4 luku

Perkele kiusaa Jeesusta 1 – 13 Jeesus palaa Galileaan 14,15, opettaa Nasaretin synagoogassa 16 – 30 ja Kapernaumissa, jossa parantaa riivatun miehen 31 – 37, Simonin anopin 38,39 ja muita sairaita 40,41 ja opettaa muissakin kaupungeissa 42 – 44. (V.1 – 13vert. Matt.4:1 – 11 Mark. :12,13.)

1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta; ja Henki kuljetti häntä erämaassa,

1 Sitten Jeesus täynnä Pyhää Henkeä palasi Jordanilta, ja Henki kuljetti Häntä autiomaassa

1. Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista ja vietiin Hengeltä korpeen,

1. NIin Jesus täynäns Pyhä Henge palais Jordanist ja wietin Hengeldä corpeen

1. NIn IesuS teunens Pyhe Hengi palasi Jordanist. Ja wietin Hengeste Corpehen/ (Niin Jesus täynnänsä Pyhää Henkeä palasi Jordanista. Ja wietiin hengestä korpehen/)

2 ja perkele kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Eikä hän syönyt mitään niinä päivinä, mutta kun ne olivat päättyneet, tuli hänen nälkä.

2 neljäkymmentä päivää paholaisen kiusattavana. Eikä Hän niinä päivinä syönyt mitään. Mutta niitten päätyttyä Hänen (lopulta) oli nälkä.

2. Ja kiusattiin neljäkymmentä päivää perkeleeltä, eikä syönyt mitään niinä päivinä; mutta kuin ne kuluneet olivat, sitte hän isosi.

2. Ja kiusattin neljäkymmendä päiwä Perkeleldä eikä syönyt mitän nijnä päiwinä mutta nijden lopus hän isois.

2. ia neliekymende peiue kiusatin Perkelehelde. Ja ei hen miten sönyt nijnä peiuinä/ ia quin ne lopuit sijtte hen isoisi. (ja neljäkymmentä päiwää kiusattiin perkeleeltä. Ja ei hän mitään syönyt niinä päiwinä/ ja kuin ne lopulta sitten hän isosi.)

3 Niin perkele sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin sano tälle kivelle, että se muuttuu leiväksi".

3 Niin paholainen sanoi Hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, sano tälle kivelle, että se muuttuisi leiväksi."

3. Niin perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin sanos tälle kivelle, että se leiväksi tulis.

3. Nijn Perkele sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poica nijn sanos tälle kiwelle että hän leiwäxi tulis.

3. Nin sanoi Perchele henelle/ Olecos JUMALAN Poica/ nin sano telle Kiuelle/ ette hen Leiuexi tulis. (Niin sanoi perkele hänelle/ Oletkos JUMALAN Poika/ niin sano tälle kiwelle/ että hän leiwäksi tulisi.)

4 Jeesus vastasi hänelle: "Kirjoitettu on: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä (vaan jokaisesta Jumalan sanasta)'."

4 Jeesus vastasi (sanoen) hänelle: "On kirjoitettu: 'Ihminen ei elä ainoastaan leivästä (vaan jokaisesta Jumalan sanasta).' "

4. Ja Jesus vastasi, sanoen hänelle: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoasti leivästä, vaan jokaisesta Jumalan sanasta.

4. Jesus wastais sanoden: kirjoitettu on: ei ihminen elä ainoastans leiwäst waan jocaidzesta Jumalan sanasta.

4. Nin wastasi IesuS sanoden/ Kirioitettu on/ Ei ainoast Leiuest Inhiminen elä vaan iocaitzest Jumalan sanasta. (Niin wastasi Jesus sanoen/ Kirjoitettu on/ Ei ainoasta leiwästä ihminen elä waan jokaisesta Jumalan sanasta.)

5 Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat

5 vietyään Hänet korkealle vuorelle paholainen näytti Hänelle tuokiossa kaikki maailman valtakunnat.

5. Ja perkele vei hänen korkialle vuorelle ja osoitti hänelle kaikki maan piirin valtakunnat silmänräpäyksellä,

5. Ja Perkele wei hänen corkelle wuorelle ja osotti hänelle caicki maan pijrin waldacunnat silmän räpäyxellä.

5. Ja Perkele wei henen Corckian woren pälle/ ia osotti henelle caiki Maan pijrin Waldakunnat silmen räpäyxelle. (Ja perkele wei hänen korkean wuoren päälle/ ja osoitti hänelle kaikki maan piirin waltakunnat silmän räpäyksellä.)

6 ja sanoi hänelle: "Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon.

6 Ja paholainen sanoi Hänelle: "Sinulle annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen kenelle haluan.

6. Ja perkele sanoi hänelle: kaiken tämän vallan ja heidän kunniansa minä annan sinulle; sillä minun haltuuni ovat ne annetut, ja minä annan ne kenelle minä tahdon.

