9 luku

17 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi 18 – 20 Jeesus puhuu tulevasta kärsimisestään 21,22 ja kehoittaa kaikkia seuraamaan häntä 23 – 27, hänen kirkastumisensa 28 – 36, hän parantaa riivatun miehen 37 – 43, puhuu uudestaan kärsimisestään 43 – 45, neuvoo karttamaan ylpeyttä ja suvaitsematonta intoa 46 – 50, lähtee vaeltamaan Jerusalemia kohti 51 – 56 ja antaa vielä neuvoja, miten häntä on seurattava 57 – 62. (V. – 6vert. Matt.10:1, 7 – 14 Mark.6:7 – 13.)

1 Niin hän kutsui kokoon ne kaksitoista ja antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja voiman parantaa tauteja.

1 Kutsuttuaan kokoon ne kaksitoista (opetuslastaan) Hän antoi heille voiman ja vallan kaikkia riivaajia vastaan ja tautien parantamista varten.

1. Mutta hän kutsui kokoon kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille voiman ja vallan kaikkein perkeleiden ylitse, ja taudit parantaa,

1. SIjtte cudzui Jesus cocon ne caxitoistakymmendä Opetuslastans ja andoi heille wäen ja wallan caickein Perkeleitten päälle ja että he myös taudit parannaisit:

1. SItte ychten cutzui Iesus ne Caxitoistakymende/ ia annoi heille wäen ia wallan caikein Perkelitten päle/ Ja ette he Taudhit mös para'naisit/ (Sitten yhteen kutsui Jesus ne kaksitoista kymmentä/ ja antoi heille wäen ja wallan kaikkein perkeleitten päälle/ Ja että he taudit myös parantaisit/)

2 Ja hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2 Sitten Hän lähetti heidät julistamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2. Ja lähetti heitä saarnaamaan Jumalan valtakuntaa ja parantamaan sairaita.

2. Ja lähetti heitä saarnaman Jumalan waldacunda ja parandaman sairaita.

2. Ja vloslehetti heijet sarnaman Jumalan Waldakunda/ ia parandaman Sairaita. (Ja ulos lähetti heidän saarnaaman Jumalan waltakuntaa/ ja parantamaan sairaita.)

3 Ja hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköön myös kenelläkään olko kahta ihokasta.

3 Hän sanoi heille: "Älkää ottako mitään matkalle, ei sauvaa, ei laukkua, ei leipää, ei rahaa, älköönkä kellään olko kahta ihokasta."

3. Ja sanoi heille: älkäät ottako mitään myötänne tielle, ei sauvoja, eikä myös säkkiä, eikä leipää, eikä rahaa: älkää myös kahta hametta pitäkö.

3. Ja sanoi heille: älkät ottaco mitän myötän tielle ei sauwa ei lauckua ei leipä eikä raha älkät myös cahta hametta pitäkö.

3. Ja sanoi heiden tygens/ Elket ottaco miteken möten Tiehen/ eike Sauua/ eike Prentzeli/ eike Leipä/ eike peningit/ Elket mös cachta Hamecht pitekö. (Ja sanoi heidän tykönsä/ Älkäät ottako mitäkään myöten tiehen/ eikä sauwaa/ eikä prentzeliä/ eikä leipää/ eikä penningit/ Älkäät myös kahta hamet pitäkö)

4 Ja mihin taloon tulette, siihen jääkää, ja siitä lähtekää matkallenne.

4 Mihin tahansa taloon tulette, siihen jääkää ja siitä lähtekää.

4. Ja johon huoneesen te tulette sisälle, siinä te olkaat ja siitä lähtekäät ulos.

4. Ja johon huonesen te tuletta nijn olcat siellä sijhenasti cuin te sieldä poismenette.

4. Ja cunga te Honesen tuletta/ olcat sielle sihenasti ette te sielde poismenet. (Ja kun te huoneeseen tulette/ olkaat siellä siihen asti että te sieltä pois menet.)

5 Ja missä eivät ota teitä vastaan, siitä kaupungista lähtekää pois, ja pudistakaa tomu jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan."

5 Ketkä tahansa eivät ota teitä vastaan, lähtekää pois siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne todistukseksi heitä vastaan."

5. Ja kuka ikänä ei teitä ota vastaan, niin menkäät pois siitä kaupungista ja puhdistakaat tomu teidän jaloistanne, todistukseksi heitä vastaan.

5. Ja cuca ikänäns ei teitä wastanrupe nijn mengät pois sijtä Caupungist ja tomukin pudistacat teidän jalgoistanne heidän wastans todistuxexi.

5. Ja cukaikenens ei teite wastanrupe/ nin vlosmenget sijte Caupungist ia muldakin mos pudhistacat teiden ialghoistan heiden wastans tunnostoxexi. (Ja kuka ikänänsä ei teitä wastaan rupea/ niin ulos menkäät siitä kaupungista ja multakin myös puhdistakaat teidän jaloistan heidän wastaan tunnustukseksi.)

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen evankeliumia ja parantaen sairaita kaikkialla.

6 Niin he lähtivät ja kulkivat kylästä kylään julistaen ilosanomaa ja parantaen sairaita kaikkialla.

6. Ja he menivät ulos ja vaelsivat kylissä, saarnaten evankeliumia, ja paransivat joka paikassa.

6. Ja he menit ja waelsit kylis saarnaten Evangeliumi ja paransit jocapaicas.

6. Ja he vlosmenit/ ia waelsit Kylein lepitze sarnaten Euangeliumi ia paransit iocapaicas. (Ja he ulos menit/ ja waelsit kylien läwitse saarnaten ewankeliumia ja paransit joka paikassa.)

7 Ja neljännysruhtinas Herodes sai kuulla kaikki, mitä tapahtui, eikä tiennyt, mitä ajatella; sillä muutamat sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista",

7 Neljännesruhtinas Herodes sai tietää kaiken, mitä *Hän teki* ja oli ymmällään, sillä jotkut sanoivat: "Johannes on noussut kuolleista,”

7. Mutta Herodes tetrarka kuuli kaikki, mitä häneltä tehty oli, ja hän epäili, että muutamat sanoivat Johanneksen nousseeksi kuolleista.

7. MUtta Herodes Tetrarcha cuuli caicki mitä hän teki. Ja hän pelkäis että muutamat sanoit Johannxen ylösnosnexi cuolleista.

7. Mutta Herodes se Neliesructinas cwli caiki mite heneste päätettin. Ja hen waroi itzeens ette monicadhat sanoit Johannesen ylesnosnexi colehista. (Mutta Herodes se neljännesruhtinas kuuli kaikki mitä hänestä päätettiin. Ja hän waroi itseensä että monikahdat sanoit Johanneksen ylösnousseeksi kuolleista.)

8 mutta toiset: "Elias on ilmestynyt", toiset taas: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

8 jotkut taas: "Elia on ilmestynyt", ja toiset: "Joku vanhoista profeetoista on noussut ylös.”

