28 luku

Saul noitavaimon luona Een-Doorissa.

1. Siihen aikaan filistealaiset kokosivat joukkonsa sotaretkelle Israelia vastaan. Ja Aakis sanoi Daavidille: Tiedä, että sinun on miehinesi lähdettävä minun kanssani sotajoukon mukana.

1. Ja Philistealaiset kokosivat siihen aikaan sotaväkensä menemään sotaan Israelia vastaan. Ja Akis sanoi Davidille: Sinun pitää kaiketi tietämän, että sinä ja sinun väkes pitää menemän minun kanssani sotaan.

1. JA Philisterit cocoisit sijhen aican heidän sotawäkens menemän sotaan Israeli wastan. Ja Achis sanoi Dawidille: Sinun pitä tietämän että sinä ja sinun wäkes pitä menemän minun cansani sotaan.

1 And it happened in those days, that the Philistines gathered their armies together for warfare to fight with Israel. And Achish said to David, Know assuredly, that you will go out with me in the army, you and your men.

1. And it came to pass in those days, that the Philistines gathered their armies together for warfare, to fight with Israel. And Achish said unto David, Know thou assuredly, that thou shalt go out with me to battle, thou and thy men.

1. Og det skete i de samme Dage, at Filisterne samlede deres Hære til Striden for at føre Krig imod Israel; og Akis sagde til David: Du skal vide, at du skal drage ud med mig i Lejren, du og dine Mænd.

1. Och det begaf sig på den tiden, att de Philisteer församlade sin här, till att draga ut i strid emot Israel. Och Achis sade till David: Du skall veta, att du och dine män skolen draga ut med mig i hären.

1. Ja se sündis neil päiwil, et Wilistid omma söawägge kokkokoggusid sötta, Israeli wasto söddima; ja Akis ütles Taweti wasto: Sa pead töeste teädma, et sa pead moga wäljamiñnema leri, sinna ja so mehhed.

1. Tomis dienomis filistinai surinko savo kariuomenę karui prieš Izraelį. Achišas tarė Dovydui: ‘‘Tu su savo vyrais turėsi žygiuoti kartu su manimi į karą’‘.

1. Und es begab sich zu derselben Zeit, daß die Philister ihr Heer versammelten, in den Streit zu ziehen wieder Israel. Und Achis sprach zu David: Du sollst wissen, daß du und deine Männer sollt mit mir ausziehen ins Heer.

1. En ces jours-là, les Philistins assemblèrent leurs armées pour faire la guerre, pour combattre Israël. Et Akish dit à David: Tu sais que tu viendras avec moi au camp, toi et tes gens.

1. Y ACONTECIÓ, que en aquellos dias los Filisteos juntaron sus campos para pelear contra Israel. Y dijo Aquis a David: Sepas de cierto, que has de salir conmigo al campo, tú y los tuyos.

1 En het geschiedde in die dagen, als de Filistijnen hun legers vergaderden tot den strijd, om tegen Israel te strijden, zo zeide Achis tot David: Gij zult zekerlijk weten, dat gij met mij in het leger zult uittrekken, gij en uw mannen.

1. I stało się w one dni, że zebrali Filistynowie wojska swe na wojnę, aby walczyli z Izraelem. Tedy Achis rzekł do Dawida: Wiedz wiedząc, iż ze mną pociągniesz na wojnę, ty i mężowie twoi.

1. És történt abban az időben, hogy a Filiszteusok összegyűjték seregeiket a hadra, hogy harczoljanak Izráel ellen. És monda Ákhis Dávidnak: Tudd meg, hogy velem kell jőnöd a táborba, mind néked, mind embereidnek.

1 В то время Филистимляне собрали войска свои для войны, чтобы воевать с Израилем. И сказал Анхус Давиду: да будет тебе известно, что ты пойдешь со мною в ополчение, ты и люди твои.

1. Того ж часу зібрали Филистії війська, щоб ійти в поход проти Ізраїля. І звіривсь Анхуз Давидові та й каже: Мусиш знати, що ти з твоїми людьми вирушиш у поход ізо мною.

2. Daavid vastasi Aakiille: Hyvä! Sinä tulet tietämään, mitä palvelijasi saa aikaan. Aakis sanoi Daavidille: Siispä minä asetan sinut oman pääni vartijaksi koko täksi aikaa.

2. David vastasi Akikselle: olkoon; sinä saat nähdä, mitä sinun palvelias on tekevä. Akis sanoi Davidille: sentähden asetan minä sinun pääni vartiaksi joka päivä.

2. Dawid wastais Achixelle: olcon sinä saat nähdä mitä sinun palwelias on tekewä. Achis sanoi Dawidille: sentähden asetan minä sinun minun pääni wartiaxi jocapäiwä.

2 And David said to Achish, Therefore you will know what your servant will do. And Achish said to David, Therefore I will make you my chief bodyguard forever.

2. And David said to Achish, Surely thou shalt know what thy servant can do. And Achish said to David, Therefore will I make thee keeper of mine head for ever.

2. Da sagde David til Akis: Derfor skal du og fornemme, hvad din Tjener vil gøre; og Akis sagde til David: Derfor vil jeg sætte dig til Vogter over mit Hoved alle Dage.

2. David sade till Achis: Nu väl, du skall se hvad din tjenare göra skall. Achis sade till David: Derföre skall jag sätta dig till mins hufvuds väktare, i mina lifsdagar.

2. Ja Tawet ütles Akisi wasto: Sepärrast pead sa teäda sama, mis so sullane tahhab tehha; ja Akis ütles Taweti wasto: Sepärrast tahhan ma sind omma Pea-hoidjaks tösta keige ello aia.

2. Dovydas atsakė Achišui: ‘‘Tu dabar sužinosi, ką gali padaryti tavo tarnas’‘. Achišas tarė Dovydui: ‘‘Todėl aš padarysiu tave mano galvos saugotoju visam laikui’‘.

2. David sprach zu Achis: Wohlan, du sollst erfahren, was dein Knecht tun wird. Achis sprach zu David: Darum will ich dich zum Hüter meines Hauptes setzen mein Leben lang.

2. Alors David répondit à Akish: Eh bien! tu verras ce que ton serviteur fera. Et Akish dit à David: Aussi je te confierai pour toujours la garde de ma personne.

2. Y David respondió a Aquis: Conocerás pues lo que hará tu siervo. Y Aquis dijo a David: Por eso te haré guarda de mi cabeza todos los dias.

2 Toen zeide David tot Achis: Aldus zult gij weten, wat uw knecht doen zal. En Achis zeide tot David: Daarom zal ik u ten bewaarder mijns hoofds zetten, te allen dage.

2. I odpowiedział Dawid Achisowi: Dopiero się ty dowiesz, co uczyni sługa twój. I rzekł Achis do Dawida: Zaiste stróżem głowy mojej postanowię cię po wszystkie dni.

2. Dávid pedig felele Ákhisnak: Meglátod bizonynyal, hogy mit fog cselekedni a te szolgád. És monda Ákhis Dávidnak: Ennélfogva fejem oltalmazójává teszlek mindenkorra.

2 И сказал Давид Анхусу: ныне ты узнаешь, что сделает раб твой. И сказал Анхус Давиду: за то я сделаю тебя хранителем головы моей на все время.

2. І відказав Давид Анхузові: Добре, тепер знати меш, чого з'уміє доказати раб твій. І каже Анхуз Давидові: За те я зроблю тебе охоронником голови моєї по всї часи.

3. Samuel oli kuollut, ja koko Israel oli pitänyt hänelle valittajaiset; ja he olivat haudanneet hänet hänen kaupunkiinsa Raamaan. Ja Saul oli toimittanut pois maasta vainaja- ja tietäjähenkien manaajat.

3. Niin oli Samuel kuollut, ja koko Israel oli häntä murehtinut ja haudannut hänen kaupunkiinsa Raaman. Ja Saul oli ajanut maakunnasta noidat ja velhot pois.

3. NIin oli Samuel cuollut ja coco Israel oli händä itkenyt ja haudannet hänen hänen Caupungijns Ramahn. Nijn Saul oli ajanut maacunnast noidat ja welhot pois.

3 Now Samuel was dead and all Israel had lamented him and buried him in Ramah, even in his own city. And Saul had put away those who had familiar spirits and the wizards, out of the land.

3. Now Samuel was dead, and all Israel had lamented him, and buried him in Ramah, even in his own city. And Saul had put away those that had familiar spirits, and the wizards, out of the land.

3. Men Samuel var død, og al Israel havde sørget over ham og begravet ham i Rama, og det ved hans Stad; og Saul havde bortskaffet Spaakvinder og Tegnsudlæggere af Landet.

3. Så var nu Samuel död, och hele Israel hade begråtit honom, och begrafvit honom i hans stad Rama. Så hade Saul bortdrifvit utu landet spåmän och tecknatydare.

3. Ja Samuel olli surnud , ja keik Israel olli ta pärrast kaebdust teinud ja tedda Ramasse, temma liñna mahhamatnud; ja Saul olli lausujad ja teädmamehhed seält maalt ärrasaatnud.

3. Samuelis buvo miręs, izraelitai buvo apraudoję ir palaidoję jį Ramoje, jo mieste. Saulius buvo išvaręs iš šalies mirusiųjų dvasių iššaukėjus ir burtininkus.

3. Samuel aber war gestorben, und ganz Israel hatte Leid um ihn getragen und ihn begraben in seiner Stadt in Rama. Und Saul hatte aus dem Lande vertrieben die Wahrsager und Zeichendeuter.

3. Or, Samuel était mort, et tout Israël l'avait pleuré, et on l'avait enseveli à Rama, dans sa ville. Et Saül avait ôté du pays les magiciens et les devins.

3. Ya Samuel era muerto, y todo Israel le había endechado, y habíanle sepultado en Rama, en su ciudad: y Saul había echado de la tierra los encantadores y adivinos.

3 Samuel nu was gestorven, en gans Israel had rouw over hem bedreven; en zij hadden hem begraven te Rama, te weten in zijn stad. En Saul had uit het land weggedaan de waarzeggers en duivelskunstenaars.

