19 luku

Joonatan lepyttää isänsä. Daavid on jälleen hengenvaarassa ja pakenee Miikalin avulla Samuelin luo. Saul hurmoksessa.

1. Ja Saul puhui pojallensa Joonatanille ja kaikille palvelijoillensa, että Daavid olisi surmattava. Mutta Saulin poika Joonatan oli suuresti mieltynyt Daavidiin.

1. Ja Saul puhui pojallensa Jonatanille ja kaikille palvelioillensa, että he tappaisivat Davidin; mutta Jonatan Saulin poika rakasti suuresti Davidia.

1. JA Saul puhui hänen pojallens Jonathanille ja caikille palwelioillens että he tappaisit Dawidin mutta Jonathan Saulin poica racasti sangen Dawidi.

1 And Saul spoke to Jonathan his son and to all his servants, that they should kill David. But Jonathan, Saul's son, delighted much in David.

1. And Saul spake to Jonathan his son, and to all his servants, that they should kill David.

1. Og Saul talede til Jonathan, sin Søn, og til alle sine Tjenere, at de skulle slaa David ihjel; men Jonathan Sauls Søn, fandt stort Behag i David.

1. Men Saul talade med sin son Jonathan, och med alla sina tjenare, att de skulle slå David ihjäl. Men Jonathan, Sauls son, hade stor vilja till David;

1. Ja Saul räkis Jonatani omma poia ja keikide omma sullaste wasto, et nemmad piddid Taweti surma saatma: ja Tawet olli wägga armas Sauli poia Jonatani melest.

1. Saulius kalbėjo savo sūnui Jehonatanui ir visiems tarnams, kad jie nužudytų Dovydą. Bet Sauliaus sūnus Jehonatanas labai mėgo Dovydą.

1. Saul aber redete mit seinem Sohn Jonathan und mit allen seinen Knechten, daß sie David sollten töten. Aber Jonathan, Sauls Sohn, hatte David sehr lieb

1. Et Saül parla à Jonathan, son fils, et à tous ses serviteurs, de faire mourir David; mais Jonathan, fils de Saül, était fort affectionné à David.

1. Y HABLÓ Saul a Jonatán su hijo, y a todos sus criados, para que matasen a David: mas Jonatán hijo de Saul amaba a David en gran manera:

1 Derhalve sprak Saul tot zijn zoon Jonathan en tot al zijn knechten, om David te doden. Doch Jonathan, Sauls zoon, had groot welgevallen aan David.

1. Tedy mówił Saul do Jonatana, syna swego, i do wszystkich sług swoich, aby zabili Dawida; ale Jonatan syn Saula, kochał się w Dawidzie bardzo.

1. És szóla Saul fiának, Jonathánnak, és a többi szolgáinak, hogy öljék meg Dávidot; de Jonathán, a Saul fia nagyon szereté őt.

1 И говорил Саул Ионафану, сыну своему, и всем слугам своим, чтобы умертвить Давида; но Ионафан, сын Саула, очень любил Давида.

1. І казав Саул синові свойму Йонатанові і всїм прибічникам своїм, що треба Давида вбити. Саулів же син Йонатан вельми прихилен був до Давида;

2. Sentähden Joonatan ilmaisi sen Daavidille ja sanoi: Minun isäni Saul koettaa saada sinut surmatuksi. Ole siis varuillasi huomenaamuna, kätkeydy ja pysy piilossa.

2. Ja Jonatan ilmoitti Davidille ja sanoi: minun isäni Saul pyytää sinua tappaa: varjele siis itses huomenna, mene lymyyn ja kätke itses.

2. Ja Jonathan ilmoitti Dawidille ja sanoi: minun Isän Saul pyytä sinua tappa warjele sijs idzes huomena mene lymyyn ja kätke idzes.

2 And Jonathan told David, saying, Saul my father seeks to kill you. Now therefore, I beseech you, take heed to yourself in the morning and abide in a secret place and hide yourself.

2. But Jonathan Saul's son delighted much in David: and Jonathan told David, saying, Saul my father seeketh to kill thee: now therefore, I pray thee, take heed to thyself until the morning, and abide in a secret place, and hide thyself:

2. Og Jonathan forkyndte David det og sagde: Min Fader Saul søger efter at slaa dig ihjel; saa var dig nu, kære, i Morgen, og bliv i Skjul og hold dig gemt!

2. Och underviste honom det, och sade: Min fader Saul far efter, och vill dräpa dig; så förvara dig nu till morgons, och blif öfver en sido, och göm dig.

2. Ja Jonatan andis Tawetile teäda ja ütles: Mo issa Saul otsib sind surmata, ja nüüd hoia ennast hom̃e warra, ja olle warjul ja petta ennast ärra.

2. Jehonatanas perspėjo Dovydą: ‘‘Mano tėvas Saulius ketina tave nužudyti. Todėl saugokis ir būk pasislėpęs iki ryto.

2. und verkündigte es ihm und sprach: Mein Vater Saul trachtet darnach, daß er dich töte. Nun, so bewahre dich morgen und bleib verborgen und verstecke dich.

2. C'est pourquoi Jonathan le fit savoir à David, et lui dit: Saül, mon père, cherche à te faire mourir; maintenant donc, tiens-toi sur tes gardes, je te prie, dès le matin, et demeure à l'écart, et cache-toi;

2. El cual dió aviso a David, diciendo: Saul mi padre procura matarte: por tanto mira ahora por tí con tiempo, y estáte en secreto, y escóndete.

2 En Jonathan verkondigde het David, zeggende: Mijn vader Saul zoekt u te doden; nu dan, wacht u toch des morgens, en blijf in het verborgene, en versteek u.

2. I oznajmił to Jonatan Dawidowi, mówiąc: Saul, ojciec mój, myśli cię zabić; przetoż teraz strzeż się proszę aż do zaranku, a zataisz się, i skryjesz się.

2. Megmondá azért Jonathán Dávidnak, mondván: Az én atyám, Saul azon van, hogy téged megöljön, azért vigyázz magadra reggel; titkos helyen tartózkodjál és rejtsd el magad.

2 И известил Ионафан Давида, говоря: отец мой Саул ищет умертвить тебя; итак берегись завтра; скройся и будь в потаенном месте;

2. Тим переказав Йонатан Давидові: Отець мій Саул наваживсь тебе зігнати з сьвіту; оце ж остерегайся завтра; сховайсь і седи потай усїх!

3. Mutta minä menen ja asetun isäni viereen kedolle, sinne, missä sinä olet, ja puhun sinusta isälleni; ja jos jotakin huomaan, niin minä ilmaisen sen sinulle.

3. Ja minä menen ulos isäni kanssa ja seison hänen ohessansa kedolla, jossa sinä olet, ja minä puhun sinusta isäni kanssa: ja mitä minä näen, ne minä ilmoitan sinulle.

3. Minä menen minun Isäni cansa ja seison hänen ohesans kedolla josa sinä olet ja puhun sinusta Isäni cansa ja mitä minä näen ne caicki minä ilmoitan sinulle.

3 And I will go out and stand beside my father in the field where you are and I will speak with my father of you and if I see anything, I will tell you.

3. And I will go out and stand beside my father in the field where thou art, and I will commune with my father of thee; and what I see, that I will tell thee.

3. Og jeg vil gaa ud og staa ved min Faders Side paa Marken, hvor du er, og jeg vil tale med min Fader om dig, og naar jeg har set, hvad det er, da vil jeg kundgøre dig det.

3. Men jag vill gå ut med min fader, och vill stå bredevid min fader på markene, der du äst, och tala om dig med min fader; och hvad jag ser, det vill jag kungöra dig.

3. Ja ma tahhan wäljamiñna ja omma issa körwas seista seäl wälja peäl, kus sinna olled, ja ma tahhan omma issa wasto so pärrast räkida; kui ma saan nähha, mis sünnib, siis tahhan sulle teäda anda.

3. Aš išėjęs stovėsiu šalia savo tėvo lauke, kalbėsiu su tėvu apie tave. Ką sužinosiu, tau pranešiu’‘.

3. Ich will aber herausgehen und neben meinem Vater stehen auf dem Felde, da du bist, und von dir mit meinem Vater reden; und was ich sehe, will ich dir kundtun.

3. Et moi, je sortirai et me tiendrai auprès de mon père, dans le champ où tu seras; car je parlerai de toi à mon père, et je verrai ce qu'il en sera; je te le ferai savoir.

3. Y yo saldré y estaré junto a mi padre en el campo, donde estuvieres: y yo hablaré de tí a mi padre, y hacerte he saber lo que viere.

3 Doch ik zal uitgaan, en aan de hand mijns vaders staan op het veld, waar gij zult zijn; en ik zal van u tot mijn vader spreken, en zal zien wat het zij; dat zal ik u verkondigen.

3. A ja wynijdę, i stanę podle ojca mego na polu, gdzie ty będziesz, i będę mówił o tobie z ojcem moim, a cokolwiek pobaczę, toć oznajmię.

3. Én pedig kimegyek, és atyám mellett megállok a mezőn, a hol te leszesz, és beszélni fogok atyámmal felőled, és meglátom, mint lesz, és tudtodra adom néked.

