835
Job
hämmästyvät hänen nuhtelustaan. Voimallansa hän kuohutti meren,
ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin. Hänen henkäyksestään kirkastui
taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen. Katso, nämä
ovat ainoastaan hänen tekojensa äärten häämötystä, ja kuinka hil-
jainen onkaan kuiskaus, jonka hänestä kuulemme! Mutta kuka käsit-
tää hänen väkevyytensä jylinän?
Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi: Niin totta kuin Juma-
la elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on
sieluni murehuttanut: niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja
Jumalan henkäystä sieraimissani, eivät minun huuleni puhu petosta,
eikä kieleni vilppiä lausu. Pois se! En myönnä teidän oikeassa ole-
van. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.
Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elä-
mäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa. Käyköön viholliseni
niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän. Mitä toivoa
on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tem-
paa pois hänen sielunsa? Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun
ahdistus häntä kohtaa? Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta,
huutaa Jumalaa joka aika? Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan
käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä. Katso, itse olette
kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette? Tämä on jumalat-
toman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka
väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat. Jos hänellä on paljonkin lapsia,
ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravin-
noksi. Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hä-
nen leskensä pidä itkiäisiä. Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja
kasaa vaatteita kuin savea, kasatkoon: vanhurskas pukee ne pääl-
lensä, ja viaton perii hopean. Hän rakentaa talonsa niinkuin koin-
toukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää. Rikkaana hän me-
nee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on men-
nyttä. Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet
mukaansa rajuilma. Itätuuli vie hänet, niin että hän menee meno-
jaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa. Jumala ampuu häneen
nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä
