4 luku

Väkivaltaa ja kateus tekevät elämän toivottamaksi. Yksinäisen turha vaivannäkö. Esimerkki suurista, mutta turhaan rauenneista toiveista.

1. Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.

1. Taas minä katselin kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla, ja katso, siinä on sorrettujen kyyneleet, eikä ole heillä lohduttajaa; väkivaltaa tekee heidän sortajainsa käsi, eikä ole heillä lohduttajaa.

1. MInä käänsin minuni ja cadzoin caickia jotca kärseit wääryttä Auringon alla ja cadzo sijnä olit heidän kyynelens jotca wääryttä kärsiwät ja ei ollut heillä lohduttaja. Ja jotca wääryttä teit olit woimalliset nijn ettei ne lohduttaja löytänet.

1 Then I returned and saw all the oppressions that are done under the sun. And behold, the tears of such as were oppressed and they had no comforter. And on the side of their oppressors there was power, but they had no comforter.

1. So I returned, and considered all the oppressions that are done under the sun: and behold the tears of such as were oppressed, and they had no comforter; and on the side of their oppressors there was power; but they had no comforter.

1. Ich wandte mich um und sah an alles Unrecht, das geschah unter der Sonne; und siehe, da waren die Tränen derer, so Unrecht litten und hatten keinen Tröster; und die ihnen Unrecht taten, waren zu mächtig, daß sie keinen Tröster haben konnten.

1. Y TORNÉME yo, y ví todas las violencias que se hacen debajo del sol: y, he aquí las lágrimas de los oprimidos, y que no tienen quien los consuele; y que la fuerza estaba en la mano de sus opresores, y para ellos no había consolador.

1 И обратился я и увидел всякие угнетения, какие делаются под солнцем: и вот слезы угнетенных, а утешителя у них нет; и в руке угнетающих их – сила, а утешителя у них нет.

2. Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,

2. Ja minä ylistin vainajia, jotka ovat jo kuolleet, onnellisemmiksi kuin eläviä, jotka vielä ovat elossa,

2. Silloin ylistin minä cuolluita jotca jo cuollet olit enämmin cuin eläwitä joisa wielä hengi oli.

2 Therefore I praised the dead who have long been dead more than the living who are yet alive.

2. Wherefore I praised the dead which are already dead more than the living which are yet alive.

2. Da lobte ich die Toten, die schon gestorben waren, mehr denn die Lebendigen, die noch das Leben hatten;

2. Y alabé yo los muertos, que ya murieron, más que los vivos, que son vivos hasta ahora.

2 И ублажил я мертвых, которые давно умерли, более живых, которыеживут доселе;

3. ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

3. ja onnellisemmaksi kuin nämä kumpikaan sitä, joka ei vielä ole olemassa eikä ole nähnyt sitä pahaa, mikä tapahtuu auringon alla.

3. Ja sitä joca ei wielä ollut enäcuin heitä molembita ettei hän ole coetellut paha cuin Auringon alla tapahtu.

3 Yes, better than them both is he who has not yet been, who has not seen the evil work that is done under the sun.

3. Yea, better is he than both they, which hath not yet been, who hath not seen the evil work that is done under the sun.

3. und besser als alle beide ist, der noch nicht ist und des Bösen nicht innewird, das unter der Sonne geschieht.

3. Y tuve por mejor que ellos ámbos al que aun no fué; porque no ha visto las malas obras que se hacen debajo del sol.

3 а блаженнее их обоих тот, кто еще не существовал, кто не видал злых дел, какие делаются под солнцем.

4. Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.

4. Ja minä näin kaikesta vaivannäöstä ja työn kunnollisuudesta, että se on toisen kateutta toista kohtaan.

4. MInä cadzoin työtä ja toimellisutta caikisa asioisa josa toinen toista wiha.

4 Then I saw all labor and every skillful work, that a man is envied for this by his neighbor. This also is vanity and a striving after wind.

4. Again, I considered all travail, and every right work, that for this a man is envied of his neighbour. This is also vanity and vexation of spirit.

