17 luku

Daavid voittaa Goljatin.

1. Mutta filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaan, ja he kokoontuivat lähelle Sookoa, joka on Juudassa. Ja he leiriytyivät Sookon ja Asekan välille, Efes-Dammimiin.

1. Niin Philistealaiset kokosivat sotaväkensä sotaan, ja tulivat kokoon Sokoon, joka on Juudassa, ja asettivat leirinsä Sokon ja Asekan välille Dammimin rajalle.

1. PHilisterit cocoisit sotawäkens sotaan ja tulit cocoon Sochoon joca on Judeas asetit leirins Sochon ja Asecan wälille Dammimin rajalle.

1 Now the Philistines gathered their armies together to battle. And they were gathered together at Socoh, which belongs to Judah and encamped between Socoh and Azekah, in Ephes-dammim.

1. Now the Philistines gathered together their armies to battle, and were gathered together at Shochoh, which belongeth to Judah, and pitched between Shochoh and Azekah, in Ephesdammim.

1. Og Filisterne havde samlet deres Lejre til Krigen og samlede sig i Soko, som er i Juda; og de lejrede sig imellem Soko og imellem Aseka ved Efes-Dammim.

1. De Philisteer församlade sina härar till strid, och kommo tillhopa i Socho i Juda, och lägrade sig emellan Socho och Aseka, vid ändan af Dammin.

1. Ja Wilistid koggusid omma söawägge sötta, ja tullid kokko Soko, mis Juda pärralt, ja löid leri Soko ja Aseka wahhele ülles Ewestammimi.

1. Filistinai surinko savo kariuomenę karui. Jie susirinko Sochojo mieste, kuris priklauso Judui, ir pastatė stovyklą tarp Sochojo ir Azekos, Efesdomime.

1. Die Philister sammelten ihre Heere zum Streit und kamen zusammen zu Socho in Juda und lagerten sich zwischen Socho und Aseka bei Ephes-Dammim.

1. Or, les Philistins assemblèrent leurs armées pour combattre; et ils s'assemblèrent à Soco, qui est de Juda, et campèrent entre Soco et Azéka, à Éphès-Dammim.

1. Y LOS Filisteos juntaron sus ejércitos para la guerra, y congregáronse en Soco, que es en Judá, y asentaron campo entre Soco y Azeca en el término de Donmim.

1 En de Filistijnen verzamelden hun heir ten strijde, en verzamelden zich te Socho, dat in Juda is; en zij legerden zich tussen Socho en tussen Azeka, aan het einde van Dammim.

1. Tedy zebrali Filistynowie wojska swe, aby walczyli, a zeszli się u Sochot, które jest w Judzie, i położyli się obozem między Sochotem i między Asekiem na granicach Domim.

1. És összegyűjték a Filiszteusok seregeiket a harczra, és összegyűlének Sokónál, mely [1†] Júdában van, és táborozának Sokó és [2†] Azéka között, [3†] Efes-Dammimnál.

1 Филистимляне собрали войска свои для войны и собрались в Сокхофе,что в Иудее, и расположились станом между Сокхофом и Азеком в Ефес-Даммиме.

1. Филистії зібрали своє військо до бою, та й зійшлись в Сохотї, що в Юдеї, та й отаборились під Ефес-Даммимом між Сохотом і Азеком.

2. Saul ja Israelin miehet olivat myös kokoontuneet ja leiriytyneet Tammilaaksoon; ja he asettuivat sotarintaan filistealaisia vastaan.

2. Mutta Saul ja Israelin miehet menivät kokoon, ja asettivat leirinsä Tammilaaksoon, ja valmistivat itsensä sotimaan Philistealaisia vastaan.

2. Mutta Saul ja Israelin miehet menit cocoon ja asetit leirins tammilaxoon ja walmistit idzens sotiman Philisterejä wastan.

2 And Saul and the men of Israel were gathered together and encamped in the vale of Elah and arranged for battle against the Philistines.

2. And Saul and the men of Israel were gathered together, and pitched by the valley of Elah, and set the battle in array against the Philistines.

2. Og Saul og Israels Mænd samledes og lejrede sig i Egens Dal, og de stillede sig op til Slag imod Filisterne.

2. Men Saul och Israels män komma tillhopa, och lägrade sig i ekdalenom, och skickade sig till strid emot de Philisteer.

2. Ja Saul ja Israeli mehhed tullid kokko ja löid leri ülles tamme-orko, ja seädsid ennast Wilistide wasto taplussele.

2. Saulius ir Izraelio vyrai susirinko ir pasistatė stovyklą Elos slėnyje, ir pasiruošė kautynėms su filistinais.

2. Aber Saul und die Männer Israels kamen zusammen und lagerten sich im Eichgrunde und rüsteten sich zum Streit gegen die Philister.

2. Saül aussi et les hommes d'Israël s'assemblèrent, et campèrent dans la vallée du chêne; et ils se rangèrent en bataille contre les Philistins.

2. Y también Saul y los varones de Israel se juntaron, y asentaron el campo en el valle del Alcornoque: y ordenaron la batalla contra los Filisteos.

2 Doch Saul en de mannen van Israel verzamelden zich, en legerden zich in het eikendal; en stelden de slagorde tegen de Filistijnen aan.

2. A Saul i mężowie Izraelscy zebrali się, i położyli się obozem w dolinie Ela, i uszykowali wojsko przeciw Filistynom.

2. Saul és az Izráeliták pedig összegyűlének, és tábort ütének az Elah völgyében; és csatarendbe állának a Filiszteusok ellen.

2 А Саул и Израильтяне собрались и расположились станом в долине дуба и приготовились к войне против Филистимлян.

2. Саул же й Ізраїльське військо скупились й отаборились в долинї Теребінта та й готовились до війни з Филистіями.

3. Filistealaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja israelilaiset olivat vuorella, joka oli toisella puolella, ja laakso oli heidän välillänsä.

3. Ja Philistealaiset seisoivat vuorella siellä, ja Israelilaiset seisoivat vuorella täällä, että laakso oli heidän välillänsä.

3. Ja Philisterit seisoit wuorella siellä ja Israeliterit seisoit wuorella täällä että laxo oli heidän wälilläns.

3 And the Philistines stood on the mountain on the one side and Israel stood on the mountain on the other side and there was a valley between them.

3. And the Philistines stood on a mountain on the one side, and Israel stood on a mountain on the other side: and there was a valley between them.

3. Og Filisterne stode paa Bjerget paa hin Side, og Israeliterne stode paa Bjerget paa denne Side, og Dalen var imellem dem.

3. Och de Philisteer stodo på ett berg på hinsidon, och de Israeliter på ett berg på denna sidone, så att en del var emellan dem.

3. Ja Wilistid seisid ühhe mäe peäl siin pool, ja Israeli lapsed seisid ühhe mäe peäl seäl pool, ja org olli nende wahhel.

3. Filistinai stovėjo ant kalno vienoje kelio pusėje, o izraelitai­ant kalno kitoje; tarp jų buvo slėnis.

3. Und die Philister standen auf einem Berge jenseits und die Israeliten auf einem Berge diesseits, daß ein Tal zwischen ihnen war.

3. Or, les Philistins étaient sur la montagne d'un côté, et les Israélites sur la montagne de l'autre côté, et la vallée était entre eux.

3. Y los Filisteos estaban sobre el un monte de la una parte, e Israel estaba sobre el otro monte de la otra parte; y el valle estaba entre ellos.

3 De Filistijnen nu stonden aan een berg aan gene, en de Israelieten stonden aan een berg aan deze zijde; en de vallei was tussen hen.

3. A Filistynowie stali na górze z jednej strony, ale Izraelczycy stali na górze z drugiej strony; a dolina była między nimi.

3. És a Filiszteusok a hegyen állottak innen, az Izráeliták pedig a hegyen állottak túlfelől, úgy hogy a völgy közöttük vala.

3 И стали Филистимляне на горе с одной стороны, и Израильтяне на горе с другой стороны, а между ними быладолина.

3. Филистії стали по сїм боцї на горі, а Ізрайлитяне по тім боцї на горі, так що між ними була долина.

4. Niin filistealaisten joukoista tuli kaksintaistelija nimeltä Goljat, kotoisin Gatista. Hän oli kuuden kyynärän ja vaaksan pituinen.

4. Niin tuli Philistealaisten leiristä yksi mies heidän keskellensä, Goljat nimeltä, Gatista, kuusi kyynärää ja kämmenen leveyden pitkä.

4. NIin tuli Philisterein leirist Sangari Goliath nimeldä Gathist cuutta kynärätä ja kämmenen leweyttä pitkä.

4 And there went out a champion out of the camp of the Philistines, named Goliath, of Gath, whose height was six cubits and a span.

4. And there went out a champion out of the camp of the Philistines, named Goliath, of Gath, whose height was six cubits and a span.

4. Da udgik en Kæmper af Filisternes Lejre, hans Navn; var Goliath af Gath, han var seks Alen og en Haandbred høj.

4. Då kom framträdandes utu de Philisteers lägre en man, en kämpe, benämnd Goliath af Gath, sex alnar och en tvärhand lång;

4. Ja Wilistide leridest tulli üks mees wälja, kes teist kutsus taplema, Koljat nimmi Kati liñnast, ta olli kuus küünart ja üks waks pitk.

4. Iš filistinų stovyklos išėjo galiūnas, vardu Galijotas iš Gato, šešių uolekčių ir vieno sprindžio ūgio.

4. Da trat aus den Lagern der Philister ein Riese mit Namen Goliath von Gath, sechs Ellen und eine Handbreit hoch;

4. Alors sortit du camp des Philistins un homme qui se présenta entre les deux armées, et qui s'appelait Goliath; il était de Gath; il avait six coudées et une palme de haut.

4. Y salió un varón del campo de los Filisteos entre los dos campos, el cual se llamaba Goliat de Get, y tenía de altura seis codos y un palmo.

4 Toen ging er een kampvechter uit, uit het leger der Filistijnen; zijn naam was Goliath, van Gath; zijn hoogte was zes ellen en een span.

4. I wyszedł mąż między nie z obozu Filistyóskiego imieniem Golijat z Get, wzwyż na sześciu łokci i na piędzi.

4. És kijöve a Filiszteusok táborából egy bajnok férfiú, a kit Góliáthnak hívtak, Gáth városából való, kinek magassága hat sing és egy arasz vala.

4 И выступил из стана Филистимского единоборец, по имени Голиаф, изГефа; ростом он – шести локтей и пяди.

4. І виступив із табору Филистійського одноборець, на ймя Голіят, із Гета, ростом шістьох локот з пяддю,

5. Hänellä oli vaskikypäri päässänsä ja suomuspanssari yllänsä, ja rintahaarniska, joka painoi viisituhatta sekeliä, oli vaskea.

5. Ja hänellä oli vaskilakki päässänsä ja suomuksen kaltainen pantsari yllänsä, ja hänen pantsarinsa painoi viisituhatta sikliä vaskea,

5. Ja hänellä oli waskilacki pääsäns ja suomuxen caltainen panzari ylläns ja hänen panzarins painoi wijsi tuhatta Sicli waske.

5 And he had a helmet of brass upon his head and he was clad with a coat of mail. And the weight of the coat was five thousand shekels of brass.

5. And he had an helmet of brass upon his head, and he was armed with a coat of mail; and the weight of the coat was five thousand shekels of brass.

5. Og der var en Kobberhjelm paa hans Hoved, og han var iført en Skælbrynje, og Brynjens Vægt var fem Tusind Sekel Kobber.

5. Och hade en kopparhjelm på sitt hufvud, och ett fjällpansar uppå; och vigten på pansaret var femtusend siklar koppar;

5. Ja waskkübbar olli ta peas, ja somuste wisil tehtud raudrie ta selgas, ja se raudrie olli raske wiistuhhat sekli waske.

5. Ant galvos jis turėjo varinį šalmą ir buvo apsivilkęs šarvų marškiniais, kurie svėrė penkis tūkstančius šekelių vario.

5. und er hatte einen ehernen Helm auf seinem Haupt und einen schuppendichten Panzer an, und das Gewicht seines Panzers war fünftausend Lot Erz,

5. Il avait un casque d'airain sur la tête, et il était revêtu d'une cuirasse à écailles, et cette cuirasse pesait cinq mille sicles d'airain.

5. Y traía un almete de acero en su cabeza, vestido de unas corazas de planchas: y el peso de las corazas tenía cinco mil siclos de metal.

5 En hij had een koperen helm op zijn hoofd, en hij had een schubachtig pantsier aan; en het gewicht van het pantsier was vijf duizend sikkelen kopers;

5. A przyłbica miedziana była na głowie jego, a w karacenę łuszczastą ubierał się, a waga karaceny pięć tysięcy syklów miedzi ważyła.

5. Fején rézsisak vala és pikkelyes pánczélba volt öltözve; a pánczél súlya pedig ötezer rézsiklusnyi vala.

5 Медный шлем на голове его; и одет он был в чешуйчатую броню, и вес брони его – пять тысяч сиклей меди;

5. У мідяному шоломі на голові, в панцері ваги пять тисяч мідяних секлів;

6. Ja hänellä oli säärissään vaskivarukset ja selässään vaskikeihäs.

6. Ja vaskiset saappaat jaloissansa ja vaskikilpi hartioillansa,

6. Ja waskiset saappat hänen jalwoisans ja waski kilpi hänen hartioillans.

6 And he had greaves of brass upon his legs and a javelin of brass between his shoulders.

6. And he had greaves of brass upon his legs, and a target of brass between his shoulders.

6. Og han havde Kob berskinner over sine Fødder, og et Kobberkastespyd imellem sine Skuldre

6. Och hade kopparbenvapen uppå sin ben, och en kopparsköld på sina axlar;

6. Ja temma jalgas ollid waskplatid, ja wask-odda ta pihha peäl.

6. Variniai antblauzdžiai dengė jo blauzdas ir varinis skydas pečius.

6. und hatte eherne Beinharnische an seinen Schenkeln und einen ehernen Schild auf seinen Schultern.

6. Il avait aussi des jambières d'airain sur les jambes, et un javelot d'airain entre les épaules.

6. Y sobre sus piés traía grebas de hierro, y un escudo de acero en sus hombros.

6 En een koperen scheenharnas boven zijn voeten, en een koperen schild tussen zijn schouders;

6. Nadto nakolanki miedziane miał na nogach swoich, i tarcz miedzianą między ramionami swemi.

6. Lábán réz lábpánczél és vállain rézpaizs volt.

6 медные наколенники на ногах его, и медный щит за плечами его;

6. На ногах носив мідяні колїнники і мідяного щита за плечима.

7. Hänen peitsensä varsi oli niinkuin kangastukki, ja hänen peitsensä kärki, joka painoi kuusisataa sekeliä, oli rautaa. Ja kilvenkantaja kävi hänen edellänsä.

7. Ja hänen keihäänsä varsi oli niinkuin kankaan orsi, ja hänen keihäänsä rauta painoi kuusisataa sikliä rautaa. Ja hänen kilpensä kantaja kävi hänen edellänsä.

7. Ja hänen keihäns warsi oli nijncuin cangan orsi ja hänen keihäns rauta painoi cuusi sata Sicli rauta. Ja hänen kilpenscandaja käwi hänen edelläns.

7 And the staff of his spear was like a weaver's beam and his spear's head (weighed) six hundred shekels of iron. And his shield-bearer went before him.

7. And the staff of his spear was like a weaver's beam; and his spear's head weighed six hundred shekels of iron: and one bearing a shield went before him.

7. Og hans Spydstage var som en Væverstang, og Bladet paa hans Spyd var seks Hundrede Sekel Jern; og Skjolddrageren gik frem for hans Ansigt.

7. Och skaftet på hans spjut var såsom ett väfträ, och jernet på hans spjut höll sexhundrad siklar jern; och hans vapnedragare gick framför honom.

7. Ja ta pigi wars olli löngapoom, ja temma pigi terra wagis kuussadda sekli rauda; ja ta kilbi kandja käis temma ees.

7. Jo ieties kotas buvo kaip audėjo staklių riestuvas, o jo ieties smaigalys svėrė šešis šimtus šekelių geležies; prieš jį ėjo ginklanešys.

7. Und der Schaft seines Spießes war wie ein Weberbaum, und das Eisen seines Spießes hatte sechshundert Lot Eisen; und sein Schildträger ging vor ihm her.

7. Le bois de sa lance était comme l'ensouple d'un tisserand, et la pointe de sa lance pesait six cents sicles de fer; et celui qui portait son bouclier marchait devant lui.

7. El hasta de su lanza era como un enjullo de un telar, y el hierro de su lanza tenía seiscientos siclos de hierro, y su escudero iba delante de él.

7 En de schacht zijner spies was als een weversboom, en het lemmer zijner spies was van zeshonderd sikkelen ijzers; en de schilddrager ging voor zijn aangezicht.

7. A oszczepisko oszczepu jego jako nawój tkacki, a grot oszczepu jego miał sześć set syklów żelaza, a niosący tarcz jego szedł przed nim.

7. És dárdájának nyele olyan volt, mint a takácsok zugolyfája, dárdájának hegye pedig hatszáz siklusnyi vasból volt; és előtte megy vala, ki a paizst hordozza vala.

7 и древко копья его, как навой у ткачей; а самое копье его в шестьсот сиклей железа, и пред ним шел оруженосец.

7. Ратовище ж у його було загрубшки як ткацький вал, а сама списа важила шістьсот секлів залїза, й поперед його ходив його зброєноша.

8. Hän astui esiin ja huusi Israelin taisteluriveille sanoen: Miksi te lähditte sotaan ja asetuitte sotarintaan? Minä olen filistealainen, ja te olette Saulin palvelijoita; valitkaa joukostanne mies, joka tulee tänne minun luokseni.

8. Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukolle, ja sanoi heille: miksi te läksitte valmistamaan teitänne sotaan; enkö minä ole Philistealainen, ja te olette Saulin palveliat? valitkaat yksi teistänne, joka tulee tänne alas minun tyköni.

8. Ja hän seisatti ja huusi Israelin joucolle ja sanoi heille: mixi te läxitte walmistaman teitän sotaan: engö minä ole Philisteri ja te oletta Saulin palweliat? walitca yxi teistän joca tule tänne minun cansani.

8 And he stood and cried out to the armies of Israel and said to them, Why have you* come out to set your* battle in array? Am I not a Philistine and you* servants to Saul? Choose you* a man for you* and let him come down to me.

8. And he stood and cried unto the armies of Israel, and said unto them, Why are ye come out to set your battle in array? am not I a Philistine, and ye servants to Saul? choose you a man for you, and let him come down to me.

8. Og han stod og raabte til Israels Slagordener og sagde til dem: Hvorfor droge I ud at stille eder op til Slag er jeg ikke en Filister og I Sauls Tjenere? udvælger eder en Mand, at han kommer ned til mig.

8. Och han stod och ropade till Israels slagorden, och sade till dem: Hvi ären I utdragne till att skicka eder till strid? Är icke jag en Philisteer, och I ären Sauls tjenare? Väljer en ut af eder, som går hitneder till mig.

8. Ja ta seisis ja hüdis Israeli seätud söawäe hulkade wasto ja ütles neile: Mikspärrast ollete teie wäljaläinud endid taplussele seädma? eks minna olle Wilistimees ja teie Sauli sullased? wallitsege ennastele üks mees ärra, et ta allatulleb mo jure.

8. Jis sustojo ir šaukė Izraelio kariuomenei, sakydamas: ‘‘Kodėl išėjote kariauti? Argi aš ne filistinas, o jūs ne Sauliaus tarnai? Išrinkite vyrą, ir tegul jis ateina pas mane.

8. Und er stand und rief zu dem Heer Israels und sprach zu ihnen: Was seid ihr ausgezogen, euch zu rüsten in einen Streit? Bin ich nicht ein Philister und ihr Sauls Knechte? Erwählt einen unter euch, der zu mir herabkomme.

8. Il se présenta donc, et il cria aux troupes rangées d'Israël, et leur dit: Pourquoi sortez-vous pour vous ranger en bataille? Ne suis-je pas le Philistin, et vous, n'êtes-vous pas serviteurs de Saül? Choisissez-vous un homme, et qu'il descende contre moi;

8. Y paróse, y dió voces a los escuadrones de Israel, diciéndoles: ¿Para qué salís a dar batalla? ¿ No soy yo el Filisteo, y vosotros los siervos de Saul? Escogéd un varón de vosotros que venga contra mí.

8 Deze nu stond, en riep tot de slagorden van Israel, en zeide tot hen: Waarom zoudt gijlieden uittrekken, om de slagorde te stellen? Ben ik niet een Filistijn, en gijlieden knechten van Saul? Kiest een man onder u, die tot mij afkome.

8. I stanąwszy wołał do hufów Izraelskich, i mówił im: Nacoście wyciągnęli z wojskiem ku potykaniu? izażem ja nie jest Filistyóczyk, a wy słudzy Saulowi? Obieżcież między sobą męża, a niech mi się stawi.

8. És megállván, kiálta Izráel csatarendjeinek, és monda nékik: Miért jöttetek ki, hogy harczra készüljetek? Avagy nem Filiszteus vagyok-é én és ti Saul szolgái? Válaszszatok azért magatok közül egy embert, és jőjjön le hozzám.

8 И стал он и кричал к полкам Израильским, говоря им: зачемвышли вы воевать? Не Филистимлянин ли я, а вы рабы Сауловы? Выберите у себя человека, и пусть сойдет ко мне;

8. І виступав він та й гукав лавам Ізраїльським: Про що вийшли ви воюватись? Хиба ж я не Филистій, а ви не крепаки Саулові? Вибирайте одного з вас, щоб виступив проти мене!

