23 luku

Jeesus on Pilatuksen tutkittavana 1 – 7, on Herodeksen edessä 8 – 12 ja jälleen Pilatuksen edessä, joka tuomitsee hänet 13 – 25; hänet viedään Golgatalle 26 – 32 ja ristiinnaulitaan 33 – 43; hän antaa henkensä 44 – 49 ja hänet haudataan 50 – 56. (V. – 25vert. Matt.27:1 - 2, 11 – 26 )

1 Ja he nousivat, koko joukko, ja veivät hänet Pilatuksen eteen.

1 He nousivat koko joukko ja veivät Hänet Pilatuksen luo.

1. Ja kaikki heidän joukkonsa nousi ylös, ja he veivät hänen Pilatuksen tykö.

1. JA caicki joucko ylösnousi ja he weit hänen Pilatuxen eteen ja rupeisit candaman hänen päällens ja sanoit:

1. IA caiki se Joucko ylesnousi/ ia weit henen Pilatusen eten/ ia rupesit candaman hene' pälens/ ia sanoit/ (Ja kaikki se joukko ylös nousi/ ja weit hänen Pilatuksen eteen/ ja rupesit kantamaan hänen päällensä/ ja sanoit/)

2 Ja he alkoivat syyttää häntä sanoen: "Tämän me olemme havainneet villitsevän kansaamme, kieltävän antamasta veroja keisarille ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi".

2 Ja he alkoivat syyttää Häntä sanoen: "Tämän olemme havainneet viettelevän kansaa* ja kieltävän antamasta keisarille veroja ja sanovan itseään Kristukseksi, kuninkaaksi."

2. Ja he rupesivat kantamaan hänen päällensä, sanoen: tämän me löysimme kansaa viettelevän ja kieltävän keisarille veroa antamasta ja sanovan itsensä olevan kuninkaan Kristuksen.

2. Tämän me löysimme Canssa wiettelemäst ja kieldämäst Keisarille wero andaman ja sanomast hänens olewan Cuningan Christuxen.

2. Temen me leusime Canssa willitzemest/ ia kieltemest Wero Keisarin andamast/ Ja sanopi Hene's oleuan Kuningan Christusen. (Tämän me löysimme kansaa willitsemästä/ ja kieltämästä weroa keisarin antamasta/ Ja sanoopi hänens olewan Kuninkaan Kristuksen.)

3 Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinäpä sen sanot".

3 Niin Pilatus kysyi Häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Hän vastasi hänelle ja sanoi: "Sinä sanot."

3. Niin Pilatus kysyi häneltä, sanoen: oletkos Juudalaisten kuningas? Hän vastasi häntä ja sanoi: sinäpä sen sanot.

3. Nijn Pilatus kysyi hänelle sanoden: oletcos Judalaisten Cuningas? Hän wastais händä ja sanoi: sinäpä sen sanot:

3. Nin Pilatus kysyi henelle sanode' Oleco sine se Judasten Kuningas? Nin wastasi hen hende/ ia sanoi/ Sinepe sen sanot. (Niin Pilatus kysyi häneltä sanoen. Oletko sinä se judasten kuningas? Niin wastasi hän häntä/ ja sanoi/ Sinäpä sen sanot.)

4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En minä löydä mitään syytä tässä miehessä".

4 Pilatus sanoi ylipapeille ja kansalle: "En löydä mitään syytä tässä miehessä."

4. Mutta Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle: en minä löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä.

4. Pilatus sanoi Pappein Päämiehille ja Canssalle: en minä löydä yhtän wica täsä Miehesä.

4. Pilatus sanoi Pappein Pämiehille ia Ca'salle/ Em mine leudhe ychte Wica tesse Miehese. (Pilatus sanoi pappein päämiehille ja kansalle/ En minä löydä yhtään wikaa tassä miehessä.)

5 Mutta he ahdistivat yhä enemmän ja sanoivat: "Hän yllyttää kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti".

5 Mutta he äityivät ja sanoivat: "Hän kiihottaa kansaa opettaen kaikkialla Juudeassa, Galileasta alkaen tänne asti."

5. Mutta he kävivät päälle, sanoen: hän kehoittaa kansan, opettain koko Juudeassa, ja on ruvennut Galileasta hamaan tähän asti.

5. Nijn he hogit ja sanoit: Hän kehoitta Canssan opettain coco Judeas ja on ruwennut Galileast haman tähän asti.

5. Nin he hoghit ia sanoit/ Hen yleshärsytte Canssan opettain coko Judean makunnas/ ia on ruuenut Galileast/ haman tehen sian asti. (Niin he hoit ja sanoit/ Hän ylös härsyttää kansan opettain koko Judean maakunnassa/ ja on ruwennut Galileasta/ hamaan tähän sijaan asti.)

6 Mutta kun Pilatus sen kuuli, kysyi hän, oliko mies galilealainen.

6 Mutta kun Pilatus *kuuli sanan Galilea*, hän kysyi, oliko mies galilealainen.

6. Mutta kuin Pilatus kuuli Galileaa manittavan, kysyi hän, josko hän Galileasta oli.

6. COsca Pilatus cuuli Galileata mainittawan kysyi hän jos hän Galileast oli.

6. Coska nyt Pilatus cwli mainittauan Galileat/ kysyi hen Jos hen Galileast oli. (Koska nyt Pilatus kuuli mainittawan Galilaet/ kysyi hän jos hän Galileasta oli.)

