25 luku

Amasja Juudan kuninkaana. Hän kokoaa sotajoukon ja voittaa edomilaiset, julistaa sodan Israelille, mutta jouttuu tappiolle ja saa surmansa.

1. Amasja oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddan, Jerusalemista.

1. Amatsia oli viiden ajastaikainen kolmattakymmentä tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yhdeksänkolmattakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa. Ja hänen äitinsä nimi oli Joaddan Jerusalemista.

1. AMazia oli wijsi ajastaica colmattakymmendä wanha tulduans Cuningaxi ja hallidzi yhdexäncolmattakymmendä ajastaica Jerusalemis hänen äitins nimi oli Joada Jerusalemist.

1 Amaziah was twenty-five years old when he began to reign and he reigned twenty-nine years in Jerusalem. And his mother's name (was) Jehoaddan, of Jerusalem.

1. Amaziah was twenty and five years old when he began to reign, and he reigned twenty and nine years in Jerusalem. And his mother's name was Jehoaddan of Jerusalem.

1. Amazia var fem og tyve Aar gammel, der han blev Konge, og regerede ni og tyve Aar i Jerusalem, og hans Moders Navn var Joadan fra Jerusalem.

1. Fem och tjugu åra gammal var Amazia, då han Konung vardt, och regerade nio och tjugu år i Jerusalem; hans moder het Joaddan af Jerusalem.

1. Wiis aastat kolmatkümmend olli Amatsja wanna, kui ta kunningaks sai, ja wallitses Jerusalemmas ühheksa aastat kolmatkümmend, ja ta emma nimmi olli Joadan Jerusalemmast.

1. Amacijas pradėjo karaliauti būdamas dvidešimt penkerių metų ir karaliavo Jeruzalėje dvidešimt devynerius metus. Jo motina buvo vardu Jehoadana iš Jeruzalės.

1. Fünfundzwanzig Jahre alt war Amazja, da er König ward, und regierte neunundzwanzig Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Joaddan von Jerusalem.

1. Amatsia devint roi à l'âge de vingt-cinq ans, et il régna vingt-neuf ans à Jérusalem. Sa mère s'appelait Joaddan, de Jérusalem.

1. DE veinte y cinco años era Amasías cuando comenzó a reinar, y veinte y nueve años reinó en Jerusalem: el nombre de su madre fué Joiadam de Jerusalem.

1 Amazia, vijf en twintig jaren oud zijnde, werd koning, en regeerde negen en twintig jaren te Jeruzalem; en de naam zijner moeder was Joaddan, van Jeruzalem.

1. Dwadzieścia i pięć lat miał Amazyjasz, gdy królować począł, a dwadzieścia i dziewięć lat królował w Jeruzalemie. Imię matki jego Joadana, z Jeruzalemu.

1. Huszonöt esztendős korában kezdett Amásia [1†] uralkodni, és huszonkilencz esztendeig uralkodék Jeruzsálemben; az ő anyjának neve Jéhoaddán vala, Jeruzsálemből való.

1 Двадцати пяти лет воцарился Амасия и двадцать девять лет царствовал в Иерусалиме; имя матери его Иегоаддань из Иерусалима.

1. Двайцять пять років було Амасії, як став царем, а двайцять девять років царював він у Ерусалимі: його мати звалась Егоаддань із Ерусалиму.

2. Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan ehyellä sydämellä.

2. Ja hän teki, mitä Herralle oli otollinen, vaan ei täydestä sydämestä.

2. Ja hän teki mitä HERralle oli otollinen waan ei täydest sydämest.

2 And he did what was right in the eyes of Jehovah, but not with a perfect heart.

2. And he did that which was right in the sight of the LORD, but not with a perfect heart.

2. Og han gjorde det, som var ret for Herrens Øjne, dog ikke af fuldt Hjerte.

2. Och han gjorde det Herranom väl behagade, dock icke af allt hjerta.

2. Ja ta teggi, mis öige Jehowa silma ees, agga mitte heast-kohtlasest süddamest.

2. Jis darė tai, kas teisinga Viešpaties akyse, tačiau ne tobula širdimi.

2. Und er tat, was dem HERRN wohl gefiel, doch nicht von ganzem Herzen.

2. Il fit ce qui est droit aux yeux de l'Éternel, mais non d'un cœur intègre.

2. Este hizo lo recto en los ojos de Jehová, aunque no de perfecto corazón.

2 En hij deed dat recht was in de ogen des HEEREN, doch niet met een volkomen hart.

2. I czynił co było dobrego przed oczyma Paóskiemi, wszakże nie doskonałem sercem.

2. És kedves dolgot cselekedék az Úr előtt; de nem tiszta szívből.

2 И делал он угодное в очах Господних, но не от полного сердца.

2. І чинив він угодне в очах Господнїх, та не з щирого серця.

3. Ja kun hänen kuninkuutensa oli vahvistunut, tappoi hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.

3. Kuin hänen valtakuntansa vahvistettiin, tappoi hän palveliansa, jotka tappoivat kuninkaan hänen isänsä.

3. Cosca hänen waldacundans wahwistettin tappoi hän hänen palwelians jotca tapoit Cuningan hänen Isäns.

3 Now it happened, when the kingdom was established to him, that he killed his servants who had killed the king his father.

3. Now it came to pass, when the kingdom was established to him, that he slew his servants that had killed the king his father.

3. Og det skete, der Riget befæstedes under ham, da slog han sine Tjenere ihjel, som havde ihjelslaget Kongen, hans Fader.

3. Då nu hans rike stadfäst var, drap han sina tjenare, som hans fader Konungen slagit hade;

3. Ja se sündis, kui kunningriik temmale sai kinnitud, siis tappis ta ommad sullased ärra, kes kunningast temma issa ollid mahhalönud.

3. Įsitvirtinęs karalystėje, jis nužudė tuos savo tarnus, kurie nužudė jo tėvą karalių.

3. Da nun sein Königreich bekräftigt war, erwürgte er seine Knechte, die den König, seinen Vater, geschlagen hatten.

3. Il arriva, après qu'il fut affermi dans son royaume, qu'il fit mourir ses serviteurs qui avaient tué le roi, son père.

3. Porque después que fué confirmado en el reino, mató a sus siervos, los que habían muerto al rey su padre.

3 Het geschiedde nu, als het koninkrijk aan hem gesterkt was, dat hij zijn knechten, die den koning, zijn vader, geslagen hadden, doodde.

3. I stało się, gdy było utwierdzone królestwo jego, że pomordował sługi swe, którzy zabili króla, ojca jego.

3. Lőn pedig azután, hogy országában megerősödék, megölé az ő szolgáit, a kik a királyt, az ő atyját [2†] megölték vala.

3 Когда утвердилось за ним царство, тогда он умертвил рабов своих, убивших царя, отца его.

3. Як скріпилось його царство, тодї він повбивав слуг своїх, що вбили царя, батька його.

4. Mutta heidän lapsensa hän jätti surmaamatta: hän teki, niinkuin on kirjoitettu laissa, Mooseksen kirjassa, jossa Herra on käskenyt sanoen: Älkööt isät kuolko lasten tähden älköötkä lapset isien tähden; kukin kuolkoon oman syntinsä tähden.

4. Mutta heidän lapsiansa ei hän tappanut; sillä näin on kirjoitettu laissa Moseksen raamatussa, jossa Herra kieltää, sanoen: ei tule isäin kuolla lasten edestä, eikä lasten isäin edestä; mutta jokaisen pitää kuoleman syntinsä tähden.

4. Mutta heidän lapsians ei hän tappanut: sillä näin on kirjoitettu Mosexen Lakiraamatus josa HERra kieldä sanoden: ei tule Isäin cuolla lasten edest eikä lasten Isäin edest mutta jocaidzen pitä cuoleman oman syndins tähden.

4 But he did not put their sons to death, but did according to what is written in the law in the book of Moses, as Jehovah commanded, saying, The fathers will not die for the sons, neither will the sons die for the fathers, but every man will die for his own sin.

4. But he slew not their children, but did as it is written in the law in the book of Moses, where the LORD commanded, saying, The fathers shall not die for the children, neither shall the children die for the fathers, but every man shall die for his own sin.

4. Men han dræbte ikke deres Børn; thi han gjorde, saaledes som er skrevet i Loven i Moses Bog, det, som Herren bød, sigende: Forældre skulle ikke dø for Børnene, og Børnene skulle ikke dø for Forældrene; men de skulle dø hver for sin Synds Skyld.

4. Men deras barn drap han intet; förty det står så skrifvet i lagen i Mose bok, der Herren bjuder och säger: Fäderna skola icke dö för barnen, och icke barnen för fäderna; utan hvar och en skall för sina synd dö.

4. Agga nende lapsi ei tapnud ta mitte ärra, waid nenda kui kirjotud on kässo-öppetussesse, Mosesse ramatusse , kus Jehowa käsknud ja üttelnud: Issad ei pea surrema laste pärrast, ja lapsed ei pea mitte surrema issade pärrast, waid nemmad peawad surrema iggamees omma patto pärrast.

4. Jų vaikų jis nenužudė, kaip Mozės įstatymo knygoje parašyta, kur Viešpats įsako: ‘‘Tėvai neturi mirti dėl vaikų ir vaikai dėl tėvų, bet kiekvienas mirs dėl savo paties nuodėmės’‘.

4. Aber ihre Kinder tötete er nicht; denn also steht's im Gesetz, im Buch Mose's, da der HERR gebietet und spricht: Die Väter sollen nicht sterben für die Kinder noch die Kinder für die Väter; sondern ein jeglicher soll um seiner Sünde willen sterben.

4. Mais il ne fit pas mourir leurs enfants; car il fit selon ce qui est écrit dans la loi, dans le livre de Moïse, où l'Éternel a donné ce commandement: On ne fera point mourir les pères pour les enfants, et on ne fera point mourir les enfants pour les pères; mais on fera mourir chacun pour son péché.

4. Mas no mató a los hijos de ellos, según que está escrito en la ley en el libro de Moisés, donde Jehová mandó, diciendo: No morirán los padres por los hijos, ni los hijos por los padres: mas cada uno morirá por su pecado.

4 Doch hun kinderen doodde hij niet, maar hij deed, gelijk in de wet, in het boek van Mozes, geschreven is, waar de HEERE geboden heeft, zeggende: De vaders zullen niet sterven om de kinderen, en de kinderen zullen niet sterven om de vaders; maar een ieder zal om zijn zonde sterven.

4. Wszakże synów ich niepobił: ale uczynił, jako napisano w zakonie, w księgach Mojżeszowych, gdzie przykazał Pan, mówiąc: Nie umrą ojcowie za synów, ani synowie umrą za ojców, ale każdy za grzech swój umrze.

4. De azoknak fiait nem öleté meg, hanem a szerint cselekedék, a mint a törvényben, a Mózes könyvében megiratott, a melyben az Úr parancsolt volt, mondván: Meg ne [3†] ölettessenek az atyák a fiakért és a fiak se ölettessenek meg az atyákért, hanem kiki az ő saját bűnéért ölettessék meg.

4 Но детей их не умертвил, так как написано в законе, в книге Моисеевой, где заповедал Господь, говоря: не должны быть умерщвляемы отцы за детей, и дети не должны быть умерщвляемы за отцов, но каждый за свое преступление должен умереть.

4. Та дїтей їх не повбивав, через те, що написано в законї, в книзї Мойсейовій, де Господь заповів, говорючи: не належить вбивати батьків за дїтей, а дїтей не належить вбивати за батьків, але кожний за свою провину повинен умерти.