9. Jos hän kykenee taistelemaan minua vastaan ja surmaa minut, niin me olemme teidän palvelijanne; mutta jos minä voitan ja surmaan hänet, niin te olette meidän palvelijamme ja palvelette meitä.

9. Jos hän voi sotia minua vastaan ja lyö minun, niin me olemme teidän palvelianne, mutta jos minä hänen voitan ja lyön hänen, niin teidän pitää oleman meidän palveliamme ja teidän pitää meitä palveleman.

9. Jos hän woi sotia minua wastan ja lyö minua nijm me olem teidän palwelian mutta jos minä hänen woitan ja lyön händä nijn teidän pitä oleman meidän palweliam ja teidän pitä meitä palweleman.

9 If he is able to fight with me and kill me, then we will be your* servants, but if I prevail against him and kill him, then you* will be our servants and serve us.

9. If he be able to fight with me, and to kill me, then will we be your servants: but if I prevail against him, and kill him, then shall ye be our servants, and serve us.

9. Dersom han kan stride med mig, og han slaar mig, da ville vi være eders Tjenere; men dersom jeg kan faa Magt over ham og slaar ham, da skulle I være vore Tjenere og tjene os.

9. Kan han strida emot mig, och slår mig, så vilje vi vara edra tjenare; varder ock jag hans öfverman, och slår honom, så skolen I vara våra tjenare, och skolen tjena oss.

9. Kui ta woib minno wasto tappelda ja lööb mind mahha, siis tahhame meie teile sullasiks jäda: agga kui minna temma peäle woimust saan ja löön tedda mahha, siis peate teie meile jäma sullasiks, ja meid tenima.

9. Jei jis sugebės nugalėti ir užmušti mane, tai mes jums tarnausime, o jei aš jį nugalėsiu ir užmušiu, tai jūs tapsite mūsų tarnais’‘.

9. Vermag er wider mich zu streiten und schlägt mich, so wollen wir eure Knechte sein; vermag ich aber wider ihn und schlage ihn, so sollt ihr unsre Knechte sein, daß ihr uns dient.

9. S'il a l'avantage, en combattant avec moi, et qu'il me tue, nous vous serons assujettis; mais si j'ai l'avantage sur lui et que je le tue, vous nous serez assujettis, et vous nous servirez.

9. Si él pudiere pelear conmigo, y me venciere, nosotros seremos vuestros siervos. Y si yo pudiere más que él, y le venciere, vosotros seréis nuestros siervos, y nos serviréis.

9 Indien hij tegen mij strijden en mij verslaan kan, zo zullen wij ulieden tot knechten zijn; maar indien ik hem overwin en hem sla, zo zult gij ons tot knechten zijn, en ons dienen.

9. Będzieli się mógł potkać ze mną, a zabije mię, będziemy waszymi niewolnikami; lecz jeźli go ja przemogę, i zabiję go, wy będziecie naszymi niewolnikami, i służyć nam będziecie. Nadto rzekł Filistyóczyk:

9. Ha azután meg bír velem vívni és engem legyőz: akkor mi a ti szolgáitok leszünk; ha pedig én győzöm le őt és megölöm: akkor ti legyetek a mi szolgáink, hogy szolgáljatok nékünk.

9 если он может сразиться со мною и убьет меня, то мы будем вашими рабами; если же я одолею его и убью его, то вы будете нашими рабами и будете служить нам.

9. Коли зможе боротись зо мною та подужає мене, то ми будемо вашими рабами; коли ж я переважу його та подужаю, так ви будете нашими рабами і мусите нам служити.

10. Ja filistealainen sanoi vielä: Minä olen tänä päivänä häväissyt Israelin taistelurivit. Antakaa tänne mies, niin me taistelemme keskenämme.

10. Ja Philistealainen sanoi: minä häpäisin tänäpänä Israelin sotajoukon; antakaat minulle mies, me sodimme keskenämme.

10. Ja Philisteri sanoi: minä häwäisin tänäpänä Israelin sotajoucon andacat minulle mies me sodim keskenäm.

10 And the Philistine said, I defy the armies of Israel this day. Give me a man, that we may fight together.

10. And the Philistine said, I defy the armies of Israel this day; give me a man, that we may fight together.

10. Fremdeles sagde Filisteren: Jeg har forhaanet Israels Slagordener paa denne Dag; giver mig en Mand, saa ville vi stride sammen.

10. Och Philisteen sade: Jag hafver i denna dag gjort Israels här en skam; låter mig få en, och låter oss strida med hvarannan.

10. Ja se Wilistimees ütles: Minna ollen tännapääw Israeli söawäe hulgad laimanud, andke mulle üks mees wälja, et meie teine teisega tapleme.

10. Filistinas tarė: ‘‘Aš šiandien tyčiojuos iš Izraelio kariuomenės; duokite vyrą, kad su manim kautųsi’‘.

10. Und der Philister sprach: Ich habe heutigestages dem Heer Israels Hohn gesprochen: Gebt mir einen und laßt uns miteinander streiten.

10. Et le Philistin dit: J'ai insulté aujourd'hui les troupes rangées d'Israël. Donnez-moi un homme, et nous combattrons ensemble.

10. Y añadió el Filisteo: Yo he deshonrado hoy el campo de Israel: dádme varón que pelee conmigo.

10 Verder zeide de Filistijn: Ik heb heden de slagorden van Israel gehoond, zeggende: Geeft mij een man, dat wij te zamen strijden!

10. Jam dziś urągał hufom Izraelskim; dajcie mi męża, a niech czyni ze mną pojedynkiem.

10. Monda továbbá a Filiszteus: Én gyalázattal illetém a mai napon Izráel seregét, állítsatok azért ki ellenem egy embert, hogy megvívjunk egymással.

10 И сказал Филистимлянин: сегодня я посрамлю полки Израильские; дайте мне человека, и мы сразимся вдвоем.

10. І говорив Филистій: отсе я поругав полки Ізраїльські; дайте ж менї чоловіка, а ми поборемось у двох!

11. Kun Saul ja koko Israel kuuli nämä filistealaisen puheet, valtasi heidät kauhu, ja he pelkäsivät suuresti.

11. Kuin Saul ja koko Israel kuuli nämät Philistealaisten puheet, hämmästyivät he, ja pelkäsivät suuresti.

11. Cosca Saul ja coco Israel cuuli nämät Philisterin puhet hämmästyit he ja pelkäisit suurest.

11 And when Saul and all Israel heard those words of the Philistine, they were dismayed and greatly afraid.

11. When Saul and all Israel heard those words of the Philistine, they were dismayed, and greatly afraid.

11. Der Saul og al Israel hørte disse Filisternes Ord, da bleve de forf ærdede, og de frygtede saare.

11. Då Saul och hela Israel hörde dessa Philisteens ord, förskräckte de sig, och fruktade sig storliga.

11. Ja Saul ja keik Israel kuulsid need Wilistimehhe sannad, ja ehmatasid ärra ja kartsid wägga.

11. Saulius ir visas Izraelis, išgirdę šituos filistino žodžius, labai nusigando.

11. Da Saul und ganz Israel diese Rede des Philisters hörten, entsetzten sie sich und fürchteten sich sehr.

11. Et Saül et tous les Israélites, ayant entendu ces paroles du Philistin, furent effrayés, et eurent une fort grande peur.

11. Y oyendo Saul y todo Israel estas palabras del Filisteo, fueron espantados, y hubieron gran miedo.

11 Toen Saul en het ganse Israel deze woorden van den Filistijn hoorden, zo ontzetten zij zich, en vreesden zeer.

11. A usłyszawszy Saul i wszystek Izrael te słowa Filistyóczyka, ulękli się, i strwożyli się bardzo.

11. Mikor pedig meghallotta Saul és az egész Izráel a Filiszteusnak ezt a beszédét, megrettenének és igen félnek vala.

11 И услышали Саул и все Израильтяне эти слова Филистимлянина, и очень испугались и ужаснулись.

11. Почувши Саул і ввесь Ізраїль сї Филистієві речі, вжахнулись і полякались вельми.

12. Mutta Daavid oli sen efratilaisen miehen poika Juudan Beetlehemistä, jonka nimi oli Iisai, ja tällä oli kahdeksan poikaa; hän oli Saulin aikana jo vanha, iäkäs mies.

12. Mutta David oli Ephratin miehen poika Juudan Betlehemistä, joka kutsuttiin Isai, hänellä oli kahdeksan poikaa, ja oli vanha mies Saulin aikaan ja ijällinen miesten seassa.

12. Mutta Dawid oli yhden Ephrathin miehen poica Judean Bethlehemist joca cudzuttin Isai hänellä oli cahdexan poica ja oli wanha mies Saulin aicaan ja ijällinen miesten seas.

12 Now David was the son of that Ephrathite of Bethlehem in Judah, whose name was Jesse. And he had eight sons and the man was an old man in the days of Saul, stricken (in years) among men.

12. Now David was the son of that Ephrathite of Bethlehemjudah, whose name was Jesse; and he had eight sons: and the man went among men for an old man in the days of Saul.

12. Men David var hin efratitiske Mands Søn fra Bethlehem i Juda. hvis Navn var Isai og, som havde otte Sønner; og Manden var gammel i Sauls Dage og kommen til Aars iblandt Mændene.

12. Men David var en Ephratisk mans son, af BethLehem Juda, som het Isai; han hade åtta söner, och var en gammal man i Sauls tid, och var ålderstigen ibland män.

12. Ja Tawet olli Ewratimehhe poeg Petlemmast Juda-maalt ja temma nimmi olli Isai, ja tal olli kahheksa poega, ja se mees olli Sauli päiwil wanna ja ellatand.

12. Dovydas buvo efratiečio Jesės iš Judo Betliejaus sūnus. Jesė turėjo aštuonis sūnus, jis pats Sauliaus dienomis buvo pasenęs ir vienas iš seniausių vyrų.

12. David aber war jenes ephrathischen Mannes Sohn von Bethlehem-Juda, der hieß Isai; der hatte acht Söhne und war ein alter Mann zu Sauls Zeiten und war betagt unter den Männern.

12. Or, David était fils de cet homme éphratien, de Bethléhem de Juda, nommé Isaï, qui avait huit fils, et cet homme, au temps de Saül, était avancé en âge.

12. Y David era hijo de un varón Eufrateo de Belén de Judá, cuyo nombre era Isaí, el cual tenía ocho hijos: y era este hombre en el tiempo de Saul viejo, y de grande edad entre los hombres.

12 David nu was de zoon van den Efrathischen man van Bethlehem-juda, wiens naam was Isai, en die acht zonen had, en in de dagen van Saul was hij een man, oud, afgaande onder de mannen.

12. (A Dawid był synem męża Efratejczyka z Betlehem Juda, którego imię Isaj, który miał ośm synów, a ten był za dni Saulowych stary i podeszły w leciech.

12. És Dávid, Júda városából, Bethlehemből való amaz Efratita embernek volt a fia, a kit Isainak hívtak, a kinek nyolcz fia volt, és e férfiú a Saul idejében vén ember vala, emberek közt korban előhaladt.

12 Давид же был сын Ефрафянина из Вифлеема Иудина, по имени Иессея, у которого было восемь сыновей. Этот человек во дни Саула достиг старости и был старший между мужами.

12. Давид же та був син одного Ефратїя із Бетлеєма Юдиного, на ймя Ессея, що було в його вісїм синів. За Саулового віку був се старий чоловік і геть то старший між мужами.

13. Ja Iisain kolme vanhinta poikaa oli seurannut Saulia sotaan; ja näiden hänen kolmen sotaan lähteneen poikansa nimet olivat: esikoisen Eliab, toisen Abinadab ja kolmannen Samma.

13. Ja kolme Isain vanhimpaa poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan; hänen kolmen poikansa nimet, jotka olivat menneet sotaan olivat Eliab esikoinen, ja toinen Abinadab ja kolmas, Samma.

13. Ja colme Isain wanhimbata poica olit lähtenet Saulin cansa sotaan wanhin cudzuttin Eliab toinen AbiNadab ja colmas Sammah.

13 And the three eldest sons of Jesse had gone after Saul to the battle. And the names of his three sons who went to the battle were Eliab the firstborn and next to him Abinadab and the third Shammah.

13. And the three eldest sons of Jesse went and followed Saul to the battle: and the names of his three sons that went to the battle were Eliab the firstborn, and next unto him Abinadab, and the third Shammah.

13. Og de tre ældste Isais Sønner vare gangne med Saul i Krigen; men hans tre Sønners Navne, som vare gangne i Krigen, vare Eliab den førstefødte, og Abinadab den næstældste, og Samma den tredje.

13. Och de tre äldste Isai söner voro dragne med Saul till stridena; och var detta deras namn: Eliab den förstfödde, AbiNadab den andre, och Samma den tredje.

13. Ja Isai kolm wannemat poega ollid ärra läinud, nemmad käisid Sauli järrel söas, ja temma kolme poia nimmed, kes sötta läinud, ollid: Eliab se keigewannem ja ta järgminne Abinadab ja Samma kolmas.

13. Trys vyresnieji Jesės sūnūs išėjo su Sauliumi į karą: pirmagimis Eliabas, antrasis Abinadabas ir Šama.

13. Und die drei ältesten Söhne Isais waren mit Saul in den Streit gezogen und hießen mit Namen: Eliab, der erstgeborene, Abinadab, der andere, und Samma, der dritte.

13. Les trois plus grands fils d'Isaï s'en étaient allés, et avaient suivi Saül à la guerre. Et ses trois fils qui étaient allés à la guerre, s'appelaient, l'aîné Éliab, le second Abinadab, et le troisième Shamma.

13. Y los tres hijos mayores de Isaí habían ido a seguir a Saul en la guerra. Y los nombres de sus tres hijos, que habían ido a la guerra eran, Eliab el primogénito: el segundo Abinadab: y el tercero Samma.

13 En de drie grootste zonen van Isai gingen heen; zij volgden Saul na in den krijg. De namen nu zijner drie zonen, die in den krijg gingen, waren: Eliab, de eerstgeborene, en zijn tweede Abinadab, en de derde Samma.

13. I poszli trzej synowie Isajego starsi za Saulem na wojnę; a imiona trzech synów jego, którzy poszli na wojnę, są te: Elijab pierworodny, a wtóry po nim Abinadab, a trzeci Samma;

13. És Isainak három idősebbik fia Saullal elment a háborúba. Az ő három fiának pedig, a kik a háborúba menének, ezek valának neveik: az idősebbik Eliáb, a második Abinádáb és a harmadik Samma.

13 Три старших сына Иессеевы пошли с Саулом на войну; имена трех сыновей его, пошедших на войну: старший – Елиав, второйза ним – Аминадав, и третий – Самма;

13. Троє ж старших синів Ессеєвих пійшли з Саулом на війну. Сі троє синів його звались: найстарший Еліяв, другий за ним Аминадаб, а третий Самма.

14. Daavid oli nuorin. Ja nuo kolme vanhinta olivat seuranneet Saulia.

14. Ja David oli nuorin; vaan ne kolme vanhinta menivät Saulin kanssa.

14. Mutta Dawid oli heistä nuorin. Nämät colme Isain wanhimbata poica olit lähtenet Saulin cansa sotaan.

14 And David was the youngest and the three eldest followed Saul.

14. And David was the youngest: and the three eldest followed Saul.

14. Men David var den yngste, og de tre ældste var gangne med Saul.

14. Men David var den yngste. Då nu de tre äldste voro utdragne med Saul till stridena,

14. Ja Tawet olli se norem; ja need kolm wannemat ollid Sauli järrele läinud.

14. Dovydas buvo jauniausias. Trys vyresnieji išėjo su Sauliumi,

14. David aber war der jüngste. Da aber die drei ältesten mit Saul in den Krieg zogen,

14. Et David était le plus jeune; et les trois plus grands suivaient Saül.

14. Y David era el menor. Y habiendo ido los tres mayores tras Saul,

14 En David was de kleinste; en de drie grootsten waren Saul nagevolgd.

14. Lecz Dawid był najmłodszy; a tak trzej najstarsi poszli byli za Saulem.)

14. És Dávid volt a legkisebbik. Mikor pedig a három idősebb elment Saul után:

14 Давид же был меньший. Трое старших пошли с Саулом,

14. Давид же був найменьший; три старші пійшли з Саулом.

15. Mutta Daavid lähti tuontuostakin Saulin luota Beetlehemiin kaitsemaan isänsä lampaita.

15. Mutta David meni kotiansa jälleen Saulin tyköä, kaitsemaan isänsä lampaita Betlehemiin.

15. Nijn Dawid meni cotians jällens Saulin tykö caidzeman Isäns lambaita Bethlehemijn.

15 Now David went to and fro from Saul to feed his father's sheep at Bethlehem.

15. But David went and returned from Saul to feed his father's sheep at Bethlehem.

15. Og David var gaaet og vendt tilbage fra Saul at vogte sin Faders Smaakvæg i Bethlehem.

15. Gick David åter hem ifrå Saul, till att vakta sins faders får i BethLehem.

15. Agga Tawet olli Sauli jurest jälle taggasi läinud, omma issa lambad hoidma, Petlemma.

15. o Dovydas sugrįžo iš Sauliaus pas tėvą į Betliejų avių ganyti.

15. ging David ab und zu von Saul, daß er die Schafe seines Vaters hütete zu Bethlehem.

15. Et David allait et revenait d'auprès de Saül pour paître les brebis de son père, à Bethléhem.

15. David había ido y vuelto de con Saul, para apacentar las ovejas de su padre en Belén.

15 Doch David ging henen, en kwam weder van Saul, om zijns vaders schapen te weiden te Bethlehem.

15. Dawid tedy odchodził i wracał się od Saula, aby pasł trzody ojca swego w Betlehem.

15. Dávid elméne és visszatére Saultól, hogy atyjának juhait őrizze Bethlehemben.

15 а Давид возвратился от Саула, чтобы пасти овец отца своего в Вифлееме.

15. Давид же вернув був од Саула додому, щоб у Бетлеємі доглядати батькової отари.

16. Ja filistealainen astui esiin haastaen taisteluun joka aamu ja ilta, neljänäkymmenenä päivänä.

16. Ja Philistealainen tuli varhain aamulla ja ehtoona, ja sitä tekoa hän teki neljäkymmentä päivää.

16. Mutta Philisteri tuli warhain amulla ja ehtona ja sitä teco hän teki neljäkymmendä päiwä.

16 And the Philistine drew near morning and evening and presented himself forty days.

16. And the Philistine drew near morning and evening, and presented himself forty days.

16. Og Filisteren kom frem om Morgenen og om Aftenen og stilled sig frem i fyrretyve Dage.

16. Men den Philisteen trädde fram både morgon och afton, och stod der i fyratio dagar.

16. Ja se Wilistimees tulli hom̃iko ja öhto nende liggi, ja nenda tulli ta siñna seisma nellikümmend päwa.

16. Filistinas keturiasdešimt dienų kiekvieną rytą ir vakarą išeidavo ir rodydavo save.

16. Aber der Philister trat herzu frühmorgens und abends und stellt sich dar vierzig Tage.

16. Et le Philistin s'approchait matin et soir, et il se présenta ainsi pendant quarante jours.

16. Venía pues aquel Filisteo por la mañana y a la tarde, y presentábase por cuarenta dias.

16 De Filistijn nu trad toe, des morgens vroeg en des avonds. Alzo stelde hij zich daar veertig dagen lang.

16. Ale Filistyóczyk wychadzał wstawając rano i wieczór, i stawał przez czterdzieści dni.

16. A Filiszteus pedig előjön vala reggel és estve, és kiáll vala negyven napon át.

16 И выступал Филистимлянин тот утром и вечером и выставлял себя сорок дней.

16. Та Филистій виходив рано й вечір і показував себе сорок днїв уже.

17. Ja Iisai sanoi pojallensa Daavidille: Ota veljillesi eefa-mitta näitä paahdettuja jyviä ja nämä kymmenen leipää, ja vie ne kiiruusti leiriin veljillesi.

17. Ja Isai sanoi pojallensa Davidille: ota veljilles tämä epha kuivatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipää, ja vie ne leiriin veljeis tykö,

17. Ja Isai sanoi Dawidille pojallens: ota sinun weljelles tämä Epha cuiwatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipä ja juoxe leirijn weljeis tygö.

17 And Jesse said to David his son, Take now for your brothers an ephah of this parched grain and these ten loaves and carry (them) quickly to the camp to your brothers.

17. And Jesse said unto David his son, Take now for thy brethren an ephah of this parched corn, and these ten loaves, and run to the camp to thy brethren;

17. Og Isai sagde til David, sin Søn: Kære, tag til dine Brødre denne Efa risted Aks og disse ti Brød og løb til Lejren til dine Brødre.

17. Och Isai sade till sin son David: Tag åt dina bröder detta epha af torkad ax, och dessa tio bröd, och löp bort i hären till dina bröder;

17. Ja Isai ütles omma poiale Tawetile: Et wötta ja wi omma wendadele se pool wakka tango ja need kümme leiba, ja wi joostes neid leri omma wendadele,

17. Jesė sakė savo sūnui Dovydui: ‘‘Imk efą paskrudintų grūdų bei dešimt duonos kepalų ir skubiai nunešk į stovyklą savo broliams.

17. Isai aber sprach zu seinem Sohn David: Nimm für deine Brüder dieses Epha geröstete Körner und diese zehn Brote und lauf ins Heer zu deinen Brüdern,

17. Et Isaï dit à David, son fils: Prends-donc pour tes frères cet épha de froment rôti et ces dix pains, et porte-les promptement au camp, à tes frères;

17. E Isaí dijo a David su hijo: Toma ahora para tus hermanos un efa de esta cebada tostada, y estos diez panes, y llévalo presto al campo a tus hermanos.