7 Ja saatuaan tietää hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti hänet Herodeksen eteen, joka hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

7 Saatuaan tietää Hänen olevan Herodeksen hallintoalueelta hän lähetti Hänet Herodeksen luo, kun hänkin niinä päivinä oli Jerusalemissa.

7. Ja kuin hän ymmärsi, että hän Herodeksen läänistä oli, lähetti hän hänen Herodeksen tykö, joka myös silloin oli Jerusalemissa.

7. Ja cuin hän ymmärsi että hän Herodexen läänistä oli lähetti hän hänen Herodexen tygö: sillä hän oli myös silloin Jerusalemis.

7. Ja quin hen ymmersi/ ette hen Herodesen Läniste oli/ lehetti hen henen Herodesen tyge/ Sille ette hen mös silloin oli Jerusalemis. (Ja kuin hän ymmärsi/ että hän Herodeksen läänistä oli/ lähetti hän hänen Herodeksen tykö/ Sillä että hän myös silloin oli Jerusalemissa.)

8 Kun Herodes näki Jeesuksen, ihastui hän suuresti; sillä hän oli jo kauan aikaa halunnut nähdä häntä, koska oli kuullut hänestä, ja hän toivoi saavansa nähdä häneltä jonkin ihmeen.

8 Nähdessään Jeesuksen Herodes ihastui suuresti, sillä hän oli jo kauan halunnut nähdä Häntä, koska oli kuullut Hänestä (paljon) ja toivoi, että näkisi Hänen tekevän jonkin ihmeen.

8. Kuin Herodes näki Jesuksen, ihastui hän sangen suuresti; sillä hän oli jo kauvan aikaa häntä halainnut nähdäksensä, että hän oli paljon hänestä kuullut, ja toivoi häneltä jonkun ihmeen näkevänsä,

8. Cosca Herodes näki Jesuxen ihastui hän sangen suurest: sillä hän oli jo cauwan aica händä halainnut nähdäxens että hän oli paljon hänestä cuullut ja toiwoi häneldä jongun ihmen näkewäns.

8. Coska nyt Herodes näki Iesusen/ ihastui hen sangen/ Sille ette hen io cauuan halasi hende nädhexens/ Sille ette hen oli palion cwllut heneste/ ia toiwoi henelde iongun tunnusmerckin näkeuens. (Koska nyt Herodes näki Jesuksen/ ihastui hän sangen/ Sillä että hän jo kauan halasi häntä nähdäksensä/ Sillä että hän oli pajon kuullut hänestä/ ja toiwoi häneltä jonkun tunnusmerkin näkewänsä.)

9 Ja hän teki Jeesukselle monia kysymyksiä; mutta tämä ei vastannut hänelle mitään.

9 Ja hän kysyi Häneltä monin sanoin, mutta Hän ei vastannut hänelle mitään.

9. Ja kysyi häneltä moninaisista; mutta ei hän mitään häntä vastannut.

9. Ja hän kysyi hänelle moninaisista mutta ei hän mitän händä wastannut.

9. Ja hen kysyi henelle moninaisist/ Mutta ei hen miteke henelle wastanut. (Ja hän kysyi häneltä moninaisista/ Mutta ei hän mitäkään hänelle wastannut.)

10 Ja ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat siinä ja syyttivät häntä kiivaasti.

10 Niin ylipapit ja kirjanoppineet seisoivat syyttäen Häntä kiivaasti.

10. Niin ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoivat ja kantoivat kovin hänen päällensä.

10. Nijn ylimmäiset Papit ja Kirjanoppenet seisoit ja cannoit cowin hänen päällens.

10. Nin ne Ylimeiset Papit ia Kirianoppenuet seisoit ia cannoit hartast henen pälens. (Niin ne ylimmäiset papit ja kirjanoppineet seisoit ja kannoit hartaasti hänen päällensä.)

11 Mutta Herodes joukkoineen kohteli häntä halveksivasti ja pilkkasi häntä; ja puetettuaan hänet loistavaan pukuun hän lähetti hänet takaisin Pilatuksen eteen.

11 Mutta Herodes sotilaineen kohteli Häntä halveksivasti ja pilkkasi Häntä, puki Hänet loistavaan pukuun ja lähetti Hänet takaisin Pilatukselle.

11. Mutta Herodes huovinensa katsoi hänen ylön, ja pilkkasi häntä, pani hänen päällensä valkian vaatteen, ja lähetti jälleen Pilatuksen tykö.

11. Mutta Herodes huowinens ylöncadzoit hänen ja pilckaisit händä pani hänen päällens walkian waatten ja lähetti jällens Pilatuxen tygö.

11. Mutta Herodes henen Houins cansa ylencatzoit/ ia pilcasit hende/ pani henen pälens Walkia' waattein/ ia iellenslehetti henen Pilatusen tyge. (Mutta Herodes hänen howinsa kanssa ylenkatsoit/ ja pilkkasit häntä/ pani hänen päällensä walkian waattein/ ja jällens lähetti hänen Pilatuksen tykö.)

12 Ja Herodes ja Pilatus tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään; he olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

12 Ja *Pilatus ja Herodes* tulivat sinä päivänä ystäviksi keskenään. He olivat näet ennen olleet toistensa vihamiehiä.

12. Sinä päivänä tuli Pilatus ja Herodes ystäviksi keskenänsä; sillä he olivat ennen vihamiehet olleet keskenänsä.

12. Sinä päiwänä tuli Pilatus ja Herodes ystäwäxi keskenäns joiden wälillä ennen oli waino ollut.

12. Sinä peiuen tuli Pilatus ia Herodes keskenens ysteuexi/ Sille ennen oli waino heiden welillens. (Sinä päiwänä tuli Pilatus ja Herodes keskenänsä ystäwäksi/ Sillä ennen oli waino heidän wälillänsä.)

