24 luku

Daavid säästää Een-Gedin luolassa Saulin hengen.

1. Mutta Daavid lähti sieltä ja oleskeli Een-Gedin vuorten huipuilla.

29. (H24:1) Ja David meni sieltä ylös ja asui EnGedin linnoissa.

1. JA Dawid myös sieldä matcusti ja asui EnGedin linnois.

29 And David went up from there and dwelt in the strongholds of En-gedi.

29. And David went up from thence, and dwelt in strong holds at Engedi.

1. Og David drog op derfra og blev udi Befæstningerne i Engedi.

1. Och David drog med dädan, och blef på borgene i EnGedi.

1. Ja Tawet läks seält ülles, ja jäi Engeddi kantside sisse.

29. Dovydas pasitraukė į En Gedžio tvirtoves.

1. Und David zog hinauf von dannen und barg sich auf den Berghöhen zu Engedi.

1. Puis David monta de là, et demeura dans les lieux forts d'En-Guédi.

29. Entónces David subió de allí, y habitó en las fortalezas de Engadí.

29 (24:1) En David toog van daar op, en hij bleef in de vestingen van En-gedi.

1. A tak wyciągnął stamtąd Dawid, i mieszkał na miejscach obronnych Engaddy.

1. És Dávid elméne onnan, [1†] és Engedi erősségei közt tartózkodék.

29 (24:1) И вышел Давид оттуда и жил в безопасных местах Ен-Гадди.

1. І звідти вийшов Давид і перебував в безпечних місцях в Ен-Гадди.

2. Ja kun Saul palasi ajamasta filistealaisia takaa, ilmoitettiin hänelle: Katso, Daavid on Een-Gedin erämaassa.

1. (H24:2) Kuin Saul palasi Philistealaisten tyköä, ilmoitettiin hänelle, sanoen: David on EnGedin korvessa.

2. Cosca Saul palais Philisterein tykö sanottin hänelle: cadzo Dawid on EnGedin corwes.

1 And it happened, when Saul was returned from following the Philistines, that it was told him, saying, Behold, David is in the wilderness of En-gedi.

1. And it came to pass, when Saul was returned from following the Philistines, that it was told him, saying, Behold, David is in the wilderness of Engedi.

2. Og det skete, der Saul kom tilbage fra Filisterne, da forkyndte de ham Og sagde: Se, David er i Engedi Ørk.

2. Då nu Saul igenkom ifrå de Philisteer, vardt honom sagdt: Si, David är i den öknene EnGedi.

2. Ja se sündis, kui Saul Wilistide järrelt taggasi tulli, siis anti temmale teäda ja ööldi: Wata, Tawet on Engeddi körbes.

1. Kai Saulius, nugalėjęs filistinus, sugrįžo, jam buvo pranešta, kad Dovydas yra En Gedžio dykumoje.

2. Da nun Saul wiederkam von den Philistern, ward ihm gesagt: Siehe, David ist in der Wüste Engedi.

2. Et quand Saül fut revenu de la poursuite des Philistins, on lui fit ce rapport, en disant: Voilà David qui est au désert d'En-Guédi.

1. Y COMO Saul volvió de los Filisteos, diéronle aviso, diciendo: He aquí que David está en el desierto de Engadí.

1 (24:2) En het geschiedde, nadat Saul wedergekeerd was van achter de Filistijnen, zo gaf men hem te kennen, zeggende: Zie, David is in de woestijn van En-gedi.

2. I stało się, gdy się wrócił Saul z pogoni za Filistynami, powiedziano mu, mówiąc: Oto, Dawid jest na puszczy Engaddy.

2. Lőn pedig, hogy a mikor visszatért Saul a Filiszteusok üldözéséből, megizenték néki, mondván: Ímé Dávid az Engedi pusztájában van.

1 (24:2) Когда Саул возвратился от Филистимлян, его известили, говоря: вот, Давид в пустыне Ен-Гадди.

2. Як же вернувся Саул із походу свого прити Филистіїв, з'ясовано йому: Давид обертається тепер в Енгадській пустинї.

3. Niin Saul otti kolmetuhatta valiomiestä koko Israelista ja meni etsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauriskallioiden itäpuolelta.

2. (H24:3) Ja Saul otti kolmetuhatta valittua nuorta miestä koko Israelista, ja meni etsimään Davidia ja hänen miehiänsä Metsävuohten kallioille.

3. Ja Saul otti colme tuhatta walittua nuorta miestä coco Israelist meni edzimän Dawidi ja hänen miehiäns medzäwohten calliolle.

2 Then Saul took three thousand chosen men out of all Israel and went to seek David and his men upon the rocks of the wild goats.

2. Then Saul took three thousand chosen men out of all Israel, and went to seek David and his men upon the rocks of the wild goats.

3. Da tog Saul tre Tusinde Mand, udvalgte af al Israel, og gik hen for at opsøge David og hans Mænd paa Stengedernes Klipper.

3. Och Saul tog tretusend unga män utu hela Israel, och drog åstad till att söka David med hans män, på de stengetters klippor.

3. Ja Saul wöttis kolmtuhhat meest, kes keigest Israelist ollid ärrawallitsetud, ja läks Taweti ja ta mehhed taggaotsima kiwwi-kitsede kaljude peäle.

2. Saulius, paėmęs tris tūkstančius rinktinių vyrų iš viso Izraelio, išėjo ieškoti Dovydo ir jo vyrų laukinių ožkų gyvenamose uolose.

3. Und Saul nahm dreitausend junger Mannschaft aus ganz Israel und zog hin, David samt seinen Männern zu suchen auf den Felsen der Gemsen.

3. Alors Saül prit trois mille hommes, choisis de tout Israël, et s'en alla chercher David et ses gens, jusque sur les rochers des chamois.

2. Y tomando Saul tres mil hombres, escogidos de todo Israel, fué en busca de David y de los suyos, por las cumbres de los peñascos de las cabras monteses.

2 (24:3) Toen nam Saul drie duizend uitgelezen mannen uit gans Israel, en hij toog heen, om David en zijn mannen te zoeken boven op de rotsstenen der steenbokken.

3. Wziąwszy tedy Saul trzy tysiące mężów przebranych z wszystkiego Izraela, poszedł szukać Dawida i mężów jego, po wierzchu skał kóz dzikich.

3. Maga mellé vőn azért Saul az egész Izráel közül háromezer válogatott embert, és elment, hogy megkeresse Dávidot és az ő embereit a vadkecskék kőszikláin.

2 (24:3) И взял Саул три тысячи отборных мужей из всегоИзраиля и пошел искать Давида и людей его по горам, где живут серны.

3. Узяв тодї Саул три тисячі з усього Ізраїля вибраних людей та й пустивсь, шукати Давида й людей його, по горах, куди дикі кози можуть ходити.

4. Ja kun hän tuli tien varrella oleville karjatarhoille, oli siellä luola; ja Saul meni luolaan tarpeelleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä.

3. (H24:4) Ja kuin hän lähestyi lammasten huonetta tien ohessa, oli siinä luola, ja Saul meni siihen peittämään jalkojansa; mutta David ja hänen miehensä istuivat luolan kulmilla.

4. Ja cosca hän lähestyi lammasten huonetta tien ohes oli sijnä luola ja Saul meni sijhen peittämän jalcojans mutta Dawid ja hänen miehens istuit luolan perällä.

3 And he came to the sheepfolds by the way, where was a cave and Saul went in to cover his feet. Now David and his men were abiding in the innermost parts of the cave.

3. And he came to the sheepcotes by the way, where was a cave; and Saul went in to cover his feet: and David and his men remained in the sides of the cave.

4. Og der han kom til Faarestierne ved Vejen, da var der en Hule, og Saul gik ind for at tildække sine Fødder; men David og hans Mænd sade i det inderste af Hulen.

4. Och då han kom till de fårahyddor vid vägen, var der en kula; och Saul gick derin till att betäcka sina fötter; men David och hans män såto inne i kulone.

4. Ja ta tulli puddolojuste aedade jure tee äre, ja seäl olli üks kobas, ja Saul läks siñna sisse omma asjale, ja Tawet ja ta mehhed istsid seäl kopas körwal.

3. Atėjęs prie šalikelės avidžių, kur buvo ola, Saulius į ją įėjo atlikti reikalo. Dovydas ir jo vyrai sėdėjo olos gilumoje.

