8 luku

Israel pyytää itselleen kuningasta.

1. Kun Samuel oli käynyt vanhaksi, pani hän poikansa Israelin tuomareiksi.

1. Ja tapahtui, kuin Samuel vanhentui, että hän pani poikansa Israelin tuomariksi.

1. SAmuel asetti wanhettuans poicans Israelin Duomareixi.

1 And it happened, when Samuel was old, that he made his sons judges over Israel.

1. And it came to pass, when Samuel was old, that he made his sons judges over Israel.

1. Og det skete, der Samuel var gammel, da satte han sine Sønner til Dommere over Israel.

1. Då nu Samuel vardt gammal, satte han sina söner till domare öfver Israel.

1. Ja se sündis, kui Samuel wannaks sai, siis panni ta ommad poiad kohtomoistjaiks Israeli ülle.

1. Kai Samuelis paseno, paskyrė teisėjais Izraelyje savo sūnus.

1. Da aber Samuel alt ward, setzte er seine Söhne zu Richtern über Israel.

1. Quand Samuel fut devenu vieux, il établit ses fils pour juges sur Israël.

1. Y ACONTECIÓ que como Samuel se hizo viejo, puso sus hijos por jueces sobre Israel.

1 Het geschiedde nu, toen Samuel oud geworden was, zo stelde hij zijn zonen tot richters over Israel.

1. I stało się, gdy się zstarzał Samuel, że postanowił syny swe sędziami nad Izraelem.

1. És lőn, hogy a mikor Sámuel megvénhedett, az ő fiait tevé bírákká Izráel felett.

1 Когда же состарился Самуил, то поставил сыновей своих судьями надИзраилем.

1. Як зробився Самуїл старим, понастановляв сини свої суддями над Ізраїлем.

2. Hänen esikoisensa nimi oli Jooel, ja hänen toisen poikansa nimi oli Abia; nämä olivat tuomareina Beersebassa.

2. Hänen esikoisensa nimi oli Joel ja toisen Abia, jotka tuomarit olivat BerSabassa.

2. Hänen esicoisens cudzuttin Joel ja se toinen Abia jotca duomarit olit BerSabas.

2 Now the name of his firstborn was Joel and the name of his second, Abijah. They were judges in Beer-sheba.

2. Now the name of his firstborn was Joel; and the name of his second, Abiah: they were judges in Beersheba.

2. Men han førstefødte Søns Navn var Joel og hans anden Søns Abia; de var, Dommere i Beersaba.

2. Hans förstfödde son het Joel, och den andre Abia; och de voro domare i BerSaba.

2. Ja ta essimesse poia nimmi olli Joel, ja temma teise poia nimmi Abia; nemmad ollid kohtomoistjad Peersebas.

2. Jo pirmagimis sūnus buvo Joelis, o antrasis­Abija. Jie buvo teisėjai Beer Šeboje.

2. Sein erstgeborener Sohn hieß Joel und der andere Abia, und sie waren Richter zu Beer-Seba.

2. Son premier-né s'appelait Joël, et le second Abija; et ils jugeaient à Béer-Shéba.

2. Y el nombre de su hijo primogénito fué Joel; y el nombre del segundo Abías: los cuales eran jueces en Beer-seba.

2 De naam van zijn eerstgeborenen zoon nu was Joel, en de naam van zijn tweeden was Abia; zij waren richters te Ber-seba.

2. A było imię syna jego pierworodnego Joel, a imię drugiego syna jego Abija; ci byli sędziami w Beerseba.

2. Elsőszülött fiának pedig Joel volt a neve és a másodiknak Abia, kik Beérsebában [1†] bíráskodtak.

2 Имя старшему сыну его Иоиль, а имя второму сыну его Авия; они былисудьями в Вирсавии.

2. Перворідень його звався Йоил, другий же син Абія. Сї суддювали в Берсабії.

3. Mutta hänen poikansa eivät vaeltaneet hänen teitänsä, vaan olivat väärän voiton pyytäjiä, ottivat lahjuksia ja vääristivät oikeutta.

3. Mutta hänen poikansa ei vaeltaneet hänen teissänsä, vaan poikkesivat ahneuden perään, ja ottivat lahjoja, ja käänsivät oikeuden.

3. Mutta hänen poicans ei waeldanet hänen teisäns waan tulit ahnexi ja otit lahjoja ja käänsit oikeuden.

3 And his sons did not walk in his ways, but turned aside after dishonest gain and took bribes and perverted justice.

3. And his sons walked not in his ways, but turned aside after lucre, and took bribes, and perverted judgment.

3. Men hans Sønner vandrede ikke i hans Veje, men bøjede sig efter Vinding; og de toge Gave og bøjede Retten.

3. Men hans söner vandrade icke uti hans vägar; utan böjde sig efter girighet, och togo gåfvor, och förvände rätten.

3. Ja ta poiad ei käinud mitte temma tede peäl, agga nemmad noudsid kasso tagga, ja wötsid melehead, ja pöörsid öigust köwweraks.

3. Tačiau jo sūnūs nevaikščiojo jo keliais, bet pasidavė godumui, imdavo kyšius ir iškreipdavo teisingumą.

3. Aber seine Söhne wandelten nicht in seinem Wege, sondern neigten sich zum Geiz und nahmen Geschenke und beugten das Recht.

3. Et ses fils ne marchèrent point dans ses voies, mais ils s'en détournèrent pour rechercher le gain; et ils prenaient des présents, et pervertissaient le droit.

3. Mas no anduvieron los hijos por los caminos de su padre, ántes se acostaron tras la avaricia recibiendo cohecho, y pervertiendo el derecho.

3 Doch zijn zonen wandelden niet in zijn wegen; maar zij neigden zich tot de gierigheid, en namen geschenken, en bogen het recht.

3. Ale nie chodzili synowie jego drogami jego; lecz udali się za łakomstwem, i brali dary, a wywracali sąd.

3. De fiai nem járának az ő útjain, hanem a telhetetlenség után indulának, és ajándékot fogadának el, és elfordíták az igaz [2†] ítéletet.

3 Но сыновья его не ходили путями его, а уклонились в корысть и брали подарки, и судили превратно.

3. Та сини його не ходили путьми його: шукали вони користї своєї, давали підкуплювати себе й судили криво.

