottes und verachteten seine Worte und äfften seine Propheten, bis der Grimm des HERRN über sein Volk wuchs, daß kein Heilen mehr da war.

16. Mais ils se moquèrent des envoyés de Dieu, ils méprisèrent ses paroles, et ils se raillèrent de ses prophètes, jusqu'à ce que la colère de l'Éternel contre son peuple montât au point qu'il n'y eut plus de remède.

16. Mas ellos hacían escarnio de los mensajeros de Dios, y menospreciaban sus palabras, burlándose de sus profetas, hasta que subió el furor de Jehová contra su pueblo, y que no hubo medicina.

16 Maar zij spotten met de boden Gods, en verachtten Zijn woorden; zij verleidden zichzelven tegen Zijn profeten; totdat de grimmigheid des HEEREN tegen Zijn volk opging, dat er geen helen aan was.

16. Ale oni szydzili z posłów Bożych, i lekce sobie poważyli słów jego, a naśmiewali się z proroków jego, aż przyszła popędliwość Paóska na lud jego, tak, iż żadnego uleczenia nie było.

16. De ők az Isten követeit kigúnyolták, [12†] az ő beszédeit megvetették, és prófétáival gúnyt űztek; míglen az Úrnak haragja felgerjede az ő népe ellen, s többé nem vala segítség.

16 Но они издевались над посланными от Бога и пренебрегали словами Его, и ругались над пророками Его, доколе не сошел гнев Господа на народ Его, так что не было ему спасения.

16. Але вони знущались над посланими від Бога й нехтували його словами, й глузували з пророків його, доки не зійшов гнїв Господа на народ його так, що не було йому спасення.

17. Niin hän toi heidän kimppuunsa kaldealaisten kuninkaan ja surmautti miekalla heidän nuoret miehensä heidän pyhäkössänsä eikä säästänyt nuorukaista eikä neitosta, ei vanhusta eikä harmaapäätä; kaikki hän antoi tämän käsiin.

17. Niin hän saatti heidän ylitsensä Kaldealaisten kuninkaan, ja hän antoi tappaa heidän nuorukaisensa miekalla heidän pyhänsä huoneessa, eikä armahtanut nuorukaisia eli neitseitä, taikka vanhoja eli ijällisiä isiä; kaikki antoi hän hänen käteensä.

17. Sillä hän saatti heidän ylidzens Chalderein Cuningan ja hän andoi tappa heidän nuorucaisens miecalla heidän Pyhäns huones eikä armahtanut nuorucaisia eli neidzeitä taicka wanhoja eli ijällisiä Isiä caicki andoi hän hänen käteens.

17 Therefore he brought upon them the king of the Chaldeans, who killed their young men with the sword in the house of their sanctuary and had no compassion upon young man or virgin, old man or hoary-headed. He gave them all into his hand.

17. Therefore he brought upon them the king of the Chaldees, who slew their young men with the sword in the house of their sanctuary, and had no compassion upon young man or maiden, old man, or him that stooped for age: he gave them all into his hand.

17. Og han førte Kaldæernes Konge op imod dem, og denne ihjelslog deres unge Karle med Sværd udi deres Helligdoms Hus og sparede hverken unge Karle eller Jomfruer, gamle eller udlevede; han gav dem alle i hans Haand.

17. Ty han förde öfver dem de Chaldeers Konung, och lät dräpa deras unga män med svärd, uti deras helgedoms huse, och skonade hvarken piltar eller pigor, hvarken åldrigom eller utgamlom; alla gaf han dem i hans hand.

17. Ja ta satis nende peäle tullema Kaldea-rahwa kunningast, ja se tappis ärra nende nored mehhed moögaga nende pühha paiga koias, ja ei annud armo poismeestele egga neitsittele, ei wannadele egga neile, kes ellatand, keik andis temma ta kätte.

17. Jis atvedė prieš juos chaldėjų karalių, kuris išžudė Judo jaunuolius šventyklos namuose ir nepagailėjo nei jaunuolio, nei mergaitės, nei seno; visus Jis atidavė į jo rankas.