4. Und da er kam zu den Schafhürden am Wege, war daselbst eine Höhle, und Saul ging hinein seine Füße zu decken. David aber und seine Männer saßen hinten in der Höhle.

4. Et il vint aux parcs des brebis, auprès du chemin, et il y avait là une caverne, dans laquelle Saül entra pour ses nécessités; et David et ses gens se tenaient au fond de la caverne.

3. Y como llegó a una majada de ovejas en el camino, donde estaba una cueva, entró Saul en ella a cubrir sus piés; y David y los suyos estaban a los lados de la cueva.

3 (24:4) En hij kwam tot de schaapskooien aan den weg, waar een spelonk was; en Saul ging daarin, om zijn voeten te dekken. David nu en zijn mannen zaten aan de zijden der spelonk.

4. I przyszedł ku oborom owczym, które były podle drogi, kędy była jaskinia; do której wszedł Saul na potrzebę przyrodzoną, a Dawid i mężowie jego siedzieli po stronach jaskini.

4. És eljutott a juhaklokhoz, a melyek az útfélen vannak, hol egy barlang volt; és beméne Saul, hogy ott szükségét végezze; Dávid pedig és az ő emberei a barlang rejtekeiben valának.

3 (24:4) И пришел к загону овечьему, при дороге; там была пещера, и зашел туда Саул для нужды; Давид же и люди его сидели в глубине пещеры.

4. По дорозї прийшов до хлївів овечих; а була там печера, й ввійшов туди Саул справити свою природну потребу; тим часом у кінцї в печері сидїв Давид із своїми людьми.

5. Niin Daavidin miehet sanoivat hänelle: Katso, tämä on se päivä, josta Herra on sanonut sinulle: 'Minä annan vihamiehesi sinun käsiisi, tehdäksesi hänelle, mitä hyväksi näet'. Ja Daavid nousi ja leikkasi salaa kappaleen Saulin viitan liepeestä.

4. (H24:5) Silloin sanoivat Davidin miehet hänelle: katso, tämä on se päivä, josta Herra sinulle on sanonut: katso, minä annan sinulle vihamiehes sinun käsiis, ettäs tekisit hänen kanssansa niinkuin sinulle kelpaa. Ja David nousi ja leikkasi salaa kappaleen Saulin vaatteen liepeestä.

5. Silloin sanoit Dawidin miehet hänelle: cadzo tämä on se päiwä josta HERra sinulle on sanonut: cadzo minä annan sinulle wihamiehes sinun käsijs ettäs tekisit hänen cansans nijncuin sinulle kelpa. Ja Dawid nousi ja leickais sala cappalen Saulin waatten liepest.

4 And the men of David said to him, Behold, the day of which Jehovah said to you, Behold, I will deliver your enemy into your hand and you will do to him as it will seem good to you. Then David arose and cut off the skirt of Saul's robe secretly.

4. And the men of David said unto him, Behold the day of which the LORD said unto thee, Behold, I will deliver thine enemy into thine hand, that thou mayest do to him as it shall seem good unto thee. Then David arose, and cut off the skirt of Saul's robe privily.

5. Da sagde Davids Mænd til ham: Se, dette er den Dag, om hvilken Herren har sagt dig: Se, jeg giver dig din Fjende i din Haand, at du skal gøre med ham, som godt er for dine Øjne; og David stod op og afskar hemmelig en Flig af Kappen, som Saul havde paa.

5. Då sade Davids män till honom: Si, detta är den dagen, om hvilken Herren din Gud dig sagt hafver: Si, jag skall gifva din fienda i dina händer, att du gör med honom såsom dig täckes. Och David stod upp, och skar sakta bort ena flik af Sauls kjortel.

5. Ja Taweti mehhed ütlesid ta wasto: Wata, se on se pääw, mis Jehowa so wasto on üttelnud, wata, ma annan so waenlast so kätte; ja te temmale, nenda kui so melest hea on: ja Tawet wöttis kätte ja leikas sallaja Sauli kue ölma ärra.

4. Dovydo vyrai sakė jam: ‘‘Štai diena, apie kurią Viešpats tau kalbėjo: ‘Aš atiduosiu tavo priešą į tavo rankas, kad pasielgtum su juo, kaip tau patinka’ ‘‘. Prislinkęs Dovydas nupjovė Sauliaus apsiausto skverną.

5. Da sprachen die Männer Davids zu ihm: Siehe, das ist der Tag, davon der HERR dir gesagt hat: "Siehe, ich will deinen Feind in deine Hände geben, daß du mit ihm tust, was dir gefällt." Und David stand auf und schnitt leise einen Zipfel vom Rock Sauls.

5. Et les gens de David lui dirent: Voici le jour dont l'Éternel t'a dit: Je livre ton ennemi entre tes mains; tu lui feras comme il te semblera bon. Et David se leva et coupa tout doucement le pan du manteau de Saül.

4. Entónces los de David le dijeron: He aquí, el día de que te ha dicho Jehová: He aquí que yo entrego a tu enemigo en tus manos; y harás con él como te pareciere. Y levantóse David, y calladamente cortó la orilla de la ropa de Saul.

4 (24:5) Toen zeiden de mannen van David tot hem: Zie den dag, in welken de HEERE tot u zegt: Zie, Ik geef uw vijand in uw hand, en gij zult hem doen, gelijk als het goed zal zijn in uw ogen. En David stond op, en sneed stilletjes een slip van Sauls mantel.

5. I rzekli mężowie Dawidowi do niego: Oto dzieó, o którym ci powiedział Pan: Oto Ja dawam nieprzyjaciela twego w ręce twoje, a uczynisz mu, jako się będzie podobało w oczach twoich. Wstał tedy Dawid, i urznął po cichu kraj płaszcza Saulowego.

5. Akkor mondák Dávidnak az ő emberei: Ímé ez az a nap, a melyről azt mondotta az Úr néked: Ímé kezedbe adom ellenségedet, hogy úgy cselekedjél vele, a mint néked tetszik. Felkele azért Dávid, és elmetszé orozva Saul ruhájának szárnyát.

4 (24:5) И говорили Давиду люди его: вот день, о котором говорил тебе Господь: „вот, Я предам врага твоего в руки твои, и сделаешь с ним, что тебе угодно". Давид встал и тихонько отрезал край от верхнейодежды Саула.

5. І казали Давидові люде його: Оце ж той день, що про його казав тобі Господь: Видам тобі в руки ворога твого, щоб ти чинив із ним, що тобі вподобаєсь. Давид же встав та й урізав тихцем кусень поли в верхній одежі в Саула.

6. Mutta sen jälkeen Daavidin omatunto soimasi häntä siitä, että hän oli leikannut Saulin viitan lievettä.

5. (H24:6) Sen jälkeen tykytti Davidin sydän, että hän oli leikannut tilkan Saulin hameesta,

6. Mutta sijtte cuin hän oli leicannut tilgan Saulilda tykytti hänen sydämens ja sanoi miehillens:

5 And it happened afterward, that David's heart killed* him, because he had cut off Saul's skirt.

5. And it came to pass afterward, that David's heart smote him, because he had cut off Saul's skirt.

6. Og det skete derefter, da slog Davids Hjerte ham, fordi han havde afskaaret Fligen, som hørte Saul til.

6. Men sedan slog honom hans hjerta, att han hade skorit den Sauls flik bort.

6. Ja pärrast sedda sündis, et Taweti südda tedda löi, sepärrast et ta Sauli ölma ärraleikanud.

5. Dovydo širdis smarkiai plakė, nes jis nupjovė Sauliaus skverną.

6. Aber darnach schlug ihm sein Herz, daß er den Zipfel Sauls hatte abgeschnitten,

6. Mais, après cela, David fut ému en son cœur de ce qu'il avait coupé le pan du manteau de Saül,

5. Después de lo cual el corazón de David le hirió, porque había cortado la orilla de Saul;

5 (24:6) Doch het geschiedde daarna, dat Davids hart hem sloeg, omdat hij de slip van Saul afgesneden had.

6. I stało się, że uderzyło Dawida serce jego, przeto że urznął kraj płaszcza Saulowego.

6. Lőn pedig ezután, hogy megesett a Dávid szíve rajta, hogy elmetszé Saul ruhájának szárnyát;

5 (24:6) Но после сего больно стало сердцу Давида, что он отрезал край от одежды Саула.

6. Опісля ж ударила Давида совість, що він урізав поли в Сауловій одежі.