4. Niin kaikki Israelin vanhimmat kokoontuivat ja tulivat Samuelin tykö Raamaan

4. Niin kaikki Israelin vanhimmat kokosivat itsensä ja tulivat Samuelin tykö Ramaan,

4. NIin caicki Israelin wanhimmat cocoisit idzens ja tulit Ramathijn Samuelin tygö.

4 Then all the elders of Israel gathered themselves together and came to Samuel to Ramah.

4. Then all the elders of Israel gathered themselves together, and came to Samuel unto Ramah,

4. Da samlede sig alle de Ældste af Israel, og de kom til Samuel i Rama.

4. Så församlade sig alle äldste i Israel, och kommo till Ramath till Samuel;

4. Ja keik Israeli wannemad koggusid ja tullid Samueli jure Rama,

4. Visi Izraelio vyresnieji susirinkę atėjo pas Samuelį į Ramą

4. Da versammelten sich alle Ältesten in Israel und kamen gen Rama zu Samuel

4. Alors tous les anciens d'Israël s'assemblèrent, et vinrent vers Samuel à Rama;

4. Y todos los ancianos de Israel se juntaron, y vinieron a Samuel en Rama,

4 Toen vergaderden zich alle oudsten van Israel, en zij kwamen tot Samuel te Rama;

4. Przetoż zebrali się wszyscy starsi Izraelscy, i przyszli do Samuela do Ramaty,

4. Összegyűlének azért Izráelnek minden vénei, és elmentek Sámuelhez Rámába.

4 И собрались все старейшины Израиля, и пришли к Самуилу в Раму,

4. І посходились докупи всї громадські мужі в Ізраїлї, і прийшли до Самуїла в Раму,

5. ja sanoivat hänelle: Katso, sinä olet käynyt vanhaksi, eivätkä poikasi vaella sinun teitäsi. Niin aseta nyt meille oikeutta jakamaan kuningas, jollainen kaikilla muillakin kansoilla on.

5. Ja sanoivat hänelle: katso, sinä olet vanhentunut, ja sinun poikas ei vaella sinun teissäs. Niin aseta nyt meille kuningas, joka meitä tuomitsis, niinkuin kaikilla pakanoillakin on.

5. Ja sanoit hänelle: cadzo sinä olet wanhennut ja sinun poicas ei waella sinun teisäs aseta sinä meille Cuningas joca meitä duomidzis nijncuin caikilla pacanoillakin on.

5 And they said to him, Behold, you are old and your sons do not walk in your ways. Now make for us a king to judge us like all the nations.

5. And said unto him, Behold, thou art old, and thy sons walk not in thy ways: now make us a king to judge us like all the nations.

5. Og de sagde til ham: Se, du er blev en gammel, og dine Sønner, de vandre ikke i dine Veje; saa sæt nu en Konge over os til at dømme os, ligesom alle Hedningerne have.

5. Och sade till honom: Si, du äst vorden gammal, och dine söner gå icke uti dina vägar: så sätt nu en Konung öfver oss, den oss döma må, såsom alle Hedningar hafva.

5. Ja ütlesid ta wasto: Wata, sa olled wannaks läinud, ja so poiad ei käi mitte so tede peäl: panne nüüd kunningast meie ülle, kes meile kohhut moistab, nenda kui keik mu rahwal on.

5. ir sakė jam: ‘‘Tu pasenai, o tavo sūnūs nevaikšto tavo keliais. Paskirk mums karalių, kuris mus teistų, kaip yra visose tautose’‘.

5. und sprachen zu ihm: Siehe, du bist alt geworden, und deine Söhne wandeln nicht in deinen Wegen; so setze nun einen König über uns, der uns richte, wie alle Heiden haben.

5. Et ils lui dirent: Voici, tu es devenu vieux, et tes fils ne marchent point dans tes voies; maintenant, établis sur nous un roi pour nous juger, comme en ont toutes les nations.

5. Y dijéronle: He aquí, tú te has hecho viejo, y tus hijos no van por tus caminos, por tanto constitúyenos ahora rey que nos juzgue, como tienen todas las gentes.

5 En zij zeiden tot hem: Zie, gij zijt oud geworden, en uw zonen wandelen niet in uw wegen; zo zet nu een koning over ons, om ons te richten, gelijk al de volken hebben.

5. I rzekli mu: Otoś się ty zstarzał, a synowie twoi nie chodzą drogami twojemi; przetoż postanów nam króla, aby nas sądził, jako je wszystkie narody mają.

5. És mondának néki: Ímé te megvénhedtél, és fiaid nem járnak útaidon; most azért válaszsz [3†] nékünk királyt, a ki ítéljen felettünk, mint minden népnél szokás.

5 и сказали ему: вот, ты состарился, а сыновья твои не ходят путямитвоими; итак поставь над нами царя, чтобы он судил нас, как у прочих народов.

5. Та й промовили до його: Ти вже старенький, сини же не ходять путьми твоїми, то ж постав царя над нами, щоб нами правив, як се дїється в инших народів.

6. Mutta Samuel pahastui siitä, että he sanoivat: Anna meille kuningas jakamaan meille oikeutta. Ja Samuel rukoili Herraa.

6. Ja Samuel otti sen pahaksi, että he sanoivat: anna meille kuningas, joka meitä tuomitsis; ja Samuel rukoili Herraa.

6. Ja Samuel otti sen pahaxi että he sanoit: anna meille Cuningas joca meitä duomidzis. Ja Samuel rucoili HERra.

6 But the thing displeased Samuel when they said, Give us a king to judge us. And Samuel prayed to Jehovah.

6. But the thing displeased Samuel, when they said, Give us a king to judge us. And Samuel prayed unto the LORD.

6. Men det Ord var ondt for Samuels Øjne, at de sagde: Giv os en Konge at dømme os; og Samuel bad ydmygeligen til Herren.

6. Det behagade Samuel illa, när de sade: Få oss en Konung, den oss döma må. Och Samuel bad inför Herranom.

6. Ja se sanna olli Samueli melest pahha, kui nemmad ütlesid: Anna meile kunningast, kes meile kohhut moistab; ja Samuel pallus Jehowa.

6. Samueliui tokia kalba nepatiko, nes jie sakė: ‘‘Duok mums karalių, kuris mus teistų’‘. Ir Samuelis meldėsi Viešpačiui.

6. Das gefiel Samuel übel, daß sie sagten: Gib uns einen König, der uns richte. Und Samuel betete vor dem HERRN.

6. Et cette parole déplut à Samuel, parce qu'ils avaient dit: Donne-nous un roi pour nous juger; et Samuel pria l'Éternel.

6. Y descontentó a Samuel esta palabra que dijeron: Dános rey, que nos juzgue. Y Samuel oró a Jehová.

6 Maar dit woord was kwaad in de ogen van Samuel, als zij zeiden: Geef ons een koning, om ons te richten. En Samuel bad den HEERE aan.

6. Ale się nie podobała ta rzecz Samuelowi, że mówili: Daj nam króla, aby nas sądził; przetoż modlił się Samuel Panu.

6. Azonban Sámuelnek nem tetszék a beszéd, hogy azt mondák: Adj nékünk királyt, a ki ítéljen felettünk. És könyörge Sámuel az Úrhoz.