6. Ja Perkele sanoi hänelle: caiken tämän wallan ja heidän cunnians minä annan sinulle: sillä minun haldun owat ne annetut ja minä annan ne kelle minä tahdon:

6. Ja sanoi henelle Perkele/ Sinulle mine annan caiken temen Wallan/ ia heiden Cunnians/ Sille minun Haltuni ouat ne annetut ia mine annan ne kelle mine tahdon/ (Ja sanoi hänelle perkele/ Sinulle minä annan kaiken tämän wallan/ ja heidän kunniansa/ Sillä minun haltuuni owat ne annetut ja minä annan ne kelle minä tahdot/)

7 Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun."

7 Jos siis osoitat kunnioitusta edessäni, kaikki on sinun."

7. Jos sinä siis kumarrat ja rukoilet minua, ne kaikki pitää sinun omas oleman.

7. Jos sinä sijs cumarrat ja rucoilet minua nijn he owat caicki sinun.

7. Jos sine sis nyt mahan langet ia rucolet minua/ nin he ouat caiki sinun. (Jos sinä siis nyt maahan lankeat ja rukoilet minua/ niin he owat kaikki sinun.)

8 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "(Mene taakseni, saatana, sillä) Kirjoitettu on: 'Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman'."

8 Jeesus vastasi hänelle ja sanoi: "(Mene taakseni, saatana, sillä) on kirjoitettu: 'Kunnioita Herraa, Jumalaasi, ja palvele *ainoastaan Häntä*'."

8. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mene matkaas minun tyköäni, saatana! sillä kirjoitettu on: Herraa sinun Jumalaas pitää sinun kumartaman ja häntä ainoaa palveleman.

8. Ja Jesus wastaten sanoi henelle: mene matcas minun tyköni Satan: sillä kirjoitettu on: sinus HERras Jumalatas pitä sinun cumartaman ja händä ainoata palweleman.

8. Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Mene matcaas minusta Sathan/ Sille ette kirioitettu on/ Sinun HERRAS Jumalas pite sinun cwmartaman/ ia hende ainoata palueleman. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Mene matkaasi minusta satan/ Sillä kirjoitettu on/ Sinun HERRAASI Jumalaasi pitää sinun kumartaman/ ja häntä ainoata palweleman.)

9 Niin hän vei hänet Jerusalemiin ja asetti hänet pyhäkön harjalle ja sanoi hänelle: "Jos sinä olet Jumalan Poika, niin heittäydy tästä alas;

9 Niin hän vei Hänet Jerusalemiin ja asetti Hänet pyhäkön harjalle ja sanoi Hänelle: "Jos olet Jumalan Poika, heittäydy tästä alas,

9. Ja hän vei hänen Jerusalemiin ja asetti hänen templin harjalle, ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poika, niin laske tästä itses alas;

9. Ja hän wei hänen Jerusalemijn ja asetti Templin harjalle ja sanoi hänelle: jos sinä olet Jumalan Poica nijn laske tästä idzes alas:

9. Ja hen wei henen Jerusalemin/ ia asetti henen Templin Harian päle ia sanoi henelle/ Olecos JUMALAN poica/ nin laske itzies teste alas. (Ja hän wei hänen Jerusalemiin/ ja asetti hänen templin harjan päälle ja sanoi hänelle/ Oletkos JUMALAN Poika/ niin laske itseäsi tästä alas.)

10 sillä kirjoitettu on: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua',

10 Sillä on kirjoitettu: 'Hän antaa enkeleilleen käskyn sinusta, että he varjelevat sinua'

10. Sillä kirjoitettu on: hän antaa käskyn enkeleillensä sinusta varjelemaan sinua,

10. Sillä kirjoitettu on: hän on Engeleidens käskenyt sinusta warjeleman sinua.

10. Sille kirioitettu ombi/ ette hen Engeleins keskenyt on sinusta/ warieleman sinua/ (Sillä kirjoitettu ompi/ että hän enkeleinsä käskenyt on sinusta/ warjeleman sinua/)

11 ja: 'He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi'."

11 ja: 'He kantavat sinua käsillään, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.' "

11. Ja että he käsissä kantavat sinua, ettet joskus jalkaas kiveen loukkaa.

11. Ja käsisäns candaman sinua ettes jalcas kiwen loucka.

11. ia käsisens candauat sinua/ ettet sine coskan loucka ialcas Kiueen. (ja käsissänsä kantawat sinua/ ettet sinä koskaan loukkaa jalkaasi kiween.)

12 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Sanottu on: 'Älä kiusaa Herraa, sinun Jumalaasi'."

12 Jeesus vastasi sanoen hänelle: "On sanottu: 'Älä kiusaa Herraa, Jumalaasi.' "

12. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: sanottu on: ei sinun pidä kiusaaman Herraa sinun Jumalaas.