4. Ich sah an Arbeit und Geschicklichkeit in allen Sachen; da neidet einer den andern. Das ist auch eitel und Haschen nach dem Wind.

4. Ví también todo trabajo, y toda rectitud de obras, que no es sino envidia del hombre contra su prójimo. También esto es vanidad, y aflicción de espíritu.

4 Видел я также, что всякий труд и всякий успех в делах производят взаимную между людьми зависть. И это - суета и томление духа!

5. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.

5. Sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelua. Tyhmä panee kädet ristiin ja kalvaa omaa lihaansa.

5. Ja sekin on turha ja waiwallinen.

5 The fool folds his hands together and eats his own flesh.

5. The fool foldeth his hands together, and eateth his own flesh.

5. Ein Narr schlägt die Finger ineinander und verzehrt sich selbst.

5. El insensato pliega sus manos, y come su carne.

5 Глупый сидит , сложив свои руки, и съедает плоть свою.

6. Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

6. Parempi on pivollinen lepoa kuin kahmalollinen vaivannäköä ja tuulen tavoittelua.

6. Sillä tyhmä pusertele käsiäns ja järsä oma lihans. Parembi on piwon täysi lewos cuin täysinäinen cahmalo waiwasa ja wiheljäisydesä.

6 Better is a handful, with quietness, than two handfuls with labor and striving after wind.

6. Better is an handful with quietness, than both the hands full with travail and vexation of spirit.

6. Es ist besser eine Handvoll mit Ruhe denn beide Fäuste voll mit Mühe und Haschen nach Wind.

6. Mas vale el un puño lleno con descanso, que ámbos puños llenos con trabajo, y aflicción de espíritu.

6 Лучше горсть с покоем, нежели пригоршни с трудом и томлением духа.

7. Taas minä näin turhuuden auringon alla:

7. Taas minä näin turhuuden auringon alla:

7. MInä käänsin minuni ja näin turhuden Auringon alla.

7 Then I returned and saw vanity under the sun.

7. Then I returned, and I saw vanity under the sun.

7. Ich wandte mich um und sah die Eitelkeit unter der Sonne.

7. Yo me torné otra vez, y ví otra vanidad debajo del sol.

7 И обратился я и увидел еще суету под солнцем;

8. Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

8. Tuossa on yksinäinen, ei ole hänellä toista, ei poikaa, ei veljeäkään ole hänellä; mutta ei ole loppua kaikella hänen vaivannäöllänsä, eikä hänen silmänsä saa kylläänsä rikkaudesta. Ja kenen hyväksi minä sitten vaivaa näen ja pidätän itseni nautinnoista? Tämäkin on turhuutta ja on paha asia.

8. Joca on yxinäinen ilman toista ja ei ole hänellä lasta eli welje ja ei ole cuitengan loppua hänen työlläns eikä hänen silmäns täytetä ikänäns rickaudesta. Kenengä hywäxi minä työtä teen ja en tee sielulleni hywä se on myös turha ja paha suru.

8 There is one man who is alone and he has not a second, yes, he has neither son nor brother. Yet there is no end of all his labor, nor are his eyes satisfied with riches. And (he says,) whom then do I labor and deprive my soul of good? This also is vanity, yes, it is a great task.

8. There is one alone, and there is not a second; yea, he hath neither child nor brother: yet is there no end of all his labour; neither is his eye satisfied with riches; neither saith he, For whom do I labour, and bereave my soul of good? This is also vanity, yea, it is a sore travail.

8. Es ist ein einzelner, und nicht selbander, und hat weder Kind noch Bruder; doch ist seines Arbeitens kein Ende, und seine Augen werden Reichtums nicht satt. Wem arbeite ich doch und breche meiner Seele ab? Das ist auch eitel und eine böse Mühe.

8. Es el hombre solo, sin sucesor; que ni tiene hijo ni hermano, y nunca cesa de trabajar, ni aun sus ojos se hartan de sus riquezas; ni piensa: ¿Para quién trabajo yo, y defraudo mi alma del bien? También esto es vanidad, y ocupación mala.