17 En Isai zeide tot zijn zoon David: Neem toch voor uw broeders een efa van dit geroost koren, en deze tien broden, en breng ze terloops in het leger tot uw broederen.

17. I rzekł Isaj do Dawida, syna swego: Weźmij teraz braciom swym to efa prażma, i dziesięcioro chleba tego, a bież do obozu do braci swych.

17. És monda Isai az ő fiának, Dávidnak: Vedd testvéreid számára ezt az efa pergelt búzát és ezt a tíz kenyeret, és sietve vidd el a táborba testvéreidhez.

17 И сказал Иессей Давиду, сыну своему: возьми для братьев своих ефу сушеных зерен и десять этих хлебов и отнеси поскорее в стан к твоим братьям;

17. От і звелїв раз Ессей синові свойму Давидові: Возьми лишень братам твоїм ефу піджареного зерна та десять боханцїв хлїба та віднеси хутенько братам у табір;

18. Ja vie nämä kymmenen juustoa tuhannenpäämiehelle. Tiedustele veljiesi vointia ja hanki varmuus, että lähetys on heille saapunut.

18. Ja kanna nämät kymmenen tuoretta juustoa päämiehelle; ja etsi veljiäs, jos he rauhassa ovat, ja pane mielees, mitä he sinulle käskevät.

18. Ja nämät kymmenen tuoretta juusto ja canna ne päämiehille ja edzi weljejäs jos he rauhas owat ja pane mielees mitä he sinulle käskewät.

18 And bring these ten cheeses to the captain of their thousand. And look how your brothers fare and take their pledge.

18. And carry these ten cheeses unto the captain of their thousand, and look how thy brethren fare, and take their pledge.

18. Men diss ti ferske Oste skal du bringe til Høvedsmanden over de tusinde; og du skal se til dine Brødre, om det gaar dem vel, og du skal medtag et Pant fra dem.

18. Och dessa tio blöta ostar, och få höfvitsmannenom; och besök dina bröder, om dem väl går, och tag vara uppå hvad de säga dig.

18. Ja need kümme pimajuusto pead sa pealikkule wima, kes ülle tuhhande; ja katsu, kas so wendade kässi hästi käib, ja wötta neist üks täht.

18. Dešimt šitų sūrių nunešk savo brolių tūkstantininkui. Pasiteirauk, kaip sekasi tavo broliams, ir sugrįžęs pranešk man’‘.

18. und diese zehn frischen Käse und bringe sie dem Hauptmann und besuche deine Brüder, ob's ihnen wohl gehe, und nimm, was sie dir befehlen.

18. Tu porteras aussi ces dix fromages de lait au capitaine de leur millier; et tu visiteras tes frères pour savoir s'ils se portent bien; et tu m'en apporteras des nouvelles certaines.

18. Y estos diez quesos de leche llevarás al capitán, y vé a ver a tus hermanos, si están buenos, y tomarás prendas de ellos.

18 Maar breng deze tien melkkazen aan de oversten over duizend; en gij zult uw broederen bezoeken, of het hun welga, en gij zult van hen pand medenemen.

18. A tych dziesięć młodych serów doniesiesz rotmistrzowi; a bracią swą nawiedziwszy dowiesz się, jako się mają, i zastawę ich wydźwigniesz.

18. Ezt a tíz sajtot pedig vidd el az ezredesnek, és látogasd meg testvéreidet, hogy jól vannak-é, és hozz tőlük jelt.

18 а эти десять сыров отнеси тысяченачальнику и наведайся о здоровье братьев и узнай о нуждах их.

18. А сї десять молочних сирів однеси гетьманові, та довідайся, яково там братам твоїм, та чого б їм треба.

19. Saul ja he ynnä kaikki Israelin miehet ovat Tammilaaksossa sotimassa filistealaisia vastaan.

19. Mutta Saul ja he kaikki Israelin miehet olivat Tammilaaksossa ja sotivat Philistealaisia vastaan.

19. Mutta Saul ja he ja caicki Israelin miehet olit tammilaxos ja sodeit Philisterejä wastan.

19 Now Saul and they and all the men of Israel, were in the valley of Elah, fighting with the Philistines.

19. Now Saul, and they, and all the men of Israel, were in the valley of Elah, fighting with the Philistines.

19. Og Saul og de og alle Israels Mænd vare i Egens Dal for at stride imod Filisterne.

19. Men Saul, och de, och alle Israels män voro i ekdalenom, och stridde emot de Philisteer.

19. Ja Saul ja nemmad ja keik Israeli mehhed, need ollid tamme-orgus söddimas Wilistide wasto.

19. Saulius, Dovydo broliai ir visi Izraelio vyrai buvo Elos slėnyje ir kariavo su filistinais.

19. Saul aber und sie und alle Männer Israels waren im Eichgrunde und stritten wider die Philister.

19. Or, Saül, et eux, et tous les hommes d'Israël étaient dans la vallée du chêne, combattant contre les Philistins.

19. Y Saul, y ellos, y todos los de Israel estaban al valle del Alcornoque peleando con los Filisteos.

19 Saul nu, en zij, en alle mannen van Israel waren bij het eikendal met de Filistijnen strijdende.

19. A Saul, i oni, i wszyscy synowie Izraelscy leżeli w dolinie Ela, walcząc przeciwko Filistynom.

19. Saul pedig azokkal együtt és az egész Izráel az Elah völgyében valának, hogy harczolnának a Filiszteusok ellen.

19 Саул и они и все Израильтяне находились в долине дуба и готовились к сражениюс Филистимлянами.

19. Саул же й вони й усе Ізраїлське військо стояли в Теребинтовій долинї, і ладились до бою з Филистіями.

20. Varhain seuraavana aamuna Daavid jätti lampaat vartijan haltuun, otti kantamuksensa ja lähti matkalle, niinkuin Iisai oli häntä käskenyt. Kun hän tuli leiriin, lähti sotaväki taistelurintaan ja nosti sotahuudon.

20. Niin David nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun, kantoi ja meni matkaansa, niinkuin Isai häntä käskenyt oli, ja tuli leiriin, ja sotaväki oli lähtenyt ulos sotaan, ja huusivat suurella äänellä sotimaan.

20. Nijn Dawid nousi warhain amulla ja jätti paimenen haldun lambat candoi ja meni matcaans nijncuin Isai händä käskenyt oli ja tuli waunuin paicalle. Silloin olit sotawäki lähtenet ja walmistanet idzens sotaan ja huusit suurest sotiman.

20 And David rose up early in the morning and left the sheep with a keeper and took and went as Jesse had commanded him. And he came to the place of the wagons as the army which was going forth to the fight shouted for the battle.

20. And David rose up early in the morning, and left the sheep with a keeper, and took, and went, as Jesse had commanded him; and he came to the trench, as the host was going forth to the fight, and shouted for the battle.

20. Da stod David tidlig op om Morenen og overlod Smaakvæget til en Vogter, og han tog hine Sager og gik, saaledes som Isai havde befalet ham; og han kom til Vognborgen, og Hæren var uddragen i Slagordenen, og de havde raabt ud til Slag.

20. Då stod David bittida upp om morgonen, och befallde fåren herdanom; lade uppå sig, och gick åstad, såsom Isai honom budit hade, och kom till vagnborgena; och hären var utdragen, och hade skickat sig, och de skriade i stridene.

20. Ja Tawet tousis hom̃iko warra ülles ja jättis puddolojuksed hoidja kätte, ja wöttis keik sedda ja läks ärra, nenda kui Isai tedda olli käsknud; ja ta tulli wankritte leri jure, ja se wäggi läks wälja ennast seädma taplussele ja öiskasid taplussele.

20. Dovydas, atsikėlęs anksti rytą ir palikęs avis sargui, paėmė maistą ir išėjo, kaip tėvas buvo įsakęs. Jam atėjus į stovyklą, kariuomenė buvo išsirikiavusi kautynėms ir šaukė prieš mūšį.

20. Da machte sich David des Morgens früh auf und ließ die Schafe dem Hüter und trug und ging hin, wie ihm Isai geboten hatte und kam zur Wagenburg. Und das Heer war ausgezogen und hatte sich gerüstet, und sie schrieen im Streit.

20. David se leva donc de bon matin, laissa les brebis à un gardien, prit sa charge, et s'en alla, comme Isaï lui avait commandé, et arriva au retranchement. Or, l'armée sortait pour se ranger en bataille, et poussait des cris de guerre;

20. Y David se levantó de mañana, y dejando las ovejas a la guarda, cargóse y fuése, como Isaí le mandó: y vino a la trinchera al ejército, el cual había salido a la ordenanza, y ya tocaban alarma en batalla.

20 Toen maakte zich David des morgens vroeg op, en hij liet de schapen bij den hoeder, en hij nam het op, en ging henen, gelijk als Isai hem bevolen had; en hij kwam aan den wagenburg, als het heir in slagorde uittoog, en men ten strijde riep.

20. Wstawszy tedy Dawid rano na świtaniu, a poruczywszy trzodę stróżowi, wziął to na się, i szedł, jako mu był rozkazał Isaj, i przyszedł do obozu; a wojsko wyszło było do szyku, i okrzyk uczyniło ku potykaniu.

20. Felkele azért Dávid korán reggel, és a nyájat egy pásztorra bízván, felvette a terhet és elment, a mint meghagyta néki Isai; és eljutott a tábor kerítéséhez; a sereg pedig, mely kivonult csatarendben, hadi zajt támasztott.

20 И встал Давид рано утром, и поручил овец сторожу, и, взяв ношу, пошел, как приказал ему Иессей, и пришел к обозу, когда войско выведено было в строй и с криком готовилось к сражению.

20. І здав Давид назавтра вранцї рано отару пастухові, забрав усе та й пійшов у дорогу, як наказав йому Ессей. Як прийшов же до обозу, саме тодї вирушило військо боєвими лавами, й знявсь військовий крик.

21. Ja Israel ja filistealaiset asettuivat sotarintaan toisiansa vastaan.

21. Sillä Israel ja Philistealaiset olivat valmistaneet itsensä sotimaan toinen toistansa vastaan.

21. Sillä Israel ja Philisterit olit walmistanet idzens sotiman toinen toistans wastan.

21 And Israel and the Philistines put the battle in array, army against army.

21. For Israel and the Philistines had put the battle in array, army against army.

21. Og Israel havde stillet sig op imod Filisterne, Slagorden imod Slagorden.

21. Ty Israel hade skickat sig; så voro ock de Philisteer redo emot deras här.

21. Ja Israel ja Wilistid ollid ennast taplusseleseädnud, wäehulgad wäehulkade wasto.

21. Izraelitai ir filistinai stovėjo išsirikiavę kautynėms vieni prieš kitus.

21. Denn Israel hatte sich gerüstet; so waren die Philister wider ihr Heer auch gerüstet.

21. Et les Israélites et les Philistins avaient rangé armée contre armée.

21. Porque así los Israelitas como los Filisteos estaban en ordenanza, escuadrón contra escuadrón.

21 En de Israelieten en Filistijnen stelden slagorde tegen slagorde.

21. A już byli uszykowali Izraelczycy i Filistynowie wojsko przeciwko wojsku.

21. És csatarendbe állának Izráel és a Filiszteusok, csatarend csatarend ellen.

21 И расположили Израильтяне и Филистимляне строй против строя.

21. Як Ізрайлитяне, так і Филистії стояли готові до бою, лава навпроти лави.

22. Niin Daavid heitti tavarat selästänsä kuormaston vartijalle ja riensi sotarintaan; ja sinne tultuaan hän tervehti veljiänsä.

22. Niin David jätti kalut, jotka hän kantoi, kalunvartijalle, ja juoksi sodan rintaan, ja tuli ja tervehti veljiänsä.

22. NIin Dawid jätti calut cuin hän candoi calun wartialle ja juoxi sodan rindaan ja terwetti weljejäns.

22 And David left his baggage in the hand of the keeper of the baggage and ran to the army and came and saluted his brothers.

22. And David left his carriage in the hand of the keeper of the carriage, and ran into the army, and came and saluted his brethren.

22. Da gav David sit Tøj fra sig til ham, som forvarede Tøjet, og løb hen til Slagordenen; og han kom og spurgte til sine Brødres Velgaaende.

22. Då lät David det han bar i tygvaktarens händer, och lopp bort i spetsen, och gick bort och helsade sina bröder.

22. Ja Tawet jättis need riistad ennese peält selle kätte, kes riistad hoidis, ja jooksis wäehulka, ja tulli ja küssis omma wendade käest, kas nende kässi piddi hästi käima.

22. Dovydas, palikęs daiktus pas kariuomenės mantos sargą, nubėgo į kautynių lauką ir pasveikino savo brolius.

22. Da ließ David das Gefäß, das er trug, unter dem Hüter des Gerätes und lief zum Heer und ging hinein und grüßte seine Brüder.

22. Alors David se déchargea de son fardeau, le laissa entre les mains de celui qui gardait le bagage, et courut vers les rangs de l'armée. Il vint donc, et demanda à ses frères s'ils se portaient bien;

22. Y David dejó la carga de sobre sí en mano del que guardaba el bagaje, y corrió al escuadrón, y como llegó, preguntaba por sus hermanos, si estaban buenos.

22 David nu liet de vaten van zich, onder de hand van den bewaarder der vaten, en hij liep ter slagorde; en hij kwam en vraagde zijn broederen naar hun welstand.

22. Przetoż zostawiwszy Dawid to, co przyniósł, i złożywszy to z siebie pod rękę stróża sprzętu żołnierskiego, bieżał do wojska, a przyszedłszy przywitał się z bracią swoją w pokoju.

22. Akkor Dávid rábízta a holmit arra, a ki a hadi szerszámokat őrzi, és elfuta a harcztérre és odaérve, kérdezősködék testvéreinek állapota felől.

22 Давид оставил свою ношу обозному сторожу и побежал в ряды и, придя, спросил братьев своих о здоровье.

22. І слобонившись Давид від своїх клунків, передав те все обозному сторожові та й побіг у боєві лави, а ввійшовши туди, спитав у братів, як їм живеться.

23. Kun hän puhutteli heitä, niin katso, kaksintaistelija, Goljat niminen filistealainen, kotoisin Gatista, tuli filistealaisten taisteluriveistä ja puhui niinkuin ennenkin; ja Daavid kuuli sen.

23. Kuin hän parhaallansa heitä puhutteli, katso, se välimies, hänen nimensä oli Goljat, Philistealainen Gatista, nousi Philistealaisten sotajoukosta, ja puhui niikuin ennenkin; ja David kuuli sen.

23. Cosca hän parhallans heitä puhutteli cadzo Sangar Goliath Philisteri Gathist tuli Philisterein sotajoucosta ja puhui nijncuin ennengin ja Dawid cuuli sen.

23 And as he talked with them, behold, there came up the champion, the Philistine of Gath, Goliath by name, out of the ranks of the Philistines and spoke according to the same words and David heard them.

23. And as he talked with them, behold, there came up the champion, the Philistine of Gath, Goliath by name, out of the armies of the Philistines, and spake according to the same words: and David heard them.

23. Og der han talede ned dem, se, da kom hin Kæmper, hvis Navn var Goliath, Filisteren af Gath, op fra Filisternes Slagordener, og talede de samme Ord; og David hørte det.

23. Och vid han nu talade med dem, si, då trädde den kämpen fram, som het Goliath, den Philisteen af Gath, utu de Philisteers här, och talade såsom tillförene; och David hörde det.

23. Ja kui ta alles nendega räkis, wata siis tulli se, kes teist kutsus taplema, se Wilistimees Kattist Koljat nimmi, Wilistide wäehulkadest ja räkis needsammad sannad, ja Tawet kulis peält.

23. Jam su jais besikalbant, pasirodė galiūnas, filistinas Galijotas iš Gato. Jis išėjo iš filistinų eilių į priekį ir kalbėjo tuos pačius žodžius. Dovydas tai girdėjo.

23. Und da er noch mit ihnen redete, siehe, da trat herauf der Riese mit Namen Goliath, der Philister von Gath, aus der Philister Heer und redete wie vorhin, und David hörte es.

23. Et comme il parlait avec eux, voici, l'homme qui se présentait entre les deux armées, le Philistin, de Gath, nommé Goliath, monta hors des rangs des Philistins et prononça les mêmes discours; et David les entendit.

23. Y estaudo él hablando con ellos, he aquí aquel varón que se ponía en medio de los dos campos, que se llamaba Goliat, Filisteo de Get, que subía de los escuadrones de los Filisteos, hablando las mismas palabras, las cuales David oyó.

23 Toen hij met hen sprak, ziet, zo kwam de kampvechter op; zijn naam was Goliath, de Filistijn van Gath, uit het heir der Filistijnen, en hij sprak achtereenvolgens die woorden; en David hoorde ze.

23. A gdy rozmawiał z nimi, oto mąż imieniem Golijat, Filistyóczyk z Get, występował między nie z wojska Filistyóskiego, i mówił oneż słowa, co słyszał i Dawid.

23. És míg ő beszélt velök, ímé a bajnok férfi, a Góliáth nevű Filiszteus, a ki Gáthból való volt, előjöve a Filiszteusok csatarendei közül, és most is hasonlóképen beszél vala; és meghallá ezt Dávid.

23 И вот, когда он разговаривал с ними, единоборец, по имени Голиаф, Филистимлянин из Гефа, выступает из рядов Филистимских и говорит те слова, и Давид услышал их .

23. Саме ж тодї як він розмовляв із ними, виступив із Филистійських рядів одноборець, на імя Голіят, Филистій з Гета, і провадив звичайні свої речі, так що й Давид їх чув.

24. Ja kun israelilaiset näkivät tuon miehen, pakenivat he häntä kaikki ja pelkäsivät suuresti.

24. Ja kutka ikänä Israelin miehistä näkivät hänen, pakenivat he hänen edestänsä ja pelkäsivät suuresti.

24. Ja cutca ikänäns Israelin miehist näit hänen pakenit he ja pelkäisit suurest.

24 And all the men of Israel, when they saw the man, fled from him and were greatly afraid.

24. And all the men of Israel, when they saw the man, fled from him, and were sore afraid.

24. Men hver Mand af Israel, naar de saa Manden, da flyede de for ham og frygtede saare.

24. Men hvar man i Israel, då han den mannen såg, flydde för honom, och fruktade sig storliga.

24. Ja kui keik Israeli mehhed sedda meest näggid, siis pöggenesid nemmad ta eest ärra ja kartsid wägga.

24. Izraelio vyrai, pamatę tą vyrą, bėgo nuo jo ir labai bijojo.

24. Aber jedermann in Israel, wenn er den Mann sah, floh er vor ihm und fürchtete sich sehr.

24. Et tous ceux d'Israël, à la vue de cet homme, s'enfuyaient de devant lui, et tremblaient de peur.

24. Y todos los varones de Israel que veían aquel varón, huían delante de él, y tenían gran temor.

24 Doch alle mannen in Israel, als zij dien man zagen, zo vluchtten zij voor zijn aangezicht, en zij vreesden zeer.

24. A wszyscy synowie Izraelscy ujrzawszy onego męża, uciekali od oblicza jego, i bali się bardzo.

24. Az Izráeliták pedig, mikor látták azt a férfit, mindnyájan elfutának előle, és igen félnek vala.

24 И все Израильтяне, увидев этого человека, убегали от него и весьмабоялись.

24. Як же побачили Ізраїльські вояки сього чоловіка, утїкали з перед нього і лякались вельми.

25. Ja Israelin miehet sanoivat: Katsokaa miestä, joka tuolla tulee! Hän tulee häpäisemään Israelia. Mutta sen miehen, joka surmaa hänet, kuningas tekee hyvin rikkaaksi ja antaa hänelle tyttärensä ja tekee hänen isänsä perheen veroista vapaaksi Israelissa.

25. Ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ettekö te nähneet sitä miestä, joka on tullut? Hän on tullut pilkkaamaan Israelia. Ja pitää tapahtuman, että joka sen miehen lyö, sen kuningas tekee aivan rikkaaksi, ja antaa myös tyttärensä hänelle, ja tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa.

25. Ja caicki Israelin miehet sanoit keskenäns: ettengö te nähnet sitä miestä joca on tullut? hän on tullut pilckaman Israeli. Ja joca hänen lyö sen anda Cuningas suuren lahjan ja tyttärens anda hän myös hänelle ja teke hänen Isäns huonen wapaxi Israelis.

25 And the men of Israel said, Have you* seen this man who has come up? Surely to defy Israel he has come up. And it will be, that the man who kills him, the king will enrich him with great riches and will give him his daughter and make his father's house free in Israel.

25. And the men of Israel said, Have ye seen this man that is come up? surely to defy Israel is he come up: and it shall be, that the man who killeth him, the king will enrich him with great riches, and will give him his daughter, and make his father's house free in Israel.

25. Og hver Mand af Israel sagde: Have I et denne Mand, som kommer op? thi han kommer op for at forhaane Israel; og det skal ske, den Mand, som slaar ham, vil Kongen berige med stor Rigdom og give ham sin Datter og vil gøre hans Faders Hus frit i Israel.

25. Och hvar man i Israel sade: Hafven I icke sett denna mannen, som uppgången är? Ty han är uppgången till att tala försmädelse emot Israel; och den honom slår, honom vill Konungen göra mycket rik, och gifva honom sina dotter; och vill göra hans faders hus fritt i Israel.

