1 luku

Paavali toivottaa Rooman kristityille armoa ja rauhaa 1 – 7 ja ilmaisee halunsa tulla heidän tykönsä 8 – 15 Evankeliumin kautta tulevat vanhurskaiksi ja pelastuvat ne, jotka uskovat 16, 17 Kun pakanat eivät kunnioittaneet Jumalaa, vaikka hänet tunsivat, vaan palvelivat luotua Luojan sijasta eivätkä vihdoin Jumalasta mitään välittäneet, niin Jumala hylkäsi heidät vajoamaan aina syvemmälle turmioon 18 – 32.

1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia,

1 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu Jumalan ilosanomaa varten,

1. Paavali, Jesuksen Kristuksen palvelia, kutsuttu apostoliksi, eroitettu Jumalan evankeliumiin,

1. PAwali Jesuxen Christuxen Palwelia cudzuttu Apostolixi eroitettu Jumalan Evangeliumita saarnaman

1. PAuali/ Iesusen Christusen Paluelia/ cutzuttu Apostolixi wloseroitettu sarnama' Jumalan Euangeliu'/ (Pawali/ Jesuksen Kristuksen palwelija/ kutsuttu apostoliksi ylös eroitettu saarnaaman Jumalan ewankeliumia/)

2 jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa,

2 jonka Hän ennalta on luvannut profeettainsa välityksellä pyhissä Kirjoituksissa,

2. (Jonka hän on ennen prophetainsa kautta pyhissä Raamatuissa luvannut,)

2. Jonga hän on ennen Prophetains cautta pyhisä Ramatuisa luwannut.

2. ionga hen ennen luuanut on/ henen Prophetains cautta/ nijsse pyhisse Ramatuissa/ (jonka hän ennen luwannut on/ hänen prophetainsa kautta/ niissä pyhissä Raamatuissa/)

3 hänen Pojastansa, joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin siemenestä

3 Pojastaan — joka lihan puolesta on syntynyt Daavidin jälkeläisestä

3. Hänen Pojassansa, (joka on Davidin siemenestä lihan puolesta syntynyt,

3. Hänen Pojastans joca on Dawidin siemenestä lihan puolesta syndynyt.

3. henen Poijastansa/ ioca syndynyt on Dauidin Siemeneste Lihan polesta/ (hänen Pojastansa/ joka syntynyt on Dawidin siemenestä lihan puolesta/)

4 ja pyhyyden hengen puolesta kuolleistanousemisen kautta asetettu Jumalan Pojaksi voimassa, Jeesuksesta Kristuksesta, meidän Herrastamme,

4 ja pyhyyden Hengen puolesta * kuolleista nousemisen* perusteella voimallisesti osoitettu Jumalan Pojaksi — Jeesuksesta Kristuksesta, Herrastamme.

4. Ja on väkevästi ilmoitettu Jumalan Pojaksi pyhityksen hengen jälkeen, että hän on noussut ylös kuolleista,) se on, Jesuksesta Kristuksesta meidän Herrastamme,

4. Ja on wäkewästi ilmoitettu Jumalan Pojaxi sildä Hengeldä joca pyhittä että hän on ylösnosnut cuolluista se on Jesus Christus meidän HERram:

4. Joca ombi wekeuesti ilmoitettu Jumalan Poijaxi/ sen Hengen ielken/ ioca pyhittepi/ Sijte aijasta quin hen ylesnousi coolleista/ se on/ Iesus Christus meiden HErra' (Joka ompi wäkewästi ilmoitettu Jumalan Pojaksi/ sen Hengen jälkeen/ joka pyhittääpi/ Siitä ajasta kuin hän ylösnousi kuolleista/ se on/ Jesus Kristus meidän Herran)

5 jonka kautta me olemme saaneet armon ja apostolinviran, että syntyisi uskon kuuliaisuus hänen nimeänsä kohtaan kaikissa pakanakansoissa,

5 Hänen vaikutuksestaan olemme saaneet armon ja apostolinviran, jotta syntyisi uskon kuuliaisuus Hänen nimeänsä kohtaan kaikissa kansoissa*,

5. Jonka kautta me olemme armon ja apostolin viran saaneet, uskon kuuliaisuudeksi, kaikkein pakanain seassa, hänen nimensä päälle,

5. Jonga cautta me olemma Armon ja Apostolin wiran saanet caickein pacanain seas Uscon cuuliaisudexi hänen Nimens päälle.

