1 luku

Johannes toivottaa Gaiukselle menestystä 1, 2, iloitsee hänen vaelluksestaan totuudessa ja uskollisuudestaan veljiä, jopa vieraitakin kohtaan 3 – 8, valittaa Diotrefeen juonittelua 9, 10, kehoittaa tekemään sitä, mikä hyvää on, ja antaa hyvän todistuksen Demetriuksesta 11, 12 Lopputoivotus ja tervehdykset 13 – 15.

1 Vanhin rakkaalle Gaiukselle, jota minä totuudessa rakastan.

1 Vanhin rakkaalle Gaiukselle, jota minä totuudessa rakastan.

1. Vanhin rakkaalle Gajukselle, jota minä totuudessa rakastan.

1. SE wanhin rackalle Gajuxelle jota minä totuudes racastan.

1. 3 Joh SE Wanhin/ rackalle Gaiolle/ iota mine Totudhesa racastan. (Se wanhin/ rakkaalle Gaiolle/ jota minä totuudessa rakastan.)

2 Rakkaani, minä toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niinkuin sielusikin menestyy.

2 Rakkaani, toivotan sinulle, että kaikessa menestyt ja pysyt terveenä, niin kuin sielusi menestyy.

2. Minun rakkaani! ylitse kaikkein minä toivotan, ettäs menestyisit ja terveenä olisit, niinkuin sinun sielus menestyy.

2. Minun rackani minä toiwotan ettäs caikisa menestyisit ja terwenä olisit nijncuin sinun sieluskin menesty.

2. Minun rackani/ mine toiuotan caikisa cappaleisa/ ette sinulle hyuesti käuisit/ ia sine teruenne olisit/ ninquin sinu' Sielus hyuestikieupi. (Minun rakkaani/ minä toiwotan kaikissa kappaleissa/ että sinulle hywästi käwisit/ ja sinä terweenä olisit/ niinkuin sinun sielusi hywästi käypi.)

3 Minua ilahutti suuresti, kun veljet tulivat ja antoivat todistuksen sinun totuudestasi, niinkuin sinä totuudessa vaellatkin.

3 Minua ilahutti näet suuresti, kun veljet tulivat ja antoivat todistuksen totuudestasi, niin kuin sinä totuudessa vaellat.

3. Sillä minä ihastuin suuresti, kuin veljet tulivat ja todistivat sinun totuudestas, niinkuin sinä totuudessa vaellat.

3. Mutta minä ihastuin suurest cosca weljet tulit ja todistit sinun totuudestas nijncuin sinä totudesa waellat.

3. Mutta mine sangen jhastuin coska weliet tulit/ ia todistit sinun Totudhestas/ ninquin sine Totudhesa waellat. (Mutta minä sangen ihastuin, koska weljet tuliwat/ ja todistit sinun totuudestasi/ niinkuin sinä totuudessa waellat.)

4 Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni vaeltavan totuudessa.

4 Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että kuulen lasteni vaeltavan totuudessa.

4. Ei minulla ole suurempaa iloa kuin se, että minä kuulen lapseni totuudessa vaeltavan.

4. Ei minulla ole suurembata iloa cuin se että minä cuulen minun lapseni totuudesa waeldawan.

4. Ei ole minulle site swrembata iloa/ quin se ette mine cwlen minun Lapseni Totudhesa waeldauat. (Ei ole minulle siitä suurempaa iloa/ kuin se että minä kuulen minun lapseni totuudessa waeltawat.)

5 Rakkaani, sinä toimit uskollisesti kaikessa, mitä teet veljien, vieläpä vieraittenkin hyväksi.

5 Rakkaani, sinä toimit uskollisesti kaikessa, mitä olet tehnyt veljien ja* vieraitten hyväksi.

5. Minun rakkaani! sinä teet uskollisesti, mitäs veljille ja vieraille teet,

5. Minun rackamban sinä teet uscollisest mitkäs weljille ja wieraille teet/

5. Minun rackaimban/ wskolisesta sine teet mitkes teet welieille/ ia weraille (Minun rakkaimpain/ uskollisesti, sinä teet mitkäs teet weljille/ ja wieraille.)

6 He ovat seurakunnan edessä antaneet todistuksen sinun rakkaudestasi; ja sinä teet hyvin, kun autat heitä eteenpäin heidän matkallaan, niinkuin Jumalan edessä arvollista on.

6 He ovat seurakunnan edessä antaneet todistuksen rakkaudestasi. Teet hyvin auttaessasi heitä eteenpäin Jumalan arvon mukaisesti.

6. Jotka myös sinun rakkaudestas seurakunnan edessä todistaneet ovat. Ja sinä teet hyvin, ettäs heidät kauniisti lähettänyt olet, Jumalan edessä.