7. Ja hän sanoi miehillensä: Pois se! Herra varjelkoon minua tekemästä sitä herralleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni häneen; sillä hän on Herran voideltu.

6. (H24:7) Ja sanoi miehillensä: Herra antakoon sen kaukana olla minusta, että minä sen tekisin ja satuttaisin käteni minun herraani, Herran voideltuun, sillä hän on Herran voideltu.

7. HERra andacon sen caucana olla minusta että minä sen tekisin ja satutaisin käteni minun Herrani HERran woidelduun: sillä hän on HERran woideldu.

6 And he said to his men, Jehovah forbid that I should do this thing to my lord, Jehovah's anointed, to put forth my hand against him, since he is Jehovah's anointed.

6. And he said unto his men, The LORD forbid that I should do this thing unto my master, the LORD'S anointed, to stretch forth mine hand against him, seeing he is the anointed of the LORD.

7. Og han sagde til sine Mænd: Herren lade det være langt fra mig, at jeg skulde gøre denne Gerning ved min Herre, Herrens Salvede, at lægge min Haand paa ham; thi han er Herrens Salvede.

7. Och sade till sina män: Det låte Herren vara långt ifrå mig, att jag det göra skulle, och komma mina hand vid min herra, Herrans smorda; ty han är Herrans smorde.

7. Ja ütles omma meestele: Se olleks mulle teotusseks Jehowa ees, kui ma sedda asja omma issandale teeksin, kes Jehowa woitud mees on, et ma omma kät ta külge pistaksin: sest temma on Jehowa woitud mees.

6. Jis tarė savo vyrams: ‘‘Apsaugok, Viešpatie, kad taip padaryčiau savo valdovui, Viešpaties pateptajam, pakeldamas prieš jį savo ranką, nes jis yra Viešpaties pateptasis’‘.

7. und er sprach zu seinen Männern: Das lasse der HERR ferne von mir sein, daß ich das tun sollte und meine Hand legen an meinen Herrn, den Gesalbten des HERRN; denn er ist der Gesalbte des HERRN.

7. Et il dit à ses gens: Que l'Éternel me garde de commettre contre mon seigneur, contre l'oint de l'Éternel, une action telle que de porter ma main sur lui! car il est l'oint de l'Éternel.

6. Y dijo a los suyos: Jehová me guarde de hacer tal cosa contra mi señor, y el ungido de Jehová, que yo extienda mi mano contra él, porque es ungido de Jehová.

6 (24:7) En hij zeide tot zijn mannen: Dat late de HEERE ver van mij zijn, dat ik die zaak doen zou aan mijn heer, den gezalfde des HEEREN, dat ik mijn hand tegen hem uitsteken zou; want hij is de gezalfde des HEEREN!

7. I rzekł do mężów swoich: Uchowaj mię tego Panie, żebym to uczynić miał panu memu, pomazaócowi Paóskiemu, żebym miał ściągnąć naó rękę moję, ponieważ jest pomazaócem Paóskim.

7. És monda az ő embereinek: Oltalmazzon meg engem az Úr attól, hogy ily dolgot cselekedjem az én urammal, az Úrnak felkentjével, hogy kezemet felemeljem ellene, mert az Úrnak felkentje ő.

6 (24:7) И сказал он людям своим: да не попустит мне Господь сделать это господину моему, помазаннику Господню, чтобы наложить руку мою на него, ибоон помазанник Господень.

7. І сказав він людям своїм: Нехай не дозволить менї Бог вдїяти таке мойму панові, помазанникові Господньому, щоб наложити на його руку, бо він помазанник Господень.

8. Ja Daavid kovisti miehiänsä eikä sallinut heidän hyökätä Saulin kimppuun. Niin Saul nousi luolasta ja meni matkaansa.

7. (H24:8) Ja David asetti miehensä sanoilla eikä sallinut karata Saulin päälle. Niin Saul nousi luolasta ja meni matkaansa.

8. Ja Dawid asetti miehens sanoilla eikä sallinut carata Saulin päälle.

7 So David restrained his men with these words and did not allow them to rise against Saul. And Saul rose up out of the cave and went on his way.

7. So David stayed his servants with these words, and suffered them not to rise against Saul. But Saul rose up out of the cave, and went on his way.

8. Og David holdt sine Mænd i Ave med Ord og tilstedte dem ikke at staa op imod Saul. Og Saul stod op af Hulen og gik hen ad Vejen.

8. Och David stillte sina män med ordom, och lät dem icke öfverfalla Saul. Och Saul kom upp utu kulone, och gick ut på vägen.

8. Ja Tawet hoidis ommad mehhed sannadega taggasi, ja ei lasknud neid mitte Sauli peäle kippuda; ja Saul tousis kopast ülles ja läks tee peäle.

7. Dovydas sulaikė savo vyrus šiais žodžiais ir neleido jiems pakilti prieš Saulių. O Saulius, išėjęs iš olos, ėjo savo keliu.

8. Und David wies seine Männer von sich mit den Worten und ließ sie nicht sich wider Saul auflehnen. Da aber Saul sich aufmachte aus der Höhle und ging des Weges,

8. Et David arrêta ses gens par ces paroles, et il ne leur permit point de s'élever contre Saül. Puis Saül se leva de la caverne, et continua son chemin.

7. Así reprimió David a los suyos con palabras, y no les permitió que se levantasen contra Saul: y Saul saliendo de la cueva fuése su camino.

7 (24:8) En David scheidde zijn mannen met woorden, en liet hun niet toe, dat zij opstonden tegen Saul. En Saul maakte zich op uit de spelonk, en ging op den weg.

8. I przełomił Dawid męże swe słowy, a nie dopuścił im powstać przeciwko Saulowi; zatem Saul wstawszy z jaskini, poszedł w drogę.

8. És megfeddé Dávid kemény szókkal embereit, és nem engedte meg nékik, hogy Saul ellen támadjanak. Mikor pedig Saul felkelt a barlangból, és elment az úton:

7 (24:8) И удержал Давид людей своих сими словами и не дал им восстать на Саула. А Саул встал и вышел из пещеры на дорогу.

8. І зупинив Давид своїх людей сими словами і не дав їм устати на Саула. А Саул устав і вийшов із печері на дорогу.

9. Senjälkeen Daavid myös nousi, lähti luolasta ja huusi Saulin jälkeen: Minun herrani, kuningas! Kun Saul katsahti taaksensa, kumartui Daavid kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.

8. (H24:9) Senjälkeen nousi myös David ja läksi luolasta, ja huusi Saulin jälkeen ja sanoi: herrani kuningas! Saul katsahti taaksensa, ja David kallisti kasvonsa maahan ja kumarsi.

9. COsca Saul nousi luolasta ja meni matcaans.

8 David also arose afterward and went out of the cave and cried after Saul, saying, My lord the king. And when Saul looked behind him, David bowed with his face to the earth and (then) bowed-down.

8. David also arose afterward, and went out of the cave, and cried after Saul, saying, My lord the king. And when Saul looked behind him, David stooped with his face to the earth, and bowed himself.

9. Men derefter stod David op og gik ud af Hulen, og raabte efter Saul og sagde: Min Herre Konge! Da saa Saul sig tilbage, og David bøjede sit Ansigt til Jorden og kastede sig ned.

9. Stod ock David sedan upp, och gick utu kulone, och ropade efter Saul, och sade: Min herre Konung. Saul såg tillbaka efter sig; och David böjde sitt ansigte ned till jordena, och tillbad;

9. Ja pärrast sedda wöttis Tawet kätte ja läks kopast wälja, ja hüdis Sauli tagga ja ütles: Oh kunningas mo issand! siis watas Saul ennese tahha, ja Tawet heitis silmili mahha ja kummardas.

8. Dovydas taip pat pakilo iš paskos ir, išlindęs iš olos, šaukė Sauliui: ‘‘Karaliau, mano valdove!’‘ Sauliui atsigręžus, Dovydas nusilenkė veidu iki žemės.

9. machte sich darnach David auch auf und ging aus der Höhle und rief Saul hintennach und sprach: Mein Herr König! Saul sah hinter sich. Und David neigte sein Antlitz zur Erde und fiel nieder

9. Après cela, David se leva, et sortit de la caverne, et cria après Saül, en disant: Mon seigneur et mon roi! Et Saül regarda derrière lui, et David s'inclina, le visage contre terre, et se prosterna.