3 а я выйду и стану подле отца моего на поле, где ты будешь, и поговорю о тебе отцу моему, и что увижу, расскажу тебе.

3. Сам же я вийду і стану в полі коло батька, як ти ховати мешся, і розмовляти му про тебе з батьком, і коли довідаюсь про що, сповіщу тебе.

4. Niin Joonatan puhui hyvää Daavidista isällensä Saulille ja sanoi hänelle: Älköön kuningas rikkoko palvelijaansa Daavidia vastaan, sillä hän ei ole rikkonut sinua vastaan, vaan hänen työnsä ovat olleet sinulle suureksi hyödyksi.

4. Ja Jonatan puhui parhain päin Davidista isällensä Saulille ja sanoi hänelle: älköön kuningas syntiä tehkö palveliaansa Davidia vastaan; sillä ei hän ole mitään rikkonut sinua vastaan, hänen työnsä ovat sinulle juuri tarpeelliset.

4. JA Jonathan puhui parhain päin Dawidist hänen Isällens Saulille ja sanoi hänelle: älkön Cuningas syndiä tehkö palweliatans Dawidit wastan: sillä ei hän ole mitäkän rickonut sinua wastan ja hänen työns owat sinulle juuri tarpelliset.

4 And Jonathan spoke good of David to Saul his father and said to him, Do not let the king sin against his servant, against David, because he has not sinned against you and because his works have been very good toward you.

4. And Jonathan spake good of David unto Saul his father, and said unto him, Let not the king sin against his servant, against David; because he hath not sinned against thee, and because his works have been to thee-ward very good:

4. Saa talede Jonathan godt om David til Saul sin Fader, og sagde til ham: Kongen synde ikke imod sin Tjener, imod David, thi han har ikke syndet imod dig, saa ere og hans Gerninger dig meget gode.

4. Och Jonathan talade det bästa om David med sinom fader Saul, och sade till honom: Konungen synde icke på sin tjenare David; ty han hafver intet brutit dig emot, och hans gerningar äro dig ganska nyttiga.

4. Ja Jonatan räkis head Tawetist omma issa Sauli wasto, ja ütles ta wasto: Ärgo tehko kunningas mitte patto omma sullase Taweti wasto, sest ta polle mitte so wasto patto teinud, ja peälegi on temma teggemissed sulle wägga head.

4. Jehonatanas kalbėjo gera apie Dovydą savo tėvui Sauliui: ‘‘Karaliau, nenusikalsk prieš savo tarną Dovydą, nes jis nenusikalto tau ir jo darbai tau buvo labai naudingi.

4. Und Jonathan redete das Beste von David mit seinem Vater Saul und sprach zu ihm: Es versündige sich der König nicht an seinem Knecht David; denn er hat keine Sünde wider dich getan, und sein Tun ist dir sehr nütze,

4. Jonathan parla donc favorablement de David à Saül, son père, et lui dit: Que le roi ne pèche point contre son serviteur David; car il n'a point péché contre toi; et même ce qu'il a fait t'est fort avantageux.

4. Y Jonatán habló bien de David a Saul su padre, y díjole: No peque el rey contra su siervo David, pues que ninguna cosa ha cometido contra tí; ántes sus obras te han sido muy buenas.

4 Zo sprak dan Jonathan goed van David tot zijn vader Saul; en hij zeide tot hem: De koning zondige niet tegen zijn knecht David, omdat hij tegen u niet gezondigd heeft, en omdat zijn daden voor u zeer goed zijn.

4. A tak mówił Jonatan o Dawidzie dobrze do Saula, ojca swego, i rzekł do niego: Niech nie grzeszy król przeciwko słudze swemu Dawidowi: boć nic nie winien, owszem sprawy jego byłyć bardzo pożyteczne;

4. És Jonathán kedvezően nyilatkozék Dávid felől az ő atyja, Saul előtt, és monda néki: Ne vétkezzék a király Dávid ellen, az ő szolgája ellen, mert ő nem vétett néked, sőt szolgálata felette hasznos volt néked.

4 И говорил Ионафан доброе о Давиде Саулу, отцу своему, и сказал ему: да не грешит царь против раба своего Давида, ибо он ничем не согрешил против тебя, и дела его весьма полезны для тебя;

4. І промовляв Йонатан перед батьком своїм добре про Давида та й каже йому: Не гріши, царю, проти слуги твого Давида, бо він проти тебе нї в чому не переступив і з усїх його вчинків був тобі великий хосен;

5. Hänhän pani henkensä kämmenelleen ja surmasi sen filistealaisen, ja niin Herra antoi suuren voiton koko Israelille; sinä olet itse nähnyt sen ja iloinnut. Miksi siis rikkoisit viatonta verta vastaan surmaamalla Daavidin syyttömästi?

5. Ja hän on pannut henkensä käteensä ja löi Philistealaisen; ja Herra teki suuren autuuden koko Israelille, sen sinä näit ja ihastuit: miksis siis tahdot syntiä tehdä viatointa verta vastaan, surmatakses Davidia ilman syytä?

5. Ja hän on pannut hengens käteens ja löi Philisterin ja HERra teki suuren autuuden coco Israelille sens näit ja ihastuit mixis sijs tahdot syndiä tehdä wiatoinda werta wastan surmataxes Dawidit ilman syytä?

5 For he put his life in his hand and killed* the Philistine and Jehovah worked a great victory for all Israel. You saw it and rejoiced. Why then will you sin against innocent blood, to kill David without a cause?

5. For he did put his life in his hand, and slew the Philistine, and the LORD wrought a great salvation for all Israel: thou sawest it, and didst rejoice: wherefore then wilt thou sin against innocent blood, to slay David without a cause?

5. Thi han har sat sit Liv i sin Haand og slaget Filisteren, og Herren beredte en stor Frelse for al Israel, det har du set og glædedes derved; og hvorfor vil du synde imod uskyldigt Blod ved at ihjelslaa David uforskyldt?

5. Och han hafver satt sitt lif i sina hand, och slog den Philisteen, och Herren gjorde en stor salighet helo Israel; det hafver du sett, och gladt dig deraf; hvi vill du då synda på ett oskyldigt blod, så att du dräper David utan sak?

5. Ja ta on omma hinge pannud om̃a peusse ja lönud se Wilistimehhe mahha, ja Jehowa on ta läbbi suurt abbi keige Israelile saatnud, sa olled sedda isse näinud ja römus olnud: ja mikspärrast tahhad sa ilmasüta werre wasto patto tehha? et sa wöttaksid Taweti ilmaasjata surmata.

5. Jis statė į pavojų savo gyvybę, kovodamas su filistinu, ir jo dėka Viešpats suteikė didelį išgelbėjimą Izraeliui. Tu matei tai ir džiaugeisi. Kodėl dabar nori nusidėti prieš nekaltą kraują ir be priežasties nužudyti Dovydą?’‘

5. und er hat sein Leben in seine Hand gesetzt und schlug den Philister, und der HERR tat ein großes Heil dem ganzen Israel. Das hast du gesehen und dich des gefreut. Warum willst du dich denn an unschuldigem Blut versündigen, daß du David ohne Ursache tötest?

5. Il a exposé sa vie, et a frappé le Philistin, et l'Éternel a opéré une grande délivrance pour tout Israël; tu l'as vu et tu t'en es réjoui; pourquoi donc pécherais-tu contre le sang innocent, en faisant mourir David sans cause?

5. Porque el puso su alma en su palma, e hirió al Filisteo, e hizo Jehová una gran salud a todo Israel. Tú lo viste, y te holgaste: ¿por qué pues pecarás contra la sangre inocente matando a David sin causa?

5 Want hij heeft zijn ziel in zijn hand gezet, en hij heeft den Filistijn geslagen, en de HEERE heeft een groot heil aan het ganse Israel gedaan; gij hebt het gezien, en gij zijt verblijd geweest; waarom zoudt gij dan tegen onschuldig bloed zondigen, David zonder oorzaak dodende?

5. Gdyż położył duszę swą w ręce swej, i zabił Filistyóczyka, i uczynił Pan wybawienie wielkie wszystkiemu Izraelowi. Coś widział, i uradowałeś się. Przeczżebyś tedy miał grzeszyć przeciw krwi niewinnej, chcąc zabić Dawida bez przyczyny?

5. Mert ő koczkára tette életét és megverte a Filiszteust, és az Úr nagy szabadulást szerze az egész Izráelnek. Te láttad azt és örültél rajta; miért vétkeznél azért az ártatlan vér ellen, megölvén Dávidot ok nélkül.

5 он подвергал опасности душу свою, чтобы поразить Филистимлянина, и Господь соделал великое спасение всему Израилю; ты видел это и радовался; для чего же ты хочешь согрешить против невинной крови и умертвить Давида безпричины?

5. Він одважував душу свою, щоб убити Филистія, і Господь подав усьому Ізраїлеві побіду велику. Ти се бачив сам і веселився. Про що ж тобі брати на себе гріх, проливаючи безвинну кров і вбиваючи Давида без причини?

