1 luku

Johannes Kastaja saarnaa ja kastaa 1 – 8 Jeesus kastetaan 9 – 11, on perkeleen kiusattavana 12, 13, alkaa julistaa evankeliumia 14, 15 ja kutsuu itselleen opetuslapsia 16 – 20; lähtee Kapernaumiin opettaa 21, 22, parantaa riivatun 23 – 28 ja Simonin anopin 29 – 31 sekä muita sairaita 32 – 34; rukoilee autiossa paikassa 35 – 38, saarnaa koko Galileassa 39 ja puhdistaa pitalisen 40 – 45.

1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.

1 Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, ilosanoman alku,

1. Jesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku.

1. Jesuxen Christuxen Jumalan Pojan Evangeliumin alcu nijncuin Prophetais kirjoitettu on:

1. ALcu Iesusen Christusen Jumala' Poian Euägeliumist/ ninquin kirioitettu on Prophetis/ (Alku Jesuksen Kristuksen Jumalan Pojan ewankeliumista/ niinkuin kirjoitettu on prophetissa/)

2 Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: "Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi".

2 niin kuin profeetoissa* on kirjoitettuna: "Katso, minä lähetän sanansaattajani edelläsi. Hän valmistaa tiesi (eteesi)"

2. Niinkuin prophetaissa kirjoitettu on: katso, minä lähetän minun enkelini sinun kasvois eteen, joka on valmistava sinun ties sinun etees.

2. Cadzo minä lähetän minun Engelini sinun caswos eteen joca on walmistapa sinun ties sinun etees.

2. Catzo mine leheten minun Engelin sinun casuos eten/ ioca walmistaman pite sinun Tietes sinun edheses. (Katso minä lähetän minun enkelin sinun kaswosi eteen/ joka walmistaman pitää sinun tietäsi sinun eteesi.)

3 Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi',

3 ja: "Huutavan ääni autiomaassa: Valmistakaa Herran tie, tehkää Hänen polkunsa suoriksi."

3. Huutavan ääni on korvessa: valmistakaat Herran tietä, tehkäät hänen polkunsa oikiaksi.

3. Huutawan äni on corwes walmistacat Herran tietä ojendacat hänen polcuns.

3. Hwtawaisen äni on corwesa/ Walmistaka Herran tiete/ oijendacat henen polghunsa. (Huutawaisen ääni on korwessa/ Walmistakaa Herran tietä/ ojentakaat hänen polkunsa.)

4 niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.

4 Johannes tuli ja kastoi autiomaassa ja saarnasi* mielenmuutoksen kastetta syntien anteeksi saamiseksi.

4. Johannes kasti korvessa ja saarnasi parannuksen kastetta syntein anteeksi antamiseksi.

4. Johannes oleskeli corwes casti ja saarnais parannuxen Castetta syndein andexi andamisexi.

4. Johannes castoi coruesa/ sarnaten Paranoxen Castetta syndein andexiandamisexi. (Johannes kastoi korwessa/ saarnaten parannuksen kastetta syntein anteeksiantamiseksi.)

5 Ja koko Juudean maa ja kaikki jerusalemilaiset vaelsivat hänen tykönsä, ja hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.

5 Koko Juudean maa ja jerusalemilaiset vaelsivat hänen luokseen, ja hän kastoi kaikki Jordanin virrassa, kun he tunnustivat syntinsä.

5. Ja hänen tykönsä meni ulos koko Juudean maakunta ja Jerusalemin asuvaiset, ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin virrassa, tunnustain syntinsä.

5. Ja hänen tygöns tulit coco Judean maacunda ja ne Jerusalemist ja castettin caicki häneldä Jordanin wirrasa tunnustain heidän syndins.

5. Ja vlgoskeuit henen tygens coko Judean makunda/ ia ne Jerusalemist/ ia castettin caiki henelde Jordanin wirdhasa/ tunnustaden heiden Synninse. (Ja uloskäwit hänen tykönsä koko Judean maakunta/ ja ne Jerusalemista/ ja kastettiin kaikki häneltä Jordanin wirrassa/ tunnustaen heidän syntinsä.)

6 Ja Johanneksella oli puku kamelinkarvoista ja vyötäisillään nahkavyö; ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.

6 Johannes oli pukeutunut kamelinkarvapukuun ja hänen vyötäröllään oli nahkavyö, ja hän söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa.

6. Ja Johannes oli puetettu kamelin karvoilla, ja ympäri hänen suoliansa oli hihnainen vyö, ja söi heinäsirkkoja ja metsähunajaa,

6. Ja Johannes oli puetettu Camelin carwoilla ja ymbäri hänen suolians oli hihnainen wyö ja söi heinäsirckoja ja medzähunajata.

6. Mutta Johannes oli pugetettu Camelin caruoilla/ ia henen Solinsa ymberi hihinainen Wöö/ ia söi Kimalaisi ia Metzehonaia/ (Mutta Johannes oli puetettu kamelin karwoilla/ ja hänen suolinsa ympäri hihnainen wyö/ ja soi kimalaisia ja metsähunajaa/)

7 Ja hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaa minä en ole kelvollinen maahan kumartuneena päästämään.

7 Hän saarnasi sanoen: "Minun jälkeeni tulee minua voimallisempi, jonka kengännauhaa en ole arvollinen kumartuneena päästämään.

7. Ja saarnasi, sanoen: se tulee minun jälkeeni, joka on minua väkevämpi, jonka en minä ole kelvollinen kumarruksissa kenkäin rihmaa päästämään.

7. Ja saarnais sanoden: Se tule minun jälken joca on minua wäkewämbi jonga en minä ole kelwollinen cumarruxis kengäin rihma päästämän.

7. ia sarnasi/ sanoden. Se tule minun ielkin/ ioca on minua wekeuembi/ Jonga em mine keluolinen ole/ cumartuna pästemen Kengäin rihima. (ja saarnasi/ sanoen. Se tulee minun jälkeen/ joka on minua wäkewämpi/ Jonka en minä kelwollinen ole/ kumartuna päästämään kenkäin rihmoja.)

8 Minä kastan teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä."

8 Minä olen kastanut teidät vedessä, mutta Hän on kastava teidät Pyhässä Hengessä.”

8. Minä tosin kastan teitä vedellä; mutta hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä.

8. Minä tosin castan teitä wedellä mutta hän casta teitä Pyhällä Hengellä.

8. Mine tosin castan teite wedhelle/ mutta hen Castapi teite pyhelle Hengelle. (Minä tosin kastan teitä wedellä/ mutta hän kastaapi teitä Pyhällä Hengellä.)

9 Ja niinä päivinä Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi hänet Jordanissa.

9 Tapahtui niinä päivinä, että Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes kastoi Hänet Jordanissa.

9. Ja tapahtui niinä päivinä, että Jesus tuli Galilean Natsaretista ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.

9. Ja se tapahtui nijnä päiwinä että Jesus tuli Galileaan Nazaretist ja castettin Johannexelda Jordanis.

9. Ja se tapactui nine peiuine/ että Iesus Galilean Nazaretist tuli/ ia castettin Johanneseld Jordanis. (Ja se tapahtui niinä päiwinä/ että Jesus Galilean Nazaretista tuli/ ja kastettiin Johannekselta Jordanissa.)

10 Ja heti, vedestä noustessaan, hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niinkuin kyyhkysen laskeutuvan häneen.

10 Heti vedestä noustessaan hän näki taivasten aukeavan ja Hengen niin kuin kyyhkysen laskeutuvan Hänen päälleen*.

10. Ja kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan ja Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen,

10. Ja cohta cuin hän astui wedestä ylös näki hän Taiwat aukenewan ja Hengen tulewan alas hänen päällens nijncuin kyhkyisen.

10. Ja cochta quin hen ylesastui wedheste/ näki hen aukeneuan Taiuat/ ia Hengen/ ninquin Mettisen alastuleuan henen pälens. (Ja kohta kuin hän ylös astui wedestä/ näki hän aukenewan taiwaat/ ja Hengen/ niinkuin mettisen alas tulewan hänen päällensä.)

11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani; sinuun minä olen mielistynyt".

11 Ja taivaista tuli ääni: "Sinä olet minun rakas Poikani, johon olen mielistynyt."

11. Ja ääni tuli taivaasta: sinä olet minun rakas Poikani, johonka minä mielistyin.

11. Ja äni tuli Taiwahist: Sinä olet minun racas Poican johonga minä mielistyn.

11. Ja äni tuli Taiuahist/ Sine olet minun se Racas Poican/ iossa minulle ombi soosio. (Ja ääni tuli taiwahista/ Sinä olet minun se rakas Poikani/ jossa minulla ompi suosio.)

12 Kohta sen jälkeen Henki ajoi hänet erämaahan.

12 Niin Henki heti ajoi Hänet autiomaahan.

12. Ja Henki ajoi hänen kohta korpeen.

12. Ja Hengi ajoi hänen cohta corpeen.

12. Ja cochta Hengi aijoi henen corpehen/ (Ja kohta Henki ajoi hänen korpehen/)

13 Ja hän oli erämaassa neljäkymmentä päivää, ja saatana kiusasi häntä, ja hän oli petojen seassa; ja enkelit tekivät hänelle palvelusta.

13 Hän oli (siellä) autiomaassa neljäkymmentä päivää saatanan kiusattavana ja Hän oli petojen seassa, mutta enkelit palvelivat Häntä.

13. Ja hän oli siellä korvessa neljäkymmentä päivää, ja kiusattiin perkeleeltä, ja oli petoin seassa; ja enkelit palvelivat häntä.

13. Ja hän oli sijnä corwes neljäkymmendä päiwä ja kiusattin Perkeleldä ja oli petoin seas: ja Engelit palwelit händä.

13. ia oli sijne coruesa neliekymende peiue/ ia kiusattin perchelelde/ Ja oli Petoin seas. Ja Engelit paluelit hende. (ja oli siinä korwessa neljäkymmentä päiwää/ ja kiusattiin perkeleeltä/ Ja oli petoin seassa. Ja enkelit palwelit häntä.)

14 Mutta sittenkuin Johannes oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia

14 Mutta sen jälkeen, kun Johannes oli pantu vankilaan, Jeesus meni Galileaan ja saarnasi Jumalan (valtakunnan) ilosanomaa

14. Mutta sitte kuin Johannes oli vankiuteen annettu ylön, tuli Jesus Galileaan, saarnaten Jumalan valtakunnan evankeliumia,

14. Mutta sijte cuin Johannes oli otettu kijnni tuli Jesus Galileaan saarnaten Jumalan waldacunnan Evangeliumi ja sanoi:

14. Mutta sijttequin Johannes kiniotettu oli/ tuli Iesus Galileaan/ sarnaten Jumalan Waldakunnan Euangeliumi/ ia sanoi/ (Mutta sittenkuin Johannes kiinniotettu oli/ tuli Jesus Galileaan/ saarnaten Jumalan waltakunnan ewankeliumi/ ja sanoi/)

15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi".

15 ja sanoi: "Aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Muuttakaa mielenne ja uskokaa ilosanoma."

15. Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi.

15. Aica on täytetty ja Jumalan waldacunda on lähestynyt tehkät parannust ja uscocat Evangeliumi.

15. Aica ombi teutetty/ ia Jumalan Waldakunda on lehestynyt/ Tehcket paranost/ ia wskokat/ Euangelium. (Aika ompi täytetty/ ja Jumalan waltakunta on lähestynyt/ Tehkäät parannusta/ ja uskokaat/ ewankeliumi.)

16 Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen, heittävän verkkoa järveen; sillä he olivat kalastajia.

16 Kävellessään Galilean järven rantaa Hän näki Simonin ja Andreaan, *hänen veljensä*, heittävän verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia.

16. Ja kuin hän käveli Galilean meren tykönä, näki hän Simonin ja Andreaksen hänen veljensä laskevan verkkoa mereen: (sillä he olivat kalamiehet:)

16. Ja cosca Jesus käwi Galilean meren tykönä näki hän Simonin ja Andreaxen hänen weljens werckojans mereen heittäwän: sillä he olit calamiehet.

16. Mutta coska Iesus keui Galilean meren sijw/ näki hen Simonin ia Andrean henen weliens/ werckoians heitteuen merehen/ sille he olit Calamiehet/ (Mutta koska Jesus käwi Galilean meren siwu/ näki hän Simonin ja Andrean hänen weljensä/ werkkojansa heittäwän merehen/ sillä he olit kalamiehet/)

17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia".

17 Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin teen teistä ihmisten kalastajia."

17. Ja Jesus sanoi heille: seuratkaat minua, ja minä teen teidät, että te tulette ihmisten kalamiehiksi.

17. Ja Jesus sanoi heille: seuratcat minua ja minä teen teidän ihmisten calamiehixi.

17. ia sanoi heille Iesus/ Seuratka minua/ ia mine tegen teiden Inhimisten calamiehixi. (ja sanoi heille Jesus/ Seuratkaa minua/ ja minä teen teidän ihmisten kalamiehiksi.)

18 Kohta he jättivät verkot ja seurasivat häntä.

18 Heti he jättivät verkkonsa* ja seurasivat Häntä.

18. Ja he jättivät kohta verkkonsa ja seurasivat häntä.

18. Ja he jätit cohta werckons ja seuraisit händä.

18. Ja cochta he iätit heiden werckonsa/ ia seurasit hende. (Ja kohta he jätit heidän werkkonsa/ ja seurasit häntä.)

19 Ja käytyään siitä vähän eteenpäin hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin venheessä, laittamassa verkkojaan kuntoon.

19 Käytyään siitä vähän matkaa Hän näki Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, hänen veljensä, heidätkin veneessä laittamassa verkkoja kuntoon.

19. Ja kuin hän sieltä vähää edemmä kävi, näki hän Jakobin Zebedeuksen pojan ja Johanneksen, hänen veljensä, parantavan venheessä verkkojansa.

19. Ja cuin hän sieldä wähän edemmä meni näki hän Jacobin Zebedeuxen pojan ja Johannexen hänen weljens parandawan wenhes heidän werckojans ja hän cudzui cohta heitä.

19. Ja quin hen sielde wehen edheskeui/ näki hen Jacobin Zebedeusen poian ia Johannem henen weliens/ että he wenehese paransit Werckoians/ Ja cochta hen heite cutzui. (Ja kuin hän sieltä wähän edeskäwi/ näki hän Jakobin Zebedeuksen pojan ja Johanneksen hänen weljensä/ että he weneessä paransit werkkojansa/ Ja kohta hän heitä kutsui.)

20 Ja kohta hän kutsui heidät; ja he jättivät isänsä, Sebedeuksen, palkkalaisineen venheeseen ja lähtivät seuraamaan häntä.

20 Heti Hän kutsui heidät; ja he seurasivat Häntä jättäen isänsä Sebedeuksen palkkalaisineen veneeseen.

20. Ja hän kutsui kohta heitä. Ja he jättivät isänsä Zebedeuksen venheeseen palkollisten kanssa, ja seurasivat häntä.

20. Ja he jätit Isäns Zebedeuxen wenhesen palcollisten cansa ja seuraisit händä.

20. Ja he iätit heiden Isens Zebedeusen wenehesen palcolisten cansa/ ia seurasit hende. (Ja he jätit heidän isänsä Zebedeuksen weneeseen palkollisten kanssa/ ja seurasit häntä.)

21 Ja he saapuivat Kapernaumiin; ja hän meni kohta sapattina synagoogaan ja opetti.

21 Niin he tulivat Kapernaumiin. Hän meni heti sapattina synagoogaan ja opetti.

21. Ja he menivät sisälle Kapernaumiin; ja hän meni kohta lepopäivinä synagogaan, ja opetti.

21. Ja he menit Capernaumijn ja hän meni cohta lepopäiwänä Synagogaan ja opetti.

21. Ja he sisellemenit Capernaum/ ia cochta Lepopeiuene hen sisellemeni Synagogan/ ia opetti. (Ja he sisälle menit Kapernaumiin/ ja kohta lepopäiwänä hän sisälle meni synagogaan/ ja opetti.)

22 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin kirjanoppineet.

22 He olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan, sillä Hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta eikä niin kuin kirjanoppineet.

22. Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hän opetti heitä voimallisesti, ja ei niinkuin kirjanoppineet.

22. Ja he hämmästyit hänen opetustans: sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

22. Ja he hemmestyit henen Opetuxens päle. Sille että hen opetti heite * woimalisesta/ ia ei ninquin Kirianoppenuet. (Ja he hämmästyit hänen opetuksensa päälle. Sillä että hän opetti heitä woimallisesti/ ja ei niinkuin kirjanoppineet.)

23 Ja heidän synagoogassaan oli juuri silloin mies, jossa oli saastainen henki; ja se huusi

23 Heidän synagoogassaan oli [juuri silloin] mies, jossa oli saastainen henki. Se huusi

23. Ja heidän synagogassansa oli ihminen riivattu saastaiselta hengeltä, ja hän huusi,

23. Ja heidän Synagogasans oli yxi ihminen rijwattu saastaiselda hengeldä ja hän huusi sanoden:

23. Ja oli heiden Sinagogas yxi Inhiminen riuattu sastaisest Hengest/ ia hen hwsi sanoden/ (Ja oli heidän synagogassa yksi ihminen riiwattu saastaisesta hengestä/ ja hän huusi sanoen/)

24 sanoen: "Mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä."

24 sanoen: "(Voi!) *Miksi meihin puutut*, Jeesus Nasaretilainen? Tulitko meitä tuhoamaan? Tunnen sinut, kuka olet, Jumalan Pyhä."

24. Sanoen: voi, mitä meidän on sinun kanssas, Jesus Natsarealainen! tulitkos meitä hukuttamaan? Minä tunnen sinun, kukas olet, Jumalan pyhä.

24. Pidäs mitä meidän on tekemist sinun cansas Jesu Nazarene: Tulitcos meitä hucuttaman ? Minä tiedän mikäs olet Jumalan pyhä.

24. Oy mite meiden on tekemiste sinun cansas Iesu Nazarene? Tulicos meite cadhottaman? Mine tieden mikes olet/ iuri se Jumalan Pyhe. (Oi mitä meidän on tekemistä sinun kanssasi Jesus Nazarene? Tulitkos meitä kadottamaan? Minä tiedän mikäs olet/ juuri se Jumalan Pyhä.)

25 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä".

25 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä."

25. Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä.

25. Ja Jesus nuhteli händä sanoden: waickene ja mene ulos hänestä.

25. Ja Iesus nuchteli hende sanoden/ Waickene ia wlgosmene Inhimiseste. (Ja Jesus nuhteli häntä sanoen/ Waikene ja ulos mene ihmisestä.)

26 Ja saastainen henki kouristi häntä ja lähti hänestä huutaen suurella äänellä.

26 Kouristaen häntä ja kovalla äänellä huutaen saastainen henki lähti hänestä.

26. Ja kuin se saastainen henki repäisi häntä ja huusi suurella äänellä, niin hän läksi ulos hänestä.

26. Ja cuin se saastainen hengi rewäis händä ja huusi suurella änellä nijn hän läxi hänestä.

26. Ja quin se sastainen hengi reueisi henen ia hwsi surella änelle/ nin hen wlgoslexi heneste. (Ja kuin se saastainen henki rewäisi hänen ja huusi suurella äänellä/ niin hän ulosläksi hänestä.)

27 Ja he hämmästyivät kaikki, niin että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? Uusi, voimallinen oppi! Hän käskee saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat häntä."

27 Kaikki hämmästyivät niin, että kyselivät toisiltaan sanoen: "Mitä tämä on? *Mikä uusi oppi tämä on? Sillä Hän käskee vallalla* saastaisia henkiäkin, ja ne tottelevat Häntä."

27. Ja he hämmästyivät kaikki, niin että he kyselivät keskenänsä, sanoen: mitä tämä on? mikä uusi oppi tämä on? Sillä hän käskee myös voimalla saastaisia henkiä, ja he kuulevat häntä.

27. Ja he hämmästyit caicki nijn että he kyselit keskenäns sanoden: mikä tämä on ? mikä vsi oppi tämä on ? Sillä hän käske myös woimalla saastaisita hengiä ja he cuulewat händä ?

27. Ja he caiki hemmestyit/ nin että he keskenens kyselit sanoden/ Mike on teme? Mike wsi Oppi teme on? Sille hen woimalla mös sastaiset henget käske/ ia he cwleuat hende? (Ja he kaikki hämmästyit/ niin että he keskenänsä kyselit sanoen/ Mikä on tämä? Mikä uusi oppi tämä on? Sillä hän woimalla myös saastaiset henget käskee/ ja he kuulewat häntä?)

28 Ja hänen maineensa levisi kohta koko ympäristöön, kaikkialle Galileaan.

28 Niin maine Hänestä levisi heti [kaikkialle] koko Galilean ympäristöön.

28. Ja hänen sanomansa kuului kohta ympäri kaiken Galilean lähimaakunnan.

28. Ja hänen sanomans cuului cohta ymbäri caiken Galilean lähi maacunnan.

28. Ja henen Sanomans cochta cwlui ymberi caiken Galilean Lehimakunnan. (Ja hänen sanomansa kohta kuului ympäri kaiken Galilean lähimaakunnan.)

29 Ja tultuaan ulos synagoogasta he menivät kohta Simonin ja Andreaan taloon Jaakobin ja Johanneksen kanssa.

29 Tultuaan synagoogasta he kohta menivät Jaakobin ja Johanneksen kanssa Simonin ja Andreaan taloon.

29. Ja he menivät kohta ulos synagogasta ja tulivat Simonin ja Andreaksen huoneeseen, Jakobin ja Johanneksen kanssa.

29. Ja he menit cohta ulos Synagogasta ja tulit Simonin ja Andreaxen huonesen Jacobin ja Johannexen cansa.

29. Ja he cochta wlgoskeuit Sinagogasta/ ia tulit Simonin ia Andreasen honesen/ Jacobin ia Johannesen cansa. (Ja he kohta uloskäwit synagogasta/ ja tulit Simonin ja Andreaan huoneeseen/ Jakobin ja Johanneksen kanssa.)

30 Ja Simonin anoppi makasi sairaana kuumeessa, ja kohta he puhuivat hänestä Jeesukselle.

30 Mutta Simonin anoppi makasi kuumeessa, ja heti he puhuivat hänestä Jeesukselle.

30. Mutta Simonin anoppi makasi vilutaudissa, ja he sanoivat hänestä kohta hänelle.

30. Mutta Simonin anoppi macais wilutaudis ja he sanoit hänestä cohta hänelle:

30. Mutta Simonin Anoppi macasi wilutaudis/ ia cochta he heneste sanoit henelle. (Mutta Simonin anoppi makasi wilutaudissa/ ja kohta he hänestä sanoit hänelle.)

31 Ja hän meni hänen luoksensa ja nosti hänet ylös, tarttuen hänen käteensä; ja kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä.

31 Astuttuaan hänen luokseen Hän nosti hänet ylös tarttuen häntä käteen. Heti kuume lähti hänestä, ja hän palveli heitä.

31. Ja hän meni ja nosti häntä, ja rupesi hänen käteensä, ja vilutauti jätti hänen kohta; ja hän palveli heitä.

31. Ja hän meni ja nosti händä ja rupeis hänen käteens ja wilutauti jätti hänen ja hän palweli heitä.

31. Ja hen edeskeui ia yleskohensi hene'/ ia rupesi hene' käteens/ ia sillens Wilutauti ietti henen/ ia hen palueli heite. (Ja hän edeskäwi ja ylös kohensi hänen/ ja rupesi hänen käteensä/ ja sillens wilutauti jätti hänen/ ja hän palweli heitä.)

32 Mutta illan tultua, kun aurinko oli laskenut, tuotiin hänen tykönsä kaikki sairaat ja riivatut,

32 Mutta illan tultua, kun aurinko laski, he toivat Hänen luokseen kaikki sairaat ja riivatut,

32. Mutta ehtoona, kuin aurinko laski, toivat he hänen tykönsä kaikkinaisia sairaita ja perkeleiltä riivatuita,

32. Mutta ehtona cosca Auringo laski toit he hänen tygöns caickinaisia sairaita ja Perkeleildä rijwatuita.

32. Mutta Echtona coska Auringo laskijn/ toidh he henen tygens caikinaiset Sairat ia Riuatudh percheleilde. (Mutta ehtoona koska aurinko laski/ toit he hänen tykönsä kaikkinaiset sairaat ja riiwatut perkeleiltä.)

33 ja koko kaupunki oli koolla oven edessä.

33 ja koko kaupunki oli kokoontunut oven eteen.

33. Ja koko kaupunki tuli kokoon oven eteen.

33. Ja coco Caupungi tuli cocon owen eteen.

33. Ja coko Caupungi cokounsi Ouen eteen/ (Ja koko kaupunki kokoontui owen eteen/)

34 Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet.

34 Niin Hän paransi useita, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja monta riivaajaa Hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajain puhua, koska ne tunsivat Hänet.

34. Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja hän ajoi ulos paljon perkeleitä, eikä sallinut perkeleiden puhua; sillä he tunsivat hänen.

34. Ja hän paransi monda jotca sairastit moninaisia tautia ja hän ajoi ulos paljo Perkeleitä eikä sallinut Perkeleitten puhua: Sillä he tunsit hänen.

34. ia paransi hen monda/ iotca sairastit moninaisis Taudhis/ ia palio perkelie hen wlgosaioi/ ia ei hen sallinut perkeletten puhua että he tunsit henen. (ja paransi hän monta/ jotka sairastit moninaisissa taudissa/ ja paljon perkeliä hän ulosajoi/ ja ei hän sallinut perkeleitten puhua että he tunsit hänen.)

35 Ja varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, hän nousi, lähti ulos ja meni autioon paikkaan; ja siellä hän rukoili.

35 Noustuaan varhain, kun vielä oli aivan pimeä Hän lähti ulos ja meni autioon paikkaan ja rukoili siellä.

35. Ja huomeneltain sangen varhain ennen päivää, kuin hän nousi, meni hän ulos. Ja Jesus meni erinäiseen asiaan ja rukoili siellä.

35. Ja huomeneldain sangen warhain ennen päiwä cuin hän nousi meni hän ulos: Ja Jesus meni erinäiseen siaan ja rucoili siellä.

35. Ja homeneltan sangen warhan ennen peiue/ quin hen ylesnousi/ wlgosmeni hen/ Ja poiskeui Iesus ychten erineisen Sijan/ ia sielle rucoeli/ (Ja huomeneltain sangen warhain ennen päiwää/ kuin hän ylös nousi/ ulos meni hän/ Ja pois käwi Jesus yhteen erinäiseen sijaan/ ja siellä rukoili/)

36 Mutta Simon ja ne, jotka olivat hänen kanssaan, riensivät hänen jälkeensä;

36 Mutta Simon ja ne, jotka olivat Hänen kanssaan, riensivät Hänen jälkeensä.

36. Ja Simon riensi hänen perässänsä ja ne jotka hänen kanssansa olivat.

36. Ja Petari riensi hänen jälkens ja ne jotca hänen cansans olit.

36. ia Petari riensi henen ielkens/ ia ne iotca henen cansans olit. (Ja Petari riensi hänen jälkeensä/ ja ne jotka hänen kanssansa olit.)

37 ja löydettyään hänet he sanoivat hänelle: "Kaikki etsivät sinua".

37 Löydettyään Hänet he sanoivat Hänelle: "Kaikki etsivät sinua.'"

37. Ja kuin he löysivät hänen, sanoivat he hänelle: jokainen etsii sinua.

37. Ja cosca he löysit hänen sanoit he hänelle:

37. Ja coska he leusit henen/ sanoit he henelle/ (Ja koska he löysit hänen/ sanoit he hänelle/)

38 Ja hän sanoi heille: "Menkäämme muualle, läheisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin, sillä sitä varten minä olen tullut".

38 Hän sanoi heille: "Menkäämme muualle lähikyliin saarnatakseni sielläkin, sillä sitä varten olen tullut."

38. Ja hän sanoi heille: menkäämme lähimmäisiin kyliin, että minä sielläkin saarnaisin; sillä sitä varten olen minä tullut.

38. Jocainen edzi sinua. Ja hän sanoi heille: Mengäm lähimmäisijn kylijn että minä sielläkin saarnaisin sillä sitä warten olen minä tullut

38. Jocainen sinu etzi. Ja hen sanoi heille/ Mengeme lähimeisin kylihin/ että mine sielleki sarnaisin/ sille site warten mine olen tullut/ (Jokainen sinua etsii. Ja hän sanoi heille/ Menkäämme lähimmäisiin kyliin/ että minä sielläkin saarnaisin/ sillä sitä warten minä olen tullut/)

39 Ja hän meni ja saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat.

39 Ja Hän [meni ja] saarnasi heidän synagoogissaan koko Galileassa ja ajoi ulos riivaajat.

39. Ja hän saarnasi heidän synagogissansa, koko Galileassa, ja ajoi ulos perkeleitä.

39. Ja hän saarnais heidän Synagogisans coco Galileas ja ajoi ulos Perkeleitä.

39. Ja hen sarnasi heiden Sinagogasans coko Galileas/ ia wlgosaijoi perchelet. (Ja hän saarnasi heidän synagogassansa koko Galileassa/ ja ulos ajoi perkeleet.)

40 Ja hänen tykönsä tuli pitalinen mies, rukoili häntä, polvistui ja sanoi hänelle: "Jos tahdot, niin sinä voit minut puhdistaa".

40 Hänen luokseen tuli pitaalinen mies, rukoili Häntä, polvistui (Hänen eteensä) ja sanoi Hänelle: "Jos tahdot, voit puhdistaa minut."

40. Ja hänen tykönsä tuli spitalinen, rukoili häntä, lankesi polvillensa hänen eteensä ja sanoi hänelle: jos sinä tahdot, niin sinä voit minun puhdistaa.

40. Ja hänen tygöns tuli yxi spitalinen rucoili händä langeis polwillens hänen eteens ja sanoi hänelle: Jos sinä tahdot sinä woit minun puhdista.

40. Ja tuli henen tygens yxi Spitalinen rucoli hende/ langesi poluillens henen etens/ ia sanoi henelle/ Jos sine tahdot/ sine woit minun puhdista. (Ja tuli hänen tykönsä yksi spitalinen rukoili häntä/ lankesi polwillensa hänen eteensä/ ja sanoi hänelle/ Jos sinä tahdot/ sinä woit minun puhdistaa.)

41 Niin Jeesuksen kävi häntä sääliksi, ja ojentaen kätensä hän kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon; puhdistu".

41 Niin Jeesus säälin valtaamana ojensi kätensä*, kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Minä tahdon, puhdistu."

41. Ja Jesus armahti häntä ja ojensi kätensä, rupesi häneen ja sanoi hänelle: minä tahdon, ole puhdas.

41. Ja Jesus armahti händä ja ojensi kätens rupeis häneen ja sanoi hänelle: Minä tahdon ole puhdas.

41. Ja Iesus armachti henen pälens/ ia wlgosoijensi kätens/ rupesi heneen/ ia sanoi henelle/ Mine tahdon/ ole puhdas. (Ja Jesus armahti hänen päällensä/ ja ulos ojensi kätensä/ rupesi häneen/ ja sanoi hänelle/ Minä tahdon/ ole puhdas.)