8. Muutamat taas Eliaan ilmaantuneen, ja muut, että joku prophetaista oli noussut ylös.

8. Muutamat taas Elian ilmandunen ja muutamat että jocu wanhoista Prophetaista oli ylösnosnut.

8. Mutta mwtamilda/ Ette Elias oli ilmandunut. Nin tas muilda/ Ette iocu nijste wanhoist Prophetist oli ylesnosnut. (Mutta muutamilta/ Että Elias on ilmaantunut. Niin taas muilta/ Että joku niistä wanhoista prophetista on ylösnoussut.)

9 Ja Herodes sanoi: "Johanneksen minä olen mestauttanut; mutta kuka tämä on, josta minä tuollaista kuulen?" Ja hän etsi tilaisuutta saadakseen nähdä hänet.

9 Mutta Herodes sanoi: "Johanneksen olen mestauttanut*. Mutta kuka tämä on, josta kuulen tällaista." Ja hän pyrki näkemään Hänet.

9. Ja Herodes sanoi: Johanneksen kaulan minä leikkasin; vaan kuka tämä lienee, josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi nähdä häntä.

9. Ja Herodes sanoi: Johannexen caulan minä leickaisin cuca tämä liene josta minä sencaltaisita cuulen? Ja hän pyysi nähdä händä.

9. Ja sanoi Herodes/ Johannesen mine caulanleickasin. Cuca sis teme on iosta mine sencaltaisita cwlen? Ja hen pysi hende nähdä. (Ja sanoi Herodes/ Johanneksen minä kaulan leikkasin. Kuka siis tämä on josta minä senkaltaisia kuulen? Ja hän pyysi häntä nähdä.)

10 Ja apostolit palasivat ja kertoivat Jeesukselle kaikki, mitä olivat tehneet. Niin hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen lähelle Beetsaida nimistä kaupunkia.

10 Ja kun apostolit palasivat he kertoivat Hänelle kaiken, mitä olivat tehneet. Niin Hän otti heidät mukaansa ja vetäytyi yksinäisyyteen Beetsaida-*nimisen kaupungin lähelle autioon paikkaan*.

10. Ja apostolit palasivat, ja juttelivat hänelle kaikki, mitä he olivat tehneet. Ja hän otti heidät tykönsä ja meni erinänsä Betsaidan kaupungin erämaahan.

10. JA Apostolit palaisit ja luettelit hänelle caicki mitä he olit tehnet. Ja hän otti heidän tygöns ja meni harhan erämaahan Bethsaidan Caupungin tygö.

10. Ja Apostolit palasit/ ia luettelit henelle caiki mite he olit tehnyet. Ja hen otti heidet tygens/ poismeni harhaan ylenannettun sijaan sen Caupungin tyge ioca cutzutan Bethsaida. (Ja apostolit palasit/ ja luettelit hänelle kaikki mitä he olit tehneet. Ja hän otti heidät tykonsä/ pois meni harhaan ylenannettuun sijaan sen kaupungin tykö joka kutsutaan Bethsaida.)

11 Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

11 Saatuaan sen tietää, kansa seurasi Häntä. Hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.

11. Kuin kansa sen ymmärsi, seurasivat he häntä, ja hän otti heitä vastaan, ja puhui heille Jumalan valtakunnasta, ja jotka parannusta tarvitsivat, teki hän terveeksi.

11. Cosca Canssa sen ymmärsi /noudatit he händä ja hän otti heitä wastan ja puhui heille Jumalan waldacunnasta ja jotca terweyttä tarwidzit teki hän terwexi. Nijn päiwä rupeis jo laskeman.

11. Coska Canssa sen tunsit/ noudhatit he hende. Ja he' rupesi heite wastan/ ia puhui heille Jumalan Waldakunnast/ ia ne iotca terueytta taruitzit/ teki hen teruexi. Nin peiue rupesi io laskeman. (Koska kansa sen tunsit/ noudatit he häntä. Ja hän rupesi heitä wastaan/ ja puhui heille Jumalan waltakunnasta/ ja ne jotka terweyttä tarwitsit/ teki hän terweeksi. Niin päiwä rupesi jo laskemaan.)

12 Ja päivä alkoi laskea. Niin ne kaksitoista tulivat ja sanoivat hänelle: "Laske kansa luotasi, että he menisivät ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin majoittumaan ja saamaan ravintoa, sillä täällä me olemme autiossa paikassa".

12 Mutta päivä alkoi laskea. Ja ne kaksitoista tulivat ja sanoivat Hänelle: "Lähetä kansa luotasi, jotta he mentyään ympärillä oleviin kyliin ja maataloihin voisivat majoittua ja saisivat ravintoa, sillä olemme täällä autiossa paikassa."

12. Mutta päivä rupesi jo laskemaan ja ne kaksitoistakymmentä tulivat ja sanoivat hänelle: päästä kansa menemään lähikyliin ja majoihin poikkeamaan, ruokaa saamaan; sillä me olemme täällä eramaassa.

12. JA ne caxitoistakymmendä tulit ja sanoit hänelle: päästä Canssa menemän Caupungijn ja lähikylijn majoihin ja ruoca saaman: sillä me olemma täällä erämaasa.

12. Ja ne Caxitoistakymende edheskieuden sanoit henelle/ Pääste Canssa menemen Caupungijn ia Lehikylijn/ ette he Maiat ia Roca saisit/ Sille ette me olema tääle erämas. (Ja ne kaksitoista kymmentä edeskäyden sanoit hänelle/ Päästä kansa menemaan kaupunkiin ja lähikyliin/ että he majat ja ruokaa saisit/ Sillä että me olemme täällä erämaassa.)

13 Mutta hän sanoi heille: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat: "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle".

13 Mutta Hän sanoi heille: "Antakaa te heille syötävää." Niin he sanoivat "Meillä ei ole enempää kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, jollemme lähde ostamaan ruokaa kaikelle tälle kansalle."

13. Niin hän sanoi heille: antakaat te heille syötävää; mutta he sanoivat: ei meillä enempi ole kuin viisi leipää ja kaksi kalaa, ellemme mene ja osta ruokaa kaikelle tälle kansalle;

13. Nijn hän sanoi heille: andacat te heille syötäwätä: mutta he sanoit: ei meillä enämbi ole cuin wijsi leipä ja caxi cala ellen me mene ja osta ruoca tälle suurelle wäelle:

13. Nin hen sanoi heille/ Andacat te heille söteuet. Mutta ne sanoit/ Ei ole meille enembi quin wijsi leipe/ ia caxi Cala/ ellei me mene/ ia osta Roca caikelle tälle swrella wäelle (Niin hän sanoi heille/ Antakaat te heille syötäwät. Mutta he sanoit/ Ei ole meillä enempi kuin wiisi leipää/ ja kaksi kalaa/ ellei me men/ ja osta ruokaa kaikelle tälle suurelle wäelle.)

14 Sillä heitä oli noin viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen: "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, noin viisikymmentä kuhunkin".

14 Sillä heitä oli noin viisi tuhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsilleen "Asettakaa heidät aterioimaan ruokakunnittain, kuhunkin (noin) viisikymmentä."

14. Sillä heitä oli lähes viisituhatta miestä. Niin hän sanoi opetuslapsillensa: pankaat heitä istumaan kuhunkin joukkoon viisikymmentä.

14. Sillä heitä oli lähes wijsi tuhatta miestä. Nijn hän sanoi Opetuslapsillens: pangat heitä istuman cuhungin jouckon wysikymmendä.