25. Ja üks Israeli seast ütles: Kas ollete sedda meest näinud, kes üllestulleb? sest ta tulleb ülles Israeli laimama; ja se peab sündima, et kunningas tahhab sure rikkussega rikkaks tehha sedda meest, kes tedda mahhalööb, ja tahhab omma tütre temmale panna ja temma issa maia maksust ilma jätta Israelis.

25. Jie kalbėjosi: ‘‘Ar matote šitą vyrą? Jis ateina tyčiotis iš Izraelio. Kas jį užmuš, tą karalius apdovanos dideliais turtais, duos jam savo dukterį ir jo tėvo namus atleis nuo mokesčių Izraelyje’‘.

25. Und jedermann in Israel sprach: Habt ihr den Mann gesehen herauftreten? Denn er ist heraufgetreten Israel Hohn zu sprechen. Und wer ihn schlägt, den will der König sehr reich machen und ihm seine Tochter geben und will seines Vaters Haus freimachen in Israel.

25. Et les Israélites disaient: Avez-vous vu cet homme qui monte? C'est pour insulter Israël qu'il est monté. Mais si quelqu'un le tue, le roi le comblera de richesses; il lui donnera sa fille, et il affranchira la maison de son père en Israël.

25. Y cada uno de los de Israel decía: ¿No habéis visto a aquel varón que sube? él sube para deshonrar a Israel. Al que le venciere, el rey le enriquecerá de grandes riquezas, y le dará su hija, y hará franca la casa de su padre en Israel.

25 En de mannen Israels zeiden: Hebt gijlieden dien man wel gezien, die opgekomen is? Want hij is opgekomen, om Israel te honen; en het zal geschieden, dat de koning dien man, die hem slaat, met groten rijkdom verrijken zal, en hij zal hem zijn dochter geven, en hij zal zijns vaders huis vrijmaken in Israel.

25. I mówili mężowie Izraelscy: A widzieliżeście tego męża, który wyszedł? Bo wyszedł, aby urągał Izraelowi, ale ktoby go zabił, ubogaci go król bogactwy wielkiemi, i córkę mu swoję da, a dom ojca jego uczyni wolnym w Izraelu.

25. És mondának az Izráeliták: Láttátok-é azt a férfit, a ki feljöve? Mert azért jött ki, hogy gyalázattal illesse Izráelt. Ha valaki megölné őt, nagy gazdagsággal ajándékozná meg a király, leányát is néki adná, és atyjának házát szabaddá tenné Izráelben.

25 И говорили Израильтяне: видите этого выступающего человека? Он выступает, чтобы поносить Израиля. Если бы кто убил его, одарил бы того царь великим богатством, и дочь свою выдал бы за него, и дом отца его сделал бы свободным в Израиле.

25. І говорили Ізрайлитяне: бачите сього чоловіка, що он виходить? Виступає він, щоб зневажати Ізраїля; коли б хто вбив його, то царь одарував би його багацтвом, і оддав би дочку за його, а родину батька його звільнив би від усякої данини.

26. Niin Daavid sanoi miehille, jotka seisoivat siinä hänen kanssaan: Mitä saa se mies, joka surmaa tuon filistealaisen ja poistaa häväistyksen Israelista? Sillä mikä tuo ympärileikkaamaton filistealainen on häpäisemään elävän Jumalan taistelurivejä?

26. Niin David sanoi miehille, jotka hänen tykönänsä seisoivat: mitä annetaan sille miehelle, joka tämän Philistealaisen lyö ja ottaa häväistyksen pois Israelista? sillä mikä tämä ympärileikkaamatoin Philistealainen on, joka häpäisee elävän Jumalan sotajoukkoa?

26. Nijn Dawid sanoi miehille cuin hänen tykönäns seisoit: mitä sille miehelle annetan joca tämän Philisterin lyö ja otta häwäistyxen Israelist pois? mikä sijs tämä ymbärinsleickamatoin Philisteri on cuin häwäise eläwän Jumalan sotajoucko?

26 And David spoke to the men who stood by him, saying, What will be done to the man who kills this Philistine and takes away the reproach from Israel? For who is this uncircumcised Philistine that he should defy the armies of the living God?

26. And David spake to the men that stood by him, saying, What shall be done to the man that killeth this Philistine, and taketh away the reproach from Israel? for who is this uncircumcised Philistine, that he should defy the armies of the living God?

26. Da sagde David til Mændene, som stode hos ham: Hvad skal der gøres ved den Mand, som slaar denne Filister og borttager Forhaanelsen fra Israel thi hvo er denne uomskaarne Filister, at han forhaaner den levende Guds Slagordener

26. Då sade David till männerna, som när honom stodo: Hvad skall man gifva honom, som slår denna Philisteen, och vänder denna skammen ifrån Israel? Ty hvad är denna oomskorne Philisteen, som försmäder lefvandes Guds här?

26. Ja Tawet räkis nende meeste wasto, kes ta jures seisid, ja ütles: Mis peab selle mehhele sündima, kes se Wilistimehhe mahhalööb ja sedda laimamist Israeli peält ärrasadab? sest mis on se Wilistimees, sesinnane ümberleikamatta, et ta ellawa Jummala wäehulgad laimab?

26. Dovydas klausė šalia jo stovėjusių vyrų: ‘‘Ką gaus tas vyras, kuris nukaus šitą filistiną ir pašalins Izraelio gėdą? Kas yra šitas neapipjaustytas filistinas, kad tyčiotųsi iš gyvojo Dievo kariuomenės?’‘

26. Da sprach David zu den Männern, die bei ihm standen: Was wird man dem tun, der diesen Philister schlägt und die Schande von Israel wendet? Denn wer ist der Philister, dieser Unbeschnittene, der das Heer des lebendigen Gottes höhnt?

26. Alors David parla aux gens qui étaient avec lui, et leur dit: Que fera-t-on à l'homme qui aura tué ce Philistin, et qui aura ôté l'opprobre de dessus Israël? Car qui est ce Philistin, cet incirconcis, pour insulter les armées du Dieu vivant?

26. Entónces habló David a los que estaban a par de él, diciendo: ¿Qué harán a aquel varón que venciere a este Filisteo, y quitare la deshonra de Israel? Porque ¿quién es este Filisteo incircunciso, para que deshonre los escuadrones del Dios viviente?

26 Toen zeide David tot de mannen, die bij hem stonden, zeggende: Wat zal men dien man doen, die dezen Filistijn slaat, en den smaad van Israel wendt? Want wie is deze onbesneden Filistijn, dat hij de slagorden van den levenden God zou honen?

26. Tedy Dawid rzekł do mężów, którzy z nim stali, mówiąc: Co dadzą mężowi, któryby zabił tego Filistyóczyka, a odjął pohaóbienie od Izraela? Bo cóż to za Filistyóczyk nieobrzezany, że urąga wojskom Boga żyjącego?

26. És szóla Dávid azoknak az embereknek, a kik ott állának vele, mondván: Mi történik azzal, a ki megöli ezt a Filiszteust, és elveszi a gyalázatot Izráelről? Mert kicsoda ez a körülmetéletlen Filiszteus, hogy gyalázattal illeti az élő Istennek seregét?!

26 И сказал Давид людям, стоящим с ним: что сделают тому, кто убьет этого Филистимлянина и снимет поношение с Израиля? ибо кто этот необрезанный Филистимлянин, что так поносит воинство Бога живаго?

26. І допитував Давид у тих мужів, що стояли коло його: Що буде тому, хто вбє сього Филистія, що так зневажає військо живого Бога?

27. Väki sanoi hänelle saman, minkä ennenkin: sen ja sen saa se mies, joka surmaa hänet.

27. Niin kansa sanoi hänelle niinkuin ennenkin: niin sille miehelle tehdään, joka hänen lyö.

27. Nijn sanoi Canssa hänelle nijncuin ennengin: Se hänelle tehdän joca hänen lyö.

27 And the people answered him after this manner, saying, So it will be done to the man that kills him.

27. And the people answered him after this manner, saying, So shall it be done to the man that killeth him.

27. Da sagde Folket til ham de samme Ord: Saaledes skal der gøres ved den Mand, som slaar ham.

27. Då sade folket honom såsom tillförene: Det skall man gifva honom, som honom slår.

27. Ja rahwas kostis temmale needsammad sannad ja ütles: Nenda peab selle mehhele sündima, kes tedda mahhalööb.

27. Vyrai jam atsakė tais žodžiais, sakydami: ‘‘Tai bus vyrui, kuris jį nužudys’‘.

27. Da sagte ihm das Volk wie vorhin: So wird man tun dem, der ihn schlägt.

27. Et le peuple lui répéta ces mêmes paroles, et lui dit: C'est là ce qu'on fera à l'homme qui l'aura tué.

27. Y el pueblo le respondió las mismas palabras, diciendo: Así se hará al tal varón que le venciere.

27 Wederom zeide hem het volk achtervolgens dat woord, zeggende: Alzo zal men den man doen, die hem slaat.

27. I powiedział mu lud oneż słowa, mówiąc: To dadzą mężowi, który go zabije.

27. A nép pedig e beszéd szerint felele néki, mondván: Ez történik azzal az emberrel, a ki megöli őt.

27 И сказал ему народ те же слова, говоря: вот что сделано будет тому человеку, который убьет его.

27. А люде відказали йому так само: Те й те буде тому, хто його вбє.

28. Mutta kun hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen puhuvan miesten kanssa, vihastui Eliab Daavidiin ja sanoi: Miksi sinä olet tullut tänne, ja kenelle olet jättänyt sen pienen lammaslauman siellä erämaassa? Minä tunnen sinun julkeutesi ja pahan sisusi; sinä olet tullut tänne katsomaan sotaa.

28. Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa, närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi: miksi sinä olet tänne tullut? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan.

28. Cosca hänen wanhin weljens Eliab cuuli hänen näitä puhuwan miesten cansa närkästyi hän suurest Dawidin päälle ja sanoi: mixi sinä olet tänne tullut? ja mixis olet jättänyt sen wähän lammaslauman medzän corpeen? kyllä minä tiedän sinun ylpeydes ja sydämes pahan sisun: sillä sinä olet tänne tullut sota cadzoman.

28 And Eliab his eldest brother heard when he spoke to the men. And Eliab's anger was kindled against David and he said, Why have you come down? And with whom have you left those few sheep in the wilderness? I know your pride and the mischief of your heart, for you have come down that you might see the battle.

28. And Eliab his eldest brother heard when he spake unto the men; and Eliab's anger was kindled against David, and he said, Why camest thou down hither? and with whom hast thou left those few sheep in the wilderness? I know thy pride, and the naughtiness of thine heart; for thou art come down that thou mightest see the battle.

28. Og hans ældste Broder Eliab hørte, der han talede til Mændene; og Eliabs Vrede optændtes imod David, og han sagde: Hvorfor kom du herned? og hvem overlod du det lidet Smaakvæg i Ørken? jeg kender din Hovmodighed og dit Hjertes Ondskab, thi du er kommen herned for at se Krigen.

28. Och Eliab hans äldste broder hörde att han talade med männerna, och vardt vred på David, och sade: Hvi äst du hitneder kommen? Och hvi hafver du öfvergifvit de få fåren i öknene? Jag känner väl dina öfverdådighet, och dins hjertas ondsko; ty du äst hitned kommen till att se stridena.

28. Ja Eliab temma wannem wend kulis, kui ta nende meeste wasto räkis, ja Eliabi wihha süttis pöllema Taweti wasto ja ta ütles: Mikspärrast olled sa seie allatulnud, ja kelle kätte olled sa need pissut puddolojuksid senna körbe jätnud? ma tunnen kül so uhkust ja so süddame kurjust, et sa olled sepärrast allatulnud, et sa sedda taplust piddid nähha sama.

28. Jo vyriausias brolis Eliabas, išgirdęs Dovydą kalbant su vyrais, labai supyko ir tarė: ‘‘Ko čia atėjai, palikęs savo kelias avis dykumoje? Aš žinau tavo išdidumą ir tavo širdies sugedimą. Tu atėjai norėdamas pamatyti mūšį’‘.

28. Und Eliab, sein ältester Bruder, hörte ihn reden mit den Männern und ergrimmte mit Zorn wider David und sprach: Warum bist du herabgekommen? und wem hast du die wenigen Schafe dort in der Wüste gelassen? Ich kenne deine Vermessenheit wohl und deines Herzens Bosheit. Denn du bist herabgekommen, daß du den Streit sehest.

28. Et quand Éliab, son frère aîné, entendit qu'il parlait à ces hommes, sa colère s'embrasa contre David, et il lui dit: Pourquoi es-tu descendu? et à qui as-tu laissé ce peu de brebis au désert? Je connais ton orgueil et la malice de ton cœur. Tu es descendu pour voir la bataille.

28. Y oyéndole hablar Eliab su hermano mayor con aquellos varones, Eliab se encendió en ira contra David, y dijo: ¿Para qué has descendido acá? ¿y a quién has dejado aquellas pocas ovejas en el desierto? Yo conozco tu soberbia y la malicia de tu corazón, que para ver la batalla has venido.

28 Als Eliab, zijn grootste broeder, hem tot die mannen hoorde spreken, zo ontstak de toorn van Eliab tegen David, en hij zeide: Waarom zijt gij nu afgekomen, en onder wien hebt gij de weinige schapen in de woestijn gelaten? Ik ken uw vermetelheid, en de boosheid uws harten wel; want gij zijt afgekomen, opdat gij den strijd zaagt.

28. A gdy usłyszał Elijab, brat jego starszy, co mówił z onymi mężami, zapalił się gniewem Elijab na Dawida, i rzekł: Po coś tu przyszedł, a komuś poruczył onę trochę owiec na puszczy? znam ci ja pychę twoję, i złość serca twego, żeś przyszedł, abyś się przypatrywał bitwie.

28. És meghallá Eliáb az ő nagyobbik testvére, hogy az emberekkel beszéle; és nagyon megharaguvék Eliáb Dávidra, és monda: Miért jöttél ide, és kire bíztad azt a néhány juhot, a mely a pusztában van? Ismerem vakmerőségedet és szívednek álnokságát, hogy csak azért jöttél ide, hogy megnézd az ütközetet!

28 И услышал Елиав, старший брат Давида, что говорил он с людьми, ирассердился Елиав на Давида и сказал: зачем ты сюда пришел и на когооставил немногих овец тех в пустыне? Я знаю высокомерие твое и дурное сердце твое, ты пришел посмотреть на сражение.

28. Як почув же найстарший брат Давидів Еліяб, що він говорить з тими мужами, то й розсердився Еліяб на Давида та й каже: Про що прийшов ти сюди, і на кого покинув тих трохи овечат у степу? Я знаю твою гординю і дурне твоє серце. Прийшов ти сюди дивитись на війну.

29. Daavid vastasi: Mitä minä sitten olen tehnyt? Saaneehan tuon verran kysyä.

29. Niin David sanoi: mitä minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?

29. Nijn Dawid sanoi: mitäst minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?

29 And David said, What have I now done? Is there not a cause?

29. And David said, What have I now done? Is there not a cause?

29. Da sagde David: Hvad har jeg nu gjort? det er jo kun et Ord.

29. David sade: Hvad hafver jag då nu gjort? Är det mig icke befaldt?

29. Ja Tawet ütles: Mis ma nüüd ollen teinud? eks mul olle asja?

29. Dovydas atsakė: ‘‘Ką aš padariau? Ar tai nėra tik žodžiai?’‘

29. David antwortete: Was habe ich dir nun getan? Ist mir's nicht befohlen?

29. Et David répondit: Qu'ai-je fait maintenant? N'est-ce pas une simple parole?

29. Y David respondió: ¿Qué he hecho ahora? ¿Estas, no son palabras?

29 Toen zeide David: Wat heb ik nu gedaan? Is er geen oorzaak?

29. Tedy rzekł Dawid: Cóżem teraz uczynił? Wszakiem tu na rozkazanie przyszedł.

29. Dávid pedig felele: Ugyan mit cselekedtem én most? hiszen csak szóbeszéd volt ez.

29 И сказал Давид: что же я сделал? не слова ли это?

29. І відказав Давид: Що ж таке вчинив я? То було тілько слово.

30. Ja hän kääntyi hänen luotansa toisen puoleen ja kysyi niinkuin ennenkin; ja väki vastasi hänelle samoin kuin äsken.

30. Ja käänsi itsensä hänestä pois toisen puoleen ja sanoi niinkuin hän ennenkin oli sanonut; niin kansa vastasi häntä niinkuin ennenkin.

30. Ja käänsi hänens toisen puoleen ja sanoi nijncuin hän ennengin oli sanonut nijn Canssa wastais händä nijncuin ennengin.

30 And he turned away from him toward another and spoke after the same manner and the people answered him again after the former manner.

30. And he turned from him toward another, and spake after the same manner: and the people answered him again after the former manner.

30. Og han vendte sig omkring fra ham hen til en anden og sagde de samme Ord; og Folket gav ham Svar igen som forrige Gang.

30. Och vände sig om till en annan, och sade såsom han hade sagt tillförene; då svarade honom folket såsom tillförene.

30. Ja ta pöris temma jurest ärra ühhe teise wasto ja ütles nisammote; ja rahwas kostsid temma nisammote, kui enne olli räkitud.

30. Nusisukęs nuo jo, Dovydas atsisuko į kitą ir kalbėjo tą patį. Žmonės jam atsakydavo kaip pirma.

30. und wandte sich von ihm gegen einen andern und sprach, wie er vorhin gesagt hatte. Da antwortete ihm das Volk wie vorhin.

30. Et il se détourna de lui, alla vers un autre, et dit les mêmes paroles; et le peuple lui répondit comme la première fois.

30. Y apartándose de él hacia otros, habló lo mismo, y respondiéronle los del pueblo como primero.

30 En hij wendde zich af van dien naar een anderen toe, en hij zeide achtereenvolgens dat woord; en het volk gaf hem weder antwoord, achtervolgens de eerste woorden.

30. I odwrócił się od niego ku drugiemu, i pytał się jako i przedtem; a odpowiedział mu lud tak jako i pierwej.

30. És elfordula tőle egy másikhoz, és ugyan úgy szóla, mint korábban, és a nép is az előbbi beszéd szerint válaszola néki.

30 И отворотился от него к другому и говорил те же слова, и отвечал ему народ по-прежнему.

30. І повернувсь од його до другого, і питав тим же робом, і відказували йому люде, як і за першим разом.

31. Mutta tuli tunnetuksi, mitä Daavid oli puhunut; ja se kerrottiin Saulille, ja tämä noudatti hänet luoksensa.

31. Ja kuin he kuulivat Davidin puhuvan ne sanat, ilmoittivat he ne Saulille, ja hän noudatti hänen tykönsä.

31. JA cuin he cuulit ne sanat Dawidin puhuwan ilmoitit he ne Saulille ja hän noudatti hänen tygöns.

31 And when the words were heard which David spoke, they repeated them before Saul and he sent for him.

31. And when the words were heard which David spake, they rehearsed them before Saul: and he sent for him.

31. Og de Ord bleve hørte, som David sagde, og man gav Saul dem til Kende, og han lod ham hente.

31. Och då de hörde de ord, som David sade, förkunnade de det Saul; och han lät hemta honom.

31. Ja kui need sannad said kuuldud, mis Tawet räkis, siis kulutasid nemmad sedda Sauli ette, ja ta laskis tedda tua.

31. Dovydo žodžiai buvo perduoti Sauliui. Jis įsakė atvesti Dovydą.

31. Und da sie die Worte hörten, die David sagte, verkündigten sie es vor Saul, und er ließ ihn holen.

31. Or les paroles que David avait dites furent entendues; on les rapporta à Saül, et il le fit venir.

31. Y fueron oidas las palabras que David había dicho, las cuales fueron recitadas delante de Saul: y él le hizo venir.

31 Toen die woorden gehoord werden, die David gesproken had, en in de tegenwoordigheid van Saul verkondigd werden, zo liet hij hem halen.

31. I usłyszano słowa, które mówił Dawid, i opowiedziano je Saulowi, którego Saul wziął do siebie.

31. És mikor meghallották azokat a szavakat, a melyeket Dávid szóla, megmondák Saulnak, ki magához hívatá őt.

31 И услышали слова, которые говорил Давид, и пересказали Саулу, и тот призвал его.

31. Як же пійшла поголоска про те, як допитувався Давид, переказано про се Саулові, і звелїв Саул покликати його.

32. Ja Daavid sanoi Saulille: Älköön kenenkään mieli masentuko hänen tähtensä. Palvelijasi käy taistelemaan tuota filistealaista vastaan.

32. Ja David sanoi Saulille: älköön kenenkään sydän hämmästykö hänen tähtensä: palveliais käy sotimaan Philistealaista vastaan.

32. Ja Dawid sanoi Saulille: älkön kenengän sydän hämmästykö hänen tähtens sinun palwelias käy sotiman sitä Philisteriä wastan.

32 And David said to Saul, Let no man's heart fail because of him. Your servant will go and fight with this Philistine.

32. And David said to Saul, Let no man's heart fail because of him; thy servant will go and fight with this Philistine.

32. Og David sagde til Saul: Intet Menneskes Hjerte blive mistrøstigt for hans Skyld; din Tjener skal gaa og stride med denne Filister.

32. Och David sade till Saul: Ingens mans hjerta gifve sig för den sakens skull; din tjenare skall gå bort, och strida med Philisteen.

32. Ja Tawet ütles Sauli wasto: # Ärgo löpko ühhegi innimesse südda ärra selle pärrast; so sullane tahhab miñna ja selle Wilistimehhega tappelda.