3. A Samuel już był umarł, i płakał go wszystek Izrael, i pogrzebli go w Ramacie, mieście jego; a Saul wygnał był wieszczki i czarowniki z ziemi.

3. Sámuel pedig meghalt vala, és siratá őt az egész Izráel, és eltemeték őt saját városában, Rámában; Saul pedig a varázslókat és [1†] jövendőmondókat kiirtá a földről.

3 И умер Самуил, и оплакивали его все Израильтяне и погребли его вРаме, в городе его. Саул же изгнал волшебников и гадателей из страны.

3. Самуїл же умер був і ввесь Ізраїль плакавсь по йому і поховали його в Рамі, в городї його. Також повиганяв був Саул із землї чарівників та віщунів.

4. Ja filistealaiset kokoontuivat, ja he tulivat ja leiriytyivät Suunemiin. Niin Saulkin kokosi koko Israelin, ja he leiriytyivät Gilboaan.

4. Kuin Philistealaiset kokosivat heitänsä, ja tulivat ja sioittivat itsensä Sunemiin, kokosi myös Saul kaiken Israelin, ja he sioittivat itsensä Gilboaan.

4. Cosca Philisterit cocoisit heidäns ja sioitit idzens Sunemijn. Cocois myös Saul caiken Israelin ja sioitit idzens Gilboaan.

4 And the Philistines gathered themselves together and came and encamped in Shunem. And Saul gathered all Israel together and they encamped in Gilboa.

4. And the Philistines gathered themselves together, and came and pitched in Shunem: and Saul gathered all Israel together, and they pitched in Gilboa.

4. Og der Filisterne samledes og kom og lejrede sig i Sunem, da samlede Saul al Israel, og de lejrede sig i Gilboa.

4. Som nu de Philisteer församlade sig, och kommo och lägrade sig i Sunem, församlade ock Saul hela Israel, och lagrade sig i Gilboa.

4. Ja Wilistid koggusid kokko, ja tullid ja löid leri ülles Sunemi; ja Saul koggus keik Israeli lapsed, ja nemmad löid leri ülles Kilboa.

4. Filistinai susirinko, atėjo ir pastatė stovyklą Šuneme. Saulius sušaukė visą Izraelį, jie pasistatė stovyklą Gilbojoje.

4. Da nun die Philister sich versammelten und kamen und lagerten sich zu Sunem, versammelte Saul auch das ganze Israel, und sie lagerten sich zu Gilboa.

4. Les Philistins assemblés, vinrent donc, et campèrent à Sunem; Saül aussi assembla tout Israël, et ils campèrent à Guilboa.

4. Pues, como los Filisteos se juntaron, vinieron, y asentaron campo en Suna: y Saul junto a todo Israel, y asentaron campo en Gelboé.

4 En de Filistijnen kwamen en vergaderden zich, en zij legerden zich te Sunem; en Saul vergaderde gans Israel, en zij legerden zich op Gilboa.

4. Zebrawszy się tedy Filistynowie, przyciągnęli, a położyli się obozem u Sunam; zebrał też Saul wszystkiego Izraela, a położył się obozem w Gielboe.

4. És mikor a Filiszteusok egybegyűlvén, eljövének és tábort járának Sunemnél: [2†] egybegyűjté Saul is az egész Izráelt, és tábort járának Gilboánál.

4 И собрались Филистимляне и пошли и стали станом в Сонаме; собрал и Саул весь народ Израильский, и сталистаном на Гелвуе.

4. І зібрались Филистії до купи і пійшли та й отаборились в Сонамі. Скликав же і Саул усього Ізраїля та й став табором на Гелбуї.

5. Mutta kun Saul näki filistealaisten leirin, peljästyi hän, ja hänen sydämensä vapisi kovin.

5. Kuin Saul näki Philistealaisten sotajoukon, pelkäsi hän ja hänen sydämensä oli suuresti hämmästynyt.

5. Cosca Saul näki Philisterein sotajoucon pelkäis hän ja hänen sydämens oli suurest hämmästynyt.

5 And when Saul saw the army of the Philistines, he was afraid and his heart trembled greatly.

5. And when Saul saw the host of the Philistines, he was afraid, and his heart greatly trembled.

5. Der Saul saa Filisternes Lejr, da frygtede han, og hans Hjerte var saare forfærdet.

5. Då Saul såg de Philisteers här, fruktade han sig, och hans hjerta var mycket försoffadt;

5. Ja Saul näggi Wilistide leri, ja kartis ja ta südda wärrises wägga.

5. Kai Saulius pamatė filistinų stovyklą, nusigando ir jo širdis ėmė labai drebėti.

5. Da aber Saul der Philister Heer sah, fürchtete er sich, und sein Herz verzagte sehr.

5. Or, Saül, voyant le camp des Philistins, eut peur, et son cœur fut fort effrayé.

5. Y como Saul vió el campo de los Filisteos, temió, y su corazón se pasmó en gran manera.

5 Toen Saul het leger der Filistijnen zag, zo vreesde hij, en zijn hart beefde zeer.

5. A widząc Saul obóz Filistyóski, bał się, a ulękło się serce jego bardzo.

5. A mint azonban Saul meglátta a Filiszteusok táborát, megfélemlék és az ő szíve nagyon megrémüle.

5 И увидел Саул стан Филистимский и испугался, и крепко дрогнуло сердце его.

5. Та як побачив Саул Филистійський табір, то злякався і тяжко здрогнулось серце його.

6. Ja Saul kysyi Herralta, mutta Herra ei vastannut hänelle, ei unissa, ei uurimin eikä profeettain kautta.

6. Ja Saul kysyi Herralta, ja ei Herra mitään häntä vastannut, ei unen, eikä valkeuden, eli prophetain kautta.

6. Ja Saul kysyi HERralle ja ei HERra mitän händä wastannut eikä unen walkeuden eli Prophetain cautta.

6 And when Saul inquired of Jehovah, Jehovah answered him not, neither by dreams, nor by Urim, nor by prophets.

6. And when Saul enquired of the LORD, the LORD answered him not, neither by dreams, nor by Urim, nor by prophets.

6. Og Saul adspurgte Herren, men Herren svarede ham intet, hverken ved Drømme eller ved Urim eller ved Profeterne.

6. Och han frågade Herran, och Herren svarade honom intet, hvarken i drömmar eller genom ljus, eller genom Propheter.

6. Ja Saul küssis Jehowalt; agga Jehowa ei wastand temmale mitte, ei unnenäggude, egga Urimi, egga prohwetide läbbi.

6. Saulius klausė Viešpaties, bet Viešpats jam neatsakė nei per sapnus, nei per Urimą, nei per pranašus.

6. Und er ratfragte den HERRN; aber der HERR antwortete ihm nicht, weder durch Träume noch durchs Licht noch durch Propheten.

6. Et Saül consulta l'Éternel; mais l'Éternel ne lui répondit point, ni par des songes, ni par l'Urim, ni par les prophètes.

6. Y consultó Saul a Jehová, y Jehová no le respondió, ni por sueños, ni por Urim, ni por profetas.

6 En Saul vraagde den HEERE; maar de HEERE antwoordde hem niet; noch door dromen, noch door de urim, noch door de profeten.

6. I radził się Saul Pana; ale mu nie odpowiedział Pan ani przez sny, ani przez urym, ani przez proroki;

6. És megkérdezé Saul az Urat, de az Úr nem felelt néki sem [3†] álomlátás, sem az Urim, [4†] sem a próféták által.

6 И вопросил Саул Господа; но Господь не отвечал ему ни во сне, ничрез урим, ни чрез пророков.

6. І питав Саул у Господа, та Господь не відказав нїчого нї через сон, нї через сьвященників, нї через пророків.

7. Niin Saul sanoi palvelijoillensa: Etsikää minulle joku vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki, niin minä menen hänen luoksensa ja kysyn häneltä. Hänen palvelijansa vastasivat hänelle: Katso, Een-Doorissa on vaimo, jolla on vallassaan vainajahenki.

7. Silloin sanoi Saul palvelioillensa: etsikäät minulle vaimo, jolla noidan henki on, mennäkseni hänen tykönsä ja kysyäkseni häneltä. Hänen palveliansa sanoivat hänelle: katso, Endorissa on vaimo, jolla on noidan henki.

7. Silloin sanoi Saul palwelioillens: edzikät minulle waimo jolla noidan hengi on mennäxeni hänen tygöns ja kysyäxeni hänelle. Hänen palwelians sanoit hänelle: cadzo Endoris on waimo jolla on noidan hengi.

7 Then Saul said to his servants, Seek me a woman who has a familiar spirit, that I may go to her and inquire of her. And his servants said to him, Behold, there is a woman who has a familiar spirit at En-dor.

7. Then said Saul unto his servants, Seek me a woman that hath a familiar spirit, that I may go to her, and enquire of her. And his servants said to him, Behold, there is a woman that hath a familiar spirit at Endor.

7. Da sagde Saul til sine Tjenere: Opleder mig en Kvinde, som har en Spaadoms Aand, at jeg kan gaa til hende og adspørge hende; og hans Tjenere sagde til ham: Se, der er en Kvinde, som har Spaadoms Aand, i Endor.

7. Då sade Saul till sina tjenare: Söker mig ena qvinno, som en spådomsanda hafver, att jag må gå till henne, och fråga henne. Hans tjenare sade till honom: Si, i EnDor är en qvinna, som hafver en spådomsanda.

7. Ja Saul ütles omma sullastele: Otsige mulle ülles üks naesterahwas, kel lausuja waim, et ma temma jure lähhän ja ta käest nou küssin; ja temma sullased ütlesid ta wasto: Wata, Endoris on üks naene, kellel lausuja waim on.

7. Tada Saulius tarė savo tarnams: ‘‘Suraskite man moterį, kuri iššaukia mirusiųjų dvasias, kad galėčiau nueiti pas ją patarimo’‘. Jo tarnai jam atsakė: ‘‘En Dore gyvena moteris, iššaukianti mirusiųjų dvasias’‘.

7. Da sprach Saul zu seinen Knechten: Sucht mir ein Weib, die einen Wahrsagergeist hat, daß ich zu ihr gehe und sie Frage. Seine Knechte sprachen zu ihm: Siehe, zu Endor ist ein Weib, die hat einen Wahrsagergeist.