14. (Sille heite oli lehes wijsi tuhatta miest) Nin sanoi hen Opetuslapsillens/ Pangat heite istuman cuhungi Jouckoon wisinkymmenin. ((Sillä heitä oli lähes wiisi tuhatta miestä/ Niin sanoi hän opetuslapsillensa/ Pankaat heitä istumaan kuhunkiin joukkoon wiisinkymmenin.)

15 Ja he tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

15 He tekivät niin ja asettivat kaikki aterioimaan.

15. Ja he tekivät niin ja asettivat heidät kaikki aterioitsemaan.

15. Ja he teit nijn ja asetit heidän caicki atrioidzeman.

15. Ja he teit nijn/ ia asetit heiet caiki atrioitzeman. (Ja he teit niin/ ja asetit heidät kaikki aterioitsemaan.)

16 Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne ja mursi ja antoi opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi.

16 Otettuaan ne viisi leipää ja kaksi kalaa. Hän katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne, mursi ja antoi opetuslapsille kansan eteen pantaviksi.

16. Niin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, ja katsoi taivaasen ja siunasi niitä, ja mursi ja antoi opetuslapsille panna kansan eteen.

16. Nijn hän otti ne wijsi leipä ja ne caxi cala ja cadzoi Taiwasen ja siunais nijtä mursi ja andoi Opetuslapsille panna Canssan eteen.

16. Nin otti hen ne wisi leipe ia caxi Cala/ ia yleskatzoi Taiuasen/ Ja kijtti sen ylitze/ Mursi ne ia annoi Opetuslapsille ette he Canssan eten ne panisit. (Niin otti hän ne wiisi leipää ja kaksi kalaa/ ja ylös katsoi taiwaaseen/ Ja kiitti sen ylitse/ Mursi ne ja antoi opetuslapsille että he kansan eteen ne panisit.)

17 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi; ja heiltä jääneet tähteet kerättiin, kaksitoista vakallista palasia.

17 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi. Ja koottiin heiltä tähteeksi jääneet palaset, kaksitoista vakallista.

17. Ja he söivät kaikki ja ravittiin; ja koottiin tähteitä, jotka jäi, kaksitoistakymmentä koria muruja.

17. Ja he söit ja rawittin caicki. Ja coottin tähteitä cuin jäi caxitoistakymmendä coria.

17. Ja he söit ia tulit caiki rauituxi. Ja yleskoottin Techteit quin ieit/ caxitoistakymende Corgia. (Ja he söit ja tulit kaikki rawituksi. Ja ylöskoottiin tähteet kuin jäit/ kaksitoista kymmentä koria.)

18 Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"

18 Tapahtui Hänen ollessaan yksinään rukoilemassa, että Hänen opetuslapsensa olivat Hänen kanssaan. Niin Hän kysyi heiltä sanoen: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"

18. Ja tapahtui, kuin hän yksinänsä rukoilemassa oli, olivat myös opetuslapset hänen kanssansa, ja hän kysyi heiltä, sanoen: kenenkä sanoo kansa minun olevan?

18. JA tapahtui cosca hän yxinäns rucoilemas oli olit myös Opetuslapset hänen cansans nijn hän kysyi heille sanoden:

18. Ja se tapachtui coska hen yxinens oli rucolemas/ nin olit mös Opetuslapset henen cansans/ Kysyi hen heille sanoden/ (Ja se tapahtuii koska hän yksinänsä oli rukoilemassa/ niin olit myös opetuslapset hänen kanssansa/ Kysyi hän heille sanoen/)

19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan, toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".

19 He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Elian, toiset taas, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös."

19. Mutta ha vastasivat ja sanoivat: Johannes Kastajan, ja muutamat Eliaan, muutamat taas jonkun vanhoista prophetaista nousseen ylös.

19. Kenengä sanowat Canssa minun olewan? he wastaisit ja sanoit: he sanowat Johannes Castajaxi ja muutamat Eliaxi muutamat taas jongun wanhoista Prophetaista ylösnosnexi.

19. Kenenge sanouat Canssa minun oleuan? He wastasit ia sanoit/ He sanouat/ Ettes olet se Johannes Castaia. Ja mwtomat Eliam. Mwtomat taas ioncun wanhoist Prophetaist ylesnosnuexi. (Kenenkä sanowat kansa minun olewan? He wastasit ja sanoit/ He sanowat/ ettäs olet se Johannes Kastaja. Ja muutamat Elian. Muutamat taas wanhoista prophetaista ylösnousseeksi.)

20 Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".

20 Hän sanoi heille: "Entä kenen te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi sanoen: "Sinä olet Jumalan Kristus."

20. Niin hän sanoi heille: kenenkäs te sanotte minun olevan? Vastasi Pietari ja sanoi: sinä olet Jumalan Kristus.

20. Nijn hän sanoi heille: Kenengästä te sanotta minun olewan? Wastais Simon Petari ja sanoi: sinä olet Jumalan Christus.

20. Nin sanoi hen heille/ Kenenge sis te sanotta minun oleuan? Wastasi Simon Petari ia sanoi/ Sine olet se JUMALAN CHRISTus. (Niin sanoi hän heille/ Kenenkä siis te sanotte minun olewan? Wastasi Simon Petari ja sanoi/ Sinä olet se JUMALAN KRISTUS.)

21 Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta

21 Varoittaen heitä Hän kielsi kenellekään puhumasta

21. Ja hän haastoi heitä, ja kielsi heidät kellekään sitä sanomasta.

21. Ja hän haasti heitä ja kielsi ettei heidän kellengän pitänyt sitä sanoman ja sanoi:

21. Ja hen haastoi heite ia kielsi ettei he kellengen pitenyt site sanoman/ ia sanoi/ (Ja hän haastoi heitä ja kielsi ettei he kellenkään pitänyt sitä sanoman/ ja sanoi/)

22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".

22 ja sanoi: "Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon ja joutua vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten hylkäämäksi ja tulla tapetuksi ja kolmantena päivänä Hänen pitää herätä eloon."

22. Ja sanoi: Ihmisen Pojan pitää paljo kärsimän, ja hyljättämän vanhimmita ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös.

22. Ihmisen Pojan tule paljo kärsiä ja hän ylöncadzotan wanhimmilda ja Pappein päämiehildä ja Kirjanoppenuilda ja tapetan ja colmandena päiwänä hän on ylösnousewa.

22. Inhimisen Poian tule palio kerssie/ ia ylencatzotta Wanhimilda ia Pappeden Pämiehilde ia Kirianoppenuilda ia tapettaman/ ia colmandena peiuene ylesnouseman. (Ihmisen Pojan tulee paljon kärsiä/ ja ylenkatsottaa wanhimmilta ja pappien päämiehiltä ja kirjanoppineilta ja tapettaman/ ja kolmantena päiwänä ylösnouseman.)

23 Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.

23 Niin Hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo jäljessäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä joka päivä ja seuratkoon minua.

23. Niin hän sanoi kaikille: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä joka päivä, ja seuratkaan minua.

23. NIjn hän sanoi caikille: joca minua tahto seurata hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins jocapäiwä ja seuratcan minua.

