HAbacuc Prophetan päle.

HAbacuc Prophetan päle.
 
Alcupuhe.
TEME Habacuc on yxi Lohutos Propheta/ ioca Canssan pite wahuistaman ia tukeman/ ettei he epeilisi Christusen tygetulemisest/ edesquinga camalast se keupi. Senteden hen pruca caiki constit ia cappalet/ iotca sihen sopiuat/ Ette vsko mahdais wahwasti pysyä heiden Sydhemisens/ sijte vlosluuatust Christusesta/ Ja nein sarnapi. Kylle se tosi on/ Ette sen Maan pite heiden Syndeins teden/ sen Babelin Kuningan cautta häuitetyxi tuleman. Ei senuoxi pidhe Christusen ia henen Waldakunnans tyhiexi tuleman. Mutta sen Häuitteien/ Babelin Kuningan/ ei pidhe sijte palio höistymen/ ionga teuty mös sordhetuxi tuleman Sille iurinin ombi Jumalan loondo ia tapa/ ette hen autta/ coska häte on/ ia tule iuri keskelle parahasen aican/ Ja ninquin henen Weisusans seiso. Hen muistapi Laupiudhen päle/ coska murhe käsis on/ Ja quin Sananlasku on. Quin keysi enemin pingotetaan/ nin se pikemin katkepi.
Ninquin meidhenki teuty ne Christitut Jumalan Sanalla ylespite/ wimeisen peiuen asti/ Waicka se nin näkyis/ ette Christus sen cansa cauuan viwytte/ quin ei hen tuliskaan. Quin hen mös itze sanopi/ Ette henen tuleman pite/ quin wähin lwllan/ Coska he rakendauat/ istuttauat/ ostauat/ myyuet/ söuet/ iouat/ naiuat/ hooleuat/ etc. Senpäle/ ette mutomat/ ellei caiki taidhaisi/ Uscosa pysyueiset olla. Sille tesse taruitan/ ette sarnataisijn ia vskotaisijn/ ninquin iocapeiue kylle silmen edes on. Neiste caikista kylle näky/ ette tai Habacuc/ on ollut ennen site Babilonian fangiutta/ lehes Jeremian aicana. On mös keuie ymmerte/ mite hen tacto ia aiattele. Mutta ette monicadhat Kiriat/ Habacuchist mainitzeuat/ henen wieneexi Judean maalda sille Prophetal Danielille rooca Babiloniahan sijnä Fangiuxes/ eipe sille ole ychten perustos eli walcu. Nin eipe se mös aian lughun cansa ychte pidhe/ Quin Habacuchin Prophetia ia Ennustos cwlu/ nin hen on wanhembi quin Jeremias/ ioca sen Jerusalemin häuitoxen ylitze eli. Mutta Habacuc sijte ennustapi. Waan Daniel oli Jeremian ielkin/ ia cauuan eli/ ennenquin hen Fangiuxehen heitettijn. Mutta Habacuchil ombi wircans pärest se oikea Nimi. Sille Habacuc tulkitan Syleliexi/ eli ioca rackasti painele Jumalan cansa. Nin hen mös tekepi henen Prophetians cansa/ Ette hen Canssan sylelepi/ se on/ Hen lohutta heite ia ylespite/ Ninquin iocu kieuhe idkeue Lapsi coriatan/ sylenotetan/ ia silotetan/ ette sen waikeneman ia hiliemen pite/ Senuoxi/ ette ( ios Jumala tacto ) pite paramaxi tuleman. Hen sarnapi Juttain wastan/ iotca euet heitens parandaneet/ ette heiden piti Babelin Kuningan cautta/ fangittuna poiswietemen. Sille seke he Jumalan sanat ylencatzoit/ ette ne kieuhet he wärydhel/ Ahnens cautta/ raskautit. Ja rucuele sen Armolisen witzan curitoxeen/ ia ei häuitoxeen oleman/ Wimein hen whkapi nijlle Babiloniein heiden Coreyxens ia ylpiuxens/ ette he sen Onnins/ oman wäens ia Wisauxens etc. tygeluit.
 