12. Ja Jesus wastaten sanoi hänelle: sanottu on: älä kiusa sinun HERras Jumalatas.

12. Ja IesuS wastaten sanoi henelle/ Sanottu on/ Ele kiusa sinun HERRAS JUMALAS. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Sanottu on/ Älä kiusaa sinun HERRAASI JUMALAASI.)

13 Ja kun oli kaiken kiusattavansa kiusannut, poistui perkele hänen luotaan ajaksi.

13 Lopetettuaan kaiken kiusaamisen, paholainen poistui Hänen luotaan ajaksi.

13. Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty, meni perkele pois hetkeksi hänen tyköänsä.

13. Ja cuin caicki kiusaus oli päätetty meni Perkele pois hetkexi hänen tyköns.

13. Ja quin caiki kiusaus oli pätetty/ poislexi Perkele henelde hetkexi. (Ja kuin kaikki kiusaus oli päätetty/ pois läksi perkele häneltä hetkeksi.)

14 Ja Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan; ja sanoma hänestä levisi kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.

14 Jeesus palasi Hengen voimassa Galileaan, ja sanoma Hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.

14. Ja Jesus palasi Hengen väessä taas Galileaan, ja sanoma kuului hänestä ympäri kaiken lähimaakunnan.

14. Ja Jesus palais Hengen wäes taas Galileaan ja sanoma cuului hänestä ymbäri caiken lähi maacunnan.

14. Ja palasi IesuS Hengen wäes iellens Galilean. Ja sanoma vloslexi ymberi caiken lehimakunnan heneste. (Ja palasi Jesus Hengen wäessä jällens Galileaan. Ja sanoma ylosläksi ympäri kaiken lähimaakunnan hänestä.)

15 Ja hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät häntä.

15 Niin Hän opetti heidän synagoogissaan, ja kaikki ylistivät Häntä.

15. Ja hän opetti heidän synagogissansa, ja kunnioitettiin kaikkialta,

15. Ja hän opetti heidän Synagogasans ja cunnioitettin caikilda.

15. Ja hen opetti heiden Sinagogasans/ ia caikilda cunnioitettin. (Ja hän opetti heidän synagogissansa/ ja kaikilta kunnioitettiin.)

16 Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

16 Sitten Hän saapui Nasaretiin, jossa Hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapattina synagoogaan ja nousi lukemaan.

16. Ja tuli Natsaretiin, kussa hän kasvatettu oli, ja meni tapansa jälkeen sabbatin päivänä synagogaan, ja nousi lukemaan.

16. JA hän tuli Nazaretijn cusa hän caswatettu oli ja meni tawans jälken Sabbathin päiwänä Synagogaan ja nousi lukeman.

16. Ja hen tuli Nazarettin cussa hen oli yleskasuatettu/ Ja hen sisellemeni Sinagogan tauans ielken Sabbathin peiuene ia ylesnousi lukeman. (Ja hän tuli Nazaretiin kussa hän oli ylös kaswatettu/ Ja hän sisälle meni synagogaan tawansa jälkeen Sabbathin päiwänä ja ylös nousi lukemaan.)

17 Niin hänelle annettiin profeetta Esaiaan kirja, ja kun hän avasi kirjan, löysi hän sen paikan, jossa oli kirjoitettuna:

17 Hänelle annettiin profeetta Jesajan kirja. Käärittyään kirjan auki Hän löysi paikan, jossa oli kirjoitettuna:

17. Ja hänelle annettiin Jesaias prophetan Raamattu. Ja kuin hän Raamatun avasi, löysi hän sen paikan, kussa kirjoitettu on:

17. Ja hänelle annettin Esaian Prophetan Ramattu. Ja cuin hän Ramatun awais löysi hän sen paican cusa kirjoitettu on:

17. Ja annettin henelle Esaian Prophetan Ramattu. Ja quin hen Ramatun auasi/ nin hen leusi paican cussa kirioitettu oli/ (Ja annettiin hänelle Esaian prophetan Raamattu. Ja kuin hän Ramatun awasi/ niin hän löysi paikan kussa kirjoitettu oli/)

18 Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan evankeliumia köyhille; Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen,

18”Herran Henki on minun päälläni, sillä Hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa köyhille, Hän on lähettänyt minut (parantamaan sydämeltään särkyneitä), saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näön saamista, päästämään sorretut vapauteen,

18. Herran Henki on minun päälläni, sentänden on hän minut voidellut ja lähettänyt minun saarnaamaan köyhille hyvää sanomaa, parantamaan särjetyitä sydämiä, saarnaamaan vangeille lunastusta ja sokeille näkönsä jälleen saamista, särjetyitä vapauteen saattamaan,

18. HERran Hengi on minun päälläni ja hän woiteli minun ja lähetti saarnaman waiwaisille Evangeliumi ja parandaman särjetyitä sydämitä

18. HERRAN Hengi ombi minun päleni/ senteden ette hen woiteli minun/ ia on lehdettenyt minun sarnaman Euangeliumi waiwaisille/ Parandaman ne särietydh sydhemet/ (HERRAN Henki ompi minun päälläni/ sentähden että hän woiteli minun/ ja on lähettänyt minun saarnaaman ewankeliumi waiwaisille/ parantamaan ne särjetyt sydämet/)

19 saarnaamaan Herran otollista vuotta."