5. Sitten Amasja kokosi Juudan miehet ja asetti heidät perhekunnittain, tuhannen- ja sadanpäämiesten mukaan, koko Juudan ja Benjaminin. Ja hän piti katselmuksen heistä, kaksikymmenvuotiaista ja sitä vanhemmista, ja huomasi heitä olevan kolmesataa tuhatta sotakelpoista, keihästä ja kilpeä käyttävää valiomiestä.

5. Ja Amatsia kokosi Juudan ja asetti heidät isäinsä huoneen jälkeen, tuhanten ja satain päämiehet koko Juudassa ja Benjaminissa, ja luki kahdenkymmenen vuotiset ja sitä vanhemmat, ja löysi heitä kolmesataa tuhatta valittua, jotka olivat kelvolliset sotaan, kantamaan keihästä ja kilpeä.

5. JA Amasia cocois Judan ja asetti heidän Isäins huonen jälken tuhannen ja sadan päämiesten jälken coco Judas ja BenJaminis ja luki cahdenkymmenen wuotiset ja sitä wanhemmat ja löysi heitä colme sata tuhatta walittua jotca olit kelwolliset sotaan candaman keihästä ja kilpiä.

5 Moreover Amaziah gathered Judah together and appointed them according to their fathers' houses, for heads of thousands and heads of hundreds, even all Judah and Benjamin. And he numbered them from twenty years old and upward and found them three hundred thousand chosen men, able to go forth to war, who could handle spear and shield.

5. Moreover Amaziah gathered Judah together, and made them captains over thousands, and captains over hundreds, according to the houses of their fathers, throughout all Judah and Benjamin: and he numbered them from twenty years old and above, and found them three hundred thousand choice men, able to go forth to war, that could handle spear and shield.

5. Og Amazia samlede Juda og opstillede dem efter deres Fædres Hus, efter Øverster over tusinde og efter Øverster over hundrede, hele Juda og Benjamin; og han talte dem, fra tyve Aar gamle og derover, og fandt af dem tre Hundrede Tusinde udvalgte, som kunde drage ud i Strid, og som kunde føre Spyd og Skjold.

5. Och Amazia församlade Juda, och satte dem efter fädershusen, efter öfverstarna öfver tusende och öfver hundrade, i hela Juda och BenJamin; och talde dem allt ifrå tjugu år, och derutöfver, och fann dem trehundradtusend utvalda, som i här draga kunde, som spjut och sköld föra kunde.

5. Ja Amatsja koggus Juda kokko ja seädis neid wannematte perresid möda pealikkuks ülle igga tuhhande ja pealikkuks ülle igga saa, keige Juda- ja Penjamini-rahwa seas, ja lugges ärra neid, kes kahhekümne-aastased ja peäle, ja leidis neid kolmsadda tuhhat ärrawallitsetud meest , kes woisid sötta miñna ja piki ja kilpi piddada.

5. Amacijas sušaukė Judo ir Benjamino gyventojus ir paskyrė jiems tūkstantininkus bei šimtininkus pagal jų tėvų namus. Jis suskaičiavo dvidešimties metų ir vyresnius ir rado tris šimtus tūkstančių vyrų, tinkančių karui, galinčių naudoti ietį ir skydą.

5. Und Amazja brachte zuhauf Juda und stellte sie nach ihren Vaterhäusern, nach den Obersten über tausend und über hundert unter ganz Juda und Benjamin, und zählte sie von zwanzig Jahren und darüber und fand ihrer dreihunderttausend auserlesen, die ins Heer ziehen und Spieß und Schild führen konnten.

5. Puis Amatsia rassembla ceux de Juda, et il les rangea selon les maisons des pères, par chefs de milliers et par chefs de centaines, pour tout Juda et Benjamin; il en fit le dénombrement depuis l'âge de vingt ans et au-dessus; et il trouva trois cent mille hommes d'élite, propres à l'armée, maniant la lance et le bouclier.

5. Y juntó Amasías a Judá, y púsolos por las familias, por los tribunos y centuriones por todo Judá y Benjamín; y tomólos por lista a todos los de veinte años y arriba: y fueron hallados en ellos trescientos mil escogidos para salir a la guerra, que tenían lanza y escudo.

5 En Amazia vergaderde Juda, en stelde hen, naar de huizen der vaderen, tot oversten van duizenden en tot oversten van honderden, door gans Juda en Benjamin; en hij monsterde hen, van twintig jaren oud en daarboven, en vond hen driehonderd duizend uitgelezenen, uittrekkende ten heire, handelende spies en rondas.

5. Tedy zgromadził Amazyjasz lud Judzki, i postanowił ich według domów ojcowskich za półkowników i za rotmistrzów po wszystkiem pokoleniu Judowem, i Benjaminowem, a policzywszy ich od dwudziestu lat i wyżej, znalazł ich trzy kroć sto tysięcy na wybór, gotowych do boju, noszących drzewce i tarczę.

5. Összegyűjté annak felette Amásia a Júda népét, és választa közülök a nemzetségek szerint egész Júdában és Benjáminban ezredeseket és századosokat; és megszámlálá őket a húsz esztendősöktől fogva és a kik feljebb valának, és talála azok közül válogatott fegyverfoghatókat, kopjásokat és paizsosokat, háromszázezeret.

5 И собрал Амасия Иудеев и поставил их по поколениям под властьтысяченачальников и стоначальников, всех Иудеев и Вениаминян, и пересчитал их от двадцати лет и выше, и нашел их триста тысяч человек отборных, ходящих на войну, держащих копье и щит.

5. І зібрав Амасія Юдеїв і поставив їх по поколїннях під власть тисячників та сотників, усїх Юдеїв і Беняминїїв, і перелїчив їх від двайцяти років і старших, і знайшов їх триста тисяч чоловіка добірнїх, що могли вступити в військо й орудувати списом та щитом.

6. Lisäksi hän palkkasi Israelista sadalla hopeatalentilla satatuhatta sotaurhoa.

6. Hän palkkasi myös Israelista satatuhatta vahvaa sotamiestä sadalla leiviskällä hopiaa.

6. Hän palckais myös Israelist sata tuhatta wahwa sotamiestä sadalla leiwiskällä hopiata.

6 He also hired a hundred thousand mighty men of valor out of Israel for a hundred talants of silver.

6. He hired also an hundred thousand mighty men of valour out of Israel for an hundred talents of silver.

6. Tilmed lejede han af Israel hundrede Tusinde, vældige til Strid, for hundrede Centner Sølv.

6. Dertill besoldade han utaf Israel hundradtusend starka krigsmän, för hundrade centener silfver.

6. Ja ta palkas Israelist sadda tuhhat wäggewat wahwat meest saa höbbe-talenti eest.

6. Be to, jis pasisamdė iš Izraelio šimtą tūkstančių rinktinių karių už šimtą talentų sidabro.

6. Dazu nahm er aus Israel hunderttausend starke Kriegsleute um hundert Zentner Silber.

6. Il prit aussi à sa solde, pour cent talents d'argent, cent mille vaillants hommes de guerre d'Israël.

6. Y de Israel tomó a sueldo cien mil hombres valientes, por cien talentos de plata.

6 Daartoe huurde hij uit Israel honderd duizend kloeke helden, voor honderd talenten zilvers.

6. Najął także za pieniądze z Izraela sto tysięcy mężów dużych za sto talentów srebra.

6. Annakfelette az Izráeliták közül százezer erős vitézt fogadott fel, száz talentom ezüstön.

6 И еще нанял из Израильтян сто тысяч храбрых воинов за стоталантов серебра.

6. Та ще найняв сто тисяч Ізрайлитян хоробрих воінів за сто талантів срібла.

7. Mutta Jumalan mies tuli hänen luoksensa ja sanoi: Kuningas! Älköön Israelin sotajoukko lähtekö sinun kanssasi, sillä Herra ei ole Israelin, kaikkien näiden efraimilaisten, kanssa.

7. Niin tuli Jumalan mies hänen tykönsä ja sanoi: kuningas, älä salli Israelin sotajoukon tulla kanssas; sillä ei Herra ole Israelin kanssa, eikä kaikkein Ephraimin lasten kanssa.

7. MUtta silloin tuli Jumalan mies hänen tygöns ja sanoi: Cuningas älä salli Israelin sotajoucon tulla cansas: sillä ei HERra ole Israelin cansa eikä caickein Ephraimin lasten cansa.

7 But there came a man of God to him, saying, O king, do not let the army of Israel go with you. For Jehovah is not with Israel, (namely), with all the sons of Ephraim.

7. But there came a man of God to him, saying, O king, let not the army of Israel go with thee; for the LORD is not with Israel, to wit, with all the children of Ephraim.

7. Men der kom en Guds Mand til ham og sagde: O Konge! lad ikke Israels Hær drage med dig; thi Herren er ikke med Israel eller med nogen af Efraims Børn.

7. Men en Guds man kom till honom, och sade: Konung, låt icke Israels här komma med dig; förty Herren är icke med Israel, eller med all Ephraims barn.

7. Ja üks Jummala mees tulli ta jure ja ütles: Kunningas, ärgo mingo mitte Israeli wäggi sinnoga: sest Jehowa ei olle mitte Israeliga, ei ühhegi Ewraimi lapsega.

7. Dievo vyras, atėjęs pas jį, tarė: ‘‘Karaliau, tegul neina su tavimi Izraelio kariuomenė, nes Viešpats nėra su Izraeliu, su Efraimo sūnumis.

7. Es kam aber ein Mann Gottes zu ihm und sprach: König, laß nicht das Heer Israels mit dir kommen; denn der HERR ist nicht mit Israel, mit allen Kindern Ephraim;

7. Mais un homme de Dieu vint à lui, et lui dit: O roi! que l'armée d'Israël ne marche point avec toi; car l'Éternel n'est point avec Israël, avec tous ces fils d'Éphraïm.

7. Mas un varón de Dios vino a él, que le dijo: Oh rey, no vaya contigo el ejército de Israel: porque Jehová no es con Israel, ni con todos los hijos de Efraim.

7 Maar er kwam een man Gods tot hem, zeggende: O, koning! laat het heir van Israel met u niet gaan; want de HEERE is niet met Israel, met alle kinderen van Efraim.

7. Lecz mąż Boży przyszedł do niego mówiąc: Królu! niech nie wychodzi z tobą wojsko Izraelskie; bo nie masz Pana z Izraelem i ze wszystkimi synami Efraimowymi.

7. Eljöve pedig az Isten embere ő hozzá, mondván: Oh király! ne menjen el te veled Izráel serege, mert az Úr nem lesz Izráellel, Efraim minden fiaival.

7 Но человек Божий пришел к нему и сказал: царь! пусть не идет с тобою войско Израильское, потому что нет Господа с Израильтянами, со всеми сынами Ефрема.

7. Але прийшов до його чоловік Божий та й сказав: Царю! нехай не йде з тобою військо Ізраїлське, бо нема Господа з Ізрайлитянами, з усїма синами Ефраїмовими.

8. Vaan lähde sinä yksin, käy rohkeasti taisteluun; muutoin Jumala kaataa sinut vihollistesi eteen, sillä Jumalalla on valta auttaa ja kaataa. Amasja sanoi Jumalan miehelle:

8. Sillä jos sinä tulet osoittamaan sinun rohkeuttas sodassa, niin Jumala antaa sinun kaatua vihamiestes eteen; sillä Jumalalla on voima auttaa ja langettaa.

8. Sillä jos sinä tulet osottaman sinun rohkeuttas sodas nijn Jumala anda sinun caatua wihamiestes eteen: sillä Jumalalla on woima autta ja langetta.

8 But if you are going, do (it). Be strong for the battle, (because) God will cast you down before the enemy, for God has power to help and to cast down.

8. But if thou wilt go, do it, be strong for the battle: God shall make thee fall before the enemy: for God hath power to help, and to cast down.