Propheta Habacuc
 
I. Lucu.
 
1:1 TEME on se Raskaus/ ionga se Propheta Habacuc nähnyt on.
Tämä on se raskaus/ jonka se propheta Habacuc nähnyt on.
1:2 HERRA quincauuan minun pite parcuman/ ia et sine tadho cwlla ? Quincauuan minun pite sinun tyges parcuman wäkiuallan ylitze/ ia et sine tadho autta ?
HERRA kuinkauan minun pitää parkuman/ ja et sinä tahdo kuulla? Kuinkauan minun pitää sinun tykösi parkuman wäkiwallan ylitse/ ja et sinä tahdo auttaa?
1:3 Mixis osotat minulle waiua ia tötä ? Mixis osotat minulle Röueust ia Wäkiualta. Walda ylitzekeupi Oikiudhen/
Miksis osoitat minulle waiwaa ja työtä? Miksis osoitat minulle ryöwäystä ja wäkiwaltaa. Walta ylitsekäypi oikeuden/
1:4 Senteden teuty Lain horiuua/ ia ei ychten Oikius taidha Loppua saadha. Sille se Jumalatoin sortapi site Wanhurskasta/ Senteden wäret Domiot tedhän.
Sentähden täytyy lain horjua/ ja ei yhtään oikeus taida loppua saada. Sillä se jumalatoin sortaapi sitä wanhurskasta/ sentähden wäärät tuomiot tehdään.
1:5 Catzocat Pacanain seas/ Catzocat ia ihmectelkö ia hemmestykö/ Sille mine tadhon iotaki tedhe teiden aicanan/ iota ei teiden vskoman pidhe/ coska sijte puhutan.
Katsokaat pakanain seassa/ Katsokaat ja ihmetelkää ja hämmästykää/ SIllä minä tahdon jotakin tehdän teidän aikanan/ jota ei teidän uskoman pidä? koska siitä puhutaan.
1:6 Sille catzo/ mine tadhon ylesherette ne Caldeit/ ydhen haikian ia nopian Canssan/ ioca waeldaman pite/ nin leuielde quin Maa on/ omistaman ne Asumiset/ iotca ei heiden omans ole.
Sillä katso/ miin tahdon ylösherättää ne Kaldeit/ yhden haikean ja nopean kansan/ joka waeltaman pitää/ niin lewiältä kuin maa on/ omistaman ne asumiset/ jotka ei heidän omansa ole.
1:7 Ja pite hirmulisen ia iulman oleman/ ia keskemen ia waatiman/ ninquin hen tacto.
Ja pitää hirmullisen ja julman oleman/ ja käskemään ja waatimaan/ niinkuin hän tahtoo.
1:8 Henen Orhins ouat nopiammat/ quin Sudhet echtona. Henen Reisznärins waeldauat swrein Jouckoin cansa caucaisesta/ quin he lendeisit/ ninquin Cotka riende Raatoin tyge.
Hänen orhinsa owat nopeammat/ kuin sudet ehtoona. Hänen räisnärinsä (ratsasmiehensä) waeltawat suurein joukkoin kanssa kaukaisesta/ kuin he lentäisit/ niinkuin kotka rientää raatoin tykö.
1:9 He tuleuat caikitynni wahingoittaman/ Edescuhunga he tactouat/ nin he lepitzecarcauat/ ninquin Itetwli/ ia Fangit he ychtencocouat/ ninquin Sanda.
He tulewat kaikki tyynni wahingoittamaan/ Edes kuhunka he tahtowat/ niin he läwitsekarkaawat/ niinkuin itätuuli/ ja wangit he yhteen kokoawat/ niinkuin santaa.