13 Niin Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan

13 Pilatus kutsui kokoon ylipapit ja hallitusmiehet ja kansan

13. Niin Pilatus kutsui kokoon ylimmäiset papit ja valtamiehet ja kansan.

13. NIin Pilatus cudzui cocon ylimmäiset Papit ja waldamiehet ja Canssan: ja sanoi heille:

13. Nin Pilatus ychtencutzui ne Ylimeiset Papit ia Waldamiehet ia Canssan/ ia sanoi heille/ (Niin Pilatus yhteen kutsui ne ylimmäiset papit ja waltamiehet ja kansan/ ja sanoi heille/)

14 ja sanoi heille: "Te olette tuoneet minulle tämän miehen kansan yllyttäjänä; ja katso, minä olen teidän läsnäollessanne häntä tutkinut enkä ole havainnut tätä miestä syylliseksi mihinkään, mistä te häntä syytätte,

14 ja sanoi heille: "Olette tuoneet minulle tämän miehen kansan viettelijänä, ja katso, läsnäollessanne tutkittuani en ole havainnut tässä miehessä mitään sellaista syytä, mistä Häntä syytätte,

14. Ja sanoi heille: te olette tämän ihmisen minulle tuoneet niinkuin kansan häiritsiän, ja katso, minä olen häntä tutkinut teidän edessänne ja en löydä yhtään vikaa tässä ihmisessä, joista te kannatte hänen päällensä,

14. Te oletta tämän ihmisen minulle tuonet nijncuin Canssan häiridziän ja cadzo minä olen händä tutkinut teidän edesän ja en löydä yhtän wica hänesä josta te cannatte hänen päällens eikä Herodescan:

14. Te oletta temen Inhimisen minulle toneet/ ninquin Canssan heiritzijen/ Ja catzo/ Mine olen hende tutkinut teiden edesen/ ia en leudhe ychten Wica henesse/ iosta te cannat henen pälens/ Eike mös Herodes. (Te olette tämän ihmisen minulle tuoneet/ niinkuin kansan häiritsijän/ Ja katso/ Minä olen häntä tutkinut teidän edessän/ ja en löydä yhtään wikaa hänessä/ josta te kannat hänen päällensä/ Eikä myös Herodes.)

15 eikä Herodeskaan, sillä hän lähetti hänet takaisin meille. Ja katso, hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.

15 eikä Herodeskaan* — lähetinhän teidät hänen luokseen*. Ja katso, Hän ei ole tehnyt mitään, mikä ansaitsee kuoleman.

15. Eikä Herodeskaan; sillä minä lähetin teidät hänen tykönsä, ja katso, ei häneltä yhtään hengen rikosta ole tehty.

15. Sillä minä lähetin teidän hänen tygöns ja cadzo ei hänestä yhtän hengen ricosta löytty:

15. Sille mine lehetin teiden henen tygens/ Ja catzo/ Ei miten Hengenricost heneste leutty/ (Sillä minä lähetin teidän hänen tykönsä/ Ja katso/ Ei mitään henkirikosta hänestä löydetty/)

16 Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."

16 Kuritettuani Häntä minä siis Hänet päästän.”

16. Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästää.

16. Sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästä.

16. Senteden mine tadhon henen rangaistuna päste. (Sentähden minä tahdon hänen rangaistuna päästää.)

17 ( Mutta hänen piti kulloinkin juhlan aikana päästää yksi vanki irti.)

17 (, sillä hänen täytyi juhlassa päästää heille yksi vanki).

17. Mutta hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden vallallensa.

17. Sillä hänen piti joca juhlana päästämän heille yhden wallallens.

17. Sille henen piti ioca Juhlana pästemen heille yhden wallalens. (Sillä hänen piti joka juhlana päästämän heille yhden wallallansa.)

18 Niin he huusivat kaikki yhdessä, sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"

18 Niin he huusivat kaikki yhdessä sanoen: "Vie pois tämä, mutta päästä meille Barabbas!"

18. Niin koko joukko huusi ja sanoi: ota tämä pois, ja päästä meille Barabbas,

18. Nijn coco joucko huusi ja sanoi: ota tämä pois ja päästä meille Barrabas.

18. Nin hwsi coko Joucko ia sanoi/ Ota pois teme/ Ja päste meille Barrabas. (Niin huusi koko joukko ja sanoi/ Ota pois tämä/ Ja päästä meille Barrabas.)

19 Tämä oli heitetty vankeuteen kaupungissa tehdystä kapinasta sekä murhasta.

19 Tämä oli heitetty vankilaan eräästä kaupungissa syntyneestä kapinasta ja murhasta.

19. Joka oli kapinan ja miestapoin tähden, kuin kaupungissa tapahtunut oli, vankiuteen heitetty.

19. Joca oli capinan ja miestapon tähden cuin Caupungis tapahtunut otl fangiuxeen heitetty.

19. Joca oli yhden Capinan tedhen/ quin Caupungis oli tapactanut/ ia Miestapun tedhen/ Fangiuxen heitettu. (Joka oli yhden kapinan tähden/ kuin kaupungissa oli tapahtunut/ ja miestapon tähden/ wankeukseen heitetty.)