7. Et Saül dit à ses serviteurs: Cherchez-moi une femme qui connaisse la magie, et j'irai vers elle, et je la consulterai. Ses serviteurs lui dirent: Voilà, il y a à Endor une femme qui connaît la magie.

7. Entónces Saul dijo a sus criados: Buscádme alguna mujer que tenga pitón, para que yo vaya a ella, y pregunte por medio de ella. Y sus criados le respondieron: Aquí hay una mujer en En-dor, que tiene pitón.

7 Toen zeide Saul tot zijn knechten: Zoekt mij een vrouw, die een waarzeggenden geest heeft, dat ik tot haar ga, en door haar onderzoeke. Zijn knechten nu zeiden tot hem: Zie, te Endor is een vrouw, die een waarzeggenden geest heeft.

7. Przetoż rzekł Saul do sług swoich: Szukajcie mi niewiasty, któraby miała ducha wieszczego, a pójdę do niej, i wywiem się przez nię. I rzekli słudzy jego do niego: Oto, niewiasta w Endor, mająca ducha wieszczego.

7. Akkor monda Saul az ő szolgáinak: Keressetek nékem egy halottidéző asszonyt, hogy elmenjek hozzá, és megkérdezzem őt. Szolgái pedig mondának néki: Ímé, Endorban [5†] van egy halottidéző asszony.

7 Тогда Саул сказал слугам своим: сыщите мне женщину волшебницу, и я пойду к ней и спрошу ее. И отвечали ему слуги его: здесь в Аэндоре естьженщина волшебница.

7. І дав Саул прибічникам своїм наказ: Ізнайдїте менї жінку-чарівницю; пійду до неї та спитаю. І відказали йому прибічники його: В Аендорі є така женщина, що віщує (за підмогою визваного з того сьвіту духа).

8. Silloin Saul teki itsensä tuntemattomaksi, pukeutui toisiin vaatteisiin ja lähti matkalle, mukanansa kaksi miestä. He tulivat yöllä vaimon luo, ja hän sanoi: Ennusta minulle vainajahengen avulla ja nostata minulle se, jonka minä sinulle sanon.

8. Ja Saul muutti vaatteensa ja otti toiset päällensä, ja meni sinne, ja kaksi miestä hänen kanssansa; ja he tulivat yöllä vaimon tykö, ja hän sanoi: noidu minulle noidan hengen kautta ja nosta se ylös minulle, jonka sanon sinulle.

8. Ja Saul muutti waattens ja otti toiset päällens ja meni sinne ja caxi miestä hänen cansans ja tuli yöllä waimon tygö ja sanoi: noidu minulle noidan hengen cautta ja saata minulle se cuin minä sanon sinulle.

8 And Saul disguised himself and put on other garments and went, he and two men with him. And they came to the woman by night and he said, I beseech you, divine to me, by the familiar spirit and bring me up whomever I will name to you.

8. And Saul disguised himself, and put on other raiment, and he went, and two men with him, and they came to the woman by night: and he said, I pray thee, divine unto me by the familiar spirit, and bring me him up, whom I shall name unto thee.

8. Og Saul gjorde sig ukendelig og førte sig i andre Klæder, og han gik hen og to Mænd med ham, og de kom til Kvinden om Natten, og han sagde: Kære, spaa mig ved en Spaadoms Aand, og man mig den frem, som jeg siger dig.

8. Och Saul omskifte sin kläder, och tog annor uppå, och gick dit, och två män med honom, och kommo om nattena till qvinnona, och sade: Kära, spå mig genom spådomsanda, och res mig upp den jag säger dig.

8. Ja Saul teggi ennast teist wisi, ja panni teised rided selga, ja läks isse ja kaks meest temmaga, ja nemmad tullid öse selle naese jure; ja ta ütles: Anna mulle önne, pallun ma, lausuja waimo läbbi, ja sada, et se minno ette tulleb, kellest ma so wasto rägin.

8. Saulius, pakeitęs drabužius, su dviem vyrais naktį nuėjo pas moterį. Jis tarė jai: ‘‘Paburk man per mirusiojo dvasią; iššauk man tą, kurį aš sakysiu’‘.

8. Und Saul wechselte seine Kleider und zog andere an und ging hin und zwei Männer mit ihm, und sie kamen bei der Nacht zu dem Weibe, und er sprach: Weissage mir doch durch den Wahrsagergeist und bringe mir herauf, den ich dir sage.

8. Alors Saül se déguisa, et prit d'autres habits, et s'en alla, lui et deux hommes avec lui; et ils arrivèrent de nuit chez cette femme. Et Saül lui dit: Prédis-moi, je te prie, par la magie; et fais-moi monter celui que je te dirai.

8. Y disfrazóse Saul, y vistióse de otros vestidos, y se fué con dos hombres, y vinieron a aquella mujer de noche, y él dijo: Yo te ruego que me adivines con el pitón, y me hagas subir a quien yo te dijere.

8 En Saul verstelde zich, en trok andere klederen aan, en ging heen, en twee mannen met hem, en zij kwamen des nachts tot de vrouw, en hij zeide: Voorzeg mij toch door den waarzeggenden geest, en doe mij opkomen, dien ik tot u zeggen zal.

8. Tedy odmienił odzienie swoje Saul, a oblókłszy się w insze szaty, szedł sam i dwaj mężowie z nim, a przyszli do niewiasty w nocy, i rzekł: Wróż mi, proszę, przez ducha wieszczego, a wywiedź tego, kogoć powiem.

8. Másnak tetteté azért Saul magát, és más ruhákat vevén magára, elméne ő és vele két férfi; és elmenének éjjel az asszonyhoz, és monda: Mondj jövendőt nékem halottidézés által, és idézd fel nékem azt, a kit mondok néked.

8 И снял с себя Саул одежды свои и надел другие, и пошел сам и два человека с ним, и пришли они к женщине ночью. И сказал ей Саул : прошу тебя,поворожи мне и выведи мне, о ком я скажу тебе.

8. І здіймив Саул одїж свою, і повдягав другу та й пійшов із двома провідниками в дорогу. Прийшли вони в ночі до жінки, і він просить: Поворожи менї і виклич, кого я назву тобі.

9. Mutta vaimo vastasi hänelle: Sinä tiedät kyllä, mitä Saul on tehnyt, kuinka hän on hävittänyt vainaja- ja tietäjähenkien manaajat maasta. Miksi virität minulle ansan tuottaaksesi minulle kuoleman?

9. Vaimo sanoi hänelle: katso, sinä tiedät kyllä, mitä Saul tehnyt on, kuinka hän on hävittänyt noidat ja velhot maakunnasta: miksi siis tahdot minun sieluani pauloihin, että minä kuoliaaksi lyötäisiin?

9. Waimo sanoi hänelle: cadzo sinä tiedät kyllä mitä Saul tehnyt on cuinga hän on häwittänyt noidat ja welhot maacunnast mixis sijs tahdot minun sieluani pauloin että minä cuoliaxi lyötäisin.

9 And the woman said to him, Behold, you know what Saul has done, how he has cut off those who have familiar spirits and the wizards, out of the land. Why then do you lay a snare for my life, to cause me to die?

9. And the woman said unto him, Behold, thou knowest what Saul hath done, how he hath cut off those that have familiar spirits, and the wizards, out of the land: wherefore then layest thou a snare for my life, to cause me to die?

9. Og Kvinden sagde til ham: Se, du ved, hvad Saul har gjort, hvorledes han har ladet udrydde Spaakvinder og Tegnsudlæggere af Landet, og hvorfor vil du sætte en Snare for min Sjæl til at lade mig slaa ihjel?

9. Qvinnan sade till honom: Si, du vetst väl hvad Saul gjort hafver, huru han hafver förödt de spåmän och tecknatydare utu landet; hvi vill du då komma min själ i nätet, att jag skulle blifva dödad?

9. Ja se naene ütles ta wasto: Wata sa tead, mis Saul on teinud, et ta lausujad ja teädma-mehhed siit maalt on ärrakautanud, mikspärrast tahhad sinna siis mo hinge wörko, ja mind surma sata?

9. Moteris jam atsakė: ‘‘Tu žinai, kad Saulius išnaikino krašte mirusiųjų dvasių iššaukėjus ir burtininkus. Kodėl statai spąstus mano gyvybei, kad mane pražudytum?’‘

9. Das Weib sprach zu ihm: Siehe, du weißt wohl, was Saul getan hat, wie er die Wahrsager und Zeichendeuter ausgerottet hat vom Lande; warum willst du denn meine Seele ins Netz führen, daß ich getötet werde?

9. Mais la femme lui répondit: Voici, tu sais ce que Saül a fait; comment il a ôté du pays les magiciens et les devins; pourquoi donc dresses-tu un piège à ma vie, pour me faire mourir?

9. Y la mujer le dijo: He aquí, tú sabes lo que Saul ha hecho, como ha talado de la tierra los pitones, y los adivinos: ¿por qué pues pones tropezón a mi vida, para hacerme matar?

9 Toen zeide de vrouw tot hem: Zie, gij weet, wat Saul gedaan heeft, hoe hij de waarzegsters en de duivelskunstenaars uit dit land heeft uitgeroeid; waarom stelt gij dan mijn ziel een strik, om mij te doden?

9. I rzekła do niego niewiasta: Oto ty wiesz, co uczynił Saul, iż wygładził wieszczki i czarowniki z ziemi; przeczże ty sidło kładziesz na duszę moję, abyś mię na śmierć podał?

9. És monda az asszony néki: Ímé te jól tudod, hogy mit cselekedett Saul, hogy kiirtá a földről a varázslókat és jövendőmondókat; miért akarod azért tőrbe ejteni az én lelkemet, hogy megöless engem?!

9 Но женщина отвечала ему: ты знаешь, что сделал Саул, как выгнал он из страны волшебников и гадателей; для чего же ты расставляешь сеть душе моей на погибель мне?