17. Denn er führte über sie den König der Chaldäer und ließ erwürgen ihre junge Mannschaft mit dem Schwert im Hause ihres Heiligtums und verschonte weder die Jünglinge noch die Jungfrauen, weder die Alten noch die Großväter; alle gab er sie in seine Hand.

17. Alors il fit monter contre eux le roi des Caldéens, et tua leurs jeunes gens par l'épée, dans la maison de leur sanctuaire; il n'épargna ni le jeune homme, ni la vierge, ni le vieillard, ni l'homme à cheveux blancs; il livra tout entre ses mains.

17. Por lo cual él trajo contra ellos al rey de los Caldeos que pasó a cuchillo sus mancebos en la casa de su santuario, sin perdonar mancebo, ni doncella, ni viejo, ni decrépito: todos los entregó en sus manos.

17 Want Hij deed tegen hen opkomen den koning der Chaldeen, die hun jongelingen met het zwaard in het huis huns heiligdoms doodde, en hij verschoonde de jongelingen niet, noch de maagden, de ouden noch de stokouden; Hij gaf hen allen in zijn hand.

17. Bo przywiódł na nich króla Chaldejskiego, który pomordował młodzieóców ich mieczem w domu świątnicy ich, a nie przepuścił ani młodzieócowi ani pannie, starcowi i zgrzybiałemu; wszystkich podał w ręce jego.

17. És reájok hozá a Káldeusok királyát, a ki fegyverrel ölé meg ifjaikat az ő szent hajlékukban, s nem kedveze sem az ifjaknak és szűzeknek, sem a vén és elaggott embereknek, mindnyájokat kezébe adá.

17 И Он навел на них царя Халдейского, – и тот умертвил юношей их мечом в доме святыни их и не пощадил ни юноши, ни девицы, ни старца, ни седовласого: все предал Бог в руку его.

17. І навів він на їх Халдейського царя, - а той повбивав молодиків їх мечем в домі сьвятому їх, і не пожалував нї хлопця нї дївчини, нї старого, нї сивого: все віддав Бог в руку його.

18. Ja kaikki Jumalan temppelin kalut, sekä suuret että pienet, ja Herran temppelin aarteet sekä kuninkaan ja hänen päämiestensä aarteet, kaikki hän vei Baabeliin.

18. Ja kaikki Jumalan huoneen astiat, suuret ja pienet, ja Herran huoneen tavarat, kuninkaan ja hänen päämiestensä tavarat: ne kaikki vei hän pois Babeliin.

18. Ja caicki astiat HERran huonest suuret ja pienet tawarat HERran huonest Cuningan ja hänen Försteins tawarat caicki andoi hän ne wiedä Babelijn.

18 And all the vessels of the house of God, great and small and the treasures of the house of Jehovah and the treasures of the king and of his rulers, all these he brought to Babylon.

18. And all the vessels of the house of God, great and small, and the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king, and of his princes; all these he brought to Babylon.

18. Og alle Kar fra Guds Hus, store og smaa, og Herrens Hus's Skatte og Kongens og hans Fyrsters Skatte førte han alt sammen til Babel.

18. Och all tyg i Guds hus, stor och små, håfvorna i Herrans hus, och Konungens och hans Förstars håfvor; allt lät han föra till Babel.

18. Ja keik Jummala koia riistad, suremad ja wähhemad, ja Jehowa koia warrandussed ja kunninga ja ta würstide warrandussed, need keik wiis temma Pabeli.

18. Taip pat visus Dievo namų reikmenis, didelius ir mažus, ir Viešpaties namų, karaliaus bei jo vyresniųjų turtus jis išgabeno į Babiloną.

18. Und alle Gefäße im Hause Gottes, groß und klein, die Schätze im Hause des HERRN und die Schätze des Königs und seiner Fürsten, alles ließ er gen Babel führen.

18. Nébucadnetsar emmena à Babylone tous les vases de la maison de Dieu, grands et petits, les trésors de la maison de l'Éternel, et les trésors du roi et de ses chefs.

18. Asimismo todos los vasos de la casa de Dios, grandes y chicos, los tesoros de la casa de Jehová, y los tesoros del rey, y de sus príncipes, todo lo llevo a Babilonia.

