27 luku

Daavid pakenee filistealaisten maahan ja asettuu Siglagiin.

1. Mutta Daavid ajatteli mielessään: Kerran Saulin käsi kuitenkin tuhoaa minut. Minulla ei ole muuta neuvoa kuin pelastautua filistealaisten maahan. Silloin Saul huomaa turhaksi enää etsiä minua kaikkialta Israelin alueelta, ja niin minä pelastun hänen käsistänsä.

1. Niin David ajatteli sydämessänsä: kuitenkin minä yhtenä päivänä joudun Saulin käsiin: ei ole minun parempaa, kuin että minä menen ojetinsa Philistealaisten maalle, että Saul lakkais minua etsimästä kaikissa Israelin rajoissa, ja minä pääsisin hänen käsistänsä.

1. NIin Dawid ajatteli sydämesäns cuitengin minä yhtenä päiwänä joudun Saulin käsijn ei ole minun parembata cuin että minä menen Pilisterein maalle että Saul lackais minua edzimäst caikis Israelin rajois ja minä pääsisin hänen käsistäns.

1 And David said in his heart, I will now perish one day by the hand of Saul. There is nothing better for me than that I should escape into the land of the Philistines and Saul will despair of me, to seek me any more in all the borders of Israel, so I will escape out of his hand.

1. And David said in his heart, I shall now perish one day by the hand of Saul: there is nothing better for me than that I should speedily escape into the land of the Philistines; and Saul shall despair of me, to seek me any more in any coast of Israel: so shall I escape out of his hand.

1. Og David sagde i sit Hjerte: Jeg omkommer nu en Dag ved Sauls Haand; intet er mig bedre, end at jeg flyr til Filisternes Land, at Saul kan opgive at søge efter mig ydermere i alt Israels Landemærke, og at jeg kan undgaa hans Haand.

1. Så tänkte David i sitt hjerta: Jag faller dock en dag Saul i händer; det är mig bättre, att jag rymmer undan in uti de Philisteers land; på det Saul må vända igen att ytterligare söka efter mig i alla Israels gränsor; så må jag då komma ifrå hans händer.

1. Ja Tawet mötles ommas süddames: Üks pääw saan ma ommeti otsa Sauli käe al; ei olle mul parramat nou, kui et ma ommeti katsun Wilistide male siit ärrapeäseda, et Saul minno pärrast ärratüddiks, mind ennam otsimast keige Israeli raiade peält, nenda peäsen ma ta käest ärra.

1. Dovydas tarė savo širdyje: ‘‘Vieną dieną aš žūsiu nuo Sauliaus rankos. Geriausia man būtų pasitraukti į filistinų šalį. Tada Saulius nebeieškos manęs Izraelyje, ir aš išsigelbėsiu nuo jo rankos’‘.

1. David aber gedachte in seinem Herzen: Ich werde der Tage einen Saul in die Hände fallen; es ist mir nichts besser, denn daß ich entrinne in der Philister Land, daß Saul von mir ablasse, mich fürder zu suchen im ganzen Gebiet Israels; so werde ich seinen Händen entrinnen.

1. Mais David dit en son cœur: Je périrai quelque jour par la main de Saül; ne vaut-il pas mieux que je me sauve au pays des Philistins, afin que Saül renonce à me chercher encore dans tout le territoire d'Israël? Ainsi je me sauverai de ses mains.

1. Y DIJO David en su corazon: Al fin seré cortado algún día por la mano de Saul, por tanto nada me será mejor que escaparme en la tierra de los Filisteos, para que Saul se deje de mí, y no me ande buscando más por todos los términos de Israel; y así me escaparé de sus manos.

1 David nu zeide in zijn hart: Nu zal ik een der dagen door Sauls hand omkomen; mij is niet beter, dan dat ik haastelijk ontkome in het land der Filistijnen, opdat Saul van mij de hoop verlieze, om mij meer te zoeken in de ganse landpale van Israel; zo zal ik ontkomen uit zijn hand.

1. Tedy rzekł Dawid w sercu swojem: Zginę ja kiedyżkolwiek od ręki Saulowej. Azaż mnie nie lepiej, abym co prędzej uszedł do ziemi Filistyóskiej, aby zwątpił o mnie Saul, i nie szukał mię więcej po wszystkich granicach Izraelskich, i tak abym uszedł rąk jego?

1. És monda Dávid magában: Egy napon mégis el kell pusztulnom a Saul keze miatt, nincs jobb reám nézve, mintha gyorsan elmenekülök a Filiszteusok tartományába, így Saul felhagy azzal, hogy engem tovább is üldözzön Izráel egész területén, és így megszabadulok az ő kezéből.

1 И сказал Давид в сердце своем: когда-нибудь попаду я в руки Саула, и нет для меня ничего лучшего, как убежать в землю Филистимскую; и отстанет от меня Саул и не будет искать меня более по всем пределам Израильским, и я спасусь отруки его.