9. Жінка ж відказує йому: Ти знаєш, що вчинив Саул, як повикоренював із землї чарівників і ворожбитів; на що ж ти ставляєш сїть менї, щоб згубити мене з сьвіту?

10. Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: Niin totta kuin Herra elää: tästä asiasta ei sinulle tule mitään syytä.

10. Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, ei tämä lueta sinulle pahuudeksi.

10. Nijn Saul wannoi hänelle HERran cautta ja sanoi: nijn totta cuin HERra elä ei tämä lueta sinulle pahudexi.

10 And Saul swore to her by Jehovah, saying, As Jehovah lives, there will no punishment happen to you for this thing.

10. And Saul sware to her by the LORD, saying, As the LORD liveth, there shall no punishment happen to thee for this thing.

10. Da tilsvor Saul hende ved Herren og sagde: Saa vist som Herren lever, skal denne Gerning ikke regnes dig til Misgerning.

10. Då svor Saul henne vid Herran, och sade: Så visst som Herren lefver, skall detta icke varda dig räknadt till missgerning.

10. Ja Saul wandus temmale Jehowa jures ja ütles: Ni töeste kui Jehowa ellab, se asja pärrast ei pea sa mitte nuhtlusse alla sama.

10. Saulius jai prisiekė Viešpačiu: ‘‘Kaip Viešpats gyvas, tu nebūsi nubausta dėl šito’‘.

10. Saul aber schwur ihr bei dem HERRN und sprach: So wahr der HERR lebt, es soll dir dies nicht zur Missetat geraten.

10. Alors Saül lui jura par l'Éternel, et lui dit: L'Éternel est vivant! il ne t'arrivera aucun mal pour cela.

10. Entónces Saul le juró por Jehová, diciendo: Vive Jehová, que ningún mal te vendrá por esto.

10 Saul nu zwoer haar bij den HEERE, zeggende: Zo waarachtig als de HEERE leeft, indien u een straf om deze zaak zal overkomen!

10. I przysiągł jej Saul przez Pana, mówiąc: Jako żywy Pan, że nie przyjdzie na cię karanie dla tego.

10. És megesküvék néki Saul az Úrra, mondván: Él az Úr, hogy e dolog miatt büntetésed nem lészen.

10 И поклялся ей Саул Господом, говоря: жив Господь! не будет тебе беды за это дело.

10. І поклявсь їй Саул Господом: Як живе Господь, не буде на тобі вини в 'цїй справі.

11. Vaimo kysyi: Kenen minä nostatan sinulle? Hän vastasi: Nostata minulle Samuel.

11. Niin vaimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? Hän sanoi: nosta minulle Samuel.

11. NIin waimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? hän sanoi: nosta minulle Samuel.

11 Then said the woman, Whom shall I bring up to you? And he said, Bring me up Samuel.

11. Then said the woman, Whom shall I bring up unto thee? And he said, Bring me up Samuel.

11. Da sagde Kvinden: Hvem skal jeg da mane dig frem? og han sagde: Lad Samuel komme op.

11. Då sade qvinnan: Hvem skall jag uppresa dig? Han sade: Res mig Samuel upp.

11. Ja se naene ütles: Kedda pean ma saatma, et ta so ette tulleb? ja ta ütles: Sada Samueli mo ette tullema.

11. Moteris klausė: ‘‘Ką turiu tau iššaukti?’‘ Jis atsakė: ‘‘Iššauk man Samuelį’‘.

11. Da sprach das Weib: Wen soll ich dir denn heraufbringen? Er sprach: Bringe mir Samuel herauf.

11. Alors la femme dit: Qui veux-tu que je te fasse monter? Et il répondit: Fais-moi monter Samuel.

11. La mujer entónces dijo: ¿A quién te haré venir? Y él respondió: Házme venir a Samuel.

11 Toen zeide de vrouw: Wien zal ik u doen opkomen? En hij zeide: Doe mij Samuel opkomen.

11. Tedy rzekła niewiasta: Kogoż ci mam wywieść? A on rzekł: Wywiedź mi Samuela.

11. Monda azért az asszony: Kit idézzek fel néked? És ő monda: Sámuelt idézd fel nékem.

11 Тогда женщина спросила: кого же вывесть тебе? И отвечал он: Самуилавыведи мне.

11. Питає тодї жінка: Кого маю вивести тобі? Відказує він: Самуїла покажи менї.

12. Mutta kun vaimo näki Samuelin, huudahti hän kovalla äänellä. Ja vaimo sanoi Saulille: Miksi olet pettänyt minut? Sinähän olet Saul.

12. Kuin vaimo näki Samuelin, huusi hän suurella äänellä, ja sanoi Saulille sanoen: miksis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.

12. Cosca waimo näki Samuelin huusi hän corkiast ja sanoi Saulille sanoden: mixis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.

12 And when the woman saw Samuel, she cried with a loud voice. And the woman spoke to Saul, saying, Why have you deceived me? For you are Saul.

12. And when the woman saw Samuel, she cried with a loud voice: and the woman spake to Saul, saying, Why hast thou deceived me? for thou art Saul.

12. Der Kvinden saa Samuel, da raabte hun med stærk Røst; og Kvinden sagde til Saul: Hvi har du bedraget mig? du er jo Saul.

12. Då nu qvinnan såg Samuel, ropade hon högt, och sade till Saul: Hvi hafver du bedragit mig? Du äst Saul.

12. Ja se naene näggi Samueli ja kissendas sure heälega, ja se naene räkis Saulile ja ütles: Miks olled sa mind petnud? sinna olled jo Saul.

12. Moteris, pamačiusi Samuelį, garsiai sušuko ir tarė Sauliui: ‘‘Kodėl mane apgavai? Tu esi Saulius!’‘

12. Da nun das Weib Samuel sah, schrie sie laut und sprach zu Saul: Warum hast du mich betrogen? Du bist Saul.

12. Et quand la femme vit Samuel, elle poussa un grand cri, et elle dit à Saül: Pourquoi m'as-tu trompée? tu es Saül

12. Y viendo la mujer a Samuel, clamó a alta voz, y habló aquella mujer a Saul, diciendo:

12 Toen nu de vrouw Samuel zag, zo riep zij met luider stem, en de vrouw sprak tot Saul, zeggende: Waarom hebt gij mij bedrogen? Want gij zijt Saul.

12. A widząc niewiasta Samuela, zawołała głosem wielkim, i rzekła niewiasta do Saula, mówiąc: Przeczżeś mię zdradził, gdyżeś ty jest Saul?

12. Mikor pedig az asszony Sámuelt meglátta, hangosan felkiáltott. És szóla az asszony Saulnak, mondván: Miért csaltál meg engem? hiszen te vagy Saul!

12 И увидела женщина Самуила и громко вскрикнула; и обратилась женщина к Саулу, говоря: зачем ты обманул меня? ты – Саул.

12. Як побачила жінка Самуїла, то й скрикнула голосно, й каже тодї жінка Саулові: Чому мене обманив? Ти ж Саул!

13. Kuningas sanoi hänelle: Älä pelkää. Mitä sinä näet? Vaimo vastasi Saulille: Minä näen jumal'olennon nousevan maasta.

13. Ja kuningas sanoi hänelle: älä pelkää! mitäs näet? Vaimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuvan maasta ylös.

13. Ja Cuningas sanoi hänelle: älä pelkä mitäs näet? Waimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuwan maasta ylös.

13 And the king said to her, Do not be afraid, for what do you see? And the woman said to Saul, I see a god coming up out of the earth.

13. And the king said unto her, Be not afraid: for what sawest thou? And the woman said unto Saul, I saw gods ascending out of the earth.

13. Da sagde Kongen til hende: Frygt ikke! men hvad har du set? og Kvinden sagde til Saul: Jeg har set Guder stige op af Jorden.

13. Och Konungen sade till henne: Frukta dig intet; hvad ser du? Qvinnan sade till Saul: Jag ser gudar stiga upp af jordene.

13. Ja kunningas ütles temmale: Ärra karda, ütle agga, mis sa nääd? ja se naene ütles Sauli wasto: Ma nään jummalaid maast üllestullewad.

13. Karalius jai tarė: ‘‘Nebijok! Ką matei?’‘ Moteris tarė Sauliui: ‘‘Aš mačiau dvasią, kylančią iš žemės’‘.

13. Und der König sprach zu ihr: Fürchte dich nicht! Was siehst du? Das Weib sprach zu Saul: Ich sehe Götter heraufsteigen aus der Erde.

13. Et le roi lui répondit: Ne crains point; mais que vois-tu? Et la femme dit à Saül: Je vois un dieu qui monte de la terre.

13. ¿Por qué me has engañado? que tú eres Saul. Y el rey le dijo: No hayas temor. ¿Qué has visto? Y la mujer respondió a Saul: He visto dioses que suben de la tierra.

13 En de koning zeide tot haar: Vrees niet; maar wat ziet gij? Toen zeide de vrouw tot Saul: Ik zie goden, uit de aarde opkomende.

13. I rzekł jej król: Nie bój się; cóżeś widziała? I rzekła niewiasta do Saula: Widziałam bogi występujące z ziemi.

13. És monda néki a király: Ne félj! Ugyan mit láttál? Az asszony pedig monda Saulnak: istenfélét látok feljőni a földből.

13 И сказал ей царь: не бойся; что ты видишь? И отвечала женщина: вижу как бы бога, выходящего из земли.

13. І відказав їй царь: Не бійся! Що ти бачиш? І каже жінка: Бачу, неначе бог виходить з землї.

14. Hän kysyi häneltä: Minkä näköinen hän on? Vaimo vastasi: Vanha mies nousee ylös, viittaan verhoutuneena. Niin Saul ymmärsi, että se oli Samuel, ja kumartui kasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.

14. Hän sanoi hänelle: kuinka hän on muotoansa? ja hän sanoi: vanha mies nousee ylös ja on vaatetettu hameella. Niin ymmärsi Saul sen olevan Samuelin, ja kumarsi kasvoillensa maahan ja rukoili.

14. Hän sanoi: cuinga hän on muotoans? hän sanoi: wanha mies tule tänne ja on waatetettu hamella. Nijn ymmärsi Saul sen olewan Samuelin ja cumarsi caswoillens maahan ja rucoili.