23. Nin sanoi hen caikille/ Joca minua tachto seurata hen kielken itzens ia ottacan Ristins iocapeiue ia seuratcahan minua. (Niin sanoi hän kaikille/ Joka minua tahtoo seurata hän kieltäkään itsensä ja ottakaan ristin joka päiwä ja seuratkaan minua.)

24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.

24 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän menettää sen, mutta joka menettää elämänsä minun vuokseni, hän pelastaa sen.

24. Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo, hänen pitää sen kadottaman; mutta joka henkensä kadottaa minun tähteni, hän pitää sen tallella.

24. Sillä joca hengens tähdellä pitä tahto hänen pitä sen cadottaman: mutta joca hengens cadotta minun tähteni se hänen pitä tallella.

24. Sille ioca Hengens tedhelle pite tachto/ henen pite sen cadottaman. Mutta ioca cadhotta Hengens minun techten/ se henen tedhelle pite. (Sillä joka henkensä tähdellä pitää tahtoo/ hänen pitää se kadottaman. Mutta joka kadottaa henkensä minun tähten/ se hänen tähdellä pitää.)

25 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?

25 Sillä mitä ihminen hyötyy, jos hän saa haltuunsa koko maailman, mutta tuhoaa itsensä tai joutuu turmioon?

25. Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja itsensä kadottais, eli vahinkoon saattais?

25. Mitä se hyödyttä ihmistä jos hän caiken mailman woitais ja idzens cadotais eli wahingon saattais?

25. Ja mite se hödhytte Inhimist ios hen caiken mailman woitais ia itzens cadhotta/ eli itzens wahingon saatta? (Ja mitä se hyödyttää ihmista jos hän kaiken maailman woittaisi ja itsensä kadottaa/ eli itsensä wahingon saattaa?)

26 Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.

26 Joka siis häpeää minua ja sanojani, sitä Ihmisen Poika häpeää tullessaan omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelten kirkkaudessa.

26. Sillä kuka ikänä minua häpee ja minun sanojani, sitä Ihmisen Pojan pitää häpeemän, kuin hän ole tuleva hänen ja Isän ja pyhäin enkelien kunniassa.

26. Mutta cuca ikänäns minua häpe ja minun sanojani sitä myös ihmisen Pojan pitä häpemän cosca hän on tulewa hänen ja hänen Isäns ja pyhäin Engelitten cunniasa.

26. Mutta cukaikenens minua häpie ia minun sanoiani/ Site mös Inhimisen Poian pite häpiemen/ coska hen on tuleua Henen/ ia hene' Isens ia pyhein Engelitte' Cu'niasa. (Mutta kuka ikänänsä minua häpeää ja minun sanojani/ Sitä myös Ihmisen Pojan pitää häpeämän/ koska hän tulewa hänen/ ja hänen Isänsä ja pyhäin enkeleitten kunniassa.)

27 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan."

27 Mutta totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa ennen kuin näkevät Jumalan valtakunnan.”

27. Mutta minä totisesti sanon teille: muutamat ovat, jotka tässä seisovat, jotka ei maista kuolemaa, siihen asti kuin he näkevät Jumalan valtakunnan.

27. Mutta minä totisesta sanon teille: muutamat täsä seisowat jotca ei maista cuolemata sijhenasti cuin he näkewät Jumalan waldacunnan.

27. Mutta mine sanon teille totisesta/ Ouat mwtomat tesse seisouaiset/ iotca ei colemata maista/ sihenasti ette he näkeuet JUMALAN waldakunnan. (Mutta minä sanon teille totisesti/ owat muutamat tässä seisowaiset/ jotka ei kuolemata maista/ siihen asti että he näkewät JUMALAN waltakunnan.)

28 Noin kahdeksan päivää sen jälkeen kuin hän oli tämän puhunut, hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

28 Noin kahdeksan päivää tämän puheen jälkeen tapahtui, että Hän otti mukaansa Pietarin ja Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.

28. Ja tapahtui kahdeksan päivän perästä näiden sanain jälkeen, että hän otti tykönsä Pietarin ja Johanneksen ja Jakobin, ja meni ylös vuorelle rukoilemaan.

28. JA tapahdui cahdexan päiwän perästä näiden sanain jälken että hän otti tygöns Petarin ja Johannexen ja Jacobuxen ja meni wuorelle rucoileman.

28. Ja se tapactui Cahdexan peiuen peräst/ neinen Sanain ielkin/ ette hen otti tygens Petarin ia Jacobusen ia Johannesen/ Ja ylesnousi woren päle rucoleman. (Ja se tapahtui kahdeksan päiwän perästä/ näiden sanain jälkeen/ että hän otti tykönsä Petarin ja Jakobuksen ja Johanneksen/ Ja ylösnousi wuoren päälle rukoilemaan.)

29 Ja hänen rukoillessaan hänen kasvojensa näkö muuttui, ja hänen vaatteensa tulivat säteilevän valkoisiksi.

29 Hänen rukoillessaan Hänen kasvojensa näkö muuttui ja Hänen vaatteensa olivat säteilevän valkeat.

29. Ja kuin hän rukoile, muuttui hänen kasvonsa ja hänen vaatteensa tulivat valkiaksi ja kiiltäväksi.

29. Ja cuin hän rucoili muutui hänen caswons ja hänen waattens tulit walkiaxi ja kijldäwäxi.

29. Ja quin hen rucoli/ mwthui henen caswons/ ia henen waattens tuli walkiaxi ia kijldeuexi. (Ja kuin hän rukoili/ muuttui hänen kaswonsa/ ja hänen waatteen tuli walkeaksi ja kiiltäwäksi.)

30 Ja katso, hänen kanssaan puhui kaksi miestä, ja ne olivat Mooses ja Elias.

30 Katso, Hänen kanssaan puhui kaksi miestä jotka olivat Mooses ja Elia.

30. Ja katso, kaksi miestä puhui hänen kanssansa, jotka olivat Moses ja Elias,

30. Ja cadzo caxi miestä puhui hänen cansans nimittäin Moses ja Elias

30. Ja catzo/ caxi Mieste puhuit henen cansans/ quin olit Moses ia Elias/ (Ja katso/ kaksi miestä puhuit hänen kanssansa/ kuin olit Moses ja Elias/)

31 He näkyivät kirkkaudessa ja puhuivat hänen poismenostansa, jonka hän oli saattava täytäntöön Jerusalemissa.

31 He näyttäytyivät kirkkaudessa ja puhuivat Hänen pois menostaan, jonka Hän oli toteuttava Jerusalemissa.

31. Jotka näkyivät kunniassa ja ja puhuivat hänen menostansa, jonka hän täyttävä oli Jerusalemissa.

31. Jotca ilmestyit kirckaudes ja puhuit hänen menostans jonga hän täyttäwä oli Jerusalemis. Mutta Petari ja jotca hänen cansans olit olit unesta rascautetut.

31. iotca ilmestuit Kircaudes/ ia puhuit henen Wloslectemisestens/ ionga hen teutteueinen oli Jerusalemis. Mutta Petari/ ia iotca henen cansans olit/ olit wnesta raskautetut. (jotka ilmestyit kirkkaudessa/ ja puhuit hänen uloslähtemisestänsä/ jonka hän täyttäwäinen oli Jerusalemissa. Mutta Petari/ ja jotka hänen kanssansa olit/ olit unesta raskautetut.)