8. Men kom du alene, udfør det selv, styrk dig til Krigen: Gud skulde ellers lade dig falde for Fjendens Ansigt, thi der er Kraft i Gud til at hjælpe og til at lade falde.

8. Ty om du kommer till att bevisa dina dristighet i stridene, så låter Gud dig falla för dina fiendar; förty när Gudi står magten till att hjelpa, och till att stjelpa.

8. Waid minne sinna üksi , te hästi , olle wahwa söddima; muido lasseb Jummal sind kommistada waenlaste ette; sest # Jummala kä on rammo aidata ja lasta kommistada.

8. O jeigu eisi, pasiruošk mūšiui, tačiau Dievas tave parklupdys prieš priešus, nes Dievas turi galią padėti ir parklupdyti’‘.

8. sondern ziehe du hin, daß du Kühnheit beweisest im Streit. Sollte Gott dich fallen lassen vor deinen Feinden? Denn bei Gott steht die Kraft zu helfen und fallen zu lassen.

8. Sinon, tu peux aller, agir, être vaillant au combat; mais Dieu te fera tomber devant l'ennemi; car Dieu a le pouvoir d'aider et de faire tomber.

8. Mas si tú vas, haces, y te esfuerzas para pelear, Dios te hará caer delante de los enemigos: porque en Dios está la fortaleza, o para ayudar, o para derribar.

8 Maar zo gij gaat, doe het, wees sterk ten strijde; God zal u doen vallen voor den vijand; want in God is kracht, om te helpen en om te doen vallen.

8. Ale jeźli mi nie wierzysz, idź, i zmocnij się ku bitwie, a porazi cię Bóg przed nieprzyjacielem; bo w mocy Bożej jest ratować, i do upadku przywieść.

8. Ha nem hiszed, ám menj el, készülj a viadalhoz; de megver az Isten téged az ellenség előtt; mert az Isten hatalmában van mind a segítség, [4†] mind a megveretés.

8 Но иди ты один , делай дело, мужественно подвизайся на войне. Иначе повергнет тебя Бог пред лицем врага, ибо есть сила у Бога поддержать и повергнуть.

8. Йди ти сам, роби дїло, покажи відвагу в битві; а як нї, то повалить тебе Бог перед лицем ворога, бо в Бога є сила й піддержати й повалити.

9. Mutta miten käy niiden sadan talentin, jotka minä olen antanut Israelin joukolle? Jumalan mies vastasi: Herra voi antaa sinulle paljon enemmän, kuin se on.

9. Amatsia sanoi Jumalan miehelle: mitäs sadan leiviskän kanssa tehdään, jotka minä Israelin sotamiehille annoin? Jumalan mies sanoi: Herralla on varaa antaa sinulle paljon enemmän kuin se on.

9. Amazia sanoi Jumalan miehelle: mitästä nijden sadan leiwiskän cansa tehdän jotca minä Israelin sotamiehille annoin? Jumalan mies sanoi: HERralla on wielä enä jota hän sinulle anda.

9 And Amaziah said to the man of God, But what will we do for the hundred talants which I have given to the army of Israel? And the man of God answered, Jehovah is able to give you much more than this.

9. And Amaziah said to the man of God, But what shall we do for the hundred talents which I have given to the army of Israel? And the man of God answered, The LORD is able to give thee much more than this.

9. Og Amazia sagde til den Guds Mand: Hvad skal man da gøre med de hundrede Centner, som jeg har givet den Trop af Israel Og den Guds Mand sagde: Herren har meget mere at give dig end dette.

9. Amazia sade till Guds mannen: Hvad skall man då göra med de hundrade centener, som jag hafver gifvit de krigsmän af Israel? Guds mannen sade: Herren hafver väl mer än det är, som han dig gifva kan.

9. Ja Amatsja ütles Jummala mehhele: Mis pean ma teggema nende saa talentiga, mis ma Israeli wäe-hulkadele ollen annud? ja Jummala mees ütles: Jehowa kä on paljo ennam sulle anda kui sedda.

9. Amacijas klausė Dievo vyro: ‘‘O ką daryti su šimtu talentų, kuriuos daviau Izraelio kariuomenei?’‘ Dievo vyras atsakė: ‘‘Dievas tau gali duoti daug daugiau negu tiek’‘.

9. Amazja sprach zum Mann Gottes: Was soll man denn tun mit den hundert Zentnern, die ich den Kriegsknechten von Israel gegeben habe? Der Mann Gottes sprach: Der HERR hat noch mehr, das er dir geben kann, denn dies.

9. Et Amatsia dit à l'homme de Dieu: Mais que faire à l'égard des cent talents que j'ai donnés à la troupe d'Israël? Et l'homme de Dieu dit: L'Éternel en a pour t'en donner beaucoup plus.

9. Y Amasías dijo al varón de Dios: ¿Qué pues se hará de cien talentos que he dado al ejército de Israel? Y el varón de Dios respondió: De Jehová es darte mucho más que esto.

9 En Amazia zeide tot den man Gods: Maar wat zal men doen met de honderd talenten, die ik aan de benden van Israel gegeven heb? En de man Gods zeide: De HEERE heeft meer dan dit, om u te geven.

9. Tedy rzekł Amazyjasz mężowi Bożemu: A cóż mam czynić z tem stem talentów, którem dał wojsku Izraelskiemu? Odpowiedział mąż Boży: Ma Pan skąd ci może dać daleko więcej nadto.

9. Akkor monda Amásia az Isten emberének: De mit tegyünk a száz talentom ezüsttel, a melyet Izráel seregének adtam? És felele az Isten embere: Az Úr néked annál sokkal többet adhat.

9 И сказал Амасия человеку Божию: что же делать со ста талантами, которые я отдал войску Израильскому? И сказал человек Божий: может Господь дать тебе более сего.

9. І сказав Амасія чоловікові Божому: що ж робити з стома талантами, що я віддав військові Ізрайлевому? І сказав Божій чоловік: Господь може дати тобі більше від сього.

10. Silloin Amasja erotti sen joukon, joka oli tullut hänen luoksensa Efraimista, palaamaan kotiinsa. Siitä he vihastuivat kovin Juudaan ja menivät kotiinsa vihasta hehkuen.

10. Niin eroitti Amatsia ne sotamiehet tyköänsä, jotka Ephraimista olivat hänen tykönsä tulleet, menemään siallensa. Niin he närkästyivät sangen suuresti Juudan päälle ja menivät kotiansa vihoissansa.

10. Silloin eroitti Amazia ne sotamiehet tyköäns jotca Ephraimist olit hänen cansans tullet menemän siallens. Nijn he närkästyit sangen suurest Judan päälle ja menit cotians wihoisans.

10 Then Amaziah separated them, (namely), the army that came to him out of Ephraim, to go home again. Therefore their anger was greatly kindled against Judah and they returned home in fierce anger.

10. Then Amaziah separated them, to wit, the army that was come to him out of Ephraim, to go home again: wherefore their anger was greatly kindled against Judah, and they returned home in great anger.

10. Da fraskilte Amazia den Trop, som var kommen til ham af Efraim, for at de kunde gaa til deres Hjem; men deres Vrede optændtes saare imod Juda, og de vendte tilbage til deres Hjem med fnysende Vrede.

10. Då skiljde Amazia de krigsmän ifrå, som till honom af Ephraim komne voro, så att de gingo till deras rum igen. Då förgrymmade deras vrede sig svårliga emot Juda, och drogo hem igen illa tillfrids.

10. Ja Amatsja lahhutas neid ärra, need wäe-hulgad, mis temma jure tulnud Ewraimist, et nemmad omma paika piddid minnema; ja nende wihha süttis wägga pöllema Juda wasto, ja nemmad läksid taggasi omma paika tullise wihhaga.

10. Amacijas atskyrė iš Efraimo atėjusią kariuomenę ir paleido juos namo. Jie, degdami pykčiu Judui, grįžo į savo kraštą.

10. Da sonderte Amazja die Kriegsleute ab, die zu ihm aus Ephraim gekommen waren, daß sie an ihren Ort hingingen. Da ergrimmte ihr Zorn wider Juda sehr, und sie zogen wieder an ihren Ort mit grimmigem Zorn.

10. Ainsi Amatsia sépara les troupes qui lui étaient venues d'Éphraïm, afin qu'elles retournassent chez elles; mais leur colère s'enflamma contre Juda, et ces gens s'en retournèrent chez eux dans une ardente colère.

10. Entónces Amasías apartó el escuadrón de la gente que había venido a él de Efraim, para que se fuesen a sus casas: y ellos se enojaron grandemente contra Judá, y volviéronse a sus casas enojados.

10 Toen scheidde Amazia die af, te weten de benden, die uit Efraim tot hem gekomen waren, dat zij naar hun plaats gingen; daarom ontstak hun toorn zeer tegen Juda, en zij keerden weder tot hun plaats in hittigheid des toorns.

10. Przetoż oddzielił Amazyjasz to wojsko, które było przyszło do niego z Efraima, aby szło na miejsce swe; i rozgniewali się bardzo na Judę, i wrócili się do miejsca swego z wielkim gniewem.

10. Kiválasztá azért Amásia azt a sereget, a mely Efraimból jött vala ő hozzá, hogy mennének helyökre; mely dologért igen megharagvának a Júda népére, és felgerjedt haraggal tértek vissza helyeikre.

10 И отделил их Амасия, – войско, пришедшее к нему из земли Ефремовой, – чтоб онишли в свое место. И возгорелся сильно гнев их на Иудею, и они пошли назад в свое место, в пылу гнева.

10. І відлучив Амасія військо, що прийшло до його від Ефраїма, щоб вернулись у своє місце. І запалився вельми гнїв їх на Юдею, й пішли вони назад в своє місце в палаючому гнїві.

11. Mutta Amasja rohkaisi mielensä, lähti ja vei väkensä Suolalaaksoon ja surmasi seiriläisiä kymmenen tuhatta.

11. Ja Amatsia tuli rohkiaksi ja johdatti kansansa ulos, ja meni Suolalaaksoon, ja löi siellä Seirin lapsista kymmenentuhatta.

11. Ja Amazia tuli rohkiaxi ja johdatti Canssans ulos ja meni suolalaxoon ja löi siellä Seirin lapsist kymmenen tuhatta.

11 And Amaziah took courage and led forth his people and went to the Valley of Salt and killed* ten thousand of the sons of Seir.

11. And Amaziah strengthened himself, and led forth his people, and went to the valley of salt, and smote of the children of Seir ten thousand.

11. Og Amazia viste sig stærk og førte sit Folk ud og drog til Saltdalen og slog af Sejrs Børn ti Tusinde.

11. Men Amazia var tröst, och förde sitt folk ut, och drog ut i saltdalen, och slog af Seirs barn tiotusend.

11. Ja Amatsja kinnitas ennast, ja wiis omma rahwast wälja, ja läks sola orko, ja löi Seiri lapsi küm̃etuhhat mahha.

11. Amacijas įsidrąsino, išvedė savo žmones ir, atėjęs į Druskos slėnį, išžudė dešimt tūkstančių Seyro vaikų.

11. Und Amazja ward getrost und führte sein Volk aus und zog aus ins Salztal und schlug die Kinder von Seir zehntausend.

11. Alors Amatsia, ayant pris courage, conduisit son peuple et s'en alla dans la vallée du Sel, où il tua dix mille hommes des enfants de Séir.

11. Y esforzándose Amasías, sacó su pueblo, y vino al valle de la sal, e hirió de los hijos de Seir diez mil.

11 Amazia nu sterkte zich, en leidde zijn volk uit, en toog in het Zoutdal, en sloeg van de kinderen van Seir tien duizend.