19 julistamaan Herran otollista vuotta."

19. Saarnaamaan Herran otollista vuotta.

19. Ja ilmoittaman Fangeille lunastusta ja sokeillen nägyn andaman ja fangituita wapaxi saattaman ja että minä HERran wuoden julistaisin.

19. ilmoittaman Fangeille lunastusta/ Ja Sokeillen näghön/ Ja nijlle hosutuille ette heiden pite wapadhet oleman/ Ja ette minun pite iulghistama' HERRAN Wodhen. (ilmoittaman wangeille lunastusta/ Ja sokeillen näön/ Ja niille hosutuille että heidän pitää wapaudet olemaan/ Ja että minun pitää julkistaman HERRAN wuoden.)

20 Ja käärittyään kirjan kokoon hän antoi sen palvelijalle ja istuutui; ja kaikkien synagoogassa olevien silmät olivat häneen kiinnitetyt.

20 Käärittyään kirjan kokoon ja annettuaan sen takaisin palvelijalle Hän istuutui, ja kaikkien synagoogassa olevain silmät olivat Häneen kiinnitetyt.

20. Ja kun hän pani Raamatun kiinni, antoi hän sen palvelialle ja istui, ja kaikkein silmät, jotka synagogassa olivat, katselivat hänen päällensä.

20. Ja cuin hän pani Ramatun kijnni andoi hän sen palwelialle ja istui: ja caickein silmät cuin Synagogas olit cadzelit hänen päällens.

20. Ja quin hen Ramatun Kijnipani/ nin hen annoi Paluelialle. Ja istui taas/ ia caikein silmet quin olit Sinagogas catzelit henen pälens. (Ja kuin hän Ramatun kiinni pani/ niin hän antoi palwelijalle. Ja istui taas/ ja kaikkein silmät kuin olit synagogassa katselit hänen päällensä.)

21 Niin hän rupesi puhumaan heille: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen".

21 Niin Hän alkoi puhua heille: "Tänään tämä kirjoitus on toteutunut teidän kuunnellessanne*."

21. Ja hän rupesi heille sanomaan: tänäpänä on tämä kirjoitus täytetty, jonka te nyt kuulette.

21. Ja hän rupeis heille sanoman: tänäpän on tämä kirjoitus teidän corwisan täytetty.

21. Ja hen rupeis heille sanoman/ Tenepene ombi teme Kirioitus teutetty teiden coruisanna. (Ja hän rupeisi heille sanomaan/ Tänä päiwänä ompi tämä kirjoitus täytetty teidän korwissanne.)

22 Ja kaikki lausuivat hänestä hyvän todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa lähtivät; ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

22 Kaikki todistivat Hänen puolestaan ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka lähtivät Hänen suustaan, ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Joosefin poika?"

22. Ja kaikki antoivat hänelle todistuksen ja ihmettelivät niitä armon sanoja, jotka hänen suustansa läksivät ulos, ja he sanoivat: eikö tämä ole Josephin poika?

22. Ja caicki annoit hänelle todistuxen ja ihmettelit nijtä armollisia sanoja cuin hänen suustans tulit ja sanoit: eikö tämä ole Josephin poica?

22. Ja caiki annoit henelle todhistuxen/ ia imehtelit nijnnen armolisten sanaden päle iotca henen suustans vloskeuit/ Ja sanoit/ Eikö teme ole * Josephin poica? (Ja kaikki annoit hänelle todistuksen/ ja ihmettelit niitä armollisten sanojen päälle jotka hänen suustansa ulos käwit/ Ja sanoit/ Eikö tämä ole Josephin poika?)

23 Niin hän sanoi heille: "Kaiketi aiotte sanoa minulle tämän sananlaskun: 'Parantaja, paranna itsesi'; 'tee täälläkin, kotikaupungissasi, niitä suuria tekoja, joita olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa'."

23 Hän sanoi heille: "Varmaan aiotte sanoa minulle tämän lauselman: 'Parantaja, paranna itsesi; tee täällä kotikaupungissasikin niin suuria kuin olemme kuulleet tapahtuneen Kapernaumissa.'"

23. Ja hän sanoi heille: sanokaat kaiketi minulle tämä sananlasku: parantaja, paranna itses; ne mitkä me kuulimme tapahtuneen Kapernaumissa, tee myös tässä isäs maalla!

23. Ja hän sanoi heille: sanocat caiketi minulle tämä sananlascu: Lääkäri paranna idzes: Cuinga suuria töitä me cuulimma sinun tehnen Capernaumis tee myös nijn täsä Isäs maalla.