14 And he said to her, What form is he of? And she said, An old man comes up and he is covered with a robe. And Saul perceived that it was Samuel and he bowed with his face to the ground and then bowed-down.

14. And he said unto her, What form is he of? And she said, An old man cometh up; and he is covered with a mantle. And Saul perceived that it was Samuel, and he stooped with his face to the ground, and bowed himself.

14. Og han sagde til hende: Hvordan er hans Skikkelse? og hun sagde: Der kommer en gammel Mand op, og han er klædt i en Kappe; da fornam Saul, at det var Samuel, og han bøjede sit Ansigt til Jorden og kastede sig ned.

14. Han sade: Huru är hans skapnad? Hon sade: En gammal man kommer upp, och är klädd i en silkeskjortel. Så förnam Saul, att det var Samuel, och böjde sitt ansigte ned på jordena, och tillbad.

14. Ja ta ütles temmale: Mis temma näggo on? ja temma ütles: Üks wanna mees tulleb ülles ja temmal on kuub selgas; siis moistis Saul, et se olli Samuel, ja ta heitis silmili mahha ja kummardas.

14. Karalius vėl klausė: ‘‘Kaip ji atrodo?’‘ Ji atsakė: ‘‘Kyla senas vyras su apsiaustu’‘. Saulius suprato, kad tai Samuelis, ir nusilenkė veidu iki žemės.

14. Er sprach: Wie ist er gestaltet? Sie sprach: Es kommt ein alter Mann herauf und ist bekleidet mit einem Priesterrock. Da erkannte Saul, daß es Samuel war, und neigte sich mit seinem Antlitz zur Erde und fiel nieder.

14. Et il lui dit: Comment est-il fait? Elle répondit: C'est un vieillard qui monte, et il est couvert d'un manteau. Et Saül comprit que c'était Samuel; et il s'inclina le visage contre terre, et se prosterna.

14. Y él le dijo: ¿Cuál es su manera? Y ella respondió: Un hombre viejo viene, y cubierto de un manto. Saul entónces entendió que era Samuel, y humillándose el rostro a tierra hízole grande reverencia.

14 Hij dan zeide tot haar: Hoe is zijn gedaante? En zij zeide: Er komt een oud man op, en hij is met een mantel bekleed. Toen Saul vernam, dat het Samuel was, zo neigde hij zich met het aangezicht ter aarde, en hij boog zich.

14. Tedy rzekł do niej: Co za osoba jego? I rzekła: Mąż stary wyszedł, a ten odziany płaszczem. I poznał Saul, że to był Samuel, i schyliwszy się twarzą ku ziemi, pokłonił mu się.

14. És ő monda néki: Milyen ábrázata van? Ő pedig monda: Egy vén ember jő fel, és palást van rajta. És megismeré Saul, hogy az Sámuel, és meghajtá magát arczczal a föld felé, és tisztességet tőn néki.

14 Какой он видом? – спросил у нее Саул . Она сказала: выходит из земли муж престарелый, одетый в длинную одежду. Тогда узнал Саул, что это Самуил, и пал лицем на землю и поклонился.

14. Питає в її: Який він з виду? Вона каже: Виходить старий чоловік, закутаний в довгу одежу. Зрозумів тодї Саул, що се Самуїл, та й припав ниць ід землї і поклонився.

15. Ja Samuel sanoi Saulille: Miksi sinä olet häirinnyt minua ja nostattanut minut? Saul vastasi: Minä olen suuressa hädässä: filistealaiset sotivat minua vastaan, ja Jumala on poistunut minusta eikä vastaa minulle enää, ei profeettain kautta eikä unissa. Niin minä kutsutin sinut, että ilmoittaisit minulle, mitä minun on tehtävä.

15. Mutta Samuel sanoi Saulille: miksis olet minua vaivannut nostaen minua? Saul sanoi: minä olen suuressa ahdistuksessa: Philistealaiset sotivat minua vastaan ja Jumala on minusta erinnyt, ja ei vastaa enää minua prophetain eikä unen kautta; sentähden olen minä antanut sinua kutsua, ilmoittamaan, mitä minun tekemän pitää.

15. MUtta Samuel sanoi Saulille: mixis olet minua waiwannut nostaden minua? Saul sanoi: minä olen suures ahdistuxes Philisterit sotiwat minua wastan ja Jumala on minusta erinnyt ja ei wasta minua Prophetain eikä unen cautta sentähden olen minä andanut sinun cudzua ilmoittaman mitä minun tekemän pitä.

15 And Samuel said to Saul, Why have you shaken me, to bring me up? And Saul answered, I am greatly distressed, for the Philistines make war against me and God is departed from me and answers me no more, neither by prophets, nor by dreams. Therefore I have called you, that you may make known to me what I will do.

15. And Samuel said to Saul, Why hast thou disquieted me, to bring me up? And Saul answered, I am sore distressed; for the Philistines make war against me, and God is departed from me, and answereth me no more, neither by prophets, nor by dreams: therefore I have called thee, that thou mayest make known unto me what I shall do.

15. Og Samuel sagde til Saul: Hvorfor gjorde du mig Uro og lod mig hente op? Da sagde Saul: Jeg er saare angst, thi Filisterne stride imod mig, og Gud er vegen fra mig og svarer mig ikke ydermere, hverken ved Profeter eller ved Drømme, derfor lod jeg dig kalde, at du skulde lade mig vide, hvad jeg skal gøre.

15. Och Samuel sade till Saul: Hvi hafver du gjort mig omak, att du hafver låtit mig uppresas? Saul sade: Jag är i stora nöd; de Philisteer strida emot mig, och Gud är viken ifrå mig, och svarar mig intet, hvarken genom Propheter, eller genom drömmar; derföre hafver jag låtit kalla dig, att du skall undervisa mig hvad jag göra skall.

15. Ja Samuel ütles Sauli wasto: Miks olled sa mulle tülli teinud ja saatnud mind üllestullema? ja Saul ütles: Mul olli wägga kitsas kä, sest Wilistid söddiwad mo wasto, ja Jummal on minnust ärralahkunud ja ei wasta mulle ennam ei prohwetide läbbi egga unnenäggude läbbi; sepärrast ollen ma sind hüüdnud, et sa mulle pead teäda andma, mis ma pean teggema.

15. Samuelis tarė Sauliui: ‘‘Kodėl drumsti man ramybę, iššaukdamas mane?’‘ Saulius atsakė: ‘‘Esu labai prislėgtas, nes filistinai kariauja prieš mane. Dievas atsitraukė nuo manęs ir man nebeatsako nei per sapnus, nei per pranašus, todėl pasišaukiau tave, kad pasakytum, ką man daryti’‘.

15. Samuel aber sprach zu Saul: Warum hast du mich unruhig gemacht, daß du mich heraufbringen läßt? Saul sprach: Ich bin sehr geängstet: die Philister streiten wider mich, und Gott ist von mir gewichen und antwortet mir nicht, weder durch Propheten noch durch Träume; darum habe ich dich lassen rufen, daß du mir weisest, was ich tun soll.

15. Et Samuel dit à Saül: Pourquoi m'as-tu troublé, en me faisant monter? Saül répondit: Je suis dans une grande détresse; car les Philistins me font la guerre, et Dieu s'est retiré de moi, et ne m'a plus répondu, ni par les prophètes, ni par les songes; et je t'ai appelé, afin que tu me fasses connaître ce que je dois faire.

15. Y Samuel dijo a Saul: ¿Por qué me has inquietado haciéndome venir? Y Saul respondió: Estoy muy congojado: que los Filisteos pelean contra mí, y Dios se ha apartado de mí, y no me responde más, ni por mano de profetas, ni por sueños: por esto te he llamado, para que me declares que tengo de hacer.

15 En Samuel zeide tot Saul: Waarom hebt gij mij onrustig gemaakt, mij doende opkomen? Toen zeide Saul: Ik ben zeer beangstigd, want de Filistijnen krijgen tegen mij, en God is van mij geweken, en antwoordt mij niet meer, noch door den dienst der profeten, noch door dromen; daarom heb ik u geroepen, dat gij mij te kennen geeft, wat ik doen zal.

15. Zatem rzekł Samuel do Saula: Przecz mi nie dasz pokoju, wzbudzając mię? Odpowiedział mu Saul: Jestem uciśniony bardzo, gdyż Filistynowie walczą przeciwko mnie, a Bóg odstąpił odemnie, i nie odpowiada mi więcej, ani przez proroki, ani przez sny; przetoż przyzwałem cię, abyś mi oznajmił, co mam czynić.

15. Sámuel pedig monda Saulnak: Miért háborgattál, hogy felidéztettél engemet? És felele Saul: Igen nagy szorultságban vagyok; a Filiszteusok hadakoznak ellenem, az Isten pedig eltávozék tőlem, és nem felel már nékem sem próféták által, sem álomlátás által; azért hívtalak téged, hogy megmondjad nékem, mit kelljen cselekednem?

15 И сказал Самуил Саулу: для чего ты тревожишь меня, чтобы я вышел?И отвечал Саул: тяжело мне очень; Филистимляне воюют против меня, а Бог отступил от меня и более не отвечает мне ни чрез пророков, ни во сне; потому я вызвал тебя, чтобы ты научил меня, что мне делать.

15. І промовив Самуїл до Саула: На що трівожиш мене? На що викликав мене? І відказав Саул: Я в великій тїснотї, оце бо Филистії воюють проти мене, а Бог відступив од мене і не відказує вже менї нї через пророки, нї через сон; от я й звелїв тебе викликати, щоб навчив мене, що менї чинити.

16. Mutta Samuel vastasi: Miksi sinä minulta kysyt, kun Herra on poistunut sinusta ja tullut vihamieheksesi?

16. Samuel sanoi: mitäs kysyt minulta, että Herra on sinusta erinnyt ja on sinun vihamiehekses tullut?

16. Samuel sanoi: mitäs kysyt minulda että HERra on sinusta erinnyt ja on sinun wihamiehexes tullut?

16 And Samuel said, Why then do you ask of me, since Jehovah departed from you and has become your adversary?

16. Then said Samuel, Wherefore then dost thou ask of me, seeing the LORD is departed from thee, and is become thine enemy?