6. Saul kuuli Joonatanin ääntä; ja Saul vannoi: Niin totta kuin Herra elää, häntä ei surmata.

6. Niin Saul kuuli Jonatanin äänen ja vannoi: niin totta kuin Herra elää, ei hänen pidä kuoleman.

6. Nijn Saul cuuli Jonathanin änen ja wannoi: nijn totta cuin HERra elä ei hänen pidä cuoleman.

6 And Saul listened to the voice of Jonathan. And Saul swore, As Jehovah lives, he will not be put to death.

6. And Saul hearkened unto the voice of Jonathan: and Saul sware, As the LORD liveth, he shall not be slain.

6. Da adlød Saul Jonathans Røst, og Saul svor: Saa vist som Herren lever, han skal ikke dødes.

6. Då lydde Saul Jonathans röst, och svor: Så visst som Herren lefver, skall han icke dö.

6. Ja Saul wöttis Jonatani sanna kuulda, ja Saul wandus: ni töeste kui Jehowa ellab, ta ei pea mitte sama surmatud.

6. Saulius paklausė Jehonatano ir prisiekė: ‘‘Kaip Viešpats gyvas, jis nebus nužudytas’‘.

6. Da gehorchte Saul der Stimme Jonathans und schwur: So wahr der HERR lebt, er soll nicht sterben!

6. Et Saül prêta l'oreille à la voix de Jonathan; et Saül jura, disant: L'Éternel est vivant! il ne mourra pas.

6. Y oyendo Saul la voz de Jonatán, juró: Vive Jehová, que no morirá.

6 Saul nu hoorde naar de stem van Jonathan; en Saul zwoer: zo waarachtig als de HEERE leeft, hij zal niet gedood worden!

6. I usłuchał Saul słów Jonatanowych, i przysiągł Saul: Jako żywy Pan, że nie umrze.

6. És hallgatott Saul Jonathán szavára, és megesküvék Saul: Él az Úr, hogy nem fog megöletni!

6 И послушал Саул голоса Ионафана и поклялся Саул: жив Господь, Давид не умрет.

6. І послухав Саул Йонатана, і поклявся: Так певно, як Господь живе, він не вмре.

7. Niin Joonatan kutsui Daavidin, ja Joonatan ilmoitti hänelle kaiken tämän. Ja sitten Joonatan vei Daavidin Saulin tykö, ja hän palveli häntä niinkuin ennenkin.

7. Niin Jonatan kutsui Davidin ja sanoi hänelle kaikki nämät sanat ja saatti hänen Saulin eteen, ja hän oli hänen edessänsä niinkuin ennenkin.

7. Nijn Jonathan cudzui Dawidin ja sanoi hänelle caicki nämät sanat ja saatti hänen Saulin eteen oleman hänen edesäns nijncuin ennengin.

7 And Jonathan called David and Jonathan showed him all those things. And Jonathan brought David to Saul and he was in his presence as formerly.

7. And Jonathan called David, and Jonathan shewed him all those things. And Jonathan brought David to Saul, and he was in his presence, as in times past.

7. Og Jonathan kaldte ad David, og Jonathan gav ham alle disse, Ord til Kende; og Jonathan førte I David til Saul, og han var for hans Ansigt som tilforn.

7. Då kallade Jonathan David, och sade honom alla dessa orden; och hade honom in för Saul, att han var för honom, såsom tillförene.

7. Ja Jonatan kutsus Taweti, ja Jonatan kulutas temmale keik need sannad, ja Jonatan wiis Tawetit Sauli jure, ja ta olli temma ees nenda kui eile ja enne.

7. Tada Jehonatanas, pasišaukęs Dovydą ir jam viską papasakojęs, atvedė jį pas Saulių; Dovydas buvo Sauliaus akivaizdoje kaip anksčiau.

7. Da rief Jonathan David und sagte ihm alle diese Worte und brachte ihn zu Saul, daß er zu ihm war wie zuvor.

7. Alors Jonathan appela David, et lui raconta toutes ces choses. Et Jonathan amena David à Saül, et il fut à son service comme auparavant.

7. Y llamando Jonatán a David, declaróle todas estas palabras: y metió a David a Saul, el cual estuvo delante de él como ántes.

7 En Jonathan riep David, en Jonathan gaf hem al deze woorden te kennen; en Jonathan bracht David tot Saul, en hij was voor zijn aangezicht als gisteren en eergisteren.

7. A tak przyzwał Jonatan Dawida, i opowiedział mu Jonatan wszystkie one słowa; i przywiódł Jonatan Dawida do Saula, i był przed nim, jako i przedtem.

7. Akkor szólítá Jonathán Dávidot, és megmondá néki Jonathán mind e beszédeket; és Saulhoz vezeté Jonathán Dávidot, a ki ismét olyan lőn előtte, mint annakelőtte.

7 И позвал Ионафан Давида, и пересказал ему Ионафан все слова сии,и привел Ионафан Давида к Саулу, и он был при нем, как вчера и третьегодня.

7. Покликав тодї Йонатан Давида та й передав йому всю 'цю розмову, і привів Давида до Саула, і був Давид у його при боцї, як і перше.

8. Kun sitten sota alkoi uudestaan, lähti Daavid taistelemaan filistealaisia vastaan ja tuotti heille suuren tappion, niin että he pakenivat hänen edestään.

8. Niin nousi taas sota, ja David meni ja soti Philistealaisia vastaan, löi heitä suurella surmalla; ja Philistealaiset pakenivat häntä.

8. NIjn nousi taas sota ja Dawid meni ja sodei Philisterejä wastan ja teki suuren tapon että caicki Philisterit pakenit händä.

8 And there was war again. And David went out and fought with the Philistines and killed them with a great slaughter and they fled before him.

8. And there was war again: and David went out, and fought with the Philistines, and slew them with a great slaughter; and they fled from him.

8. Og Krigen varede ved; og David drog ud og stred mod Filisterne og slog dem med et stort Slag, og de flyede for hans Ansigt.

8. Så kom åter ett örlig; och David drog ut, och stridde emot de Philisteer, och slog en stor slagtning; så att de flydde för honom.

8. Ja södda hakkas jälle tousma, ja Tawet läks wälja ja söddis Wilistide wasto ja löi neid mahha sure mahhalömissega, et nemmad ta eest ärrapöggenesid.

8. Vėl kilo karas; Dovydas išėjęs kariavo su filistinais ir daug jų nužudė, ir jie bėgo nuo jo.

8. Es erhob sich aber wieder ein Streit, und David zog aus und stritt wider die Philister und tat eine große Schlacht, daß sie vor ihm flohen.

8. Or la guerre recommença, et David sortit et combattit contre les Philistins, et en fit un grand carnage; et ils s'enfuirent devant lui.

8. Y tornó a hacerse guerra: y salió David, y peleó contra los Filisteos, e hiriólos con grande estrago, y huyeron delante de él.

8 En er werd wederom krijg; en David toog uit, en streed tegen de Filistijnen, en hij sloeg hen met een groten slag, en zij vloden voor zijn aangezicht.

8. I wszczęła się znowu wojna, a ciągnął Dawid, i walczył przeciwko Filistynom, i poraził je porażką wielką, i uciekli przed obliczem jego.

8. A háború pedig ismét megkezdődék, és Dávid kivonula, és harczola a Filiszteusok ellen, és nagy vereséget okozott nékik, és azok elfutának előle.

8 Опять началась война, и вышел Давид, и воевал с Филистимлянами, и нанес им великое поражение, и они побежали от него.

8. Як запалала ж війна знов, двинув Давид у поле і воював з Филистіями і вчинив між ними велике побоїще, так що вони втекали від його.

9. Mutta Herran lähettämä paha henki tuli Sauliin, kun hän istui kotonaan keihäs kädessä ja Daavid soitteli.

9. Ja paha henki tuli Herralta Saulin päälle, ja hän istui huoneessansa, ja hänen keihäänsä oli hänen kädessänsä, ja David soitti kädellänsä.

9. Ja HERran paha hengi tuli Saulin päälle ja hän istui huonesans ja keihäs oli hänen kädesäns ja Dawid soitti kädelläns.

9 And an evil spirit from Jehovah was upon Saul as he sat in his house with his spear in his hand and David was playing with his hand.

9. And the evil spirit from the LORD was upon Saul, as he sat in his house with his javelin in his hand: and David played with his hand.

9. Og den onde Aand fra Herren kom paa Saul, og han sad i sit Hus og havde sit Spyd i sin Haand, og David legede paa Strenge med Haanden.

9. Men den onde Herrans ande kom öfver Saul, och han satt i sitt hus, och hade ett spjut i sine hand; så spelade David på strängerna med handene.

9. Ja kurri waim Jehowa käest sai Sauli peäle, ja temma istus ommas koias ja temma piik temma kä, ja Tawet mängis käega.

9. Pikta dvasia nuo Viešpaties apėmė Saulių, ir jis sėdėjo namuose, laikydamas ietį rankoje, o Dovydas skambino arfa.

9. Aber der böse Geist vom HERRN kam über Saul, und er saß in seinem Hause und hatte einen Spieß in seiner Hand; David aber spielte auf den Saiten mit der Hand.