5. Jonga cautta me olema Armon ia Apostolin wirghan saaneet caikein Pacanain seas/ ylesoijendaman Usko' cwliaisudhen/ henen Nimense päle/ (Jonka kautta me olemme armon ja apostolin wiran saaneet kaikkein pakanain seassa/ ylös ojentaman uskon kuuliaisuuden/ hänen nimensä päälle/)

6 joihin tekin, Jeesuksen Kristuksen kutsumat, kuulutte:

6 joitten joukossa olette tekin Jeesuksen Kristuksen kutsumat.

6. Joista tekin olette Jesuksen Kristuksen kutsutut:

6. Joidenga lugusta tekin oletta jotca Jesus Christus on cudzunut.

6. Joinenga lughusta te mös oletta/ iotca cutzutut ouat Iesusesta Christusesta. (Joinenka luwusta te myös olette/ jotka kutsutut owat Jesuksesta Kristuksesta.)

7 kaikille Roomassa oleville Jumalan rakkaille, kutsutuille pyhille. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

7 Armo ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta teille kaikille Roomassa asuville Jumalan rakastamille, kutsutuille pyhille.

7. Kaikille, jotka Roomissa ovat, Jumalan rakkaille ja kutsutuille pyhille: armo olkoon teidän kanssanne, ja rauha Jumalalta meidän Isältämme ja Herralta Jesukselta Kristukselta!

7. Caikille jotca Romisa owat Jumalan rackaille ja cudzutuille Pyhille. Armo olcon teidän cansan ja Rauha Jumalalda meidän Isäldäm ja HERralda Jesuxelda Christuxelda.

7. Caikille nijlle/ iotca Romissa ouat/ Jumalan rackaille/ ia cutzutuille Pyhille. ARMO olcon teiden cansan ia Rauha Jumalalda meiden Iselde/ ia HERRALDA Iesuselda Christuselda. (Kaikille niille/ jotka Romissa owat/ Jumalan rakkaille/ ja kutsutuille pyhille. ARMO olkoon teidän kanssan ja rauha Jumalalta meidän Isältä/ ja HERRALTA Jesukselta Kristukselta.)

8 Ensiksikin minä kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teidän kaikkien tähden, koska teidän uskoanne mainitaan kaikessa maailmassa.

8 Ensinnä kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen nimessä teidän kaikkien vuoksi, koska uskoanne mainitaan kaikessa maailmassa.

8. Ensin kiitän minä Jumalaani, Jesuksen Kristuksen kautta, teidän kaikkein tähtenne, että teidän uskoanne kaikessa maailmassa mainitaan.

8. ENsin kijtän minä Jumalatani Jesuxen Christuxen cautta teidän caickein tähtenne että teidän uscoan caikesa mailmasa mainitan:

8. Ensin mine Kiten minun Jumalatani Iesusen Christusen cautta/ teiden caikein tedhen/ ette teiden Usko caikesa Mailmasa mainitan. (Ensin minä kiitän minun Jumalatani Jesuksen Kristuksen kautta/ teidän kaikkein tähden/ että teidän usko kaikessa maailmassa mainitaan.)