8. Después también David se levantó, y saliendo de la cueva dió voces a las espaldas de Saul, diciendo: Mi señor el rey. Y como Saul miró atrás, David inclinó su rostro a tierra, e hizo reverencia.

8 (24:9) Daarna maakte zich David ook op, en ging uit de spelonk, en hij riep Saul achterna, zeggende: Mijn heer koning! Toen zag Saul achter zich om, en David boog zich met het aangezicht ter aarde en neigde zich.

9. Potem też Dawid wstał, i wyszedł z jaskini, a zawołał za Saulem, mówiąc: Królu, Panie mój! Tedy się obejrzał Saul nazad, a Dawid schyliwszy się twarzą ku ziemi, pokłonił się.

9. Dávid is felkelt ezután, és kiment a barlangból, és Saul után kiálta, mondván: Uram király! Mikor pedig Saul hátratekinte, Dávid arczczal a földre hajolt, és tisztességet tőn néki.

8 (24:9) Потом встал и Давид, и вышел из пещеры, и закричал вслед Саула, говоря: господин мой, царь! Саул оглянулся назад, и Давид пал лицем на землю и поклонился ему .

9. Потім встав і Давид, покинув печеру та й промовив услїд Саулові: Пане мій, царю! Озирнеться Саул, коли ж Давид припав лицем до землї та й поклонивсь йому.

10. Ja Daavid sanoi Saulille: Miksi sinä kuuntelet ihmisten puhetta, jotka sanovat: 'Daavid hankkii sinulle onnettomuutta'?

9. (H24:10) Ja David sanoi Saulille: miksis uskot ihmisten sanoja, jotka sanovat: katso, David etsii vahinkoas?

10. Nousi myös Dawid ja läxi luolasta ja huusi Sauli ja sanoi: minun Herran Cuningas. Saul cadzahti taans ja Dawid callisti caswons maahan ja cumarsi ja sanoi Saulille: mixis uscot ihmisten sanoja jotca sanowat: Dawid edzi sinun wahingotas.

9 And David said to Saul, Why do you listen to men's words, saying, Behold, David seeks your hurt?

9. And David said to Saul, Wherefore hearest thou men's words, saying, Behold, David seeketh thy hurt?

10. Og David sagde til Saul: Hvorfor hører du paa de Menneskers Ord, som sige: Se, David søger efter din Ulykke?

10. Och sade till Saul: Hvi hörer du de menniskors ord, som säga: David söker efter ditt argesta?

10. Ja Tawet ütles Saulile: Mispärrast wöttad sa nisuggused innimeste juttud kuulda, kes ütlewad: Wata, Tawet otsib so önnetust.

9. Dovydas tarė Sauliui: ‘‘Kodėl klausai žmonių kalbų, kad Dovydas nori tau pikta?

10. und sprach zu Saul: Warum gehorchst du der Menschen Wort, die da sagen: David sucht dein Unglück?

10. Et David dit à Saül: Pourquoi écoutes-tu les paroles de gens qui disent: Voilà David qui cherche ta perte?

9. Y dijo David a Saul: ¿Por qué oyes las palabras de los que dicen: He aquí que David procura tu mal?

9 (24:10) En David zeide tot Saul: Waarom hoort gij de woorden der mensen, zeggende: Zie, David zoekt uw kwaad?

10. I rzekł Dawid do Saula: Czemuż słuchasz powieści ludzi mówiących: Otóż Dawid szuka twego złego:

10. És monda Dávid Saulnak: Miért hallgatsz az olyan ember szavaira, a ki azt mondja: Ímé Dávid romlásodra tör?!

9 (24:10) И сказал Давид Саулу: зачем ты слушаешь речи людей, которые говорят: „вот, Давид умышляет зло на тебя"?

10. І каже Давид Саулові: На що ти слухаєш людського наговору, що мовляють: Давид хоче лиха тобі?

11. Katso, näethän nyt omin silmin, kuinka Herra tänä päivänä antoi sinut minun käsiini luolassa, mutta minä säästin sinut, vaikka minua neuvottiin tappamaan sinut; sillä minä ajattelin: 'Minä en satuta kättäni herraani; sillä hän on Herran voideltu.'

10. (H24:11) Katso, tänäpänä näkivät sinun silmäs, että Herra oli antanut sinun minun käsiini luolassa, ja sanottiin, että minä tappaisin sinun, vaan minä armahdin sinua, sillä minä sanoin: en minä satuta kättäni herraani, sillä hän on Herran voideltu.

11. Cadzo tänäpän näki sinun silmäs että HERra oli andanut sinun minun käsijni luolas ja se on sanottu että minä tahdon tappa sinun waan minä armadin sinua: sillä minä sanoin: en minä satuta minun kättäni minun Herrani: sillä hän on HERran woideldu.

10 Behold, this day your eyes have seen how that Jehovah had delivered you today into my hand in the cave. And some commanded me kill you, but (I) spared you. And I said, I will not put forth my hand against my lord, for he is Jehovah's anointed.

10. Behold, this day thine eyes have seen how that the LORD had delivered thee to day into mine hand in the cave: and some bade me kill thee: but mine eye spared thee; and I said, I will not put forth mine hand against my lord; for he is the LORD'S anointed.

11. Se, dine Øjne have set paa denne Dag, at Herren har givet dig i min Haand i Hulen, og man talede til mig om, at jeg skulde slaa dig ihjel, men jeg sparede dig; thi jeg sagde: Jeg vil ikke lægge Haand paa min Herre, - thi han er Herrens Salvede.

11. Si, i dag se din ögon, att Herren hafver i denna dag gifvit dig i mina hand i kulone; och det vardt sagdt, att jag skulle dräpit dig; men dig vardt skonadt; ty jag sade: Jag vill icke komma mina hand vid min herra; ty han är Herrans smorde.

11. Wata tännapääw on so silmad näinud, et Jehowa sind tänna mo kätte annud siin kopas, ja ööldi, et ma sind piddin tapma, agga sulle on armo antud, ja ma ütlesin: Ei ma pista mitte omma kät omma issanda külge, sest ta on Jehowa woitud mees.

10. Tu pats šiandien matei, kad Viešpats buvo atidavęs tave į mano rankas oloje; mane ragino tave nužudyti, bet aš pasigailėjau tavęs, sakydamas: ‘Nepakelsiu rankos prieš savo valdovą, nes jis yra Viešpaties pateptasis’.

11. Siehe, heutigestages sehen deine Augen, daß dich der HERR heute hat in meine Hände gegeben in der Höhle, und es ward gesagt, daß ich dich sollte erwürgen. Aber es ward dein verschont; denn ich sprach: Ich will meine Hand nicht an meinen Herrn legen; denn er ist der Gesalbte des HERRN.

11. Voici, tes yeux ont vu, en ce jour, que l'Éternel t'avait livré aujourd'hui entre mes mains, dans la caverne, et l'on m'a dit de te tuer; mais je t'ai épargné, et j'ai dit: Je ne porterai point la main sur mon seigneur; car il est l'oint de l'Éternel.

10. He aquí, han visto hoy tus ojos como Jehová te ha puesto en mis manos en esta cueva: y dijeron que te matase: mas yo te perdoné, porque dije en mí: No extenderé mi mano contra mi señor, porque el ungido es de Jehová.

10 (24:11) Zie, te dezen dage hebben uw ogen gezien, dat de HEERE u heden in mijn hand gegeven heeft in deze spelonk, en men zeide, dat ik u doden zou; doch mijn hand verschoonde u, want ik zeide: Ik zal mijn hand niet uitsteken tegen mijn heer, want hij is de gezalfde des HEEREN.

11. Oto, dnia tego widzą oczy twoje, że cię był podał Pan w ręce moje w jaskini, i mówiono mi, abym cię zabił; alem ci sfolgował, i rzekłem: Nie ściągnę ręki mojej na pana mego; bo jest pomazaócem Paóskim.

11. Ímé a mai napon látták a te szemeid, hogy az Úr téged kezembe adott ma a barlangban, és azt mondották, hogy öljelek meg téged, de én kedvezék néked, és azt mondám: Nem emelem fel kezemet az én uram ellen, mert az Úrnak felkentje ő.

10 (24:11) Вот, сегодня видят глаза твои, что Господь предавал тебя нынев руки мои в пещере; и мне говорили, чтоб убить тебя; но я пощадил тебя и сказал: „не подниму руки моей на господина моего, ибо он помазанник Господа".