1. І сказав Давид в серцї свойму: Попадусь я таки колись Саулові в руки, й нїчо не поможе менї, хиба втечу в Филистійську землю. Тодї покине Саул шукати мене по всьому займищу Ізрайлевому і я спасуся з рук його.

2. Niin Daavid nousi ja meni, hän ja ne kuusisataa miestä, jotka olivat hänen kanssaan, Aakiin, Maaokin pojan, Gatin kuninkaan, luo.

2. Ja David nousi ja läksi matkaan kuudensadan miehen kanssa, jotka hänen myötänsä olivat, Akiksen Maokin pojan Gatin kuninkaan tykö.

2. Ja hän hangidzi ja läxi matcaan cuuden sadan miehen cansa jotca hänen myötäns olit Achixen Maochin pojan Gathin Cuningan tygö.

2 And David arose and passed over, he and the six hundred men who were with him, to Achish the son of Maoch, king of Gath.

2. And David arose, and he passed over with the six hundred men that were with him unto Achish, the son of Maoch, king of Gath.

2. Da gjorde David sig rede og gik over, han og seks Hundrede Mand, som vare med ham, til Akis, Maoks Søn, Kongen i Gath.

2. Och stod upp, och gick åstad med de sexhundrad män, som med honom voro, till Achis, Maochs son, Konungen i Gath.

2. Ja Tawet wöttis kätte ja läks ärra ja kuus sadda meest, kes temmaga ollid, Maoki poia Akisi , Kati kunninga jure.

2. Dovydas pakilo ir su šešiais šimtais vyrų, buvusių su juo, perėjo pas Gato karalių Achišą, Maocho sūnų.

2. Und machte sich auf und ging hinüber samt den sechshundert Mann, die bei ihm waren, zu Achis, dem Sohn Maochs, dem König zu Gath.

2. David se leva donc, et passa, avec les six cents hommes qui étaient avec lui, chez Akish, fils de Maoc, roi de Gath.

2. Y levantándose David pasóse él, y los seiscientos hombres que estaban con él, a Aquis, hijo de Maoc, rey de Get.

2 Toen maakte zich David op, en hij ging door, hij en de zeshonderd mannen, die bij hem waren, tot Achis, den zoon van Maoch, den koning van Gath.

2. Wstawszy tedy Dawid, poszedł sam i onych sześć set mężów, którzy byli z nim, do Achisa, syna Maocha, króla Get.

2. Felkelvén azért Dávid, elméne ő és az a hatszáz ember, a kik vele valának, Ákhishoz, a Máok fiához, [1†] Gáth királyához.

2 И встал Давид, и отправился сам и шестьсот мужей, бывших с ним, кАнхусу, сыну Маоха, царю Гефскому.

2. І зібравсь Давид, та й пійшов із шістьма сотнями чоловіка, що були з ним, до Анхуза, сина Маохового, царя Гетського.

3. Ja Daavid asettui miehinensä Aakiin luo Gatiin. Jokaisella oli perheensä mukanaan, Daavidilla molemmat vaimonsa, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilainen Abigail, Naabalin vaimo.

3. Niin David asui Akiksen tykönä Gatissa, hän ja hänen miehensä itsekukin perheinensä: David ja kaksi hänen emäntäänsä, Ahinoam Jisreelista ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista.

3. Nijn Dawid asui Achixen tykönä Gathis hänen miestens cansa idzecukin perheinens ja Dawid caden emändäns cansa Ahinoamin Jesreelist ja Abigailin Nabalin emännän cansa Carmelist.

3 And David dwelt with Achish at Gath, he and his men, every man with his household, even David with his two wives, Ahinoam the Jezreelitess and Abigail the Carmelitess, Nabal's wife.

3. And David dwelt with Achish at Gath, he and his men, every man with his household, even David with his two wives, Ahinoam the Jezreelitess, and Abigail the Carmelitess, Nabal's wife.

3. Og David boede hos Akis i Gath, han og hans Mænd, hver med sit Hus; David og hans to Hustruer: Ahinoam, den Jisreelitiske, og Abigail, Nabals Hustru, den Karmelitiske.

3. Så blef David när Achis i Gath, med sina män, hvar med sitt hus; David desslikes med sina två hustrur, Ahinoam den Jisreelitiskon, och Abigail, Nabals hustru, den Carmelitiskon.

3. Ja Tawet jäi Akisi jure Kati, temma ja ta mehhed, iggaüks omma perrega, Tawet ja ta kaks naest Ahinoam se Isreelinaene, ja Abigail Karmelimehhe naene.

3. Ir Dovydas, abi jo žmonos, jezreelietė Ahinoama ir karmelietė Abigailė, Nabalo našlė, ir jo vyrai su savo šeimomis gyveno pas Achišą Gate.

3. Also blieb David bei Achis zu Gath mit seinen Männern, ein jeglicher mit seinem Hause, David auch mit seinen zwei Weibern Ahinoam, der Jesreelitin, und Abigail, des Nabals Weibe, der Karmeliterin.