11. Lecz Amazyjasz zmocniwszy się, wywiódł lud swój, i ciągnął na dolinę Soli, i poraził synów Seir dziesięć tysięcy.

11. Amásia pedig felbátorodván, elindítá népét, és méne a sós völgybe; és megvere a Seir [5†] fiai közül tízezeret.

11 А Амасия отважился и повел народ свой, и пошел на долину Соляную и побил сынов Сеира десять тысяч;

11. А Амасія осьмілився і повів народ свій, і пійшов на Соляну долину, й побив синів Сеїру десять тисяч;

12. Ja toiset kymmenen tuhatta Juudan miehet ottivat elävinä vangeiksi. Nämä he veivät kallion laelle ja syöksivät heidät kallion laelta alas, niin että he kaikki ruhjoutuivat.

12. Ja Juudan lapset veivät pois elävältä vankina kymmenentuhatta, ja veivät heidät kallion kukkulalle ja sysäsivät heidät kukkulalta maahan, niin että he kaikki musertuivat liivaksi.

12. Ja Judan lapset fangidzit heistä eläwäldä kymmenen tuhatta ja weit callion cuckulalle ja sysäisit heidän maahan caicki lijwaxi.

12 And the sons of Judah carried away ten thousand alive and brought them to the top of the rock and cast them down from the top of the rock, so that they all were broken in pieces.

12. And other ten thousand left alive did the children of Judah carry away captive, and brought them unto the top of the rock, and cast them down from the top of the rock, that they all were broken in pieces.

12. Tilmed fangede Judas Børn ti Tusinde levende og førte dem op paa Klippens Top, og de kastede dem ned fra Klippens Top, saa de alle sammen bleve knuste.

12. Och Juda barn fångade af dem tiotusend lefvande; dem förde de uppå en bergsklint, och störte dem utför bergsklinten, att de alle sönderkrossades.

12. Ja Juda lapsed wötsid wangi kümmetuhhat ellawalt ja wisid neid ühhe kaljo otsa, ja wiskasid neid kaljo otsast mahha, ja need keik läksid löhki.

12. Dešimt tūkstančių jie paėmė į nelaisvę ir, užvedę juos ant uolos viršūnės, nustūmė žemyn, ir jie visi užsimušė.

12. Und die Kinder Juda fingen ihrer zehntausend lebendig; die führten sie auf die Spitze eines Felsen und stürzten sie von der Spitze des Felsens, daß sie alle zerbarsten.

12. Et les enfants de Juda prirent dix mille hommes vivants, qu'ils amenèrent au sommet d'une roche, d'où ils les précipitèrent, et ils furent tous brisés.

12. Y los hijos de Judá tomaron vivos otros diez mil; los cuales llevarón a la cumbre de un peñasco, y de allí los despenaron, y todos se hicieron pedazos.

12 Daartoe vingen de kinderen van Juda tien duizend levend, en brachten ze op de hoogte der steenrots, en stieten hen van de spits der steenrots af, dat zij allen barstten.

12. Dziesięć także tysięcy żywo pojmali synowie Judzcy, i przywiedli ich na wierzch skały, i zrzucili ich z wierzchu skały, aż się wszyscy porozpukali.

12. És Júda fiai tízezeret élve fogtak el, a kiket egy magas kőszikla tetejére vivének, és letaszították őket a magas kőszikláról, és mindnyájan összeroncsoltattak.

12 и десять тысяч живых взяли сыны Иудины в плен, и привели их на вершину скалы, и низринули их с вершины скалы, и все они разбились совершенно.

12. А десять тисяч забрали сини Юдині в полон живцем, і вивели їх на верх скелї, та й поскидали їх з верха скелї, і всї вони порозбивались.

13. Mutta ne, jotka kuuluivat Amasjan palauttamaan joukkoon ja jotka eivät olleet päässeet hänen kanssaan sotaan, hyökkäsivät Juudan kaupunkeihin, Samariaan ja aina Beet-Hooroniin saakka; ja he surmasivat asukkaista kolmetuhatta ja ottivat paljon saalista.

13. Mutta sotamiehet, jotka Amatsia oli antanut mennä takaisin, niin ettei ne hänen kanssansa päässeet menemään sotaan, hajoittivat itsensä Juudan kaupunkeihin Samariasta Bethoroniin asti, ja löivät heistä kolmetuhatta, ja ottivat paljon saalista.

13. Mutta sotamiehet jotca Amazia oli andanut mennä tacaperin nijn ettei ne hänen wäkens cansa mennet sotaan hajotit idzens Judan Caupungeihin Samariast BethHoronijn ja löit heistä colme tuhatta ja otit paljo saalista.

13 But the men of the army whom Amaziah sent back, that they should not go with him to battle, fell upon the cities of Judah, from Samaria even to Beth-horon and killed* three thousand of them and took much spoil.

13. But the soldiers of the army which Amaziah sent back, that they should not go with him to battle, fell upon the cities of Judah, from Samaria even unto Bethhoron, and smote three thousand of them, and took much spoil.

13. Men de Folk af den Trop, som Amazia lod vende tilbage, at de ikke skulde drage i Krig med ham, de faldt ind i Judas Stæder fra Samaria og indtil Beth-Horon, og de sloge af dem tre Tusinde og gjorde et stort Bytte.

13. Men de krigsmän, som Amazia hade ifrå sig sändt, så att de icke drogo med hans folk till stridena, lade sig neder i Juda städer, allt ifrå Samarien intill BethHoron, och slogo af dem tretusend, och togo mycket rof.

13. Ja nende wäe-hulkade mehhed, mis Amatsja laskis taggasi miñna, et nemmad ei piddand temmaga sötta tullema, need tullid keigelt polelt Juda liñnade sisse Samariast Pettoronist sadik, ja löid neist mahha kolmtuhhat ja risusid suurt saki ärra.

13. Ta kariuomenė, kurią Amacijas pasiuntė atgal, kad jie neitų su juo, užpuolė Judo miestus nuo Samarijos iki Bet Horono, išžudė tris tūkstančius gyventojų ir prisiplėšė daug grobio.

13. Aber die Kriegsknechte, die Amazja hatte wiederum lassen ziehen, daß sie nicht mit seinem Volk zum Streit zögen, fielen ein in die Städte Juda's, von Samaria an bis gen Beth-Horon, und schlugen ihrer dreitausend und nahmen viel Raub.

13. Mais les gens de la troupe qu'Amatsia avait renvoyée, afin qu'ils ne vinssent point avec lui à la guerre, se jetèrent sur les villes de Juda, depuis Samarie jusqu'à Beth-Horon, y tuèrent trois mille personnes, et pillèrent un grand butin.

13. Y los del escuadrón que Amasías había enviado, porque no fuesen con él a la guerra, derramáronse sobre las ciudades de Judá, desde Samaria hasta Bet-oron: e hirieron de ellos tres mil, y saquearon un grande despojo.

13 Maar de mannen der benden, die Amazia had doen wederkeren, dat zij met hem in den strijd niet zouden trekken, die deden een inval in de steden van Juda, van Samaria af tot Beth-horon toe, en sloegen van hen drie duizend, en roofden veel roofs.

13. Ono zasię wojsko, które rozpuścił Amazyjasz, aby nie szło z nim na wojnę, wtargnęło do miast Judzkich, od Samaryi aż do Betoronu, a poraziwszy w nich trzy tysiące ludu, zebrali korzyść wielką.

13. Annak a seregnek fiai pedig, a kiket visszakülde Amásia, [6†] hogy ne menjenek ő vele hadba: Júdának városaira ütének Samariától fogva mind Bethóronig; és levágván háromezeret azok közül, nagy zsákmányt vivének el.

13 Войско же, которое Амасия отослал обратно, чтоб ононе ходило с ним на войну, рассыпалось по городам Иудеи от Самарии до Вефорона и перебило в них три тысячи, и награбило множество добычи.

13. Але військо, що Амасія відіслав назад, щоб не йшло з ним на війну, розійшлося по містах Юдейських від Самариї до Беторона, й повбивало в їх три тисячі, та награбувало силу добичі.

14. Kun Amasja, voitettuaan edomilaiset, tuli takaisin, toi hän mukanaan seiriläisten jumalat ja asetti ne itselleen jumaliksi, ja hän kumarsi niitä ja poltti niille uhreja.

14. Ja kuin Amatsia palasi Edomilaisten taposta, toi hän myötänsä Seirin lasten epäjumalat ja asetti ne itsellensä jumaliksi, kumarsi niiden edessä ja teki heille suitsutusta.

14. JA cosca Amazia palais Edomerein tapost toi hän myötäns Seirin lasten epäjumalat ja asetti hänellens jumalixi cumarsi nijden edes ja teki heille suidzutusta.

14 Now it happened, after Amaziah came from the slaughter of the Edomites, that he brought the gods of the sons of Seir and set them up to be his gods and bowed down himself before them and burned incense to them.

14. Now it came to pass, after that Amaziah was come from the slaughter of the Edomites, that he brought the gods of the children of Seir, and set them up to be his gods, and bowed down himself before them, and burned incense unto them.

14. Thi det skete, der Amazia kom tilbage efter at have slaaet Edomiterne, at han førte Sejrs Børns Guder med sig og tog sig dem til Guder og tilbad for deres Ansigt og gjorde Røgelse for dem.

14. Och då Amazia igenkom af de Edomeers slagtning, hade han med sig Seirs barnas afgudar, och satte dem sig till gudar, och tillbad dem, och rökte för dem.

14. Ja se sündis pärrast sedda, kui Amatsja sai tulnud Edomid mahhalömast, siis töi temma Seiri laste jum̃alad ja panni neid ennesele jummalaiks, ja kum̃ardas nende ette ja suitsetas neile.

14. Amacijas, nugalėjęs edomitus, grįždamas parsigabeno Seyro vaikų dievus, kuriuos pasistatė sau dievais, jiems aukojo ir juos garbino.

14. Und da Amazja wiederkam von der Edomiter Schlacht, brachte er die Götter der Kinder Seir und stellte sie sich zu Göttern und betete an vor ihnen und räucherte ihnen.

14. Et après qu'Amatsia fut de retour de la défaite des Édomites, il fit apporter les dieux des enfants de Séir, et se les établit pour dieux; il se prosterna devant eux, et leur fit des encensements.

14. Y como volvió Amasías de la matanza de los Idumeos, trajo también consigo los dioses de los hijos de Seir; y púsoselos para sí por dioses, y encorvóse delante de ellos, y quemóles perfumes.

14 Het geschiedde nu, nadat Amazia van het slaan der Edomieten gekomen was, en dat hij de goden der kinderen van Seir medegebracht had, dat hij die zich tot goden stelde, en zich voor dezelve neder boog en dien rookte.

14. A gdy się Amazyjasz wrócił od porażki Idumejczyków, przyniósł z sobą bogów synów Seir, i wystawił ich sobie za bogów, a kłaniał się przed nimi, i kadził im.

14. Lőn azután, hogy Amásia megtére az Edomiták [7†] megveréséből, a Seir fiainak isteneit elhozá [8†] és Isten gyanánt tisztelé azokat, a kik előtt magát meghajtja vala, és nékik jóillatot gerjeszte.

14 Амасия, придя после поражения Идумеян, принес богов сынов Сеира и поставил их у себя богами, и пред ними кланялся и им кадил.

14. Амасія ж, вернувши після побою Ідумеїв, принїс богів синів Сеїру і поставив їх у себе за богів, і молився їм і кадив перед ними.

15. Niin Herran viha syttyi Amasjaa kohtaan, ja hän lähetti hänen luokseen profeetan; tämä sanoi hänelle: Miksi sinä etsit tuon kansan jumalia, jotka eivät voineet pelastaa omaa kansaansa sinun käsistäsi?