6. Jotca myös sinun rackaudestas Seuracunnan edes todistanet owat. Ja sinä olet hywin tehnyt ettäs heidän caunist lähettänyt olet Jumalan puolesta:

6. iotca sinu' rackaudestas todistanuet ouat Seuracunnan edhesä. Ja sine olet hyuesti tehnyt/ ettes heite matca' saatanut olet keluolisest Jumalan eten/ (jotka sinun rakkaudestasi todistaneet owat seurakunnan edessä. Ja sinä olet hywästi tehnyt/ ettäs heitä matkaan saattanut olet kelwollisesti Jumalan eteen.)

7 Sillä hänen nimensä tähden he ovat matkalle lähteneet eivätkä ota pakanoilta mitään.

7 Sillä 'Hänen nimensä* vuoksi he ovat lähteneet matkaan eivätkä ota pakanoilta mitään.

7. Sillä hänen nimensä tähden he ovat lähteneet, ja ei ole pakanoilta mitään ottaneet.

7. Sillä hänen nimens tähden he owat lähtenet ja ei ole Pacanoilda mitän ottanet.

7. Sille ette henen Nimens tehdhen he ouat wloslectenyet/ ia ei ole Pacanoilda miten ottaneet. (Sillä että hänen nimensä tähden he owat ulos lähteneet/ ja ei ole pakanoilta mitään ottaneet.)

8 Me olemme siis velvolliset ottamaan semmoisia vastaan, auttaaksemme yhdessä totuutta eteenpäin.

8 Olemme sen vuoksi velvolliset ottamaan vastaan sellaisia, jotta olisimme työtovereja totuuden hyväksi.

8. Niin meidän pitää senkaltaisia korjaaman, että me totuuden apulaiset olisimme.

8. Nijn meidän pitä sencaltaisia corjaman että me totuden apulaiset olisimma.

8. Nin meiden sijs pite sencaltaista coriama'/ senpäle/ ette me sen Totudhen awuliset olisima. (Niin meidän siis pitää senkaltaista korjaaman/ senpäälle/ että me sen totuuden awulliset olisimme.)

9 Minä kirjoitin seurakunnalle; mutta Diotrefes, joka haluaa olla ensimmäinen heidän joukossaan, ei ota meitä vastaan.

9 Kirjoitin seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka haluaa olla ensimmäinen heistä, ei ota meitä vastaan.

9. Minä kirjoitin seurakunnalle; mutta Diotrephes, joka heidän seassansa tahtoo jalo olla, ei ota meitä vastaan.

9. MInä kirjoitin Seuracunnalle mutta Diotrephes joca heidän seasans tahto jalo olla ei corja meitä.

9. Mine kirioitin Seuracunnalle/ mutta Diotrephes/ ioca heiden keskenens tacto Jalona pidhette/ ei meite coria. (Minä kirjoitin seurakunnalle/ mutta Diotrephes/ joka heidän keskenänsä tahtoo jalona pidettää/ ei meitä korjaa.)

10 Sentähden minä, jos tulen, muistutan hänen teoistansa, mitä hän tekee, kun pahoilla sanoilla meistä juoruaa; ja vielä siihenkään tyytymättä, hän ei itse ota veljiä vastaan, vaan estää niitäkin, jotka tahtovat sen tehdä, ja ajaa heidät pois seurakunnasta.

10 Sen vuoksi, jos tulen, muistutan hänen teoistaan, joita hän tekee, kun pahoin sanoin panettelee meitä. Tähänkään tyytymättä hän ei itse ota vastaan veljiä, vaan estää niitä, jotka haluavat niin tehdä ja heittää heidät ulos seurakunnasta.

10. Sentähden, jos minä tulen, niin minä tahdon ilmoittaa hänen työnsä, joita hän tekee, joka pullikoitsee meitä vastaan pahoilla sanoilla, ja ei niihinkään pysäänny, ja ei hän itse veljiä korjaa, estää myös muita, jotka niitä korjata tahtovat, ja ajaa heitä pois seurakunnasta.

10. Sentähden jos minä tulen nijn minä tahdon ilmoitta hänen työns cuin hän teke joca pullicoidze meitä wastan pahoilla sanoilla ja ei nijhingän pysänny. Ei hän idze weljiä corja estä myös muita jotca nijtä corjata tahtowat ja aja heitä pois Seuracunnasta.

10. Senteden ios Mine tulen/ nin mine tahdhon ilmoita henen töönsä iotca hen tekepi/ ia kakotta meite wastan pahoilla sanoilla/ ia ei nihingen tydhy. Eipe hen itze Welieiä coria/ Mutta mös kieltepi nijte iotca tactouat coriata/ Ja Seuracunnasta heite wlossöxe. (Sentähden jos minä tulen/ niin minä tahdon ilmoittaa hänen työnsä, jotka hän tekeepi/ ja kakottaa (pullikoitsee) meitä wastaan pahoilla sanoilla/ ja ei niihinkään tyydy. Eipä hän itse weljiä korjaa/ Mutta myös kieltääpi niitä jotka tahtowat korjata/ Ja seurakunnasta heitä ulos syöksee)

11 Rakkaani, älä seuraa pahaa, vaan hyvää. Joka hyvin tekee, se on Jumalasta; joka pahoin tekee, se ei ole Jumalaa nähnyt.