3. Et David demeura avec Akish, à Gath, lui et ses gens, chacun avec sa famille, David et ses deux femmes, Achinoam, de Jizréel, et Abigaïl, de Carmel, qui avait été femme de Nabal.

3. Y moró David con Aquis en Get, él y los suyos, cada uno con su familia, David y sus dos mujeres Aquinoam Jezraelita, y Abigail, la mujer de Nabal, él del Carmelo.

3 En David bleef bij Achis te Gath, hij en zijn mannen, een iegelijk met zijn huis; David met zijn beide vrouwen, Ahinoam, en Jizreelietische, en Abigail, de huisvrouw van Nabal, de Karmelietische.

3. I mnieszkał Dawid przy Achisie w Get, sam i mężowie jego, każdy z czeladzią swoją, Dawid i dwie żony jego, Achinoam Jezreelitka, i Abigail, żona przedtem Nabalowa z Karmelu.

3. És Dávid Ákhisnál tartózkodék Gáthban, ő és az ő emberei, mindegyik a maga házanépével együtt; Dávid és az ő két felesége, a Jezréelből való Ahinoám és a Kármelből való Abigail, a Nábál felesége.

3 И жил Давид у Анхуса в Гефе, сам и люди его, каждый с семействомсвоим, Давид и обе жены его – Ахиноама Изреелитянка и Авигея, бывшая жена Навала,Кармилитянка.

3. І пробував Давид з людьми своїми ув Анхуза в Гетї, кожен з родиною своєю: Давид з обома жінками своїми, Ахиноамою з Езрееля й Абигеєю, жінкою Набала Кармелїйця

4. Kun sitten Saulille ilmoitettiin, että Daavid oli paennut Gatiin, ei hän enää etsinyt häntä.

4. Kuin Saulille sanottiin Davidin paenneen Gatiin, niin ei hän enää häntä etsinyt.

4. Cosca Saulille sanottin Dawidin paennen Gathijn nijn ei hän enä händä edzinyt.

4 And it was told Saul that David had fled to Gath and he sought no more again for him.

4. And it was told Saul that David was fled to Gath: and he sought no more again for him.

4. Og det blev Saul tilkendegivet, at David var flyet til Gath; da blev han ikke ydermere ved at søge efter ham.

4. Då Saul vardt sagdt, att David var flydd till Gath, sökte han intet mera efter honom.

4. Ja Saulile anti teäda, et Tawet olli Kati ärrapöggenend, ja ta ei wötnud mitte ennam tedda tagga otsida.

4. Saulius sužinojo, kad Dovydas pabėgo į Gatą, ir daugiau jo nebeieškojo.

4. Und da Saul angesagt ward, daß David gen Gath geflohen wäre, suchte er ihn nicht mehr.

4. Alors on rapporta à Saül que David s'était enfui à Gath; et il ne continua plus à le poursuivre.

4. Y vino la nueva a Saul, que David se había huido a Get, y no le buscó más.

4 Toen aan Saul geboodschapt werd, dat David gevlucht was naar Gath, zo voer hij niet meer voort hem te zoeken.

4. A gdy powiedziano Saulowi, że uciekł Dawid do Get, przestał go więcej szukać.

4. Mikor pedig Saulnak megmondották, hogy Dávid Gáthba menekült, nem üldözé tovább őt.

4 И донесли Саулу, что Давид убежал в Геф, и не стал он более искать его.

4. Довідавшися ж Саул, що Давид утїк у Гет, покинув за ним гонитись.

5. Ja Daavid sanoi Aakiille: Jos minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin annettakoon minulle paikka jossakin maaseutukaupungissa, asuakseni siellä. Sillä miksi sinun palvelijasi asuisi kuninkaan kaupungissa sinun luonasi?

5. Niin David sanoi Akikselle: jos minä olen löytänyt armon sinun edessäs, niin anna minulle yhteen kaupunkiin sia maalle, asuakseni siellä; sillä miksi pitäis sinun palvelias asuman kuninkaallisessa kaupungissa sinun tykönäs?

5. NIin Dawid sanoi Achixelle: jos minä olen löytänyt armon sinun edesäs nijn anna minulle yhteen Caupungijn sia maalle asuaxen siellä mitä sinun palwelias asu Cuningalises Caupungis sinun tykönäs?

5 And David said to Achish, If now I have found favor in your eyes, let them give me a place in one of the cities in the country that I may dwell there, for why should your servant dwell in the royal city with you?

5. And David said unto Achish, If I have now found grace in thine eyes, let them give me a place in some town in the country, that I may dwell there: for why should thy servant dwell in the royal city with thee?

5. Og David sagde til Akis: Kære, dersom jeg har fundet Naade for dine Øjne, saa lad dem give mig et Sted i een af Byerne i Landet, at jeg maa blive der; thi hvorfor skal din Tjener bo i den kongelige Stad hos dig?