32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssansa, olivat unen raskauttamia; mutta kun he siitä heräsivät, näkivät he hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen luonansa.

32 Mutta Pietari ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, olivat unen raskauttamia. Herättyään he näkivät Hänen kirkkautensa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat Hänen luonaan.

32. Mutta Pietari ja jotka hänen kanssansa olivat, olivat unesta raskautetut; mutta koska he heräsivät, näkivät he hänen kunniansa ja ne kaksi miestä, jotka seisoivat hänen tykönänsä.

32. Mutta cosca he heräisit näit he hänen kirckaudens ja ne caxi miestä hänen tykönäns seisowan.

32. Mutta coska he ylesheräisit/ neit he henen Kircaudhens/ ia ne caxi mieste henen tykenens seisouan. (Mutta koska he ylösheräisit/ näit he hänen kirkkautensa/ ja ne kaksi miestä hänen tykönänsä seisowan.)

33 Ja kun nämä olivat eroamassa hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi". Mutta hän ei tiennyt, mitä sanoi.

33 Kun nämä olivat eroamassa Hänestä, sanoi Pietari Jeesukselle: "Mestari, meidän on hyvä olla tässä. Tehkäämme kolme majaa, sinulle yksi ja Moosekselle yksi ja Elialle yksi." Eikä hän käsittänyt, mitä sanoi.

33. Ja tapahtui, kuin he läksivät hänen tyköänsä, sanoi Pietari Jesukselle: Mestari, hyvä on meidän tässä olla, tehkäämme tähän kolme majaa, sinulle yhden, Mosekselle yhden ja Eliaalle yhden; eikä tietänyt, mitä sanoi.

33. Ja tapahtui cosca he läxit hänen tyköns sanoi Petari Jesuxelle: Mestari hywä on meidän täsä olla tehkämme tähän colme maja sinulle yxi Mosexelle yxi ja Elialle yxi: mutta ei hän tiennyt mitä hän sanoi.

33. Ja se tapactui/ coska he poislexit henen tykeens/ sanoi Petari IesuSEN tyge/ Mestari/ hyue on meiden tesse olla/ Tehckem tähen colmet Maia/ Sinulle yxi Mosesel yxi ia Elial yxi. Ja ei hen tienyt mite hen sanoi. (Ja se tapahtui/ koska he poisläksit hänen tyköänsä/ sanoi Petari Jesuksen tykö/ Mestari/ hywä on meidän tässä olla/ Tehkäämme tähän kolmet majaa/ Sinulle yksi Mosekselle yksi ja Elialle yksi. Ja ei hän tiennyt mitä hän sanoi.)

34 Ja hänen tätä sanoessaan tuli pilvi ja peitti heidät varjoonsa; ja he peljästyivät joutuessaan pilveen.

34 Hänen näin puhuessaan tuli pilvi ja varjosi heidät, mutta he pelästyivät *näitten joutuessa* pilveen.

34. Ja hänen näitä puhuissansa, tuli pilvi ja varjosi ympäri heidät; mutta he peljästyivät, koska tulivat pilven sisälle.

34. Ja hänen puhuisans tuli pilwi ja ymbäriwarjois heidän ja he peljästyit cosca pilwi peitti heitä.

34. Ja henen neite puhuesans/ tuli pilui ia ymberiwariosi heiden. Ja he peliestyit coska pilui heijet peitti. (Ja hänen näitä puhuessansa/ tuli pilwi ja ympäri warjosi heidän. Ja he peljästyit koska pilwi heidän peitti.)

35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun Poikani, se valittu; kuulkaa häntä".

35 Ja pilvestä kuului ääni, joka sanoi: "Tämä on minun *rakas Poikani*, Häntä kuunnelkaa."

35. Ja ääni tuli pilvestä, sanoen: tämä on minun rakas Poikani, kuulkaat häntä.

35. Ja äni tuli pilwest sanoden: Tämä on minun racas Poican cuulcat händä.

35. Ja äni tuli Piluest sanoden/ TEME On Minun Racas Poican/ hende te cwlca. (Ja ääni tuli pilwestä sanoen/ Tämä on minun rakas Poikani/ häntä te kuulkaan.)

36 Ja äänen kuuluessa he huomasivat Jeesuksen olevan yksin. Ja he olivat siitä vaiti eivätkä niinä päivinä ilmoittaneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

36 Ja äänen kuuluessa Jeesuksen havaittiin olevan yksin. Ja he vaikenivat siitä eivätkä niinä päivinä kertoneet kenellekään mitään siitä, mitä olivat nähneet.

36. Ja kuin ääni parhaallansa kuului, löysivät he Jesuksen yksin. Ja he vaikenivat, eikä mitään kellenkään niinä päivinä jutelleet niistä, mitkä he nähneet olivat.

36. Ja cuin äni parhallans cuului äckäisit he Jesuxen yxinäns. Ja he waickenit eikä mitän kellengän nijnä päiwinä sanonet nijstä cuin he nähnet olit.

36. Ja quin äni paralans cwlui/ leusit he IesuSEN yxinens. Ja he waickenit ia eikelleken he miten sanoneet nijnä peiuin nijstä quin he nähnet olit. (Ja kuin ääni parhaallansa kuului/ löysit he Jesuksen yksinänsä. Ja he waikenit ja ei kellekään he mitään sanoneet niinä päiwinä niistä kuin he nähneet olit..)

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa häntä vastaan.

37 Kun he seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa Häntä vastaan.

37. Mutta tapahtui toisena päivänä, kuin he menivät alas vuorelta, kohtasi heitä paljo väkeä.

37. MUtta se tapahtui toisna päiwänä cosca he menit alas wuorelda cohtais heitä paljo wäke.

37. Mutta se tapactui toisna peiuen coska he Worelda alasastuit/ cohdasi heiden palio wäki. (Mutta se tapahtui toisena päiwänä koska he wuorelta alasastuit/ kohtasi heidän paljon wäkeä..)

38 Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen: "Opettaja, minä rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on minun ainokaiseni;

38 Katso, muuan mies huusi kansanjoukosta sanoen: "Opettaja, rukoilen sinua, katsahda poikani puoleen, sillä hän on ainokaiseni.

38. Ja katso, yksi mies huusi kansasta, sanoen: Mestari! minä rukoilen sinua, katso minun poikani puoleen; sillä hän on minulle ainokainen.

38. Ja cadzo yxi mies huusi Canssast sanoden: Mestari minä rucoilen sinua cadzo minun poicani puolen:

38. Ja catzo/ yxi Mies Canssast hwsi sanoden/ Mestari/ Mine rucolen sinua/ catzo minu' Poicani polen/ (Ja katso/ yksi mies kansasta huusi sanoen/ Mestari/ Minä rukoilen sinua/ katso minun poikani puoleen/)

39 ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se hänestä poistuu, runnellen häntä.

39 Ja katso, henki tarttuu häneen, ja yhtäkkiä hän huutaa, ja se kouristaa häntä niin, että vaahto lähtee ja vaivoin se poistuu hänestä runnellen häntä.