16. Da sagde Samuel: Men hvorfor vil du spørge mig, efterdi Herren er vegen fra dig og er bleven din Fjende

16. Samuel sade: Hvad vill du fråga mig, efter Herren är ifrå dig viken, och är din ovän vorden?

16. Ja Samuel ütles: Ja mikspärrast küssid sa minnult, kui Jehowa sust on ärralahkund ja on so waenlane?

16. Samuelis atsakė: ‘‘Kodėl mane klausi, jei Viešpats atsitraukė nuo tavęs ir tapo tavo priešu?

16. Samuel sprach: Was willst du mich fragen, weil der HERR von dir gewichen und dein Feind geworden ist?

16. Mais Samuel dit: Pourquoi donc me consultes-tu, puisque l'Éternel s'est retiré de toi, et qu'il est devenu ton ennemi?

16. Entónces Samuel dijo: ¿Y para qué me preguntas a mí, habiéndose apartado de tí Jehová, y es tu enemigo?

16 Toen zeide Samuel: Waarom vraagt gij mij toch, dewijl de HEERE van u geweken en uw vijand geworden is?

16. I rzekł Samuel: Czemuż mię tedy pytasz, gdyż Pan odstąpił od ciebie, a przestawa z nieprzyjacielem twoim?

16. És monda Sámuel: Ugyan miért kérdezel engemet, ha az Úr eltávozott tőled és ellenségeddé lőn?!

16 И сказал Самуил: для чего же ты спрашиваешь меня, когда Господь отступил от тебя и сделался врагом твоим?

16. І відказав Самуїл: Чого ж мене питаєш, як Господь відступив від тебе і зробивсь тобі ворогом?

17. Herra on tehnyt sen, minkä hän on minun kauttani puhunut: Herra on reväissyt kuninkuuden sinun kädestäsi ja on antanut sen toiselle, Daavidille.

17. Herra on tekevä niinkuin hän minun kauttani puhunut on: ja Herra repäisee valtakunnan sinun kädestäs pois ja antaa lähimmäiselles Davidille,

17. HERra on sinulle tekewä nijncuin hän minun cauttani puhunut on ja rewäise waldacunnan kädestäs pois ja anda Dawidille sinun lähimmäiselles.

17 And Jehovah has done to you, as he spoke by me. And Jehovah has torn the kingdom out of your hand and given it to your neighbor, even to David.

17. And the LORD hath done to him, as he spake by me: for the LORD hath rent the kingdom out of thine hand, and given it to thy neighbour, even to David:

17. Thi Herren har nu gjort saaledes, som han sagde ved mig, og Herren har revet Riget af din Haand og givet David din Næste det,

17. Herren varder dig görandes, såsom han genom mig talat hafver; och Herren skall rifva riket utu dine hand, och gifva det David dinom nästa;

17. Kül Jehowa teeb nenda, kui ta minno läbbi räkinud, ja Jehowa kissub kunningrigi so käest ärra ja annab sedda so liggimessele Tawetile.

17. Viešpats padarė, kaip Jis buvo per mane kalbėjęs. Jis atėmė iš tavęs karalystę ir ją atidavė tavo artimui Dovydui.

17. Der HERR wird dir tun, wie er durch mich geredet hat, und wird das Reich von deiner Hand reißen und David, deinem Nächsten, geben.

17. Or, l'Éternel a fait selon qu'il avait dit par moi; l'Éternel a arraché le royaume d'entre tes mains, et l'a donné à ton prochain, à David.

17. Jehová pues se ha hecho como habló por mi mano: y Jehová ha cortado el reino de tu mano, y lo ha dado a tu compañero David:

17 Want de HEERE heeft voor Zich gedaan, gelijk als Hij door mijn dienst gesproken heeft; en heeft het koninkrijk van uw hand gescheurd, en Hij heeft dat gegeven aan uw naaste, aan David.

17. I uczynił mu Pan, jakoć powiedział przez mię, i wyrwał Pan królestwo z rąk twoich, a dał je bliźniemu twemu Dawidowi.

17. És a szerint cselekedett az Úr, a mint általam megmondotta vala: [6†] elvette az Úr a királyságot a te kezedből, és adta azt a te társadnak, Dávidnak.

17 Господь сделает то, что говорил чрез меня; отнимет Господь царство из рук твоих и отдаст его ближнему твоему, Давиду.

17. Оце ж Господь і вчинить, що обявив через мене: Відніме царство з рук твоїх, та й оддасть його ближньому твому Давидові.

18. Kun sinä et kuullut Herran ääntä etkä tehnyt Amalekille, mitä hänen hehkuva vihansa vaati, sentähden Herra on tänä päivänä tehnyt sinulle tämän.

18. Ettet kuullut Herran ääntä, etkä täyttänyt hänen vihansa julmuutta Amalekia vastaan, sentähden on Herra näitä sinulle tänäpänä tehnyt.

18. Ettes cuullut HERran ändä etkä täyttänyt hänen wihans julmutta Amalechi wastan sentähden on HERra näitä sinulle tänäpän tehnyt.

18 Because you obeyed not the voice of Jehovah and did not execute his fierce wrath upon Amalek, therefore Jehovah has done this thing to you this day.

18. Because thou obeyedst not the voice of the LORD, nor executedst his fierce wrath upon Amalek, therefore hath the LORD done this thing unto thee this day.

18. fordi du ikke adlød Herrens Røst og ikke fuldbyrdede hans strenge Vrede imod Amalek; derfor har Herren gjort denne Gerning imod dig paa denne Dag.

18. Derföre, att du Herrans röst icke lydt hafver; icke heller fullföljt hans vredes grymhet emot Amalek; derföre hafver nu Herren detta gjort dig.

18. Otsekui sinna ep olle mitte kuulnud Jehowa sanna, ja polle mitte ta tullist wihha möda Amaleki wasto teinud, sepärrast on Jehowa sesamma asja sulle selsinnatsel päwal teinud.

18. Kadangi tu nepaklusai Viešpaties balsui ir neįvykdei Viešpaties rūstybės amalekiečiams, Viešpats šiandien tau taip padarė.

18. Darum daß du der Stimme des HERRN nicht gehorcht und den Grimm seines Zorns nicht ausgerichtet hast wider Amalek, darum hat dir der HERR solches jetzt getan.

18. Parce que tu n'as point obéi à la voix de l'Éternel, et que tu n'as point exécuté l'ardeur de sa colère contre Amalek, à cause de cela l'Éternel te traite aujourd'hui de cette manière.

18. Como tú no obedeciste a la voz de Jehová, ni cumpliste la ira de su furor sobre Amalec, por eso Jehová te ha hecho esto hoy.

18 Gelijk als gij naar de stem des HEEREN niet gehoord hebt, en de hittigheid Zijns toorns niet uitgericht hebt tegen Amalek; daarom heeft de HEERE u deze zaak gedaan te dezen dage.

18. Bo żeś ty nie był posłusznym głosowi Paóskiemu, aniś wykonał gniewu zapalczywości jego nad Amalekiem, przetożci to uczynił Pan dzisiaj.

18. Mivel nem hallgattál az Úrnak szavára, és nem hajtottad végre az ő felgerjedt haragját az [7†] Amálekitákon: azért cselekszik most így veled az Úr.

18 Так как ты не послушал гласа Господня и не выполнил ярости гнева Его на Амалика, то Господь и делает это над тобою ныне.

18. Ти не слухав повелїнь Господнїх і не роспростер його палкого пересердя на Амалика, за те вдїє тобі тепер Господь от що:

19. Herra antaa myöskin Israelin yhdessä sinun kanssasi filistealaisten käsiin, ja huomenna olet sinä poikinesi minun tykönäni; myös Israelin leirin Herra antaa filistealaisten käsiin.

19. Ja vielä sitte antaa Herra sinun kanssas Israelin Philistealaisten käsiin: huomenna pitää sinun ja sinun poikas oleman minun tykönäni: ja Herra antaa Israelin sotajoukon Philistealaisten käsiin.

19. Ja wielä sijtte anda HERra Israelin sinun Canssas Philisterein käsijn. Huomena pitä sinun ja sinun poicas oleman minun tykönäni. Ja HERra anda Israelin sotajoucon Philisterein käsijn.

19 Moreover Jehovah will deliver Israel also with you into the hand of the Philistines and tomorrow you and your sons will be with me. Jehovah will also deliver the army of Israel into the hand of the Philistines.

19. Moreover the LORD will also deliver Israel with thee into the hand of the Philistines: and to morrow shalt thou and thy sons be with me: the LORD also shall deliver the host of Israel into the hand of the Philistines.

19. Og Herren skal endog give Israel tillige med dig i Filisternes Haand, og du og dine Sønner skulle være hos mig i Morgen; Herren skal endog give Israels Lejre i Filisternes Haand.

19. Dertill skall Herren ock gifva Israel med dig uti de Philisteers händer. I morgon skall du och dine söner vara när mig; och Herren skall gifva Israels här uti de Philisteers händer.

19. Ja Jehowa tahhab Israelit ka soga Wilistide kätte anda, ja hom̃e pead sinna ja so poiad mo jures ollema; ja peälegi annab Jehowa Israeli leri Wilistide kätte.

19. Be to, Viešpats atiduos su tavimi ir Izraelį į filistinų rankas. Rytoj tu ir tavo sūnūs būsite pas mane. Taip pat ir Izraelio pulkus Viešpats atiduos į filistinų rankas’‘.

19. Dazu wird der HERR Israel mit dir auch geben in der Philister Hände. Morgen wirst du und deine Söhne mit mir sein. Auch wird der HERR das Lager Israels in der Philister Hände geben.

19. Et l'Éternel livrera même Israël avec toi entre les mains des Philistins; et demain, toi et tes fils vous serez avec moi; l'Éternel livrera même le camp d'Israël entre les mains des Philistins.

19. Y Jehová entregará a Israel también contigo en mano de los Filisteos: y mañana seréis conmigo, tú y tus hijos: y aun el campo de Israel entregará Jehová en manos de los Filisteos.