15. Niin Herran viha julmistui Amatsian päälle, ja hän lähetti prophetan hänen tykönsä, joka sanoi: miksis etsit sen kansan jumalia, jotka kansaansa ei taitaneet auttaa sinun käsistäs?

15. Nijn HERran wiha julmistui Amazian päälle ja lähetti Prophetan hänen tygöns joca sanoi: mixis edzit sen Canssan jumalita jotca Canssans ei taitanet autta sinun käsistäs?

15 Therefore the anger of Jehovah was kindled against Amaziah. And he sent a prophet to him, who said to him, Why have you sought after the gods of the people, which have not delivered their own people out of your hand?

15. Wherefore the anger of the LORD was kindled against Amaziah, and he sent unto him a prophet, which said unto him, Why hast thou sought after the gods of the people, which could not deliver their own people out of thine hand?

15. Da optændtes Herrens Vrede imod Amazia, og han sendte en Profet til ham, og han sagde til ham: Hvorfor søger du det Folks Guder, som ikke kunde redde deres Folk af din Haand?

15. Då förgrymmade sig Herrans vrede öfver Amazia, och sände en Prophet till honom. Han sade till honom: Hvi söker du dess folks gudar, som sitt folk intet undsätta kunde ifrå dine hand?

15. Ja Jehowa wiha süttis pöllema Amatsja wasto, ja ta läkkitas temma jure ühhe prohweti ja ütles temma wasto: Mispärrast olled sa selle rahwa jummalad noudnud, kes omma rahwast ep olle mitte peästnud sinno käest?

15. Viešpaties rūstybė užsidegė prieš Amaciją. Jis siuntė pranašą, kuris sakė: ‘‘Kodėl tu ieškai tos tautos dievų, kurie negalėjo išgelbėti savo tautos iš tavo rankų?’‘

15. Da ergrimmte der Zorn des HERRN über Amazja, und er sandte den Propheten zu ihm; der sprach zu ihm: Warum suchst du die Götter des Volks, die ihr Volk nicht konnten erretten von deiner Hand?

15. Alors la colère de l'Éternel s'enflamma contre Amatsia, et il envoya vers lui un prophète, qui lui dit: Pourquoi as-tu recherché les dieux de ce peuple, qui n'ont point délivré leur peuple de ta main?

15. Y el furor de Jehová se encendió contra Amasías, y envió a él un profeta, que le dijo: ¿Por qué has buscado los dioses de pueblo, que no libraron su pueblo de tus manos?

15 Toen ontstak de toorn des HEEREN tegen Amazia; en Hij zond tot hem een profeet, die zeide tot hem: Waarom hebt gij de goden van dat volk gezocht, die hun volk niet gered hebben uit uw hand?

15. Przetoż rozgniewał się Pan bardzo na Amazyjasza, i posłał do niego proroka, który mu rzekł: Przeczże szukasz bogów ludu tego, którzy nie wyrwali ludu swego z ręki twej?

15. Ezért megharaguvék az Úr Amásiára, és prófétát külde hozzá, a ki monda néki: Miért imádod annak a népnek isteneit, a kik nem szabadíthatták meg az ő népöket a te kezedből?

15 И воспылал гнев Господа на Амасию, и послал Он к нему пророка, итот сказал ему: зачем ты прибегаешь к богам народа сего, которые не избавили народа своего от руки твоей?

15. І запалився гнїв Господа на Амасію, і послав він до його пророка, а той сказав йому: Чого ти обертаєшся до богів сього народу, що не спасли свого народу від твоєї руки?

16. Hänen näin hänelle puhuessaan Amasja sanoi hänelle: Olemmeko me asettaneet sinut kuninkaan neuvonantajaksi? Herkeä jo, muutoin sinut surmataan. Profeetta herkesi ja sanoi: Minä tiedän, että Jumala on päättänyt sinut tuhota, koska sinä teet näin etkä kuule minun neuvoani.

16. Kuin hän puhui hänen kanssansa, sanoi hän hänelle: oletkos asetettu kuninkaan neuvonantajaksi? lakkaa, miksis tahdot antaa sinuas lyödä? Niin propheta lakkasi ja sanoi: minä ymmärrän, että Jumala on aikonut sinua turmella, koskas sen tehnyt olet, ja et totellut minun neuvoani.

16. Ja cosca hän puhui hänen cansans sanoi hän hänelle: oletcos asetettu Cuningan neuwonandajaxi? lacka mixis tahdot anda sinuas lyödä? Nijn Propheta lackais ja sanoi: minä ymmärrän että Jumala on aicoinut sinua turmella ettäs sen tehnyt olet ja et totellut minun neuwoani.

16 And it happened, as he talked with him, that (the king) said to him, Have we made you of the king's counsel? Cease. Why should you be struck? Then the prophet ceased and said, I know that God has determined to destroy you, because you have done this and have not listened to my counsel.

16. And it came to pass, as he talked with him, that the king said unto him, Art thou made of the king's counsel? forbear; why shouldest thou be smitten? Then the prophet forbare, and said, I know that God hath determined to destroy thee, because thou hast done this, and hast not hearkened unto my counsel.

16. Men det skete, der han talte til ham, da sagde han til ham: Mon vi have sat dig til Kongens Raadgiver? lad du af! hvorfor skulle de slaa dig ihjel? Da lod Profeten af og sagde: Jeg fornemmer, at Gud har besluttet at ødelægge dig, fordi du gjorde dette og ikke adlød mit Raad.

16. Och då han talade med honom, sade han till honom: Hafver man gjort dig till Konungens råd? Vänd igen; hvi vill du varda slagen? Då vände Propheten igen, och sade: Jag förmärker väl, att Gud hafver i sinnet förderfva dig, efter du detta gjort hafver, och hörer intet mitt råd.

16. Ja se sündis, kui prohwet temma wasto räkis, siis ütles ta temmale: Kas sind on pandud kunninga nou-andjaks? et seisa rahho! mispärrast peab sind lödama? ja prohwet jäi rahho seisma ja ütles: Ma tunnen, et Jummal on nou piddanud, sind ärrarikkuda, et sa sedda olled teinud ja ei wötta mo nou mitte kuulda.

16. Pranašui kalbant, karalius jam tarė: ‘‘Ar tu paskirtas karaliaus patarėju? Nutilk, kad nenužudyčiau tavęs’‘. Pranašas nutilo, pasakęs: ‘‘Žinau, kad Dievas nusprendė pražudyti tave, nes tu taip pasielgei ir neklausei mano patarimo’‘.

16. Und da er mit ihm redete, sprach er zu ihm: Hat man dich zu des Königs Rat gemacht? Höre auf; warum willst du geschlagen sein? Da hörte der Prophet auf und sprach: Ich merke wohl, daß Gott sich beraten hat, dich zu verderben, weil du solches getan hast und gehorchst meinem Rat nicht.

16. Et comme il parlait au roi, le roi lui dit: T'a-t-on établi conseiller du roi? Retire-toi! pourquoi te frapperait-on? Et le prophète se retira, mais en disant: Je sais que Dieu a résolu de te détruire, parce que tu as fait cela, et que tu n'as point écouté mon conseil.

16. Y hablándole el profeta estas cosas, él le respondió: ¿Hánte puesto a tí por consejero del rey? Déjate de eso: ¿por qué quieres que te maten? Y cesando él profeta, dijo: Yo sé que Dios ha acordado de destruirte, porque has hecho esto, y no obedeciste a mi consejo.

16 En het geschiedde, als hij tot hem sprak, dat hij hem zeide: Heeft men u tot des konings raadgever gesteld? Houd gij op; waarom zouden zij u slaan? Toen hield de profeet op, en zeide: Ik merk, dat God besloten heeft u te verderven, dewijl gij dit gedaan, en naar mijn raad niet gehoord hebt.

16. A gdy on do niego mówił, rzekł mu król: Izali cię za radcę królewskiego obrano? Przestaó tego, aby cię nie zabito. A tak przestał prorok; wszakże rzekł: Wiem, że cię umyślił Bóg zatracić, gdyżeś to uczynił, a nie usłuchałeś rady mojej.

16. Lőn pedig, mikor ekképen szólott volna néki, monda néki a király: Vajjon te tanácsosa vagy-é a királynak? Hallgass, [9†] mert rosszul jársz. Megszünék azért a próféta, minekutána ezt mondotta volna: Látom, hogy az Isten el akar téged veszteni, [10†] mivel ezt műveléd, és tanácsomat nem fogadád meg.

16 Когда он говорил ему, царь отвечал: разве советником царским поставили тебя? перестань, чтобы не убили тебя. И перестал пророк, сказав: знаю, что решил Бог погубить тебя, потому что ты сделал сие и не слушаешь совета моего.

16. Як він так говорив до його, відповів царь: Хиба тебе настановили царським порадником? перестань, щоб не вбили тебе! І перестав пророк, промовивши: Знаю, що Бог призначив тебе на згубу, за те, що ти зробив се й не слухаєш моєї ради.

17. Amasja, Juudan kuningas, lähetti neuvoteltuaan asiasta Jooaalle, Jooahaan pojalle, Jeehun pojanpojalle, Israelin kuninkaalle, tämän sanan: Tule, otelkaamme keskenämme.

17. Ja Amatsia Juudan kuningas piti neuvoa, ja lähetti Joaksen Joahaksen pojan, Jehun pojan Israelin kuninkaan tykö, ja käski sanoa hänelle: tule, katselkaamme toinen toistamme.

17. JA Amazia Judan Cuningas piti neuwo ja lähetti Joaxen Joahaxen pojan Jehun Israelin Cuningan pojan tygö ja käski sanoa hänelle: tule cadzelcam toinen toistam.

17 Then Amaziah king of Judah took advice and sent to Joash, the son of Jehoahaz the son of Jehu, King of Israel, saying, Come, let us look each other in the face.

17. Then Amaziah king of Judah took advice, and sent to Joash, the son of Jehoahaz, the son of Jehu, king of Israel, saying, Come, let us see one another in the face.

17. Og Amazia, Judas Konge, holdt Raad og sendte Bud til Joas, en Søn af Joakas, der var en Søn af Jehu, Israels Konge, og lod sige: Kom og lader os se hinandens Ansigt!

17. Och Amazia, Juda Konung, var till råds, och sände bort till Joas, Joahas son, Jehu sons, Israels Konung, och lät säga honom: Kom, låt oss bese hvarannan.

17. Ja Amatsja Juda kunningas piddas nou ja läkkitas Israeli kunninga Jeu poia Joahasi poia Joasi jure, ja ütles: Tulle katsugem teine teise silmi.

17. Judo karalius Amacijas pasitarė ir siuntė pas Jehuvo sūnaus Jehoachazo sūnų Jehoašą, Izraelio karalių, sakydamas: ‘‘Išeik, kad susitiktume veidas į veidą’‘.

17. Und Amazja, der König Juda's, ward Rats und sandte hin zu Joas, dem Sohn des Joahas, des Sohnes Jehus, dem König Israels, und ließ ihm sagen: Komm, wir wollen uns miteinander messen!

17. Puis Amatsia, roi de Juda, ayant tenu conseil, envoya vers Joas, fils de Joachaz, fils de Jéhu, roi d'Israël, pour lui dire: Viens, que nous nous voyions en face!

17. Y Amasías rey de Judá, habido su consejo, envió a Joas, hijo de Joacaz hijo de Jehú rey de Israel, diciendo: Ven, y veámosnos cara a cara.

17 En Amazia, de koning van Juda, werd te rade, dat hij zond tot Joas, den zoon van Joahaz, den zoon van Jehu, den koning van Israel, om te zeggen: Kom, laat ons elkanders aangezicht zien.