11 Rakkaani, älä seuraa pahaa, vaan hyvää. Joka hyvää harjoittaa, on Jumalan oma. Joka pahaa harjoittaa, ei ole Jumalaa nähnyt

11. Minun rakkaani, älä seuraa pahaa, vaan hyvää: joka hyvin tekee, se on Jumalasta; mutta joka pahoin tekee, ei se ole nähnyt Jumalaa.

11. Minun rackan älä seura paha waan hywä ja joca hywin teke se on Jumalasta: mutta joca paha teke ei hän näe Jumalata.

11. Minun Rackahan/ ele tauoita site quin paha on/ waan site hyue. Joca hyuesti tekepi/ se o'bi Jumalasta/ Mutta ioca pahasti tekepi/ ei hen näe Jumalata. (Minun rakkaani/ älä tawoita sitä kuin paha on/ waan sitä hywää. Joka hywästi tekeepi/ se ompi Jumalasta/ Mutta joka pahasti tekeepi/ ei hän näe Jumalaa.)

12 Demetrius on kaikilta, jopa itse totuudeltakin, saanut hyvän todistuksen; ja mekin todistamme hänestä samaa, ja sinä tiedät, että meidän todistuksemme on tosi.

12 Demetrius on kaikilta, jopa itse totuudelta saanut hyvän todistuksen, ja mekin todistamme, ja tiedätte, että todistuksemme on tosi.

12. Demetriuksella on jokaiselta todistus, ja itse totuudesta. Ja me myös todistamme, ja te tiedätte, että meidän todistuksemme on tosi.

12. DEmetriuxella on jocaidzelda todistus ja idze totudesta: Ja me myös todistamme ja te tiedätte että meidän todistuxem on tosi.

12. Demetriusella ombi iocaitzesta todhistus/ ia itze Totudhesta/ ia me mös todhistamma/ ia te tiedhette ette meiden Todhistoxen ombi tosi. (Demetriuksella ompi jokaisesta todistus/ ja itse totuudesta/ ja me myös todistamme/ ja te tiedätte että meidän todistus ompi tosi.)

13 Minulla olisi paljon kirjoittamista sinulle, mutta en tahdo kirjoittaa sinulle musteella ja kynällä,

13 Minulla olisi paljon kirjoittamista [sinulle], mutta en halua kirjoittaa sinulle musteella ja kynällä,

13. Minulla olis paljo sinun tykös kirjoittamista, vaan en minä tahtonut läkillä ja kynällä kirjoittaa.

13. Minulla olis paljo sinun tygös kirjoittamist waan en minä tahtonut pläkillä ja kynällä kirjoitta.

13. Palio olis minulla kirioitamista/ Waan em mine tahdho plekille ia kynälle kiroita sinulle. (Paljon olisi minulla kirjoittamista/ Waan en minä tahdo plekillä ja kynälle kirjoittaa sinulle.)

14 sillä minä toivon pian näkeväni sinut, ja silloin saamme suullisesti puhella.

14 vaan toivon pian näkeväni sinut, ja silloin puhumme suullisesti.

14. Mutta minä toivon sinun pian näkeväni, ja läsnä ollessani me saamme toinen toistamme puhutella.

14. Mutta minä toiwon sinun pian näkewäni ja läsnä olduani me saamme toinen toistam puhutella.

14. Mutta mine toiuon sinun pian näkeueni/ ia tykön oleuaiset sama keskenen puhutella. (Mutta minä toiwon sinun pian näkewäni/ ja tykön olewaiset sama keskenän puhutella.)

15 Rauha sinulle! Ystävät tervehtivät sinua. Tervehdys ystäville, kullekin erikseen.

15 Rauha sinulle! Ystävät tervehtivät sinua. Tervehdi ystäviä nimeltä.

(H1:15) Rauha olkoon sinulle! Ystävät tervehtivät sinua. Tervehdi ystäviä, kutakin nimeltänsä.

15. Rauha olcon sinun cansas. Ystäwät terwettäwät sinua. Terwetä ystäwitä cutakin nimeldäns.

15. Rauha olcohon sinun cansas. Ysteuet sinua teruetteuet. Teruetä ysteuite cutain nimele's. (Rauha olkohon sinun kanssasi. Ystäwät sinua terwehtäwät. Terwehdä ystäwiä kutain nimellänsä.)