20 Niin Pilatus taas puhui heille, koska hän tahtoi päästää Jeesuksen irti.

20 Niin Pilatus jälleen puhutteli heitä, koska hän halusi päästää Jeesuksen.

20. Niin Pilatus taas puhui heille ja tahtoi Jesuksen päästää.

20. Nijn Pilatus taas puhui heille ja tahdoi Jesuxen päästä.

20. Nin taas Pilatus puhui heiden tygens/ Ja tahdoi Iesusen päste. (Niin taas Pilatus puhui heidän tykönsä/ Ja tahtoi Jesuksen päästää.)

21 Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"

21 Mutta he huusivat sanoen: "Naulitse ristiin, naulitse Hänet ristiin!"

21. Mutta he huusivat sitä vastaan, sanoen: ristiinnaulitse, ristiinnaulitse häntä!

21. Mutta he huusit ja sanoit: ristinnaulidze ristinnaulidze händä.

21. Mutta he hwsit ia sanoit/ Ristinnaulitze/ Ristinnaulitze hende. (Mutta he huusit ja sanoit/ Ristiinnaulitse/ Ristiinnaulitse häntä.)

22 Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."

22 Ja hän sanoi heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa Hän sitten on tehnyt? En ole havainnut Hänessä mitään kuolemanrikosta. Kuritettuani minä siis Hänet päästän."

22. Mutta hän sanoi kolmannen kerran heille: mitäs hän pahaa teki? en minä löydä yhtään hengenrikosta hänessä: sentähden tahdon minä häen rangaistuna päästää.

22. Mutta hän sanoi colmannen kerran heille: mitästä hän paha tehnyt on? en minä löydä yhtän hengen ricosta hänes: sentähden tahdon minä hänen rangaistuna päästä.

22. Mutta hen colmanen kerdhan sanoi heille/ Mite sis teme paha tehnyt on? Em mine ychten Hengenrickost leudhe henes/ Sentedhen mine tadon henen rangastuna päste. (Mutta hän kolmannen kerran sanoi heille/ Mitä siis tämä pahaa tehnyt on? En minä yhtään hengenrikosta löydä hänessä/ Sentähden minä tahdon hänen rangaistuna päästää.)

23 Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.

23 Mutta he ahdistivat häntä kovin huudoin, vaatien Jeesusta* ristiin naulittavaksi. Ja heidän ja ylipappien huudot pääsivät voitolle.

23. Mutta he kävivät päälle suurella äänellä, pyytäin häntä ristiinnaulittaa. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai vallan.

23. Mutta he hogit suurella änellä pyytäin händä ristinnnaulitta. Ja heidän ja ylimmäisten Pappein äni sai wallan.

23. Mutta he hoghit swrella änelle/ pytedhen hende Ristinnaulita. Ja heiden ia Ylimeisten Pappein äni szai wallan. (Mutta he hoit suurella äänellä/ pyytäen häntä ristiinnaulita. Ja heidän ja ylimmäisten pappein ääni sai wallan.)

24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.

24 Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.

24. Ja Pilatus tuomitsi heidän anomisensa jälkeen,

24. JA Pilatus duomidzi heidän anomisens jälken:

24. Ja Pilatus domitzi/ heiden anomisens ielkin/ (Ja Pilatus tuomitsi/ heidän anomisensa jälkeen/)

25 Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.

25 Ja hän päästi (heille) irti kapinasta ja murhasta vankilaan heitetyn, jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallalleen.

25. Ja päästi sen heille, joka kapinan ja miestapon tähden oli vankiuteen heitetty, jota he anoivat; mutta Jesuksen antoi hän heidän haltuunsa.

25. Ja päästi sen heille joca capinan ja miestapon tähden oli fangiuxeen heitetty jota he anoitkin. Mutta Jesuxen andoi hän heidän halduns.

25. Ja pästi sen heille ioca Capinan ia Miestapon tedhen oli Fangiuxen heitettu/ iota he anoit. Mutta Iesum hen annoi heiden haltuns. (Ja päästi sen heille joka kapinan ja miestapon tähden oli wankeukseen heitetty/ jota he anoit. Mutta Jesuksen hän antoi heidän haltuunsa.)

26 Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.

26 Kuljettaessaan Häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta. Hänen päälleen he panivat ristin Jeesuksen jäljessä kannettavaksi.

26. Ja kuin he hänen veivät ulos, käsittivät he yhden, Simonin Kyrenistä, joka maalta tuli, ja panivat hänen päällensä ristin, sitä Jesuksen jäljessä kantamaan.

26. JA cuin he hänen ulosweit käsitit he Simonin Kyrenist joca pellolda tuli ja panit hänen ristiä Jesuxen jäljes candaman.

26. Ja quin he henen wlosweit/ käsitit he yhden/ Simonan Kyreniast/ ioca Pellolda tuli/ ia panit Ristin hene' pälens/ candaman Iesusen ieliest. (Ja kuin he hänen ulosweit/ käsitit he yhden/ Simonin Kyreniasta/ joka pellolta tuli/ ja panit ristin hänen päällensä/ kantamaan Jesuksen jäljestä.)

27 Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.

27 Ja Häntä seurasi suuri joukko kansaa, naisiakin, jotka (myös) valittivat ja itkivät Häntä.

27. Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja vaimoja, jotka häntä itkivät ja parkuivat.