19 En de HEERE zal ook Israel met u in de hand der Filistijnen geven, en morgen zult gij en uw zonen bij mij zijn; ook zal de HEERE het leger van Israel in de hand der Filistijnen geven.

19. Nadto poda Pan i Izraela z tobą w rękę Filistynów, a jutro ty i synowie twoi ze mną będziecie; obóz też Izraelski poda Pan w ręce Filistynów.

19. És az Úr Izráelt is veled együtt a Filiszteusok kezébe adja, te pedig holnap fiaiddal együtt velem leszesz. Izráelnek táborát is a Filiszteusok kezébe adja az Úr.

19 И предаст Господь Израиля вместе с тобою в руки Филистимлян: завтра ты и сыны твои будете со мною, и стан Израильский предаст Господь в руки Филистимлян.

19. Ізраїля видасть Господь укупі з тобою Филистіям у руки: завтра ти й сини твої будете зо мною, та табір Ізраїльський видасть Господь Филистіям у руки.

20. Niin Saul siinä tuokiossa kaatui pitkin koko pituuttaan maahan, sillä hän peljästyi kovin Samuelin puheesta; myös olivat häneltä voimat lopussa, sillä vuorokauteen hän ei ollut syönyt mitään.

20. Niin Saul kaatui äkisti maahan niin pitkäksi kuin hän oli, ja peljästyi suuresti Samuelin puheen tähden, niin ettei hänessä mitään enämpi voimaa ollut, sillä ei hän ollut mitään syönyt koko sinä päivänä ja yönä.

20. Nijn Saul caadui äkist maahan nijn pitkäxi cuin hän oli ja peljästyi suurest Samuelin puhen tähden nijn ettei hänes mitän enämbi woima sillen ollut sillä ei hän ollut mitän syönyt coco sinä päiwänä ja yönä.

20 Then Saul fell immediately his full length upon the earth and was greatly afraid because of the words of Samuel and there was no strength in him, for he had eaten no bread all the day, nor all the night.

20. Then Saul fell straightway all along on the earth, and was sore afraid, because of the words of Samuel: and there was no strength in him; for he had eaten no bread all the day, nor all the night.

20. Da faldt Saul hasteligen til Jorden, saa lang som han var, og frygtede saare for Samuels Ord; der var heller ingen Kraf i ham, thi han havde ikke smagt Brød den ganske Dag og den ganske Nat.

20. Då föll Saul hasteliga till jordena; ty han kunde icke stå, och vardt svårliga förfärad för Samuels ord, så att ingen magt var mer i honom; ty han hade intet bröd ätit i den hela dagen, och den hela nattene.

20. Siis ruttas Saul ja langes, ni pitk kui ta olli, Ma peäle, ja kartis wägga Samueli sannade pärrast; ka rammo ep olnud mitte temma sees, sest ta es olle leiba sönud keige se päwa ja keige se ö.

20. Saulius, labai nusigandęs dėl Samuelio žodžių, staiga visu savo ūgiu krito ant žemės. Jis neteko jėgų, nes visą dieną ir naktį buvo nevalgęs.

20. Da fiel Saul zur Erde, so lang er war, und erschrak sehr vor den Worten Samuels, daß keine Kraft mehr in ihm war; denn er hatte nichts gegessen den ganzen Tag und die ganze Nacht.

20. Et aussitôt Saül tomba de toute sa hauteur sur la terre, et fut fort effrayé des paroles de Samuel; et même les forces lui manquèrent, parce qu'il n'avait rien mangé de tout le jour et de toute la nuit.

20. En aquel punto Saul cayó en tierra cuán grande era, y hubo gran temor por las palabras de Samuel, que no quedó en él esfuerzo ninguno, por que en todo aquel día, y en toda aquella noche, no había comido pan.

20 Toen viel Saul haastelijk ter aarde, zo lang als hij was, en hij vreesde zeer vanwege de woorden van Samuel; ook was er geen kracht in hem; want hij had den gehelen dag en den gehelen nacht geen brood gegeten.

20. A natychmiast Saul upadł jako długi na ziemię, bo się zląkł bardzo słów Samuelowych, i siły nie było w nim, przeto że nic nie jadł przez cały dzieó i przez całą noc.

20. Akkor Saul a maga egész nagyságában hirtelen a földre esék, mert nagyon megrémüle Sámuel szavaitól; és semmi erő nem vala benne, mert egész nap és egész éjjel semmit sem evék.

20 Тогда Саул вдруг пал всем телом своим на землю, ибо сильно испугался слов Самуила; притом и силы не стало в нем, ибо он не ел хлеба весьтот день и всю ночь.

20. І впав Саул як довгий на землю, бо злякавсь слів Самуїлових, а до того й обезсилїв, бо не їв нїчого ввесь день той й усю ніч.

21. Mutta vaimo meni Saulin luo, ja kun hän näki, että tämä oli kauhun vallassa, sanoi hän hänelle: Katso, palvelijattaresi kuuli sinua, minä panin henkeni kämmenelleni ja tottelin käskyä, jonka sinä minulle lausuit.

21. Ja vaimo meni Saulin tykö ja näki hänen suuresti peljästyneeksi, ja sanoi hänelle: katso, sinun piikas on kuullut sinun sanas, ja minä olen pannut sieluni käteeni, niin että minä kuuliainen olin sinun sanalles, jonkas puhuit minulle;

21. JA waimo meni Saulin tygö ja näki hänen suurest peljästynexi ja sanoi hänelle: cadzo sinun pijcas on cuullut sinun sanas ja olen pannut sieluni käteeni nijn että minä cuuliainen olin sinun sanalles jongas puhuit minulle.

21 And the woman came to Saul and saw that he was greatly troubled and said to him, Behold, your handmaid has listened to your voice and I have put my life in my hand and have listened to your words which you spoke to me.

21. And the woman came unto Saul, and saw that he was sore troubled, and said unto him, Behold, thine handmaid hath obeyed thy voice, and I have put my life in my hand, and have hearkened unto thy words which thou spakest unto me.

21. Og Kvinden kom hen til Saul og saa, at han var saare forfærdet; og hun sagde til ham: Se, din Tjenerinde adlød din Røst, og jeg satte mit Liv i min Haand og adlød dine Ord, som du talede til mig.

21. Och qvinnan gick in till Saul, och såg att han var mycket förfärad, och sade till honom: Si, din tjenarinna hafver lydt dine röst: och jag hafver satt mina själ i mina hand, så att jag lydde din ord, som du talade till mig.

21. Ja se naene tulli Sauli jure, ja näggi, et ta suurt hirmo tundis, ja ta ütles ta wasto: Wata, so ümmardaja on so sanna kuulnud, ja ma ollen om̃a hinge omma peusse pannud, ja so sanna kuulnud, mis sa mo wasto räkisid.

21. Moteris, priėjusi prie Sauliaus ir pamačiusi, kad jis labai išsigandęs, tarė: ‘‘Tavo tarnaitė paklausė tavęs, statydama į pavojų savo gyvybę, ir įvykdė, ko tu prašei.

21. Und das Weib ging hinein zu Saul und sah, daß er sehr erschrocken war, und sprach zu ihm: Siehe, deine Magd hat deiner Stimme gehorcht, und ich habe meine Seele in deine Hand gesetzt, daß ich deinen Worten gehorchte, die du zu mir sagtest.

21. Alors la femme vint auprès de Saül, et, voyant qu'il était fort troublé, elle lui dit: Voici, ta servante a obéi à ta voix, et j'ai exposé ma vie, et j'ai obéi aux paroles que tu m'as dites;

21. Entónces la mujer vino a Saul, y viéndole en grande manera turbado, díjole: He aquí que tú criada ha obedecido a tu voz, y he puesto mi alma en mi palma, y he oido las palabras que tú me has dicho:

21 De vrouw nu kwam tot Saul, en zag, dat hij zeer verbaasd was; en zij zeide tot hem: Zie, uw dienstmaagd heeft naar uw stem gehoord, en ik heb mijn ziel in mijn hand gesteld, en ik heb uw woorden gehoord, die gij tot mij gesproken hebt.

21. Potem weszła niewiasta do Saula, a widząc, iż się bardzo przeląkł, rzekła mu: Oto, usłuchała służebnica twoja głosu twego, i odważyłam zdrowie swoje, i usłuchałam słów twoich, któreś mówił do mnie.

21. Akkor az asszony Saulhoz ment, és mikor látta, hogy annyira megrémült, monda néki: Ímé a te szolgálóleányod hallgatott szavadra, és koczkára tettem életemet, és megfogadtam szavaidat, a melyeket mondottál nékem:

21 И подошла женщина та к Саулу, и увидела, что он очень испугался, и сказала: вот, раба твоя послушалась голоса твоего и подвергала жизнь свою опасности и исполнила приказание, которое ты дал мне;

21. Кинеться ж та жінка до Саула, і бачучи, як він перелякавсь, каже йому: Оце твоя служебка послухала тебе й одважила життє своє за тебе та й уволила волю твою,

22. Niin kuule nyt sinäkin palvelijatartasi ja salli minun asettaa sinun eteesi palanen leipää, ja syö, että olisit voimissasi, kun lähdet matkalle.

22. Niin kuule myös nyt sinä piikas sana: minä panen etees palan leipää, ettäs söisit ja tulisit väkees jällensä, ja menisit matkaas.

22. Nijn cuule pijcas sana: minä panen etees palan leipä ettäs söisit ja tulisit wäkees jällens ja menisit matcaas.

22 Now therefore, I beseech you, listen you also to the voice of your handmaid and let me set a morsel of bread before you and eat, that you may have strength when you go on your way.

22. Now therefore, I pray thee, hearken thou also unto the voice of thine handmaid, and let me set a morsel of bread before thee; and eat, that thou mayest have strength, when thou goest on thy way.

22. Saa adlyd nu ogsaa, kære, din Tjenerindes Røst, saa vil jeg sætte en Mundfuld Brød for dig, og æd, at der kan være Kraft i dig, naar du gaar paa Vejen.

22. Så hör ock nu du dina tjenarinnos röst: Jag vill sätta för dig en beta bröd, att du äter, och kommer till magt igen, och går dina färde.

