6 luku

Kirves nousee vedenpinnalle. Aramilaiset sokaistaan. Samarian piiritys ja nälänhätä.

1. Ja profeetanoppilaat sanoivat Elisalle: Katso, huone, jossa me istumme sinun edessäsi, on meille liian ahdas.

1. Ja prophetain pojat sanoivat Elisalle: katso, se sia, jossa me asumme sinun tykönäs, on meille ahdas;

1. JA Prophetain pojat sanoit Elisalle: cadzo se sia josa me asumme sinun tykönäs on meille ahdas.

1 And the sons of the prophets said to Elisha, Behold now, the place where we dwell before you is too confined for us.

1. And the sons of the prophets said unto Elisha, Behold now, the place where we dwell with thee is too strait for us.

1. Die Kinder der Propheten sprachen zu Elisa: Siehe, der Raum, da wir vor dir wohnen, ist uns zu enge.

1. LOS hijos de los profetas dijeron a Eliseo: He aquí, el lugar en que moramos contigo, nos es estrecho.

1 И сказали сыны пророков Елисею: вот, место, где мы живем при тебе,тесно для нас;

2. Menkäämme siis Jordanille, ja tuokaamme sieltä kukin yksi hirsi ja rakentakaamme sinne huone istuaksemme. Hän sanoi: Menkää.

2. Anna meidän mennä Jordaniin asti, ja jokaisen tuoda sieltä yksi hirsi, että me rakentaisimme sinne sian asuaksemme. Ja hän sanoi: menkäät!

2. Anna meidän mennä Jordanin asti ja jocaidzen tuoda sieldä yxi hirsi että me rakennaisim sinne sian asuaxem. Ja hän sanoi: mengät.

2 Please let us go to the Jordan and every man take a beam from there and let us make us a place there, where we may dwell. And he answered, Go.

2. Let us go, we pray thee, unto Jordan, and take thence every man a beam, and let us make us a place there, where we may dwell. And he answered, Go ye.

2. Laß uns an den Jordan gehen und einen jeglichen daselbst Holz holen, daß wir uns daselbst eine Stätte bauen, da wir wohnen. Er sprach: Gehet hin!

2. Vamos ahora al Jordán, y tomemos de allí cada uno una viga, y hagámosnos allí lugar en que moremos allí. Y él dijo: Andád.

2 пойдем к Иордану и возьмем оттуда каждый по одному бревну и сделаем себе там место для жительства. Он сказал: пойдите.

3. Eräs heistä sanoi: Suvaitse tulla palvelijasi kanssa. Hän sanoi: Minä tulen.

3. Ja yksi sanoi: tule palveliais kanssa! Ja hän vastasi: minä tulen.

3. Ja yxi sanoi: tules palweliais cansa: ja hän wastais: minä tulen.

3 And one said, I beseech you, be pleased to go with your servants. And he answered, I will go.

3. And one said, Be content, I pray thee, and go with thy servants. And he answered, I will go.

3. Und einer sprach: Gehe lieber mit deinen Knechten! Er sprach: Ich will mitgehen.

3. Y dijo uno: Rogámoste que quieras venir con tus siervos. Y él respondió: Yo iré.

3 И сказал один: сделай милость, пойди и ты с рабами твоими. И сказал он: пойду.

4. Niin hän meni heidän kanssaan. Ja Jordanille tultuaan he hakkasivat puita.

4. Ja hän meni heidän kanssansa. Ja kuin he tulivat Jordanin tykö, hakkasivat he siinä puita.

4. Ja hän meni heidän cansans. Ja cosca he tulit Jordanin tygö hackaisit he sijnä puita.

4 So he went with them. And when they came to the Jordan, they cut down wood.

4. So he went with them. And when they came to Jordan, they cut down wood.

4. Und er kam mit ihnen. Und da sie an den Jordan kamen hieben sie Holz ab.

4. Y fuése con ellos: y como llegaron al Jordán, cortaron la madera.

4 И пошел с ними, и пришли к Иордану и стали рубить деревья.

5. Mutta erään heistä kaataessa hirttä kirposi kirves veteen. Niin hän huusi ja sanoi: Voi, herrani, se oli vielä lainattu!

5. Ja kuin yksi heistä oli puun maahan hakannut, putosi rauta veteen, ja hän huusi ja sanoi: voi, herrani! senkin minä olen lainaksi ottanut.

5. Ja cuin yxi heistä oli puun maahan hacannut putois rauta weeteen ja hän huusi ja sanoi: woi minun Herran sengin minä olen lainaxi ottanut.

5 But as one was felling a beam, the axe-head fell into the water. And he cried and said, Alas, my master! For it was borrowed.

5. But as one was felling a beam, the axe head fell into the water: and he cried, and said, Alas, master! for it was borrowed.

5. Und da einer sein Holz fällte, fiel das Eisen ins Wasser. Und er schrie und sprach: O weh, mein Herr! dazu ist's entlehnt.

5. Y aconteció, que derribando uno un árbol, cayósele la hacha en el agua: y dió voces, diciendo: ¡Ah señor mío! que era emprestada.

5 И когда один валил бревно, топор его упал в воду. И закричал он и сказал: ах, господин мой! а он взят был на подержание!

6. Jumalan mies kysyi: Mihin se kirposi? Ja hän näytti hänelle paikan. Silloin hän veisti puukappaleen ja heitti sen siihen ja sai kirveen nousemaan pinnalle.

6. Mutta Jumalan mies sanoi: kuhunka se putosi? Ja kuin hän osoitti hänelle paikan, leikkasi hän yhden puun ja heitti sinne, ja saatti niin raudan uiskentelemaan.