9. Mais le mauvais esprit, envoyé par l'Éternel, fut sur Saül, qui était assis dans sa maison, sa lance à la main; et David jouait de sa main sur la harpe.

9. Y el espíritu malo de Jehová fué sobre Saul; y estando sentado en su casa tenía una lanza a mano: y David estaba tañendo con su mano.

9 Doch de boze geest des HEEREN was over Saul, en hij zat in zijn huis, en zijn spies was in zijn hand; en David speelde op snarenspel met de hand;

9. Wtem Duch Paóski zły przypadł na Saula, który w domu swym siedział, mając włócznią swoję w ręce swej, a Dawid grał ręką swą.

9. Az Istentől küldött gonosz lélek azonban megszállta Sault, mikor házában ült és dárdája kezében vala; Dávid pedig pengeté a hárfát kezével.

9 И злой дух от Бога напал на Саула, и он сидел в доме своем, и копье его было в руке его, а Давид играл рукою своею на струнах.

9. Та напав на Саула злий дух від Бога, і він седїв раз дома і держав у руцї свого списа, тим часом як Давидова рука дзвонила в струни.

10. Niin Saul koetti keihästää Daavidin seinään; mutta hän väisti Saulia, ja tämä iski keihään seinään. Daavid pakeni ja pelastui sinä yönä.

10. Mutta Saul pyysi pistää Davidia keihäällä seinää vasten, mutta hän vältti Saulia ja keihäs kävi seinään; ja David pakeni ja pääsi sinä yönä pakoon.

10. Mutta Saul pyyti pistä Dawidi keihällä seinä wasten mutta hän wältti Sauli että keihäs käwi seinään ja Dawid pakeni ja pääsi sinä yönä.

10 And Saul sought to kill* David even to the wall with the spear, but he slipped away out of Saul's presence and he killed* the spear into the wall. And David fled and escaped that night.

10. And Saul sought to smite David even to the wall with the javelin; but he slipped away out of Saul's presence, and he smote the javelin into the wall: and David fled, and escaped that night.

10. Og Saul søgte efter at stikke Spydet igennem David ind i Væggen; men denne gik bort fra Sauls Ansigt; og han stak Spydet i Væggen; saa flyede David og undkom den samme Nat.

10. Men Saul for efter att skjuta David igenom med spjutet i väggena; men han vek undan ifrå Saul, och spjutet for in i väggena; och David flydde, och undslapp i den nattene.

10. Ja Saul otsis pigi Tawetist läbbi ja seina sisse aiada, agga ta joudis Sauli eest ärra: siis aias ta piki seina sisse; ja Tawet pöggenes ja peäsis ärra selsammal ösel.

10. Saulius norėjo prismeigti ietimi Dovydą prie sienos, bet jis išsisuko ir ietis įsmigo į sieną. Dovydas išsigelbėjęs pabėgo tą pačią naktį.

10. Und Saul trachtete, David mit dem Spieß an die Wand zu spießen. Er aber riß sich von Saul, und der Spieß fuhr in die Wand. David aber floh und entrann dieselbe Nacht.

10. Alors Saül chercha à frapper David avec sa lance contre la muraille; mais il se déroba devant Saül, qui frappa de sa lance la paroi; et David s'enfuit, et s'échappa cette nuit-là.

10. Y Saul procuró de enclavar a David con la lanza en la pared; mas él se apartó de delante de Saul, el cual hirió con la lanza en la pared, y David huyó y se escapó aquella noche.

10 Saul nu zocht met de spies David aan den wand te spitten, doch hij ontweek van het aangezicht van Saul, die met de spies in den wand sloeg. Toen vlood David, en ontkwam in dienzelfden nacht.

10. I myślił Saul przebić Dawida włócznią aż ku ścianie: ale się uchylił przed Saulem, i uderzyła włócznia w ścianę, a Dawid uciekł, i uszedł onej nocy.

10. Akkor Saul a dárdával Dávidot a falhoz akará szegezni, de félrehajolt Saul elől, és a dárda a falba verődött. Dávid pedig elszalada, és elmenekült azon éjjel.

10 И хотел Саул пригвоздить Давида копьем к стене, но Давид отскочил от Саула, и копье вонзилось в стену; Давид же убежал и спасся в ту ночь.

10. І хотїв Саул прибити Давида списом своїм до стїни, та Давид відскочив перед Саулом, а спис встромивсь у стїну; і втїк Давид і спасся тієї ночі.

11. Niin Saul lähetti miehiä Daavidin kotiin vartioimaan häntä ja surmaamaan hänet aamulla. Mutta Daavidin vaimo Miikal ilmaisi sen hänelle ja sanoi: Jollet tänä yönä pelasta henkeäsi, niin sinä huomenna olet surman oma.

11. Ja Saul lähetti sanansaattajat Davidin huoneesen, että heidän piti ottaman hänestä vaarin ja tappaman hänen huomeneltain. Mutta Mikal Davidin emäntä ilmoitti sen hänelle ja sanoi: jollet tänä yönä pelasta henkeäs, niin sinä huomenna tapetaan.

11. JA Saul lähetti sanoman Dawidin huoneseen että heidän piti ottaman hänest waarin ja tappaman hänen huomeneltain. Mutta Michal Dawidin emändä ilmoitti sen hänelle ja sanoi: jolletcas tänä yönä henges päästä nijns huomeneltain tapetan.

11 And Saul sent messengers to David's house, to watch him and to kill him in the morning. And Michal, David's wife, told him, saying, If you do not save your life tonight, tomorrow you will be slain.

11. Saul also sent messengers unto David's house, to watch him, and to slay him in the morning: and Michal David's wife told him, saying, If thou save not thy life to night, to morrow thou shalt be slain.

11. Og Saul sendte Bud til Davids Hus for at vare paa ham og at slaa ham ihjel om Morgenen; men Mikal, hans Hustru, forkyndte David det og sagde: Dersom du ikke redder dit Liv i Nat, bliver du dræbt Morgen.

11. Och Saul sände båd i Davids hus, att de skulle taga vara uppå honom, och om morgonen slå honom ihjäl; men Michal, Davids hustru, underviste det honom, och sade: Om du i natt icke undsätter dina själ, så måste du i morgon dö.

11. Ja Saul läkkitas Käskusid Taweti koia jure tedda hoidma ja tedda hom̃iko surmama: ja Mikal ta naene andis Tawetile teäda ja ütles: Kui sa mitte omma hinge sel ösel ei peästa, siis surmatakse sind home ärra.

11. Saulius siuntė vyrus budėti prie Dovydo namų ir rytą jį nužudyti. Bet jo žmona Mikalė pranešė Dovydui: ‘‘Jei šiąnakt neišgelbėsi savo gyvybės, rytoj būsi nužudytas’‘.

11. Saul sandte aber Boten zu Davids Haus, daß sie ihn verwahrten und töteten am Morgen. Das verkündigte dem David sein Weib Michal und sprach: Wirst du nicht diese Nacht deine Seele erretten, so mußt du morgen sterben.

11. Mais Saül envoya des gens vers la maison de David, pour le garder et pour le faire mourir au matin; et Mical, femme de David, le lui apprit, en disant: Si tu ne te sauves cette nuit, demain on te fera mourir.

11. Y Saul envió mensajeros a casa de David, para que le guardasen, y le matasen a la mañana: mas Micol su mujer lo descubrió a David, diciendo: Si no escapares tu vida esta noche, mañana serás muerto.

11 Maar Saul zond boden heen tot Davids huis, dat zij hem bewaarden, en dat zij hem des morgens doodden. Dit gaf Michal, zijn huisvrouw, David te kennen, zeggende: Indien gij uw ziel dezen nacht niet behoedt, zo zult gij morgen gedood worden.

11. Potem posłał Saul posły do domu Dawidowego, aby naó strzegli, i zabili go rano. I oznajmiła to Dawidowi Michol, żona jego, mówiąc: Jeźliże nie ochronisz duszy twojej tej nocy, jutro zabity będziesz.

11. És követeket külde Saul a Dávid házához, hogy reá lessenek és reggel megöljék őt. De tudtára adá Dávidnak Mikál, az ő felesége, mondván: Ha meg nem mented életedet ez éjjel, holnap megölnek.

11 И послал Саул слуг в дом к Давиду, чтобы стеречь его и убить его до утра. И сказала Давиду Мелхола, жена его: если ты не спасешь души твоей в эту ночь, то завтра будешь убит.

11. І послав Саул слуг в Давидову домівку стерегти його, щоб завтра вбити його. Та Мелхола, жінка його, сказала Давидові: Коли ти не спасеш життя твого в сю ніч, то вранцї будеш убитий.