23. Ja hen sanoi heille/ Caiketin sanocat minulle teme wertaus/ Läkeri parana itzes. Caiki mite me cwlima tehdyn Capernaumis/ tege mös tesse sinu' Ises maalla. (Ja hän sanoi heille/ Kaiketin sanokaa minulle tämä wertaus/ Lääkäri paranna itsesi. Kaikki mitä me kuulimme tehdyn Kapernaumissa/ tee myös tässä sinun isäsi maalla.)

24 Ja hän sanoi: "Totisesti minä sanon teille: ei kukaan profeetta ole otollinen kotikaupungissaan.

24 Ja Hän sanoi: "Totisesti, sanon teille: ei kukaan profeetta ole suosittu kotikaupungissaan.

24. Mutta hän sanoi: totisesti sanon minä teille: ei yksikään propheta ole isänsä maalla otollinen.

24. Nijn hän sanoi: totisest sanon minä teille: ei yxikän Propheta ole Isäns maalla otollinen.

24. Nin hen sanoi Totisesta sanon mine teille/ Eikengen Propheta ole otolinen henen Isensmaalla. (Niin hän sanoi totisesti sanon minä teille/ Ei kenkään propheta ole otollinen hänen isänsä maalla.)

25 Minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Eliaan aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta ja suuri nälkä tuli kaikkeen maahan,

25 Sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Elian aikana Israelissa, kun taivas oli suljettuna kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tuli koko maahan,

25. Vaan minä sanon teille totuudessa: monta leskeä oli Israelissa Eliaan ajalla, kuin taivas oli suljettu kolme vuotta ja kuusi kuukautta, niin että suuri nälkä tapahtui kaikessa maakunnassa,

25. Waan minä sanon teille totudes: monda leske oli cuitengin Israelis Elian ajalla cosca Taiwas oli suljettu colme wuotta ja cuusi cuucautta: ja cosca suuri nälkä tapahtui caikes maacunnas.

25. Wan totudhesa sanon mine teille/ Monda Leske olit Israelis Eliasen aican/ coska Taiuas suliettu oli colmet wootta/ ia cwsi cwkautta/ coska swri Nelke tapactui ylitze caiken Maakunnan/ (Waan totuudessa sanon minä teille/ Monta leskeä olit Israelissa Eliaksen aikaan/ koska taiwas suljettu oli kolme wuotta/ ja kuusi kuukautta/ koska suuri nälkä tapahtui ylitse kaiken maakunnan/)

26 eikä Eliasta lähetetty kenenkään tykö heistä, vaan ainoastaan leskivaimon tykö Siidonin maan Sareptaan.

26 eikä Eliaa lähetetty kenenkään heidän luokseen, vaan ainoastaan leskivaimon luo Siidonin Sareptaan.

26. Ja ei Elias lähetetty yhdenkään heidän tykönsä, vaan leskivaimon tykö Sidonin Sareptaan.

26. Ja ei Elias lähetetty yhdengän heidän tygöns waan yhden leski waimon tygö Sidonialaisten Sarephtan.

26. ia ei kenengen heiden tygens lehetetty Elias wan yhden Lesken waimon tyge Sarephthan Sidonias. (ja ei kenenkään heidän tykönsä lähetetty Elias waan yhden lesken waimon tykö Sarephtan Sidoniassa.)

27 Ja monta pitalista miestä oli Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä kukaan heistä tullut puhdistetuksi, vaan ainoastaan Naiman, syyrialainen."

27 Oli myös monta pitaalista Israelissa profeetta Elisan aikana, eikä ketään heistä puhdistettu, vaan ainoastaan Naeman*, syyrialainen."

27. Ja monta spitalista oli Israelissa Elisa prophetan ajalla, ja ei yksikään heistä puhdistettu, vaan Naeman Syrialainen.

27. Ja monda spitalista oli Israelis Heliseus Prophetan ajalla ja ei yxikän heistä puhdistettu waan Naaman Syrialainen.

27. Ja monda Spitalista olit Israelis Heliseusen Prophetan aijalla/ ia eikengen heiste puhdastettu/ wan Naaman Syrialainen. (Ja monta spitaalista olit Israelissa Elisan prophetan ajalla/ ja ei kenkään heistä puhdistettu/ waan Naaman syrialainen.)

28 Tämän kuullessaan kaikki, jotka olivat synagoogassa, tulivat kiukkua täyteen

28 Kuullessaan tämän kaikki synagoogassa olevat tulivat raivoa täyteen

28. Ja kaikki jotka synagogassa olivat, tulivat vihoja täyteen, kuin he nämät kuulivat,

28. Ja caicki cuin Synagogas olit tulit wihoja täyten cosca he nämät cuulit.

28. Ja caiki iotca olit Sinagogas tulit teuten wihoija quin he nämet cwlit. (Ja kaikki jotka olit synagogassa tulit täyteen wihoja kuin he nämät kuulit.)

29 ja nousivat ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja veivät hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen hänet alas.