6. Mutta Jumalan mies sanoi: cuhunga se putois? Ja cosca hän osotti hänelle paican leickais hän yhden puun ja heitti sinne nijn rauta uiskendeli.

6 And the man of God said, Where did it fall? And he showed him the place. And he cut down a stick and cast it in there and made the iron to float.

6. And the man of God said, Where fell it? And he shewed him the place. And he cut down a stick, and cast it in thither; and the iron did swim.

6. Aber der Mann Gottes sprach: Wo ist's entfallen? Und da er ihm den Ort zeigte, schnitt er ein Holz ab und stieß es dahin. Da schwamm das Eisen.

6. Y el varón de Dios dijo: ¿Dónde cayó? Y él le mostró el lugar. Entónces él cortó un palo, y echólo allí, e hizo nadar el hierro.

6 И сказал человек Божий: где он упал? Он указал емуместо. И отрубил он кусок дерева и бросил туда, и всплыл топор.

7. Sitten hän sanoi: Nosta se ylös. Ja mies ojensi kätensä ja otti sen.

7. Ja hän sanoi: ota se ylös! ja hän ojensi kätensä ja otti sen.

7. Ja hän sanoi: ota händä ylös: ja hän ojensi kätens ja otti sen.

7 And he said, Take it up to you. So he put out his hand and took it.

7. Therefore said he, Take it up to thee. And he put out his hand, and took it.

7. Und er sprach: Heb's auf! da reckte er seine Hand aus und nahm's.

7. Y él le dijo: Tómalo. Y él tendió la mano, y tomólo,

7 И сказал он: возьми себе. Он протянул руку свою и взял его.

8. Kun Aramin kuningas oli sodassa Israelia vastaan, neuvotteli hän palvelijainsa kanssa ja sanoi: Siihen ja siihen paikkaan minä asetun leiriin.

8. Ja Syrian kuningas soti Israelia vastaan, ja piti neuvoa palveliainsa kanssa ja sanoi: me tahdomme sioittaa itsemme sinne ja sinne.

8. JA Syrian Cuningas sodei Israeli wastan ja piti neuwo palwelioittens cansa ja sanoi: me tahdom sioitta idzem sinne ja sinne.

8 Now the king of Syria was warring against Israel and he took counsel with his servants, saying, In such and such a place will be my camp.

8. Then the king of Syria warred against Israel, and took counsel with his servants, saying, In such and such a place shall be my camp.

8. Und der König von Syrien führte einen Krieg wider Israel und beratschlagte sich mit seinen Knechten und sprach: Wir wollen uns lagern da und da.

8. El rey de Siria tenía guerra contra Israel, y consultando con sus siervos dijo: En tal y en tal lugar estará mi asiento.

8 Царь Сирийский пошел войною на Израильтян, и советовался со слугами своими, говоря: в таком-то и в таком-то месте я расположу свой стан.

9. Mutta Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaalle sanan: Varo, ettet mene siihen paikkaan, sillä aramilaiset ovat asettuneet sinne.

9. Mutta Jumalan mies lähetti Israelin kuninkaan tykö, ja käski hänelle sanoa: karta, ettes menisi siihen paikkaan; sillä Syrialaiset väijyvät siellä.

9. Mutta Jumalan mies lähetti Israelin Cuningan tygö ja käski hänelle sanoa: carta ettes menis sijhen paickaan: sillä Syrialaiset lewättelewät siellä.

9 And the man of God sent to the King of Israel, saying, Beware that you do not pass such a place, for the Syrians are coming down there.

9. And the man of God sent unto the king of Israel, saying, Beware that thou pass not such a place; for thither the Syrians are come down.

9. Aber der Mann Gottes sandte zum König Israels und ließ ihm sagen: Hüte dich, daß du nicht an dem Ort vorüberziehst; denn die Syrer ruhen daselbst.

9. Y el varón de Dios envió a decir al rey de Israel: Mira que no pases por tal lugar: porque los Siros van allí.

9 И посылал человек Божий к царю Израильскому сказать: берегись проходить сим местом, ибо там Сирияне залегли.

10. Niin Israelin kuningas lähetti sanan siihen paikkaan, jonka Jumalan mies oli hänelle sanonut. Näin tämä varoitti häntä, ja hän oli siellä varuillaan. Eikä se tapahtunut ainoastaan kerran tai kahdesti.

10. Niin lähetti siis Israelin kuningas siihen paikkaan, josta Jumalan mies oli sanonut hänelle, ja varoittanut häntä siitä, ja piti siinä vartiat; ja ei tehnyt sitä ainoasti yhtä eli kahta kertaa.

10. Nijn lähetti sijs Israelin Cuningas sijhen paickaan josta Jumalan mies oli sanonut hänelle ja waroinut händä sijtä ja piti sijnä wartiat ja ei tehnyt sitä ainoast yhtä eli cahta kerta.

10 And the King of Israel sent to the place which the man of God told him and warned him of. And he saved himself there, not once nor twice.

10. And the king of Israel sent to the place which the man of God told him and warned him of, and saved himself there, not once nor twice.

10. So sandte denn der König Israels hin an den Ort, den ihm der Mann Gottes gesagt und vor dem er ihn gewarnt hatte, und war daselbst auf der Hut; und tat das nicht einmal oder zweimal allein.

10. Entónces el rey de Israel envió a aquel lugar, que el varón de Dios había dicho y amonestádole, y guardóse de allí, no una vez ni dos.

10 И посылал царь Израильский на то место, о котором говорил ему человек Божий и предостерегал его; и сберег себя там не раз и не два.