1:10 Heiden pite Kuningaista nauru pitemen/ ia Pämiehie he pilcauat/ Caiki Linnat pite heille leickinä oleman. Sille heiden pite Coopat tekemen/ ia sijttekin woittaman heite.
Heidän pitää kuninkaista nauru pitämän/ ja päämiehiä he pilkkaawat/ Kaikki linnat pitää heille leikkinä oleman. Sillä heidän pitää kuopat tekemän/ ja sittenkin woittaman heitä.
1:11 Silloin he ottauat vdhen mielen/ edesmeneuet ia synditekeuet. Ja sijte teuty heiden Woittons heiden Jumalans omistetta.
Silloin he ottawat yhden mielen/ edesmenewät ja syntiä tekewät. Ja siitä täytyy heidän woittonsa heidän jumalansa omistettaa.
1:12 Mutta sine HERRA/ minun Jumalan/ minun Pyhen/ sine quin olet ijancaikisesta/ ele anna meite coolla/ Waan anna heite olla o HERRA/ meille waiuoin ydhexi Rangastoxexi/ Ja anna heite/ O meiden Turuan/ meite waiuoin curita.
Mutta sinä HERRA/ minun Jumalani/ minun Pyhäni/ sinä kuin olet iankaikkisesti/ älä anna meitä huolla/ Waan anna heitä olla oi HERRA/ meille waiwoin yhdeksi rangaistukseksi/ Ja anna heitä/ Oi meidän turwan/ meitä waiwoin kurittaa.
1:13 Sinun Silmes ouat puchtat/ nin ettei sine woi site paha nädhe/ ia eipes malta catzoa site surkiutta. Mixis catzot sis ninen Ylencatzoiadhen päle/ ia waickenet/ coska se Jumalatoin ylesnielepi sen/ ioca hende hurskambi on?
Sinun silmäsi owat puhtaat/ niin ettei sinä woi sitä pahaa nähdä/ ja eipäs malta katsoa sitä surkeutta. Miksis katsot siis niiden ylenkatsojain päälle/ ja waikenet/ koska se jumalatoin ylösnieleepi sen/ joka häntä hurskaampi on?
1:14 Ja annat Inhimiset keudhe ninquin Calat Meresse/ ninqiun Madhot/ ioilla ei ychten Haltia ole.
Ja annat ihmiset käydä niinkuin kalat meressa/ niinkuin madot/ joilla ei yhtään haltijaa ole.
1:15 He wetäuet caiki Ongella/ ia sait heiden Nootallans/ ia cocosit heiden Wercoillans/ Sijte he iloitzeuat ia riemuitzeuat/
He wetäwät kaikki ongella/ ja sait heidän nuotallansa/ ja kokosit heidän werkoillansa/ Siitä he iloitsewat ja riemuitsewat/
1:16 Senteden he wffrauat heiden Nootillens/ ia szuitzuttauat heiden Wercoillens/ senuoxi ette heiden Osans ninen samain cautta nin lihauaxi/ ia heiden Rocans nin herculisexi tullut on.
Sentähden he uhraawat heidän nuotillensa/ ja suitsuttawat heidän werkoillensa/ senwuoksi että heidän osansa niiden samain kautta niin lihawaksi/ ja heidän ruokansa niin herkulliseksi tullut on.
1:17 Senteden he wlosloouat wiele alati heiden Noottans/ ia euet lacka/ Canssa tappamast.
Sentähden he ulosluowat wielä alati heidän nuottansa/ ja eiwät lakkaa/ kansaa tappamasta.
 