27. MUtta händä seurais suuri joucko Canssa ja waimoja jotca händä itkit ja parguit.

27. Mutta hende seurasi swri Joucko Canssa ia Waimoija/ iotca mös idkit ia parghuit hende. (Mutta häntä seurasi suuri joukko kansaa ja waimoja/ jotka myös itkit ja parkuit häntä.)

28 Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

28 Kääntyen heihin Jeesus sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.

28. Niin Jesus käänsi itsensä heidän puoleensa, ja sanoi: Jerusalemin tyttäret, älkäät minua itkekö, vaan itkekäät itse teitänne ja teidän lapsianne;

28. Nijn Jesus käänsi idzens heidän puoleens ja sanoi: Jerusalemin tyttäret älkät minua itkekö waan itkekät idze teitän ja teidän lapsianne.

28. Nin Iesus kiensijn heiden poleens/ ia sanoi/ Te Jerusalemin Tytteret/ elket idkekö minu' ylitzen/ Waan idkeket itze teiden ylitzen/ ia teiden Lastenne ylitze/ (Niin Jesus kääntyi heidän puoleensa/ ja sanoi/ Te Jerusalemin tyttäret/ älkäät itkekö minun ylitsen/ Waan itkekäät itse teidän ylitsen/ ja teidän lastenne ylitse/)

29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.

29 Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Onnellisia ovat hedelmättömät ja [ne] kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet.'

29. Sillä katso, päivät tulevat, joina he sanovat: autuaat ovat hedelmättömät, ja ne kohdat, jotka ei synnyttäneet, ja ne nisät, jotka ei imettäneet.

29. Sillä cadzo päiwät tulewat cosca he sanowat: autuat owat ne hedelmättömät ja ne cohdut jotca ei synnyttänet ja ne nisät jotca ei imettänet.

29. Sille ette catzo/ ne peiuet tuleuat/ coska he sanouat/ Autuat ouat ne hedhelmettömet/ ia ne Cohdut/ iotca eiuet synnytteneet/ ia ne Niset/ iotca ei imetteneet. (Silllä että katso/ ne päiwät tulewat/ koska he sanowat/ Autuaat owat ne hedelmättömät/ ja ne kohdut/ jotka eiwät synnyttäneet/ ja ne nisät/ jotka ei imettäneet..)

30 Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.

30 Silloin aletaan sanoa vuorille: 'Kaatukaa päällemme' ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät.'

30. Silloin he rupeevat sanomaan vuorille: langetkaat meidän päällemme, ja kukkuloille: peittäkäät meitä.

30. Silloin he rupewat sanoman wuorille: langetcat meidän päällem ja cuckuloille: peittäkät meitä.

30. Silloin he rupeuat sanoman Worille/ Langetcat meiden pälen/ Ja Cuckulaisille/ Peitteket meite. (Silloin he rupeawat sanomaan wuorille/ Langetkaat meidän päällen/ ja kukkulaisille/ Peittäkäät meitä.)

31 Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"

31 Sillä jos näin tehdään tuoreelle puulle, mitä tapahtuukaan kuivalle?"

31. Sillä jos he nämät tekevät tuoreessa puussa, mitä sitte kuivassa tapahtuu?

31. Sillä jos nämät tapahtuwat tuoresa puusa mitä sijtte cuiwetusa tapahtu.

31. Sille ette ios nämet tapactuuat torehes puus/ mite sijtte quiuetus tapactu? (Sillä että jos nämät tapahtuwat tuoreessa puussa/ mitä sitten kuiwetussa tapahtuu?)

32 Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.

32 Myös muita, kaksi pahantekijää, vietiin Hänen kanssaan surmattaviksi.

32. Niin vietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahantekiää surmattaa.

32. NIin wietin myös hänen cansans caxi muuta pahan tekiätä surmatta.

32. Nin wietin emös henen cansans caxi muta Pahointeckije/ ette heijen piti surmattaman. (Niin wietiin myös hänen kanssansa kaksi muuta pahointekijää/ että heidän piti surmattaman.)

33 Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

33 Kun he saapuivat paikalle, jota sanotaan Pääkalloksi, he naulitsivat siellä ristiin Hänet sekä pahantekijät. toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.

33. Ja kuin he siihen siaan tulivat, joka Pääkallon paikaksi kutsutaan, siinä he hänen ristiinnaulitsivat ja ne pahantekiät, yhden oikialle ja toisen vasemmalle puolelle.

33. Ja cuin he siehen siaan tulit joca Pääcalloin paicaxi cudzutan sijnä he hänen ristinnaulidzit ja ne pahantekiät hänen cansans yhden oikialle ja toisen wasemalle puolelle.

33. Ja quin he sihen Sijan tulit/ ioca cutzutan Päcalloin Paicka/ sijnä he henen Ristinnaulitzit/ ia ne Pahointeckiet henen cansans/ Yxi oikialle/ toinen wasemalle polelle. (Ja kuin he siihen sijaan tulit/ joka kutsutaan pääkallon paikka/ siinä he hänen ristiinnaulitsit/ ja ne pahointekijät hänen kanssansa/ yksi oikealle/ toinen wasemmalle puolelle.)

34 Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

34 Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä tekevät." Mutta he jakoivat Hänen vaatteensa heittäen arpaa.

34. Niin sanoi Jesus: Isä, anna heille anteeksi, sillä ei he tiedä, mitä he tekevät. Ja he jakoivat hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

34. Nijn sanoi Jesus: Isä anna heille andexi: sillä ei he tiedä mitä he tekewät. Ja he jagoit hänen waattens ja heitit nijstä arpa.