11. Aramin kuninkaan sydän tuli tästä levottomaksi, ja hän kutsui palvelijansa ja sanoi heille: Ettekö voi ilmaista minulle, kuka meikäläisistä pitää Israelin kuninkaan puolta?

11. Niin Syrian kuninkaan sydän tuli surulliseksi siitä, ja kutsui palveliansa ja sanoi heille: ettekö te ilmoita minulle, kuka meistä on paennut Israelin kuninkaan tykö?

11. Nijn Syrian Cuningan sydän tuli surullisexi sijtä ja cudzui hänen palwelians ja sanoi heille: ettekö te sano minulle cuca meistä on paennut Israelin Cuningan tygö.

11 And the heart of the king of Syria was greatly troubled for this thing and he called his servants and said to them, Will you* not show me which of us is for the King of Israel?

11. Therefore the heart of the king of Syria was sore troubled for this thing; and he called his servants, and said unto them, Will ye not shew me which of us is for the king of Israel?

11. Da ward das Herz des Königs von Syrien voll Unmuts darüber, und er rief seine Knechte und sprach zu ihnen: Wollt ihr mir denn nicht ansagen: Wer von den Unsern hält es mit dem König Israels?

11. Y el corazón del rey de Siria fué turbado de esto: y llamando sus siervos, díjoles: ¿No me declararéis vosotros, quién de los nuestros es del rey de Israel?

11 И встревожилось сердце царя Сирийского по сему случаю, и призвалон рабов своих и сказал им: скажите мне, кто из наших в сношении с царем Израильским?

12. Silloin eräs hänen palvelijoistaan sanoi: Ei niin, herrani, kuningas, vaan profeetta Elisa, joka on Israelissa, ilmaisee Israelin kuninkaalle nekin sanat, jotka sinä puhut makuuhuoneessasi.

12. Niin sanoi yksi hänen palvelioistansa: ei niin, herrani kuningas; mutta Elisa propheta, joka on Israelissa, sanoo Israelin kuninkaalle nekin asiat, joitas puhut makaushuoneessas.

12. Nijn sanoi yxi hänen palwelioistans: ei nijn minun Herran Cuningan mutta Elisa Propheta sano Israelin Cuningalle caickia nijtä joitas puhut macaushuonesas.

12 And one of his servants said, No, my lord, O king, but Elisha, the prophet who is in Israel tells the King of Israel the words that you speak in your bedroom.

12. And one of his servants said, None, my lord, O king: but Elisha, the prophet that is in Israel, telleth the king of Israel the words that thou speakest in thy bedchamber.

12. Da sprach seiner Knechte einer: Nicht also, mein Herr König; sondern Elisa, der Prophet in Israel, sagt alles dem König Israels, was du in der Kammer redest, da dein Lager ist.

12. Entónces uno de sus siervos dijo: No, rey señor mío: sino que el profeta Eliseo está en Israel: el cual declara al rey de Israel las palabras que tú hablas en tu más secreta cámara.

12 И сказал один из слуг его: никто, господин мой царь; а Елисей пророк, который у Израиля, пересказывает царю Израильскому и те слова, которые ты говоришь вспальной комнате твоей.

13. Hän sanoi: Menkää ja katsokaa, missä hän on, niin minä lähetän ottamaan hänet kiinni. Ja hänelle ilmoitettiin: Katso, hän on Dootanissa.

13. Hän sanoi: niin menkäät matkaan ja katsokaat, kussa hän on, että minä lähettäisin ja antaisin ottaa hänen kiinni. Ja he ilmoittivat hänelle ja sanoivat: katso, hän on Dotanissa.

13. Hän sanoi heille: nijn mengät matcaan ja cadzocat cusa hän on että minä lähetäisin ja andaisin hänen tänne tuota. Ja he ilmoitit hänelle ja sanoit: cadzo hän on Dothanis.

13 And he said, Go and see where he is that I may send and fetch him. And it was told him, saying, Behold, he is in Dothan.

13. And he said, Go and spy where he is, that I may send and fetch him. And it was told him, saying, Behold, he is in Dothan.

13. Er sprach: So gehet hin und sehet, wo er ist, daß ich hinsende und lasse ihn holen. Und sie zeigten ihm an und sprachen: Siehe, er ist zu Dothan.

13. Y él dijo: Id, y mirád adonde está, para que yo envie a tomarle. Y fuéle dicho: He aquí, él está en Dotaim.

13 И сказал он: пойдите, узнайте, где он; я пошлюи возьму его. И донесли ему и сказали: вот, он в Дофаиме.

14. Niin hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin.

14. Niin hän lähetti sinne hevoset ja vaunut ja suuren joukon; ja kuin he sinne tulivat yöllä, piirittivät he kaupungin.

14. Nijn hän lähetti sinne hewoiset ja waunut ja suuren joucon ja cosca he sinne tulit yöllä pijritit he Caupungin.

14 Therefore he sent there horses and chariots and a great army. And they came by night and encompassed the city about.

14. Therefore sent he thither horses, and chariots, and a great host: and they came by night, and compassed the city about.

14. Da sandte er hin Rosse und Wagen und eine große Macht. Und da sie bei der Nacht hinkamen, umgaben sie die Stadt.

14. Entónces el rey envió allá gente de a caballo y carros, y un grande ejército, los cuales vinieron de noche, y cercaron la ciudad.

14 И послал туда коней и колесницы и много войска. И пришли ночью и окружили город.

15. Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, niin katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: Voi, herrani, mitä me nyt teemme?

15. Ja Jumalan miehen palvelia nousi varhain aamulla menemään ulos: ja katso, suuri sotajoukko piiritti kaupungin hevosten ja vaunuin kanssa. Niin hänen palveliansa sanoi hänelle: voi, herrani! mitä me nyt teemme?