17. Tedy naradziwszy się Amazyjasz, król Judzki, posłał do Joaza, syna Joachaza, syna Jehu, króla Izraelskiego, mówiąc: Pójdź, a wejrzymy sobie w oczy.

17. Amásia pedig, a Júda királya, tanácsot tartván, követet külde [11†] Joáshoz, a Joákház fiához, a ki Jéhunak fia vala, az Izráel királyához, mondván: Nosza, szálljunk szembe egymással!

17 И посоветовался Амасия, царь Иудейский, и послал к Иоасу, сыну Иоахаза, сына Ииуева, царю Израильскому, сказать: выходи, повидаемся лично.

17. І порадився Амасія, царь Юдейський, й послав до Йоаса, сина Йоахазового, сина Іуєвого, царя Ізраїлського, і звелїв сказати: Приходь, побачимось (зміряємось) один із одним.

18. Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, tämän sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi minun pojalleni.' Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen ylitse ja tallasivat sen maahan.

18. Mutta Joas Israelin kuningas lähetti Amatsian Juudan kuninkaan tykö, sanoen: orjantappurapensas Libanonissa lähetti sedripuun tykö Libanonissa, sanoen hänelle: anna tyttäres minun pojalleni emännäksi; mutta pedot Libanonissa juoksivat orjantappurapensaan päälle ja tallasivat sen.

18. Mutta Joas Israelin Cuningas lähetti Amazian Judan Cuningan tygö ja käski sanoa hänelle: orjantappurapensas Libanonis lähetti Cedripuun tygö Libanonis ja andoi sanoa hänelle: anna tyttäres minun pojalleni emännäxi mutta pedot Libanonis juoxit orjantappurapensan ylidze ja tallaisit sen.

18 And Joash King of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give your daughter to my son as a wife. And there passed by a wild beast that was in Lebanon and trampled down the thistle.

18. And Joash king of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give thy daughter to my son to wife: and there passed by a wild beast that was in Lebanon, and trode down the thistle.

18. Men Joas, Israels Konge, sendte til Amazia, Judas Konge, og lod sige: Tornebusken, som er paa Libanon, sendte til Cedertræet, som er paa Libanon, og lod sige: Giv min Søn din Datter til Hustru; men vilde Dyr paa Marken, som vare paa Libanon, gik over og nedtraadte Tornebusken.

18. Men Joas, Israels Konung, sände till Amazia, Juda Konung, och lät säga honom: Törnebusken i Libanon sände till cedreträt i Libanon, och lät säga honom: Gif dina dotter minom son till hustru; men vilddjuren i Libanon lupo öfver törnebuskan, och trampade honom neder.

18. Ja Israeli kunningas Joas läkkitas Juda kunninga Amatsja jure ja ütles: Se orjawits, mis Libanonis, läkkitas seedripu jure, mis Libanonis, ja ütles: Anna omma tüttar mo poiale naeseks; agga need mets-ellajad, mis Libanonis, tullid ta peäle ja tallasid se orjawitsa ärra.

18. Izraelio karalius Jehoašas atsakė Judo karaliui Amacijui: ‘‘Libano usnis siuntė pas Libano kedrą, sakydama: ‘Leisk savo dukterį už mano sūnaus’. Bet Libano laukinis žvėris prabėgdamas sutrypė usnį.

18. Aber Joas, der König Israels, sandte zu Amazja, dem König Juda's, und ließ ihm sagen: Der Dornstrauch im Libanon sandte zur Zeder im Libanon und ließ ihr sagen: Gib deine Tochter meinem Sohn zum Weibe! Aber das Wild im Libanon lief über den Dornstrauch und zertrat ihn.

18. Mais Joas, roi d'Israël, envoya dire à Amatsia, roi de Juda: L'épine qui est au Liban a envoyé dire au cèdre du Liban: Donne ta fille pour femme à mon fils. Mais les bêtes sauvages qui sont au Liban ont passé et ont foulé l'épine.

18. Entónces Joas rey de Israel envió a Amasías rey de Judá, diciendo: El cardo que estaba en él Líbano envió al cedro que estaba en el Líbano, diciendo: Dá tu hija a mi hijo por mujer. Y, he aquí que las bestias fieras que estaban en el Líbano, pasaron, y hollaron el cardo.

18 Maar Joas, de koning van Israel, zond tot Amazia, den koning van Juda, om te zeggen: De distel, die op den Libanon is, zond tot den ceder, die op den Libanon is, om te zeggen: Geef uw dochter mijn zoon ter vrouw; maar het gedierte des velds, dat op den Libanon is, ging voorbij, en vertrad de distel.

18. I posłał Joaz, król Izraelski, do Amazyjasza, króla Judzkiego, mówiąc: Oset, który jest na Libanie, posłał do cedru Libaóskiego, mówiąc: Daj córkę twoję synowi memu za żonę. Wtem idąc tedy zwierz polny, który był na Libanie, podeptał on oset.

18. Akkor Joás, az Izráel királya ilyen választ ada Amásiának, a Júda királyának: A Libánus hegyén való tövis külde a Libánuson való czédrusfához, mondván: Add a te leányodat az én fiamnak feleségül; eközben azonban arra menvén egy fenevad, a mely a Libánuson lakik vala, eltapodá azt a tövist.

18 И послал Иоас, царь Израильский, к Амасии, царю Иудейскому, сказать: терн, который на Ливане, послал к кедру, который на Ливане же, сказать: отдай дочь свою в жену сыну моему. Но прошли звери дикие, которые на Ливане, и истоптали этот терн.

18. І одослав Йоас, царь Ізраїлський, до Амасії, царя Юдейського, і звелїв сказати йому: Терен, що на Ливанї, послав до кедра, що на Ливанї, сказати: віддай свою дочку за жінку моєму синові. Та прийшли дикі зьвірі, що на Ливанї, й здоптали той терен.

19. Sinä sanot: 'Katso, minä olen voittanut edomilaiset', ja olet käynyt ylpeäksi saatuasi kunniaa. Mutta pysy kotonasi; minkätähden tahdot tuottaa onnettomuuden: sinä itse kukistut ja Juuda sinun kanssasi?

19. Sinä ajattelet, katso, sinä olet lyönyt Edomilaiset, siitä sinun sydämes paisuu kerskaamaan itsiäs: pysy kotonas, miksis etsit vahinkoa, langetakses sekä itse että Juuda sinun kanssas?

19. Sinä luulet cadzo minä olen lyönyt Edomerit sijtä sinun sydämes paisu ja sinä kerscat idziäs: pysy cotona mixis edzit wahingotas langettaxes Judan Canssa?

19 You say, Behold, I have struck Edom. And your heart lifts you up to boast. Remain now at home. Why should you meddle to (your) hurt, that you should fall, even you and Judah with you?

19. Thou sayest, Lo, thou hast smitten the Edomites; and thine heart lifteth thee up to boast: abide now at home; why shouldest thou meddle to thine hurt, that thou shouldest fall, even thou, and Judah with thee?

19. Du siger: Se, du har slaget Edomiterne, og dit Hjerte gør dig hovmodig saa du vil æres; nu, bliv i dit Hus; hvi søger du Ulykke, at du skal falde, du og Juda med dig?

19. Du menar: Si, jag hafver slagit de Edomeer, der förhäfver sig ditt hjerta utaf, och berömmer sig. Nu sitt hemma; hvi söker du efter olycko, att du må falla, och Juda med dig?

19. Sa mötled, wata, ja olled Edomid mahhalönud, sepärrast aiab sind so südda ennama au püüdma; jä nüüd omma koia istuma, mispärrast tulled sa taplema ennese kahjuks, et sa langed, sinna ja Juda sinnoga.

19. Tu didžiuojiesi nugalėjęs Edomą ir keliesi puikybėn besigirdamas. Lik namuose. Kodėl nori prisišaukti nelaimę ir žūti kartu su Judu?’‘

19. Du gedenkst: Siehe, ich habe die Edomiter geschlagen; des überhebt sich dein Herz, und du suchst Ruhm. Nun bleib daheim! Warum ringst du nach Unglück, daß du fallest und Juda mit dir?

19. Voici, tu dis que tu as battu Édom; et ton cœur s'est élevé pour te glorifier. Maintenant, reste dans ta maison! Pourquoi t'engagerais-tu dans un malheur où tu tomberais, toi et Juda avec toi?

19. Tú dices: He aquí, he herido a Edom, y con esto tu corazón se enaltece para gloriarte: ahora estáte en tu casa: ¿para qué te entremetes en mal, para caer tú, y Judá contigo?

19 Gij zegt: Zie, gij hebt de Edomieten geslagen; daarom heeft uw hart u verheven, om te roemen; nu, blijf in uw huis; waarom zoudt gij u in het kwaad mengen, dat gij vallen zoudt; gij en Juda met u?

19. Myśliłeś: Otom poraził Edomczyków; przetoż wyniosło cię serce twoje, abyś się tem chlubił. Siedźże tedy w domu twym; przecz się masz wdawać w to złe, abyś upadł, ty i Juda z tobą?

19. Te magadban így gondolkodtál: Megveréd az [12†] Edomitákat, azért fuvalkodtál fel magadban, hogy dicsekedjél. Kérlek, maradj otthon, miért szereznél magadnak veszedelmet, hogy te és Júda elveszszen általam.

19 Ты говоришь: вот я побил Идумеян, – и вознеслось сердце твое дотщеславия. Сиди лучше у себя дома. К чему тебе затевать опасное дело? Падешь ты и Иудея с тобою.

19. Ти кажеш: Ось я побив Ідумеїв, - і згордїло твоє серце, і ти запобігаєш пустої слави. Сиди лїпше в себе в дома. Чого тобі викликувати небезпечність? Впадеш ти й Юдея з тобою.

20. Mutta Amasja ei totellut; sillä tämä tuli Jumalalta: hän tahtoi antaa heidät alttiiksi, koska he olivat etsineet Edomin jumalia.

20. Mutta ei Amatsia totellut, sillä se tapahtui Jumalalta, että he piti annettaman käsiin; sillä he olivat etsineet Edomilaisten jumalia.

20. MUtta ei Amazia totellut sillä se tapahtui Jumalalda: sillä heidän piti annettaman heidän käsijns: sillä he olit edzinet Edomerein jumalita.

20 But Amaziah would not hear, for it was of God, that he might deliver them into the hand (of their enemies), because they had sought after the gods of Edom.

20. But Amaziah would not hear; for it came of God, that he might deliver them into the hand of their enemies, because they sought after the gods of Edom.

20. Men Amazia adlød ikke; thi det var af Gud, for at give dem i Fjendehaand, fordi de havde søgt Edomiternes Guder.

20. Men Amazia hörde det intet; förty det skedde af Gudi, på det att de skulle varda gifne i fiendahand; derföre, att de de Edomeers gudar sökt hade.

20. Agga Amatsja ei wötnud kuulda, sest Jummalast olli se, et ta neid piddi andma Joasi kätte, et nemmad Edomi jummalad ollid noudnud.

20. Amacijas nepaklausė, nes tai buvo iš Dievo, kad Jis galėtų atiduoti juos į priešų rankas, nes jie ieškojo Edomo dievų.

20. Aber Amazja gehorchte nicht; denn es geschah von Gott, daß sie dahingegeben würden, darum daß sie die Götter der Edomiter gesucht hatten.

20. Mais Amatsia ne l'écouta point; car cela venait de Dieu, afin de les livrer entre les mains de Joas parce qu'ils avaient recherché les dieux d'Édom.

20. Mas Amasías no lo quiso oir; porque estaba de Dios, que los quería entregar en manos de sus enemigos, por cuanto habían buscado los dioses de Edom.