12. Ja Miikal laski Daavidin alas ikkunasta; ja hän lähti pakoon ja pelastui.

12. Niin Mikal laski Davidin alas akkunan lävitse; ja hän meni, pakeni ja pääsi.

12. Nijn Michal laski hänen ackunan läpidze ja hän meni pakeni ja pääsi.

12 So Michal let David down through the window and he went and fled and escaped.

12. So Michal let David down through a window: and he went, and fled, and escaped.

12. Saa lod Mikal David ned igennem et Vindue, og han gik og flyede og undkom.

12. Så lät Michal honom neder genom ett fenster; och han gick sina färde, flydde, och undslapp.

12. Ja Mikal laskis Tawetit mahha aknast läbbi, ja ta läks ja pöggenes ja peäsis ärra.

12. Mikalė nuleido Dovydą pro langą. Taip jis pabėgo ir išsigelbėjo.

12. Da ließ ihn Michal durchs Fenster hernieder, daß er hinging, entfloh und entrann.

12. Et Mical fit descendre David par la fenêtre; et il s'en alla, s'enfuit, et s'échappa.

12. Y Micol descolgó a David por una ventana; y él se fué, y huyó, y se escapó.

12 En Michal liet David door een venster neder, en hij ging heen, en vluchtte, en ontkwam.

12. Przetoż spuściła Michol Dawida oknem, który uszedłszy uciekł, i zachowany jest.

12. És lebocsátá Mikál Dávidot az ablakon; ő pedig elment és elszalada, és megmenté magát.

12 И спустила Мелхола Давида из окна, и он пошел, и убежал и спасся.

12. І спустила Мелхола Давида через вікно; так він і втїк та й вратувався.

13. Sitten Miikal otti kotijumalan ja asetti sen vuoteeseen, ja levitettyään vuohenkarvoista tehdyn kärpäsverkon sen pään yli hän peitti sen vaatteella.

13. Ja Mikal otti kuvan ja pani vuoteesen, ja pani vuohen nahan hänelle päänalaiseksi ja peitti vaatteella.

13. Ja Michal otti cuwan asetti sen wuoteseen ja pani wuohen nahan hänelle päänalaisexi ja peitti waattella.

13 And Michal took the household-idol and laid it in the bed and put a pillow of goats' (hair) at the head of it and covered it with the clothes.

13. And Michal took an image, and laid it in the bed, and put a pillow of goats' hair for his bolster, and covered it with a cloth.

13. Og Mikal tog Gudebilledet og lagde det i Sengen lagde et Gedeskind under dets Hoved og bedækkede det med et Klæde.

13. Och Michal tog ett beläte, och lade det i sängena; och lade ett getskinn om dess hufvud, och öfvertäckte det med kläder.

13. Ja Mikal wöttis ühhe Terawi kuio ja panni sedda wodisse, ja panni ühhe peapadja kitse nahhast ta Pea pohja, ja kattis sedda ridega.

13. Po to Mikalė paėmė statulą, paguldė į lovą, jos galvą apvyniojo ožkos kailiu ir viską apklojo apsiaustu.

13. Und Michal nahm ein Götzenbild und legte es ins Bett und legte ein Ziegenfell zu seinen Häupten und deckte es mit Kleidern zu.

13. Ensuite Mical prit le théraphim et le mit dans le lit, et mit à son chevet un tapis de poils de chèvre, et le couvrit d'une couverture.

13. Y Micol tomó una estatua, y púsola sobre la cama, y le puso por cabecera una almohada de pelos de cabra, y cubrióla con una ropa.

13 En Michal nam een beeld, en zij leide het in het bed, en zij leide een geitenvel aan zijn hoofdpeluw, en dekte het met een kleed toe.

13. A wziąwszy Michol obraz, położyła na łożu, a wezgłówko z koziej skóry położyła pod głowę jego, i przykryła szatą.

13. És vevé Mikál a theráfot és az ágyba fekteté azt, és feje alá kecskeszőrből készült párnát tett, és betakará lepedővel.

13 Мелхола же взяла статую и положила на постель, а в изголовье ееположила козью кожу, и покрыла одеждою.

13. Мелхола ж узяла подобину чоловічу, положила в постїль, а в головах положала козину кожу та й прикрила одежою.

14. Ja kun Saul lähetti miehiä ottamaan Daavidia, sanoi hän: Hän on sairas.

14. Silloin lähetti Saul sanansaattajat ottamaan kiinni Davidia; mutta hän sanoi: hän on sairas.

14. Silloin lähetti Saul sanansaattajat tuoman Dawidi mutta hän sanoi: hän on sairas.

14 And when Saul sent messengers to take David, she said, He is sick.

14. And when Saul sent messengers to take David, she said, He is sick.

14. Da sendte Saul Bud for at lade David hente, og hun sagde: Han er syg.

14. Då sände Saul båd, att de skulle hemta David; men hon sade: Han är krank.

14. Ja Saul läkkitas Käskusid Tawetit ärratoma: agga Mikal ütles: Ta on haige.

14. Kai Saulius atsiuntė vyrus Dovydą suimti, Mikalė tarė: ‘‘Jis serga’‘.

14. Da sandte Saul Boten, daß sie David holten. Sie aber sprach: Er ist krank.

14. Et quand Saül envoya des gens pour prendre David, elle dit: Il est malade.

14. Y cuando Saul envió mensajeros que tomasen a David, ella respondió: Está enfermo.

14 Saul nu zond boden, om David te halen. Zij dan zeide: Hij is ziek.

14. Tedy posłał Saul posły, aby porwali Dawida; ale rzekła: Choruje.

14. Mikor pedig Saul elküldé a követeket, hogy Dávidot megfogják, azt mondá: Dávid beteg.

14 И послал Саул слуг, чтобы взять Давида; но Мелхола сказала: он болен.

14. Як же прислав Саул слуг взяти Давида, заявила: Він нездужає.

15. Niin Saul lähetti miehiä katsomaan Daavidia, sanoen: Tuokaa hänet vuoteessa tänne minun luokseni surmattavaksi.

15. Niin lähetti Saul sanansaattajat katsomaan Davidia ja sanoi: kantakaat häntä tänne minun tyköni vuoteinensa, surmattaa.

15. Nijn lähetti Saul sanansaattajat cadzoman Dawidit ja sanoi: candacat händä tänne minun tygöni wuoteinens surmatta.

15 And Saul sent the messengers to see David, saying, Bring him up to me in the bed, that I may kill him.

15. And Saul sent the messengers again to see David, saying, Bring him up to me in the bed, that I may slay him.

15. Saa sendte Saul Bud at se David og sagde: Bærer ham op til mig i Sengen, at man kan slaa ham ihjel.

15. Då sände Saul båd, till att bese David, och sade: Bärer honom hitupp till mig med sängene, att han må dräpas.

15. Ja Saul läkkitas need Kässud Tawetit waatma ja ütles: Toge tedda ülles mo jure wodiga, et ma tedda ärrasurman.

15. Saulius vėl siuntė vyrus pas Dovydą ir įsakė: ‘‘Atgabenkite jį pas mane su lova, kad galėčiau jį nužudyti’‘.

15. Saul aber sandte Boten, nach David zu sehen, und sprach: Bringt ihn herauf zu mir mit dem Bett, daß er getötet werde!

15. Alors Saül renvoya ses gens pour voir David, en disant: Apportez-le moi dans son lit, afin que je le fasse mourir.

15. Y tornó Saul a enviar mensajeros para que viesen a David, diciendo: Traédmele en la cama para que le mate.

15 Toen zond Saul boden, om David te bezien, zeggende: Breng hem op het bed tot mij op, dat men hem dode.

15. Znowu posłał Saul posły, aby oglądali Dawida, mówiąc: Przynieście go na łożu do mnie, abym go zabił.

15. És Saul elküldé ismét a követeket, hogy megnézzék Dávidot, mondván: Ágyastól is hozzátok őt előmbe, hogy megöljem őt.

15 И послал Саул слуг, чтобы осмотреть Давида, говоря: принесите его ко мне на постели, чтоб убить его.

15. І послав Саул слуг, щоб оглянули Давида, та й наказав: Принесїте його сюди з постелею, щоб убити його.

16. Mutta kun miehet tulivat sisälle, niin katso, vuoteessa olikin kotijumala, vuohenkarvoista tehty kärpäsverkko pään päällä.

16. Kuin sanansaattajat tulivat, katso, kuva makasi vuoteessa ja vuohen nahka pään alla.

16. Cosca sanansaattajat tulit cadzo cuwa macais wuotees ja wuohen nahca pään alla.

16 And when the messengers came in, behold, the household-idol was in the bed, with the pillow of goats' (hair) at the head of it.

16. And when the messengers were come in, behold, there was an image in the bed, with a pillow of goats' hair for his bolster.

16. Og Budene kom, og se, Gudebilledet laa i Sengen, og Gedeskindet under dets Hoved.

16. Då nu båden kommo, si, då låg belätet i sängene, och getskinn om dess hufvud.

16. Ja need Kässud tullid, ja wata Terawi kuio olli wodis, ja peapaddi kitsenahhast olli ta Peapohjas.

16. Pasiuntiniai nuėję rado lovoje statulą, apvyniotą ožkos kailiu.

16. Da nun die Boten kamen, siehe, da lag das Bild im Bett und ein Ziegenfell zu seinen Häupten.

16. Les envoyés vinrent donc, et voici, le théraphim était dans le lit, et un tapis de poils de chèvre à son chevet.

16. Y como los mensajeros entraron, he aquí la estatua que estaba en la cama, y una almohada de pelos de cabra por cabecera.