5. Och David sade till Achis: Hafver jag funnit nåd för din ögon, så låt gifva mig ett rum uti en af städerna på landena, att jag må bo derinne; hvi skulle din tjenare bo uti Konungsstadenom när dig?

5. Ja Tawet ütles Akisi wasto: Kui ma nüüd ollen so melest armo leidnud, siis lasse mulle asset anda ühhes wällise Ma liñnas, et ma seäl woiksin ellada, ja mikspärrast peab so sullane asset ollema sinnoga kunningrigi liñnas.

5. Dovydas tarė Achišui: ‘‘Jei radau malonę tavo akyse, prašau, leisk man gyventi kuriame nors mažame mieste. Kodėl tavo tarnas turėtų gyventi su tavimi karaliaus mieste?’‘

5. Und David sprach zu Achis: Habe ich Gnade vor deinen Augen gefunden, so laß mir geben einen Raum in der Städte einer auf dem Lande, daß ich darin wohne; was soll dein Knecht in der königlichen Stadt bei dir wohnen?

5. Et David dit à Akish: Je te prie, si j'ai trouvé grâce à tes yeux, qu'on me donne un lieu dans l'une des villes de ce pays, afin que j'y demeure; car pourquoi ton serviteur demeurerait-il dans la ville royale avec toi?

5. Y David dijo a Aquis: Si he hallado ahora gracia en tus ojos, séame dado lugar en alguna de las ciudades de la tierra, donde habite: ¿por qué ha de morar tu siervo contigo en la ciudad real?

5 En David zeide tot Achis: Indien ik nu genade in uw ogen gevonden heb, men geve mij een plaats in een van de steden des lands, dat ik daar wone; want waarom zou uw knecht in de koninklijke stad bij u wonen?

5. I rzekł Dawid do Achisa: Jeźlim proszę znalazł łaskę w oczach twoich, niech mi dadzą miejsce w jednem z miast tego kraju, abym tam mieszkał; bo czemużby miał mieszkać sługa twój w mieście królewskiem z tobą?

5. És monda Dávid Ákhisnak: Ha kedvet találtam előtted, adj helyet nékem valamelyik vidéki városban, hogy ott lakjam: miért laknék a te szolgád veled a királyi városban?

5 И сказал Давид Анхусу: если я приобрел благоволение в глазах твоих,то пусть дано будет мне место в одном из малых городов, и я буду жить там; для чего рабу твоему жить в царском городе вместе с тобою?

5. Давид же прохав Анхуза: Коли буде ласка твоя до мене, то укажеш, може, менї місце на пробуваннє в которому з малих міст твоїх; про що бо раб твій жити має при тобі в головному городї?

6. Niin Aakis antoi hänelle sinä päivänä Siklagin. Sentähden on Siklag Juudan kuningasten oma vielä tänä päivänä.

6. Sinä päivänä antoi Akis hänelle Ziklagin. Sentähden on Ziklag Juudan kuningasten vielä tänäpänä.

6. Sinä päiwänä andoi Achis hänelle Ziklagin sijtä on Ziklag Judan Cuningasten wielä tänäpän.

6 Then Achish gave him Ziklag that day. Therefore Ziklag pertains to the kings of Judah to this day.

6. Then Achish gave him Ziklag that day: wherefore Ziklag pertaineth unto the kings of Judah unto this day.

6. Da gav Akis ham Ziklag samme Dag; derfor er Ziklag Judas Kongers indtil denne Dag.

6. Då gaf honom Achis på den dagen Ziklag. Deraf är Ziklag Juda Konungars, allt intill denna dag.

6. Ja Akis andis temmale selsammal päwal Siklagi liñna: sepärrast jäi Siklag Juda kunningatte pärralt tännapäwani.

6. Achišas jam leido gyventi Ciklage. Nuo to laiko Ciklagas priklauso Judo karaliams iki šios dienos.

6. Da gab ihm Achis des Tages Ziklag. Daher gehört Ziklag zu den Königen Juda's bis auf diesen Tag.

6. Akish lui donna donc, en ce jour-là, Tsiklag; c'est pourquoi Tsiklag a appartenu aux rois de Juda, jusqu'à ce jour.

6. Y Aquis le dió aquel día a Siceleg. De aquí fué Siceleg de los reyes de Judá hasta hoy.

6 Toen gaf Achis te dien dage Ziklag; daarom is Ziklag van de koningen van Juda geweest tot op dezen dag.

6. I dał mu Achis dnia onego Syceleg; dla tego Syceleg było królów Judzkich aż do dnia tego.

6. És néki adá Ákhis azon a napon Siklágot; lőn azért Siklág a Júda királyaié mind e mai napig.

6 Тогда дал ему Анхус Секелаг, посему Секелаг и остался за царями Иудейскими доныне.

6. І вказав Анхуз йому ще того ж дня Секелаг; тим остався Секелаг при царях Юдиних і по сей день.