39. Ja katso, henki ottaa hänen, ja hän huutaa kohta, ja se repii häntä, niin että hän vaahtuu, ja se luopuu tuskalla hänestä, kuin hän häntä runtelee.

39. Sillä hän on minulle ainocainen cadzo hengi otta hänen ja hän huuta cohta ja hän repi händä nijn että hän wahtu ja hän luopu tuscalla hänest cosca hän händä on repinyt.

39. sille hen on minun ainocainen/ Catzo/ se Hengi kijniotta henen/ ia cocta hen hwta/ ia hen repi henen/ nin ette hen wachtupi/ ia tuskal hen lopu henest quin hen henen repinyt on. (sillä hän on minun ainokainen/ Katso/ se henki kiinni ottaa hänen/ ja kohta hän huutaa/ ja hän repii hänen/ niin että hän waahtoaapi/ ja tuskalla hän luopuu hänestä kuin hän hänen repinyt on.)

40 Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he eivät voineet."

40 Pyysin opetuslapsiasi, että he ajaisivat sen ulos, mutta he eivät voineet."

40. Ja minä rukoilin sinun opetuslapsias häntä ajamaan ulos, mutta ei he voineet.

40. Ja minä rucoilin sinun Opetuslapsias händä ulosajaman mutta ei he woinet.

40. Ja mine rucolin sinun Opetuslapsias hende vlosaiaman/ ia eiuet woinet. (Ja minä rukoilin sinun opetuslapsiasi häntä ulos ajamaan/ ja eiwät woineet.)

41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."

41 Jeesus vastasi ja sanoi: "Voi epäuskoista ja nurjaa sukupolvea! Kuinka kauan minun täytyy olla luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne."

41. Niin Jesus vastasi ja sanoi: oi uskomatoin ja nurja sukukunta! kuinka kauvan minun pitää teidän tykönänne oleman ja teitä kärsimän? Tuo poikas tänne.

41. Nijn Jesus wastais ja sanoi: O uscomatoin ja häjy sucucunda cuinga cauwan minun pitä teidän tykönän oleman ja teitä kärsimän? tuo poicas tänne.

41. Nin wastasi IesuS ia sanoi/ O vskomatoin ia heiju Sucukunda quincauuan minun pite teiden tykenen oleman ia kersimen teite? Johdata sinun Poicas tenne. (Niin wastasi Jesus ja sanoi/ Oi uskomatoin ja häijy sukukunta niin kauan minun pitää teidän tykönän oleman ja kärsimän teitä? Johdata sinun poikasi tänne.)

42 Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.

42 Vielä hänen tullessaankin riivaaja paiskasi hänet maahan ja kouristi häntä. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isälleen.

42. Ja kuin hän vielä tulossa oli, repeli häntä perkele ja muserteli; mutta Jesus nuhteli rietasta henkeä, ja paransi pojan, ja antoi hänen jälleen isällensä.

42. Ja cosca hän wielä menos oli repeli händä Perkele ja muserteli: mutta Jesus nuhteli sitä riettaista henge ja paransi pojan ja andoi hänen jällens Isällens.

42. Ja coska hen wiele menolla oli/ repeli hende Perkele ia muserteli. Mutta IesuS nuchteli site rietaist Henge/ ia paransi Piltin/ ia andoi henen iellens Isellens. (Ja koska hän wielä menolla oli/ repeili häntä perkele ja muserteli. Mutta Jesus nuhteli sitä rietteista henkeä/ ja paransi piltin/ ja antoi hänen jällens isällensä.)

43 Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

43 ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta. Mutta kaikkien ihmetellessä kaikkea, mitä Jeesus teki, Hän sanoi opetuslapsilleen:

43. Niin he kaikki hämmästyivät Jumalan kunniallista voimaa. Mutta koska kaikki ihmettelivät kaikkia niitä, mitä Jesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

43. Ja he caicki hämmästyit Jumalan cunnia.

43. Ja he hämmestuit caiki JUMALAN Cunnian ylitze. (Ja he hämmästyit kaikki JUMALAN kunnian ylitse.)

44 Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin.

44 ”Ottakaa korviinne nämä sanat, sillä Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin."

44. Pankaat te nämät puheet korviinne; sillä tuleva on, että Ihmisen Poika annetaan ylön ihmisten käsiin.

44. COsca he caicki ihmettelit caickia nijtä cuin hän teki sanoi hän Opetuslapsillens: pangat nämät puhet corwijn: sillä tulewa on että ihmisen Poita ylönannetan ihmisten käsijn.

44. Coska he nyt caiki imehtelit/ caikia nijte mite hen teki/ sanoi hen henen Opetuslapsillens/ Pangat nemet Puhet teiden Coruijn/ Sille ette tuleua on Inhimisen Poica ylenanneta' Inhimisten käsijn. (Koska he nyt kaikki ihmettelit/ kaikkia niitä mitä hän teki/ sanoi hän hänen opetuslapsillensa/ Pankaat nämät puheet teidän korwiin/ Sillä että tulewa on Ihmisen Poika ylenannettaa ihmisten käsiin.)

45 Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli.

45 He eivät kuitenkaan käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä salassa, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he arkailivat kysyä Häneltä sen puheen johdosta.

45. Mutta ei he ymmärtäneet sitä sanaa, ja se oli heiltä peitetty, niin ettei he sitä ymmärtäneet; ja he pelkäsivät kysyä sitä sanaa häneltä.

45. Mutta ei he ymmärtänet sitä sana ja se oli heildä peitetty ettei he sitä ymmärtänet: ja he pelkäisit kysyä sitä sana häneldä.

45. Mutta eiuet he ymmertenet site Sana/ ia se oli heilde peitetty/ ettei he site ymmertenet. Ja he pelkesit kysyue henelde site Sana. (Mutta eiwät he ymmärtäneet sitä sanaa/ ja se oli heiltä peitetty/ ettei he sitä ymmärtäneet. Ja he pelkäsit kysyä häneltä sitä sanaa.)

46 Ja heidän mieleensä tuli ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.

46 Heissä heräsi ajatus, kuka heistä mahtoi olla suurin.

46. Niin tuli myös kamppaus heidän keskenänsä, kuka heistä suurin olis.

46. NIjn tuli myös kysymys heidän keskenäns cuca heistä suurin olis.

46. Nin tuli mös aijatus heiden keskenens/ Cuca heiste swrin olis. (Niin tuli myös ajatus heidän keskenänsä/ Kuka heistä suurin olisi.)

47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti sen viereensä

47 Mutta kun Jeesus tiesi heidän sydämensä ajatuksen, Hän otti pienokaisen ja asetti hänet viereensä

47. Kuin Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen, otti hän lapsen ja asetti tykönsä,

47. Cosca sijs Jesus näki heidän sydämens ajatuxen otti hän lapsen ja asetti tygöns ja sanoi heille:

47. Coska sis IesuS näki heiden sydhemens aijatuxen/ otti hen Lapsen/ ia asetti sen tygens/ ia sanoi heille/ (Koska siis Jesus näki heidän sydämensä ajatuksen/ otti hän lapsen/ ja asetti sen tykönsä/ ja sanoi heille/)

48 ja sanoi heille: "Joka ottaa tykönsä tämän lapsen minun nimeeni, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa tykönsä minut, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, se on suuri."