29 ja nousivat ja ajoivat Hänet ulos kaupungista ja veivät Hänet sen vuoren jyrkänteelle asti, jolle heidän kaupunkinsa oli rakennettu, syöstäkseen Hänet alas.

29. Ja he nousivat ylös ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja veivät hänen hamaan vuoren kukkulalle, jonka päälle heidän kaupunkinsa rakettu oli, syöstäksensä häntä alas.

29. Ja nousit händä wastan ajoit hänen ulos Caupungist ja weit hänen haman wuoren cuckulalle jonga päälle heidän Caupungins rakettu oli syöstäxens händä alas.

29. Ja yleskarckasit/ ia vlosaijoit henen Caupungist/ ia weit henen haman wooren hypärelle/ ionga päle heiden Caupungins oli rakettu/ ette he henen olisit alassöxenet. (Ja ylöskarkasit/ ja ulosajoit hänen kaupungista/ ja weit hänen hamaan wuoren hypäreelle/ jonka päälle heidän kaupunkinsa oli rakennettu/ että he hänen olisit alas syökseneet.)

30 Mutta hän lähti pois käyden heidän keskitsensä.

30 Mutta Hän meni pois kulkien heidän keskitsensä.

30. Mutta hän kävi ohitse heidän keskeltänsä ja meni pois,

30. Mutta hän käwi heidän keskidzens

30. Mutta hen meni kieudhen heiden keskelläns. (Mutta hän meni käyden heidän keskeltänsä.)

31 Ja hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa sapattina.

31 Niin Hän meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti kansaa* sapattina.

31. Ja meni alas Kapernaumiin, Galilean kaupunkiin, ja opetti heitä siellä sabbatin päivinä.

31. Ja meni Capernaumijn Galilean Caupungihin ja opetti heitä sijnä Sabbathin päiwänä.

31. Ja alastuli Capernaumijn Galilean Caupungin/ ia sijne opetti heite Sabbathin peiuinä. (Ja alastuli Kapernaumiin Galilean kaupunkiin/ ja siinä opetti heitä Sabbatin päiwinä.)

32 Ja he olivat hämmästyksissään hänen opetuksestansa, sillä hänen puheessansa oli voima.

32 He olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan, sillä Hänen puheessaan oli voimaa.

32. Ja he hämmästyivät hänen opetustansa; sillä hänen puheensa oli voimallinen.

32. Ja he hämmästyit hänen opetustans: sillä hänen puhens oli woimallinen.

32. Ja he hämmestuit henen opetuxens ylitze/ Sille ette henen puhens oli woimalinen. (Ja he hämmästyit hänen opetuksensa ylitse/ Sillä että hänen puheensa oli woimallinen.)

33 Ja synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki. Tämä huusi suurella äänellä:

33 Synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki, ja se huusi kovalla äänellä

33. Ja synagogassa oli ihminen, jolla oli riettaisen perkeleen henki, ja hän huusi suurella äänellä,

33. JA Synagogas oli yxi ihminen jolla oli riettaisen Perkelen hengi Ja hän huusi suurella änellä sanoden:

33. Ja oli Sinagogas Inhiminen iolla oli rettasen Perkelen Hengi/ ia hen hwsi swrella änelle sanodhen/ (Ja oli synagogassa ihminen jolla oli rietasten perkeleen henki/ ja hän huusi suurella äänellä sanoen/)

34 Voi, mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä.

34 (sanoen): "Voi, *miksi meihin puutut*, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Tunnen sinut, kuka olet, Jumalan Pyhä."

34. Sanoen: voi! mitä sinun on meidän kanssamme, Jesus Natsarealainen? tulitkos meitä hukuttamaan? minä tiedän, kukas olet, Jumalan pyhä.

34. pidäs mitä sinun on meidän cansam Jesu Nazarene? tulickos meitä hucuttaman? minä tiedän cucas olet juuri Jumalan pyhä.

34. Woi/ mite sinun ombi meiden cansam Iesu Nazarene? Tulicos meite hukuttaman? Mine tiedhen cuka sine olet/ Jwri se JUMALAN Pyhe. (Woi/ mitä sinun ompi meidän kanssamme Jesus Nazarene? Tulitkos meitä hukuttaman? Minä tiedän kuka sinä olet/ Juuri se JUMALAN Pyhä.)

35 Niin Jeesus nuhteli häntä sanoen: "Vaikene ja lähde hänestä". Ja riivaaja viskasi hänet maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä, häntä ollenkaan vahingoittamatta.

35 Niin Jeesus nuhteli sitä sanoen: "Vaikene ja tule ulos hänestä." Heitettyään hänet heidän keskelleen riivaaja lähti hänestä häntä yhtään vahingoittamatta.

35. Ja Jesus nuhteli häntä, sanoen: vaikene ja mene ulos hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellänsä heittänyt, niin hän meni ulos hänestä ja ei häntä vahingoittanut mitään.