22. Sepärrast kule sinna ka, pallun ma, omma ümmardaja sanna; ja ma pannen so ette pallokesse leiba, ja sö, et sa rammo saad, kui sa tele lähhäd.

22. Taigi dabar tu paklausyk savo tarnaitės: aš atnešiu tau kąsnelį duonos, kad turėtum jėgų ir galėtum eiti savo keliu’‘.

22. So gehorche nun auch deiner Magd Stimme. Ich will dir einen Bissen Brot vorsetzen, daß du essest, daß du zu Kräften kommest und deine Straße gehest.

22. Et maintenant écoute, je te prie, la voix de ta servante; permets que je mette devant toi une bouchée de pain, afin que tu manges, et que tu prennes des forces pour te remettre en chemin.

22. Ruégote pues que tú también oigas la voz de tu sierva: yo pondré delante de tí un bocado de pan, que comas, para que te esfuerces, y vayas tu camino.

22 Zo hoor toch gij nu ook naar de stem uwer dienstmaagd, en laat mij een bete broods voor u zetten, en eet; zo zal er kracht in u zijn, dat gij over weg gaat.

22. Przetoż teraz usłuchaj proszę i ty głosu służebnicy twojej; a położę przed cię sztuczkę chleba, abyś jadł, i posilił się, abyś mógł iść w drogę.

22. Most azért hallgass te is szolgálóleányod szavára, hadd tegyek egy falat kenyeret elődbe, és egyél, hogy erőd legyen, mikor útra kelsz.

22 теперь прошу, послушайся и ты голоса рабы твоей: я предложу тебе кусок хлеба, поешь, и будет в тебе крепость, когда пойдешь в путь.

22. То ж послухай і ти голосу раби твоєї; дам тобі трохи попоїсти; як попоїси, то набереш і сили щоб пійти в дорогу.

23. Hän epäsi ja sanoi: Minä en syö. Mutta kun hänen palvelijansa yhdessä vaimon kanssa pyytämällä pyysivät häntä, kuuli hän heitä; ja hän nousi maasta ja istui vuoteelle.

23. Hän kielsi ja sanoi: en minä syö. Niin hänen palveliansa ja vaimo vaativat häntä syömään, ja hän totteli heidän ääntänsä, ja nousi maasta ja istui vuoteelle.

23. Hän kielsi ja sanoi: en minä syö. Nijn hänen palwelians ja waimo waadeit händä syömän että hän cuuli heidän sanans. Ja hän nousi maasta ja istui wuotelle.

23 But he refused and said, I will not eat. But his servants, together with the woman, constrained him and he listened to their voice. So he arose from the ground and sat upon the bed.

23. But he refused, and said, I will not eat. But his servants, together with the woman, compelled him; and he hearkened unto their voice. So he arose from the earth, and sat upon the bed.

23. Men han vægrede sig og sagde: Jeg vil ikke æde; da nødte baade hans Tjenere og Kvinden ham, og han adlød deres Røst, og han stod op fra Jorden og satte sig paa Sengen.

23. Han nekade, och sade: Jag vill intet äta. Då nödgade honom hans tjenare och qvinnan, så att han lydde deras röst. Och han stod upp af jordene, och satte sig på sängena.

23. Ja ta ei tahtnud mitte ja ütles: Ei ma sö mitte; siis käisid temma sullased ja ka se naene ta peäle, et temma wöttis nende sanna kuulda; ja ta tousis maast ülles ja istus wodi peäle mahha.

23. Bet jis atsisakė, sakydamas: ‘‘Aš nevalgysiu’‘. Tačiau tarnai kartu su moterimi įkalbėjo jį, ir jis paklausė jų. Jis atsikėlė nuo žemės ir atsisėdo ant lovos.

23. Er aber weigerte sich und sprach: Ich will nicht essen. Da nötigten ihn seine Knechte und das Weib, daß er ihrer Stimme gehorchte. Und er stand auf von der Erde und setzte sich aufs Bett.

23. Mais il refusa, et dit: Je ne mangerai point. Cependant ses serviteurs, et la femme aussi, le pressèrent tant, qu'il se rendit à leurs instances; et, s'étant levé de terre, il s'assit sur le lit.

23. Y él lo rehusó, diciendo: No comeré. Mas sus criados juntamente con la mujer le constriñeron, y él los obedeció: y levantóse del suelo, y sentóse sobre una cama.

23 Doch hij weigerde het, en zeide: Ik zal niet eten. Maar zijn knechten, en ook de vrouw, hielden bij hem aan. Toen hoorde hij naar hun stem, en hij stond op van de aarde, en zette zich op het bed.

23. Ale nie chciał, i mówił: Nie będę jadł. I przymusili go słudzy jego, także i niewiasta; i usłuchał głosu ich, a wstawszy z ziemi, usiadł na łóżku.

23. Ő azonban vonakodék, és mondá: Nem eszem; de szolgái és az asszony is kényszeríték őt, és ő engedett szavoknak, felkelt a földről, és felüle az ágyra.

23 Но он отказался и сказал: не буду есть. И стали уговаривать его слуги его, а также и женщина; и он послушался голоса их, и встал с земли и сел на ложе.

23. Та він затявсь і сказав: Не буду їсти нїчого. І почали вговорювати його слуги вкупі з жінкою, і він послухав їх і встав із землї і сїв на постелї.

24. Ja vaimolla oli juottovasikka kotonaan; sen hän teurasti joutuin. Sitten hän otti jauhoja, sotki ne ja leipoi niistä happamattomia leipiä.

24. Ja vaimolla oli huoneessa lihava vasikka, ja hän kiiruhti ja teurasti sen, ja otti jauhoja ja sekoitti, ja leipoi sen happamattomiksi kyrsiksi.

24. Ja waimo toi huonesta lihawan wasican kijrutti idzens ja teurasti sen ja otti jauhoja ja secoitti ja leiwoi sen happamat.

24 And the woman had a fatted calf in the house. And she hastened and killed it and she took flour and kneaded it and baked unleavened bread of it.

24. And the woman had a fat calf in the house; and she hasted, and killed it, and took flour, and kneaded it, and did bake unleavened bread thereof:

24. Og Kvinden havde en Fedekalv i Huset, og hun skyndte sig og slagtede den, og hun tog Mel og æltede og bagede deraf usyrede Kager.

24. Och qvinnan hade en göddan kalf i huset; då hastade hon sig, och slagtade honom, och tog mjöl, och blandade, och bakade det osyradt;

24. Ja sel naesel olli üks nuumwassikas koddo, ja ta tappis sedda ruttuste ärra, ja wöttis jahho ja sötkus ja teggi sest hapnematta leiwad.

24. Moteris turėjo riebų veršį savo namuose. Ji skubiai papjovė jį, paėmusi miltų suminkė ir iškepė neraugintos duonos,

24. Das Weib aber hatte daheim ein gemästetes Kalb; da eilte sie und schlachtete es und nahm Mehl und knetete es und buk's ungesäuert

24. Or, cette femme avait dans la maison un veau gras; elle se hâta donc de le tuer; puis elle prit de la farine, la pétrit, et en cuisit des pains sans levain,

24. Y aquella mujer tenía en su casa un ternero grueso, el cual mató luego: y tomó harina y la amasó, y coció de ella panes sin levadura:

24 En de vrouw had een gemest kalf in het huis; en zij haastte zich en slachtte het; en zij nam meel, en kneedde het, en bakte daar ongezuurde koeken van.

24. A ona niewiasta miała karmne cielę w domu, a pospieszywszy się, zabiła je; potem wziąwszy mąki zaczyniła, i napiekła z niej przaśników.

24. Vala pedig az asszony házánál egy hízott borjú, és sietve levágta azt; azután lisztet vett, és meggyúrta, és sütött kovásztalan pogácsát.

24 У женщины же был в доме откормленный теленок, и она поспешила заколоть его и, взяв муки, замесила и испекла опресноки,

24. А було у жінки годоване телятко вдома; от вона хутенько заколола його, взяла муки, замісила та й спекла коржів,

25. Ja hän toi ruuan Saulin ja hänen palvelijainsa eteen, ja he söivät. Sitten he nousivat ja lähtivät samana yönä.

25. Ja kantoi Saulin ja hänen palveliainsa eteen. Ja kuin he olivat syöneet, nousivat he ja matkustivat sinä yönä.

25. Ja candoi Saulille ja hänen palwelioillens. Ja cosca he olit syönet nousit he ja matcustt yöllä.

25 And she brought it before Saul and before his servants and they ate. Then they rose up and went away that night.

25. And she brought it before Saul, and before his servants; and they did eat. Then they rose up, and went away that night.

25. Og hun bar det frem for Saul og for hans Tjenere, og de aade, og de stode op og gik bort den samme Nat.

25. Och bar fram för Saul, och för hans tjenare; och då de hade ätit, stodo de upp, och gingo alla den nattena.

25. Ja ta töi Sauli ette ja temma sullaste ette ja nemmad söid, ja tousid ülles ja läksid ärra sel ösel.

25. ir atnešė tai Sauliui bei jo tarnams. Pavalgę jie atsikėlė ir tą pačią naktį išėjo.

25. und brachte es herzu vor Saul und seine Knechte. Und da sie gegessen hatten, standen sie auf und gingen die Nacht.

25. Qu'elle mit devant Saül et devant ses serviteurs, et ils mangèrent. Puis, s'étant levés, ils s'en allèrent cette même nuit.

25. Y trajolo delante de Saul, y de sus criados; y después que hubieron comido, levantáronse, y caminaron aquella noche.

25 En zij bracht ze voor Saul en voor zijn knechten, en zij aten; daarna stonden zij op, en gingen weg in dienzelfden nacht.

25. I przyniosła przed Saula, i przed sługi jego, którzy najadłszy się, wstali, i poszli onej nocy.

25. És vivé Saul elé és az ő szolgái elé, és evének; azután felkeltek és elmenének azon az éjszakán.

25 и предложила Саулу и слугам его, и они поели, и встали, и ушли в ту же ночь.

25. І подала Саулові і слугам його, і вони, попоївши, пустились іще тієї ж ночі в дорогу.