48 ja sanoi heille: "Joka ottaa luokseen tämän pienokaisen minun nimeeni, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen Hänet, joka on minut lähettänyt. Sillä joka teistä kaikista on pienin, hän on (oleva) suuri."

48. Ja sanoi heille: kuka ikänä tämän poikaisen ottaa vastaan minun nimeeni, hän ottaa vastaan minun; ja kuka ikänä minun ottaa vastaan, hän ottaa vastaan sen, joka minun lähetti. Sillä joka vähin on teidän keskenänne, se pitää oleman suurin.

48. Cuca ikänäns tämän poicaisen otta wastan minun nimeeni hän wastan otta minun. Ja cuca ikänäns minun otta hän otta sen joca minun lähetti. Sillä joca wähin on teidän keskenän hän tule suurimmaxi.

48. Cucaikenens täte Pilti wastanrupe minu' Nimeni tedhen/ hen minua wastanrupe. Ja cucaikenens minua wastanrupe/ hen wastan rupe site ioca minun lehetti. Sille ioca wähin on teiden keskenen/ hen tulepi swrimaxi. (Kuka ikänänsä tätä pilttiä wastaan rupeaa minun nimeni tähden/ hän minun wastaan rupeaa. Ja kuka ikänäns minua wastaan rupeaa/ hän wastaan rupeaa sitä joka minun lähetti. Sillä joka wähin on teidän keskenän/ hän tuleepi suurimmaksi.)

49 Silloin Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, me näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja me kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meidän mukanamme".

49 Johannes rupesi puhumaan ja sanoi: "Mestari, näimme erään miehen sinun nimessäsi ajavan ulos riivaajia, ja kielsimme häntä, koska hän ei seuraa meitä."

49. Niin Johannes vastasi ja sanoi: Mestari! me näimme yhden sinun nimes kautta perkeleitä ajavan ulos, ja me kielsimme häntä; sillä ei hän seuraa meitä.

49. NIjn Johannes wastais ja sanoi: Mestari me näimme yhden sinun nimes cautta Perkeleitä ulosajawan ja me kielsimme händä sillä ei hän seura meitä.

49. Nin wastasi Johannes/ ia sanoi/ Mestari/ Me neim yhden sinun Nimes cautta Perkelet vlosaiauan/ ia me kielsime he'de/ sille ettei hen seura meiden cansam. (Niin wastasi Johannes/ ja sanoi/ Mestari/ Me näimme yhden sinun nimesi kautta perkeleet ulos ajawan/ ja me kielsimme häntä/ sillä ettei hän seuraa meidän kanssamme)

50 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö; sillä joka ei ole teitä vastaan, se on teidän puolellanne".

50 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Älkää kieltäkö, sillä joka ei ole *meitä vastaan, on puolellamme*."

50. Ja Jesus sanoi hänelle: älkäät kieltäkö; sillä joka ei ole meitä vastaan, hän on meidän puolestamme.

50. Jesus sanoi hänelle: älkät kieldäkö: sillä joca ei ole meitä wastan hän on meidän cansam.

50. Ia sanoi IesuS henen tygens/ Elkette kielkö/ Sille ioca ei ole meiden wastan/ hen on meiden cansam. (Ja sanoi Jesus hänen tykönsä/ Älkäätte kieltäkö/ Sillä joka ei ole meidän wastaan/ hän on meidän kanssam.)

51 Ja kun hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, käänsi hän kasvonsa Jerusalemia kohti, vaeltaaksensa sinne.

51 Kun Hänen ylösottamisensa aika oli täyttymässä, tapahtui, että Hän *päätti mennä* Jerusalemiin.

51. Mutta tapahtui, kuin aika täytetty oli, että hän piti täältä otettaman ylös, käänsi hän kasvonsa menemään Jerusalemin puoleen,

51. JA tapahtui cosca aica täytetty oli että hänen piti tääldä otettaman käänsi hän caswons menemän Jerusalemin puolen.

51. IA se tapactui/ Coska aica teutetty oli/ ette henen piti tälde otettaman/ kiensi hen cochta Caswons menemen Jerusalemin polen. (Ja se tapahtui/ Koska aika täytetty oli/ että hänen piti tältä otettaman/ kielsi hän kohta kaswonsa menemän Jerusalemin puoleen.)

52 Ja hän lähetti edellänsä sanansaattajia; ja he lähtivät matkalle ja menivät erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen hänelle majaa.

52 Ja Hän lähetti edellään sanansaattajia. Mentyään he tulivat erääseen samarialaisten kylään valmistaakseen Hänelle sijaa.

52. Ja lähetti sanansaattajat edellänsä, ja he menivät yhteen Samarialaisten kylään, majaa hänelle valmistamaan.

52. Ja lähetti sanansaattajat edelläns ja he menit yhten Samaritanein Caupungijn maja hänelle walmistaman.

52. Ja lehetti Sanancandaijat edhellens/ Ja he menit ychten Samaritanein Caupungin/ henelle Maia walmistaman. (Ja lähetti sanankantajat edellänsä/ Ja he menit yhteen samaritanein kaupunkiin/ hänelle majaa walmistaman.)

53 Mutta siellä ei otettu häntä vastaan, koska hän oli vaeltamassa kohti Jerusalemia.

53 Mutta Häntä ei otettu vastaan, koska Hän oli menossa Jerusalemiin.

53. Ja ei ne häntä ottaneet vastaan, että hänen kasvonsa oli käännetty menemään Jerusalemia päin.

53. Ja ei ne händä ottanet wastan että hänen caswons oli käätty menemän Jerusalemita päin.

53. Ja eiuet he hende wastanruueneet/ senteden ette henen caswons oli kietty menemen Jerusalemin pein. (Ja eiwät he häntä wastaan ruwenneet/ sen tähden että hänen kaswonsa oli käännetty menemän Jerusalemiin päin.)

54 Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: "Herra, tahdotko, niin sanomme, että tuli taivaasta tulkoon alas ja hävittäköön heidät?" (Niinkuin Eliaskin teki.)

54 Nähdessään tämän Hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes sanoivat: "Herra, tahdotko, että käskemme tulen langeta alas taivaasta ja hävittää heidät (niin kuin Eliakin teki)?"

54. Mutta kuin hänen opetuslapsensa Jakob ja Johannes sen näkivät, sanoivat he: Herra, tahdotkos, niin me sanomme, että tuli tulee taivaasta ja kadottaa heidät, niinkuin Eliaskin teki?

54. Cosca hänen Opetuslapsens Jacobus ja Johannes sen näit sanoit he: HERra tahdotcos nijn me sanomma että tuli tule Taiwast ja cadotta heidän nijncuin Eliaskin teki?

54. Quin nyt henen Opetuslapsens Jacobus ia Johannes sen neit/ sanoit he/ HERRA tahdocos/ nin me sanoma ette Tulen pite Taiuahast alastulema' ia cadhottama' heidet ninquin Eliaski teki? (Kuin nyt hänen opetuslapsensa Jakobus ja Johannes sen näit/ sanoit he/ HERRA tahdotkos/ niin me sanomme että tulen pitää taiwaasta alastuleman ja kadottamaan heidät niinkuin Eliaskin teki?)