32. Dovydas tarė Sauliui: ‘‘Te nė vieno žmogaus širdis nenusigąsta jo. Tavo tarnas eis ir kausis su šituo filistinu’‘.

32. Und David sprach zu Saul: Es entfalle keinem Menschen das Herz um deswillen; Dein Knecht soll hingehen und mit dem Philister streiten.

32. Et David dit à Saül: Que personne ne perde courage à cause de cet homme; ton serviteur ira, et combattra contre ce Philistin.

32. Y dijo David a Saul: No desmaye ninguno a causa de él, tu siervo irá, y peleará con este Filisteo.

32 En David zeide tot Saul: Aan geen mens ontvalle het hart, om zijnentwil. Uw knecht zal heengaan en hij zal met dezen Filistijn strijden.

32. I mówił Dawid do Saula: Niech niczyje serce nie upada dla tego; sługa twój pójdzie, a będzie się bił z tym Filistynem.

32. És monda Dávid Saulnak: Senki se csüggedjen el e miatt; elmegy a te szolgád és megvív ezzel a Filiszteussal.

32 И сказал Давид Саулу: пусть никто не падает духом из-за него; рабтвой пойдет и сразится с этим Филистимлянином.

32. І промовив Давид до Саула: Нехай нїхто не впадає духом ізза оттого; раб твій виступить та й бити меться з тим Филистієм.

33. Saul sanoi Daavidille: Et sinä voi mennä tuota filistealaista vastaan etkä taistella hänen kanssaan, sillä sinä olet nuorukainen, mutta hän on sotilas nuoruudestansa saakka.

33. Saul sanoi Davidille: et sinä voi mennä ja sotia tätä Philistealaista vastaan; sillä sinä olet nuorukainen, vaan hän on sotamies hamasta nuoruudestansa.

33. SAul sanoi Dawidille: et sinä woi seiso tätä Philisteriä wastan: sillä sinä olet nuorucainen waan hän on sotamies hänen nuorudestans.

33 And Saul said to David, You are not able to go against this Philistine to fight with him, for you are but a youth and he a man of war from his youth.

33. And Saul said to David, Thou art not able to go against this Philistine to fight with him: for thou art but a youth, and he a man of war from his youth.

33. Og Saul sagde til David: Du kan ikke gaa hen til denne Filister for at stride med ham; thi du er en ung Person, men han er en Krigsmand fra sin Ungdom af.

33. Saul sade till David: Du kan icke gå bort emot denna Philisteen, och strida med honom; ty du äst en yngling, och han är en stridsman ifrå hans ungdom.

33. Ja Saul ütles Taweti wasto: Ei sa woi selle Wilistimehhe wasto miñna temmaga taplema, sest sa olled noor mees, agga temma on söddamees ommast norest pölwest.

33. Saulius atsakė Dovydui: ‘‘Tu negali kautis su šituo filistinu, nes esi jaunas, o jis yra karys nuo pat jaunystės’‘.

33. Saul aber sprach zu David: Du kannst nicht hingehen wider diesen Philister, mit ihm zu streiten; denn du bist ein Knabe, dieser aber ist ein Kriegsmann von seiner Jugend auf.

33. Mais Saül dit à David: Tu ne peux aller contre ce Philistin, pour combattre contre lui, car tu n'es qu'un jeune homme, et lui est un homme de guerre, dès sa jeunesse.

33. Y dijo Saul a David: No podrás tú ir contra aquel Filisteo para pelear con él, porque tú eres mozo, y él es hombre de guerra desde su juventud.

33 Maar Saul zeide tot David: Gij zult niet kunnen heengaan tot dezen Filistijn, om met hem te strijden; want gij zijt een jongeling, en hij is een krijgsman van zijn jeugd af.

33. Ale Saul rzekł do Dawida: Nie możesz ty iść przeciwko temu Filistynowi, abyś się z nim potykał, boś jest dzieciną, a on jest mężem walecznym od młodości swojej.

33. Saul pedig monda Dávidnak: Nem mehetsz te e Filiszteus ellen, hogy vele megvívj, mert te gyermek vagy, ő pedig ifjúságától fogva hadakozó férfi vala.

33 И сказал Саул Давиду: не можешь ты идти против этого Филистимлянина, чтобы сразиться с ним, ибо ты еще юноша, а он воин от юности своей.

33. І відказав Саул Давидові: Не тобі виходити проти сього Филистія, щоб із ним битись, бо ти ще хлопець, а він вояка з молодощів.

34. Mutta Daavid sanoi Saulille: Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta,

34. Mutta David sanoi Saulille: palvelias kaitsi isänsä lampaita, ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta,

34. Mutta Dawid sanoi Saulille: sinun palwelias caidzi Isäns lambaita ja tuli Lejoni ja carhu ja wei lamban laumasta.

34. Mutta Dauid sanoi Saulin tyge. SInun Paluelias caitzi Isens Lambat/ ia tuli yxi Jalopeura ia Carhu/ ia ydhen Lamban poisuei Laumasta. (Mutta Dawid sanoi Saulin tykö. Sinun palwelijasi kaitsi isänsä lampaat/ ja tuli yksi jalopeura ja karhu/ ja yhden lampaan poiswei laumasta.)

34 And David said to Saul, Your servant was keeping his father's sheep and when there came a lion, or a bear and took a lamb out of the flock,

34. And David said unto Saul, Thy servant kept his father's sheep, and there came a lion, and a bear, and took a lamb out of the flock:

34. Da sagde David til Saul: Din Tjener var sin Faders Hyrde hos Smaakvæget og en Løve kom og en Bjørn og borttog et Lam af Hjorden.

34. Men David sade till Saul: Din tjenare vaktade sins faders får, och då der kom ett lejon och en björn, och tog bort ett får af hjorden;

34. Ja Tawet ütles Sauli wasto: So sullane olli karjane omma issa jures lambus, ja üks loukoer tulli karroga ja wiis ühhe lamba karjast ärra;

34. Dovydas atsakė Sauliui: ‘‘Tavo tarnas ganė savo tėvo avis. Jei ateidavo liūtas ar lokys ir pagriebdavo ėriuką iš bandos,

34. David aber sprach zu Saul: Dein Knecht hütete die Schafe seines Vaters, und es kam ein Löwe und ein Bär und trug ein Schaf weg von der Herde;

34. Et David répondit à Saül: Lorsque ton serviteur paissait les brebis de son père, il venait un lion ou un ours, qui emportait une brebis du troupeau;

34. Y David respondió a Saul: Tu siervo era pastor en las ovejas de su padre, y venía un león, o un oso, y tomaba algún cordero de la manada;

34 Toen zeide David tot Saul: Uw knecht weidde de schapen zijns vaders, en er kwam een leeuw en een beer, en nam een schaap van de kudde weg.

34. I odpowiedział Dawid Saulowi: Pasał sługa twój trzodę ojca swego, a gdy przychodził lew, i niedźwiedź, a porywał barana z stada,

34. És felele Dávid Saulnak: Pásztor volt a te szolgád, atyjának juhai mellett; és ha eljött az oroszlán és a medve, és elragadott egy bárányt a nyáj közül:

34 И сказал Давид Саулу: раб твой пас овец у отцасвоего, и когда, бывало, приходил лев или медведь и уносил овцу из стада,

34. І сказав Давид Саулові: Раб твій доглядав батькової отари і як инодї прийде було лев, чи то ведмідь та вхопить овеча зміж отари,

35. niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen.

35. Niin minä juoksin sen perästä ja löin sen ja tempasin sen ulos hänen suustansa. Ja kuin hän karkasi minua vastaan, niin minä tartuin hänen partaansa, löin hänen ja tapoin.

35. Nijn minä juoxin ja löin sen ja temmaisin lamban hänen suustans. Ja cuin he carcaisit minua wastan nijn minä tartuin hänen partaans löin hänen ja tapoin.

35. Nin mine iooxin ielkin/ ia löin sen/ Ja poistemmaisin site henen Suustans. Ja quin hen minua wastan yleskarcaisi/ Nin mine kijnitartuin henen Parthahans/ ia löin henen ia tapoin. (Niin minä juoksin jälkeen/ ja löin sen/ Ja pois tempaisin sitä hänen suustansa. Ja kuin hän minua wastaan ylöskarkasi/ Niin minä kiinni tartuin hänen partahansa/ ja löin hänen ja tapoin.)

35 I went out after him and killed* him and delivered it out of his mouth. And when he arose against me, I caught him by his beard and killed* him and killed him.

35. And I went out after him, and smote him, and delivered it out of his mouth: and when he arose against me, I caught him by his beard, and smote him, and slew him.

35. Og jeg gik ud efter den og slog den og reddede det af dens Mund; og den rejste sig imod mig, men jeg holdt fast ved dens Skæg og slog den og dræbte den.

35. Då följde han efter, och slog honom, och tog det utu hans mun; och då han reste sig upp emot mig, tog jag honom i skägget, och slog honom, och drap honom.

35. Ja ma läksin wälja ta järrele ja löin tedda mahha ja peästsin sedda ta suust ärra: ja kui ta mo peäle kippus, siis hakkasin minna ta habbemesse kinni, ja löin tedda mahha ja teggin temmale surma.

35. aš pasileisdavau jam iš paskos, mušdavau jį ir išplėšdavau grobį iš nasrų. Jei jis puldavo mane, nutverdavau jį už barzdos ir užmušdavau.

35. und ich lief ihm nach und schlug ihn und errettete es aus seinem Maul. Und da er sich über mich machte, ergriff ich ihn bei seinem Bart und schlug ihn und tötete ihn.

35. Mais je sortais après lui, je le frappais, et j'arrachais la brebis de sa gueule; et quand il se levait contre moi, je le saisissais par la mâchoire, je le frappais, et je le tuais.

35. Y salía yo tras él, y heríale, y escapábale de su boca: y si se levantaba contra mí, yo le echaba mano de la quijada, y le hería y mataba.

35 En ik ging uit hem na, en ik sloeg hem, en redde het uit zijn mond; toen hij tegen mij opstond, zo vatte ik hem bij zijn baard, en sloeg hem, en doodde hem.

35. Tedym go gonił, i biłem go, i wydzierałem z paszczęki jego; a gdy się rzucał na mię, ułapiwszy go za gardło jego, tłukłem go, i zabijałem go.

35. Elmentem utána és levágtam, és kiszabadítám szájából; ha pedig ellenem támadott: megragadtam szakálánál fogva, és levágtam és megöltem őt.

35 то я гнался за ним и нападал на него и отнимал из пасти его; а еслион бросался на меня, то я брал его за космы и поражал его и умерщвлялего;

35. Так я бувало біжу та й бю його, покіль вирву йому з пащі овеча. Якже він кидавсь на мене, то я вхоплю його за горло та й убю на смерть.

36. Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niinkuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä.

36. Niin on sinun palvelias sekä jalopeuran että karhun lyönyt; niin pitää tämän ympärileikkaamattoman Philistealaisen oleman, kuin yksi niistä, sillä hän on pilkannut elävän Jumalan sotaväkeä.

36. Nijn on sinun palwelias sekä Lejonin että carhun lyönyt nijn pitä tämän ymbärinsleickamattoman Philisterin oleman cuin jocu heistä sillä hän on pilcannut eläwän Jumalan sotawäke.

36. Sillens on sinun paluelias/ seke Jalopeuran ette Carhun lönyt. Nin pite nyt temen ymberileickamattoman Philisteusen oleman/ quin yxi heiste. Sille hen on pilcannut/ sen eleuen Jumalan Sotawäen. (Sillens on sinun palwelijasi/ sekä jalopeuran että karhun lyönyt. Niin pitää nyt tämän ympärileikkaamattoman philisterin oleman/ kuin yksi heistä. Sillä hän on pilkannut/ sen eläwän Jumalan sotawäen..)

36 Your servant killed* both the lion and the bear and this uncircumcised Philistine will be as one of them, seeing he has defied the armies of the living God.

36. Thy servant slew both the lion and the bear: and this uncircumcised Philistine shall be as one of them, seeing he hath defied the armies of the living God.

36. Baade Løven og Bjørnen har din Tjener slaget; og denne uomskaarne Filister skal vorde som en af dem, thi han har forhaanet den levende Guds Slagordener.

36. Så hafver din tjenare slagit både lejon och björn. Så må nu denne oomskorne Philisteen vara såsom endera; ty han hafver försmädat lefvandes Guds här.

36. So sullane on ni hästi loukoera kui karro mahhalönud, ja se Wilistimees sesinnane ümberleikamatta on kui üks neist, sest ta on ellawa Jummala wäehulgad laimanud.

36. Tavo tarnas yra užmušęs liūtą ir lokį, ir šitam neapipjaustytam filistinui atsitiks taip, kaip jiems, nes jis tyčiojasi iš gyvojo Dievo kariuomenės.

36. Also hat dein Knecht geschlagen beide, den Löwen und den Bären. So soll nun dieser Philister, der Unbeschnittene, sein gleich wie deren einer; denn er hat geschändet das Heer des lebendigen Gottes.

36. Ton serviteur a tué et le lion et l'ours; et ce Philistin, cet incirconcis, sera comme l'un d'eux; car il a insulté les armées du Dieu vivant.

36. Fuese león, fuese oso, tu siervo le mataba; pues este Filisteo incircunciso será como uno de ellos, porque ha deshonrado al ejército del Dios viviente.

36 Uw knecht heeft zo den leeuw als den beer geslagen; alzo zal deze onbesneden Filistijn zijn, gelijk een van die, omdat hij de slagorden van den levenden God gehoond heeft.

36. I lwa i niedźwiedzia zabił sługa twój; tedyć też będzie i ten Filistyóczyk nieobrzezany, jako jeden z tych, gdyż urągał wojskom Boga żyjącego.

36. A te szolgád mind az oroszlánt, mind a medvét megölte: Úgy lesz azért e körülmetéletlen Filiszteus is, mint azok közül egy, mert gyalázattal illeté az élő Istennek seregét.

36 и льва и медведя убивал раб твой, и с этим Филистимлянином необрезанным будет то же,что с ними, потому что так поносит воинство Бога живаго.

36. Леви й ведмедї вбивав раб твій, так мусить і сьому необрізаному Филистієві так само бути, як з ними, бо він зневажає воїнів живого Бога.

37. Ja Daavid sanoi: Herra, joka on pelastanut minut leijonan ja karhun kynsistä, pelastaa minut myös tämän filistealaisen käsistä. Silloin Saul sanoi Daavidille: Mene; Herra olkoon sinun kanssasi.

37. Ja David sanoi: Herra, joka minun pelasti jalopeuran ja karhun käsistä, hän pelastaa minun tämän Philistealaisen käsistä. Ja Saul sanoi Davidille: mene, Herra olkoon sinun kanssas.

37. Ja Dawid sanoi: HERra joca minun sildä Lejonilda ja carhulda warjeli hän minua myös warjele täldä Philisterildä. Ja Saul sanoi Dawidille: mene HERra olcon sinun cansas.

37. Ja Dauid sanoi/ Se HERRA/ ioca minua sijte Jalopeurast ia Carhust warieli/ sepe mös minua warielepi teste Philisteusest. Ja Saul sanoi Dauidil/ menes/ HERRA olcoon sinun cansas. (Ja Dawid sanoi/ Se HERRA/ joka minua siitä jalopeurasta ja karhusta warjeli/ sepä myös minua warjeleepi tästä philisteristä. Ja Saul sanoi Dawidille/ menes/ HERRA olkoon sinun kanssasi.)

37 And David said, Jehovah who delivered me out of the paw of the lion and out of the paw of the bear, he will deliver me out of the hand of this Philistine. And Saul said to David, Go and Jehovah will be with you.

37. David said moreover, The LORD that delivered me out of the paw of the lion, and out of the paw of the bear, he will deliver me out of the hand of this Philistine. And Saul said unto David, Go, and the LORD be with thee.

37. Frem- deles sagde David: Herren, som friede mig fra Løvens Vold og fra Bjørnens Vold, han skal fri mig fra denne Filisters Haand; da sagde Saul til David: Gak, og Herren skal være med dig.

37. Och David sade: Herren, som mig frälste ifrå lejonet, och ifrå björnen, han frälsar mig ock ifrå denna Philisteen. Och Saul sade till David: Gack åstad, Herren vare med dig.

37. Ja Tawet ütles: Jehowa, kes mind loukoera käest ja karro käest peästnud, kül sesamma mind ka peästab selle Wilistimehhe käest; ja Saul ütles Taweti wasto: Minne ja Jehowa olgo sinnoga.

37. Viešpats, kuris išgelbėjo mane iš liūto ir lokio nagų, išgelbės ir iš šito filistino rankų’‘. Saulius tarė Dovydui: ‘‘Eik, ir Viešpats tebūna su tavimi’‘.

37. Und David sprach: Der HERR, der mich von dem Löwen und Bären errettet hat, der wird mich auch erretten von diesem Philister.

37. David dit encore: L'Éternel, qui m'a délivré de la griffe du lion et de la patte de l'ours, me délivrera de la main de ce Philistin. Alors Saül dit à David: Va, et que l'Éternel soit avec toi!

37. Y añadió David: Jehová que me ha librado de mano de león, y de mano de oso, él también me librará de la mano de este Filisteo. Y dijo Saul a David: Vé, y Jehová sea contigo.

37 Verder zeide David: De HEERE, Die mij van de hand des leeuws gered heeft, en uit de hand des beers, Die zal mij redden uit de hand van dezen Filistijn. Toen zeide Saul tot David: Ga heen, en de HEERE zij met u!

37. Nadto rzekł Dawid: Pan, który mię wyrwał z mocy lwa, i z mocy niedźwiedzia, tenże mię wyrwie z rąk Filistyna tego. Tedy rzekł Saul do Dawida: Idź, a Pan niech będzie z tobą.

37. És monda Dávid: Az Úr, a ki megszabadított engem az oroszlánnak és a medvének kezéből, meg fog szabadítani engem e Filiszteusnak kezéből is. Akkor monda Saul Dávidnak: Eredj el, és az Úr legyen veled!

37 И сказал Давид: Господь, Который избавлял меня от льва и медведя,избавит меня и от руки этого Филистимлянина. И сказал Саул Давиду: иди, и да будет Господь с тобою.

37. І закінчив Давид: Господь, що рятував мене із левиних і ведмежих лаб, вирятує мене й з рук сього Филистія. І каже Саул Давидові: Йди, і нехай Господь буде з тобою!

38. Ja Saul puki takkinsa Daavidin ylle ja pani vaskikypärin hänen päähänsä sekä panssarin hänen yllensä.

38. Niin Saul puetti vaatteensa Davidin ylle ja pani vaskilakin hänen päähänsä ja pantsarin hänen päällensä.

38. Nijn Saul puetti waattens Dawidin päälle ja pani waskilakin hänen päähäns ja panzarin hänen päällens.

38 And Saul clad David with his apparel and he put a helmet of brass upon his head and he clad him with a coat of mail.

38. And Saul armed David with his armour, and he put an helmet of brass upon his head; also he armed him with a coat of mail.

38. Og Saul iførte David sine Klæder og satte en Kobberhjelm paa hans Hoved og gav ham en Brynje paa.

38. Och Saul drog sin kläder uppå David, och satte honom en kopparhjelm på hans hufvud, och lade ett pansar uppå honom.

38. Ja Saul panni ommad rided Taweti selga, ja andis ühhe waskkübbara ta pähhä ja panni raudride ta selga.

38. Saulius apginklavo Dovydą savo ginklais, uždėjo varinį šalmą jam ant galvos ir apvilko šarvų marškiniais.

38. Und Saul sprach zu David: Gehe hin, der HERR sei mit dir! Und Saul zog David seine Kleider an und setzte ihm seinen ehernen Helm auf sein Haupt und legte ihm seinen Panzer an.

38. Et Saül fit revêtir David de ses vêtements, lui mit un casque d'airain sur la tête, et le revêtit d'une cuirasse;

38. Y Saul vistió a David de sus ropas, y puso sobre su cabeza un almete de acero, y vistióle corazas.

38 En Saul kleedde David met zijn klederen, en zette een koperen helm op zijn hoofd, en kleedde hem met een pantsier.

38. I ubrał Saul Dawida w szaty swe, i włożył przyłbicę miedzianą na głowę jego, a oblukł go w pancerz.

38. És felöltözteté Saul Dávidot a maga harczi ruhájába; rézsisakot tett a fejére, és felöltözteté őt pánczélba.

38 И одел Саул Давида в свои одежды, и возложил на голову его медный шлем, и надел на него броню.

38. І вдїг Саул Давида в свою боєву одїж, і вложив йому на голову мідяного шолома, і надїв на нього панцера.

39. Ja Daavid sitoi hänen miekkansa vyölleen takin päälle ja yritti käydä, sillä hän ei ollut koskaan sellaisia koettanut. Niin Daavid sanoi Saulille: En minä voi näissä käydä, sillä en ole koskaan tällaisia koettanut. Ja Daavid riisui ne päältänsä.

39. Ja David sitoi miekan vyöllensä vaatettensa päälle ja rupesi käymään; vaan ei hän ollut siihen tottunut. Sanoi siis David Saulille: en minä näillä taida käydä, sillä en minä ole tottunut. Ja David pani ne pois yltänsä,

39. Ja Dawid sidoi miecan wyöllens waatetten päälle ja rupeis käymän ja ei hän ollut sijhen tottunut. Sanoi sijs Dawid Saulille: en minä näin taida käydä sillä en minä ole tottunut. Ja hän pani sen pois wyöldäns.

39 And David girded his sword upon his apparel and he attempted to go, for he had not tested them. And David said to Saul, I cannot go with these, for I have not tested them. And David put them off of him.

39. And David girded his sword upon his armour, and he assayed to go; for he had not proved it. And David said unto Saul, I cannot go with these; for I have not proved them. And David put them off him.