20 Doch Amazia hoorde niet, want het was van God, opdat Hij hen in hun hand gave, overmits zij de goden der Edomieten gezocht hadden.

20. Ale nie usłuchał Amazyjasz; bo to było od Boga, aby ich podał w ręce nieprzyjacielskie, przeto, że szukali bogów Idumejskich:

20. De Amásia nem nyugodhatott, mert Isten elvégezte vala, hogy az ellenség kezébe adja őket, [13†] mivel az Edomiták isteneit keresték.

20 Но не послушался Амасия, так как от Бога было это, дабы предать их в руку Иоаса за то, что стали прибегать к богам Идумейским.

20. Але Амасія не послухав, бо то було від Бога, щоб віддати їх в руку Йоасові за те, що стали удаватись до богів Ідумейських.

21. Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he ottelivat keskenään, hän ja Amasja, Juudan kuningas, Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.

21. Niin Joas Israelin kuningas meni ylös, ja he katselivat toinen toistansa, hän ja Amatsia Juudan kuningas, Betsemeksessä, joka on Juudassa.

21. Nijn Joas Israelin Cuningas meni ja he cadzelit toinen toistans hän ja Amazia Judan Cuningas BethSemexes joca on Judas.

21 So Joash King of Israel went up. And he and Amaziah king of Judah looked each other in the face at Beth-shemesh, which belongs to Judah.

21. So Joash the king of Israel went up; and they saw one another in the face, both he and Amaziah king of Judah, at Bethshemesh, which belongeth to Judah.

21. Saa drog Joas, Israels Konge, op, og de saa hinandens, Ansigt, han og Amazia, Judas Konge, ved Beth-Semes, som hører til Juda.

21. Då drog Joas, Israels Konung, upp, och de besågo hvarannan, han och Amazia, Juda Konung, i BethSemes, som i Juda ligger.

21. Ja Joas Israeli kunningas tulli ülles, ja nemmad katsusid teine teise silmi, temma ja Amatsja Juda kunningas Petlemesis, mis Juda pärralt.

21. Izraelio karalius Jehoašas atėjo. Jis ir Judo karalius Amacijas susitiko Bet Šeme, kuris priklauso Judui.

21. Da zog Joas, der König Israels, herauf; und sie maßen sich miteinander, er und Amazja, der König Juda's, zu Beth-Semes, das in Juda liegt.

21. Joas, roi d'Israël, monta donc; et ils se virent en face, lui et Amatsia, roi de Juda, à Beth-Shémèsh, qui est de Juda.

21. Y subió Joas rey de Israel, y viéronse cara a cara, él y Amasías rey de Judá, en Bet-sames, la cual es en Judá.

21 Zo toog Joas, de koning van Israel, op, en hij en Amazia, de koning van Juda, zagen elkanders aangezichten te Beth-semes, dat in Juda is.

21. Wyciągnął tedy Joaz, król Izraelski, i wejrzeli sobie w oczy, on i Amazyjasz, król Judzki, w Betsemes, które jest w Judzie.

21. Felindula azért Joás, az Izráel királya, és szembeszállának egymással ő és Amásia, a Júda királya Béth-Semesnél, a mely Júdában van.

21 И выступил Иоас, царь Израильский, и увиделись лично, он и Амасия, царь Иудейский, в Вефсамисе Иудейском.

21. І виступив Йоас, царь Ізраїлський, і побачились особисто, він і Амасія, царь Юдейський, в Бетсамисї Юдейському.

22. Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.

22. Mutta Juuda lyötiin Israelilta, ja kukin pakeni majoillensa.

22. Mutta Juda lyötin Israelildä ja cukin pakeni majoins.

22 And Judah was put to the worse before Israel and they fled every man to his tent.

22. And Judah was put to the worse before Israel, and they fled every man to his tent.

22. Men Juda blev slagen for Israels Ansigt, og de flyede hver til sine Telte.

22. Men Juda vardt slagen för Israel, och flydde, hvar och en i sina hyddor.

22. Ja Juda lödi mahha Israeli ette, ja nemmad pöggenesid ärra iggamees omma telgisse.

22. Izraelis nugalėjo Judą, ir šio vyrai pabėgo į savo palapines.

22. Aber Juda ward geschlagen vor Israel, und sie flohen, ein jeglicher in seine Hütte.

22. Et Juda fut battu devant Israël, et ils s'enfuirent chacun dans leurs tentes.

22. Mas Judá cayó delante de Israel, y huyó cada uno a su estancia.

22 En Juda werd geslagen voor het aangezicht van Israel; en zij vloden een iegelijk in zijn tenten.

22. I porażony jest Juda przed Izraelem, a pouciekali każdy do namiotów swoich.

22. És Júda megveretteték Izráel által, és elmenekülének mindnyájan sátoraikba.

22 И были разбиты Иудеи Израильтянами, и разбежались каждый в шатер свой.

22. І були побиті Юдеї Ізрайлитянами, й розбіглись кожний в свою домівку.

23. Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Jooahaan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi ja toi hänet Jerusalemiin. Sitten hän revitti Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.

23. Ja Joas Israelin kuningas käsitti Amatsian Juudan kuninkaan Joaksen pojan Joahaksen pojan Betsemeksessä ja vei Jerusalemiin, ja särki Jerusalemin muurin Ephraimin portista kulmaporttiin asti, neljäsataa kyynärää.

23. Ja Joas Israelin Cuningas käsitti Amazian Judan Cuningan Joaxen pojan Joahaxen pojan BethSemexes ja wei Jerusalemijn ja särki Jerusalemin muurin Ephraimin portist culmaporttijn neljä sata kynärätä.

23 And Joash King of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Joash the son of Jehoahaz, at Beth-shemesh and brought him to Jerusalem and broke down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim to the corner gate, four hundred cubits.

23. And Joash the king of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Joash, the son of Jehoahaz, at Bethshemesh, and brought him to Jerusalem, and brake down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim to the corner gate, four hundred cubits.

23. Og Joas, Israels Konge, fangede Amazia, Judas Konge, en Søn af Joas, der var en Søn af Joakas, ved Beth-Semes; og han førte ham til Jerusalem og nedrev Jerusalem Mur fra Efraims Port indtil Hjørneporten, et Stykke paa fire Hundrede Alen.

23. Och Joas, Israels Konung, grep Amazia, Joas son, Joahas sons, Juda Konung, i BethSemes, och förde honom till Jerusalem, och bröt muren neder i Jerusalem, allt ifrån Ephraims port intill hörnporten, fyrahundrade alnar långt.

23. Ja Israeli kunningas Joas wöttis kinni Joahasi poia Joasi poega Amatsja Juda kunningast Petsemesis, ja wiis tedda Jerusalem̃a, ja murdis nellisadda künart Jerusalem̃a mürist mahha Ewraimi wärrawast nurga wärrawast sadik.

23. Izraelio karalius Jehoašas paėmė į nelaisvę Judo karalių Amaciją, Jehoachazo sūnaus Jehoašo sūnų, Bet Šemeše ir, atvedęs jį į Jeruzalę, nugriovė Jeruzalės sieną nuo Efraimo vartų iki Kampo vartų, keturis šimtus uolekčių.

23. Aber Amazja, den König in Juda, den Sohn des Joas, griff Joas, der Sohn des Joahas, der König über Israel, zu Beth-Semes und brachte ihn gen Jerusalem und riß ein die Mauer zu Jerusalem vom Tor Ephraim an bis an das Ecktor, vierhundert Ellen lang.

23. Et Joas, roi d'Israël, prit Amatsia, roi de Juda, fils de Joas, fils de Joachaz, à Beth-Shémèsh. Il l'emmena à Jérusalem, et fit une brèche de quatre cents coudées dans la muraille de Jérusalem, depuis la porte d'Éphraïm, jusqu'à la porte du coin.

23. Y Joas rey de Israel prendió a Amasías rey de Judá, hijo de Joas, hijo de Joacaz en Bet-sames; y trájole en Jerusalem; y derribó el muro de Jerusalem, desde la puerta de Efraim hasta la puerta del rincón, cuatrocientos codos.

23 En Joas, de koning van Israel, greep Amazia, den koning van Juda, den zoon van Joas, den zoon van Joahaz, te Beth-semes; en hij bracht hem te Jeruzalem, en hij brak aan den muur van Jeruzalem, van de poort van Efraim tot aan de Hoekpoort, vierhonderd ellen.

23. Lecz Amazyjasza, króla Judzkiego, syna Joazowego, syna Joachaza, pojmał król Izraelski w Betsemes, i przywiódł go do Jeruzalemu, a obalił mury Jeruzalemskie od bramy Efraimskiej aż do bramy narożnej, na czterysta łokci.

23. Amásiát pedig, a Júda királyát, a Joás fiát, a ki Joákház fia volt, Joás, az Izráel királya elfogá Béth-Semesben, és vivé őt Jeruzsálembe, és Jeruzsálem kőfalát lerontá az Efraim kaputól fogva mind a szeglet kapujáig négyszáz singnyire.

23 И Амасию, царя Иудейского, сына Иоаса, сына Иоахазова, захватил Иоас, царь Израильский, в Вефсамисе и привел его в Иерусалим, и разрушил стену Иерусалимскую от ворот Ефремовых до ворот угольных, на четыреста локтей;

23. Та й Амасію, царя Юдейського, сина Йоаса Йоахазенкового, спіймав Йоас, царь Ізраїлський, в Бетсамисї й привів його в Ерусалим, і розвалив мур Ерусалимський від воріт Ефраїмових до брами углової на чотиріста ліктів;

24. Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kalut, mitä Herran temppelissä, Oobed-Edomin huostassa oli, ja kuninkaan linnan aarteet ynnä panttivankeja ja palasi Samariaan.

24. Ja hän otti kaiken kullan ja hopian, ja kaikki astiat jotka löydettiin Jumalan huoneessa Obededomin tykönä, ja kuninkaan huoneen tavarat ja (otti) lapset pantiksi ja palasi Samariaan.

24. Ja hän otti caiken cullan ja hopian ja caicki astiat jotca käsillä olit Jumalan huones ObedEdomin tykönä ja Cuningan huonen tawarois ja otti lapset cansans pandixi Samariaan.

24 And (he took) all the gold and silver and all the vessels that were found in the house of God with Obed-edom and the treasures of the king's house, also the hostages and returned to Samaria.

24. And he took all the gold and the silver, and all the vessels that were found in the house of God with Obededom, and the treasures of the king's house, the hostages also, and returned to Samaria.

24. Og han tog alt Guldet og Sølvet og alle Redskaber, som fandtes i Guds Hus, hos Obed-Edom, og Skattene i Kongens Hus og Gidslerne, og han vendte tilbage til Samaria.

24. Och allt det guld och silfver, och all käril, som för handene voro i Guds hus när ObedEdom, och i fataburenom i Konungshusena, och barnen, tog han till pant med sig till Samarien.

24. Ja keik kulda ja höbbedat ja keik riistad, mis Jummala koiast leiti Obed-edomi jurest ja keik kunninga koia warrandust, ja wöttis mehhi pandiks, ja läks taggasi Samaria.

24. Po to Izraelio karalius pasiėmė visą auksą bei sidabrą ir visus indus, rastus Dievo namuose Obed Edomo priežiūroje, taip pat karaliaus namų turtus, įkaitus ir grįžo į Samariją.

24. Und alles Gold und Silber und alle Gefäße, die vorhanden waren im Hause Gottes bei Obed-Edom und in dem Schatz im Hause des Königs, und die Geiseln nahm er mit sich gen Samaria.

24. Il prit tout l'or et l'argent, et tous les vases qui furent trouvés dans la maison de Dieu, sous la garde d'Obed-Édom, et les trésors de la maison du roi, et des otages; et il s'en retourna à Samarie.