II. Lucu.

2:1 TEsse mine seison minun Wartiani päle/ ia astun minun Linnani päle/ ia catzelen ette mine näkisin/ mite minulle sanotuxi tule/ Ja mite minun wastaman pite/ sille/ ioca minua nuctele.
Tässä minä seison minun wartiani päällä/ ja astun minun linnani päällä/ ja katselen että minä näkisin/ mitä minulle sanotuksi tulee/ Ja mitä minun wastaaman pitää/ sillä/ joka minua nuhtelee.
2:2 Mutta HERRA wastapi minua/ ia sanopi/ Kirioitta site Näky ia maala site ydhen Taulun päle/ ette sen lukia taidhais/ ioca sijte ohitzekeupi/
Mutta HERRA wastaapi minua/ ja sanoopi/ Kirjoita se näky ja maalaa siitä yhden taulun päälle/ että sen lukea taitaisi/ joka siitä ohitse käypi/
2:3 Nimitein. Sen Ennustoxen pite wiele aialans teutetuxi tuleman/ ia pite sijttekin ilmanduman ia ei wilpistelemen.
Nimittäin. Sen ennustuksen pitää wielä ajallansa täytetyksi tuleman/ ja pitää siitäkin ilmaantuman ja ei wilpistelemän.
2:4 Mutta ios se wipypi/ Nin odhota hende/ hen tulepi wissiste/ ia ei wiwy. Mutta ioca site wastanseiso/ ei pidhe henen Sieluns menestymen. Sille se Wanhurskas pite vskostans elemen.
Mutta jos se wiipyypi/ Niin odota häntä/ hän tuleepi wissiste/ ja ei wiiwy. Mutta joka sitä wastaan seisoo/ ei pidä hänen sielunsa menestymän. Sillä sen wanhurskas pitää uskostansa elämän.
2:5 MUtta Wina pettepi sen corian Miehen/ ettei hen woi pysyue/ ioca henen Sieluns vlosleuitte/ ninquin Helueti/ ia on iuri quin Coolema/ ioca tytymetöin on. Waan temmapi polens caiki Pacanat/ ia cochoutta tygens caiki Canssat.
Mutta wiina pettääpi sen korean miehen/ ettei hän woi pysyä/ joka hänen sielunsa uloslewittää/ niinkuin helwetti/ ja on juuri kuin kuolema/ joka tyytymätöin on. Waan tempaapi puoleensa kaikki pakanat/ ja kokoaa tykönsä kaikki kansat.
2:6 Mite maxa ? Nemet caiki tynni pite ydhen Sananlaskon tekemen/ ia ydhen puhen ia Tapauxen heneste/ ia sanoman. We henelle/ ioca Tauarans corghotta muidhen Hywydhest/ Quincauuan se kestepi ? Ja sälyttepi palio Loca pälens?
Mitä maksaa? Nämät kaikki tyynni pitää yhden sananlaskun tekemän/ ja yhden puheen ja tapauksen hänestä/ ja sanoman. Woi hänelle/ joka tawaransa kokoaa muiden hywyydestä/ Kuinkauan se kestääpi? ja säilyttääpi paljon lokaa päällensä?
2:7 O quin ekiste ne ylesnouseman pite/ iotca sinua pureuat/ ia ne ylesheräuet/ iotca sinun poissöxeuet/ ia sinun teuty tulla heiden osallens.
Oi kuin äkisti ne ylösnouseman pitää/ jotka sinua purewat/ ja ne ylösherääwät/ jotka sinua poissyöksewät/ ja sinun täytyy tulla heidän osallensa.
2:8 Ette sine olet monet Pacanat röuenyt/ nin pite caiki iellensieneet Canssoista taas sinua röuemen/ Inhimisten weren teden/ Ja sen Wärydhen tede'/ quin Maas ia Caupungis/ ia caikein hene' Siselasuuaisteins/ prucattu on.
että sinä olet monet pakanat ryöwännyt/ niin pitää kaikki jällensjääneet kansoista taas sinua ryöwäämän/ ihmisten weren tähden/ Ja sen wääryyden tähden/ kuin maassa ja kaupungissa/ ja kaikkein hänen sisällä asuwaistensa/ pruukattu on.
2:9 We henelle/ ioca ahne on/ oma' Honens pahudhexi/ senpäle hen panis Pesens corkiuten/ ette hen Onnettomuxen welteis.
Woi hänelle/ joka ahne on/ oman huoneensa pahuudeksi/ senpäälle hän panisi pesänsä korkeuteen/ että hän onnettomuuden wälttäisi.