18 En alle vaten van het huis Gods, de grote en de kleine, en de schatten van het huis des HEEREN, en de schatten des konings en zijner vorsten, dit alles voerde hij naar Babel.

18. Nadto wszystkie naczynia domu Bożego, wielkie i małe, i skarby domu Paóskiego, i skarby królewskie i książąt jego, wszystko przeniósł do Babilonu.

18. És az Isten házának mindenféle edényeit, [13†] nagyokat, kicsinyeket, és az Úr házának kincseit, s a királynak és az ő vezéreinek kincseit, mindezeket Babilóniába viteté.

18 И все сосуды дома Божия, большие и малые, и сокровища дома Господня, и сокровища царя и князей его, все принес он в Вавилон.

18. І ввесь посуд дому Божого, великий і малий, і скарби дому Господнього, й скарби царя та його князїв, усе попереносив він у Вавилон.

19. Jumalan temppeli poltettiin, Jerusalemin muurit revittiin, kaikki sen palatsit poltettiin tulella, ja kaikki sen kallisarvoiset esineet hävitettiin.

19. Ja he polttivat Jumalan huoneen ja kukistivat Jerusalemin muurin, ja kaikki heidän koriat huoneensa poltettiin tulella, niin että kaikki heidän kalliit kalunsa hukutettiin.

19. Ja he poldit Jumalan huonen ja cukistit muurin Jerusalemis ja caicki heidän Palazins poltettin tulella nijn että caicki heidän callit caluns hunningolle tulit.

19 And they burnt the house of God and broke down the wall of Jerusalem and burnt all the palaces of it with fire and destroyed all the good vessels of it.

19. And they burnt the house of God, and brake down the wall of Jerusalem, and burnt all the palaces thereof with fire, and destroyed all the goodly vessels thereof.

19. Og de opbrændte Guds Hus og nedbrøde Jerusalems Mure, og de opbrændte alle dens Paladser med Ild, og alle dens kostelige Kar bleve ødelagte.

19. Och de brände upp Guds hus, och bröto ned murarna i Jerusalem; och all deras palats brände de upp med eld, så att all deras kosteliga ting blefvo förfaren.

19. Ja nemmad pölletasid Jummala kodda ärra ja kiskusid Jerusalemma müri mahha ja pölletasid keik temma sured koiad tullega ärra, ja keik temma kallid riistad rikkuti ärra.

19. Po to jie sudegino Dievo namus, sugriovė Jeruzalės sienas, sudegino visus rūmus, o brangius daiktus sunaikino.

19. Und sie verbrannten das Haus Gottes und brachen ab die Mauer zu Jerusalem, und alle ihre Paläste brannten sie mit Feuer aus, daß alle ihre köstlichen Geräte verderbt wurden.

19. Ils brûlèrent la maison de Dieu; ils démolirent les murailles de Jérusalem; ils livrèrent au feu tous ses palais, et détruisirent tous les objets précieux.

19. Y quemaron la casa de Dios, y rompieron el muro de Jerusalem, y todos sus palacios quemaron a fuego, y destruyeron todos sus vasos deseables.

19 En zij verbrandden het huis Gods, en zij braken den muur van Jeruzalem af, en al de paleizen daarvan verbrandden zij met vuur, verdervende ook alle kostelijke vaten derzelve.

19. I spalili dom Boży, a zburzyli mury Jeruzalemskie, i wszystkie pałace jego popalili ogniem, i wszystkie jego naczynia kosztowne popsuli.

19. Az Isten házát meggyújták, Jeruzsálem kőfalait lerontották, palotáit mind [14†] elégeték tűzzel, és minden drágaságait elpusztították.

19 И сожгли дом Божий, и разрушили стену Иерусалима, и все чертоги его сожгли огнем, и все драгоценности его истребили.

19. І спалили дім Божий, і збурили мур Ерусалимський, і попалили огнем усї його палати, і всї дорогоцїнностї його поруйнували.