9 Sillä Jumala, jota minä hengessäni palvelen julistaen hänen Poikansa evankeliumia, on minun todistajani, kuinka minä teitä lakkaamatta muistan,

9 Sillä Jumala, jota hengessäni palvelen Hänen Poikansa ilosanoman julistajana, on todistajani, kuinka lakkaamatta muistelen teitä,

9. Sillä Jumala on minun todistajani, jota minä hengessäni hänen Poikansa evankeliumissa palvelen, että minä lakkaamatta teitä muistan,

9. Sillä Jumala on minun todistajan ( jota minä hengesäni hänen Poicans Evangeliumis palwelen ) että minä aina lackamat teitä muistan.

9. Sille Jumala ombi minun Todhistaijan (iota mine Hengeseni paluelen henen Poijans Euangeliumis) ette mine ilman lackamat teiden pälen muistan/ (Sillä Jumala ompi minun todistajain (jota minä hengessäni palwelen hänen Poikansa ewankeliumissa) että minä ilman lakkaamatta teidän päällen muistan/)

10 aina rukouksissani anoen, että minä jo vihdoinkin, jos Jumala tahtoo, pääsisin tulemaan teidän tykönne.

10 aina rukouksissani anoen, että jos mahdollista, lopultakin Jumalan tahdosta onnistuisin tulemaan luoksenne.

10. Rukoillen aina minun rukouksissani, että minä saisin jollakin tavalla vihdoin joskus, jos Jumala tahtoo, onnellisen tien tulla teidän tykönne.

10. Ja pyydän rucouxisani että minä saisin kerrangin jos Jumala tahto onnellisen tien tulla teidän tygönne.

10. aina pydhen minun Rucouxesani/ Ette mine iollangi madhaisin saadha (ios Jumala tachto) onneliseni Tien tullaxen teiden tygen. (aina pyydän minun rukouksessani/ Että minä jollakin mahtaisin saada (jos Jumala tahtoo) onnellisen tien tullaksen teidän tykön.)

11 Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, voidakseni antaa teille jonkun hengellisen lahjan, että te vahvistuisitte,

11 Sillä ikävöin nähdä teitä, antaakseni teille jonkin hengellisen lahjan, jotta vahvistuisitte,

11. Sillä minä ikävöitsen teitä nähdä, että minä jotain hengellistä lahjaa teille jakaisin, että te vahvistetuksi tulisitte,

11. Sillä minä ikäwöidzen teitä nähdä että minä jotain hengellistä lahja teille jacaisin wahwistaxeni teitä.

11. Sille ette mine halan teite nädhä/ senpäle ette mine iotakin Hengeliste Lahia teille iacaisin/ teite wahwistamahan (Sillä että minä halaan teitä nähdä/ sen päälle että minä jotakin hengellistä lahjaa teille jakaisin/ teitä wahwistaman.)

12 se on, että me yhdessä ollessamme virkistyisimme yhteisestä uskostamme, teidän ja minun.

12 se on, jotta keskellänne yhdessä virkistyisin* yhteisestä uskostamme, sekä teidän että minun.

12. Se on, että minä saisin ynnä teidän kanssanne lohdutuksen, uskon kautta, joka meillä keskenämme on, sekä teidän että minun.

12. Se on että minä saisin ynnä teidän cansan lohdutuxen Uscon cautta sekä teidän että minun.

12. (se on) ette mine ynne teiden cansan saisin Lohutoxen/ molombaiden Uskon cautta/ seke teiden ette minun. ((se on) että minä ynnä teidän kanssan saisin lohdutuksen/ molempaiden uskon kautta/ sekä teidän että minun.)

13 Ja minä en tahdo, veljet, teiltä salata, että jo monesti olen päättänyt tulla teidän tykönne saadakseni jonkin hedelmän teidänkin keskuudestanne, niinkuin muidenkin pakanain, mutta olen ollut estetty tähän saakka.

13 En myöskään tahdo teidän, veljet, olevan tietämättömiä siitä, että monesti olen päättänyt tulla luoksenne, saadakseni jonkin hedelmän myös teidän keskellänne, niin kuin muittenkin pakanain keskellä, mutta olen ollut estynyt tähän asti.