7. Aika, jonka Daavid asui filistealaisten maassa, oli vuosi ja neljä kuukautta.

7. Vaan se aika, minkä David asui Philistealaisten maalla, oli ajastaika ja neljä kuukautta.

7. Waan se aica cuin Dawid asui Philisterein maalla oli ajastaica ja neljä cuucautta.

7 And the number of the days that David dwelt in the country of the Philistines was a full year and four months.

7. And the time that David dwelt in the country of the Philistines was a full year and four months.

7. Og Tallet paa de Dage, i hvilke David boede i Filisternes Land, var eet Aar og fire Maaneder.

7. Tiden, som David bodde uti de Philisteers land, var ett år och fyra månader.

7. Ja nende päwade arro, mis Tawet Wilistide wällisel maal ellas, olli üks aasta ja nelli kuud.

7. Dovydas gyveno filistinų šalyje vienerius metus ir keturis mėnesius.

7. Die Zeit aber, die David in der Philister Lande wohnte, ist ein Jahr und vier Monate.

7. Et le temps que David demeura au pays des Philistins fut d'un an et quatre mois.

7. Y fué el número de los dias que David habitó en la tierra de los Filisteos, cuatro meses, y algunos dias.

7 Het getal nu der dagen, die David in het land der Filistijnen woonde, was een jaar en vier maanden.

7. A była liczba dni, których mieszkał Dawid w krainie Filistyóskiej, rok i cztery miesiące.

7. És lőn ama napoknak száma, míg Dávid a Filiszteusok földén lakozék, egy esztendő és négy hónap.

7 Всего времени, какое прожил Давид в стране Филистимской, было год и четыре месяца.

7. Давид пробув у займищі Филистійському рік і чотири місяцї.

8. Daavid lähti miehinensä, ja he tekivät ryöstöretkiä gesurilaisten, geresiläisten ja amalekilaisten maahan. Sillä nämä asuivat siinä maassa, joka muinoin ulottui Suuriin päin ja Egyptin maahan asti.

8. Ja David nousi miehinensä ja karkasi Gessurilaisten ja Girsiläisten ja Amalekilaisten maalle; sillä nämät asuivat jo vanhuudesta siinä maassa, kuin Suriin mennään, Egyptin maahan asti.

8. Ja Dawid nousi miehinens ja carcais Gessuriterein ja Girsiterein ja Amalechiterein maalle: sillä nämät asuit jo wanhast sijnä maasa cuin Surrijn mennän Egyptin maahan asti.

8 And David and his men went up and made a raid upon the Geshurites and the Girzites and the Amalekites, for those (nations) were the inhabitants of the land, who were of old as you go to Shur, even to the land of Egypt.

8. And David and his men went up, and invaded the Geshurites, and the Gezrites, and the Amalekites: for those nations were of old the inhabitants of the land, as thou goest to Shur, even unto the land of Egypt.

8. Saa drog David og hans Mænd op, og de overfaldt Gesuriterne og Girsiterne og Amalekiterne; thi disse boede i Landet, som hørte dem til fra gammel Tid, i Retningen af Schur og indtil Ægyptens Land.

8. Och David med sina män drog upp, och föll in uti de Gessuriters och de Girsiters och de Amalekiters land; ty desse bodde i landena af ålder, der man kommer till Zur, allt intill Egypti land.

8. Ja Tawet läks ülles omma meestega, ja nemmad läksid Kesuri- ja Kirsi- ja Amalekirahwa peäle, sest nemmad on need, kes iggaweste siin maal ellanud, kunni Suri jure ja Egiptusse-maast sadik minnakse.

8. Dovydas su savo vyrais išeidavo ir užpuldavo gešuriečius, girzus ir amalekiečius, kurie nuo senų laikų gyveno toje šalyje nuo Šūro iki Egipto.

8. David aber zog hinauf samt seinen Männern und fiel ins Land der Gessuriter und Girsiter und Amalekiter; denn diese waren von alters her die Einwohner dieses Landes, wo man kommt gen Sur bis an Ägyptenland.

8. Or, David montait avec ses gens, et ils faisaient des incursions chez les Gueshuriens, les Guirziens et les Amalécites; car ces nations habitaient le pays qu'elles avaient habité de tout temps, du côté de Shur et jusqu'au pays d'Égypte.

8. Y subía David con los suyos, y hacían entradas en los Gessureos, y en los Gerzeos, y en los Amalecitas; porque estos habitaban la tierra de luengo tiempo, desde como van a Sur hasta la tierra de Egipto.

8 David nu toog op met zijn mannen, en zij overvielen de Gesurieten, en de Girzieten, en de Amalekieten (want deze zijn vanouds geweest de inwoners des lands), dat gij gaat naar Sur, en tot aan Egypteland.

8. I wypadał Dawid i mężowie jego, a wtargiwali do Giessurytów, i do Gierzytów, i do Amalekitów; bo ci mieszkali w onej ziemi zdawna; którędy chodzą przez Sur aż do ziemi Egipskiej.

