829
Job
ettekä saa kylläänne minun lihastani? Oi, jospa minun sanani kirjoi-
tettaisiin muistiin, jospa ne piirrettäisiin kirjaan, rautataltalla ja lyijyl-
lä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi! Mutta minä tiedän lunastaja-
ni elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä. Ja sitten-
kuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan
minä nähdä Jumalan. Hänet olen minä näkevä apunani; minun sil-
mäni saavat nähdä hänet - eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat
sisimmässäni. Kun sanotte: 'Kuinka vainoammekaan häntä!' - minus-
ta muka löydetään asian juuri - niin peljätkää miekkaa, sillä viha
on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari
on.
Naemalainen Soofar lausui ja sanoi: Tuohon minun ajatukseni tuo-
vat vastauksen, moisesta minun mieleni kuohuu. Häpäisevää nuh-
detta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärrykseni henki antaa
minulle vastauksen. Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä
saakka, kun ihminen maan päälle pantiin? Ei, vaan jumalattomain
riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vain silmänräpäys. Vaikka
hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuu pil-
viin asti, katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka
näkivät hänet, kysyvät: 'Missä hän on?' Niinkuin uni hän lentää
pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyy kuin öinen näky. Sil-
mä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänen paikkan-
sa häntä enää näe. Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen
kättensä on annettava pois hänen omaisuutensa. Nuoruuden voi-
maa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennä maata
multaan hänen kanssansa. Vaikka paha onkin makeaa hänen suus-
saan, niin että hän kätkee sen kielensä alle, säästää sitä eikä siitä
luovu, vaan pidättää sitä keskellä suulakeansa, niin muuttuu tämä
ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeiden kähyiksi hänen sisäl-
myksissänsä. Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois,
Jumala ajaa sen ulos hänen vatsastansa. Kyykäärmeiden myrkkyä
hän imi, kyyn kieli hänet tappaa. Ei hän saa ilokseen katsella puro-
ja, ei hunaja- ja kermajokia ja -virtoja. Hänen on annettava pois
hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä; ei ole hänen ilonsa hä-