11. Ось сьогоднї бачив єси своїми очима, що Господь віддавав тебе в руки мої в печері; менї ж і радили тебе вбити, та я ощадив тебе і сказав: не зніму руки на пана мого, бо він помазанник Господень.

12. Katso itse, isäni, katso tätä viittasi liepeen kappaletta, joka on minun kädessäni. Kun minä leikkasin sen sinun viittasi liepeestä enkä sinua tappanut, niin ymmärrä siitä ja näe, ettei minulla ole tekeillä mitään pahaa tai rikollista ja etten minä ole sinua vastaan rikkonut, vaikka sinä vainoat minua ottaaksesi minulta hengen.

11. (H24:12) Katso, minun isäni, katso kuitenkin tätä tilkkaa sinun hameestas minun kädessäni, etten minä tahtonut tappaa sinua, koska minä sen tilkan leikkasin hameestas. Tunne ja katso, ettei yhtään pahuutta eli vääryyttä ole minun kädessäni, en minä myös ole syntiä tehnyt sinua vastaan, ja sinä seisot minun henkeni perään, ottaakses sen pois.

12. Minun Isän cadzos tätä tilca sinun hamestas minun kädesäni etten minä tahtonut tappa sinua cosca minä sen tilgan leickaisin hamestas. Tunne ja cadzo ettei yhtän pahutta eli wääryttä ole minun kädesäni en minä myös ole syndiä tehnyt sinua wastan ja sinä seisot minun hengeni perän ottaxes händä pois.

11 Moreover, my father, see, yes, see the skirt of your robe in my hand, for in that I cut off the skirt of your robe and killed you not. Know and see that there is neither evil nor transgression in my hand and I have not sinned against you, though you hunt after my life to take it.

11. Moreover, my father, see, yea, see the skirt of thy robe in my hand: for in that I cut off the skirt of thy robe, and killed thee not, know thou and see that there is neither evil nor transgression in mine hand, and I have not sinned against thee; yet thou huntest my soul to take it.

12. Og min Fader, se! se dog Fligen af din Kappe i min Haand; thi af det, at jeg afskar Fligen af din Kappe og ikke slog dig ihjel kan du kende og se, at der ikke er Ondskab eller Overtrædelse i min Haand, jeg har heller ikke syndet imod dig, og du jager efter mit Liv for at borttage det.

12. Min fader, se dock fliken af din kjortel i mine hand, att jag icke ville dräpa dig då jag bortskar en flik af din kjortel; känn och se, att intet ondt är i mine hand, eller någor öfverträdelse. Jag hafver ock intet syndat emot dig, och du går efter mina själ, att du må taga henne bort.

12. Ja mo issa, wata, et wata omma kue ölm, mis minno kä, sest ma so kue ölma ärraleikasin, siis ep olle ma sind mitte tapnud; tunne ja wata, et mo käes ei olle ühtegi kurja egga ülleastmist, ja ma polle mitte so wasto patto teinud, ja sinna aiad mo hinge ommeti takka, et sa tahhad sedda seest ärrawötta.

11. Pažvelk, mano tėve, į savo apsiausto skverną mano rankoje. Iš to, kad aš, atpjaudamas tavo apsiausto skverną, tavęs nenužudžiau, suprask ir žinok, kad manyje nėra nieko pikto ir aš nesu tau nusidėjęs. Bet tu ieškai mano gyvybės, kad ją atimtum.

12. Mein Vater, siehe doch den Zipfel von deinem Rock in meiner Hand, daß ich dich nicht erwürgen wollte, da ich den Zipfel von deinem Rock schnitt. Erkenne und sieh, daß nichts Böses in meiner Hand ist noch keine Übertretung. Ich habe auch an dir nicht gesündigt, und du jagst meine Seele, daß du sie wegnehmest.

12. Regarde, mon père, regarde le pan de ton manteau que j'ai à la main; puisque j'ai coupé le pan de ton manteau, et que je ne t'ai pas tué, sache et reconnais qu'il n'y a point de mal ni d'injustice en moi, et que je n'ai point péché contre toi; et toi tu épies ma vie pour me l'ôter!

11. Mira pues padre mío, mira aun la orilla de tu ropa en mi mano: porque yo corté la orilla de tu ropa, y no te maté. Conoce pues, y vé que no hay mal en mi mano, ni traición, ni he pecado contra tí: y tú andas a caza de mi vida para quitármela.

11 (24:12) Zie toch, mijn vader, ja, zie de slip uws mantels in mijn hand; want als ik de slip uws mantels afgesneden heb, zo heb ik u niet gedood; beken en zie, dat er in mijn hand geen kwaad, noch overtreding is, en ik tegen u niet gezondigd heb; nochtans jaagt gij mijn ziel, dat gij ze wegneemt.

12. Oto, ojcze mój, obacz a oglądaj kraj płaszcza twego w ręce mojej, że gdym urzynał kraj płaszcza twego, nie zabiłem cię. Poznaj a obacz, że niemasz w ręce mojej złości i nieprawości, anim zgrzeszył przeciwko tobie: a ty godzisz na duszę moję, abyś mi ją odjął.

12. Azért atyám! nézd, ugyan nézd felső ruhádnak szárnyát kezemben, mert mikor levágtam felső ruhádnak szárnyát, nem öltelek meg téged! Azért tudd meg és lássad, hogy nincsen az én kezemben hamisság és semmi gonoszság és nem vétkeztem ellened, de te mégis életem után leselkedel, hogy elveszessed azt.

11 (24:12) Отец мой! посмотри на край одежды твоей в руке моей; я отрезал край одежды твоей, а тебя не убил: узнай и убедись, что нет в руке моей зла, ни коварства, и я не согрешил против тебя; а ты ищешь души моей, чтоб отнять ее.

12. Отче мій! споглянь, ось у мене в руцї клапоть з одежі твоєї; я урізав поли в твоїй одежі, а тебе не вбив; з сього зрозумій, що я не мислю тобі зла й зради і не провинивсь проти тебе нїчим, а ти наважився, щоб загубити мою душу.

13. Herra tuomitkoon meidän välillämme, minun ja sinun, ja Herra kostakoon sinulle minun puolestani, mutta minun käteni ei sinuun satu.

12. (H24:13) Herra tuomitkoon minun ja sinun välilläs, ja Herra kostakoon sinulle minun puolestani; vaan minun käteni ei pidä sinuun sattuman.

13. HERra duomitcon minun ja sinun wälilläs ja costacon sinulle minun puolestani waan minun käten ei pidä sinuun sattuman.

12 Jehovah judge between me and you and Jehovah avenge me of you, but my hand will not be upon you.

12. The LORD judge between me and thee, and the LORD avenge me of thee: but mine hand shall not be upon thee.

13. Herren skal dømme imellem mig og imellem dig, og Herren skal hævne mig paa dig, men min Haand skal ikke være paa dig;

13. Herren skall vara domare emellan mig och dig, och Herren skall hämna mig på dig; men min hand skall icke vara öfver dig.

13. Kül Jehowa moistab minno ja sinno wahhele kohhut , ja Jehowa maksab minno pärrast so kätte: agga minno kässi ei pea mitte so liggi sama.

12. Viešpats tebūna teisėjas tarp mudviejų ir Viešpats tegul atkeršija tau už mane, bet mano ranka nepakils prieš tave.

13. Der HERR wird Richter sein zwischen mir und dir und mich an dir rächen; aber meine Hand soll nicht über dir sein.

13. L'Éternel sera juge entre moi et toi, et l'Éternel me vengera de toi; mais ma main ne sera point sur toi.

12. Juzgue Jehová entre mí y tí, y véngueme de tí Jehová, que mi mano no sea contra tí.

12 (24:13) De HEERE zal richten tussen mij en tussen u, en de HEERE zal mij wreken aan u; maar mijn hand zal niet tegen u zijn.

13. Niech rozsądzi Pan między mną i między tobą, a niech się zemści Pan krzywdy mojej nad tobą; lecz ręka moja nie będzie na tobie.

13. Az Úr tegyen ítéletet közöttem és közötted, és álljon bosszút az Úr érettem rajtad, de az én kezem nem lesz ellened.

12 (24:13) Да рассудит Господь между мною и тобою, и да отмстит тебе Господь за меня; но рука моя не будет на тебе,

13. Нехай Господь між нами двома розсудить, нехай Господь за мене на тобі помститься,

14. On, niinkuin vanha sananlasku sanoo: 'Jumalattomuus tulee jumalattomista'; mutta minun käteni ei sinuun satu.

13. (H24:14) Niinkuin vanha sananlasku on: jumalattomasta tulee jumalattomuus; mutta minun käteni ei pidä sinuun sattuman.