2:10 Mutta sinun Neuuolaskus/ pite sinun Hones häpiexi iochtuman. Sille sine olet ylenpalio Canssoia lönyt/ ia ylpiesti synditehnyt.
Mutta sinun neuwolaskusi/ pitää sinun huoneesi häpeäksi johtuman. Sillä sinä olet ylen paljon kansoja lyönyt/ ja ylpeästi syntiä tehnyt.
2:11 Sille kiuetki Mwreis pite hwtaman/ ia ne Malat Hariuxista pite heite wastaman.
Sille kiwetkin muureissa pitää huutaman/ ja ne malat harjaksista pitää heitä wastaaman.
2:12 We henelle/ ioca Caupungin werelle rakendapi/ ia walmistapi Caupungin wärydhelle.
Woi hänelle/ joka kaupungin werelle rakentaapi/ ja walmistaapi kaupungin wääryydelle.
2:13 Eikö nämet HERRALDA Zebaothilda tapactu ? Mite Canssat ouat sinulle tötetehnyet/ sen teuty ylespoltetta Tules/ ia ionga päle Inhimiset ouat wäsytuxi tulluet/ sen teuty hucutetta.
Eikö nämät HERRALTA Zebaothilta tapahdu? Mitä kansat owat sinulle työtä tehneet/ sen täytyy ylöspoltettaa tulessa/ ja jonka päällä ihmiset owat wäsytetyksi tulleet/ sen täytyy hukutettaa.
2:14 Sille Maan pite teunens tuleman sijte HERRAN Cunnian Tundemisesta/ ninquin ne wedhet iotca Meren peitteuet.
SIllä maan pitää täynnänsä tuleman siitä HERRAN kunnian tuntemisesta/ niinkuin ne wedet jotka meren peittäwät.
2:15 We sinulle/ quin Lehimeiselles siselskenket/ ia secotat sinun Sappes sihen sisel/ ia ioowtat/ ettes henen häpiens näkisit.
Woi sinulle/ kuin lähimmäisellesi sisälle skänkäät (paret sisälle 1642)/ ja sekoitat sinun sappesi siihen sisälle/ ja juotat/ ettäs hänen häpeänsä näkisit.
2:16 Sinepe häpielle pite rauitettaman Cunnian edest. Nin ioo sine mös nyt/ ettes maas macaisit. Sille se HERRAN oikian kädhen Calki pite sinun ymberinssattuman/ ia sinun teuty häpielisestä oxendaman sinun Cunniaudhes teden.
Sinäpä häpeällä pitää rawitettaman kunnian edestä. Niin juo sinä myös nyt/ ettäsä maassa makaisit. Sillä se HERRAN oikean käden kalkki pitää sinun ympärinsä sattuman/ ja sinun täytyy häpeällisesti oksentaman sinun kunniautesi tähden.
2:17 Sille se wärys Libanon päle prucattu/ sinun ylitzes langeman/ ia ne haaskatut Eleimet pite sinun peliettemen/ Inhimisten weren teden/ ia sen wärydhen teden/ quin Maas ia Caupungis/ caikein henen Siselasuuaistein/ prucattu on.
Sillä se wääryys Libanonin päälle pruukattu/ sinun ylitsesi lankeeman/ ja ne haaskatut eläimet pitää sinun peljättämän/ ihmisten weren tähden/ ja sen wääryyden tähden/ kuin maassa ja kaupungissa/ kaikkein hänen sisällä asuwaisten/ pruukattu on.
2:18 Mite sis Cuua taita autta/ Jonga sen Snickari cuuanut on/ ia se falski walettu Cuua/ ionga päle henen Snickarins lootti/ ette hen myket Epeiumalat teki?
Mitä siis kuwa taitaa auttaa/ Jonka se nikkari kuwannut on/ ja se falski walettu kuwa/ jonka päälle hänen nikkarinsa luotti/ että hän mykät epäjumalat teki?
2:19 We henelle/ ioca sanopi Cannolle/ Ylesherä ia mykelle Kiuelle/ Nouse yles. Quinga sen piti iongun opettaman ? Catzo/ se on Cullalla ia Hopialla ylitzewedhettu/ ia ei ole ychten Henge heisse.
Woi hänelle/ joka sanoopi kannolle/ Ylösherää ja mykälle kiwelle/ Nouse ylös. Kuinka sen piti jonkun opettaman? Katso/ se on kullalla ja hopealla ylöswedetty/ ja ei ole yhtään henkeä heissä.
2:20 Mutta HERRA ombi henen pyhes Templisens. Waickenecan caiki Mailma henen edesens.
Mutta HERRA ompi hänen pyhässä templissänsä. Waikenekoon kaikki maailma hänen edessänsä.