34. Nin sanoi Iesus/ ISE/ anna heille andexi/ Sille ettei he tiedhe mite he tekeuet. Ja he iaghoit henen waattens/ ia heitit Aruan heist. (Niin sanoi Jesus/ ISÄ/ anna heille anteeksi/ Sillä ettei he tiedä mitä he tekewät. Ja he jaoit hänen waatteensa/ ja heitit arwan heistä.)

35 Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".

35 Kansa seisoi katsellen, ja hallitusmiehetkin ivasivat (heidän kanssaan) sanoen: "Toisia Hän pelasti, pelastakoon itsensä, jos Hän on *Kristus, Jumalan* valittu."

35. Ja kansa seisoi ja katseli, mutta päämiehet pilkkasivat häntä heidän kanssansa ja sanoivat: muita hän vapahti, vapahtakaan itsensä, jos hän on Kristus, Jumalan valittu.

35. Ja Canssa seisoi ja cadzeli ja Päämiehet pilckaisit händä heidän cansans ja sanoit: muita hän wapahti mutta wapahtacan nyt idzens jos hän on Christus Jumalan walittu.

35. Ja Canssa seisoi ia catzeli päle. Ja Pämiehet pilcasit hende heiden cansans/ ia sanoit/ Mwdh hen wapacti/ nyt wapactacan itzens/ ios hen on Christus se Jumalan wloswalittu. (Ja kansa seisoi ja katseli päälle. Ja päämiehet pilkkasit häntä heidän kanssans/ ja sanoit/ Muut hän wapahti/ nyt wapahtakaan itsensä/ jos hän on Kristus se Jumalan uloswalittu.)

36 Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä

36 Myös sotilaat pilkkasivat Häntä, menivät luo ja tarjosivat Hänelle hapanviiniä

36. Ja huovit myös pilkkasivat häntä, menivät ja kokottivat hänelle etikkaa,

36. Ja huowit myös pilckaisit händä menit ja cocotit hänella etickata sanoden:

36. Nin mös Houit pilcasit hende/ edesastudhen/ ia cokotit henelle Eticata sanoden/ (Niin myös howit pilkkasit häntä/ edes astuen/ ja kokotit hänelle etikkata sanoen/)

37 ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".

37 sanoen: "Jos olet juutalaisten kuningas, pelasta itsesi."

37. Ja sanoivat: jos olet Juudalaisten kuningas, niin vapahda itse sinus.

37. Jos sinä olet Judalaisten Cuningas nijn wapahda idze sinus.

37. Jos sine olet se Judasten Kuningas/ nin wapadha itze sinus. (Jos sinä olet se judasten kuningas/ niin wapahda itse sinus.)

38 Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: (kreikan, latinan ja heprean kirjaimin) "Tämä on juutalaisten kuningas".

38 Hänen yläpuolelleen oli myös kirjoitettu päällekirjoitus (kreikan, latinan ja heprean kirjaimin): "Tämä on juutalaisten kuningas."

38. Oli myös hänestä päällekirjoitus Grekan, Latinan ja Hebrean puustaveilla kirjoitettu: Tämä on Juudalaisten kuningas.

38. Oli myös hänestä päällekirjoitus Grecan Latinan ja Ebrean bookstaweilla kirjoitettu: Tämä on Judalaisten Cuningas.

38. Nin oli mös henen ylitzens Pälekirioitus Grekin/ Latinan/ ia Hebraican Puckstauille kirioitettu/ TEME ombi Judasten Kuningas. (Niin oli myös hänen ylitsensä päällekirjoitus krekin/ latinan/ ja hebraican pukstawilla kirjoitettu/ Tämä ompi judasten kuningas.)

39 Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."

39 Niin toinen siinä riippuvista pahantekijöistä rienasi Häntä (sanoen): *"Jos sinä olet Kristus,* pelasta itsesi ja meidät "

39. Niin yksi pahantekiöistä, jotka ripustetut olivat, pilkkasi häntä ja sanoi: jos sinä olet Kristus, niin vapahda sinus ja meitä.

39. NIin yxi pahantekijst jotca myös ripustetut olit pilckais händä ja sanoi: jos sinä olet Christus nijn wapahda sinus ja meitä.

39. Nin yxi nijste Pahointekijst/ iotca olit ripustetudh/ pilcasi hende ia sanoi/ Jos sine olet Christus/ nin wapadha itze sinus/ ia meite. (Niin yksi niistä pahointekijäistä/ jotka olit ripustetut/ pilkkasi häntä ja sanoi/ Jos sinä olet Kristus/ niin wapahda itse sinus/ ja meitä.)

40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?

40 Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö edes pelkää Jumalaa, sillä olet saman tuomion alainen?

40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: etkö sinäkään Jumalaa pelkää, ettäs olet yhdessä kadotuksessa?

40. Mutta toinen wastais ja nuhteli händä sanoden: ja et tosin sinäkän Jumalata pelkä? ettäs olet yhdes cadotuxes?

40. Nin se toinen wastasi/ ia nuchteli hende sanoden/ Ja ett tosin sineken Jumalata pelke? ettes olet samas cadotuxes? (Niin se toinen wastasi/ ja nuhteli häntä sanoen/ Ja et tosin sinäkään Jumalata pelkää? ettäs olet samassa kadotuksessa?)

41 Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."