24. Asimismo tomó todo el oro y plata, y todos los vasos, que se hallaron en la casa de Dios en casa de Obed-edom, y los tesoros de la casa del rey, y los hijos de los príncipes, y volvióse a Samaria.

24 Daartoe nam hij al het goud, en het zilver, en al de vaten, die in het huis Gods gevonden werden, bij Obed-edom, en de schatten van het huis des konings, mitsgaders gijzelaars, en hij keerde weder naar Samaria.

24. I zabrał wszystko złoto i srebro, i wszystkie naczynia, które się znalazły w domu Bożym u Obededoma i w skarbach domu królewskiego, i ludzi, zastawnych, a wrócił się do Samaryi.

24. És az aranyat, az ezüstöt és mindenféle edényeket, a melyek az Isten házában, az Obed-Edom [14†] birtokában találtatának, és a király házának kincseit, s a kezesek fiait mind Samariába vivé.

24 и взял все золото и серебро, и все сосуды, находившиеся в доме Божием уОвед-Едома, и сокровища дома царского, и заложников, и возвратился в Самарию.

24. І забрав усе золото й срібло, і ввесь посуд, що знаходився в домі Божому в Обед-Едома, та скарби дому царського, й закладників, та й вернувся в Самарию.

25. Mutta Amasja, Jooaan poika, Juudan kuningas, eli Jooaan, Jooahaan pojan, Israelin kuninkaan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.

25. Ja Amatsia Joaksen poika Juudan kuningas eli Joaksen Joahaksen pojan Israelin kuninkaan kuoleman jälkeen viisitoistakymmentä ajastaikaa.

25. Ja Amazia Joaxen poica Judan Cuningas eli Joaxen Joahaxen pojan Israelin Cuningan cuoleman jälken wijsitoistakymmendä ajastaica.

25 And Amaziah the son of Joash king of Judah lived fifteen years after the death of Joash son of Jehoahaz King of Israel.

25. And Amaziah the son of Joash king of Judah lived after the death of Joash son of Jehoahaz king of Israel fifteen years.

25. Og Amazia, Joas's Søn, Judas Konge, levede efter Joas's, Joakas's Søns, Israels Konges Død, femten Aar.

25. Och Amazia, Joas son, Juda Konung, lefde efter Joas, Joahas sons, Israels Konungs, död i femton år.

25. Ja Joasi poeg Amatsja Juda kunningas ellas pärrast kui Joahasi poeg Joas Israeli kunningas olli surnud, wiisteistkümmend aastat.

25. Jehoašo sūnus Amacijas, Judo karalius, mirus Jehoachazo sūnui Jehoašui, Izraelio karaliui, dar gyveno penkiolika metų.

25. Und Amazja, der Sohn des Joas, der König in Juda, lebte nach dem Tode des Joas, des Sohnes Joahas, des Königs über Israel, fünfzehn Jahre.

25. Et Amatsia, fils de Joas, roi de Juda, vécut quinze ans, après que Joas, fils de Joachaz, roi d'Israël, fut mort.

25. Y vivio Amasías, hijo de Joas, rey de Judá quince años después de la muerte de Joas, hijo de Joacaz, rey de Israel.

25 Amazia nu, de zoon van Joas, de koning van Juda, leefde na den dood van Joas, den zoon van Joahaz, den koning van Israel, vijftien jaren.

25. I żył Amazyjasz, syn Joazowy, król Judzki, po śmierci Joaza, syna Joachaza, króla Izraelskiego, piętnaście lat.

25. Amásia, a Joás fia, a Júda királya, minekutána meghala Joás, [15†] a Joákház fia, az Izráel királya, még tizenöt esztendeig éle.

25 И жил Амасия, сын Иоасов, царь Иудейский, по смерти Иоаса, сына Иоахазова, царя Израильского, пятнадцать лет.

25. І жив Амасія Йоасенко, царь Юдейський, після смертї Йоаса Йоахазенка, царя Ізраїлського, пятнайцять років.

26. Mitä muuta on kerrottavaa Amasjan aikaisemmista ja myöhemmistä vaiheista, se on kirjoitettuna Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa.

26. Mitä enempää Amatsian menoista sanomista on, sekä ensimäisistä että viimeisistä: eikö se ole kirjoitettu Juudan ja Israelin kuningasten kirjassa?

26. Mitä enä Amaziast sanomist on sekä ensimäisist että wijmeisist cadzo se on kirjoitettu Judan ja Israelin Cuningasten kirjas.

26 Now the rest of the acts of Amaziah, first and last, behold, are they not written in the book of the kings of Judah and Israel?

26. Now the rest of the acts of Amaziah, first and last, behold, are they not written in the book of the kings of Judah and Israel?

26. Men det øvrige af Amazias Handeler, de første og de sidste, se, ere de Ting ikke skrevne i Judas og Israels Kongers Bog?

26. Hvad nu mer af Amazia sägande är, både det första och det sista, si, det är skrifvet uti Juda och Israels Konungars bok.

26. Ja mis weel tulleks öölda Amatsja essimessist ja wiimsist asjust, wata, eks need olle ülleskirjotud Juda ja Israeli kunningatte ramatusse?

26. Visi kiti Amacijo darbai, pirmieji ir paskutinieji, yra surašyti Judo ir Izraelio karalių knygoje.

26. Was aber mehr von Amazja zu sagen ist, das erste und das letzte, siehe, das ist geschrieben im Buch der Könige Juda's und Israels.

26. Le reste des actions d'Amatsia, les premières et les dernières, voici cela n'est-il pas écrit dans le livre des rois de Juda et d'Israël?

26. Lo demás de los hechos de Amasías primeros y postreros, ¿no está todo escrito en el libro de los reyes de Judá, y de Israel?

26 Het overige nu der geschiedenissen van Amazia, de eerste en de laatste, ziet, zijn die niet geschreven in het boek der koningen van Juda en Israel?

26. A inne sprawy Amazyjaszowe, pierwsze i poślednie, izali nie są zapisane w księgi królów Judzkich i Izraelskich?

26. Amásiának pedig többi dolgai, az elsők és utolsók, avagy nincsenek-é megírva a Júda és az Izráel [16†] királyainak könyvében?

26 Прочие дела Амасии, первые и последние, описаны в книге царей Иудейских и Израильских.

26. Прочі дїї Амасіїні, перші й останні, списані в книзї царів Юдейських та Ізраїлських.

27. Siitä ajasta alkaen, jolloin Amasja luopui Herrasta, punottiin Jerusalemissa salaliittoa häntä vastaan. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja he surmasivat hänet siellä.

27. Ja siitä ajasta, jona Amatsia luopui Herrasta, tekivät he häntä vastaan liiton Jerusalemissa; mutta hän pakeni Lakikseen. Niin lähettivät he hänen perässänsä Lakikseen ja tappoivat hänen siellä.

27. Ja sijtä ajasta jona Amazia luopui HERrast teit he händä wastan lijton Jerusalemis. Mutta hän pakeni Lachixeen. Nijn lähetit he hänen jälkens Lachixeen ja tapoit hänen siellä.

27 Now from the time that Amaziah turned away from following Jehovah they made a conspiracy against him in Jerusalem and he fled to Lachish. But they sent after him to Lachish and killed him there.

27. Now after the time that Amaziah did turn away from following the LORD they made a conspiracy against him in Jerusalem; and he fled to Lachish: but they sent to Lachish after him, and slew him there.

27. Og fra den Tid, der Amazia veg af fra Herren, da indgik de et Forbund imod ham i Jerusalem, og han flyede til Lakis; da sendte de efter ham til Lakis og dræbte ham der.

27. Och ifrå den tiden, att Amazia trädde ifrå Herranom, gjorde de ett förbund emot honom i Jerusalem; men han flydde till Lachis. Då sände de efter honom till Lachis, och dråpo honom der;

27. Ja sest aiast, kui Amatsja Jehowa järrelt ärralahkus, siis piddasid nemmad sallaja kurja nou ta wasto Jerusalemmas, ja ta pöggenes ärra Lakisi, ja nemmad läkkitasid temma järrele Lakisi ja surmasid tedda siñna ärra.

27. Amacijui pasitraukus nuo Viešpaties, prieš jį kilo sąmokslas Jeruzalėje, ir jis pabėgo į Lachišą. Bet jie pasiuntė į Lachišą ir jį ten nužudė.

27. Und von der Zeit an, da Amazja von dem HERRN wich, machten sie einen Bund wider ihn zu Jerusalem; er aber floh gen Lachis. Da sandten sie ihm nach gen Lachis und töteten ihn daselbst.

27. Or, depuis le moment où Amatsia se détourna de l'Éternel, on fit une conspiration contre lui à Jérusalem, et il s'enfuit à Lakis; mais on envoya après lui à Lakis, et on le tua là.

27. Desde aquel tiempo que Amasías se apartó de Jehová, conjuraron contra él conjuración en Jerusalem: y habiendo él huido a Laquis, enviaron tras él a Laquis, y allá le mataron.

27 Van den tijd nu af, dat Amazia afgeweken was van achter den HEERE, zo maakten zij in Jeruzalem een verbintenis tegen hem; doch hij vluchtte naar Lachis. Toen zonden zij hem na tot Lachis, en doodden hem aldaar.

27. A od onego czasu, jako odpadł Amazyjasz od Pana, uczyniono przeciwko niemu sprzysiężenie w Jeruzalemie. Lecz on uciekł do Lachis; ale posłano za nim do Lachis, i zabito go tam.

27. Azon időtől fogva pedig, hogy Amásia az [17†] Úrtól elszakada, összeesküvést szőttek ellene Jeruzsálemben; és elmeneküle Lákisba, de utána küldöttek Lákisba, és megölték ott őt.

27 И после того времени, как Амасия отступил от Господа, составилипротив него заговор в Иерусалиме, и он убежал в Лахис. И послали за ним в Лахис, и умертвили его там.

27. Після того часу, як Амасія одступив від Господа, зложили в Ерусалимі проти його змову, й він утїк у Лахис. Та послали за ним у Лахис, і вбили його там.

28. Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin isiensä viereen Juudan kaupunkiin.

28. Ja he veivät hänen hevosilla ja hautasivat hänen isäinsä tykö Juudan kaupunkiin.

28. Ja he weit hänen hewoisilla ja hautaisit hänen Isäins tygö Judan Caupungijn.

28 And they brought him upon horses and buried him with his fathers in the city of Judah.

28. And they brought him upon horses, and buried him with his fathers in the city of Judah.

28. Og de førte ham paa Heste og begrove ham hos hans Fædre i Judas Stad.

28. Och förde honom med hästar, och begrofvo honom när sina fäder uti Juda stad.

28. Ja nemmad wisid tedda hoostega ärra ja matsid tedda mahha ta wannematte jure Juda liñna.

28. Jo kūną pargabeno ant žirgų ir palaidojo prie jo tėvų Judo mieste.

28. Und sie brachten ihn auf Rossen und begruben ihn bei seinen Vätern in der Stadt Juda's.

28. Puis on le transporta sur des chevaux, et on l'ensevelit avec ses pères dans la ville de Juda.

28. Y trajéronle en caballos, y sepultáronle con sus padres en la ciudad de Judá.

28 En zij brachten hem op paarden, en begroeven hem bij zijn vaderen in de stad van Juda.

28. A przyniósłszy go na koniach, pochowali go z ojcami jego w mieście Judzkiem.

28. És elhozák onnét lovakon, és eltemeték őt [18†] az ő atyáival, Júdának városában.

28 И привезли его на конях, и похоронили его с отцами его в городе Иудином.

28. І привезли його кіньми, й поховали його при батьках його в містї Юдиному.