14. Nijncuin wanha sananlascu on: jumalattomast tule jumalattomus mutta minun käten ei pidä sinuun sattuman.

13 As says the proverb of the ancients, Out of the wicked comes forth wickedness, but my hand will not be upon you.

13. As saith the proverb of the ancients, Wickedness proceedeth from the wicked: but mine hand shall not be upon thee.

14. ligesom man siger i et gammelt Ordsprog: Fra Ugudelige skal udgaa Ugudelighed; men min Haand skal ikke være paa dig.

14. Såsom man säger af ett gammalt ordspråk: Af ogudaktigom kommer odygd; men min hand skall icke vara öfver dig.

14. Nenda kui wanna rahwa wanna sanna käib: Öäla käest tulleb öäl tö wälja; agga minno kässi ei pea mitte so liggi sama.

13. Kaip sena patarlė sako: ‘Iš nedorėlių ateina nedorybės’, bet mano ranka nepakils prieš tave.

14. Wie man sagt nach dem alten Sprichwort: "Von Gottlosen kommt Untugend." Aber meine Hand soll nicht über dir sein.

14. Le mal vient des méchants, comme dit le proverbe des anciens; aussi ma main ne sera point sur toi.

13. Como dice el proverbio del antiguo: De los impíos saldrá la impiedad: por tanto mi mano no será contra tí.

13 (24:14) Gelijk als het spreekwoord der ouden zegt: Van de goddelozen komt goddeloosheid voort; maar mijn hand zal niet tegen u zijn.

14. Jako mówi przypowieść starodawna: Od niezbożnych wynijdzie niezbożność; przetoż ręka moja nie będzie na tobie.

14. A mint a régi példabeszéd mondja: A gonoszoktól származik a gonoszság; de az én kezem nem lesz ellened.

13 (24:14) как говорит древняя притча: „от беззаконных исходит беззаконие". А рука моя не будет на тебе.

14. Як се й говорить стара приповідка: від безбожних виходить безбожність; моя ж рука не буде на тобі.

15. Kenen jälkeen Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä sinä ajat takaa? Koiranraatoa, yhtä kirppua!

14. (H24:15) Kenenkä jälkeen Israelin kuningas on lähtenyt? ketäs ajat takaa? Kuollutta koiraa ja kirppua.

15. Kenengä jälken Israelin Cuningas on lähtenyt? ketäs ajat taca? cuolutta coira ja kirppua.

14 After whom is the King of Israel come out? After whom do you pursue? After a dead dog, after a flea.

14. After whom is the king of Israel come out? after whom dost thou pursue? after a dead dog, after a flea.

15. Efter hvem er Israels Konge udgangen? hvem jager du efter? efter en død Hund, efter en Loppe?

15. Hvem förföljer du, Israels Konung? Hvem jagar du efter? En dödan hund, ena loppo.

15. Kelle järrele on Israeli kunningas wäljaläinud? kedda aiad sa tagga? ühhe surnud koera ehk ühhe kirpo aiad sa tagga.

14. Prieš ką išėjo Izraelio karalius? Ką tu persekioji? Pastipusį šunį. Blusą.

15. Wem ziehst du nach, König von Israel? Wem jagst du nach? Einem toten Hund, einem einzigen Floh.

15. Après qui est sorti le roi d'Israël? Qui poursuis-tu? Un chien mort, une puce!

14. ¿Tras quién ha salido el rey de Israel? ¿A quién persigues? ¿A un perro muerto? ¿á una pulga?

14 (24:15) Naar wien is de koning van Israel uitgegaan? Wien jaagt gij na? Naar een doden hond, naar een enige vlo!

15. Za kimże wżdy wyszedł król Izraelski? kogóż gonisz? psa zdechłego? pchłę jednę?

15. Ki ellen jött ki Izráelnek királya? Kit kergetsz? Egy holt ebet, vagy egy bolhát?

14 (24:15) Против кого вышел царь Израильский? За кем ты гоняешься? За мертвым псом, за одною блохою.

15. За ким уганяти вийшов царь Ізраїльський? Кого переслїдуєш ти? Здохлого пса, одну блоху!

16. Herra olkoon tuomari ja tuomitkoon meidän välillämme, minun ja sinun; hän nähköön ja ajakoon minun asiani ja auttakoon minut sinun käsistäsi oikeuteeni.

15. (H24:16) Herra olkoon tuomari ja tuomitkoon minun välilläni ja sinun: nähköön ja ratkaiskoon minun asiani, ja vapahtakoon minua sinun käsistäs.

16. HERra olcon Duomari ja duomitcon minun wälilläni ja sinun nähkön ja ratcaiscon minun asian ja wapahtakon minua sinun käsistäs.

15 Jehovah therefore be judge and give sentence between me and you and see and plead my cause and deliver me out of your hand.

15. The LORD therefore be judge, and judge between me and thee, and see, and plead my cause, and deliver me out of thine hand.

16. Men Herren skal være Dommer og dømme imellem mig og imellem dig, og han skal se og udføre min Sag og dømme mig fri for din Haand.

16. Herren vare domare, och döme emellan mig och dig, och se dertill, och rätte min sak ut, och frie mig ifrå dine hand.

16. Ja Jehowa peab kohtomoistja ollema, ja minno ja sinno wahhele kohhut moistma: kül temma nääb ja selletab mo rioasja ärra, ja kui kohtomoistja peästab ta mind sinno käest.

15. Viešpats tebūna teisėjas ir tedaro sprendimą tarp manęs ir tavęs. Tegul mato ir gina mano bylą, ir išgelbsti mane nuo tavo rankos’‘.

16. Der HERR sei Richter und richte zwischen mir und dir und sehe darein und führe meine Sache aus und rette mich von deiner Hand.

16. L'Éternel donc sera juge; il jugera entre moi et toi; il regardera, et plaidera ma cause, et me rendra justice, en me délivrant de ta main.

15. Jehová pues será juez, y él juzgará entre mí y tí. El vea y pleitee mi pleito, y me defienda de tu mano.

15 (24:16) Doch de HEERE zal zijn tot Rechter, en richten tussen mij en tussen u, en zien daarin, en twisten mijn twist, en richten mij van uw hand.

16. Niechże będzie Pan sędzią, a niech rozsądzi między mną i między tobą, a niech obaczy i rozejmie przą moję, a niech mię wyswobodzi z ręki twojej.

16. Legyen azért az Úr ítélőbiró, és tegyen ítéletet közöttem és közötted, és lássa meg; ő forgassa az én ügyemet, és szabadítson meg engem kezedből.

15 (24:16) Господь да будет судьею и рассудит между мною и тобою. Он рассмотрит, разберет дело мое, и спасет меня от руки твоей.

16. Нехай же Господь буде суддею та й розсудить між обома нами. Він розбере справу мою і спасе мене від руки твоєї.

17. Kun Daavid oli päättänyt tämän puheensa Saulille, sanoi Saul: Eikö se ole sinun äänesi, poikani Daavid? Ja Saul korotti äänensä ja itki.

16. (H24:17) Sittekuin David lakkasi puhumasta Saulille, sanoi Saul: eikö se ole sinun äänes, poikani David? Ja Saul korotti äänensä ja itki,

17. Sijttecuin Dawid lackais puhumast Saulille sanoi Saul: Dawid minun poican eikö se ollut sinun änes? Ja Saul corgotti änens ja itki/

16 And it happened, when David had made an end of speaking these words to Saul, that Saul said, Is this your voice, my son David? And Saul lifted up his voice and wept.

16. And it came to pass, when David had made an end of speaking these words unto Saul, that Saul said, Is this thy voice, my son David? And Saul lifted up his voice, and wept.

17. Og det skete, der David havde fuldendt at tale disse Ord til Saul, da sagde Saul: Er dette din Røst, min Søn David? Og Saul opløftede sin Røst og græd.

17. Som nu David hade dessa orden uttalat, sade Saul: Är det icke din röst, min son David? Och Saul upphof sina röst och gret;

17. Ja se sündis, kui Tawet need sannad sai räkinud Sauli wasto, siis ütles Saul: Kas se on sinno heäl, mo poeg Tawet? ja Saul töstis omma heält ja nuttis.