39. Og David bandt hans Sværd oven over sine Klæder og begyndte at gaa, thi han havde ikke forsøgt det; da sagde David til Saul: Jeg kan ikke gaa i dem, thi jeg har ikke forsøgt det; og David lagde dem bort fra sig.

39. Och David band sitt svärd öfver sin kläder, och begynte till att gå; ty han hade icke försökt det. Då sade David till Saul: Jag kan icke så gå; ty jag är det icke van. Och han lade det ifrå sig.

39. Ja Tawet panni temma moöga wöle ja omma riette peäle ja tahtis käia, sest ta es olle nendegaöppind; ja Tawet ütles Sauli wasto: Ei ma woi nendega käia, sest ma polle nendegaöppind; ja Tawet panni neid ennese peält ärra,

39. Dovydas prisijuosė ir jo kardą prie savo aprangos ir bandė eiti, nes nebuvo įpratęs. Dovydas tarė Sauliui: ‘‘Aš negaliu paeiti, nes esu neįpratęs’‘. Ir Dovydas nusirengė visa tai.

39. Und David gürtete sein Schwert über seine Kleider und fing an zu gehen, denn er hatte es nie versucht. Da sprach David zu Saul: Ich kann nicht also gehen, denn ich bin's nicht gewohnt, und legte es von sich

39. Puis David ceignit l'épée de Saül sur ses vêtements, et se mit à marcher; car jamais il ne s'y était essayé. Et David dit à Saül: Je ne saurais marcher avec ces armes; car je n'y suis pas accoutumé. Et David les ôta de dessus lui.

39. Y ciñó David su espada sobre sus vestidos, y probó a andar: porque nunca lo había experimentado. Y dijo David a Saul: Yo no puedo andar con esto, porque nunca lo experimenté. Y echando de si David aquellas cosas,

39 En David gordde zijn zwaard aan over zijn klederen, en wilde gaan; want hij had het nooit verzocht. Toen zeide David tot Saul: Ik kan in deze niet gaan, want ik heb het nooit verzocht; en David leide ze van zich.

39. Przypasał też Dawid miecz jego na szaty swoje, i kosztował, jeźliby mógł chodzić (bo przedtem tego nie doświadczał). Tedy rzekł Dawid do Saula: Nie mogę w tem chodzić, bom temu nie przywykł. I złożył to Dawid z siebie.

39. Akkor Dávid felköté kardját harczi ruhája fölé, és járni akart, mert még nem próbálta. És monda Dávid Saulnak: Nem bírok ezekben járni, mert még nem próbáltam; és leveté azokat Dávid magáról.

39 И опоясался Давид мечом его сверх одежды и начал ходить, ибо не привык к такому вооружению ; потом сказал Давид Саулу: я не могу ходить в этом, я не привык. И снял Давид все это с себя.

39. І підперезавсь Давид мечем його по боєвій одежі його і силкувавсь ходити, бо він не привик був до такого. Відтак сказав Давид Саулові: Я не вмію в сьому ходити, я бо не навик. І зняв Давид все те з себе.

40. Ja hän otti sauvansa käteensä, valitsi purosta viisi sileätä kiveä, pani ne paimenlaukkuun, joka hänellä oli linkokivisäiliönä, otti lingon käteensä ja meni filistealaista vastaan.

40. Ja otti sauvansa käteensä, ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä, pani ne paimenen kukkaroon ja säkkiin, joka hänellä oli, ja linko hänen kädessänsä, ja kävi Philistealaista vastaan.

40. Ja otti sauwans käteens ja walidzi ojast wijsi siliätä kiwe pani ne paimenencuckarons cuin hänen myötäns oli säkis ja otti lingon käteens ja käwi Philisteriä wastan.

40 And he took his staff in his hand and chose for him five smooth stones out of the brook and put them in the shepherd's bag which he had, even in his wallet. And his sling was in his hand and he drew near to the Philistine.

40. And he took his staff in his hand, and chose him five smooth stones out of the brook, and put them in a shepherd's bag which he had, even in a scrip; and his sling was in his hand: and he drew near to the Philistine.

40. Og han tog sin Kæp i sin Haand og udvalgte sig fem glatte Stene af Bækken og lagde dem i Hyrdeposen, som han havde, nemlig i Tasken, og havde sin Slynge i sin Haand og gik frem imod Filisteren.

40. Och tog sin staf i sina hand, och utvalde fem släta stenar utu bäcken, och lade dem uti herdaskräppona, som han hade, och i säcken, och tog slungona i sina hand, och gick fram emot Philisteen.

40. Ja wöttis omma keppi ennese kätte, ja wallitses ennesele wiis silledat kiwwi jöest, ja panni neid karjatse pauna, mis temmal olli, ehk kotti sisse, ja temma ling olli ta kä, ja läks se Wilistimehhe liggi.

40. Jis pasiėmė lazdą, pasirinko iš upelio penkis glotnius akmenis, juos įsidėjo į piemens maišelį, kurį turėjo su savimi, ir laikydamas mėtyklę rankoje artėjo prie filistino.

40. und nahm seinen Stab in seine Hand und erwählte fünf glatte Steine aus dem Bach und tat sie in seine Hirtentasche, die er hatte, und in den Sack und nahm die Schleuder in seine Hand und machte sich zu dem Philister.

40. Mais il prit en sa main son bâton, et choisit dans le torrent cinq cailloux bien polis, et les mit dans la panetière de berger qu'il avait sur lui, et dans sa poche; et, sa fronde à la main, il s'approcha du Philistin.

40. Tomó su cayado en su mano, y tomóse cinco piedras lisas del arroyo, y púsolas en el saco pastoril, y en el zurrón que traía, y fuése, su honda en su mano, hacia el Filisteo.

40 En hij nam zijn staf in zijn hand, en hij koos zich vijf gladde stenen uit de beek, en leide ze in de herderstas, die hij had, te weten in den zak, en zijn slinger was in zijn hand; alzo naderde hij tot den Filistijn.

40. Ale wziął kij swój w rękę swoję, i obrał sobie pięć gładkich kamieni z potoku, i włożył je do naczynia pasterskiego, które miał, to jest do torby, a procę swoję niósł w rękach swoich, i przybliżył się ku Filistynowi.

40. És kezébe vette botját, és kiválasztván magának a patakból öt síma kövecskét, eltevé azokat pásztori szerszámába, mely vele volt, tudniillik tarisznyájába, és parittyájával kezében közeledék a Filiszteushoz.

40 И взял посох свой в руку свою, и выбрал себе пять гладких камней из ручья, и положил их в пастушескую сумку, которая была с ним; и с сумкою и с пращею в руке своей выступил против Филистимлянина.

40. І взяв він палицю свою в руку і знайшов собі пять гладеньких каменїв в потоцї та й вложив їх собі в пастушу торбину, і взяв свою пращу в руку та й виступив проти Филистія.

41. Ja filistealainen tuli yhä lähemmäksi Daavidia, ja kilvenkantaja kulki hänen edellänsä.

41. Käveli myös Philistealainen ja lähestyi Davidia, ja hänen kilpensä kantaja hänen edellänsä.

41. KÄweli myös Philisteri ja lähestyi Dawidita ja hänen kilpenscandaja hänen edelläns.

41 And the Philistine came on and drew near to David and the man who bore the shield went before him.

41. And the Philistine came on and drew near unto David; and the man that bare the shield went before him.

41. Og Filisteren gik fluks og kom nær til David; og Skjolddrageren gik frem for hans Ansigt.

41. Och Philisteen gick ock framåt, och nalkades intill David, och hans vapnedragare för honom.

41. Ja se Wilistimees läks ja tulli ikka liggi male Taweti jure, ja se mees, kes ta kilpi kandis, käis temma ees.

41. Ir filistinas išėjo, ir artinosi prie Dovydo, o priešais jį ėjo ginklanešys su skydu.

41. Und der Philister ging auch einher und machte sich zu David und sein Schildträger vor ihm her.

41. Le Philistin vint aussi, et s'approcha de David; et l'homme qui portait son bouclier marchait devant lui.

41. Y el Filisteo venía andando y acercándose a David, y su escudero delante de él.

41 De Filistijn ging ook heen, gaande en naderende tot David, en zijn schilddrager ging voor zijn aangezicht.

41. Szedł też Filistyóczyk, postępując i przybliżając się ku Dawidowi, i wyrostek, który niósł tarcz, przed nim.

41. Akkor elindult a Filiszteus is, és Dávidhoz közeledék, az az ember pedig, a ki a paizsát hordozza, előtte vala.

41 Выступил и Филистимлянин, идя и приближаясь к Давиду, и оруженосец шел впереди его.

41. Филистій же наступав усе близше та близше на Давида, і той чоловік, що носив йому щита, йшов поперед його.

42. Kun filistealainen katsahti ja näki Daavidin, halveksi hän häntä; sillä hän oli vielä nuorukainen, verevä ja kaunis näöltään.

42. Kuin Philistealainen katsoi ja näki Davidin, katsoi hän hänen ylön; sillä hän oli verevä ja kaunis nuorukainen.

42. Cuin Philisteri näki ja cadzeli Dawidit cadzoi hän hänen ylön: sillä hän oli werewä ja caunis nuorucainen.

42. Quin se Philisteus näki ia catzeli Dauidita/ Nin hen ylencatzoi henen/ Sille hen oli yxi pruni ia caunis Norucainen/ (Kuin se philisteus näki ja katseli Dawidia/ Niin hän ylenkatsoi hänen/ Sillä hän oli yksi pruni ja kaunis nuorukainen/)

42 And when the Philistine looked about and saw David, he disdained him, for he was but a youth and ruddy and of a fair countenance.

42. And when the Philistine looked about, and saw David, he disdained him: for he was but a youth, and ruddy, and of a fair countenance.

42. Der Filisteren saa op og saa David, da foragtede han ham; thi han var en ung Person, rødmusset, dejlig af Anseelse.

42. Då nu Philisteen såg och skådade David, föraktade han honom; ty han var en yngling, brunaktig och dägelig.

42. Ja se Wilistimees watis ja näggi Taweti ja ei pannud tedda mikski, sest temma olli noor mees ja punnakas illusa näoga.

42. Kai filistinas apsidairė ir pamatė Dovydą, paniekino jį, nes šis buvo raudonskruostis gražaus veido jaunuolis.

42. Da nun der Philister sah und schaute David an, verachtete er ihn; denn er war ein Knabe, bräunlich und schön.

42. Alors le Philistin regarda, et vit David, et le méprisa; car c'était un jeune homme, blond et beau de visage.

42. Y como el Filisteo miró, y vió a David, túvole en poco, porque era mancebo, y rojo, y de hermoso parecer.

42 Toen de Filistijn opzag, en David zag, zo verachtte hij hem; want hij was een jongeling, roodachtig, mitsgaders schoon van aanzien.

42. A gdy spojrzał Filistyóczyk i obaczył Dawida, lekce go sobie poważył, przeto, że był dzieciną, a lisowatym i pięknym na wejrzeniu.

42. Mikor pedig oda tekinte a Filiszteus, és meglátta Dávidot, megvetette őt, mert ifjú volt és piros, egyszersmind szép tekintetű.

42 И взглянул Филистимлянин и, увидев Давида, спрезрением посмотрел на него, ибо он был молод, белокур и красив лицем.

42. Як споглянув же Филистій та побачив Давида, то й погордував ним, бо сей був ще хлопець, і краснощокий і принадного виду.

43. Niin filistealainen sanoi Daavidille: Olenko minä koira, kun tulet sauva kädessä minua vastaan? Ja filistealainen kiroili Daavidia vannoen jumaliensa kautta.

43. Philistealainen sanoi Davidille: olenko minä koira, ettäs tulet sauvoilla minun tyköni? Ja Philistealainen kiroili Davidia jumalainsa kautta.

43. Philisteri sanoi Dawidille: olengo minä coira ettäs tulet sauwalla minun tygöni? Ja hän kiroili Dawidit hänen jumalittens cautta.

43. ia sanoi. Olengo mine iocu Coira/ Ettes Cartulla tulet minun tykeni ? Ja hen kiroili Dauidin/ henen Jumalans cautta/ (ja sanoi. Olenko minä joku koira/ Ettäs kartulla tulet minun tyköni? Ja hän kiroili Dawidin/ hänen Jumalansa kautta/)

43 And the Philistine said to David, Am I a dog, that you come to me with sticks? And the Philistine cursed David by his gods.

43. And the Philistine said unto David, Am I a dog, that thou comest to me with staves? And the Philistine cursed David by his gods.

43. Og Filisteren sagde til David: Er jeg en Hund, at du kommer til mig med Kæppe? og Filisteren bandede David ved sine Guder.

43. Philisteen sade till David: Är jag då en hund, att du kommer emot mig med käppar? Och bannade David vid sina gudar;

43. Ja se Wilistimees ütles Taweti wasto: Kas minna ollen koer? et sinna keppidega mo jure tulled; ja Wilistimees sajatas Tawetit ärra omma jummalatte jures.

43. Filistinas sakė Dovydui: ‘‘Ar aš šuo, kad tu eini prieš mane su lazda?’‘ Ir filistinas keikė Dovydą savo dievais.

43. Und der Philister sprach zu David: Bin ich denn ein Hund, daß du mit Stecken zu mir kommst? und fluchte dem David bei seinem Gott

43. Et le Philistin dit à David: Suis-je un chien que tu viennes contre moi avec des bâtons? Et le Philistin maudit David par ses dieux.

43. Y dijo el Filisteo a David: ¿Soy yo perro que vienes a mí con palos? Y maldijo a David por sus dioses.

43 De Filistijn nu zeide tot David: Ben ik een hond, dat gij tot mij komt met stokken? En de Filistijn vloekte David bij zijn goden.

43. Rzekł tedy Filistyóczyk do Dawida: Izalim ja pies, iż ty idziesz na mię z kijem? I przeklinał Filistyóczyk Dawida przez bogi swoje.

43. És monda a Filiszteus Dávidnak: Eb vagyok-é én, hogy te bottal jössz reám? És szidalmazá a Filiszteus Dávidot Istenével együtt.

43 И сказал Филистимлянин Давиду: что ты идешь на меня с палкою? разве я собака? И проклял Филистимлянин Давида своими богами.

43. І каже Филистій Давидові: Хиба я пес, що ти йдеш на мене з ціпком? І закляв Филистій Давидові своїми богами.

44. Sitten filistealainen sanoi Daavidille: Tule tänne minun luokseni, niin minä annan sinun lihasi taivaan linnuille ja metsän eläimille.

44. Ja Philistealainen sanoi Davidille: tule tänne minun tyköni, minä annan lihas taivaan linnuille ja kedon pedoille.

44. Ja Philisteri sanoi Dawidille: tule tänne minun tygöni minä annan sinun lihas taiwan linnuille ja kedon pedoille.

44. ia sanoi. Tules tenne minun tykeni/ Mine tadhon anda sinun Lihas Linnuille Taiuas ala/ ia Pedhoille kedhoilla. (ja sanoin. Tules tänne minun tyköni/ Minä tahdon antaa sinun lihasi linnuille taiwaan alla/ ja pedoille kedolla.)

44 And the Philistine said to David, Come to me and I will give your flesh to the birds of the heavens and to the beasts of the field.

44. And the Philistine said to David, Come to me, and I will give thy flesh unto the fowls of the air, and to the beasts of the field.

44. Og Filisteren sagde til David: Kom hid til mig, saa vil jeg give Fuglene under Himmelen og Dyrene paa Marken dit Kød.

44. Och sade till David: Kom hit till mig, jag skall gifva ditt kött foglom under himmelen och djurom på markene.

44. Ja se Wilistimees ütles Taweti wasto: Tulle mo jure, siis tahhan ma so lihha lindudele, mis taewa al, ja lojustele, mis wälja peäl, anda.

44. Filistinas sakė Dovydui: ‘‘Ateik, aš atiduosiu tavo kūną padangių paukščiams ir lauko žvėrims’‘.

44. und sprach zu David: Komm her zu mir, ich will dein Fleisch geben den Vögeln unter dem Himmel und den Tieren auf dem Felde!

44. Le Philistin dit encore à David: Viens vers moi, et je donnerai ta chair aux oiseaux du ciel et aux bêtes des champs.

44. Y dijo el Filisteo a David: Ven a mí, y daré tu carne a las aves del cielo, y a las bestias del campo.

44 Daarna zeide de Filistijn tot David: Kom tot mij, zo zal ik uw vlees aan de vogelen des hemels geven, en aan de dieren des velds.

44. Nadto rzekł Filistyóczyk do Dawida: Pójdź do mnie, a dam ciało twoje ptastwu powietrznemu i bestyjom polnym.

44. Monda továbbá a Filiszteus Dávidnak: Jőjj ide hozzám, hogy testedet az égi madaraknak és a mezei vadaknak adjam.

44 И сказал Филистимлянин Давиду: подойди ко мне, и я отдам тело твое птицам небесным и зверям полевым.

44. І каже Филистій Давидові: Ходи сюди і віддам я тїло твоє птаству під небом та звіррю польовому.

45. Mutta Daavid sanoi filistealaiselle: Sinä tulet minua vastaan miekan, peitsen ja keihään voimalla, mutta minä tulen sinua vastaan Herran Sebaotin nimeen, Israelin sotajoukon Jumalan, jota sinä olet häväissyt.

45. Niin David sanoi Philistealaiselle: sinä tulet minun tyköni miekalla, keihäällä ja kilvellä, mutta minä tulen sinun tykös Herran Zebaotin, Israelin sotaväen Jumalan nimeen, jota sinä pilkannut olet.

45. Nijn Dawid sanoi Philisterille: sinä tulet minun tygöni miecalla keihällä ja kilwellä waan minä tulen sinun tygös HERran Zebaothin nimeen Israelin sotawäen Jumalan jongas pilcannut olet.

45. Mutta Dauid sanoi henelle/ Sine tulet minun tykeni Miecalla/ Keihelle ia Kiluelle. Waan mine tulen sinun tyges sen HERRAN zebaothin Nimeen/ sen Israelin Sotawäen Jumalan/ iongas pilcanut olet. (Mutta Dawid sanoi hänelle/ Sinä tulet minun tyköni miekalla/ keihäällä ja kilwellä. Waan minä tulen sinun tykösi sen HERRAN Zebaothin nimeen/ sen Israelin sotäwäen Jumalan/)

45 Then David said to the Philistine, You come to me with a sword and with a spear and with a javelin, but I come to you in the name of Jehovah of hosts, the God of the armies of Israel, whom you have defied.

45. Then said David to the Philistine, Thou comest to me with a sword, and with a spear, and with a shield: but I come to thee in the name of the LORD of hosts, the God of the armies of Israel, whom thou hast defied.

45. Men David sagde til Filisteren: Du kommer til mig med Sværd og med Lanse og med Kastespyd; men jeg kommer til dig i Herren Zebaoths Navn, han som er Israels Slagordeners Gud, hvilken du har forhaanet.

45. David sade till Philisteen: Du kommer till mig med svärd, spjut och sköld; men jag kommer till dig i Herrans Zebaoths Namn, Israels härs Guds, den du försmädat hafver.

45. Ja Tawet ütles Wilistimehhe wasto: Sinna tulled mo jure moögaga ja pigiga ja oddaga; agga minna tullen so jure wäggede Jehowa Israeli wäehulkade Jummala nimmel, kedda sinna olled laimanud.

45. Dovydas atsakė filistinui: ‘‘Tu eini prieš mane su kardu, ietimi ir skydu, o aš einu kareivijų Viešpaties, Izraelio kariuomenės, iš kurios tyčiojiesi, Dievo vardu.

45. David aber sprach zu dem Philister: Du kommst zu mir mit Schwert, Spieß und Schild; ich aber komme zu dir im Namen des HERRN Zebaoth, des Gottes des Heeres Israels, das du gehöhnt hast.

45. Et David répondit au Philistin: Tu viens contre moi avec l'épée, la lance et le javelot; mais moi, je viens contre toi au nom de l'Éternel des armées, du Dieu des armées d'Israël, que tu as insultées.

45. Y David dijo al Filisteo: Tú vienes a mí con espada, y lanza, y escudo; mas yo vengo a tí en el nombre de Jehová de los ejércitos, el Dios de los escuadrones de Israel, que tú has deshonrado.

45 David daarentegen zeide tot den Filistijn: Gij komt tot mij met een zwaard, en met een spies, en met een schild; maar ik kom tot u in den Naam van den HEERE der heirscharen, den God der slagorden van Israel, Dien gij gehoond hebt.

45. Tedy rzekł Dawid do Filistyna: Ty idziesz do mnie z mieczem i z oszczepem, i z tarczą, a ja idę do ciebie w imieniu Pana zastępów, Boga wojsk Izraelskich, któremuś urągał.

45. Dávid pedig monda a Filiszteusnak: Te karddal, dárdával és paizszsal jössz ellenem, én pedig a Seregek Urának, Izráel seregei Istenének nevében megyek ellened, a kit te gyalázattal illetél.

45 А Давид отвечал Филистимлянину: ты идешь против меня с мечом и копьем и щитом, а я иду против тебя во имя Господа Саваофа, Бога воинств Израильских, которые ты поносил;

45. А Давид відказує Филистієві: Ти йдеш на мене з мечем, списом і щитом, я ж ійду на тебе в імя Господа Саваота, в імя Бога війск Ізраїлських, що ти зневажав.

46. Tänä päivänä Herra antaa sinut minun käsiini, ja minä surmaan sinut, katkaisen sinulta pään ja annan filistealaisten sotajoukon ruumiit tänä päivänä taivaan linnuille ja metsän pedoille; ja kaikki maat tulevat tietämään, että Israelilla on Jumala.