15. JA Jumalan miehen palwelia nousi warhain amulla menemän ulos ja cadzo suuri sotajoucko macais Caupungin edes hewoisten ja waunuin cansa. Nijn hänen palwelians sanoi hänelle: woi minun Herran mitä me nyt teemme?

15 And when the servant of the man of God was risen early and gone forth, behold, an army with horses and chariots was all around the city. And his servant said to him, Alas, my master! What will we do?

15. And when the servant of the man of God was risen early, and gone forth, behold, an host compassed the city both with horses and chariots. And his servant said unto him, Alas, my master! how shall we do?

15. Und der Diener des Mannes Gottes stand früh auf, daß er sich aufmachte und auszöge; und siehe, da lag eine Macht um die Stadt mit Rossen und Wagen. Da sprach sein Diener zu ihm: O weh, mein Herr! wie wollen wir nun tun?

15. Y levantándose de mañana el que servía al varón de Dios, para salir, he aquí el ejército, que tenía cercada la ciudad con gente de a caballo y carros. Entónces su criado le dijo: ¡Ah señor mío! ¿qué haremos?

15 Поутру служитель человека Божия встал и вышел; и вот, войско вокруг города, и кони и колесницы. И сказал ему слуга его: увы! господин мой, что нам делать?

16. Hän sanoi: Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa.

16. Ja hän sanoi: älä pelkää, sillä niitä on enempi jotka meidän kanssamme ovat, kuin niitä, jotka heidän kanssansa ovat.

16. hän sanoi: älä pelkä sillä nijtä on enä cuin meidän cansam owat cuin heitä.

16 And he answered, Do not fear, for those who are with us are more than those who are with them.

16. And he answered, Fear not: for they that be with us are more than they that be with them.

16. Er sprach: Fürchte dich nicht! denn derer ist mehr, die bei uns sind, als derer, die bei ihnen sind.

16. Y él le dijo: No hayas miedo, porque más son los que están con nosotros, que los que están con ellos.

16 И сказал он: не бойся, потому что тех, которые с нами, больше, нежели тех, которые с ними.

17. Ja Elisa rukoili ja sanoi: Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi. Ja Herra avasi palvelijan silmät, ja hän näki, ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.

17. Ja Elisa rukoili ja sanoi: Herra, avaa nyt hänen silmänsä, että hän näkis! Niin avasi Herra palvelian silmät, että hän näki, ja katso, vuori oli täynnä tulisia hevosia ja vaunuja, Elisan ympärillä.

17. Ja Elisa rucoili ja sanoi: HERra awa hänen silmäns että hän näkis. Nijn awais HERra palwelian silmät että hän näki ja cadzo wuori on täynäns tulisia hewoisita ja waunuja Elisan ymbärillä.

17 And Elisha prayed and said, Jehovah, I beseech you, open his eyes that he may see. And Jehovah opened the eyes of the young man and he saw. And behold, the mountain was full of horses and chariots of fire all around Elisha.

17. And Elisha prayed, and said, LORD, I pray thee, open his eyes, that he may see. And the LORD opened the eyes of the young man; and he saw: and, behold, the mountain was full of horses and chariots of fire round about Elisha.

17. Und Elisa betete und sprach: HERR, öffne ihm die Augen, daß er sehe! Da öffnete der HERR dem Diener die Augen, daß er sah; und siehe, da war der Berg voll feuriger Rosse und Wagen um Elisa her.

17. Y oró Eliseo, y dijo: Ruégote oh Jehová, que abras sus ojos, para que vea. Entónces Jehová abrió los ojos del mozo, y miró: y, he aquí que el monte estaba lleno de gente de a caballo, y de carros de fuego al rededor de Eliseo.

17 И молился Елисей, и говорил: Господи! открой ему глаза, чтоб он увидел. И открыл Господь глаза слуге, и он увидел, и вот,вся гора наполнена конями и колесницами огненными кругом Елисея.

18. Kun viholliset sitten tulivat häntä vastaan, rukoili Elisa Herraa ja sanoi: Sokaise tämä väki. Silloin hän sokaisi heidät Elisan pyynnön mukaan.

18. Ja kuin he tulivat alas hänen tykönsä, rukoili Elisa Herraa ja sanoi: lyö tätä kansaa sokeudella! Ja hän löi heidät sokeudella Elisan sanan jälkeen.

18. Ja cosca he tulit alas heidän tygöns rucoili Elisa ja sanoi: HERra lyö tätä Canssa sokeudella ja hän löi heidän sokeudella Elisan sanan jälken.

18 And when they came down to him, Elisha prayed to Jehovah and said, I beseech you, strike this people, with blindness. And he killed* them with blindness according to the word of Elisha.

18. And when they came down to him, Elisha prayed unto the LORD, and said, Smite this people, I pray thee, with blindness. And he smote them with blindness according to the word of Elisha.

18. Und da sie zu ihm hinabkamen, bat Elisa und sprach: HERR, schlage dies Volk mit Blindheit! Und er schlug sie mit Blindheit nach dem Wort Elisas.

18. Y como ellos descendieron a él, Eliseo oró a Jehová, y dijo: Ruégote que hieras a esta gente con ceguedad. E hiriólos con ceguedad, conforme al dicho de Eliseo.

18 Когда пошли к нему Сирияне, Елисей помолился Господу и сказал: порази их слепотою. И Он поразил их слепотою по слову Елисея.

19. Ja Elisa sanoi heille: Ei tämä ole oikea tie, eikä tämä ole oikea kaupunki. Seuratkaa minua, niin minä vien teidät sen miehen luo, jota te etsitte. Ja hän vei heidät Samariaan.

