819
Job
ole sinua koskaan nähnyt. Katso, siinä oli hänen vaelluksensa ilo,
ja tomusta kasvaa toisia.' Katso, Jumala ei hylkää nuhteetonta eikä
tartu pahantekijäin käteen. Vielä hän täyttää sinun suusi naurulla ja
huulesi riemulla. Sinun vihamiehesi verhotaan häpeällä, ja jumalat-
tomien majaa ei enää ole.
Job vastasi ja sanoi: Totisesti minä tiedän, että niin on; kuinka
voisi ihminen olla oikeassa Jumalaa vastaan! Jos ihminen tahtoisi
riidellä hänen kanssaan, ei hän voisi vastata hänelle yhteen tuhan-
nesta. Hän on viisas mieleltään ja väkevä voimaltaan kuka on nis-
koitellut häntä vastaan ja jäänyt rankaisematta? Hän siirtää vuoret
äkkiarvaamatta, hän kukistaa ne vihassansa; hän järkyttää maan
paikaltaan, ja sen patsaat vapisevat; hän kieltää aurinkoa, ja se ei
nouse, ja hän lukitsee tähdet sinetillään; hän yksinänsä levittää tai-
vaat ja tallaa meren kuohun kukkuloita; hän loi Seulaset ja Kale-
vanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat; hän tekee suuria, tutki-
mattomia tekoja, ihmeitä ilman määrää. Katso, hän käy ohitseni,
enkä minä häntä näe; hän liitää ohi, enkä minä häntä huomaa.
Katso, hän tempaa saaliinsa, kuka voi häntä estää, kuka sanoa
hänelle: 'Mitä sinä teet?' Jumala ei taltu vihastansa; hänen allensa
vaipuivat Rahabin auttajat. Minäkö sitten voisin vastata hänelle, vali-
ta sanojani häntä vastaan? Vaikka oikeassakin olisin, en saisi vas-
tatuksi; minun täytyisi tuomariltani armoa anoa. Jos minä huutaisin
ja hän minulle vastaisikin, en usko, että hän ottaisi korviinsa huu-
toani, hän, joka ajaa minua takaa myrskytuulessa ja lisää haavojeni
lukua syyttömästi, joka ei anna minun vetää henkeäni, vaan täyttää
minut katkeralla tuskalla. Jos väkevän voimaa kysytään, niin hän
sanoo: 'Tässä olen!' mutta jos oikeutta, niin: 'Kuka vetää minut tilil-
le?' Vaikka olisin oikeassa, niin oma suuni tuomitsisi minut syylli-
seksi; vaikka olisin syytön, niin hän kuitenkin minut vääräksi tekisi.
Syytön minä olen. En välitä hengestäni, elämäni on minulle halpa.
Yhdentekevää kaikki; sentähden minä sanon: hän lopettaa niin syyt-
tömän kuin syyllisenkin. Jos ruoska äkkiä surmaa, niin hän pilkkaa
viattomain epätoivoa. Maa on jätetty jumalattoman valtaan, hän
peittää sen tuomarien kasvot - ellei hän, kuka sitten? Minun päivä-