20. Ja jotka olivat säilyneet miekalta, ne vietiin pakkosiirtolaisuuteen Baabeliin. Ja he olivat hänen ja hänen poikiensa palvelijoina, kunnes Persian valtakunta sai vallan.

20. Ja ne, jotka olivat miekalta päässeet, vietiin Babeliin; ja he olivat hänen ja hänen poikainsa orjat, siihenasti että Persian valtakunta hallitsi.

20. Ja ne jotca olit miecalda pääsnet weit he Babelijn ja he olit hänen ja hänen poicans orjat/

20 And those who had escaped from the sword he carried away to Babylon and they were servants to him and his sons until the reign of the kingdom of Persia,

20. And them that had escaped from the sword carried he away to Babylon; where they were servants to him and his sons until the reign of the kingdom of Persia:

20. Og han bortførte til Babel dem, som vare overblevne fra Sværdet, og de bleve hans og hans Sønners Tjenere, indtil Persiens Rige fik Magten;

20. Och de som för svärdet undsluppo, fördes till Babel, och vordo hans och hans söners trälar, tilldess riket kom till de Perser;

20. Ja mis moögast üllejäi, wiis ta Pabeli, ja nemmad ollid temmale ja ta poegadele sullasiks, senni kui Persia kunningrigi wallitsus hakkas.

20. Išlikusius gyvus išsivedė į Babiloną; jie tapo jo ir jo sūnų vergais iki persų karalystės įsigalėjimo,

20. Und er führte weg gen Babel, wer vom Schwert übriggeblieben war, und sie wurden seine und seiner Söhne Knechte, bis das Königreich der Perser aufkam,

20. Puis le roi transporta à Babylone ceux qui avaient échappé à l'épée, et ils furent ses esclaves et ceux de ses fils, jusqu'à la domination du royaume de Perse;

20. Los que quedaron de la espada, los pasaron a Babilonia, y fueron siervos de el y de sus hijos, hasta que vino el reino de los Persas;

20 En wie overgebleven was van het zwaard, voerde hij weg naar Babel, en zij werden hem en zijn zonen tot knechten, tot het regeren des koninkrijks van Perzie;

20. A tych, którzy uszli miecza, przeniósł do Babilonu; i byli niewolnikami jego i synów jego aż do królowania króla Perskiego;

20. És a kik a fegyver elől megmenekültek, azokat elhurczolta Babilóniába, és néki és fiainak szolgáivá lettek mindaddig, míg a persiai [15†] birodalom fel nem támadott;

20 И переселил он оставшихся от меча в Вавилон, и были они рабами его и сыновей его, довоцарения царя Персидского,

20. І попереводив він у Вавилон всїх, хто зістався від меча, й були вони невольниками його й синів його аж до часу царювання царя Перського,

21. Ja niin toteutui Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, kunnes maa oli saanut hyvityksen sapateistaan — niin kauan kuin se oli autiona, se lepäsi — kunnes seitsemänkymmentä vuotta oli kulunut.

21. Että täytettäisiin Herran sana, puhuttu Jeremian suun kautta, ja siihenasti sai maa kyllä sabbatinsa; sillä koko hävityksen aikana oli lepo, siihenasti kuin seitsemänkymmentä ajastaikaa täytettiin.

21. Sijhenasti että Persian waldacunda hallidzi että täytetäisin HERran sana Jeremian suun cautta ja sijhenasti oli maacunnilla kyllä heidän Sabbathins: sillä coco häwityxen aicana oli Sabbathi sijhenasti cuin seidzemenkymmendä ajastaica täytettin.

21 to fulfill the word of Jehovah by the mouth of Jeremiah, until the land had enjoyed its Sabbaths; as long as it lay desolate it kept Sabbath, to fulfill seventy years.

21. To fulfil the word of the LORD by the mouth of Jeremiah, until the land had enjoyed her sabbaths: for as long as she lay desolate she kept sabbath, to fulfil threescore and ten years.

21. at Herrens Ord skulde opfyldes, som var talt ved Jeremias's Mund, indtil Landet havde faaet nok af sine Sabbater; det hvilede den ganske Tid, som Ødelæggelsen varede, indtil halvfjerdsindstyve Aar bleve fyldte.