19. Ja Elisa sanoi heille: ei tämä ole se tie ja se kaupunki: seuratkaat minua, minä vien teidät sen miehen tykö, jota etsitte; ja hän vei heidät Samariaan.

19. Ja Elisa sanoi heille: ei tämä ole se tie ja se Caupungi seuratcat minua minä wien teidän sen miehen tygö jota te edzittä: ja hän wie heidän Samariaan.

19 And Elisha said to them, This is not the way, neither is this the city. Follow me and I will bring you* to the man whom you* seek. And he led them to Samaria.

19. And Elisha said unto them, This is not the way, neither is this the city: follow me, and I will bring you to the man whom ye seek. But he led them to Samaria.

19. Und Elisa sprach zu Ihnen: Dies ist nicht der Weg noch die Stadt. Folget mir nach! ich will euch führen zu dem Mann, den ihr sucht. Und er führte sie gen Samaria.

19. Y Eliseo les dijo: No es este el camino, ni es esta la ciudad, seguídme, que yo os guiaré al hombre que buscáis. Y guiólos a Samaria.

19 И сказал им Елисей: это не та дорога и не тот город; идите за мною, и я провожу вас к тому человеку, которого вы ищете. И привел их в Самарию.

20. Mutta kun he tulivat Samariaan, sanoi Elisa: Herra, avaa näiden silmät, että he näkisivät. Silloin Herra avasi heidän silmänsä, ja he näkivät; ja katso: he olivat keskellä Samariaa.

20. Kuin he tulivat Samariaan, sanoi Elisa: Herra, avaa näiden silmät, että he näkisivät! Ja Herra avasi heidän silmänsä, että he näkivät, ja katso, niin he olivat keskellä Samariaa.

20. Cosca he tulit Samariaan sanoi Elisa: HERra awa näinen silmät että he näkisit. Ja HERra awais heidän silmäns että he näit ja cadzo nijn he olit keskellä Samariata.

20 And it happened, when they came into Samaria, that Elisha said, Jehovah, open the eyes of these men that they may see. And Jehovah opened their eyes and they saw. And behold, they were in the midst of Samaria.

20. And it came to pass, when they were come into Samaria, that Elisha said, LORD, open the eyes of these men, that they may see. And the LORD opened their eyes, and they saw; and, behold, they were in the midst of Samaria.

20. Und da sie gen Samaria kamen, sprach Elisa: HERR, öffne diesen die Augen, daß sie sehen! Und der HERR öffnete ihnen die Augen, daß sie sahen; und siehe, da waren sie mitten in Samaria.

20. Y como vinieron a Samaria, dijo Eliseo: Jehová, abre los ojos de estos, para que vean. Y Jehová abrió sus ojos, y miraron, y halláronse en medio de Samaria.

20 Когда они пришли в Самарию, Елисей сказал: Господи! открой глаза им, чтобы они видели. И открыл Господь глаза их, и увидели, что они в средине Самарии.

21. Ja kun Israelin kuningas näki heidät, sanoi hän Elisalle: Surmaanko minä heidät, isäni, surmaanko heidät?

21. Ja kuin Israelin kuningas näki heidät, sanoi hän Elisalle: isäni, lyönkö minä heitä?

21. Ja cosca Israelin Cuningas näki heidän sanoi hän Elisalle: minun Isän lyöngö minä heitä?

21 And the King of Israel said to Elisha, when he saw them, My father, shall I kill* them? Shall I kill* them?

21. And the king of Israel said unto Elisha, when he saw them, My father, shall I smite them? shall I smite them?

21. Und der König Israels, da er sie sah, sprach er zu Elisa: Mein Vater, soll ich sie schlagen?

21. Y el rey de Israel dijo a Eliseo, cuando los vió: ¿Herirlos he, padre mío?

21 И сказал царь Израильский Елисею, увидев их: не избить ли их, отец мой?

22. Hän sanoi: Älä surmaa. Surmaatko sinä ne, jotka otat vangiksi miekallasi ja jousellasi? Pane heidän eteensä ruokaa ja juomaa heidän syödä ja juoda; menkööt sitten takaisin herransa luo.

22. Ja hän sanoi: älä lyö! Pitääkö sinun lyömän niitä, jotka sinä vangiksi saat miekallas ja joutsellas? Anna heille leipää ja vettä, että he söisivät ja joisivat, ja anna heidän mennä Herransa tykö.

22. Ja hän sanoi: älä lyö ne cuins fangixi saat miecallas ja joudzellas lyö nijtä. Mutta anna heille wettä ja leipä että he söisit ja joisit ja anna heidän mennä heidän Herrans tygö.

22 And he answered, You will not kill* them. Would you kill* those whom you have taken captive with your sword and with your bow? Set bread and water before them that they may eat and drink and go to their master.

22. And he answered, Thou shalt not smite them: wouldest thou smite those whom thou hast taken captive with thy sword and with thy bow? set bread and water before them, that they may eat and drink, and go to their master.

22. Er sprach: Du sollst sie nicht schlagen. Schlägst du denn die, welche du mit deinem Schwert und Bogen gefangen hast? Setze ihnen Brot und Wasser vor, daß sie essen und trinken, und laß sie zu ihrem Herrn ziehen!

22. Y él le respondió: No los hieras: ¿Herirías a los que tomaste cautivos con tu espada y con tu arco? Pon delante de ellos pan y agua, para que coman, y beban, y se vuelvan a sus señores.

22 И сказал он: не убивай. Разве мечом твоим и луком твоим ты пленилих, чтобы убивать их? Предложи им хлеба и воды; пусть едят и пьют, и пойдут к государю своему.