6 И не понравилось слово сие Самуилу, когда они сказали: дай нам царя, чтобы он судил нас. И молился Самуил Господу.

6. Самуїл же не вподобав сього, як вони промовляли: Дай нам царя, щоб нам правив. І молився Самуїл Господеві;

7. Niin Herra sanoi Samuelille: Kuule kansan ääntä kaikessa, mitä he sinulle sanovat; sillä sinua he eivät ole pitäneet halpana, vaan minut he ovat pitäneet halpana olemaan heidän kuninkaanansa.

7. Ja Herra sanoi Samuelille: kuule kansan ääntä kaikissa niissä, mitä he sinulle sanovat; sillä ei he ole sinua hyljänneet, vaan minun he ovat hyljänneet, etten minä heitä hallitsisi;

7. Ja HERra sanoi Samuelille: cuule Canssan ändä caikis nijsä cuin he owat sinulle puhunet: sillä ei he ole sinua hyljännet waan minun etten minä olis heidän Cuningans.

7 And Jehovah said to Samuel, Listen to the voice of the people in all that they say to you, for they have not rejected you, but they have rejected me, that I should not be king over them.

7. And the LORD said unto Samuel, Hearken unto the voice of the people in all that they say unto thee: for they have not rejected thee, but they have rejected me, that I should not reign over them.

7. Og Herren sagde til Samuel: Hør Folkets Røst i alt det, som de talede til dig; thi ikke dig have de forkastet, men mig have de forkastet, at jeg ikke skal regere over dem.

7. Och Herren sade till Samuel: Hör folkens röst i allt det de hafva talat dig till; förty de hafva icke förkastat dig, utan mig, att jag icke skall vara Konung öfver dem.

7. Ja Jehowa ütles Samueli wasto: Kule se rahwa sanna keikis, mis nemmad so wasto ütlewad: sest nemmad ei olle sind pölgnud, agga mind on nemmad pölgnud, et ma ei pea nende ülle kunningas ollema.

7. O Viešpats jam atsakė: ‘‘Klausyk tautos balso visame, ką jie tau sako. Juk ne tave jie atmetė, bet mane, kad jiems nekaraliaučiau.

7. Der HERR aber sprach zu Samuel: Gehorche der Stimme des Volks in allem, was sie zu dir gesagt haben; denn sie haben nicht dich, sondern mich verworfen, daß ich nicht soll König über sie sein.

7. Et l'Éternel dit à Samuel: Obéis à la voix du peuple, en tout ce qu'ils te diront; car ce n'est pas toi qu'ils ont rejeté, mais c'est moi qu'ils ont rejeté, afin que je ne règne point sur eux.

7. Y dijo Jehová a Samuel: Oye la voz del pueblo en todo lo que te dijeren: porque no te han desechado a tí, mas a mí me han desechado que no reine sobre ellos.

7 Doch de HEERE zeide tot Samuel: Hoor naar de stem des volks in alles, wat zij tot u zeggen zullen; want zij hebben u niet verworpen, maar zij hebben Mij verworpen, dat Ik geen Koning over hen zal zijn.

7. Tedy rzekł Pan do Samuela: Usłuchaj głosu ludu tego we wszystkiem, coć powiedzą; albowiem nie tobą wzgardzili, ale mną wzgardzili, iżbym nie królował nad nimi.

7. És monda az Úr Sámuelnek: Fogadd meg a nép szavát mindenben, a mit mondanak néked, mert nem téged útáltak meg, hanem engem útáltak meg, hogy ne uralkodjam felettök.

7 И сказал Господь Самуилу: послушай голоса народа во всем, что ониговорят тебе; ибо не тебя они отвергли, но отвергли Меня, чтоб Я не царствовал над ними;

7. Господь же повелїв Самуїлові: Слухай вимагання людського в усьому, чого бажають; бо не тебе вони відопхнули, нї! мене вікинули, щоб я не царював над ними;

8. Niinkuin he aina siitä päivästä, jona minä johdatin heidät tänne Egyptistä, tähän päivään asti ovat tehneet, kun ovat hyljänneet minut ja palvelleet muita jumalia, aivan niin he tekevät nyt sinullekin.

8. Niinkuin he aina tehneet ovat siitä päivästä kuin minä heidät vein Egyptistä tähän päivään asti, ja ovat minun hyljänneet ja palvelleet vieraita jumalia: niin tekevät he myös sinulle.

8. He tekewät sinulle nijncuin he aina tehnet owat sijtä päiwäst cuin minä heidän wein Egyptist tähän päiwän asti ja owat minun hyljännet ja palwellet wieraita jumalita.

8 According to all the works which they have done since the day that I brought them up out of Egypt even to this day, in that they have forsaken me and served other gods, so do they also to you.

8. According to all the works which they have done since the day that I brought them up out of Egypt even unto this day, wherewith they have forsaken me, and served other gods, so do they also unto thee.

8. Efter alle de Gerninger, som de have gjort, fra den Dag jeg opførte dem af Ægypten og indtil denne Dag, da de have forladt mig og tjent andre Guder: Saaledes gøre de ogsaa ved dig.

8. De göra dig såsom de alltid gjort hafva, ifrå den dag, då jag förde dem utur Egypten, allt intill denna dag; och hafva öfvergifvit mig, och tjent andra gudar.

8. Keik neid teggusid möda, mis nemmad on teinud sest päwast, kui ma neid Egiptussest üllestöin tännapäwani, ja on mind mahhajätnud ja teised jummalad teninud: nendasammote tewad nemmad ka sulle.

8. Taip jie elgėsi nuo tos dienos, kai juos išvedžiau iš Egipto, iki šios dienos. Jie palikdavo mane ir tarnaudavo kitiems dievams. Dabar jie ir tau daro tą patį.

8. Sie tun dir, wie sie immer getan haben von dem Tage an, da ich sie aus Ägypten führte, bis auf diesen Tag, und sie mich verlassen und andern Göttern gedient haben.

8. Conformément à toutes les actions qu'ils ont faites, depuis le jour où je les ai fait monter hors d'Égypte jusqu'à ce jour, et de même qu'ils m'ont abandonné et ont servi d'autres dieux, ils agissent aussi de même à ton égard.

8. Conforme a todas las obras que han hecho desde el día que los saqué de Egipto hasta hoy, que me han dejado, y han servido a dioses ajenos, así hacen también contigo.

8 Naar de werken, die zij gedaan hebben, van dien dag af, toen Ik hen uit Egypte geleid heb, tot op dezen dag toe, en hebben Mij verlaten en andere goden gediend; alzo doen zij u ook.

8. A według wszystkich spraw, które czynili od onego dnia, któregom je wywiódł z Egiptu, aż do dnia tego, gdy mię opuścili i służyli bogom obcym, tak też czynią i tobie.

8. Mindama cselekedetek szerint, a melyeket véghez vittek attól a naptól kezdve, a melyen kihoztam őket Égyiptomból, egészen a mai napig (hogy elhagytak engem, és idegen isteneknek szolgáltak): veled is a szerint cselekesznek.

8 как они поступали с того дня, в который Я вывел их из Египта, и до сего дня, оставляли Меня и служили иным богам, так поступают они с тобою;

8. Так само, як поводились вони з того часу, як вивів я їх із Египту, та й досї, покидали мене, і служили богам иншим, так поводяться вони й проти тебе.

9. Kuule siis heidän ääntänsä. Kuitenkin varoita heitä vakavasti ja ilmoita heille, mitkä oikeudet on kuninkaalla, joka on heitä hallitseva.

9. Kuule siis nyt heidän äänensä: kuitenkin ettäs ahkerasti todistat heitä vastaan ja ilmoitat heille kuninkaan oikeuden, joka heitä hallitseva on.

9. Cuule sijs nyt heidän änens todista ja ilmoita heille Cuningan oikeus joca heitä hallidze.

9 Now therefore listen to their voice. However you will protest solemnly to them and will show them the manner of the king who will reign over them.

9. Now therefore hearken unto their voice: howbeit yet protest solemnly unto them, and shew them the manner of the king that shall reign over them.

9. Saa hør nu deres Røst; dog at du skal vidne klarligen for dem og forkynde dem Kongens Vis, som skal regere over dem.

9. Så hör nu deras röst; dock betyga dem, och undervisa dem Konungens rätt, den öfver dem råda skall.

9. Ja nüüd kule nende sanna: ommeti, kui sa neile saad kowwaste tunnistand, siis kuluta neile ka selle kunninga öigust, kes nende ülle peab wallitsema.

9. Klausyk jų balso, tačiau iš anksto rimtai juos įspėk ir jiems paskelbk teises karaliaus, kuris jiems karaliaus’‘.

9. So gehorche nun ihrer Stimme. Doch bezeuge ihnen und verkündige ihnen das Recht des Königs, der über sie herrschen wird.

9. Maintenant donc, obéis à leur voix; seulement ne manque point de protester contre eux, et de leur déclarer comment le roi, qui régnera sur eux, les traitera.

9. Ahora pues oye su voz; mas protesta primero contra ellos declárandoles el derecho del rey, que ha de reinar sobre ellos.

9 Hoor dan nu naar hun stem; doch als gij hen op het hoogste zult betuigd hebben, zo zult gij hen te kennen geven de wijze des konings, die over hen regeren zal.

9. Przetoż teraz usłuchaj głosu ich, a wszakże oświadcz się jako najpilniej przed nimi, i oznajmij im prawo króla, który nad nimi ma królować.

9. Most azért hallgass szavukra; mindazáltal tégy ellenök bizonyságot, és add tudtokra a király hatalmát, a ki uralkodni fog felettök.

9 итак послушай голоса их; только представь им и объяви им права царя, который будет царствовать над ними.

9. Оце ж слухай їх голосу; та тільки остережи їх і поясни їм права того царя, що буде над ними царювати.

10. Niin Samuel puhui kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä pyysi kuningasta.

10. Ja Samuel sanoi kaikki Herran sanat kansalle, joka häneltä kuningasta anoi.

10. JA Samuel sanoi caicki HERran sanat Canssalle joca häneldä Cuningast anoi.

10 And Samuel told all the words of Jehovah to the people who asked of him a king.

10. And Samuel told all the words of the LORD unto the people that asked of him a king.

10. Og Samuel sagde alle Herrens Ord til Folket, som begærede en Konge af ham.

10. Och Samuel sade all Herrans ord folkena, som af honom Konung begärat hade.

10. Ja Samuel ütles keik Jehowa sannad se rahwa wasto, kes temmalt kunningast küssisid.

10. Žmonėms, kurie prašė karaliaus, Samuelis pasakė visa, ką Viešpats kalbėjo.

10. Und Samuel sagte alle Worte des HERRN dem Volk, das von ihm einen König forderte,

10. Alors Samuel dit toutes les paroles de l'Éternel au peuple, qui lui avait demandé un roi.

10. Y dijo Samuel todas las palabras de Jehová al pueblo, que le había pedido rey.

10 Samuel nu zeide al de woorden des HEEREN het volk aan, hetwelk een koning van hem begeerde.

10. A tak Samuel odniósł wszystkie słowa Paóskie do ludu, który go prosił o króla,

10. És Sámuel megmondá az Úrnak minden beszédeit a népnek, mely tőle királyt kért.

10 И пересказал Самуил все слова Господа народу, просящему у него царя,

10. І переказав Самуїл все, що глаголав Господь, людові, що допевнявсь од його царя,

11. Hän sanoi: Nämä oikeudet on kuninkaalla, joka on teitä hallitseva: Teidän poikanne hän ottaa ja panee heidät vaunumiehikseen ja ratsumiehikseen ja vaunujensa edelläjuoksijoiksi.

11. Ja sanoi: tämä pitää oleman kuninkaan oikeus, joka teitä vallitseva on: teidän poikanne ottaa hän ja panee vaunu- ja hevosmiehiksensä ja vaunuinsa edelläjuoksioiksi,

11. Tämä on Cuningan oikeus joca teitä wallidzewa on: teidän poican otta hän waunu ja hewoismiehixens ja waunuins edellä juoxiaxi.

11 And he said, This will be the manner of the king who will reign over you*: he will take your* sons and appoint them to him for his chariots and to be his horsemen and they will run before his chariots.

11. And he said, This will be the manner of the king that shall reign over you: He will take your sons, and appoint them for himself, for his chariots, and to be his horsemen; and some shall run before his chariots.

11. Og han sagde: Dette skal være Kongens Vis, som skal regere over eder: Eders Sønner skal han tage sig og sætte dem hos sine Vogne og iblandt sine Rytter og de skulle løbe frem foran hans Vogn,

11. Detta skall vara Konungs rätt, den öfver eder råda skall; edra söner skall han taga till sin vagn, och resenärar som rida för hans vagn;

11. Ja ta ütles: Se on selle kunninga öigus, kes teie ülle peab wallitsema: teie poiad wöttab temma ja panneb omma söawankritte jure, ja omma hobbosewäe alla, ja nemmad peawad temma tölla ees jooksma.

11. Ir jis sakė: ‘‘Karalius, kuris jums karaliaus, paims jūsų sūnus ir paskirs prie savo kovos vežimų ir žirgų, ir jie turės bėgti jo vežimų priekyje.