8. És felméne Dávid embereivel együtt és megtámadták a Gessureusokat, [2†] a Girzeusokat és az Amálekitákat: mert ezek voltak annak a földnek lakosai eleitől fogva, a melyen Súrba mégy egészen Égyiptom földéig.

8 И выходил Давид с людьми своими и нападал на Гессурян и Гирзеян иАмаликитян, которые издавна населяли эту страну до Сура и даже до земли Египетской.

8. І виходив Давид із людьми своїми, і нападав на Гессуріїв та Гирзіїв і Амаликіїв, що здавна жили в тій землї аж до Суру й до Египту.

9. Ja hävittäessään maata Daavid ei jättänyt yhtään miestä eikä naista henkiin, otti lampaat, raavaat, aasit, kamelit ja vaatteet ja palasi sitten takaisin ja tuli Aakiin luo.

9. Ja kuin David oli kaiken maan lyönyt, ei hän jättänyt yhtäkään miestä eli vaimoa elämään; ja otti heidän lampaansa, härkänsä, aasinsa, kamelinsa ja vaatteensa, palasi ja tuli Akiksen tykö.

9. Ja cosca Dawid oli caiken maan lyönyt ei hän jättänyt yhtäkän miestä eli waimoa elämän ja otti heidän lambans härkäns Asins Camelins ja waattens palais ja tuli Achixen tygö.

9 And David killed* the land and saved neither man nor woman alive and took away the sheep and the oxen and the donkeys and the camels and the apparel and he returned and came to Achish.

9. And David smote the land, and left neither man nor woman alive, and took away the sheep, and the oxen, and the asses, and the camels, and the apparel, and returned, and came to Achish.

9. Og David slog Landet og lod hverken Mand eller Kvinde leve og tog smaat Kvæg og stort Kvæg og Asener og Kameler og Klæder og vendte tilbage til Akis.

9. Och då han slog landet, lät han hvarken man eller qvinno lefva, och tog får, fä, åsnar, camelar och kläder, och vände om, och kom till Achis.

9. Ja Tawet löi se Ma rahwast, ja ei jätnud ei meeste- egga naesterahwast ellusse, ja wöttis ärra puddolojuksed ja weiksed ja eeslid ja kamelid ja rided, ja läks taggasi ja tulli Akisi jure.

9. Kai Dovydas užpuldavo kraštą, jis nepalikdavo gyvo nei vyro, nei moters, pasiimdavo avis, galvijus, asilus, kupranugarius, drabužius ir grįždavo, ir nueidavo pas Achišą.

9. Da aber David das Land schlug, ließ er weder Mann noch Weib leben und nahm Schafe, Rinder, Esel, Kamele und Kleider und kehrte wieder und kam zu Achis.

9. Et David désolait le pays; il ne laissait ni homme ni femme en vie, et il prenait les brebis, les bœufs, les ânes, les chameaux et les vêtements, puis il s'en retournait et venait vers Akish.

9. Y hería David la tierra, y no dejaba a vida hombre ni mujer: y llevábase las ovejas, y las vacas, y los asnos, y los camellos, y las ropas, y volvía, y se venía a Aquis.

9 En David sloeg dat land, en liet noch man noch vrouw leven; ook nam hij de schapen en runderen, en de ezelen, en kemels, en klederen, en keerde weder en kwam tot Achis.

9. I pustoszył Dawid ziemię onę, a nie zostawiał żywego męża i niewiasty; a zabrawszy owce, i woły, i osły i wielbłądy, i szaty, wracał się zasię, i przychadzał do Achisa.

9. És mikor Dávid megverte az országot, sem férfit, sem asszonyt nem hagyott életben, és elvitt juhot, ökröt, szamarakat, tevéket és ruhákat, és úgy tért vissza és ment Ákhishoz.

9 И опустошал Давид ту страну, и не оставлял в живых ни мужчины, ни женщины, и забирал овец, и волов, и ослов, и верблюдов, и одежду; и возвращался, и приходил к Анхусу.

9. А нападаючи Давид на ті займища, не зоставляв нї чоловіка, нї жінки живими, брав вівцї, корови, осли, верблюди та одежу і вертався і приходив до Анхуза.

10. Ja kun Aakis kysyi: Ette kai ole tänään tehneet ryöstöretkeä? vastasi Daavid: Kyllä, Juudan Etelämaahan, tahi: Jerahmeelilaisten Etelämaahan, tahi: Keeniläisten Etelämaahan.

10. Ja Akis sanoi: kenenkä päälle te olette karanneet tänäpänä? David vastasi: lounaan päin Juudaa, lounaan päin Jerakmelilaisia ja lounaan päin Keniläisiä.

10. Ja Achis sanoi hänelle: olettaco te tänäpän carannet kenengän päälle? Dawid wastais: lounan päin Judan lounan päin Jerahmelithin ja lounan päin Keniterein päälle.

10 And Achish said, Against whom have you* made a raid today? And David said, Against the South of Judah and against the South of the Jerahmeelites and against the South of the Kenites.