16 Als de boden kwamen, zo ziet, er was een beeld in het bed, en er was een geitenvel aan zijn hoofdpeluw.

16. A gdy przyszli posłowie, oto obraz na łożu, a wezgłówko z koziej skóry pod głowami jego.

16. És mikor a követek oda menének: ímé, a theráf volt az ágyban, és feje alatt a kecskeszőrből készült párna volt.

16 И пришли слуги, и вот, на постели статуя, а в изголовье ее козья кожа.

16. І як прийшли посланцї, аж се на постелї лежить статуя, а в головах у неї козина кожа з шерстею.

17. Niin Saul sanoi Miikalille: Miksi sinä olet minut näin pettänyt ja olet päästänyt minun vihamieheni pelastumaan? Miikal vastasi Saulille: Hän sanoi minulle: 'Päästä minut, muutoin minä surmaan sinut'.

17. Niin Saul sanoi Mikalille: miksis olet minun niin pettänyt ja päästänyt viholliseni, että hän vältti minun käteni? Mikal sanoi Saulille: hän sanoi minulle: päästä minua taikka minä tapan sinun.

17. Nijn Saul sanoi Michalille: mixis olet minun pettänyt ja päästänyt minun wiholiseni että hän wältti minun käteni? Michal sanoi Saulille: hän sanoi minulle päästä minua eli minä tapan sinun.

17 And Saul said to Michal, Why have you deceived me thus and let my enemy go, so that he has escaped? And Michal answered Saul, He said to me, Let me go. Why should I kill you?

17. And Saul said unto Michal, Why hast thou deceived me so, and sent away mine enemy, that he is escaped? And Michal answered Saul, He said unto me, Let me go; why should I kill thee?

17. Da sagde Saul til Mikal: Hvorfor bedrog du mig saa og lod min Fjende fare, at han undkom? Og Mikal sagde til Saul: Han sagde til mig: Lad mig gaa, hvorfor skulde jeg slaa dig ihjel?

17. Då sade Saul till Michal: Hvi hafver du bedragit mig, och släppt min fienda, att han skulle undkomma? Michal sade till Saul: Han sade till mig: Låt mig gå, eller jag slår dig ihjäl.

17. Ja Saul ütles Mikali wasto: Mikspärrast olled sa nenda mind petnud, ja lasknud mo waenlast ärraminna, et ta ärrapeäsnud? ja Mikal ütles Sauli wasto: Ta ütles mo wasto: Lasse mind miñna, mikspärrast pean ma sind ärratapma?

17. Tada Saulius tarė Mikalei: ‘‘Kodėl mane apgavai ir leidai mano priešui pabėgti?’‘ Mikalė atsakė Sauliui: ‘‘Jis sakė man: ‘Išleisk mane, kad nereikėtų tavęs nužudyti’ ‘‘.

17. Da sprach Saul zu Michal: Warum hast du mich betrogen und meinen Feind gelassen, daß er entrönne? Michal sprach zu Saul: Er sprach zu mir: Laß mich gehen, oder ich töte dich!

17. Et Saül dit à Mical: Pourquoi m'as-tu ainsi trompé, et as-tu laissé aller mon ennemi, de sorte qu'il s'est échappé? Et Mical répondit à Saül: Il m'a dit: Laisse-moi aller; pourquoi te tuerais-je?

17. Entónces Saul dijo a Micol: ¿Por qué me has así engañado, y has dejado escapar a mi enemigo? Y Micol respondió a Saul: Porque él me dijo: Déjame ir, si no yo te mataré.

17 Toen zeide Saul tot Michal: Waarom hebt gij mij alzo bedrogen en hebt mijn vijand laten gaan, dat hij ontkomen is? Michal nu zeide tot Saul: Hij zeide tot mij: Laat mij gaan, waarom zou ik u doden?

17. I rzekł Saul do Michol: Czemuś mię tak oszukała, a wypuściłaś nieprzyjaciela mego, aby uszedł? Tedy rzekła Michol Saulowi: Bo mi mówił, puść mię, inaczej zabiję cię.

17. Akkor monda Saul Mikálnak: Mi dolog, hogy engem úgy megcsaltál? — elbocsátád az én ellenségemet, és ő elmenekült. És felele Mikál Saulnak: Ő mondá nékem, bocsáss el engem, vagy megöllek téged.

17 Тогда Саул сказал Мелхоле: для чего ты так обманула меня и отпустила врага моего, чтоб он убежал? И сказала Мелхола Саулу: он сказал мне: отпусти меня, иначе я убью тебя.

17. І каже Саул Мелхолї: Чому ти так мене ошукала, що дала ворогові мойму втекти? І відказала Мелхола Саулові: Він грозив менї: пусти мене, ато вбю тебе.

18. Kun Daavid oli paennut ja pelastunut, meni hän Samuelin luo Raamaan ja kertoi hänelle kaikki, mitä Saul oli hänelle tehnyt. Ja hän ja Samuel menivät Naajotiin ja jäivät sinne.

18. Ja David pakeni ja pääsi, ja tuli Samuelin tykö, joka oli Ramassa, ja ilmoitti hänelle kaikki, mitä Saul oli hänelle tehnyt; ja hän meni Samuelin kanssa ja oleskeli Najotissa.

18. JA Dawid pakeni ja pääsi ja tuli Samuelin tygö joca oli Ramathas ja ilmoitti caicki mitä Saul oli hänelle tehnyt ja hän meni Samuelin cansa ja oleskeli Najothis.

18 Now David fled and escaped and came to Samuel to Ramah and told him all that Saul had done to him. And he and Samuel went and dwelt in Naioth.

18. So David fled, and escaped, and came to Samuel to Ramah, and told him all that Saul had done to him. And he and Samuel went and dwelt in Naioth.

18. Og David flyede og undkom og kom til Samuel i Rama og gav ham alt det til Kende, som Saul havde gjort ham; og han og Samuel gik hen, og de bleve i Najoth.

18. Och David flydde, och undkom, och kom till Samuel i Rama, och sade honom allt det Saul honom gjort hade; och han gick bort med Samuel, och blefvo i Najoth.

18. Ja Tawet pöggenes ja peäsis ärra ja tulli Samueli jure Rama, ja kulutas temmale keik, mis Saul temmale olli teinud; ja ta läks ärra Samueliga ja nemmad jäid Najoti.

18. Dovydas pabėgo ir išsigelbėjo. Jis nuvyko pas Samuelį į Ramą ir papasakojo viską, ką Saulius jam padarė. Po to jis ir Samuelis išėjo ir apsigyveno Najote.

18. David aber entfloh und entrann und kam zu Samuel nach Rama und sagte ihm an alles, was ihm Saul getan hatte. Und er ging hin mit Samuel, und sie blieben zu Najoth.

18. Ainsi David s'enfuit, échappa, et s'en vint vers Samuel à Rama, et lui apprit tout ce que Saül lui avait fait. Puis il s'en alla avec Samuel, et ils demeurèrent à Najoth.

18. Y huyó David, y escapóse, y vino a Samuel en Rama, y díjole todo lo que Saul había hecho con él, y fuése él y Samuel, y moraron en Najot.

18 Alzo vluchtte David en ontkwam, en hij kwam tot Samuel te Rama, en hij gaf hem te kennen al wat Saul hem gedaan had; en hij en Samuel gingen heen, en zij bleven te Najoth.

18. A tak Dawid uciekłszy uszedł, a przyszedł do Samuela, do Ramaty, i oznajmił mu wszystko, co mu czynił Saul. Poszedł tedy on i Samuel, a mieszkali w Najot.

18. Dávid pedig elfutván, megszabadula; és elment Sámuelhez Rámába, és elbeszélte néki mindazt, a mit Saul vele cselekedett. Elméne ezután ő és Sámuel, és Nájóthban tartózkodának.

18 И убежал Давид и спасся, и пришел к Самуилу в Раму и рассказал ему все, что делал с ним Саул. И пошел он с Самуилом, и остановились они в Навафе.

18. Утїкши так Давид і врятувавшись, пійшов до Самуїла в Раму та й оповів йому все, що чинив із ним Саул. І пійшов він із Самуїлом, і перебували вони в Наватї.

19. Ja Saulille ilmoitettiin: Katso, Daavid on Raaman Naajotissa.

19. Ja se ilmoitettiin Saulille, sanoen: katso, David on Raman Najotissa.

19. Ja se ilmoitettin Saulille: cadzos Dawid on Ramahn Najothis.

19 And it was told Saul, saying, Behold, David is at Naioth in Ramah.

19. And it was told Saul, saying, Behold, David is at Naioth in Ramah.

19. Og det blev Saul tilkendegivet, og der sagdes: Se, David er i Najoth i Rama.

19. Och det vardt undervist Saul: Si, David är i Najoth i Rama.

19. Ja sedda anti Saulile teäda ja ööldi: Wata, Tawet on Najotis Rama jures.

19. Sauliui buvo pranešta, kad Dovydas yra Najote, Ramoje.

19. Und es ward Saul angesagt: Siehe, David ist zu Najoth in Rama.

19. Et on le rapporta à Saül, en disant: Voilà David qui est à Najoth, près de Rama.

19. Y fué dado aviso a Saul, diciendo: He aquí que David está en Najot en Rama.

19 En men boodschapte Saul, zeggende: Zie, David is te Najoth, bij Rama.

19. I oznajmiono Saulowi, mówiąc: Oto Dawid jest w Najot w Ramacie.

19. És tudtára adák Saulnak, mondván: Ímé Dávid Nájóthban van, Rámában.