41 Me olemme tosin oikeudenmukaisesti, sillä saamme sen mukaan, mitä olemme tehneet, mutta tämä ei ole tehnyt mitään pahaa."

41. Ja tosin me olemme oikein siinä, sillä me saamme meidän töidemme ansion jälkeen; mutta ei tämä mitään pahaa tehnyt.

41. Ja tosin me olemma oikein sijnä: sillä me saamme meidän töidemme ansion jälken mutta ei tämä mitän paha tehnyt.

41. Ja tosin me olema oikein sijnä siselle/ sille me saama meiden Töiden ansion ielken/ Mutta teme ei miten paha tehnyt. (Ja tosin me olemme oikein siinä sisälle/ sillä me saamme meidän töiden ansion jälkeen/ Mutta tämä ei mitään pahaa tehnyt.)

42 Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".

42 Ja hän sanoi Jeesukselle: "Herra, muista minua, kun tulet valtakuntaasi."

42. Ja sanoi Jesukselle: Herra, muista minua, kuin tulet valtakuntaas.

42. Ja sanoi Jesuxelle: HERra muista minua coscas waldacundas tulet.

42. Ja sanoi Iesusen tyge/ HERRA muista minun päleni coskas tulet Waldakundas. (Ja sanoi Jesuksen tykö/ HERRA muista minun päälleni koskas tulet waltakuntaasi.)

43 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

43 Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti sanon sinulle: tänä päivänä olet oleva kanssani paratiisissa."

43. Niin Jesus sanoi hänelle: totisesti sanon minä sinulle: tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paradisissa.

43. Nijn Jesus sanoi hänelle: totisest sanon minä sinulle: tänäpän pitä sinun oleman minun cansani Paradisis.

43. Nin sanoi Iesus henelle/ Totisesta sano' mine sinulle/ Tenepene pite sinun oleman minun cansani Paradisis. (Niin sanoi Jesus hänelle/ Totisesti sanon minä sinulle/ Tänäpänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa.)

44 Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,

44 Oli noin kuudes tunti*. Niin yli koko maan tuli pimeä yhdeksänteen tuntiin asti.

44. Ja se oli lähes kuudes hetki, ja pimeys tuli kaiken maan päälle, hamaan yhdeksänteen hetkeen asti.

44. Ja se oli lähes cuudes hetki ja pimeys tuli caiken maan päälle haman yhdexänden hetken asti: Ja Auringo pimeni.

44. Ja se oli lehes cwdes hetki/ Ja Pimeys tuli caiken maan päle haman ydexenden hetken asti/ Ja Auringo pimisi. (Ja se oli lähes kuudes hetki/ Ja pimeys tuli kaiken maan päälle hamaan yhdeksänteen hetkeen asti/ Ja aurinko pimeni.)

45 sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

45 Aurinko pimeni ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.

45. Ja aurinko pimeni, ja templin esivaate repesi kahtia,

45. Ja Templin esirippu repeis cahtia.

45. Ja Templin Esirippu repesi cachtia. (Ja templin esirippu repesi kahtia.)

46 Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.

46 Huutaen kovalla äänellä Jeesus sanoi: "Isä, sinun käsiisi annan henkeni." Sen sanottuaan Hän antoi henkensä.

46. Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi: Isä, sinun käsiis minä annan henkeni. Ja kuin hän sen oli sanonut, antoi hän henkensä.

46. Ja Jesus huusi suurella änellä ja sanoi: Isä sinun käsijs minä annan hengeni. Ja cuin hän sen oli sanonut ylösannoi hän hengens.

46. Ja Iesus hwsi swrella änelle ia sanoi/ ISE/ Sinun käsijs mine annan minun Hengen. Ja quin hen sen oli sanonut/ ylesannoi hen HENGENS. (Ja Jesus huusi suurella äänellä ja sanoi/ ISÄ/ Sinun käsiisi minä annan minun hengen. Ja kuin hän sen oli sanonut/)

47 Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".

47 Nähdessään mitä tapahtui sadanpäämies kunnioitti Jumalaa sanoen: "Totisesti tämä oli vanhurskas mies."

47. Mutta kuin sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: tosin oli tämä ihminen hurskas.

47. COsca Päämies näki mitä siellä tapahdui cunnioitti hän Jumalata ja sanoi: totisest tämä ihminen oli hurscas.

47. Coska nyt Pämies näki mite sielle tapactui/ cunnioitti hen Jumalata/ ia sanoi/ Totisesta teme Inhiminen oli hurskas. (Koska nyt päämies näki mitä siellä tapahtui/ kunnioitti hän Jumalata/ ja sanoi/ Totisesti tämä ihminen oli hurskas.)

48 Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.

48 Kun kaikki tätä katselemaan kokoontunut kansa näki, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja *kääntyivät menemään*.

48. Ja kaikki kansa, joka sinne katselemaan meni, kuin he näkivät, mitä siellä tapahtui, löivät rintoihinsa ja palasivat kotiansa.

48. Ja caicki Canssa cuin sinne cadzeleman meni cosca he näit mitä siellä tapahdui löit rindoihins ja palaisit cotians.

48. Ja caiki Canssa ioca ynne sinne meni/ site catzeleman/ coska he neit mite sielle tapactui/ löit he Rindoians/ ia palasit cotia's. (Ja kaikki kansa joka ynnä sinne meni/ sitä katselemaan/ koska he näit mitä siellä tapahtui/ löit he rintojansa/ ja palasit kotiansa.)

49 Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.