10. And Achish said, Whither have ye made a road to day? And David said, Against the south of Judah, and against the south of the Jerahmeelites, and against the south of the Kenites.

10. Naar Akis sagde: Hvor faldt I ind i Dag? da sagde David: Imod Sønden i Juda og imod Sønden mod Jerahmeeliterne og imod Sønden mod Keniterne.

10. När nu Achis sade: Hafven I ock i dag någorstäds infallit? Då sade David: Söderut i Juda, och söderut till de Jerahmeehter, och söderut till de Keniter.

10. Ja Akis ütles: Eks teie ei olle tänna olnud wäljaminnemas? ja Tawet ütles: Jah olleme louna pool Juda- ja louna pool Jerahmeeli- ja louna pool Keni-maal käinud.

10. Achišas paklausdavo: ‘‘Ką šįkart buvote užpuolę?’‘ Dovydas atsakydavo: ‘‘Judo pietinę dalį, jerachmeelitų pietų kraštą ir kenitų pietinę dalį’‘.

10. Wenn dann Achis sprach: Seid ihr heute nicht eingefallen? so sprach David: In das Mittagsland Juda's und in das Mittagsland der Jerahmeeliter und in das Mittagsland der Keniter.

10. Et Akish disait: Où avez-vous fait vos courses aujourd'hui? Et David répondait: Vers le midi de Juda, vers le midi des Jérachméeliens, et vers le midi des Kéniens.

10. Y decía Aquis: ¿Dónde habéis corrido hoy? Y David decía: Al mediodía de Judá, y al mediodía de Jerameel, o contra el mediodía de Ceni.

10 Als Achis zeide: Waar zijt gijlieden heden ingevallen? zo zeide David: Tegen het zuiden van Juda, en tegen het zuiden der Jerahmeelieten, en tegen het zuiden der Kenieten.

10. A gdy się pytał Achis: Gdzieżeście byli dziś wpadli? odpowiadał Dawid: Ku południu Judy, i ku południu w Jerameel, i ku południu Ceni.

10. Mikor pedig Ákhis azt kérdé: Hova törtetek be most? Dávid ekként felele: Júda déli részére és Jerákhméelnek déli részére és Kéneusnak déli részére.

10 И сказал Анхус Давиду: на кого нападали ныне? Давид сказал: на полуденную страну Иудеи и на полуденную страну Иерахмеела и на полуденную страну Кенеи.

10. І каже було Анхуз Давидові: На кого тепер нападали? А Давид відказував: На полуденню сторону в Юдеї, або на полуденню сторону Ерахмеелї, чи на полуденню сторону Кенеї.

11. Daavid ei jättänyt yhtään miestä eikä naista henkiin, vietäväksi Gatiin, sillä hän ajatteli: Ne voisivat kertoa meistä ja sanoa: 'Näin on Daavid tehnyt, tämä on ollut hänen tapansa kaiken aikaa, minkä hän asui filistealaisten maassa'.

11. Ja ei David jättänyt eläväksi yhtäkään miestä eli vaimoa viedäksensä Gatiin, ja ajatteli: ettei he puhuisi jotakin meitä vastaan, sanoen: näin teki David, ja tämä oli hänen tapansa niinkauvan kuin hän asui Philistealaisten maalla.

11. Ja ei Dawid jättänyt eläwäxi yhtäkän miestä eli waimoa wiedäxens Gathijn ja ajatteli: ettei he puhuis jotakin meitä wastan. Näin teki Dawid ja tämä oli hänen tapans nijncauwan cuin hän asui Philisterein maalla.

11 And David saved neither man nor woman alive to bring them to Gath, saying, Lest they should tell of us, saying, So did David and so has been his manner all the while he has dwelt in the country of the Philistines.

11. And David saved neither man nor woman alive, to bring tidings to Gath, saying, Lest they should tell on us, saying, So did David, and so will be his manner all the while he dwelleth in the country of the Philistines.

11. Og David lod ikke en Mand eller Kvinde leve, saa at han førte dem til. Gath; thi han sagde: At de ikke skulle forkynde noget imod os og sige: Saaledes gjorde David; og saaledes var hans Vis alle de Dage, han boede i Filisternes Land.

11. Men David lät hvarken man eller qvinno lefvande komma till Gath, och tänkte: De måga säga på oss, och sqvallra. Så gjorde David, och det var hans sedvänja, så länge han bodde uti de Philisteers land.

11. Ja Tawet ei jätnud ei meeste- egga naeste-rahwast ellusse, et ta olleks neid Kati tonud, sest ta mötles: Ehk nemmad wahhest meist ülleskulutawad ja ütlewad: Nenda on Tawet teinud, ja nenda olli ta wiis keige se aia, mis ta Wilistide wällisel maal ellas.

11. Nei vyrų, nei moterų Dovydas nepalikdavo gyvų ir neatsivesdavo jų į Gatą, manydamas: ‘‘Kad jie nepraneštų apie mus, sakydami: ‘Taip padarė Dovydas ir taip jis elgiasi visą laiką, gyvendamas filistinų krašte’ ‘‘.