23. Niin tämä valmisti heille suuren aterian, ja kun he olivat syöneet ja juoneet, päästi hän heidät menemään; ja he menivät herransa luo. Eikä aramilaisia partiojoukkoja sitten enää tullut Israelin maahan.

23. Niin valmistettiin heille suuri pito. Ja kuin he olivat syöneet ja juoneet, laski hän heidät menemään, ja he menivät herransa tykö. Ja ei Syriasta enää sotaparvia tullut Israelin maalle.

23. Nijn walmistettin heille suuri pito. Ja cosca he olit syönet ja juonet laski hän heidän menemän ja he menit heidän Herrans tygö ja ei Syriast enä sotawäke tullut Israelin maalle.

23 And he prepared great provision for them. And when they had eaten and drunk, he sent them away and they went to their master. And the bands of Syria came no more into the land of Israel.

23. And he prepared great provision for them: and when they had eaten and drunk, he sent them away, and they went to their master. So the bands of Syria came no more into the land of Israel.

23. Da ward ein großes Mahl zugerichtet. Und da sie gegessen und getrunken hatten, ließ er sie gehen, daß sie zu ihrem Herrn zogen. Seit dem kamen streifende Rotten der Syrer nicht mehr ins Land Israel.

23. Entónces les fué aparejada grande comida, y como hubieron comido y bebido, enviólos, y ellos se volvieron a su señor: y nunca más vinieron escuadrones de Siria a la tierra de Israel.

23 И приготовил им большой обед, и они ели и пили. И отпустил их, и пошли к государю своему. И не ходили более те полчища Сирийские в землю Израилеву.

24. Sen jälkeen Benhadad, Aramin kuningas, kokosi kaiken sotajoukkonsa ja tuli ja piiritti Samarian.

24. Vaan senjälkeen tapahtui, että Benhadad Syrian kuningas kokosi kaikki sotaväkensä, meni ja piiritti Samarian.

24. JA senjälken tapahtui että Benhadad Syrian Cuningas cocois caicki hänen sotawäkens meni ja pijritti Samarian.

24 And it happened after this, that Ben-hadad king of Syria gathered all his army and went up and besieged Samaria.

24. And it came to pass after this, that Benhadad king of Syria gathered all his host, and went up, and besieged Samaria.

24. Nach diesem begab sich's, daß Benhadad, der König von Syrien all sein Heer versammelte und zog herauf und belagerte Samaria.

24. Después de esto aconteció, que Ben-adad rey de Siria juntó todo su ejército: y subió, y puso cerco a Samaria.

24 После того собрал Венадад, царь Сирийский, все войско свое и выступил, и осадил Самарию.

25. Silloin syntyi Samariassa, heidän piirittäessään sitä, suuri nälänhätä, niin että aasinpää maksoi kahdeksankymmentä hopeasekeliä ja neljännes kab-mittaa kyyhkysensontaa viisi hopeasekeliä.

25. Ja suuri nälkä oli Samariassa, ja he ahdistivat kaupunkia, siihenasti että aasin pää maksoi kahdeksankymmentä hopiapenninkiä, ja neljäs osa kabia kyhkyläisen sontaa maksoi viisi hopiapenninkiä.

25. Ja suuri nälkä oli Samarias ja he ahdistit Caupungin sijhenasti että Asin pää maxoi cahdexankymmendä hopiapenningitä ja neljäs osa Cabi Kyhkyläisen sonda maxoi wijsi hopiapenningitä.

25 And there was a great famine in Samaria. And behold, they besieged it until a donkey's head was sold for eighty (pieces) of silver and the fourth part of a two-quart container of dove's manure for five (pieces) of silver.

25. And there was a great famine in Samaria: and, behold, they besieged it, until an ass's head was sold for fourscore pieces of silver, and the fourth part of a cab of dove's dung for five pieces of silver.

25. Und es ward eine große Teuerung zu Samaria. Sie aber belagerten die Stadt, bis daß ein Eselskopf achtzig Silberlinge und ein viertel Kab Taubenmist fünf Silberlinge galt.

25. Y hubo grande hambre en Samaria, teniendo ellos cerco sobre ella, tanto que la cabeza de un asno era por ochenta piezas de plata: y la cuarta de un cabo de estiércol de palomas, por cinco piezas de plata.

25 И был большой голод в Самарии, когда они осадили ее, так что ослиная голова продаваласьпо восьмидесяти сиклей серебра, и четвертая часть каба голубиного помета – по пяти сиклей серебра.

26. Ja kun Israelin kuningas käveli muurin päällä, huusi muuan vaimo hänelle ja sanoi: Auta, herrani, kuningas.

26. Ja kuin Israelin kuningas kävi muurin päällä, huusi yksi vaimo häntä ja sanoi: auta minua, herrani kuningas!

26. JA cosca Israelin Cuningas käwi muurin päällä huusi yxi waimo händä ja sanoi: auta minua minun Herran Cuningan.

26 And as the King of Israel was passing by upon the wall, a woman cried out to him, saying, Help, my lord, O king.

26. And as the king of Israel was passing by upon the wall, there cried a woman unto him, saying, Help, my lord, O king.

26. Und da der König Israels an der Mauer einherging, schrie ihn ein Weib an und sprach: Hilf mir, Mein König!

26. Y pasando el rey de Israel por el muro, una mujer le dió voces, y dijo: Salva, rey señor mío.

26 Однажды царь Израильский проходил по стене, и женщина с воплемговорила ему: помоги, господин мой царь.