13. Mutta en minä tahdo salata teiltä, rakkaat veljet, että minä olen usein aikonut tulla teidän tykönne, (ja olen tähän asti estetty) että minä teidänkin seassanne jonkun hedelmän saisin, niinkuin muidenkin pakanain seassa.

13. Mutta en minä tahdo teildä salata rackat weljet että minä olen usein ajatellut tulla teidän tygönne waicka minä olen tähänasti estetty että minä teidängin seasan jongun hedelmän saisin nijncuin pacanaingin seas.

13. Mutta em mine teilde salata tachto/ Rackat Weliet/ ette Mine olen wsein aiatellut tulla teiden tygen/ waicka mine olen estetty tehenasti/ Ette mine mös teiden seasan/ madhaisin iongun Hedhelmen saatta/ ninquin muinengi Pacanain keskene. (Mutta en minä teiltä salata tahdo/ Rakkaat weljet/ että minä olen usein ajatellut tulla teidän tykön/ waikka minä olen estetty tähän asti/ Että minä myös teidän seassan/ mahtaisin jonkun hedelmän saattaa/ niinkuin muinenkin pakanain keskellä.)

14 Kreikkalaisille ja barbaareille, viisaille ja tyhmille minä olen velassa;

14 Olen velassa sekä kreikkalaisille että barbaareille*, sekä viisaille että tyhmille.

14. Minä olen velkapää Grekiläisille ja muukalaisille, viisaille ja tyhmille.

14. Minä olen welcapää Grekeille ja ei Grekeille wijsaille ja tyhmille.

14. Mine olen Welcapä/ seke Grekein ette mucalaisten/ seke Wisasten ette Tyhmein. (Minä olen welkapää/ sekä krekain että muukalaisten/ sekä wiisasten että tyhmäin.)

15 omasta puolestani minä siis olen altis teillekin, Roomassa asuvaisille, julistamaan evankeliumia.

15 Mitä minuun tulee, olen siis altis julistamaan ilosanomaa myös teille Roomassa asuville.

15. Sentähden niin paljo kuin minussa on, olen minä teillekin, jotka Roomissa olette, valmis evankeliumia saarnaamaan.

15. Sentähden nijn paljo cuin minusa on olen minä teillekin walmis Romisa Evangeliumita saarnaman.

15. Senteden nin palio quin minussa ombi/ walmis mine olen/ teille mös iotca Romissa oletta/ Euangeliumi sarnaman. (Sentähden niin paljon kuin minussa ompi/ walmis minä olen/ teille myös jotka Romassa olette/ ewankeliumia saarnaaman.)

16 Sillä minä en häpeä (Kristuksen) evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.

16 En näet häpeä (Kristuksen) ilosanomaa, sillä se on Jumalan voima pelastukseksi jokaiselle uskovalle, sekä juutalaiselle ensin että kreikkalaiselle.

16. Sillä en minä häpee Kristuksen evankeliumia; sillä se on Jumalan voima itsekullekin uskovaiselle autuudeksi. Ensin Juudalaiselle, niin myös Grekiläiselle.

16. Sillä en minä häpe Christuxen Evangeliumita joca on Jumalan wäki idzecullengin uscowaiselle autuudexi.

16. Sille em mine häpie Christusen Euangeliumita. Sille ette se ombi Jumalan weki/ ioca autuaxi teke caiki ne iotca sen päle vskouat/ (Sillä en minä häpeä Kristuksen ewankeliumia. Sillä että se ompi Jumalan wäki/ joka autuaaksi tekee kaikki ne jotka sen päälle uskowat/)

17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta".

17 Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin on kirjoitettu: "Vanhurskas on elävä uskosta."

17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa, ilmoitetaan uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää elämän uskosta.