11. und sprach: Das wird des Königs Recht sein, der über euch herrschen wird: Eure Söhne wird er nehmen zu seinem Wagen und zu Reitern, und daß sie vor seinem Wagen her laufen,

11. Et il dit: Voici comment vous traitera le roi qui régnera sur vous. Il prendra vos fils, et les mettra sur ses chars et parmi ses cavaliers, et ils courront devant son char;

11. Y díjoles: Este será el juicio del rey que hubiere de reinar sobre vosotros. Tomará vuestros hijos, y ponérselos ha en sus carros, y en su gente de a caballo, para que corran delante de su carro.

11 En zeide: Dit zal des konings wijze zijn, die over u regeren zal: hij zal uw zonen nemen, dat hij hen zich stelle tot zijn wagen, en tot zijn ruiteren, dat zij voor zijn wagen henen lopen;

11. I mówił: Toć będzie prawo króla, który królować ma nad wami: Syny wasze brać będzie a osadzi nimi wozy swoje, i poczyni je jezdnymi, a będą biegać przed wozem jego;

11. És monda: A királynak, a ki uralkodni fog felettetek, ez lesz a hatalma: fiaitokat elveszi és szekér vezetőivé és lovasaivá teszi őket, és szekere előtt futnak.

11 и сказал: вот какие будут права царя, который будет царствовать над вами: сыновей вашихон возьмет и приставит их к колесницам своим и сделает всадниками своими, и будут они бегать пред колесницами его;

11. Та й говорив: Ось які будуть права в того царя, що царювати ме над вами: сини ваші забирати ме він і приставляти до возів та до коней своїх, і будуть вони бігати поперед колесницями його;

12. Myöskin hän panee heitä tuhannen- ja viidenkymmenenpäämiehiksi ja kyntämään hänen kyntöjänsä ja leikkaamaan hänen viljaansa sekä tekemään hänelle sotatarpeita ja vaunutarpeita.

12. Ja panee päämiehiksi tuhannen ja viidenkymmenen päälle, ja kyntäjiksi, joiden hänen peltonsa kyntämän pitää, ja elonleikkaajiksi eloonsa, ja sotakaluinsa ja vaunukaluinsa tekiöiksi.

12. Ja pane päämiehixi tuhannen ja wijden kymmenen päälle ja kyndäjäxi cuin hänen peldons kyndämän pitä ja elonleickaixi hänen eloons ja hänen sotacaluns ja waunucaluns tekiäxi.

12 And he will appoint them to him for captains of thousands and captains of fifties. And (he will set some) to plow his ground and to reap his harvest and to make his instruments of war and the instruments of his chariots.

12. And he will appoint him captains over thousands, and captains over fifties; and will set them to ear his ground, and to reap his harvest, and to make his instruments of war, and instruments of his chariots.

12. og han skal sætte sig dem til Høvedsmænd over tusinde og Høvedsmænd over halvtredsindstyve og til at pløje hans Pløjning og til at høste hans Høst og til at gøre hans Krigstøj og hans Vogntøj.

12. Och till höfvitsmän öfver tusende, och öfver femtio, och till åkermän, som hans åker bruka skola, och till uppskärare i hans säd, och de som göra hans harnesk, och det hans vagnar tillhörer.

12. Ja ta seab ennesele pealikkud ülle igga tuhande ja pealikkud ülle igga wiekümne, ja et nemmad peawad ta kündmist kündma ja ta leikust leikama, ja temma söariistad ja ta wankri-riistad teggema.

12. Jis paskirs juos tūkstantininkais ir penkiasdešimtininkais; jie ars jo laukus, pjaus javus ir gamins ginklus bei reikmenis karo vežimams.

12. und zu Hauptleuten über tausend und über fünfzig und zu Ackerleuten, die ihm seinen Acker bauen, und zu Schnittern in seiner Ernte, und daß sie seine Kriegswaffen und was zu seinen Wagen gehört, machen.

12. Il les prendra aussi pour en faire ses chefs de milliers, et ses chefs de cinquantaines; pour labourer ses champs, pour récolter sa moisson, et pour faire ses instruments de guerre, et l'attirail de ses chars.

12. Y ponérselos ha por coroneles, y cincuenteneros; y que aren sus aradas, y sieguen sus siegas, y que hagan sus armas de guerra, y los pertrechos de sus carros.

12 En dat hij hen zich stelle tot oversten der duizenden, en tot oversten der vijftigen; en dat zij zijn akker ploegen, en dat zij zijn oogst oogsten, en dat zij zijn krijgswapenen maken, mitsgaders zijn wapentuig.

12. Poczyni też sobie z nich pułkowniki nad tysiącami, i rotmistrze nad pięćdziesięcioma; poczyni z nich oracze ról swoich, i żeóce żniwa swego, i te, którzyby robili rynsztunki wojenne, i potrzeby do wozów jego.

12. Ezredesekké teendi őket, és hadnagyokká ötven ember felett; velök szántatja meg barázdáit, és velök végezteti aratását, készítteti hadi szerszámait és harczi szekereihez az eszközöket.

12 и поставит их у себя тысяченачальниками и пятидесятниками, и чтобы они возделывали поля его, и жали хлеб его, и делали ему воинское оружие и колесничный прибор его;

12. І щоб отаманували над півсотнями та тисячами, й орали поля його, та жали хлїб його, та щоб вирабляли йому воєнну зброю і знаряддя до возів його;

13. Ja teidän tyttärenne hän ottaa voiteiden tekijöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.

13. Ja teidän tyttärenne ottaa hän voidetten tekiöiksi, keittäjiksi ja leipojiksi.

13. Teidän tyttären otta hän apotecarixi keittäixi ja leipoixi.

13 And he will take your* daughters to be perfumers and to be cooks and to be bakers.

13. And he will take your daughters to be confectionaries, and to be cooks, and to be bakers.

13. Og eders Døtre skal han tage til at lave ham Salver og til Kokkepiger og til Bagersker.

13. Edra döttrar skall han taga sig till apothekerskor, kokerskor och bakerskor.

13. Ja teie tütred wöttab ta rohho-walmistajaks ja kokkaks ja paggariks.

13. Jūsų dukterys gamins jam kvepalus ir bus virėjos bei kepėjos.

13. Eure Töchter aber wird er nehmen, daß sie Salbenbereiterinnen, Köchinnen und Bäckerinnen seien.

13. Il prendra aussi vos filles, pour en faire des parfumeuses, des cuisinières, et des boulangères;

13. Ítem, tomará vuestras hijas, para que sean ungüenteras, cocineras, y amasadoras.