27. Hän vastasi: Jollei Herra auta sinua, niin mistä minä hankin sinulle apua? Puimatantereeltako vai viinikuurnasta?

27. Ja hän sanoi: jollei Herra auta sinua, kusta minä sinua autan, luvastako eli viinakuurnasta?

27. Ja hän sanoi: Jollei HERra auta sinua millä minä sinua autan jywilläkö eli wijnalla?

27 And he said, If Jehovah does not help you, from where shall I help you? Out of the threshing-floor, or out of the winepress?

27. And he said, If the LORD do not help thee, whence shall I help thee? out of the barnfloor, or out of the winepress?

27. Er sprach: Hilft dir der HERR nicht, woher soll ich dir helfen? von der Tenne oder der Kelter?

27. Y él dijo: No te salva Jehová: ¿de dónde te tengo de salvar yo? ¿del alfolí, o del lagar?

27 И сказал он: если не поможет тебе Господь, из чего япомогу тебе? с гумна ли, с точила ли?

28. Ja kuningas sanoi hänelle: Mikä sinun on? Hän vastasi: Tämä vaimo sanoi minulle: 'Anna tänne poikasi, syödäksemme hänet tänä päivänä, niin syömme huomenna minun poikani.'

28. Ja kuningas sanoi hänelle: mikä sinun on? Hän sanoi: tämä vaimo sanoi minulle: tuo tänne poikas, että sen söisimme tänäpänä; syökäämme huomenna minun poikani.

28. Ja Cuningas sanoi hänelle: mikä sinun on? Hän sanoi: tämä waimo sanoi minulle: tuo tänne poicas että me sen söisim tänäpän syökäm huomena minun poican.

28 And the king said to her, What troubles you? And she answered, This woman said to me, Give your son that we may eat him today and we will eat my son tomorrow.

28. And the king said unto her, What aileth thee? And she answered, This woman said unto me, Give thy son, that we may eat him to day, and we will eat my son to morrow.

28. Und der König sprach zu Ihr: Was ist dir? Sie sprach: Dies Weib sprach zu mir: Gib deinen Sohn her, daß wir heute essen; morgen wollen wir meinen Sohn essen.

28. Y díjole el rey: ¿Qué has? Y ella respondió: Esta mujer me dijo: Daca tu hijo, y comámosle hoy, y mañana comeremos el mío.

28 И сказал ей царь: что тебе? И сказала она: эта женщина говорила мне:„отдай своего сына, съедим его сегодня, а сына моего съедим завтра".

29. Ja me keitimme minun poikani ja söimme hänet. Ja minä sanoin toisena päivänä hänelle: 'Anna tänne poikasi, syödäksemme hänet.' Mutta hän piilotti poikansa.

29. Ja me olemme keittäneet minun poikani ja syöneet sen. Ja minä sanoin toisena päivänä hänelle: tuo tänne sinun poikas, että me söisimme sen; mutta hän kätki poikansa.

29. Ja me olem keittänet minun poicani ja syönet sen. Ja minä sanoin toisna päiwänä hänelle: tuo tänne sinun poicas että me saisimme syödä mutta hän kätki poicans.

29 So we boiled my son and ate him. And I said to her on the next day, Give your son that we may eat him. And she has hid her son.

29. So we boiled my son, and did eat him: and I said unto her on the next day, Give thy son, that we may eat him: and she hath hid her son.

29. So haben wir meinen Sohn gekocht und gegessen. Und ich sprach zu ihr am andern Tage: Gib deinen Sohn her und laß uns essen! Aber sie hat ihren Sohn versteckt.

29. Y cocimos mi hijo, y comímosle. Al día siguiente yo le dije: Daca tu hijo, y comámosle. Mas ella escondió su hijo.

29 И сварили мы моего сына, и съели его. И я сказала ей на другой день: „отдай же твоего сына, и съедим его". Но она спрятала своего сына.

30. Kun kuningas kuuli vaimon sanat, repäisi hän vaatteensa, kävellessään muurin päällä. Niin kansa näki, että hänellä oli vaatteiden alla säkki, paljaalla iholla.

30. Kuin kuningas kuuli vaimon puheet, repäisi hän vaatteensa; ja kuin hän kävi ohitse muurin päällä, niin kansa näki, ja katso, hänen päällänsä oli säkki ihoa vasten.

30. Cosca Cuningas cuuli waimon puhet rewäis hän waattens käydesäns muurin päällä. Nijn caicki Canssa näki että hänen päälläns oli säcki ihoa wastoin.

30 And it happened, when the king heard the words of the woman, that he tore his clothes (now he was passing by upon the wall). And the people looked, and behold, he had sackcloth inside upon his flesh.

30. And it came to pass, when the king heard the words of the woman, that he rent his clothes; and he passed by upon the wall, and the people looked, and, behold, he had sackcloth within upon his flesh.

30. Da der König die Worte des Weibes hörte, zerriß er seine Kleider, indem er auf der Mauer ging. Da sah alles Volk, daß er darunter einen Sack am Leibe anhatte.

30. Y como el rey oyó las palabras de aquella mujer, rompió sus vestidos, y pasó así por el muro: y el pueblo vió el saco que traía dentro sobre su carne.

30 Царь, выслушав слова женщины, разодрал одежды свои; и проходил он по стене, и народ видел, что вретище на самом теле его.

31. Ja hän sanoi: Jumala rangaiskoon minua nyt ja vasta, jos Elisan, Saafatin pojan, pää tänä päivänä jää hänen hartioilleen.

31. Ja hän sanoi: Jumala tehköön minulle sen ja sen, jos Elisan Zaphatin pojan pää tänäpänä pitää seisoman hänen päällänsä.