III. Lucu.

On yxi Rucous/ iossa ensin hen yliste ia kijtte Jumalata/ caickinaisist hyuisteghoista/ iotca hen Canssallens haman Egiptin vloslectemisest/ nin Domarein/ Dauidin ia Salomonin asti/ alati osotti. Sijtte hen Babylonian Waldakunnan wastan/ rucuele/ Lopus hen Canssans lohutta ia lupapi sen Fangiuxen lackaman. Ette he wimein Christusen cautta wapadhetut iloitzeman pite.

3:1 TEme on sen Prophetan Habacuchin Rucous/ Ninen Wighattomien edest.
Tämä on sen prophetan Habacuchin rukous/ niiden wiattomien edestä.
3:2 HERRA/ Mine olen sinun Sanomas cwllut/ nin ette mine hemmestuin. HERRA/ sine wirghotat sinun Käsialas wotein wälille/ ia teet sen tietteuexi wotein wälille. Coska Tuska pälenkeupi/ nin sine Laupiudhes muistat.
HERRA/ Minä olen sinun sanomasi kuullut/ niin että minä hämmästyin, HERRA/ sinä wirotat sinun käsialasi wuotein wälillä/ ja teet sen tiettäwäksi wuotein wälillä. Koska tuska päälle käypi/ niin sinä laupeutesi muistat.
3:3 Jumala tuli Etelest/ ia se Pyhe sijte worest Pharast. Sela. Henen kijtoxestans olit Taiuahat teunens/ ia henen Cunniastans oli Maa teunens.
Jumala tuli etelästä/ se se Pyhä siitä wuoresta Pharasta. Sela. Hänen kiitoksestansa oli taiwahat täynnänsä/ ja hänen kunniastansa oli maa täynnänsä.
3:4 Hene' paiste's oli ninquin Walkius/ keihexet keuit hene' käsistens/ sielle oli henen wäkewydhens salattu.
Hänen paisteensa oli niinkuin walkeus/ keihäkset käwit hänen käsistänsä/ siellä oli hänen wäkewyytensä salattu.
3:5 Henen eteens keui Pestilentia/ ia Witzaus vlosmeni/ edescuhunga hen meni.
Hänen eteensä käwi pestilentia (rutto)/ ja witsaus ulosmeni/ edeskuhunka hän meni.
3:6 Hen seisoi ia mittasi Maata/ hen catzeli ia haiotti ne Pacanat/ nin ette Mailman woret musertijn/ ia caiki Cuckulat Mailmasa notkistit/ coska hen waelsi Mailmasa.
Hän seisoi ja mittasi maata/ hän katseli ja hajoitti ne pakanat/ niin että maailman wuoret musertiin/ ja kaikki kukkulat maailmassa notkistit/ koska hän waelsi maailmassa.
3:7 Mine näin ne Etioperin Maiat murhectiuaiset/ Ja ne Madianiterin teldat wapitzeuaiset.
Minä näin ne Ethiopian majat murehtiwaiset/ ja ne Midianterin teltat wapisewaiset.
3:8 Etkös wihainen ollut HERRA Wirtain wastan ? Ja sinun hirmusudhes nijsse Wesis/ ia sinun närkestyxes Meresse ? Coskas aioit sinun Orhittes päle/ ia sinun Rattas sait woiton.
Etkös wihainen ollut HERRAN wirtain wastaan? Ja sinun hirmuisuutesi niissä wesissä/ ja sinun närkästyksesi meressä? Koskas ajoit sinun orhittesi päällä/ ja sinun rattaasi sait woiton.
3:9 Sine mös edesweit sinun Joutzes/ ninquin sine olet Sucukunnille wannonut/ Sela/ ia iaghoit ne Wirdhat Maassa.
Sinä myös edesweit sinun jousesi/ niinkuin sinä olet sukukunnille wannonut/ Sela/ ja jaoit ne wirrat maassa.
3:10 Ne Woret näit sinun/ ia tulit murheisens/ Se Wesiwirta poismeni/ Syweys annoi änen henestens/ corkius käsiens ylesnosti.