13 En uw dochteren zal hij nemen tot apothekeressen, en tot keukenmaagden, en tot baksters.

13. Córki też wasze pobierze, by gotowały rzeczy wonne, i były kucharkami i piekarkami.

13. Leányaitokat pedig elviszi kenőcskészítőknek, szakácsnéknak és sütőknek.

13 и дочерей ваших возьмет, чтоб они составляли масти, варили кушанье и пекли хлебы;

13. Дочки ж ваші забирати ме, щоб йому робили мастило, та варили та пекли;

14. Hän ottaa teidän parhaat peltonne, viinitarhanne ja öljypuunne ja antaa ne palvelijoillensa;

14. Hän ottaa myös teidän parhaat peltonne, viinamäkenne ja öljypuunne, ja antaa ne palvelioillensa;

14. Hän otta myös teidän parhat peldon wijnamäken ja öljypuun ja anda ne palwelioillens.

14 And he will take your* fields and your* vineyards and your* olive-groves, even the best of them and give them to his servants.

14. And he will take your fields, and your vineyards, and your oliveyards, even the best of them, and give them to his servants.

14. Han skal og tage eders Agre og eders Vingaarde og eders Oliegaarde, dem som ere. gode, og give sine Tjenere.

14. Edra bästa åkrar och vingårdar, och oljogårdar skall han taga och gifva sina tjenare;

14. Ja teie parremad wäljad, ja teie wina-mäed, ja teie öllipu-aiad wöttab ta ärra ja annab omma sullastele.

14. Geriausius jūsų laukus, vynuogynus ir alyvmedžių sodus jis atiduos savo tarnams.

14. Eure besten Äcker und Weinberge und Ölgärten wird er nehmen und seinen Knechten geben.

14. Il prendra aussi vos champs, vos vignes et vos oliviers les meilleurs, et les donnera à ses serviteurs.

14. Asimismo tomará vuestras tierras, vuestras viñas, y vuestros buenos olivares, y dará a sus siervos.

14 En uw akkers, en uw wijngaarden, en uw olijfgaarden, die de beste zijn, zal hij nemen, en zal ze aan zijn knechten geven.

14. Pola też wasze, i winnice wasze, i oliwnice wasze co najlepsze pobierze, a rozda sługom swoim.

14. Elveszi legjobb szántóföldeiteket, szőlőhegyeiteket és olajfás kerteiteket, és szolgáinak adja.

14 и поля ваши и виноградные и масличные сады ваши лучшие возьмет, и отдаст слугам своим;

14. З вашого поля, виноградника й оливного саду що лучше брати ме та своїм урядникам роздавати ме.

15. ja hän ottaa kymmenykset teidän kylvöstänne ja viinitarhojenne sadosta ja antaa ne hoviherroillensa ja palvelijoillensa.

15. Ja ottaa teiltä kymmenykset teidän jyvistänne ja viinastanne, ja antaa huovillensa ja palvelioillensa.

15. Sitälähin otta hän teildä kymmenexet teidän jywistän ja wijnastan ja anda huowillens ja palwelioillens.

15 And he will take the tenth of your* seed and of your* vineyards and give to his officers and to his servants.

15. And he will take the tenth of your seed, and of your vineyards, and give to his officers, and to his servants.

15. Og af eders Sæd og eders Vingaarde skal han tage Tiende og give sine Hofbetjente, og sine Tjenere.

15. Dertill skall han taga af edra säd och vingårdar tiond, och gifva sina kamererare och tjenare;

15. Ja keigest teie seemnest ja teie winamäggedest wöttab ta kümnest, ja annab omma üllematte teenridele ja omma sullastele.

15. Be to, jis ims jūsų pasėlių ir vynuogynų vaisių dešimtąją dalį ir atiduos savo valdininkams bei tarnams.

15. Dazu von eurer Saat und euren Weinbergen wird er den Zehnten nehmen und seinen Kämmerern und Knechten geben.

15. Il lèvera la dîme de vos grains et de vos vignes, et la donnera à ses eunuques et à ses serviteurs;

15. El diezmará vuestras simientes, y vuestras viñas, para dar a sus eunucos, y a sus siervos.

15 En uw zaad, en uw wijngaarden zal hij vertienen, en hij zal ze aan zijn hovelingen, en aan zijn knechten geven.

15. Przytem z zasiewków waszych, i z winnic waszych będzie brał dziesięciny, i rozda je komornikom swoim, i sługom swoim.

15. Veteményeiteket és szőlőiteket megdézsmálja, és főbb embereinek és szolgáinak adja.

15 и от посевов ваших и из виноградных садов ваших возьмет десятую часть и отдаст евнухам своим и слугам своим;

15. З вашого посїву й винограду вимагати ме десятину та й роздавати ме своїм різанцям та слугам своїм;

16. Hän ottaa myös teidän palvelijanne ja palvelijattarenne ja parhaat nuoret miehenne sekä aasinne ja teettää niillä työnsä;

16. Hän ottaa myös palvelianne ja piikanne, ja parhaat nuorukaisenne, ja aasinne, ja panee ne työhönsä.

16. Hän otta myös teidän palwelian ja pijcan ja teidän caunimmat nuorucaisen ja teidän Asin hänen töihins.

16 And he will take your* men-servants and your* maid-servants and your* finest young men and your* donkeys and put them to his work.

16. And he will take your menservants, and your maidservants, and your goodliest young men, and your asses, and put them to his work.

16. Og eders Tjenere og eders Tjenestepiger og eders udvalgte bedste unge Karle og eders Asener skal han tage og bruge til sin Gerning.

16. Och edra tjenare och tjenarinnor, och edra dägeligaste ynglingar, och edra åsnar, skall han taga, och uträtta sin ärende med.

16. Ja teie sullased, ja teie ümmardajad, ja teie parremad nored mehhed, ja teie eeslid wöttab ta ärra, ja panneb omma tö kallale.

16. Jūsų tarnus ir tarnaites, geriausius jaunuolius ir jūsų asilus panaudos savo darbams.

16. Und eure Knechte und Mägde und eure schönsten Jünglinge und eure Esel wird er nehmen und seine Geschäfte damit ausrichten.

16. Il prendra vos serviteurs et vos servantes, et l'élite de vos jeunes gens, et vos ânes, et les emploiera à ses ouvrages;

16. El tomará vuestros siervos, y vuestras siervas, y vuestros buenos mancebos, y vuestros asnos, y con ellos hará sus obras.

16 En hij zal uw knechten, en uw dienstmaagden, en uw beste jongelingen, en uw ezelen nemen, en hij zal zijn werk daarmede doen.

16. Także sługi wasze, i dziewki wasze, i młodzieóce wasze co najgrzeczniejsze będzie brał, i osły wasze pobierze, i obróci do roboty swojej.