21. På det att fullkomnas skulle Herrans ord genom Jeremia mun, tilldess att landet hade fyllest i sina Sabbather; förty hele tiden af förderfvelsen var Sabbath, intilldess sjutio år fullkomnade vordo.

21. Et Jehowa sanna Jeremia suust piddi töeks sama, senni kui sel maal temma hingamisse-päiwist hea meel olli; se hingas keik need päwad, kui se ärrahäwwitud olli , senni kui seitsekümmend aastat täis said.

21. kad įvyktų Viešpaties žodis, paskelbtas Jeremijo. Visą tą laiką žemė buvo negyvenama ir ilsėjosi septyniasdešimt metų.

21. daß erfüllt würde das Wort des HERRN durch den Mund Jeremia's, bis das Land an seinen Sabbaten genug hätte. Denn die ganze Zeit über, da es wüst lag, hatte es Sabbat, bis daß siebzig Jahre voll wurden.

21. Afin que la parole de l'Éternel, prononcée par la bouche de Jérémie, fût accomplie; jusqu'à ce que le pays eût acquitté ses sabbats. Pendant tout le temps qu'il fut dévasté, il se reposa jusqu'à l'accomplissement de soixante-dix ans.

21. Para que se cumpliese la palabra de Jehová por la boca de Jeremías, hasta que la tierra cumpliese sus sábados: porque todo el tiempo de su asolamiento reposó, hasta que los setenta años fueron cumplidos.

21 Opdat het woord des HEEREN vervuld wierd, door den mond van Jeremia, totdat het land aan zijn sabbatten een welgevallen had; het rustte al de dagen der verwoesting, totdat de zeventig jaren vervuld waren.

21. Aby się wypełniło słowo Paóskie powiedziane przez usta Jeremijaszowe, ażby odprawiła ziemia sabaty swoje; bo po wszystkie dni spustoszenia swego odpoczywała, aż się wypełniło siedmdziesiąt lat.

21. Hogy beteljesedjék az Úrnak Jeremiás szája által mondott beszéde, míg lerójja a föld az ő szombatjait, mert [16†] az elpusztulás egész ideje alatt nyugovék, hogy betelnének a [17†] hetven esztendők.

21 доколе, во исполнение слова Господня, сказанного устами Иеремии, земля неотпраздновала суббот своих. Во все дни запустения она субботствовала до исполнения семидесяти лет.

21. Доки не справдилось слово Господнє через уста Еремії, й земля не відсьвяткувала субот своїх. Бо через увесь час запустїння вона суботувала, доки не скінчилось сїмдесять років.

22. Mutta Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin:

22. Mutta ensimäisenä Persian kuninkaan Koreksen vuonna, (että täytettäisiin Herran sana, sanottu Jeremian suun kautta), herätti Herra Koreksen Persian kuninkaan hengen, että hän antoi kuuluttaa koko valtakunnassansa, niin myös kirjoitusten kautta, ja sanoi:

22. MUtta ensimäisnä Persian Cuningan Corexen wuonna (että HERran sana olis täytetty Jeremian suun cautta) herätti HERran Corexen Persian Cuningan hengen cuuluttaman coco hänen waldacundans kirjoitusten cautta ja sanoi:

22 Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of Jehovah by the mouth of Jeremiah might be accomplished, Jehovah stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, so that he made a proclamation throughout all his kingdom and (put it) also in writing, saying,

22. Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of the LORD spoken by the mouth of Jeremiah might be accomplished, the LORD stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, that he made a proclamation throughout all his kingdom, and put it also in writing, saying,

22. Men i Kyrus's, Kongen af Persiens, første Aar, da Herrens Ord, som var talt ved Jeremias's Mund, var fuldkommet, opvakte Herren Kyrus's, Kongen af Persiens, Aand, at han lod udraabe over sit ganske Rige, ja kundgøre ved Skrift, og sige:

22. Men i första årena Cores, Konungens i Persien, på det fullkomnadt skulle varda Herrans ord, taladt genom Jeremia mun, uppväckte Herren Cores anda, Konungens i Persien, att han lät utropa öfver allt sitt rike, ja ock med bref, och säga:

22. Agga essimessel Persia kunninga Koresi aastal, et Jehowa sanna Jeremia suust piddi korda sama, ärratas Jehowa Persia kunninga Koresi ¤ waimo, et temma laskis keiges ommas kunningrikis kulututada ja ka kirja läbbi öölda:

22. Kad įvyktų Viešpaties žodis, paskelbtas Jeremijo, pirmaisiais persų karaliaus Kyro metais Viešpats paragino persų karalių Kyrą, kad jis visoje savo karalystėje paskelbtų žodžiu ir raštu:

22. Aber im ersten Jahr des Kores, des Königs in Persien (daß erfüllt würde das Wort des HERRN, durch den Mund Jeremia's geredet), erweckte der HERR den Geist des Kores, des Königs in Persien, daß er ließ ausrufen durch sein ganzes Königreich, auch durch Schrift, und sagen:

22. Mais la première année de Cyrus, roi de Perse, afin que la parole de l'Éternel, prononcée par Jérémie, fût accomplie, l'Éternel réveilla l'esprit de Cyrus, roi de Perse, qui fit publier par tout son royaume, et même par écrit, un édit portant:

22. Mas al primer año de Ciro rey de los Persas, para que se cumpliese la palabra de Jehová dicha por la boca de Jeremías, Jehová despertó el espíritu de Ciro rey de los Persas, el cual hizo pasar pregón por todo su reino, y también por escrito, diciendo:

22 Maar in het eerste jaar van Kores, koning van Perzie, opdat volbracht wierd het woord des HEEREN, door den mond van Jeremia, verwekte de HEERE den geest van Kores, koning van Perzie, dat hij een stem liet doorgaan door zijn ganse koninkrijk, zelfs ook in geschrift, zeggende:

22. Potem roku pierwszego Cyrusa, króla Perskiego, aby się wypełniło słowo Paóskie powiedziane przez usta Jeremijaszowe, wzbudził Pan ducha Cyrusa, króla Perskiego, że kazał obwołać i rozpisać po wszystkiem królestwie swojem, mówiąc:

22. És Czírus [18†] persa király első esztendejében, hogy beteljesednék az Úrnak Jeremiás szája által mondott beszéde, az Úr felindítá Czírus persa király lelkét, és ő kihirdetteté az ő egész birodalmában, élőszóval és írásban is, mondván:

22 А в первый год Кира, царя Персидского, во исполнение слова Господня, сказанного устами Иеремии, возбудил Господь дух Кира, царяПерсидского, и он велел объявить по всему царству своему, словесно и письменно, и сказать:

22. А першого року Кира, царя Перського, - щоб справдилось слово Господнє через Ереміїні уста, - збудив Господь дух Кира, царя Перського, і він велїв оповістити по всьому свойму царству словом і письмом, і сказати:

23. Näin sanoo Koores, Persian kuningas: Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon Herra, hänen Jumalansa, ja hän menköön sinne.

23. Näin sanoo Kores Persian kuningas: Herra taivaan Jumala on antanut minulle kaikki valtakunnat maalla, ja on käskenyt minun rakentaa hänellensä huoneen Jerusalemissa, joka on Juudassa. Kuka nyt on teidän seassansa kaikesta hänen kansastansa? Herra hänen Jumalansa olkoon hänen kanssansa, ja hän menköön sinne ylös!

23. Näin sano Cores Persian Cuningas: HERra Jumala taiwast on andanut minulle caicki waldacunnat maalla ja on käskenyt minun rakenda hänellens huonen Jerusalemis Judas cuca nyt on teistä hänen Canssastans? HERra hänen Jumalans olcon hänen cansans ja mengän sinne.

23 Thus says Cyrus king of Persia, All the kingdoms of the earth has Jehovah, the God of heaven, given me. And he has charged me to build a house for him in Jerusalem, which is in Judah. Whoever there is among you* of all his people, Jehovah his God be with him and let him go up.

23. Thus saith Cyrus king of Persia, All the kingdoms of the earth hath the LORD God of heaven given me; and he hath charged me to build him an house in Jerusalem, which is in Judah. Who is there among you of all his people? The LORD his God be with him, and let him go up.