17. Ensin Judalaiselle ja sijtte Grekille: sillä sijnä julistetan se wanhurscaus joca Jumalan edes kelpa cuin uscosta uscohon tule nijncuin kirjoitettu on: Wanhurscas elä hänen uscostans.

17. Ensin Juttaille ia mös nijlle Grekille/ Senteden ette sijnä iulgistetan se Wa'hurskaus ioca Jumalan edes kelpa/ quin vskosta vskoho' tule/ nin quin kirioitettu on/ se Wanhurskas pite vskostans elemen. (Ensin juuttaille ja myös niille Krekille/ Sen tähden että siinä julkistetaan se wanhurskaus joka Jumalan edessä kelpaa/ kuin uskosta uskohon tulee/ niin kuin kirjoitettu on/ se wanhurskas pitää uskostansa elämän.)

18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,

18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta ihmisten kaikkea jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niitten, jotka vääryydellä pimittävät totuuden,

18. Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaiken ihmisten jumalattomuuden ja vääryyden tähden, jotka totuuden vääryydessä pitävät.

18. SIllä Jumalan wiha ilmesty Taiwast caickein ihmisten jumalattomuden ja wääryden tähden jotca totuuden wäärydes pitäwät.

18. Sille ette Jumalan wiha Taiuahasta * tulepi ilmei/ ylitze caikein Inhimisten Jumalattoma' menon/ ia wärydhen iotca Totudhen wärydhes piteuet. (Sillä että Jumalan wiha taiwahasta tuleepi ilmi/ ylitse kaikkein ihmisten jumalattoman menon/ ja wääryyden jotka totuuden wääryydessä pitäwät.)

19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.

19 koska se, mikä Jumalasta on tiettävissä, on ilmeistä heidän keskellään. Jumala on sen näet heille ilmoittanut.

19. Sentähden se, mikä taidetaan Jumalasta tuta, on heille tiettävä; sillä Jumala ilmoitti sen heille.

19. Sentähden se cuin taitan Jumalasta tuta on heille tiettäwä jonga Jumala heille ilmoitti

19. Senteden ette se quin taitan Jumalasta tuta/ se ombi heisse iulkinen. Sille ette Jumala heille sen ilmoitti/ (Sentähden että se kuin taitaan Jumalasta tuta/ se ompi heissä julkinen. Sillä että Jumala heille sen ilmoitti/)

20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,

20 Sillä Hänen näkymättömät ominaisuutensa — sekä Hänen iäinen voimansa, että jumaluutensa — ovat *Hänen teoissaan* tarkattuina maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he ole puolustettavissa,

20. Sillä hänen näkymättömät menonsa, nimittäin, ijankaikkinen voimansa ja jumaluutensa nähdään hamasta maailman luomisesta, jotka ymmärretään niistä, jotka tehdyt ovat: ettei he taitaisi itseänsä syyttömiksi sanoa.

20. Sijnä että hänen näkymättömät menons se on hänen ijancaickinen woimans ja jumaludens nähdäisin cosca nijtä hänen tegoisans tutkitan nimittäin mailman luomises.

20. sen cautta/ Ette henen näkymettomat meno'sa/ se on/ henen ijancaikinen Woimans ia Jumalus/ tuleuat nächteuexi/ coska nijste wari otetan/ henen Tegoisansa/ nimiten/ Mailman loomisesta. (sen kautta/ Että hänen näkymättömät menonsa/ se on/ hänen iankaikkinen woimansa ja jumaluus/ tulewat nähtäwäksi/ koska niistä waari otetaan/ hänen teoissansa/ nimittäin/ maailman luomisesta.)

21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

21 koska he — vaikka ovat tunteneet Jumalan — eivät ole Häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet. Sen sijaan he ovat käyneet ajatuksiltaan turhamaisiksi, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.

21. Että he tunsivat Jumalan, ja ei ylistäneet häntä niinkuin Jumalaa eikä kiittäneet, vaan vilpistelivät omissa ajatuksissansa, ja heidän järjetöin sydämensä on pimennyt.