16. Elveszi szolgáitokat, szolgálóitokat, legszebb ifjaitokat és szamaraitokat, és a maga dolgát végezteti azokkal.

16 и рабов ваших и рабынь ваших, и юношей ваших лучших, и ослов ваших возьмет и употребит на свои дела;

16. Ваші раби й рабинї як і лучших молодцїв ваших, та осли ваші брати ме і на свою роботу буде обертати;

17. ja hän ottaa kymmenykset teidän lampaistanne, ja te tulette hänen palvelijoiksensa.

17. Hän ottaa laumastanne kymmenykset: ja teidän pitää oleman hänen orjansa.

17. Hän otta teidän laumastan kymmenexet ja teidän pitä oleman hänen orjans.

17 He will take the tenth of your* flocks. And you* will be his servants.

17. He will take the tenth of your sheep: and ye shall be his servants.

17. Han skal tage Tiende af eders smaa Kvæg, og I skulle være hans Tjenere.

17. Af edra hjordar skall han taga tiond; och I måsten vara hans trälar.

17. Teie puddolojustest wöttab ta kümnest, ja teie peate temma sullased ollema.

17. Jis paims jūsų avių dešimtąją dalį, ir jūs būsite jo tarnai.

17. Von euren Herden wird er den Zehnten nehmen, und ihr müßt seine Knechte sein.

17. Il dîmera vos troupeaux, et vous serez ses esclaves.

17. Diezmará también vuestro rebaño, y finalmente seréis sus siervos.

17 Hij zal uw kudden vertienen; en gij zult hem tot knechten zijn.

17. Z bydła waszego dziesięcinę będzie brał, a wy będziecie niewolnikami jego.

17. Barmaitokat megdézsmálja, és ti szolgái lesztek néki.

17 от мелкого скота вашего возьмет десятую часть, и сами вы будете ему рабами;

17. З дрібного скота вашого буде десятину вимагати, а самі ви будете його крепаками.

18. Silloin te huudatte Herraa kuninkaanne tähden, jonka olette itsellenne valinneet, mutta hän ei silloin teitä kuule.

18. Niin te silloin huudatte kuninkaanne tähden, jonka te olette teillenne valinneet; vaan silloin ei Herra kuule teitä.

18. Cosca te silloin huudatte teidän Cuningan tähden jonga te oletta teillen walinnet silloin ei HERra teitä cuule.

18 And you* will cry out in that day because of your* king whom you* will have chosen you* and Jehovah will not answer you* in that day.

18. And ye shall cry out in that day because of your king which ye shall have chosen you; and the LORD will not hear you in that day.

18. Og naar I da raabe paa den samme Dag over eders Konge, som I have udvalgt eder, da skal Herren ikke svare eder paa den Dag.

18. När I då ropen på den tiden öfver edar Konung, som I eder utvalt hafven, så skall Herren på den tiden intet höra eder.

18. Ja kui teie sel päwal kissendate omma kunninga pärrast, kedda teie ennestele sate ärrawallitsenud: siis ei wötta Jehowa teid mitte sel päwal kuulda.

18. Tada jūs šauksite dėl karaliaus, kurį išsirinkote, bet Viešpats jūsų neišklausys’‘.

18. Wenn ihr dann schreien werdet zu der Zeit über euren König, den ihr euch erwählt habt, so wird der HERR zu derselben Zeit euch nicht erhören.

18. Vous crierez, en ce jour-là, à cause de votre roi, que vous vous serez choisi, mais l'Éternel ne vous exaucera point.

18. Y clamaréis aquel día a causa de vuestro rey que os habréis elegido: mas Jehová no os oirá en aquel día.

18 Gij zult wel te dien dage roepen, vanwege uw koning, dien gij u zult verkoren hebben, maar de HEERE zal u te dien dage niet verhoren.

18. I będziecie wołać dnia onego dla króla waszego, którego sobie obierzecie, a nie wysłucha was Pan dnia onego.

18. És panaszkodni fogtok annak idejében királyotok miatt, kit magatok választottatok, de az Úr nem fog meghallgatni akkor titeket.

18 и восстенаете тогда от царя вашего, которого вы избрали себе; и не будет Господь отвечать вам тогда.

18. Як же ви колись нарекати мете на вашого царя, що вибрали собі, тодї Господь не буде слухати вас.

19. Mutta kansa ei tahtonut kuulla Samuelin puhetta, vaan sanoi: Ei, kuningas meillä pitää olla.

19. Ja ei kansa totellut Samuelin ääntä, vaan sanoi: ei millään muotoa, vaan kuningas pitää meillä oleman,

19. Ja ei Canssa cuullut Samuelin ändä waan sanoi: ei millän muoto mutta Cuningas pitä meillä oleman.

19 But the people refused to listen to the voice of Samuel. And they said, No, but we will have a king over us

19. Nevertheless the people refused to obey the voice of Samuel; and they said, Nay; but we will have a king over us;

19. Og Folket vægrede sig ved at høre Samuels Røst, og de sagde: Ingenlunde! men der skal være en Konge over os.

19. Men folket ville intet höra Samuels röst, och sade: Ingalunda, utan en Konung måste vara öfver oss;

19. Agga rahwas törkusid Samueli sanna kuuldes ja ütlesid: Ei mitte, waid üks kunningas peab meie ülle ollema:

19. Tačiau tauta atsisakė paklusti Samuelio balsui ir sakė: ‘‘Mes norime turėti karalių,

19. Aber das Volk weigerte sich, zu gehorchen der Stimme Samuels, und sprachen: Mitnichten, sondern es soll ein König über uns sein,

19. Mais le peuple refusa d'écouter la voix de Samuel, et ils dirent: Non! mais il y aura un roi sur nous,

19. Mas el pueblo no quiso oir la voz de Samuel, ántes dijeron: No, sino rey será sobre nosotros.

19 Doch het volk weigerde Samuels stem te horen; en zij zeiden: Neen, maar er zal een koning over ons zijn.

19. Ale nie chciał lud usłuchać głosu Samuelowego; owszem mówili: Nic z tego; ale król niech będzie nad nami,

19. A nép azonban nem akart Sámuel szavára hallgatni, és mondának: Nem! hanem király legyen felettünk.

19 Но народ не согласился послушаться голоса Самуила, и сказал: нет, пусть царь будет над нами,

19. Нарід же не схотїв Самуїлової ради послухати, і каже: Нї бо таки, нехай буде царь над нам,

20. Mekin tahdomme olla niinkuin kaikki muut kansat: kuningas jakakoon meille oikeutta ja johtakoon meitä ja käyköön sotiamme.

20. Että me myös olisimme niinkuin kaikki muut pakanat, ja että meidän kuninkaamme tuomitsis meitä ja menis edellämme, kuin meidän pitää sotiman.

20. Että me myös olisim nijncuin caicki muutkin pacanat ja että meidän Cuningam duomidzis meitä ja menis meidän edelläm cosca meidän pitä sotiman.