46. Tänäpänä antaa Herra sinun minun käsiini, että minä lyön sinun, ja otan sinun pääs sinulta pois, ja annan Philistealaisten sotaväen ruumiit tänäpänä taivaan linnuille ja kedon pedoille: että kaikkein maan asuvaisten pitää tietämän Israelilla olevan Jumalan.

46. Tänäpänä anda HERra Jumala sinun minun käsijn että minä lyön sinun ja otan sinun pääs sinulda pois ja annan Philisterein sotawäen ruumit tänäpänä taiwan linnuille ja kedon pedoille että caicki maan asuwaiset tietäwät Israelillä olewan Jumalan/

46. Tenepene HERRA Jumala/ ylenandapi sinun minun Käsihini/ ette mine löön sinua/ ia poisotan sinun Pääs sinulda. Ja annan sen Philisteusen Sotawäen Rumin tenepene Linnuille Taiuas ala/ ia Pedhoille kedhoilla. Ette caiki Maakunnat pite tietemen/ Ette Israelil yxi Jumala onopi. (Tänäpänä HERRA Jumala/ ylenantaapi sinun minun käsihini/ että minä lyön sinua/ ja pois otan sinun pääsi sinulta. Ja annan sen philistesen sotawäen ruumiin tänäpänä linnuille taiwasalla/ ja pedoille kedolla. Että kaikki maakunnat pitää tietämän/ Että Israelilla yksi Jumala on.)

46 This day Jehovah will deliver you into my hand and I will kill* you and take your head from you. And I will give the dead bodies of the armies of the Philistines this day to the birds of the heavens and to the wild beasts of the earth, that all the earth may know that there is a God in Israel,

46. This day will the LORD deliver thee into mine hand; and I will smite thee, and take thine head from thee; and I will give the carcases of the host of the Philistines this day unto the fowls of the air, and to the wild beasts of the earth; that all the earth may know that there is a God in Israel.

46. Paa denne Dag skal Herren overantvorde dig i min Haand, og jeg skal slaa dig og af hugge dit Hoved og give de døde Kroppe i Filisternes Lejr paa denne Dag til Fuglene under Himmelen og til vilde Dyr paa Jorden, at alt Landet skal vide, at der er en Gud i Israel.

46. Och Herren skall i denna dag gifva dig uti mina hand, att jag skall slå dig, och taga ditt hufvud af dig, och gifva de Philisteers härs kropp i denna dag foglom under himmelen, och djurom på markene, att all land skola förnimma, att Israel hafver en Gud.

46. Selsinnatsel päwal tahhab Jehowa sind mo kätte kinni anda, et ma sind mahhalöön ja se Pea sinno peält ärrawöttan, ja annan Wilistide söawäe kehhad selsinnatsel päwal lindudele, mis taewa al, ja metsalistele, mis Ma peäl: et keik ma-ilma innimessed sawad teäda, et Israelil on üks Jummal.

46. Šiandien Viešpats atiduos tave į mano rankas. Aš nugalėsiu tave, nukirsiu tau galvą ir atiduosiu visų filistinų karių lavonus padangių paukščiams ir lauko žvėrims, kad visa žemė žinotų, jog yra Dievas Izraelyje.

46. Heutigestages wird dich der HERR in meine Hand überantworten, daß ich dich schlage und nehme dein Haupt von dir und gebe die Leichname des Heeres der Philister heute den Vögeln unter dem Himmel und dem Wild auf Erden, daß alles Land innewerde, daß Israel einen Gott hat,

46. Aujourd'hui l'Éternel te livrera entre mes mains; je te tuerai, je t'ôterai la tête, et je donnerai aujourd'hui les cadavres du camp des Philistins aux oiseaux des cieux et aux animaux de la terre; et toute la terre saura qu'Israël a un Dieu;

46. Jehová pues te entregará hoy en mi mano, y yo te venceré, y quitaré tu cabeza de tí: y daré los cuerpos de los Filisteos hoy a las aves del cielo, y a las bestias de la tierra, y sabrá toda la tierra, que hay Dios en Israel.

46 Te dezen dage zal de HEERE u besluiten in mijn hand, en ik zal u slaan, en ik zal uw hoofd van u wegnemen, en ik zal de dode lichamen van der Filistijnen leger dezen dag aan de vogelen des hemels, en aan de beesten des velds geven; en de ganse aarde zal weten, dat Israel een God heeft.

46. Dziś cię poda Pan w ręce moje, a zabiję cię, i odejmę głowę twoję od ciebie, a dam trupy wojska Filistyóskiego ptastwu powietrznemu, i bestyjom ziemskim; a pozna wszystka ziemia, że jest Bóg w Izraelu;

46. A mai napon kezembe ad téged az Úr, és megöllek téged, és fejedet levágom rólad. A Filiszteusok seregének tetemét pedig az égi madaraknak és a mezei vadaknak fogom adni a mai napon, hogy tudja meg az egész föld, hogy van Izráelnek Istene.

46 ныне предаст тебя Господь в руку мою, и я убью тебя, и сниму с тебяголову твою, и отдам трупы войска Филистимского птицам небесным и зверям земным, и узнает вся земля, что есть Бог в Израиле;

46. У сей день оддасть тебе Господь менї в руки, і я вбю тебе й відсїчу тобі голову, і передам ще сьогоднї трупа твого й трупи Филистійського війська птаству під небесами і звірям земним, і зрозуміє вся земля, що є Бог ув Ізраїлї;

47. Ja koko tämä suuri joukko tulee tietämään, ettei Herra anna voittoa miekan eikä keihään voimalla; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.

47. Ja koko tämän joukon pitää ymmärtämän, ettei Herra auta miekan eli keihään kautta; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.

47. Ja että coco tämä seuracunda ymmärtä ettei HERra auta miecan eli keihän cautta: sillä sota on HERran ja hän anda teidän meidän käsijm.

47. Ja ette coco Teme Seurakunda pite ymmertemen/ Ettei HERRA auta Miecan eli Keihen cautta. Sille Sota ombi HERRAN/ ia hen andapi teite meiden käsihin. (Ja että koko tämä seurakunta pitää ymmärtämän/ Ettei HERRA auta miekan eli keihään kautta. Sillä sota ompi HERRAN/ ja hän antaapi teitä meidän käsihin.)

47 and that all this assembly may know that Jehovah saves not with sword and spear. For the battle is Jehovah's and he will give you* into our hand.

47. And all this assembly shall know that the LORD saveth not with sword and spear: for the battle is the LORD'S, and he will give you into our hands.

47. Og hele denne Forsamling skal vide, at Herren ikke frelser ved Sværd eller ved Spyd; thi Krigen er Herrens, og han skal give eder i vor Haand.

47. Och all denna menigheten skall förnimma, att Herren icke hjelper genom svärd eller spjut; ty striden är Herrans, och han skall gifva eder i våra händer.

47. Ja et keik sesinnane koggodus peab teäda sama, et Jehowa ei sada abbi moöga läbbi egga pigi läbbi: sest Jehowa kä on se taplus, ja ta annab teid meie kätte.

47. Ir kad visi čia susirinkę žinotų, jog ne kardu ir ietimi Viešpats gelbsti. Kova yra Viešpaties, ir Jis atiduos jus į mūsų rankas’‘.

47. und daß alle diese Gemeinde innewerde, daß der HERR nicht durch Schwert noch Spieß hilft; denn der Streit ist des HERRN, und er wird euch geben in unsre Hände.

47. Et toute cette assemblée saura que l'Éternel ne délivre point par l'épée, ni par la lance; car la bataille est à l'Éternel, qui vous livrera entre nos mains.

47. Y toda esta congregación sabrá, que Jehová no salva con espada y lanza; porque de Jehová es la guerra, y él os entregará en nuestras manos.

47 En deze ganse vergadering zal weten, dat de HEERE niet door het zwaard, noch door de spies verlost; want de krijg is des HEEREN, Die zal ulieden in onze hand geven.

47. I dozna wszystko to zgromadzenie, że nie mieczem, ani oszczepem wybawia Pan, gdyż Paóska jest walka, a poda was w ręce nasze.

47. És tudja meg ez az egész sokaság, hogy nem kard által és nem dárda által tart meg az Úr, mert az Úré a had, és ő titeket kezünkbe fog adni.

47 и узнает весь этот сонм, что не мечом и копьем спасает Господь,ибо это война Господа, и Он предаст вас в руки наши.

47. І взнає ввесь сей збір, що не мечем та списом спасає Господь, бо се війна Господня, і він оддасть вас нам у руки.

48. Kun filistealainen lähti tulemaan ja lähestyi Daavidia, niin Daavid juoksi nopeasti sotarintaan filistealaista vastaan.

48. Kuin Philistealainen nousi ja kävi ja lähestyi Davidia, niin David riensi ja juoksi sotajoukon eteen Philistealaista vastaan,

48. COsca Philisteri idzens hangidzi käwi ja lähestyi Dawidit. Nijn Dawid riensi ja juoxi sotawäestä Philisteriä wastan.

48. Quin nyt se Philisteus itzens hangitzi/ keui ia lehestui Dauidin polen. Nin Dauid riensi ia iooxi Sotawäeste/ site Philisteust wastan/ (Kuin nyt se philisteus itsensä hankitsi/ käwi ja lähestyi Dawidin puoleen. Niin Dawid riensi ja juoksi sotawäestä/ sitä philisteusta wastaan/)

48 And it happened, when the Philistine arose and came and drew near to meet David, that David hastened and ran toward the army to meet the Philistine.

48. And it came to pass, when the Philistine arose, and came and drew nigh to meet David, that David hasted, and ran toward the army to meet the Philistine.

48. Og det skete, der Filisteren stod op og gik og kom nær imod David, da skyndte David sig og løb hen imod Slagordenen, Filisteren i Møde.

48. Då nu Philisteen reste åstad, gick och nalkades in mot David, skyndade sig David, och lopp ifrå hären emot Philisteen.

48. Ja se sündis, et se Wilistimees hakkas minnema ja liggi tullema Taweti wasto, ja Tawet jooksis ruttuste wäehulga pole selle Wilistimehhe wasto.

48. Filistinui artėjant prie Dovydo, šis skubiai bėgo jam priešais.

48. Da sich nun der Philister aufmachte und daherging und nahte sich zu David, eilte David und lief auf das Heer zu, dem Philister entgegen.

48. Et comme le Philistin, s'étant levé, venait et s'avançait à la rencontre de David, David se hâta, et courut vers la ligne de bataille à la rencontre du Philistin.

48. Y aconteció, que como el Filisteo se levantó para ir y llegarse contra David, David se dió priesa y corrió al combate contra el Filisteo.

48 En het geschiedde, toen de Filistijn zich opmaakte, en heenging, en David tegemoet naderde, zo haastte David, en liep naar de slagorde toe, den Filistijn tegemoet.

48. I stało się, gdy powstał Filistyóczyk, i szedł, a przybliżał się przeciwko Dawidowi, że pospieszył i Dawid, a bieżał na spotkanie przeciwko Filistynowi:

48. És mikor a Filiszteus felkészült, és elindult, és Dávid felé közeledék: Dávid is sietett és futott a viadalra a Filiszteus elé.

48 Когда Филистимлянин поднялся и стал подходить иприближаться навстречу Давиду, Давид поспешно побежал к строю навстречу Филистимлянину.

48. Як же Филистій наладивсь і підступав та наближався 'к Давиду, побіг Давид швидко зустріч Филистієві під боєві лави,

49. Ja Daavid pisti kätensä reppuunsa ja otti sieltä kiven, linkosi ja satutti filistealaista otsaan, niin että kivi upposi hänen otsaansa, ja hän kaatui maahan kasvoillensa.

49. Ja pisti kätensä kukkaroon, otti sieltä kiven, ja linkosi ja paiskasi Philistealaista otsaan, että kivi meni hänen otsansa sisälle, ja hän lankesi maahan kasvoillensa.

49. Ja pisti kätens cuckaroon otti sieldä kiwen ja lingois ja paiscais Philisteriä odzaan että kiwi istui hänen odzaans ja hän langeis maahan caswoillens.

49. Ja pisti Prentzelin kätens/ ia otti sielde ydhen Kiuen. Ja lingosi/ ia paiskasi sen Philisteusen Otzaan/ Nin ette se Kiui henen Aiwhuns keui/ ia hen mahanlangesi Casuoillens. (Ja pisti prentselin (kukkaron) käteensä/ ja otti sieltä yhden kiwen. Ja linkosi/ ja paiskasi sen philisteusen otsaan/ Niin että sen kiwi hänen aiwoonsa käwi/ ja hän maahan lankesi kaswoillensa.)

49 And David put his hand in his bag and took from there a stone and slung it and killed* the Philistine in his forehead. And the stone sank into his forehead and he fell upon his face to the earth.

49. And David put his hand in his bag, and took thence a stone, and slang it, and smote the Philistine in his forehead, that the stone sunk into his forehead; and he fell upon his face to the earth.

49. Og David stak sin Haand i Posen og tog en Sten deraf og slog med Slyngen og traf Filisteren i hans Pande, saa at Stenen fæstedes dybt i hans Pande, og at han faldt paa sit Ansigt til Jorden.

49. Och David tog sina hand i skräppona, och fattade derut en sten, och slungade, och råkade Philisteen i hans panno, så att stenen gick in i pannona; och han föll på jordena på sitt ansigte.

49. Ja Tawet pistis omma kät pauna, ja wöttis seält kiwwi wälja, ja wiskas lingoga ja oskas se Wilistimehhe Pea-otsa, ja se kiwwi läks ta Pea-otsa sisse, ja ta omma silmili mahhalanges.

49. Įkišęs ranką į maišelį, jis išsiėmė akmenį ir metė iš mėtyklės, ir pataikė filistinui į kaktą taip, kad akmuo įsmigo jam į kaktą, ir jis griuvo kniūbsčias ant žemės.

49. Und David tat seine Hand in die Tasche und nahm einen Stein daraus und schleuderte und traf den Philister an seine Stirn, daß der Stein in seine Stirn fuhr und er zur Erde fiel auf sein Angesicht.

49. Alors David mit la main à sa panetière, en prit une pierre, la lança avec sa fronde, et frappa le Philistin au front; et la pierre s'enfonça dans son front; et il tomba le visage contre terre.

49. Y metiendo David su mano en el saco, tomó de allí una piedra, y tirósela con la honda, e hirió al Filisteo en la frente: y la piedra quedó hincada en su frente, y cayó en tierra sobre su rostro.

49 En David stak zijn hand in de tas, en hij nam een steen daaruit, en hij slingerde, en trof den Filistijn in zijn voorhoofd; zodat de steen zonk in zijn voorhoofd, en hij viel op zijn aangezicht ter aarde.

49. A ściągnąwszy Dawid rękę swą do torby, wyjął z niej kamieó, i cisnął z procy, a ugodził Filistyóczyka w czoło jego, tak iż utknął kamieó w czole jego, i padł twarzą swą na ziemię.

49. És Dávid benyúlt kezével a tarisznyába és kivett onnan egy követ, és elhajítván, homlokán találta a Filiszteust, úgy, hogy a kő homlokába mélyede, és arczczal a földre esék.

49 И опустил Давид руку свою в сумку и взял оттуда камень, и бросил из пращи и поразил Филистимлянина в лоб, так что камень вонзился в лоб его, и он упал лицем на землю.

49. І вхопив Давид з торби рукою каменя, і розмахнувши пращею, викинув його та й уцїлив Филистія в чоло; і вбивсь камінь йому в лоба, так що він упав лицем на землю.

50. Niin sai Daavid voiton filistealaisesta lingolla ja kivellä ja löi filistealaisen kuoliaaksi, eikä Daavidilla ollut miekkaa kädessään.

50. Niin David voitti Philistealaisen lingolla ja kivellä, löi Philistealaisen ja tappoi hänen. Ja ettei Davidilla ollut miekkaa,

50. Nijn Dawid woitti Philisterin lingolla ja kiwellä löi ja tappoi hänen.

50. Tellens Dauid ylitzewoitti sen Philisteusen/ Lingolla ia Kiuelle/ löi henen ia tappoi hende. (Tällens Dawid ylitse woitti sen philisteusen/ Lingolla ja kiwellä/ löi hänen ja tappoi häntä.)

50 So David prevailed over the Philistine with a sling and with a stone and killed* the Philistine and killed him. But there was no sword in the hand of David.

50. So David prevailed over the Philistine with a sling and with a stone, and smote the Philistine, and slew him; but there was no sword in the hand of David.

50. Og David blev ved Slyngen og ved Stenen og slog Filisteren og dræbte ham, og David havde ikke Sværd i Haanden.

50. Alltså öfvervann David Philisteen med slungone och stenenom, och slog honom, och drap honom.

50. Ja Tawet sai lingo- ja kiwwiga woimust se Wilistimehhe peäle, ja löi sedda Wilistimeest mahha ja teggi temmale surma, ja moöka polnud mitte Taweti kä.

50. Taip Dovydas nugalėjo filistiną mėtykle ir akmeniu, partrenkė ir nužudė jį. Dovydas neturėjo kardo,

50. Also überwand David den Philister mit der Schleuder und mit dem Stein und schlug ihn und tötete ihn. Und da David kein Schwert in seiner Hand hatte,

50. Ainsi David, avec une fronde et une pierre, fut plus fort que le Philistin, et il frappa le Philistin et le fit mourir. Or David n'avait point d'épée en sa main;

50. Y así venció David al Filisteo con honda y piedra: e hirió al Filisteo, y matóle, sin tener David espada en su mano.

50 Alzo overweldigde David den Filistijn met een slinger en met een steen; en hij versloeg den Filistijn, en doodde hem; doch David had geen zwaard in de hand.

50. A tak przemógł Dawid Filistyóczyka procą i kamieniem, a uderzywszy Filistyóczyka, zabił go, choć miecza nie miał Dawid w ręku.

50. Így Dávid erősebb volt a Filiszteusnál, parittyával és kővel. És levágta a Filiszteust és megölte őt, pedig kard nem is vala a Dávid kezében.

50 Так одолел Давид Филистимлянина пращею и камнем, и поразил Филистимлянина и убил его; меча же не было в руках Давида.

50. Так подужав Давид Филистія каменем із пращі і вбив Филистія, хоч і не було меча в руцї в Давида.

51. Sitten Daavid juoksi ja asettui filistealaisen ääreen, tarttui hänen miekkaansa, veti sen tupesta ja tappoi hänet ja löi sillä häneltä pään poikki. Kun filistealaiset näkivät, että heidän sankarinsa oli kuollut, pakenivat he.

51. Juoksi hän ja seisahti Philistealaisen tykö, ja otti hänen miekkansa ja veti tupesta ulos, ja tappoi hänen, ja sillä hakkasi pois hänen päänsä. Kuin Philistealaiset sen näkivät, että heidän väkevimpänsä kuollut oli, niin he pakenivat.

51. Ja ettei Dawidilla ollut miecka juoxi hän Philisterin tygö ja otti hänen mieckans ja weti tupest ulos ja tappoi hänen ja sillä hackais pois hänen pääns. Cuin Philisterit sen näit että heidän wäkewimmäns cuollut oli nijn he pakenit.

51. Ja ettei Dauidilla ychten Miecka ollut Kedhesens/ iooxi hen ia astui sen Philisteusen tyge. Ja otti henen Miecans/ ia Tupesta sen vlosweti ia tappoi henen/ Ja sille henen Pääns poishackasi. Quin nyt ne Philisterit sen näit/ Ette heiden Wäkeuimmens coollut oli/ nin he pakenit. (Ja ettei Dawidilla yhtään miekkaa ollut kädessänsä/ juoksi hän ja astui philisteusen tykö. Ja otti hänen miekkansa/ ja tupesta sen ylosweti ja tappoi hänen/ Ja sillä hänen päänsä pois hakkasi. Kuin nyt ne philisterit sen näit/ Että heidän wäkewimpänsä kuollut oli/ niin he pakenit.)

51 Then David ran and stood over the Philistine and took his sword and drew it out of the sheath of it and killed him and cut off his head with it. And when the Philistines saw that their champion was dead, they fled.

51. Therefore David ran, and stood upon the Philistine, and took his sword, and drew it out of the sheath thereof, and slew him, and cut off his head therewith. And when the Philistines saw their champion was dead, they fled.

51. Og David løb hen og stod hos Filisteren og tog hans Sværd og drog det af Balgen og slog ham ihjel og afhuggede hans Hoved dermed; der Filisterne saa, at den vældige iblandt dem var død, da flyede de.

51. Och efter David intet svärd hade i sine hand, lopp han fram till Philisteen, och tog hans svärd, och drog det utu skidone, och drap honom; och högg honom dermed hufvudet af. Då de Philisteer sågo, att deras starkaste var död, flydde de.

51. Ja Tawet jooksis liggi ja astus Wilisti-mehhe jure, ja wöttis temma moöga ja tombas sedda tuppest wälja, ja teggi temmale surma ja raius sega ta Pea otsast ärra: ja kui Wilistid näggid, et nende wäggew mees olli ärrasurnud, siis pöggenesid nemmad ärra.

51. todėl pribėgo prie filistino, ištraukė iš makšties jo kardą ir nukirto jam galvą. Filistinai, pamatę, kad jų galiūnas negyvas, pasileido bėgti.

51. lief er und trat zu dem Philister und nahm sein Schwert und zog's aus der Scheide und tötete ihn und hieb ihm den Kopf damit ab. Da aber die Philister sahen, daß ihr Stärkster tot war, flohen sie.