19 И донесли Саулу, говоря: вот, Давид в Навафе, в Раме.

19. Як же Саулові переказано: Давид у Наватї, в Рамі,

20. Niin Saul lähetti miehiä ottamaan Daavidia. Mutta kun he näkivät profeettain joukon hurmoksissa ja Samuelin seisovan johtamassa heitä, tuli Jumalan henki Saulin miehiin, niin että hekin joutuivat hurmoksiin.

20. Niin Saul lähetti sanansaattajat tuomaan Davidia; ja he näkivät prophetain kokouksen propheteeraavan ja Samuelin seisovan, asetetun heidän päällensä. Niin Jumalan henki tuli Saulin sanansaattajain päälle, että ne myös propheteerasivat.

20. Nijn Saul lähetti sanansaattajat tuoman Dawidi ja he näit Prophetain cocouxen propheterawan ja Samuel oli heidän päällecadzojans. Nijn Jumalan Hengi tuli Saulin sanansaattaitten päälle että ne myös propheteraisit.

20 And Saul sent messengers to take David. And when they saw the company of the prophets prophesying and Samuel standing as head over them, the Spirit of God came upon the messengers of Saul and they also prophesied.

20. And Saul sent messengers to take David: and when they saw the company of the prophets prophesying, and Samuel standing as appointed over them, the Spirit of God was upon the messengers of Saul, and they also prophesied.

20. Da sendte Saul Bud, at de skulde hente David, og de saa en Forsamling af Profeter, som profeterede, og Samuel, som var sat over dem, stod hos; og Guds Aand kom over Sauls Bud, saa at ogsaa de profeterede.

20. Då sände Saul båd, att de skulle hemta David; och de sågo chorar med Propheter prophetera, och Samuel var deras tillsiare. Då kom Guds Ande uppå Sauls båd, så att de ock propheterade.

20. Ja Saul läkkitas Käskusid Taweti ärratoma, ja nemmad näggid prohweti seltsi, kes prohweti wisil räkisid, ja Samuel seisis kui üllewataja nende ülle; ja Jummala waim tulli Sauli Käskude peäle, et nemmad ka prohweti wisil räkisid.

20. Jis siuntė vyrus suimti Dovydą. Kai jie pamatė pranašaujančių pranašų būrį ir Samuelį, stovintį jų priekyje, Dievo Dvasia nužengė ant pasiuntinių, ir jie taip pat pranašavo.

20. Da sandte Saul Boten, daß sie David holten; und sie sahen den Chor der Propheten weissagen, und Samuel war ihr Vorsteher. Da kam der Geist Gottes auf die Boten Sauls, daß auch sie weissagten.

20. Alors Saül envoya des gens pour prendre David, et ils virent une assemblée de prophètes qui prophétisaient, et Samuel debout, qui présidait sur eux; et l'Esprit de Dieu vint sur les envoyés de Saül, et ils prophétisèrent aussi.

20. Y envió Saul mensajeros que trajesen a David, los cuales vieron una compañía de profetas que profetizaban, y a Samuel que estaba, y les presidia. Y fué el Espíritu de Dios sobre los mensajeros de Saul, y ellos también profetizaron.

20 Toen zond Saul boden heen, om David te halen; die zagen een vergadering van profeten, profeterende, en Samuel staande, over hen gesteld; en de Geest Gods was over Sauls boden, en die profeteerden ook.

20. Tedy posłał Saul posły, aby pojmali Dawida; którzy gdy ujrzeli gromadę proroków prorokujących, i Samuela stojącego, a przełożonego nad nimi, przyszedł i na posły Saulowe Duch Boży, a prorokowali i oni.

20. Követeket külde azért Saul, hogy Dávidot fogják meg. A mint azonban meglátták a prófétáknak seregét, a kik prófétálának, és Sámuelt, a ki ott állott, mint az ő előljárójuk; akkor az Istennek lelke Saul követeire szállott, és azok is prófétálának.

20 И послал Саул слуг взять Давида, и когда увидели они сонм пророков пророчествующих и Самуила, начальствующего над ними, то Дух Божий сошел на слуг Саула, и они стали пророчествовать.

20. Послав Саул посланцї взяти Давида. Як побачили ж вони громаду віщуючих пророків і Самуїла навперед їх, зійшов дух Божий на посланцїв Саулових, так що й вони стали віщувати.

21. Kun se ilmoitettiin Saulille, lähetti hän toiset miehet; mutta hekin joutuivat hurmoksiin. Ja Saul lähetti vielä kolmannet miehet, mutta hekin joutuivat hurmoksiin.

21. Kuin se ilmoitettiin Saulille, lähetti hän toiset sanansaattajat, ne myös propheteerasivat; ja hän lähetti vielä kolmannet sanansaattajat, jotka myös propheteerasivat.

21. Cosca se Saulille ilmoitettin lähetti hän toiset sanansaattajat ne myös propheteraisit ja hän lähetti colmannet sanansaattajat jotca myös propheteraisit.

21 And when it was told Saul, he sent other messengers and they also prophesied. And Saul sent messengers again the third time and they also prophesied.

21. And when it was told Saul, he sent other messengers, and they prophesied likewise. And Saul sent messengers again the third time, and they prophesied also.

21. Der de gave Saul det til Kende, da sendte han andre Bud, og de profeterede ogsaa; og Saul sendte ydermere tredje Gang Bud, og de profeterede ogsaa.

21. Då det vardt Saul sagdt, sände han annor båd; de propheterade ock. Så sände han tredje båden; de propheterade ock.

21. Ja sedda kulutati Saulile, ja ta läkkitas teised Kässud, ja need räkisid ka prohweti wisil; siis läkkitas Saul weel kolmandad Kässud ja need räkisid ka prohweti wisil.

21. Tai sužinojęs, Saulius pasiuntė kitus pasiuntinius, bet ir tie pradėjo pranašauti. Ir Saulius pasiuntė vyrus trečią kartą, ir jie taip pat pranašavo.

21. Da das Saul ward angesagt, sandte er andere Boten; die weissagten auch. Da sandte er die dritten Boten; die weissagten auch.

21. Et quand on l'eut rapporté à Saül, il envoya d'autres gens qui prophétisèrent aussi. Et Saül envoya des messagers, pour la troisième fois, et ils prophétisèrent également.

21. Y fué hecho saber a Saul, y él envió a otros mensajeros, los cuales también profetizaron: y Saul volvió a enviar otros terceros mensajeros, y ellos también profetizaron.

21 Toen men het Saul boodschapte, zo zond hij andere boden, en die profeteerden ook; toen voer Saul voort en zond de derde boden, en die profeteerden ook.

21. Co gdy oznajmiono Saulowi, posłał inne posły, a prorokowali oni. Znowu tedy Saul posłał i trzecie posły, lecz prorokowali i ci.

21. Mikor pedig megmondták Saulnak, más követeket külde, és azok is prófétálának. Akkor harmadízben is követeket külde Saul, de azok is prófétálának.

21 Донесли об этом Саулу, и он послал других слуг, но и эти стали пророчествовать. Потом послал Саул третьих слуг, и этистали пророчествовать.

21. І сповіщено про се Саула, і послав других слуг, та бо й ті почали віщувати. І як послав утретє слуг, віщували вони так само.

22. Silloin hän itse lähti Raamaan. Ja kun hän tuli sen suuren vesisäiliön luo, joka on Seekussa, kysyi hän: Missä ovat Samuel ja Daavid? Hänelle vastattiin: He ovat Raaman Naajotissa.

22. Niin meni hän itse viimein Ramaan, ja kuin hän tuli sen suuren kaivon tykö, joka on Sekossa, kysyi hän ja sanoi: kussa on Samuel ja David? niin sanottiin hänelle: katso, he ovat Raman Najotissa.

22. Nijn meni hän wijmein idze Ramathaan ja cosca hän tuli sen suuren caiwon tygö joca on Secus kysyi hän ja sanoi: cusa on Samuel ja Dawid? nijn sanottin hänelle: cadzos he owat Ramahn Najothis.

22 Then he also went to Ramah and came to the great well that is in Secu. And he asked and said, Where are Samuel and David? And one said, Behold, they are at Naioth in Ramah.

22. Then went he also to Ramah, and came to a great well that is in Sechu: and he asked and said, Where are Samuel and David? And one said, Behold, they be at Naioth in Ramah.

22. Siden gik han selv til Rama, og der han kom til den store Brønd, som er i Seku, da spurgte han og sagde: Hvor er Samuel og David? og en sagde: Se, de ere i Najoth i Rama.