11. David aber ließ weder Mann noch Weib lebendig gen Gath kommen und gedachte: Sie möchten wider uns reden und schwätzen. Also tat David, und das war seine Weise, solange er wohnte in der Philister Lande.

11. Mais David ne laissait en vie ni homme ni femme pour les amener à Gath; de peur, disait-il, qu'ils ne fassent rapport contre nous, et ne disent: Voilà ce que David a fait. Et il en usa ainsi tout le temps qu'il demeura au pays des Philistins.

11. Ni hombre ni mujer dejaba a vida David, que viniese a Get, diciendo: Porque no den aviso de nosotros, diciendo: Esto hizo David. Y esta era su costumbre todo el tiempo que moró en tierra de los Filisteos.

11 En David liet noch man noch vrouw leven, om te Gath te brengen, zeggende: Dat zij misschien van ons niet boodschappen, zeggende: Alzo heeft David gedaan! En alzo was zijn wijze al de dagen, die hij in der Filistijnen land gewoond heeft.

11. Ale Dawid nie żywił męża, ani niewiasty, ani ich przywodził do Get, mówiąc: By snać nie skarżyli na nas, mówiąc: Tak uczynił Dawid. I był to jego zwyczaj po wszystkie dni, póki mieszkał w ziemi Filistyóskiej.

11. Dávid azonban sem férfit, sem asszonyt nem hagyott életben, hogy Gáthba vigye, mondván: Valamikép ellenünk ne nyilatkozzanak és azt mondják: Így cselekedett Dávid. Ez volt az ő szokása amaz egész idő alatt, míg a Filiszteusok földjén tartózkodék.

11 И не оставлял Давид в живых ни мужчины, ни женщины, и не приводил в Геф, говоря: они могут донести на нас и сказать: „так поступил Давид, и таков образ действий его во все время пребывания в стране Филистимской".

11. І не лишав Давид в живих нї чоловіка, нї жінки і не приводив у Гет, міркуючи так: вони б сьвідкували проти нас і розказували: От як чинив Давид! Сим робом справлявся він, аж покіль державсь у країнї Филистійській.

12. Ja Aakis luotti Daavidiin ja ajatteli: Hän on saattanut itsensä kansansa Israelin vihoihin ja tulee olemaan minun palvelijani ainiaan.

12. Niin Akis uskoi Davidin ja ajatteli, hän on tehnyt itsensä kokonansa kauhistuttavaksi kansallensa Israelille, sentähden olkaan hän aina minun palveliani.

12. Sentähden Achis uscoi Dawidin ja ajatteli hän on tehnyt idzens cauhistettawaxi hänen Canssallens Israelille: sentähden olcan hän aina minun palwelian.

12 And Achish believed David, saying, He has made his people Israel utterly to abhor him. Therefore he will be my servant everlasting.

12. And Achish believed David, saying, He hath made his people Israel utterly to abhor him; therefore he shall be my servant for ever.

12. Derfor troede Akis David og sagde: Han har gjort sig forhadt for sit Folk, for Israel, derfor skal han være min Tjener evindelig.

12. Derföre trodde Achis David, och tänkte: Han hafver gjort sig illa luktandes för sitt folk Israel; ty blifver han väl min tjenare till evig tid.

12. Ja Akis uskus Tawetit ja mötles: Ta on ennast omma rahwa seas Israelis wägga saatnud haisma, sepärrast jääb ta mulle sullaseks iggaweste.

12. Achišas tikėjo Dovydu, sakydamas: ‘‘Jis tapo visiškai nekenčiamas Izraelyje, todėl bus mano tarnas per amžius’‘.

12. Darum glaubte Achis David und gedachte: Er hat sich stinkend gemacht vor seinem Volk Israel, darum soll er immer mein Knecht sein.

12. Akish se fiait donc à David, et disait: Il se rend odieux à Israël, son peuple; et il sera mon serviteur à jamais.

12. Y Aquis creía a David, diciendo así: El se hace abominable en su pueblo de Israel; y así será siempre mi siervo.

12 En Achis geloofde David, zeggende: Hij heeft zich ten enenmaal stinkende gemaakt bij zijn volk, in Israel; daarom zal hij eeuwiglijk mij tot een knecht zijn.

12. Wierzył tedy Achis Dawidowi i mówił: Prawie się już stał obrzydłym ludowi swemu Izraelskiemu, a tak będzie mi sługą wiecznym.

12. És Ákhis bízott Dávidban, mondván: Bizonyosan gyűlöletessé tette magát az ő népe, Izráel előtt, azért örökké az én szolgám leend.

12 И доверился Анхус Давиду, говоря: он опротивел народу своему Израилю и будет слугою моим вовек.

12. І звірявся Анхуз Давидові, думаючи: Він зробився ненависним своїм землякам в Ізраїлї, тим і буде менї слугою до віку.