8 человек одинокий, и другого нет; ни сына, ни брата нет у него; а всем трудам его нет конца, и глаз его не насыщается богатством. „Для кого же я тружусь и лишаю душу мою блага?" И это – суета и недоброе дело!

9. Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.

9. Kahden on parempi kuin yksin, sillä heillä on vaivannäöstänsä hyvä palkka.

9. Nijn on sijs parembi caxi cuin yxi: sillä heille on hyödytys työstäns.

9 Two are better than one, because they have a good reward for their labor.

9. Two are better than one; because they have a good reward for their labour.

9. So ist's ja besser zwei als eins; denn sie genießen doch ihrer Arbeit wohl.

9. Mejores son dos que uno; porque tienen mejor paga de su trabajo.

9 Двоим лучше, нежели одному; потому что у них есть доброе вознаграждение в труде их:

10. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

10. Jos he lankeavat, niin toinen nostaa ylös toverinsa; mutta voi yksinäistä, jos hän lankeaa! Ei ole toista nostamassa häntä ylös.

10. Jos toinen heistä lange nijn hänen cumpanins autta hänen ylös woi sitä yxinäistä jos hän lange nijn ei ole toista saapuilla händä auttaman.

10 Because if they fall, the one will lift up his fellow, but woe to him who is alone when he falls and has not another to lift him up.

10. For if they fall, the one will lift up his fellow: but woe to him that is alone when he falleth; for he hath not another to help him up.

10. Fällt ihrer einer so hilft ihm sein Gesell auf. Weh dem, der allein ist! Wenn er fällt, so ist keiner da, der ihm aufhelfe.

10. Porque si cayeren, el uno levantará a su compañero: mas ¡ay del solo! que cuando cayere, no habrá segundo que le levante.

10 ибо если упадет один, то другой поднимет товарища своего. Но горе одному, когда упадет, а другого нет, который поднял бы его.

11. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?

11. Myös, jos kaksi makaa yhdessä, on heillä lämmin; mutta kuinka voisi yksinäisellä olla lämmin?

11. Ja cosca caxi yhdesä macawat nijn he lämmittäwät idzens cuinga yxinäinen tule lämbymäxi?

11 Again, if two lie together, then they have warmth, but how can one be warm alone?

11. Again, if two lie together, then they have heat: but how can one be warm alone?

11. Auch wenn zwei beieinander liegen, wärmen sie sich; wie kann ein einzelner warm werden?

11. También si dos durmieren, calentarse han: mas el solo ¿cómo se calentará?

11 Также, если лежат двое, то тепло им; а одному как согреться?

12. Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

12. Ja yksinäisen kimppuun voi joku käydä, mutta kaksi pitää sille puolensa. Eikä kolmisäinen lanka pian katkea.

12. Yxi woitetan waan caxi seisowat wastan: sillä colmikertainen köysi ei katke nijn pian.

12 And if a man prevails against he who is alone, two will withstand him. And a threefold cord is not quickly broken.

12. And if one prevail against him, two shall withstand him; and a threefold cord is not quickly broken.

12. Einer mag überwältigt werden, aber zwei mögen widerstehen; und eine dreifältige Schnur reißt nicht leicht entzwei.

12. Y si alguno prevaleciere contra el uno, dos estarán contra él; porque cordón de tres dobleces no presto se rompe.

12 И если станет преодолевать кто-либо одного, то двое устоят против него: и нитка, втрое скрученная, нескоро порвется.

13. Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

13. Parempi on köyhä, mutta viisas nuorukainen kuin vanha ja tyhmä kuningas, joka ei enää ymmärrä ottaa varoituksesta vaaria.

13. Köyhä ja wijsas lapsi on parembi wanha Cuningasta joca tyhmä on ja ei taida otta idzestäns waari.

13 Better is a poor and wise youth than an old and foolish king who does not know how to receive admonition any more.

13. Better is a poor and a wise child than an old and foolish king, who will no more be admonished.

13. Ein armes Kind, das weise ist, ist besser denn ein alter König, der ein Narr ist und weiß nicht sich zu hüten.

13. Mejor es el muchacho pobre y sabio, que el rey viejo e insensato, que no puede ser más avisado.

13 Лучше бедный, но умный юноша, нежели старый, но неразумный царь, который не умеет принимать советы;

14. Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.