35. Ja Jesus nuhteli händä sanoden: waickene ja mene pois hänestä. Ja cuin Perkele oli hänen heidän keskellens heittänyt nijn hän meni ulos hänest ja ei händä wahingoittanut mitän.

35. Ja nuchteli IesuS hende sanoden/ Waickene/ ia poismene henest. Ja quin Perkele oli henen heiden keskellens heittenyt/ nin hen vlosmeni henest/ ia ei miten hende wahingottanut. (Ja nuhteli Jesus häntä sanoen/ Waikene/ ja pois mene hänestä. Ja kuin perkele oli hänen heidän keskellensä heittänyt/ niin hän ulos meni hänestä/ ja ei mitään heitä wahingoittanut.)

36 Ja heidät kaikki valtasi hämmästys, ja he puhuivat keskenään sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"

36 Hämmästys valtasi kaikki ja he puhuivat toisilleen sanoen: "Mitä tämä puhe on, sillä Hän käskee vallalla ja voimalla saastaisia henkiä, ja ne lähtevät ulos?"

36. Ja pelko tuli kaikkein päälle, ja puhuivat keskenänsä, sanoen: mitä tämä lieneekään? sillä hän haastaa väellä ja voimalla riettaisia henkiä, ja lähtevät ulos.

36. Ja pelco tuli caickein päälle ja puhuit keskenäns sanoden: mikä tämä lienekän? sillä hän haasta wäellä ja woimalla riettaisitakin hengejä ja he ulos lähtewät.

36. Ja tuli Pelcaus caikein päle/ ia puhuit keskenens/ sanoden/ Mike puhe teme on? sille hen mana wäelle ia woimalla rettasita hengi/ ia he vlosmeneuet. (Ja tuli pelkäys kaikkein päälle/ ja puhuit keskenänsä/ sanoen/ Mikä puhe tämä on? sillä hän manaa wäellä ja woimalla riettaita henkiä/ ja he ulos menewät.)

37 Ja maine hänestä levisi kaikkialle ympäristön seutuihin.

37 Niin maine Hänestä levisi kaikkialle ympäristöön.

37. Ja sanoma hänestä kaikui ympäri kaikkiin sen maakunnan lähipaikkoihin.

37. Ja se sanoma cuului hänest caickijn sen maacunnan lähi paickoihin.

37. Ja sanoma iulghistui henest caikis sen maakunnan lehipaikois. (Ja sanoma julkistui hänestä kaikissa sen maakunnan lähipaikoissa.)

38 Niin hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Ja Simonin anoppi sairasti kovaa kuumetta, ja he rukoilivat Jeesusta hänen puolestansa.

38 Ja Hän nousi ja meni synagoogasta Simonin kotiin. Mutta Simonin anoppi oli ankaran kuumeen vaivaamana. Niin he rukoilivat Jeesusta* hänen puolestaan.

38. Mutta kuin hän läksi synagogasta, meni hän Simonin huoneeseen sisälle; mutta Simonin anoppi sairasti kovin vilutautia, ja he rukoilivat häntä hänen edestänsä.

38. JA cuin hän läxi Synagogast meni hän Simonin huonesen mutta Simonin anoppi sairasti cowin wilutautia ja he rucoilit händä hänen edestäns.

38. Ja quin IesuS ylesnousi Sinagogast/ meni hen Simonin honen siselle/ Mutta Simonin Anoppi waiuattin swrest Wilutaudista. Ja he rucolit hende henen edhestens. (Ja kuin Jesus ylös nousi synagogasta/ meni hän Simonin huoneen sisälle/ Mutta Simonin anoppi waiwattiin suuresta wilutaudista. ja he rukoilit hänen edestänsä.)

39 Niin hän meni ja kumartui hänen ylitsensä ja nuhteli kuumetta, ja se lähti hänestä; ja heti vaimo nousi ja palveli heitä.

39 Kumartuen hänen ylitsensä Hän nuhteli kuumetta ja se lähti hänestä. Heti hän nousi ja palveli heitä.

39. Ja hän seisoi hänen tykönänsä, ja nuhteli vilutautia, ja se luopui hänestä; ja hän nousi kohta ja palveli heitä.

39. Ja hän meni hänen tygöns ja haastoi wilutautia: ja wilutauti luopui hänestä ja hän nousi cohta ja palweli heitä.

39. Ja hen astui henen tygens/ ia manasi Wilutautia. Ja Wilutauti loopui henest. Ja cocta hen ylesnousi/ ia palueli heite. (ja hän astui hänen tykönsä/ ja manasi wilutautia. Ja wilutauti luopui hänestä. Ja kohta hän ylös nousi/ ja palweli heitä.)

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli sairaita, mikä missäkin taudissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani kätensä heidän itsekunkin päälle ja paransi heidät.

40 Auringon laskiessa kaikki, joilla oli moninaisten tautien vaivaamia, toivat ne Hänen luokseen. Pannen kätensä* heidän itsekunkin päälle Hän paransi heidät.