Ne wuoret näit sinun/ ja tulit murheissansa/ Se wesiwirta poismeni/ Sywyys antoi äänen hänestänsä/ korkeus käsiänsä ylösnosti.
3:11 Auringo ia Cuu seisoit alalans/ Sinun Noles menit kircaudhen cansa/ ia sinun Tornios pitkeisen Leimauxella.
Aurinko ja kuu seisoit alallansa/ Sinun nuolesi meni kirkkauden kanssa/ ja sinun tornisi pitkäisen leimauksella.
3:12 Sine alastallasit Maan wihasas/ ia sine Pacanat rickiwarstoit hirmudhesas.
Sinä alastallasit maan wihassasi/ ja sinä pakanat rikkiwarstoit hirmuisuudessasi.
3:13 Sine vloslexit sinun Canssas auttaman/ auttaman sinun woidheltuas. Sine serghit sen pään ninen Jumalattomiten Honesa/ ia alastirisuit ne Perustoxet haman Caulan asti. Sela.
Sinä ulosläksit sinun kansaasi auttamaan/ auttamaan sinun woideltuasi. Sinä särit sen pään niiden jumalattomien huoneessa/ ja alas riisuit ne perustukset hamaan kaulaan asti. Sela.
3:14 Joska sine wiele nyt kirosit sen Pään Waltica/ ynne henen Kyläins cansa/ iotca ninquin yxi Twlispä tuleuat/ minua haiottaman/ ia iloitzeuat/ ninquin he ylessöisit sen Kieuhen salaudhes.
Josko sinä wielä nyt kirosit sen pään waltikan/ ynnä hänen kyläinsä kanssa/ jotka niinkuin yksi tuulispää tulewat/ minua hajoittaman/ ja iloitsewat/ niinkuin he ylössöisit sen köyhän salaudessa.
3:15 Sinun Orhidhes keuuet Meres/ swrein wesien Loghas.
Sinun orhisi käwit meressä/ suurten wesien loassa.
3:16 Ette mine sencaltaista cwlen/ nin minun watzan murhectu/ Minun Hwleni wäriseuet Hwdhosta/ merkiä keupi minun Luuni sisel/ Mine olen itzesseni murheisan. Josko mine saisin leueide minun waiuani aialla/ coska me ylesmenem sen Canssan tyge/ ioca meiden wastan sotipi.
Että minä senkaltaista kuulen/ niin minun watsani murehtuu/ Minun huuleni wärisewät huudosta/ märkää käypi minun luuni sisällä/ Minä olen itsessäni murheissani. Josko minä saisin lewätä minun waiwani ajalla/ koska minä ylösmenen sen kansan tykö/ joka meidän wastaan sotiipi.
3:17 Sille eipe Ficunapuun pidhe wihertämen/ ia ei pidhe ychten hedelmet Winapuus oleman. Se töö Oliunpuista wilpistele/ ia euet pellot Elatost too. Jo Lambat pite pihaitasta poisreuäistemen/ eike Cariat pidhe Nauitas oleman.
Sillä eipä wiikunapuun pidä wihertämän/ ja ei pidä yhtään hedelmät wiinapuussa oleman. Se työ öljynpuista wilpistele/ ja eiwät pellot elatusta tuo. Jo lampaat pitää pihatosta poisrewäistämän/ eikä karjat pidä nawetassa oleman.
3:18 Mutta mine iloitzen HERRASSA/ ia riemuitzen Jumalasa minun Lunastaiasan.
Mutta minä iloitsen HERRASSA/ ja riemuitsen Jumalassa minun lunastajassani.
3:19 Sille HERRA Jumala ombi minun Woiman/ ia asettapi minun Jalcani/ ninquin Peurain ialat. Ja pitepi wiemen minua corkiallen/ nin ette mine weisan minun Candelen päle.
Sillä HERRA Jumala ompi minun woimani/ ja asettaapi minun jalkani/ niinkuin peuran jalat. Ja pitääpi wiemän minua korkeallen/ niin että minä weisaan minun kanteleen päällä.

Loppu Habacuc Prophetast.

 

Valitse
luku

1 2 3
4