49 Mutta kaikki Hänen tuttavansa seisoivat taampana, samoin naiset, jotka olivat seuranneet Häntä Galileasta, ja katselivat tätä.

49. Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana ja vaimot, jotka häntä Galileasta seuranneet olivat, näkivät nämät.

49. Ja caicki hänen tuttawans seisoit taambana nijn myös waimot jotca händä Galileast seurannet olit ja näit nämät caicki.

49. Nin caiki henen Tuttauans taambana seisoit/ Ja ne Waimot/ iotca hende Galileast olit seuraneet/ ia näit nemet caiki. (Niin kaikki hänen tuttawansa taempana seisoit/ Ja ne waimot/ jotka häntä Galileasta olit seuranneet/ ja näit nämät kaikki.)

50 Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.

50 Ja katso, oli mies nimeltä Joosef, joka oli neuvoston jäsen, hyvä ja hurskas mies, eikä hän ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.

50. Ja katso, raatimie, nimeltä Joseph, joka oli jalo ja hurskas mies,

50. JA cadzo yxi Raadimies nimeldä Joseph joca oli hywä ja hurscas mies:

50. Ja catzo/ Yxi Mies nimelde Joseph/ Radhin mies/ ioca oli hyue ia hurskas Mies/ (Ja katso/ Yksi mies nimeltä Joseph/ raadin mies/ joka oli hywä ja hurskas mies/)

51 Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.

51 Hän oli juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hänkin* odotti Jumalan valtakuntaa.

51. Joka ei ollut mieltynyt heidän neuvoonsa ja tekoonsa, syntynyt Arimatiassa, Juudalaisten kaupungissa, joka myös itse odotti Jumalan valtakuntaa:

51. Eikä ollut mieldynyt heidän neuwons ja tecoons joca oli syndynyt Arimathias Judalaisten Caupungis tämä odotti Jumalan waldacunda:

51. ei hen ollut mieldunut heiden Neuuons ia Tekoons/ Ja hen oli syndynyt Arimatiast Judasten Caupu'gist/ ioca mös itze odhotti Jumalan Waldakunda/ (ei hän ollut mieltynyt heidän neuwoonsa ja tekoonsa/ Ja hän oli syntynyt Arimatiasta judasten kaupungista/ joka myös itse odotti Jumalan waltakuntaa/)

52 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

52 Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.

52. Tämä meni Pilatuksen tykö ja anoi Jesuksen ruumista,

52. Hän meni Pilatuxen tygö ja anoi Jesuxen ruumista.

52. Hen keui Pilatusen tyge/ ia anoi Iesusen Rumist. (Hän käwi Pilatuksen tykö/ ja anoi Jesuksen ruumista.)

53 Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.

53 Otettuaan sen alas, hän kääri sen liinavaatteeseen ja pani Hänet kallioon hakattuun hautaan, johon ei ollut vielä ketään pantu.

53. Ja otti sen alas ja kääri liinavaatteesen ja pani sen hautaan, joka kallioon hakattu oli, johonka ei yksikään ennen pantu ollut.

53. Ja otti sen alas ja käärei lijnawaatteisin ja pani hautan joca calliohon hacattu oli johonga ei yxikän ennen pandu ollut.

53. Ja otti sen alas/ ia käri sen Linawaattein/ ia pani sen Hautan/ ioca kiueen oli wloshacattu/ iohonga eikengen ennen pandu ollut. (Ja otti sen alas/ ja kääri sen liinawaattein/ ja pani sen hautaan/ joka kiween oli ulos hakattu/ johonka ei kenkään ennen pantu ollut.)

54 Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.

54 Oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.

54. Ja se oli valmistuspäivä, ja sabbati lähestyi.

54. Ja se oli walmistuspäiwä ja Sabbathi rupeis lähestymän.

54. Ja se oli Walmistuspeiue/ ia Sabbathi rupeis siseltuleman. (Ja se oli walmistuspäiwä/ ja Sabbathi rupesi sisälle tulemaan.)

55 Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.

55 Myös naiset, jotka olivat vaeltaneet Hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka Hänen ruumiinsa asetettiin.

55. Niin vaimot seurasivat jäljestä, jotka hänen kanssansa tulleet olivat Galileasta, ja katselivat hautaa, ja kuinka hänen ruumiinsa pantu oli.

55. Nijn waimot seuraisit jäljest iotca hänen cansans tullet olit Galileast ja cadzelit hauta ja cuinga hänen ruumins pandu oli.

55. Nin ne Waimot seurasit ieliest/ iotca henen cansans Galileast olit tulluet/ ia catzelit Hauta/ ia quinga henen Rumins oli pandu. (Ja ne waimot seurasit jäljestä/ jotka hänen kanssans Galileasta olit tulleet/ ja katselit hautaa/ ja kuinka hänen ruumiinsa oli pantu.)

56 Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.

56 Palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita. Mutta sapattina he lain mukaan pysyivät hiljaa.

56. Mutta he palasivat ja valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; vaan sabbatina he lepäsivät lain käskyn jälkeen.

56. Mutta he palaisit ja walmistit hywän hajuisia yrtejä ja woiteita waan Sabbathina he lewäisit Lain käskyn jälken.

56. Mutta he palasit ia walmistit hyuehaijulisi Yrtti ia woidhett Waan Sabbathina he leueisit Lain keskyn ielken. (Mutta he palasit ja walmistit hywänhajullisia yrttejä ja woidetta waan Sabbathina he lepäisit lain käskyn jälkeen.)