23. Saa siger Kyrus, Kongen i Persien: Herren, Himmelens Gud, har givet mig alle Riger paa Jorden, og han har befalet mig at bygge sig et Hus i Jerusalem, som er i Juda. Hvo der maatte være iblandt eder af alle hans Folk, med ham være Herren hans Gud, og han drage op!

23. Detta säger Cores, Konungen i Persien: Herren Gud af himmelen hafver gifvit mig all rike i landen, och hafver befallt mig bygga sig ett hus i Jerusalem i Juda; hvilken som nu ibland eder är af hans folk, med honom vare Herren hans Gud, och drage ditupp.

23. Nenda ütleb Kores Persia kunningas: Jehowa taewaste Jummal on mulle keik selle Ma kunningrigid annud, ja Temma on mulle käsko annud ennesele koia üllesehhitada Jerusalemma, mis Juda-maal ; kes teie seast on keige temma rahwa seast, sellega olgo Jehowa temma Jummal, ja se mingo ülles.

23. ‘‘Taip sako persų karalius Kyras: ‘Visas žemės karalystes man atidavė Viešpats, dangaus Dievas; Jis man pavedė atstatyti Jo namus Jeruzalėje, kuri yra Jude. Kas iš jūsų yra iš Jo tautos, Viešpats, jo Dievas, tebūna su juo ir jis teeina’ ‘‘.

23. So spricht Kores, der König in Persien: Der HERR, der Gott des Himmels, hat mir alle Königreiche der Erde gegeben, und er hat mir befohlen, ihm ein Haus zu bauen zu Jerusalem in Juda. Wer nun unter euch seines Volkes ist, mit dem sei der HERR, sein Gott, und er ziehe hinauf.

23. Ainsi a dit Cyrus, roi de Perse: L'Éternel, le Dieu des cieux, m'a donné tous les royaumes de la terre, et lui-même m'a ordonné de lui bâtir une maison à Jérusalem, qui est en Juda. Qui d'entre vous est de son peuple? Que l'Éternel, son Dieu, soit avec lui, et qu'il monte!

23. Así dice Ciro rey de los Persas: Jehová el Dios de los cielos me ha dado todos los reinos de la tierra, y él me ha encargado, que le edifique casa en Jerusalem, que es en Judá: ¿Quién de vosotros hay de todo su pueblo? Jehová su Dios sea con él, y suba.

23 Zo zegt Kores, koning van Perzie: De HEERE, de God des hemels, heeft mij alle koninkrijken der aarde gegeven; en Hij heeft mij bevolen Hem een huis te bouwen te Jeruzalem, hetwelk in Juda is; wie is onder ulieden van al Zijn volk? De HEERE, zijn God, zij met hem, en hij trekke op.

23. Tak mówi Cyrus, król Perski: Wszystkie królestwa ziemi dał mi Pan, Bóg niebieski; i ten mi rozkazał, abym mu zbudował dom w Jeruzalemie, które jest w Judztwie. Kto tedy jest między wami ze wszystkiego ludu jego, który budować chce, z tym niech będzie Pan, Bóg jego, a ten niechaj idzie.

23. Így szól Czírus, a persa király: Az Úr, a mennynek Istene e föld minden országait nékem adta, és Ő parancsolta meg nékem, hogy építsek néki házat Jeruzsálemben, a mely Júdában van; valaki [19†] azért ti köztetek az ő népe közül való, legyen vele az Úr, az ő Istene, és menjen fel.

23 так говорит Кир, царь Персидский: все царства земли дал мне Господь Бог небесный, и Он повелел мне построить Ему дом в Иерусалиме, что в Иудее. Кто есть из вас – из всего народа Его, да будет Господь Бог его с ним, и пусть он туда идет.

23. Так говорить Кир, царь Перський: Господь, Бог небесний, дав менї всї царства на землї, й звелїв менї збудувати йому дім в Ерусалимі, що в Юдеї. Хто є поміж вами - з усього народу його, нехай буде Господь, Бог його, з ним і нехай ійде туди.