16. Kai Dovydas baigė kalbėti, Saulius tarė: ‘‘Ar tai tavo balsas, mano sūnau Dovydai?’‘ Ir Saulius pakėlė savo balsą ir verkė.

17. Als nun David solche Worte zu Saul hatte ausgeredet, sprach Saul: Ist das nicht deine Stimme, mein Sohn David? Und Saul hob auf seine Stimme und weinte

17. Or, dès que David eut achevé de dire ces paroles à Saül, Saül dit: Est-ce bien ta voix, mon fils David? Et Saül éleva la voix, et pleura.

16. Y aconteció, que como David acabó de decir estas palabras a Saul: Saul dijo: ¿No es esta tu voz, hijo mío, David? Y alzando Saul su voz, lloró.

16 (24:17) En het geschiedde, toen David geeindigd had al deze woorden tot Saul te spreken, zo zeide Saul: Is dit uw stem, mijn zoon David? Toen hief Saul zijn stem op en weende.

17. A gdy przestał Dawid mówić słów tych do Saula, rzekł Saul: A twójże to głos, synu mój Dawidzie? I podniósłszy Saul głos swój, płakał.

17. És lőn, hogy a mikor elmondotta Dávid e szókat Saul előtt, monda Saul: A te szavad-é ez, fiam, Dávid? És felkiálta Saul, és síra.

16 (24:17) Когда кончил Давид говорить слова сии к Саулу, Саул сказал: твой ли это голос, сын мой Давид? И возвысил Саул голос свой, и плакал,

17. Як же скінчив Давид сю промову до Саула, сказав Саул: Чи не твій же се голос, синоньку Давиде? Та й заплакав Саул у голос,

18. Ja hän sanoi Daavidille: Sinä olet minua vanhurskaampi, sillä sinä olet tehnyt minulle hyvää, vaikka minä olen tehnyt sinulle pahaa.

17. (H24:18) Ja sanoi Davidille: sinä olet hurskaampi minua, sillä sinä olet osoittanut minulle hyvää, mutta minä sitä vastaan olen osoittanut sinulle pahaa.

18. Ja sanoi Dawidille: sinä olet hurscambi minua sinä olet osottanut minulle hywä mutta minä sitä wastan sinulle paha.

17 And he said to David, You are more righteous than I, for you have rendered to me good, and I have rendered to you evil.

17. And he said to David, Thou art more righteous than I: for thou hast rewarded me good, whereas I have rewarded thee evil.

18. Og han sagde til David: Du er retfærdigere end jeg; thi du har betalt mig godt, men jeg har betalt dig ondt.

18. Och sade till David: Du äst rättfärdigare än jag; du hafver bevist mig godt; men jag hafver bevist dig ondt.

18. Ja ütles Taweti wasto: Sinna olled öigem mind, sest sa olled mulle head tassunud, ja minna ollen sulle kurja tassunud.

17. Ir jis sakė Dovydui: ‘‘Tu esi teisesnis už mane, tu man atlyginai geru, o aš tau atsilyginau piktu.

18. und sprach zu David: Du bist gerechter denn ich: du hast mir Gutes bewiesen; ich aber habe dir Böses bewiesen;

18. Et il dit à David: Tu es plus juste que moi; car tu m'as rendu le bien pour le mal que je t'ai fait;

17. Y dijo a David : Más justo eres tú que yo, que me has pagado con bien, habiéndote yo pagado con mal.

17 (24:18) En hij zeide tot David: Gij zijt rechtvaardiger dan ik; want gij hebt mij goed vergolden, en ik heb u kwaad vergolden.

18. I rzekł do Dawida: Sprawiedliwszyś ty niźli ja: bo tyś mnie oddał dobrem, a jam tobie oddał złem.

18. És monda Dávidnak: Te igazságosabb vagy én nálamnál, mert te jót cselekedtél velem, én pedig rosszal fizettem néked.

17 (24:18) и сказал Давиду: ты правее меня, ибо ты воздал мне добром, а явоздавал тебе злом;

18. І сказав Давидові: Ти справедливший за мене, ти бо показав менї добро, тодї як я заподїяв тобі зло;

19. Sinä olet tänä päivänä osoittanut hyvyyttäsi minua kohtaan, kun et tappanut minua, vaikka Herra oli antanut minut sinun käsiisi.

18. (H24:19) Ja sinä olet tänäpänä minulle ilmoittanut, kuinka hyvin sinä olet tehnyt minua kohtaan: että Herra oli sulkenut minun sinun käsiis, ja et sinä minua tappanut.

19. Ja sinä olet tänäpän minulle ilmoittanut cuinga hywin sinä olet tehnyt minua wastan että HERra oli sulkenut minun sinun käsijs ja et sinä cuitengan minua tappanut.

18 And you have declared this day how that you have dealt well with me, inasmuch as when Jehovah had delivered me up into your hand, you killed me not.

18. And thou hast shewed this day how that thou hast dealt well with me: forasmuch as when the LORD had delivered me into thine hand, thou killedst me not.

19. Og du har givet til Kende i Dag, at du har gjort mig godt; thi Herren havde overgivet mig i din Haand, og du slog mig ikke ihjel.

19. Och du hafver i denna dag gifvit mig tillkänna, huru du hafver gjort väl emot mig; att Herren hade beslutit mig i dina händer, och du hafver dock icke dräpit mig.

19. Ja sinna olled tänna teäda annud, mis head sa mulle olled teinud, et kül Jehowa mind so kätte kinniannud, siiski ei olle sa mind mitte tapnud.

18. Šiandien tu parodei, kaip elgiesi su manimi, nes Viešpats buvo atidavęs mane į tavo rankas, tačiau tu manęs nenužudei.

19. und du hast mir heute angezeigt, wie du Gutes an mir getan hast, daß mich der HERR hatte in deine Hände beschlossen und du mich doch nicht erwürgt hast.

19. Et tu as montré aujourd'hui que tu agis bien à mon égard; car l'Éternel m'avait livré entre tes mains, et tu ne m'as point tué.

18. Tú mas mostrado hoy que has hecho conmigo bien; pues no me has muerto, habiéndome Jehová puesto en tus manos.

18 (24:19) En gij hebt mij heden aangewezen, dat gij mij goed gedaan hebt; want de HEERE had mij in uw hand besloten, en gij hebt mij niet gedood.

19. Tyś zaiste okazał dzisiaj, żeś mi uczynił dobre; bo choć mię podał Pan w rękę twoję, przecięś mię nie zabił.

19. És te megmondottad nékem a mai napon, minémű jót cselekedtél velem, hogy az Úr kezedbe adott engem, és te még sem öltél meg engem.

18 (24:19) ты показал это сегодня, поступив со мною милостиво, когда Господь предавал меня в руки твои, ты не убил меня.

19. Ти доказав те сьогоднї, поступивши зо мною милостиво: не вбив мене, дарма що Господь видав мене тобі в руки.

20. Sillä kun joku kohtaa vihollisensa, päästääkö hän hänet menemään rauhassa? Herra palkitkoon sinulle runsaasti sen, mitä olet tänä päivänä tehnyt minulle.

19. (H24:20) Kuinka joku löytäis vihollisensa ja antais hänen mennä hyvää tietä? Herra maksakoon sinulle sitä hyvää, jotas tänäpänä minulle olet tehnyt.

20. Cuinga jocu löydäis wiholisens ja annais hänen sijtte mennä hywä tietä? HERra maxacon sinulle sitä hywä jotas tänäpän minulle olet tehnyt.

19 For if a man finds his enemy, will he let him go away well? Therefore Jehovah reward you good for what you have done to me this day.

19. For if a man find his enemy, will he let him go well away? wherefore the LORD reward thee good for that thou hast done unto me this day.

20. Naar en Mand finder sin Fjende, skulde han da sende ham paa en god Vej? Men Herren skal betale dig godt for denne Dag, for det, som du har gjort mig.

20. Huru skulle någor finna sin fienda, och låta honom sedan gå en god väg? Herren vedergälle dig det goda, som du i denna dag med mig gjort hafver.

20. Ja kui kegi omma waenlast leiaks, kas ta lasseks tedda heaga ärraminna? sepärrast wötko Jehowa sulle head tassuda sellesinnatse päwa eest, et sa olled mulle headteinud.