31. Ja hän sanoi: Jumala tehkön minulle sen ja sen jos Elisan Zaphatin pojan pää tänäpän pysy siallans.

31 Then he said, God do so to me and more also, if the head of Elisha the son of Shaphat will stand on him this day.

31. Then he said, God do so and more also to me, if the head of Elisha the son of Shaphat shall stand on him this day.

31. Und er sprach: Gott tue mir dies und das, wo das Haupt Elisas, des Sohnes Saphats, heute auf ihm stehen wird!

31. Y él dijo: Así me haga Dios, y así me añada, si la cabeza de Eliseo, hijo de Safat, estuviere hoy sobre él.

31 И сказал: пусть то и то сделает мне Бог, и еще более сделает, если останется голова Елисея, сына Сафатова, на нем сегодня.

32. Elisa istui talossaan, ja vanhimmat istuivat hänen tykönänsä. Ja kuningas oli lähettänyt miehen edellänsä. Mutta ennenkuin sanansaattaja tuli hänen luokseen, sanoi hän vanhimmille: Näettekö, kuinka se murhamiehen poika lähettää hakkaamaan minulta päätä poikki? Mutta kun sanansaattaja tulee, katsokaa, että suljette oven ja pidätte oven kiinni häneltä. Eivätkö jo kuulu hänen herransa askeleet hänen jäljessään?

32. Ja Elisa istui huoneessansa, ja vanhimmat istuivat hänen tykönänsä; mutta hän lähetti miehen edellänsä, mutta ennenkuin sanansaattaja tuli hänen tykönsä, sanoi hän vanhimmille: oletteko nähneet, kuinka se murhamiehen poika on lähettänyt ottamaan minun päätäni pois? Katsokaat, koska sanansaattaja tulee, että te oven suljette ja ovella hänen syöksette ulos: katso, hänen herransa jalkain töminä seuraa häntä.

32. Ja Elisa istui huonesans ja wanhimmat istuit hänen tykönäns ja hän lähetti miehen edelläns mutta ennencuin sanoma tuli hänen tygöns sanoi hän wanhimmille: olettaco te nähnet cuinga se murhamies on lähettänyt tänne rewäisemän minun päätäni pois minulda? Cadzocat cosca se sanoma tule että te owen suljetta ja owella hänen ulos syöxätte cadzo hänen Herrans jalcain humina seura händä.

32 But Elisha was sitting in his house and the elders were sitting with him. And (the king) sent a man from before him, but before the messenger came to him, he said to the elders, Do you* see how this son of a murderer has sent to take away my head? Look, when the messenger comes, shut the door and hold the door fast against him. Is not the sound of his master's feet behind him?

32. But Elisha sat in his house, and the elders sat with him; and the king sent a man from before him: but ere the messenger came to him, he said to the elders, See ye how this son of a murderer hath sent to take away mine head? look, when the messenger cometh, shut the door, and hold him fast at the door: is not the sound of his master's feet behind him?

32. Elisa aber saß in seinem Hause, und alle Ältesten saßen bei ihm. Und der König sandte einen Mann vor sich her. Aber ehe der Bote zu ihm kam, sprach er zu den Ältesten: Habt ihr gesehen, wie dies Mordkind hat hergesandt, daß er mein Haupt abreiße? Sehet zu, wenn der Bote kommt, daß ihr die Tür zuschließt und stoßt ihn mit der Tür weg! Siehe, das Rauschen der Füße seines Herrn folgt ihm nach.

32. Y Eliseo estaba sentado en su casa, y estaban sentados con él los ancianos: y el rey envió a él un varón. Y ántes que el mensajero viniese a él, él dijo a los ancianos: ¿No habéis visto cómo este hijo del homicida me envía a quitar la cabeza? Mirád pues, y cuando viniere el mensajero, cerrád la puerta, y emprensádle con la puerta: ¿no viene tras de él el estruendo de los piés de su amo?

32 Елисей же сидел в своем доме, и старцы сидели у него. И послал царь человека от себя. Прежде нежели пришел посланный к нему, он сказал старцам: видите ли, что этот сын убийцы послал снять с меня голову? Смотрите, когда придет посланный, затворите дверь и прижмите его дверью. А вот и топот ног господина его за ним!

33. Hänen vielä puhuessaan heidän kanssansa, tuli sanansaattaja hänen luokseen ja sanoi: Katso, tämä onnettomuus tulee Herralta; mitä minä enää odottaisin Herraa?

33. Kuin hän vielä heidän kanssansa puhui, katso, niin sanansaattaja tuli hänen tykönsä ja sanoi: katso, tämä paha tulee Herralta, mitä minä enään odotan Herraa?

33. Cosca hän wielä heidän cansans puhui cadzo nijn sanoma tuli hänen tygöns ja sanoi: cadzo tämä paha tule HERralda mitä minä enä odotan HERra?

33 And while he was yet talking with them, behold, the messenger came down to him and he said, Behold, this evil is of Jehovah. Why should I wait for Jehovah any longer?

33. And while he yet talked with them, behold, the messenger came down unto him: and he said, Behold, this evil is of the LORD; what should I wait for the LORD any longer?

33. Da er noch also mit ihnen redete, siehe, da kam der Bote zu ihm hinab; und er sprach: Siehe, solches Übel kommt von dem HERRN! was soll ich mehr von dem HERRN erwarten?

33. Aun él estaba hablando con ellos, y he aquí el mensajero que descendía a él; y dijo: Ciertamente este mal de Jehová viene. ¿Para qué tengo de esperar más a Jehová?

33 Еще говорил он с ними, и вот посланный приходит к нему, и сказал: вот какое бедствие от Господа! чего мне впредь ждать от Господа?