55 Mutta hän kääntyi ja nuhteli heitä (ja sanoi: "Ette tiedä, minkä hengen omat olette".

56 Mutta Hän kääntyi ja nuhteli heitä (sanoen: "Ette tiedä minkä hengen omat olette."

55. Mutta Jesus kääsi itsensä ja nuhteli heitä, sanoen: ette tiedä, minkäkaltaisen hengen te olette.

55. Mutta Jesus käänsi hänens ja nuhteli heitä sanoden: ettäkö te tiedä kenengä hengen pojat te oletta?

55. Mutta IesuS kiensi henens Ja nuchteli heite sanoden/ Ettekö te tiedä kene'ge Henge' Poiat te oletta? (Mutta Jesus käänsi hänensä. Ja nuhtelit heitä sanoen/ Ettekö te tiedä kenenkä hengen pojat te olette?)

56 "Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut ihmisten sieluja hukuttamaan, vaan pelastamaan"). Ja he vaelsivat toiseen kylään.

56 Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut ihmisten sieluja tuhoamaan, vaan pelastamaan.") Ja he vaelsivat toiseen kylään."

56. Sillä Ihmisen Poika ei ole tullut kadottamaan ihmisten sieluja, mutta vapahtamaan. Ja he menivät toiseen kylään.

56. Sillä Ihmisen Poica ei ole tullut cadottaman ihmisten sieluja mutta wapahtaman.

56. Sille ette Inhimise' Poica ei ole tullut cadhottaman Inhimiste' Sieluia/ mutta wapattaman. (Sillä että Ihmisen Poika ei ole tullut kadottamaan ihmisten sieluja/ mutta wapahtamaan.)

57 Ja heidän tietä vaeltaessaan eräs mies sanoi Hänelle: ” Minä seuraan sinua, mihin ikinä menet".

57 Heidän tietä kulkiessaan muuan mies sanoi Hänelle: ”(Herra,) seuraan sinua mihin tahansa menet.

57. Ja tapahtui heidän vaeltaissansa, että yksi tiellä sanoi: minä seuraan sinua, kuhunkas ikänä menet, Herra.

57. JA he menit toiseen kylään. Ja tapahtui heidän tiellä waeldaisans että yxi sanoi: minä seuran sinua cunga ikänäns sinä menet.

57. Ja he menit toisehe' Kylehe'. Ja se tapactui/ quin he tielle waelsit ette yxi henelle sanoi/ Mine seuran sinua cungas ikenens menet. (Ja he menit toiseen kylään. Ja se tapahtui/ kuin hän tiellä waelsit että yks hänelle sanoi/ Minä seuraan sinua kuhunkas ikänänsä menet.)

58 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin hän päänsä kallistaisi".

58 Jeesus sanoi hänelle: "Ketuilla on luolat ja taivaan linnuilla pesät, mutta Ihmisen Pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi."

58. Ja Jesus sanoi hänelle: ketuilla ovat luolat ja taivaan linnuilla pesät; mutta ei ihmisen Pojalla ole, kuhunka hän päänsä kallistaa.

58. Ja Jesus sanoi hänelle: ketuilla owat luolat ja Taiwan linnuilla pesät mutta ei ihmisen Pojalla ole cuhunga hän pääns cumarta.

58. Ja sanoi henelle IesuS/ Ketuilla lolat ouat ia Taiuahisilla Linnuilla peset/ mutta Inhimisen Poialla ei ole cuhunga hen päens cumarta. (Ja sanoi hänelle Jesus/ Ketuilla on luolat ja taiwahisilla linnuilla pesät/ mutta Ihmisen Pojalla ei ole kuhunka hän päänsä kumartaa.)

59 Toiselle hän sanoi: "Seuraa minua". Mutta tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin käydä hautaamassa isäni".

59 Toiselle Hän sanoi "Seuraa minua." Niin tämä sanoi: "Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isäni."

59. Mutta hän sanoi toiselle: seuraa minua! niin se sanoi: Herra, salli minun ensin mennä hautaamaan isääni.

59. JA hän sanoi toiselle: seura minua: se sanoi: HERra salli minun ennen mennä hautaman Isäni.

59. Ja hen sanoi yhdele toisele/ Seura minua. Nin hen sanoi/ HERRA/ salli minua enne' menemen ia hautamaha' minun Iseni. (Ja hän sanoi yhdelle toiselle/ Seuraa minua. Niin hän sanoi/ HERRA/ salli minua ennen menemään ja hautaamaan minun isäni.)

60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa".

60 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Anna kuolleitten haudata kuolleensa, mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa."

60. Niin Jesus sanoi hänelle: anna kuolleet haudata kuolleitansa; mutta mene sinä ja julista Jumalan valtakuntaa.

60. Nijn Jesus sanoi hänelle: salli cuollet haudata cuolleitans mutta mene sinä ja julista Jumalan waldacunda.

60. Nin sanoi henelle IesuS/ Salli ette coolluet hautauat heiden coolluitans/ mutta sine mene ia iulghista JUMALAN waldakunda. (Niin sanoi hänelle Jesus/ Salli että kuoleet hautaawat heidän kuolleitansa/ mutta sinä mene ja julkista JUMALAN waltakuntaa.)

61 Vielä eräs toinen sanoi: "Minä tahdon seurata sinua, Herra; mutta salli minun ensin käydä ottamassa jäähyväiset kotiväeltäni".

61 Vielä toinen sanoi: "Herra, seuraan sinua, mutta salli minun ensin sanoa jäähyväiset kotonani oleville."

61. Ja toinen myös sanoi: Herra, minä seuraan sinua, mutta salli minun ensin mennä hyvästi jättämään niitä, jotka kotonani ovat.

61. JA toinen sanoi: HERra minä seuran sinua mutta salli minun ennen mennä terweyxiä luoman nijlle jotca cotonani owat.

61. Ja toinen sanoi/ HERRA/ mine seuran sinua/ Mutta salli minua ennen terueysi looman nijlle iotca minun Cotonani ouat. (Ja toinen sanoi/ HERRA/ minä seuraan sinua/ Mutta salli minua ennen terweisiä luoman niille jotka minun kotonani owat.)

62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka laskee kätensä auraan ja katsoo taaksensa, ole sovelias Jumalan valtakuntaan".

62 Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei kukaan, joka on laskenut kätensä auraan ja katsoo takana oleviin, ole sovelias Jumalan valtakuntaan."

62. Mutta Jesus sanoi hänelle: kuka ikänä kätensä auraan laskee ja taaksensa katsoo, ei se ole sovelias Jumalan valtakuntaan.

62. Jesus sanoi hänelle: cuca ikänäns kätens Auraan laske ja tacans cadzo ei se ole soweljas Jumalan waldacundan.

62. Sanoi henelle IesuS/ Cucaikenens kätens Auran laske ia taghans catzo/ ei ole se souelias JUMALAN weldakundan. (Sanoi hänelle Jesus/ Kuka ikänäns kätens auraan laskee ja taaksensa katsoo/ ei ole se sowelias JUMALAN waltakuntaan.)