19. Kas, suradęs savo priešą, paleidžia jį sveiką? Viešpats teatlygina tau geru už tai, ką tu šiandien man padarei.

20. Wie sollte jemand seinen Feind finden und ihn lassen einen guten Weg gehen? Der HERR vergelte dir Gutes für diesen Tag, wie du an mir getan hast.

20. Or, quand un homme trouve son ennemi, le laisse-t-il aller sain et sauf? Que l'Éternel te rende du bien pour ce que tu m'as fait aujourd'hui!

19. Porque ¿quién hallará a su enemigo, y le dejará ir buen viaje? Jehová te pague con bien por lo que en este día has hecho conmigo.

19 (24:20) Zo wanneer iemand zijn vijand gevonden heeft, zal hij hem op een goeden weg laten gaan? De HEERE nu vergelde u het goede, voor dezen dag, dien gij mij heden gemaakt hebt.

20. Izaż znalazłszy kto nieprzyjaciela swego, wypuści go na drogę dobrą? niechajżeć Pan dobrem odda za to, coś mi dziś uczynił.

20. Mert ha valaki megtalálja ellenségét, elbocsátja-é őt békében az úton? Annakokáért fizessen az Úr néked jóval azért, a mit velem ma cselekedtél.

19 (24:20) Кто, найдя врага своего, отпустил бы его в добрый путь? Господь воздаст тебе добром за то, что сделал ты мне сегодня.

20. Хто ж бо, найшовши ворога свого, пустить його на добру дорогу?

21. Ja katso, nyt minä tiedän, että sinä tulet kuninkaaksi ja että Israelin kuninkuus on pysyvä sinun kädessäsi.

20. (H24:21) Nyt katso, minä tiedän sinun tulevan kuninkaaksi, ja Israelin valtakunta on sinun kädessäs;

21. Cadzo nyt minä tiedän sinun tulewan Cuningaxi ja Israelin waldacunda on sinun kädesäs.

20 And now, behold, I know that you will surely be king and that the kingdom of Israel will be established in your hand.

20. And now, behold, I know well that thou shalt surely be king, and that the kingdom of Israel shall be established in thine hand.

21. Og nu se, jeg ved, at du skal blive Konge, og Israels Rige skal stadfæstes i din Haand.

21. Nu si, jag vet, att du varder Konung, och Israels Konungsrike står i dine hand.

21. Ja nüüd wata, ma tean, et sa töeste kunningaks saad, ja Israeli kunningriik jääb sinno kätte seisma.

20. Dabar tikrai žinau, kad tu tapsi karaliumi ir kad Izraelio karalystė bus įtvirtinta tavo rankose.

21. Nun siehe, ich weiß, daß du König werden wirst, und das Königreich Israel wird in deiner Hand bestehen:

21. Et maintenant, voici, je sais que certainement tu régneras, et que le royaume d'Israël sera ferme entre tes mains.

20. Ahora pues, porque yo entiendo que tú has de reinar, y que el reino de Israel ha de ser en tu mano firme y estable,

20 (24:21) En nu, zie, ik weet, dat gij voorzeker koning worden zult, en dat het koninkrijk van Israel in uw hand bestaan zal.

21. A teraz oto wiem, że zapewne będziesz królował, a ostoi się w ręce twojej królestwo Izraelskie.

21. Most pedig, mivel tudom, hogy te király leszesz, és Izráelnek királysága a te kezedben állandó lesz:

20 (24:21) И теперь я знаю, что ты непременно будешь царствовать, и царство Израилево будет твердо в руке твоей.

21. Оце ж я знаю, що ти будеш царем і що в твоїй руцї остоїться царюваннє над Ізраїлем.

22. Niin vanno nyt minulle Herran kautta, ettet hukuta minun jälkeläisiäni etkä hävitä minun nimeäni isäni suvusta.

21. (H24:22) Niin vanno siis nyt minulle Herran kautta, ettet hävitä minun siementäni minun jälkeeni ja et kadota minun nimeäni minun isäni huoneesta.

22. Nijn wanno sijs nyt minulle HERran cautta ettes häwitä minun siemendäni minun jälkeni ja et pyhkis minun nimeni minun Isäni huonesta.

21 Swear now therefore to me by Jehovah, that you will not cut off my seed after me and that you will not destroy my name out of my father's house.

21. Swear now therefore unto me by the LORD, that thou wilt not cut off my seed after me, and that thou wilt not destroy my name out of my father's house.

22. Saa sværg mig nu ved Herren, at du ikke vil udrydde min Sæd efter mig, og at du ikke vil udslette mit Navn af min Faders Hus. Da tilsvor David Saul dette, og Saul gik til sit Hus, men David og hans Folk gik op i Befæstningen.

22. Så svär mig nu vid Herran, att du icke utrotar min säd efter mig, och icke utskrapar mitt namn utu mins faders hus. Och David svor Saul; och så drog Saul hem; men David och hans män drogo upp på borgena.

22. Ja nüüd wañnu mulle Jehowa jures, et sa mo suggu ei tahha mitte löppetada pärrast mind, ja et sa minno nimme mo issa suggust ei tahha ärrakautada.

21. Dabar prisiek man Viešpačiu, kad neišnaikinsi mano palikuonių ir neišnaikinsi mano vardo iš mano tėvo namų’‘.

22. so schwöre mir nun bei dem HERRN, daß du nicht ausrottest meinen Samen nach mir und meinen Namen nicht austilgest von meines Vaters Hause.

22. Jure-moi donc maintenant, par l'Éternel, que tu ne détruiras point ma race après moi, et que tu n'extermineras point mon nom de la maison de mon père.

21. Júrame, pues, ahora por Jehová, que no talarás mi simiente después de mí, ni raerás mi nombre de la casa de mi padre.

21 (24:22) Zo zweer mij dan nu bij den HEERE, zo gij mijn zaad na mij zult uitroeien, en mijn naam zult uitdelgen van mijns vaders huis!

22. Przetoż proszę, przysiąż mi przez Pana, że nie wygubisz nasienia mego po mnie, i nie wytracisz imienia mego z domu ojca mego.

22. Esküdjél meg nékem most az Úrra, hogy én utánam nem fogod kiirtani maradékomat és nevemet nem fogod kitörölni atyám házából!

21 (24:22) Итак поклянись мне Господом, что ты не искоренишь потомства моего после меня и не уничтожишь имени моего в доме отца моего.

22. Поклянися ж менї Господом, що не викорениш потомства мого після мене і не вигубиш мого ймення в роду мойму.

23. Ja Daavid vannoi Saulille. Sitten Saul meni kotiinsa; mutta Daavid ja hänen miehensä nousivat vuorilinnaan.

22. (H24:23) Ja David vannoi Saulille. Ja Saul meni kotiansa; mutta David ja hänen miehensä menivät linnaan.

23. Ja Dawid wannoi Saulille. Ja Saul meni cotians mutta Dawid ja hänen miehens menit linnaan.

22 And David swore to Saul. And Saul went home, but David and his men got up to the stronghold.

22. And David sware unto Saul. And Saul went home; but David and his men gat them up unto the hold.

1. Ja Tawet wandus Saulile; ja Saul läks omma kotta, ja Tawet ja ta mehhed läksid ülles kantsi.

22. Dovydas prisiekė Sauliui. Po to Saulius sugrįžo į savo namus, o Dovydas ir jo vyrai pasitraukė į tvirtovę.

23. Und David schwur Saul. Da zog Saul heim; David aber mit seinen Männern machte sich hinauf auf die Berghöhe.

23. Et David le jura à Saül. Alors Saül s'en alla en sa maison, et David et ses gens montèrent au lieu fort.

22. Entónces David juró a Saul: y Saul se fué a su casa, y también David y los suyos se subieron a la fortaleza.

22 (24:23) Toen zwoer David aan Saul; en Saul ging in zijn huis, maar David en zijn mannen gingen op in de vesting.

23. A tak przysiągł Dawid Saulowi. I odszedł Saul do domu swego, a Dawid i mężowie jego poszli na miejsca obronne.

23. És Dávid megesküvék Saulnak. És Saul elméne haza, Dávid pedig és az ő emberei felmenének az ő erősségökbe.

22 (24:23) И поклялся Давид Саулу. И пошел Саул в дом свой, Давид же и люди его взошли в место укрепленное.

23. І поклявсь у тому Давид Саулові. Тодї двинув Саул додому, Давид же з людьми своїми зійшов на вижини безпечні.