42 Ja kohta pitali lähti hänestä, ja hän puhdistui.

42 Heti (Hänen käskettyään) pitaali lähti hänestä ja hän puhdistui.

42. Ja kuin hän sen oli sanonut, niin spitali läksi hänestä kohta pois, ja hän tuli puhtaaksi.

42. Ja cuin hän sen oli sanonut nijn spitali läxi hänestä cohta pois ja hän tuli puhtaxi.

42. Ja quin hen oli sanonut/ cochta spitali heneste poislexi/ ia hen tuli puchtaxi. (Ja kuin hän oli sanonut/ kohta spitali hänestä poisläksi/ ja hän tuli puhtaaksi.)

43 Ja varoittaen häntä ankarasti hän laski hänet heti menemään

43 Puhuteltuaan häntä ankarasti Hän heti lähetti hänet menemään

43. Ja Jesus haasti häntä, ja lähetti hänen kohta pois tyköänsä,

43. Ja Jesus haasti händä ja lähetti cohta pois tyköäns ja sanoi hänelle:

43. Ja Iesus hastoi hende/ ia cochta tyköens poislehetti/ ia sanoi henelle/ (Ja Jesus haastoi häntä/ ja kohta tyköänsä pois lähetti/ ja sanoi hänelle/)

44 ja sanoi hänelle: "Katso, ettet puhu tästä kenellekään mitään, vaan mene ja näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi se, minkä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille".

44 ja sanoi hänelle: "Katso, ettet kenellekään kerro tästä mitään, vaan mene, näytä itsesi papille ja uhraa puhdistumisestasi, mitä Mooses on säätänyt, todistukseksi heille."

44. Ja sanoi hänelle: katso, ettes kellenkään mitään sano, mutta mene, osoita itses papille ja uhraa puhdistukses edestä ne, mitkä Moses käski, heille todistukseksi.

44. Cadzo ettes kellengän mitän sano mutta mene osota idzes Papille ja uhra puhdistuxes edestä cuin Moses on heille käskenyt todistuxexi.

44. Catzos ettes kellengen miten sanone/ mutta mene osotta itzes papille/ ia wffra sinun puhdistoxes edheste/ mitke Moses on käskenyt/ heille todhistuxexi. (Katsos ettes kellenkään mitään sanone/ mutta mene osoita itsesi papille/ ja uhraa sinun puhdistuksesi edestä/ mitkä Moses on käskenyt/ heille todistukseksi.)

45 Mutta mentyään pois tämä rupesi laajalti julistamaan ja asiasta tietoa levittämään, niin ettei Jeesus enää saattanut julkisesti mennä kaupunkeihin, vaan oleskeli niiden ulkopuolella autioissa paikoissa; ja kaikkialta tultiin hänen tykönsä.

45 Mutta mentyään tämä alkoi laajalti kertoa ja levittää tietoa asiasta, niin ettei Jeesus* voinut enää julkisesti mennä kaupunkiin, vaan oleskeli niitten ulkopuolella autioissa paikoissa. Mutta kaikkialta tultiin Hänen luokseen.

45. Mutta kuin hän meni ulos, rupesi hän paljon saarnaamaan ja ilmoittamaan sitä asiaa, niin ettei hän sitte taitanut julkisesti kaupunkiin mennä; mutta oli ulkona erinäisissä paikoissa, ja joka taholta tultiin hänen tykönsä.

45. Mutta cosca hän meni ulos rupeis hän paljo saarnaman ja ilmoittaman sitä työtä nijn ettei hän sijtte tainnut julkisesta Caupungijn mennä mutta oli ulcona erinäisis paicois ja joca tahwolda tuldin hänen tygöns.

45. Mutta coska hen wlgoskeui/ rupesi hen sarnamaa' palio ia ilmoittaman site Töte/ Nin ettei Iesus sijtte tainud iulkisesta caupugijn siselletulla/ mutta wlcona erineisis Sijoisa hen oli/ ia caikilda polilda he tulit hene' tygens. (Mutta koska hän uloskäwi/ rupesi hän saarnaaman paljon ja ilmoittamaan sitä työtä/ Niin ettei Jesus siitä tainnut julkisesti kaupunkiin sisälle tulla/ mutta ulkona erinäisissä sijoissa hän oli/ ja kaikilta puolilta he tulit hänen tykönsä.)