21. Nijn ettei heillä ole yhtän estelemyst: sillä he tiesit olewan yhden Jumalan ja ei ylistänet händä nijncuin Jumalata eikä kijttänet waan wilpistelit omisa ajatuxisans ja heidän järjetöin sydämens on piminnyt.

21. Nin ettei heille ole ychten luchtamista/ Senteden ette he tiesit yden Jumalan oleua'/ ia ei ole hende ylisteneet ninquin ychte Jumalata/ eikä mös kijtteneet/ Waan he wilpistelit heiden * aijatoxisans/ ia heiden ierghetöin Sydhemens ombi piminyt. (Niin ettei heillä ole yhtään luottamista/ Sen tähden että he tiesit yhden Jumalan olewan/ ja ei ole häntä ylistäneet niinkui yhtä Jumalata/ eikä myös kiittäneet/ Waan he wilpistelit heidän ajatuksissansa/ ja heidän järjetöin sydämensä ompi pimennyt.)

22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet

22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmistyneet

22. Kuin he itsensä viisaiksi luulivat, niin he ovat tyhmiksi tulleet,

22. Cosca he idzens wijsaxi luulit nijn he owat tyhmäxi tullet.

22. Coska he itzense Wisaxi lwlit/ nin he ouat Tyhmexi tulluet/ (Koska he itsensä wiisaaksi luulit/ niin he owat tyhmäksi tulleet/)

23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.

23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden vaihtaneet katoavan ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan hahmoon.

23. Ja ovat katoomattoman Jumalan kunnian muuttaneet katoovaisen ihmisen ja lintuin ja neljäjalkaisten ja matelevaisten kuvan muotoiseksi.

23. Ja owat catomattoman Jumalan cunnian muuttanet cuwaxi ei ainoastans tehdyn catowaisten ihmisten mutta myös linduin neljäjalcaisten ja matelewaisten eläinden muotoisexi.

23. ia ouat mwttaneet sen catomattoman Jumalan Cunnian/ Cuuaxi/ ioca ei waan techty ollut catouaiste' Inhimisten/ Mutta mös Linduin ia Nelijalcaisten ia mateleuain Eleinten motoisexi. (ja owat muuttaneet sen katoamattoman Jumalan kunnian kuwaksi/ joka ei waan tehty ollut katoawaisten ihmisten/ Mutta myös lintuin ja nelijalkaisten ja matelewain eläinten muotoiseksi.)

24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,

24 Sen vuoksi Jumala onkin* heidät, heidän sydämensä himoissa jättänyt saastaisuuteen, häpäisemään keskenään omat ruumiinsa,

24. Sentähden on myös Jumala heidät laskenut sydämensä himoihin, saastauteen, häpäisemään keskenänsä omaa ruumistansa,

24. Sentähden on myös Jumala heidän laskenut sydämens himoihin saastauten häwäisemän keskenäns oma ruumistans

24. Senteden ombi mös Jumala heite laskenut heiden Sydheme's himohin/ saastauxehen/ häueisemen heiden oma Rumistans keskenens/ (Sentähden ompi myös Jumala heitä laskenut heidän sydämensä himoihin/ saastaukseen/ häwäisemän heidän omaa ruumistansa keskenänsä./)

25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.

25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty ikuisesti*, Aamen.

25. Jotka Jumalan totuuden ovat valheeksi muuttaneet ja ovat kunnioittaneet ja palvelleet enemmän luontokappaletta kuin Luojaa, joka on siunattu ijankaikkisesti, amen!

25. Jotca Jumalan totuuden owat walhexi muuttanet ja owat cunnioittanet ja palwellet enämmän luoduja cuin idze Luoja jota pitä ijancaickisest kijtettämän Amen.

25. Jotca Jumalan Totudhen ouat mwttaneet Walehexi/ ia ouat cunnioittaneet ia palueleet enämen Loondo cappaleita/ quin itze Loija/ ioca o'bi kijtettepe ija'caikisesta Am'. (Jotka Jumalan totuuden owat muuttaneet walheeksi/ ja owat kunnioittaneet ja palwelleet enemmin luontokappaleita/ kuin itse Luoja/ joka ompi kiitettäwä iankaikkisesta Amen.)

26 Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;

26 Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan, sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen.

26. Sentähden on Jumala heidät antanut ylön häpiällisiin himoihin, että myös heidän vaimonsa ovat muuttaneet luonnollisen tavan luontoa vastaan,

26. Sentähden on myös Jumala heidän ylönandanut häpiälisijn himoihin että heidän waimons owat muuttanet luonnollisen tawan luondo wastan.

26. Senteden ombi mös Jumala heite ylenandanut häpielisijn Himoin. Sille ette heiden waimonsa ouat muttaneet sen Loonolisen tauan/ sihen quin ombi wastan loondo. (Sentähden ompi myös Jumala heitä ylenantanut häpeällisiin himoihin. Sillä että heidän waimonsa owat muuttaneet sen luonnollisen tawan/ siihen kuin ompi wastaan luontoa.)

27 samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.

27 Ja samoin miespuoletkin luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimassaan syttyneet toisiinsa harjoittaen miespuolet miespuolten kanssa riettautta ja ovat saaneet itseensä villityksestään sen palkan, joka piti saada.

27. Niin myös miehet ovat antaneet ylön vaimon luonnollisen pitämisen, toinen toisensa puoleen himoissansa palaneet, miehet miesten kanssa riettauden tehneet ja saaneet, niinkuin pitikin, eksymisensä palkan itsessänsä.

27. Nijn myös miehet owat ylönandanet waimoin luonnollisen pitämisen ja owat toinen toisens puoleen himoisans palainnet ja miehet owat miesten cansa riettauden tehnet ja owat saanet nijncuin pitikin exymisens palcan idze heisäns.

27. Samalmoto mös Miehet ouat ylenandanuet sen waimoin loonolisen pitemisen/ ia ouat toinen toisens polen palaneet heiden himoisansa/ ia Miehet ouat Miesten cansa riettaudhen tehnet/ Ja ouat saanet (ninquin pitiki) heide' exymisens palca' itzeheisensä. (Sentähden myös miehet owat ylenantaneet sen waimoin luonnollisen pitämisen/ ja owat toinen toisensa puoleen palaneet himoissansa/ ja miehet owat miesten kanssa riettauden tehneet/ ja owat saaneet (niinkuin pitikin) heidän eksymisensä palkan itse heihinsä.)

28 Ja niinkuin heille ei kelvannut pitää kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylkäsi heidät heidän kelvottoman mielensä valtaan, tekemään sopimattomia.

28 Ja niin kuin he eivät pitäneet hyvänä Jumalan tuntemista, niin Jumala jätti heidät kelvottoman mielen valtaan, tekemään sopimattomia.

28. Ja niinkuin ei he tahtoneet Jumalaa tuta, niin Jumala laski heidät häijyyn mieleen tekemään niitä, mitä ei sovi tehdä,

28. Ja nijncuin ei he tahtonet Jumalata tuta nijn Jumala laski myös heidän häijyyn mielehen tekemän nijtä cuin ei pidäis tehtämän:

28. Ja ninquin ei he totellehet ette he Jumala' tundisit/ nin mös Jumala laski heite heijun mielehen/ tekemen nijte quin ei pideisi tectemen/ (Ja niinkuin ei he totelleet että he Jumalan tuntisit/ niin myös Jumala laski heitä häijyn mielehen/ tekemään niitä kuin ei pitäisi tehtämän.)

29 He ovat täynnänsä kaikkea vääryyttä, (haureutta,) pahuutta, ahneutta, häijyyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyyttä;

29 He ovat täynnä kaikkea vääryyttä, (haureutta,) pahuutta, ahneutta, ilkeyttä, täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta. pahansuontia.

29. Täynnänsä kaikkea vääryyttä, salavuoteutta, koiruutta, ahneutta, pahuutta: täynnä kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahan suomuutta:

29. Täynäns caickia wääryttä Salawuoteutta Coirutta Ahneutta Pahutta täynäns Cateutta Murha Rijta Petosta.

29. Teunens caikia Wärytte/ Salawoteita/ Coirutta/ Ahneutta/ Pahutta/ teunens catehutta/ Murha/ Rijta/ Petosta/ (Täynnänsä kaikkia wääryyttä/ salawuoteita/ koiruutta/ ahneutta/ pahuutta/ täynnänsä kateutta/ murhaa/ riitaa/ petosta/)

30 ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,

30 He ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavia, väkivaltaisia, ylpeitä, kerskailijoita, pahankeksijöitä, vanhemmilleen tottelemattomia,

30. Korvankuiskutteliat, panetteliat, Jumalaa vihaajat, häpäisiät, ylpiät öykkärit, pahain neuvoin pesät, vanhemmillensa tottelemattomat,

30. Pahantawaiset corwancuiscutteliat panetteliat Jumalan ylöncadzojat wäkiwallaiset corjat öyckärit pahain neuwoin pesät wanhemmillens tottelemattomat.

30. Pahantauaiset/ Coruan wiskutteliat/ Panetteliat/ Jumalan * ylencatzoijat/ Wekiuallaiset/ Coriat * Euchkerit/ * Pahain neuuoin pesät/ Wanhembaidens cwlemattomat/ (Pahantapaiset/ korwaan kuiskuttelijat/ panettelijat/ Jumalan ylenkatsojat/ wäkiwaltaiset/ koriat öykkärit/ pahain neuwoin pesät/ wanhempaidensa kuulemattomat/)

31 vailla ymmärrystä, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta;

31 ymmärtämättömiä, epäluotettavia, rakkaudettomia, (epäsopuisia,) säälimättömiä.

31. Tomppelit, liiton rikkojat, haluttomat, sovittamattomat, armottomat.

31. Tompelit wilpisteljät julmat sopimattomat haluttomat.

31. Tompelit/ wilpitzijet/ * Julmat/ * Sopimattomat/ Armoittomat. (Tomppelit/ wilpitsijät/ julmat/ sopimattomat/)

32 jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan säädöksen, että ne, jotka senkaltaisia tekevät, ovat kuoleman ansainneet, eivät ainoastaan itse niitä tee, vaan vieläpä osoittavat hyväksymistä niille, jotka niitä tekevät.

32 Vaikka he tuntevat Jumalan säännöksen, että sellaisten harjoittajat ansaitsevat kuoleman, he eivät ainoastaan itse niitä harjoita, vaan myös antavat hyväksymisensä niitten harjoittajille.

32. Jotka Jumalan oikeuden tietävät, (että ne, jotka näitä tekevät, ovat kuoleman ansainneet) ei ainoastaan niitä tee, mutta myös suostuvat niihin, jotka niitä tekevät.

32. Jotca Jumalan wanhurscauden tietäwät ( että ne cuin näitä tekewät owat cuoleman ansainnet ) ei he ainoastans nijtä tee mutta myös suostuwat nijhin jotca nijtä tekewät.

32. Jotca Jumalan Wanhurskauden tieteuet (ette ne quin neite tekeuet/ ouat Colema' ansanuet) ei he waiuoin nijte tee/ mutta mös andauat Sosionsa ninen iotca site tekeuet. (Jotka Jumalan wanhurskauden tietäwät (että ne kuin näitä tekewät/ owat kuoleman ansainneet) ei he waiwoin niitä tee/ mutta myös antawat suosionsa niinen jotka sitä tekewät.)