20 that we also may be like all the nations and that our king may judge us and go out before us and fight our battles.

20. That we also may be like all the nations; and that our king may judge us, and go out before us, and fight our battles.

20. Og vi ville ogsaa være som alle Hedningerne, og vor Konge skal dømme os og drage ud for vort Ansigt og føre vore Krige.

20. Att vi ock äre såsom alle andre Hedningar; att vår Konung må döma oss, och draga ut för oss, när vi före vårt örlig.

20. Et meie ka olleksime nenda, kui keik mu rahwas, ja meie kunningas meile kohhut moistaks, ja lähhäks wälja meie ees, ja söddiks meie söddimissed.

20. kad būtume kaip visos kitos tautos, kad mūsų karalius mus teistų ir mums vadovautų kovose’‘.

20. daß wir auch seien wie alle Heiden, daß uns unser König richte und vor uns her ausziehe und unsere Kriege führe.

20. Et nous serons, nous aussi, comme toutes les nations; et notre roi nous jugera, et sortira devant nous, et conduira nos guerres.

20. Y nosotros seremos también como todas las gentes, y nuestro rey nos gobernará, y saldrá delante de nosotros, y hará nuestras guerras.

20 En wij zullen ook zijn gelijk al de volken; en onze koning zal ons richten, en hij zal voor onze aangezichten uitgaan, en hij zal onze krijgen voeren.

20. Abyśmy byli i my, jako i wszystkie narody; będzie nas sądził król nasz, a wychodząc przed nami, będzie odprawował wojny nasze.

20. És mi is úgy legyünk, mint a többi népek, hogy királyunk ítéljen minket is, és előttünk járjon, és vezesse a mi harczainkat.

20 и мы будем как прочие народы: будет судить нас царь наш, и ходить пред нами, и вести войны наши.

20. Щоб ми були рівня иншим народам, і нехай царь наш судить нас, і гетьманує над нами, і воює в наших війнах.

21. Kun Samuel kuuli kaikki kansan puheet, puhui hän ne Herralle.

21. Ja niin Samuel kuuli kaikkia niitä mitä kansa sanoi, ja puhui ne Herran korvain edessä.

21. Ja nijn Samuel cuuli caickia nijtä cuin Canssa sanoi ja julisti HERran corwain edes.

21 And Samuel heard all the words of the people and he repeated them in the ears of Jehovah.

21. And Samuel heard all the words of the people, and he rehearsed them in the ears of the LORD.

21. Der Samuel havde hørt alle Folkets Ord, da talede han dem for Herrens Øren.

21. Så hörde Samuel allt detta, som folket sade: och sade det för Herrans öron.

21. Ja Samuel kulis keik se rahwa sannad ja räkis neid Jehowa körwade ette.

21. Samuelis išklausė tautos žodžius ir perdavė juos Viešpačiui.

21. Und da Samuel alle Worte des Volks gehört hatte, sagte er sie vor den Ohren des HERRN.

21. Et Samuel entendit toutes les paroles du peuple, et les rapporta aux oreilles de l'Éternel.

21. Y oyó Samuel todas las palabras del pueblo, y recitólas en los oidos de Jehová.

21 Als Samuel al de woorden des volks gehoord had, zo sprak hij dezelve voor de oren des HEEREN.

21. A wysłuchwaszy Samuel wszystkich słów ludu, odniósł je do uszu Paóskich.

21. És miután Sámuel meghallgatta a népnek minden szavát, megmondta azokat az Úrnak.

21 И выслушал Самуил все слова народа, и пересказал их вслух Господа.

21. І вислухав Самуїл усе, що люд промовляв, та й понїс перед Господа.

22. Ja Herra sanoi Samuelille: Kuule heidän ääntänsä ja aseta heille kuningas. Niin Samuel sanoi Israelin miehille: Menkää kukin kaupunkiinne.

22. Niin sanoi Herra Samuelille: kuule heidän äänensä ja aseta heille kuningas. Ja Samuel sanoi Israelin miehille: menkäät matkaanne kukin kaupunkiinsa.

22. Nijn sanoi HERra Samuelille: cuule heidän änens ja aseta heille Cuningas. Ja Samuel sanoi Israelin miehille: mengät matcaan cukin hänen Caupungijns.

22 And Jehovah said to Samuel, Listen to their voice and make for them a king. And Samuel said to the men of Israel, Go every man to his city.

22. And the LORD said to Samuel, Hearken unto their voice, and make them a king. And Samuel said unto the men of Israel, Go ye every man unto his city.

22. Da sagde Herren til Samuel: Hør deres Røst, og lad en Konge regere over dem; og Samuel sagde til Israels Mænd: Gaar, hver til sin Stad.

22. Och Herren sade till Samuel: Hör deras röst, och gör dem en Konung. Och Samuel sade till Israels män: Går edra färde, hvar och en i sin stad.

22. Ja Jehowa ütles Samueli wasto: Kule nende sanna ja panne üks kunningas nende ülle wallitsema; ja Samuel ütles Israeli meeste wasto: Minge iggaüks omma liñna.

22. Ir Viešpats tarė Samueliui: ‘‘Klausyk jų balso ir paskirk jiems karalių’‘. Tada Samuelis tarė izraelitams: ‘‘Grįžkite kiekvienas į savo miestą’‘.

22. Der HERR aber sprach zu Samuel: Gehorche ihrer Stimme und mache ihnen einen König. Und Samuel sprach zu den Männern Israels: Geht hin, ein jeglicher in seine Stadt.

22. Et l'Éternel dit à Samuel: Obéis à leur voix, et établis-leur un roi. Et Samuel dit aux hommes d'Israël: Allez-vous-en chacun en sa ville.

22. Y Jehová dijo a Samuel: Oye su voz, y pon rey sobre ellos. Entónces Samuel dijo a los varones de Israel: Idos cada uno a su ciudad.

22 De HEERE nu zeide tot Samuel: Hoor naar hun stem, en stel hun een koning. Toen zeide Samuel tot de mannen van Israel: Gaat heen, een iegelijk naar zijn stad.

22. I rzekł Pan do Samuela: Usłuchaj głosu ich, a postanów nad nimi króla. Przetoż rzekł Samuel do mężów Izraelskich: Idźcie każdy do miasta swego.

22. És monda az Úr Sámuelnek: Hallgass szavokra, és adj nékik királyt. És Sámuel monda Izráel férfiainak: Menjetek el haza, ki-ki az ő városába.

22 И сказал Господь Самуилу: послушай голоса их и поставь им царя. И сказал Самуил Израильтянам: пойдите каждый в свойгород.

22. Господь же повелїв Самуїлові: Послухай вимагання їх і постав над ними царя. І відказав Самуїл мужам Ізрайлевим: Ідїт по домівках своїх.