40. Mutta kuin aurinko laski, niin kaikki, joilla oli sairaita moninaisissa taudeissa, veivät ne hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä ja paransi heidät.

40. JA cuin Auringo laski nijn caicki joilla oli sairaita moninaisis taudeis weit ne hänen tygöns: Ja hän pani jocaidzen päälle kätens ja paransi heitä.

40. Ja quin Auringo laskihin/ nin caiki ioilla oli Sairahita moninaisis Taudhis/ weit he henen tygens. Ja hen pani iocaitzen päle Kätens/ ia paransi heidet. (Ja kuin aurinko laski/ niin kaikki joilla oli sairaita moninaisissa taudissa/ weit he hänen tykönsä. Ja hän pani jokaisen päälle kätensä/ ja paransit heidät.)

41 Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: "Sinä olet (Kristus,) Jumalan Poika!" Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.

41 Monista lähtivät myös riivaajat ulos huutaen ja sanoen: "Sinä olet (Kristus,) Jumalan Poika." Mutta Hän nuhteli niitä, eikä sallinut niitten puhua, koska ne tiesivät Hänen olevan Kristus.

41. Ja monesta läksivät myös perkeleet, huutain ja sanoen: sinä olet Kristus, Jumalan Poika. Niin hän nuhteli niitä eikä sallinut heidän puhua, sillä he tiesivät hänen olevan Kristuksen.

41. Ja monesta läxit myös Perkelet huutain ja sanoden: Sinä olet Christus Jumalan Poica. Nijn hän rangais nijtä eikä sallinut heidän puhua sillä he tiesit hänen olewan Christuxen.

41. Nin vloslexit mös monesta Perkelet hwtadhen ia sanoden/ Sine olet CHRISTus se JUMALAN Poica. Nin hen rangaisi ne/ ia ei sallinut heidhen puhua/ Sille ette he tiesit henen oleuan CHRISTUSEN. (Niin ulosläksit myös monesta perkeleet huutaen ja sanoen/ Sinä olet Kristus se JUMALAN Poika. Niin hän rankaisi ne/ ja ei sallinut heidän puhua/ Sillä että he tiesit hänen olewan KRISTUKSEN.)

42 Ja päivän tultua hän lähti pois ja meni autioon paikkaan; mutta kansa etsi häntä, ja saavuttuaan hänen luokseen he pidättelivät häntä lähtemästä heidän luotansa.

42 Päivän tultua Hän lähti pois ja meni autioon paikkaan. Mutta kansa etsi Häntä ja tuli Hänen luokseen, ja he estelivät Häntä lähtemästä heidän luotaan.

42. Mutta kuin päivä tuli, meni hän erämaahan, ja kansa etsi häntä, ja he menivät hänen tykönsä, ja pidättivät hänen, ettei hän heidän tyköänsä olisi mennyt pois.

42. MUtta cuin päiwä tuli meni hän erimaahan ja Canssa edzeit händä ja menit hänen tygöns ja estelit händä ettei hänen pitänyt sieldä lähtemän.

42. Mutta quin peiue tuli/ vlosmeni hen erineiseen sijaan. Ja Canssa etzit hende ia tulit haman henen tygens/ ia estelit hende/ ettei henen pitenyt poislechtemen heilde. (Mutta kuin päiwä tuli/ ulos meni hän erinäiseen sijaan. Ja kansa etsit häntä ja tulit hamaan hänen tykönsä/ ja estelit häntä/ ettei hänen pitänyt pois lähtemään heiltä.)

43 Mutta hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa Jumalan valtakunnan evankeliumia, sillä sitä varten minä olen lähetetty".

43 Mutta Hän sanoi heille: "Minun tulee muillekin kaupungeille julistaa ilosanomaa Jumalan valtakunnasta, sillä sitä varten olen lähetetty."

43. Vaan hän sanoi heille: minun pitää myös muillekin evankeliumia Jumalan valtakunnasta saarnaaman; sillä sitä varten minä olen lähetetty.

43. Ja hän sanoi heille: minun pitä myös muillekin Caupungeille Evangeliumi Jumalan waldacunnast saarnaman: sillä sitä warten minä olen lähetetty.

43. Nin sanoi hen heille/ Minun tule mös muille Caupungeille Euangelium JUMALAN Waldaku'nast sarnata. Sille site warten mine lehdetetty olen. (Niin sanoi hän heille/ Minun tulee myös muille kaupungeille ewankelium JUMALAN waltakunnasta saarnata. Sillä sitä warten minä lähetetty olen.)

44 Ja hän saarnasi Galilean synagoogissa.

44 Niin Hän saarnasi Galilean synagoogissa.

44. Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.

44. Ja hän saarnais Galilean Synagogisa.

44. Ja hen sarnasi Galilean Sinagogisa. (Ja hän saarnasi Galilean synagogissa.)