51. Et David courut, se jeta sur le Philistin, prit son épée, la tira du fourreau, le tua, et lui coupa la tête. Et les Philistins, voyant que leur homme vaillant était mort, s'enfuirent.

51. Entónces corrió David, y púsose sobre el Filisteo, y tomando su espada, y sacándola de su vaina, le mató, y cortóle con ella la cabeza. Y como los Filisteos vieron su gigante muerto, huyeron.

51 Daarom liep David, en stond op den Filistijn, en nam zijn zwaard, en hij trok het uit zijn schede, en hij doodde hem, en hij hieuw hem het hoofd daarmede af. Toen de Filistijnen zagen, dat hun geweldigste dood was, zo vluchtten zij.

51. A przybieżawszy Dawid, stanął nad Filistyóczykiem, i wziął miecz jego, i dobył go z pochwy jego, i zabił go, i uciął nim głowę jego. A gdy ujrzeli Filistynowie, iż umarł mocarz ich, uciekli.

51. És oda futott Dávid, és reá állott a Filiszteusra, és vevé annak kardját, kirántotta hüvelyéből, és megölé őt, és fejét azzal levágta. A Filiszteusok pedig a mint meglátták, hogy az ő hősük meghalt, megfutamodának.

51 Тогда Давид подбежал и, наступив на Филистимлянина, взял меч его и вынул его из ножен, ударил его и отсек им голову его; Филистимляне, увидев, что силач их умер, побежали.

51. Тодї підбіг Давид, наступив ногою на Филистія, вхопив меча його, вийняв із піхви, та й відсїк ним голову його. Побачивши ж тодї Филистії, що велитень їх мертвий, кинулись навтеки.

52. Mutta Israelin ja Juudan miehet nousivat, nostivat sotahuudon ja ajoivat filistealaisia takaa laakson suulle ja Ekronin porteille saakka; ja filistealaisia kaatui surmattuina Saaraimin tiellä, aina Gatiin ja Ekroniin saakka.

52. Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat, huusivat ja ajoivat Philistealaisia takaa laaksoon ja Ekronin porttiin asti; ja Philistealaiset lankesivat lyötynä Saarimin tiellä, Gatiin ja Ekroniin asti.

52. Ja Israelin ja Judan miehet nousit huusit ja ajoit Philisterejä taca laxon asti ja Ekronin porttijn ja Philisterit langeisit lyötynä tiellä Schaarimin tielle Gathin ja Ekronin asti.

52. Ja ne Israelin ia Judan miehet/ ylesnousit/ hwsit ia tacaaioit ne Philisteuset/ sihenasti quin Laxon tullan/ ia haman Ekronin Portein sachka. Ja ne Philisteit langesit lötynet Tien päle/ Portijn asti/ haman Gathin ia Ekronin. (Ja ne Israelin ja Judan miehet/ ylösnousit/ huusit ja takaa-ajoit ne philisteuset/ siihenasti kuin laaksoon tullaan/ ja hamaan Ekronin porttein saakka. Ja ne philisteit lankesit löytyneen tien päälle/ porttiin asti/ hamaan Gathiin ja Ekroniin.)

52 And the men of Israel and of Judah arose and shouted and pursued the Philistines until you come to Gai and to the gates of Ekron. And the wounded of the Philistines fell down by the way to Shaaraim {Sharaim}, even to Gath and to Ekron.

52. And the men of Israel and of Judah arose, and shouted, and pursued the Philistines, until thou come to the valley, and to the gates of Ekron. And the wounded of the Philistines fell down by the way to Shaaraim, even unto Gath, and unto Ekron.

52. Da gjorde Israels og Judas Mænd sig rede og raabte og forfulgte Filisterne, indtil man kommer til Dalen, ja indtil Ekrons Porte; og Filisterne, som bleve ihjelslagne, faldt paa Vejen til Saarajim og indtil Gath og indtil Ekron.

52. Och Israels män och Juda reste upp, ropade och jagade efter de Philisteer, intilldess man kommer i dalen, och allt intill Ekrons portar; och de Philisteer föllo slagne på vägenom till portarna, allt intill Gath, och intill Ekron.

52. Ja Israeli- ja Juda-mehhed tousid ülles, ja öiskasid ja aiasid Wilistid tagga, senni kui orko saab ja Ekroni wärrawist sadik: ja need, kes Wilistide seast ollid mahhalödud, langsid Saaraimi tee peäle mahha Katist sadik ja Ekronist sadik.

52. Izraelio ir Judo vyrai šaukdami vijo filistinus iki Gato ir Ekrono vartų. Filistinų lavonai gulėjo nuo Šaaraimo iki Gato ir Ekrono.

52. Und die Männer Israels und Juda's machten sich auf und riefen und jagten den Philistern nach, bis man kommt ins Tal und bis an die Tore Ekrons. Und die Philister fielen erschlagen auf dem Wege zu den Toren bis gen Gath und gen Ekron.

52. Alors les hommes d'Israël et de Juda se levèrent, jetèrent des cris de joie, et poursuivirent les Philistins jusqu'à l'entrée de la vallée, et jusqu'aux portes d'Ékron; et les Philistins blessés à mort tombèrent par le chemin de Shaarajim, jusqu'à Gath, et jusqu'à Ékron.

52. Y levantándose los de Israel y de Judá, dieron grita, y siguieron a los Filisteos hasta llegar al valle, y hasta las puertas de Accarón. Y cayeron heridos de los Filisteos por el camino de Saraim hasta Get, y Accarón.

52 Toen maakten zich de mannen van Israel en van Juda op, en juichten, en vervolgden de Filistijnen, tot daar men komt aan de vallei, en tot aan de poorten van Ekron; en de verwonden der Filistijnen vielen op den weg van Saaraim, en tot aan Gath, en tot aan Ekron.

52. Powstawszy tedy mężowie Izraelscy i Judzcy, okrzyk uczynili i gonili Filistyny, aż kędy chodzą do doliny, i aż do bram Akkaronu, i padali ranni Filistynowie po drodze Saraim aż do Get i aż do Akkaronu.

52. És felkelének Izráel és Júda férfiai és felkiáltának, és üldözék a Filiszteusokat egészen Gáthig és Ekron kapujáig. És hullának a Filiszteusok sebesültjei a Saraim felé vezető úton Gáthig és Ekronig.

52 И поднялись мужи Израильские и Иудейские, и воскликнули и гнали Филистимлян до входа в долину и до ворот Аккарона. И падали поражаемые Филистимляне по дороге Шааримской до Гефа и до Аккарона.

52. І піднялись мужі Ізраїльські й Юдині і зняли боєвий поклик та й пігнали за Филистіями аж до входу в долину й до воріт Аккарону. І падали побивані Филистії по дорозї Шааримській, до Гета й до Аккарону.

53. Sitten israelilaiset palasivat ajamasta filistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.

53. Ja Israelin lapset palasivat ajamasta Philistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.

53. Ja Israelin lapset palaisit ajamast taca ja ryöstit Philisterein leirin.

53. Ja ne Israelin Lapset palaisit sijte Tacaijamisest/ ia raatelit ninen Philisteusen Scantzin. (Ja ne Israelin lapset palaisit siitä takaa-ajamisesta/ ja raatelit niiden philisteusen skantzin. (leirin))

53 And the sons of Israel returned from chasing after the Philistines and they plundered their camp.

53. And the children of Israel returned from chasing after the Philistines, and they spoiled their tents.

53. Derefter vendte Israels Børn om fra at jage efter Filisterne, og de plyndrede deres Lejr.

53. Och Israels barn vände om af det jagandet efter de Philisteer, och skinnade deras lägre.

53. Ja Israeli lapsed läksid jälle taggasi Wilistid takka aiamast ja risusid nende lerid ärra.

53. Izraelitai, baigę persekioti filistinus, sugrįžo ir išplėšė jų stovyklą.

53. Und die Kinder Israel kehrten um von dem Nachjagen der Philister und beraubten ihr Lager.

53. Puis les enfants d'Israël revinrent de la poursuite des Philistins, et pillèrent leur camp.

53. Y tornando los hijos de Israel de seguir los Filisteos, robaron su campo.

53 Daarna keerden de kinderen Israels om, van het hittig najagen der Filistijnen, en zij beroofden hun legers.

53. A wróciwszy się synowie Izraelscy z pogoni Filistynów, rozchwycili obóz ich.

53. Visszatérének azután Izráel fiai a Filiszteusok üldözéséből, és feldúlták azoknak táborát.

53 И возвратились сыны Израилевы из погони за Филистимлянами и разграбили стан их.

53. І вернулись Ізрайлитяне з погонї за Филистіями та й розграбили їх табір.

54. Ja Daavid otti filistealaisen pään ja vei sen Jerusalemiin, mutta hänen aseensa hän asetti majaansa.

54. Mutta David otti Philistealaisen pään ja vei Jerusalemiin: vaan hänen aseensa pani hän majaansa.

54. Mutta Dawid otti Philisterin pään ja wei Jerusalemijn waan asen pani hän majaans.

54. Mutta Dauid otti sen Philisteusen Pään/ ia wei sen Jerusalemijn/ waan henen Aseens hen pani Maiahans. (Mutta Dawid otti sen philisteusen pään/ ja wei sen Jerusalemiin/ waan hänen aseensa hän pani majahansa.)

54 And David took the head of the Philistine and brought it to Jerusalem, but he put his armor in his tent.

54. And David took the head of the Philistine, and brought it to Jerusalem; but he put his armour in his tent.

54. Men David tog Filisterens Hoved og førte det til Jerusalem og lagde hans Vaaben i sit Telt.

54. Men David tog Philisteens hufvud, och förde det till Jerusalem; men hans vapen lade han i sina hyddo.

54. Ja Tawet wöttis se Wilistimehhe Pea ja wiis sedda Jerusalemma, ja ta söariistad panni ta omma maiasse.

54. Paėmęs filistino galvą, Dovydas ją nunešė į Jeruzalę, o ginklus padėjo savo palapinėje.

54. David aber nahm des Philisters Haupt und brachte es gen Jerusalem; seine Waffen aber legte er in sein Hütte.

54. Et David prit la tête du Philistin, et la porta à Jérusalem; et il mit les armes dans sa tente.

54. Y David tomó la cabeza del Filisteo, y trájola a Jerusalem, y puso sus armas en su tienda.

54 Daarna nam David het hoofd van den Filistijn, en bracht het naar Jeruzalem; maar zijn wapenen leide hij in zijn tent.

54. Potem wziąwszy Dawid głowę onego Filistyóczyka, przyniósł ją do Jeruzalemu, a zbroję jego włożył do namiotu swego.

54. Dávid pedig felvevé a Filiszteusnak fejét, és elvitte Jeruzsálembe, fegyvereit pedig a maga sátorába rakta le.

54 И взял Давид голову Филистимлянина и отнес ее в Иерусалим, а оружие его положил в шатре своем.

54. Давид же взяв голову Филистієву та й однїс у Ерусалим, а його зброю зложив у себе в наметї.

55. Kun Saul näki Daavidin menevän filistealaista vastaan, kysyi hän sotapäälliköltään Abnerilta: Kenen poika tuo nuorukainen on, Abner? Abner vastasi: Niin totta kuin sinä, kuningas, elät, minä en sitä tiedä.

55. Mutta kuin Saul näki Davidin menevän Philistealaista vastaan, sanoi hän Abnerille, sodan päämiehelle: Abner, kenen poika tuo nuorukainen on? Abner sanoi: niin totta kuin sinun sielus elää, kuningas, en minä tiedä.

55. MUtta cosca Saul näki Dawidin menewän Philisteriä wastan sanoi hän Abnerille sodans päämiehelle: kenen poica tuoi nuorucainen on? Abner sanoi: nijn totta cuin sinun sielus elä Cuningas en minä tiedä.

55 And when Saul saw David go forth against the Philistine, he said to Abner, the captain of the army, Abner, whose son is this youth? And Abner said, As your soul lives, O king, I cannot tell.

55. And when Saul saw David go forth against the Philistine, he said unto Abner, the captain of the host, Abner, whose son is this youth? And Abner said, As thy soul liveth, O king, I cannot tell.

55. Men der Saul saa David, da han gik ud imod Filisteren, sagde han til Abner, Stridshøvedsmanden: Hvis Søn er denne unge Karl, Abner? Og Abner sagde: Saa vist som din Sjæl lever, o Konge! jeg ved det ikke.

55. Men då Saul såg David utgå emot Philisteen, sade han till Abner sin härhöfvitsman: Hvars son är den ynglingen? Abner sade: Så visst som din själ lefver, Konung jag vet det icke.

55. Ja kui Saul näggi Tawetit se Wilisti-mehhe wasto wäljaminnewad, ütles ta wäe pealikko Abneri wasto: Kelle poeg on se noor mees, Abner? ja Abner ütles: Ni töeste kui so hing ellab, oh kunningas, ei ma tea mitte.

55. Kai Saulius matė Dovydą, išeinantį prieš filistiną, klausė kariuomenės vado Abnero: ‘‘Abnerai, kieno sūnus yra tas jaunuolis?’‘ Abneras atsakė: ‘‘Kaip tu gyvas, karaliau, aš nežinau’‘.

55. Da aber Saul David sah ausgehen wider die Philister, sprach er zu Abner, seinem Feldhauptmann: Wes Sohn ist der Knabe? Abner aber sprach: So wahr deinen Seele lebt, König, ich weiß es nicht.

55. Or, quand Saül vit David, sortant à la rencontre du Philistin, il dit à Abner, chef de l'armée: Abner, de qui ce jeune homme est-il fils? Et Abner répondit: Aussi vrai que ton âme vit, ô roi, je n'en sais rien.

55. Mas cuando Saul vió a David que salía a encontrarse con el Filisteo, dijo a Abner el general del ejército: Abner; ¿cúyo hijo es aquel mancebo? Y Abner respondió:

55 Toen Saul David zag uitgaan den Filistijn tegemoet, zeide hij tot Abner, den krijgsoverste: Wiens zoon is deze jongeling, Abner? En Abner zeide: Zo waarachtig als uw ziel leeft, o koning! ik weet het niet.

55. A gdy widział Saul Dawida, wychodzącego przeciw Filistynowi, mówił do Abnera, hetmana wojska swego: Czyim jest synem ten młodzieniec? Abnerze! I odpowiedział Abner: Jako żywa dusza twoja, królu, żeć niewiem.

55. Saul pedig mikor látta, hogy Dávid kiment a Filiszteus elé, monda Abnernek, a sereg fővezérének: Abner! ki fia e gyermek? És felele Abner: Él a te lelked oh király, hogy nem tudom!

55 Когда Саул увидел Давида, выходившего против Филистимлянина, то сказал Авениру, начальнику войска: Авенир, чей сын этот юноша? Авенир сказал: да живет душа твоя, царь; я не знаю.

55. Як побачив Саул Давида, що йде проти Филистія, так поспитав у свого військового гетьмана Абенира: Чий би се був син оттой молодець? І відказав Абенир: Так певно, як ти живеш, царю, не знаю.

56. Niin kuningas sanoi: Kysele sitten, kenen poika tuo nuori mies on.

56. Kuningas sanoi: kysy siis, kenenkä poika se nuorukainen on?

56. Cuningas sanoi: kysy sijs kenengä poica se nuorucainen on?

56 And the king said, Inquire you whose son the stripling is.

56. And the king said, Enquire thou whose son the stripling is.

56. Og Kongen sagde: Spørg du, hvis Søn denne unge Karl er!

56. Konungen sade: Så fråga derefter, hvars son den ynglingen är.

56. Ja kunningas ütles: Küssi sinna, kelle poeg se poismees on.

56. Karalius įsakė: ‘‘Sužinok, kieno sūnus tas jaunuolis’‘.

56. Der König sprach: So frage darnach, wes Sohn der Jüngling sei.

56. Et le roi dit: Informe-toi de qui ce jeune homme est fils.

56. Vive tu alma, oh rey, que no lo sé. Y el rey dijo: Pregunta, pues, cuyo hijo es aquel mancebo.

56 De koning nu zeide: Vraag gij het, wiens zoon deze jongeling is.

56. Tedy rzekł król: Pytaj, czyim jest synem ten młodzieniec.

56. És monda a király: Kérdezd meg tehát, hogy ki fia ez az ifjú?

56 И сказал царь: так спроси, чей сын этот юноша?

56. І сказав йому царь: То довідайся, чий син сей молодик.

57. Ja kun Daavid palasi takaisin surmattuaan filistealaisen, otti Abner hänet ja vei hänet Saulin eteen, ja hänellä oli kädessään filistealaisen pää.

57. Kuin David palasi Philistealaista lyömästä, otti Abner hänen ja vei Saulin eteen; ja hänen kädessänsä oli Philistealaisen pää.

57. Cosca Dawid palais Philisteri lyömäst otti Abner hänen ja wei Saulin eteen ja hänen kädesäns oli Philisterin pää.

57 And as David returned from the slaughter of the Philistine, Abner took him and brought him before Saul with the head of the Philistine in his hand.

57. And as David returned from the slaughter of the Philistine, Abner took him, and brought him before Saul with the head of the Philistine in his hand.

57. Og der David kom tilbage, der han havde slaget Filisteren, da tog Abner ham og ledte ham ind for Sauls Ansigt; og han havde Filisterens Hoved i sin Haand.

57. Då nu David kom igen, sedan Philisteen slagen var, tog Abner honom, och hade honom in för Saul; och han hade den Philisteens hufvud i sine hand.

57. Ja kui Tawet taggasi tulli sedda Wilisti-meest mahhalömast, siis wöttis Abner tedda ja wiis tedda Sauli ette, ja Wilistimehhe Pea olli ta kä.

57. Kai Dovydas, nukovęs filistiną, sugrįžo, Abneras atvedė jį pas Saulių; jis tebelaikė filistino galvą rankose.

57. Da nun David wiederkam von der Schlacht des Philisters, nahm ihn Abner und brachte ihn vor Saul, und er hatte des Philisters Haupt in seiner Hand.

57. Et quand David revint de tuer le Philistin, Abner le prit et le mena devant Saül, avec la tête du Philistin à la main.

57. Y cuando David volvía de matar al Filisteo, Abner le tomó, y le llevó delante de Saul teniendo la cabeza del Filisteo en su mano.

57 Als David wederkeerde van het slaan des Filistijns, zo nam hem Abner, en hij bracht hem voor het aangezicht van Saul, en het hoofd van den Filistijn was in zijn hand.

57. A gdy się wracał Dawid, zabiwszy Filistyóczyka, tedy go wziął Abner, i przywiódł go przed Saula, a Dawid miał głowę Filistynowę w rękach swych.

57. És a mint visszajött Dávid, miután megölte a Filiszteust, megfogá őt Abner, és Saulhoz vitte; és a Filiszteusnak feje kezében vala.

57 Когда же Давид возвращался после поражения Филистимлянина, то Авенир взял его и привел к Саулу, и голова Филистимлянина была в руке его.

57. Як же вертався Давид, убивши Филистія, взяв його Абенир та й привів перед Саула, а він держав іще Филистієву голову в руцї.

58. Niin Saul kysyi häneltä: Kenen poika sinä olet, nuorukainen? Daavid vastasi: Palvelijasi beetlehemiläisen Iisain poika.

58. Ja Saul sanoi hänelle: kenenkäs poika olet, nuorukainen? David sanoi: palvelias Isain Betlehemiläisen poika.

58. Ja Saul sanoi hänelle: kenengäs poica olet nuorucainen? Dawid sanoi: minä olen Isain sinun palwelias sen Bethlehemiterin poica.

58 And Saul said to him, Whose son are you, young man? And David answered, I am the son of your servant Jesse the Bethlehemite.

58. And Saul said to him, Whose son art thou, thou young man? And David answered, I am the son of thy servant Jesse the Bethlehemite.

58. Og Saul sagde til ham: Hvis Søn er du, unge Karl? Og David sagde: Jeg er Bethlehemiteren Isais, din Tjeners, Søn.

58. Och Saul sade till honom: Hvars son äst du, yngling? David sade: Jag är dins tjenares Isai den BethLehemitens son.

58. Ja Saul ütles ta wasto: Kelle poeg olled sa, noor mees? ja Tawet ütles: Ma ollen so sullase Isai Petlemmamehhe poeg.

58. Saulius jo klausė: ‘‘Jaunuoli, kieno tu sūnus?’‘ Dovydas atsakė: ‘‘Aš esu tavo tarno Jesės iš Betliejaus sūnus’‘.

58. Und Saul sprach zu ihm: Wes Sohn bist du, Knabe? David sprach: Ich bin ein Sohn deines Knechtes Isai, des Bethlehemiten.

58. Et Saül lui dit: Jeune homme, de qui es-tu fils? David répondit: Je suis fils de ton serviteur, Isaï, Bethléhémite.

58. Y díjole Saul: Mancebo, ¿cúyo hijo eres? Y David respondió: Yo soy hijo de tu siervo Isaí de Belén.

58 En Saul zeide tot hem: Wiens zoon zijt gij, jongeling? En David zeide: Ik ben een zoon van uw knecht Isai, den Bethlehemiet.

58. I rzekł do niego Saul: Czyjeś ty syn, młodzieócze? I odpowiedział Dawid: Jestem syn sługi twego Isajego Betlehemczyka.

58. És monda néki Saul: Ki fia vagy te, oh gyermek? Dávid pedig felele: A te szolgádnak, a Bethlehemből való Isainak a fia vagyok.

58 И спросил его Саул: чей ты сын, юноша? И отвечал Давид: сын раба твоего Иессея из Вифлеема.

58. І поспитав його Саул: Чий ти син, молодче? І відказав Давид: Син раба твого Ессея з Бетлеєму.