22. Så gick han ock sjelf till Rama; och då han kom till den stora brunnen, som är i Sechu, frågade han, och sade: Hvar är Samuel och David? Då vardt honom sagdt: Si, i Najoth i Rama.

22. Ja ta läks ka isse Rama, ja ta tulli senna sure kaewo jure, mis Sekus on, ja küssis ja ütles: Kus on Samuel ja Tawet? siis ööldi: Wata, Najotis, mis Rama liggi.

22. Tada Saulius pats ėjo į Ramą ir, atėjęs prie didžiojo šulinio Sechuve, paklausė: ‘‘Kur yra Samuelis ir Dovydas?’‘ Jam atsakė: ‘‘Jie yra Najote, Ramoje’‘.

22. Da ging er selbst auch gen Rama. Und da er kam zum großen Brunnen, der zu Seku ist, fragte er und sprach: Wo ist Samuel und David? Da ward ihm gesagt: Siehe, zu Najoth in Rama.

22. Alors il alla lui-même à Rama, et vint jusqu'à la grande citerne qui est à Sécu, et il s'informa, et dit: Où sont Samuel et David? Et on lui répondit: Les voilà à Najoth, près de Rama.

22. Entónces él vino a Rama; y llegando al pozo grande que está en Soco, preguntó, diciendo: ¿Donde están Samuel y David? Y le fué respondidó: He aquí, están en Najot en Rama.

22 Daarna ging hij ook zelf naar Rama, en hij kwam tot den groten waterput, die te Sechu was, en hij vraagde en zeide: Waar is Samuel, en David? Toen werd hem gezegd: Zie, zij zijn te Najoth bij Rama.

22. Potem szedł i sam do Ramaty, i przyszedł aż do studni wielkiej, która jest w Sokot, i pytał się a mówił: Gdzie jest Samuel i Dawid? i powiedziano mu: Oto są w Najot w Ramacie.

22. Elméne azért ő maga is Rámába. És a mint a nagy kúthoz érkezék, mely Székuban van, megkérdezé, mondván: Hol van Sámuel és Dávid? És felelének: Ímé Nájóthban, Rámában.

22 Саул сам пошел в Раму, и дошел до большого источника, что в Сефе,и спросил, говоря: где Самуил и Давид? И сказали: вот, в Навафе, в Раме.

22. І пійшов сам він у Раму, а дойшовши до колодязя великого, що в Сефі, питає: Де Самуїл і Давид? І відказали йому: В Наватї, в Рамі.

23. Mutta kun hän oli menossa sinne, Raaman Naajotiin, tuli Jumalan henki häneenkin, niin että hän kulki hurmoksissa, kunnes tuli Raaman Naajotiin.

23. Ja hän meni Raman Najotiin; ja Jumalan henki tuli hänenkin päällensä, ja hän käyskenteli ja propheteerasi siihenasti kuin hän tuli Raman Najotiin.

23. Ja hän meni Ramahn Najothijn ja Jumalan Hengi tuli myös hänen päällens ja hän propheterais sijhenasti cuin hän tuli Ramahn Najothijn.

23 And he went there to Naioth in Ramah and the Spirit of God came upon him also and he went on and prophesied until he came to Naioth in Ramah.

23. And he went thither to Naioth in Ramah: and the Spirit of God was upon him also, and he went on, and prophesied, until he came to Naioth in Ramah.

23. Da gik han derhen til Najoth i Rama; og Guds Aand kom ogsaa over ham, og han vedblev at gaa og profetere, indtil han kom til Najoth i Rama.

23. Och han gick dit till Najoth i Rama; och Guds Ande kom också öfver honom; och han gick och propheterade, tilldess han kom till Najoth i Rama.

23. Ja ta läks siñna Najoti, mis Rama liggi, ja Jummala waim sai ka temma peäle, ja ta käis ikka peäle ja räkis prohweti wisil, senni kui ta tulli Najoti, mis Rama liggi.

23. Jis ėjo iš ten į Ramos Najotą. Dievo Dvasia nužengė ant jo, ir jis pranašavo visą kelią iki Ramos Najoto.

23. Und er ging dahin gen Najoth in Rama. Und der Geist Gottes kam auch auf ihn, und er ging einher und weissagte, bis er kam gen Najoth in Rama.

23. Il s'en alla donc à Najoth, près de Rama, et l'Esprit de Dieu fut aussi sur lui, et il prophétisa en continuant son chemin, jusqu'à ce qu'il fût arrivé à Najoth, près de Rama.

23. Y vino allí a Najot en Rama, y fué también sobre él el Espíritu de Dios, e iba profetizando hasta que llegó a Najot en Rama.

23 Toen ging hij derwaarts naar Najoth bij Rama; en dezelfde Geest Gods was ook op hem, en hij, al voortgaande, profeteerde, totdat hij te Najoth in Rama kwam.

23. I szedł tam do Najot w Ramacie, a przyszedł też naó Duch Boży; a tak idąc dalej prorokował, aż przyszedł do Najot w Ramacie.

23. És elméne oda Nájóthba, Rámában. És az Istennek lelke szálla ő reá is, és folytonosan prófétála, míg eljutott Nájóthba, Rámában.

23 И пошел он туда в Наваф в Раме, и на него сошел Дух Божий, и он шел и пророчествовал, доколе не пришел в Наваф в Раме.

23. І пійшов він туди в Нават, у Рамі, і се найшов і на його дух Божий, так що він, ідучи, все віщував, аж покіль прибув в Нават, у Рамі.

24. Silloin hänkin riisui vaatteensa ja joutui hurmoksiin Samuelin edessä; ja hän kaatui maahan ja makasi alastonna koko sen päivän ja koko sen yön. Sentähden on tapana sanoa: Onko Saulkin profeettain joukossa?

24. Niin hänkin riisui vaatteensa ja proheteerasi Samuelin edessä, ja lankesi alasti maahan koko sen päivän ja koko yön, sentähden sanotaan: onko Saulkin prophetain seassa?

24. Nijn hän myös rijsui waattens ja propheterais Samuelin edes ja langeis alasti maahan coco sen päiwän ja coco yön sentähden sanotan: ongost Saulikin Prophetain seas?

24 And he also stripped off his clothes and he also prophesied before Samuel and lay down naked all that day and all that night. Therefore they say, Is Saul also among the prophets?

24. And he stripped off his clothes also, and prophesied before Samuel in like manner, and lay down naked all that day and all that night. Wherefore they say, Is Saul also among the prophets?

24. Og han førte sig ogsaa af sine Klæder og profeterede ogsaa for Samuels Ansigt og kastede sig nøgen ned hele den Dag og hele den Nat; derfor siger man: Er Saul ogsaa iblandt Profeterne?

24. Och han drog också sin kläder af, och propheterade också för Samuel, och föll naken neder den hela dagen, och den hela nattena. Deraf säger man: Är ock Saul ibland Propheter?

24. Ja temma wöttis issegi ommad rided seljast ärra, ja temma räkis ka prohweti wisil Samueli ees, ja olli allasti maas keige se päwa ja keige se ö: sepärrast ööldakse: Kas Saul ka prohwetide seas?

24. Nusivilkęs drabužius, jis pranašavo Samuelio akivaizdoje ir gulėjo neapsirengęs visą tą dieną ir naktį. Todėl yra sakoma: ‘‘Ar ir Saulius tarp pranašų?’‘

24. Und er zog auch seine Kleider aus und weissagte auch vor Samuel und fiel bloß nieder den ganzen Tag und die ganze Nacht. Daher spricht man: Ist Saul auch unter den Propheten?

24. Il se dépouilla même de ses vêtements, et prophétisa, lui aussi, en présence de Samuel, et se jeta nu par terre, tout ce jour-là et toute la nuit. C'est pourquoi l'on dit: Saül est-il aussi parmi les prophètes?

24. Y él también se desnudó sus vestidos, y profetizó él también delante de Samuel, y cayó desnudo todo aquel día, y toda aquella noche. De aquí se dijo: ¿También Saul entre los profetas?

24 En hij toog zelf ook zijn klederen uit, en hij profeteerde zelf ook, voor het aangezicht van Samuel; en hij viel bloot neder dienzelfden gansen dag, en den gansen nacht. Daarom zegt men: Is Saul ook onder de profeten?

24. I zewlekł też sam szaty swoje, a prorokował i on przed Samuelem, a padłszy leżał nagim przez on cały dzieó i przez całą noc; stądże weszło w przypowieść: Azaż i Saul między prorokami?

24. És leveté ő is ruháit, és prófétála, ő is Sámuel előtt és ott feküvék meztelenül azon az egész napon és egész éjszakán. Azért mondják: Avagy Saul is a próféták közt van-é?

24 И снял и он одежды свои, и пророчествовал пред Самуилом, и весьдень тот и всю ту ночь лежал неодетый; поэтому говорят: „неужели и Саул во пророках?"

24. Тодї зняв і він із себе одїж, і так само віщував перед Самуїлом, і лежав неодїтий увесь той день і всю ніч. Тим і пійшла приповідка: Хиба й Саул у пророках?