14. Sillä vankilasta tuo toinen lähti tullaksensa kuninkaaksi, vaikka oli hänen kuninkaana ollessaan syntynyt köyhänä.

14. Fangiudesta tullan Cuningaliseen waldaan ja se joca Cuningaliseen waldaan syndynyt on köyhty.

14 Because he came forth out of prison to be king, yes, he was born poor even in his kingdom.

14. For out of prison he cometh to reign; whereas also he that is born in his kingdom becometh poor.

14. Es kommt einer aus dem Gefängnis zum Königreich; und einer, der in seinem Königreich geboren ist, verarmt.

14. Porque como de la cárcel salió a reinar; porque en su reino nació pobre.

14 ибо тот из темницы выйдет на царство, хотя родился в царстве своем бедным.

15. Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.

15. Minä näin kaikkien, jotka elivät ja vaelsivat auringon alla, olevan nuorukaisen puolella, tuon toisen, joka oli astuva hänen sijaansa.

15. Ja minä näin että caicki jotca Auringon alla eläwät toisen lapsen cansa waeldawan joca tämän toisen siaan tule.

15 I saw all the living who walk under the sun, that they were with the youth, the second, who stood up instead of him.

15. I considered all the living which walk under the sun, with the second child that shall stand up in his stead.

15. Und ich sah, daß alle Lebendigen unter der Sonne wandelten bei dem andern, dem Kinde, das an jenes Statt sollte aufkommen.

15. Ví mas todos los vivientes debajo del sol caminando con el muchacho sucesor, que estará en su lugar.

15 Видел я всех живущих, которые ходят под солнцем, с этим другим юношею, который займет место того.

16. Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

16. Ei ollut loppua kaikella sillä väellä, niillä kaikilla, joita hän johti; mutta jälkipolvet eivät hänestä iloitse. Sillä sekin on turhuutta ja tuulen tavoittelemista.

16. Ja Canssalla joca käwi hänen edelläns ja joca myös käwi hänen jälisäns ei ollut loppua ja ei cuitengan hänest iloinnut. Eipä sekän ole muu cuin turha ja wiheljäisys.

16 There was no end of all the people, even of all those whom he was over. Yet those who come after will not rejoice in him. Surely this also is vanity and a striving after wind.

16. There is no end of all the people, even of all that have been before them: they also that come after shall not rejoice in him. Surely this also is vanity and vexation of spirit.

16. Und des Volks, das vor ihm ging, war kein Ende und des, das ihm nachging; und wurden sein doch nicht froh. Das ist auch eitel und Mühe um Wind.

16. No tiene fin todo el pueblo, que fué ántes de ellos: tampoco los que fueren después, se alegrarán en él. También esto es vanidad, y aflicción de espíritu.

16 Не было числа всему народу, который был перед ним, хотя позднейшие не порадуются им. И это – суета и томление духа!

1. Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhmäin teurasuhrin-anto, sillä he ovat tietämättömiä, ja niin he tekevät pahaa.

1. Varo jalkasi, kun menet Jumalan huoneeseen. Tulo kuulemaan on parempi kuin tyhmäin teurasuhrin-anto, sillä he ovat tietämättömiä, ja niin he tekevät pahaa.

17. WArjele jalcas coscas menet Jumalan huoneseen ja tule cuuleman. Se on parembi cuin tyhmäin uhri jotca ei tiedä mitä paha he tekewät.

1. 4:17 Bewahre deinen Fuß, wenn du zum Hause Gottes gehst, und komme, daß du hörst. Das ist besser als der Narren Opfer; denn sie wissen nicht, was sie Böses tun.

1 (4:17) Наблюдай за ногою твоею, когда идешь в дом Божий, и будь готов более к слушанию, нежели к жертвоприношению; ибо они не думают, что худо делают.