24 luku

Nebukadnessar ahdistaa Juudaa. Joojakin Juudan kuninkaana. Ensimmäinen pakkosiirto Baabeliin. Sidkia Juudan kuninkaana.

1. Hänen aikanaan Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti liikkeelle, ja Joojakim tuli hänen palvelijakseen. Kolmen vuoden kuluttua tämä jälleen kapinoi häntä vastaan.

1. Hänen aikanansa nousi Nebukadnetsar Babelin kuningas; ja Jojakim tuli hänelle alamaiseksi kolmeksi vuodeksi; mutta hän käänsi itsensä ja erkani hänestä.

1. NEbucadNezar Babelin Cuningas meni hänen aicanans ja Jojakim tuli hänelle alemmaisexi colmexi wuodexi joca käänsi idzens ja ercani hänest.

1 In his days Nebuchadnezzar king of Babylon came up and Jehoiakim became his servant three years. Then he turned and rebelled against him.

1. In his days Nebuchadnezzar king of Babylon came up, and Jehoiakim became his servant three years: then he turned and rebelled against him.

1. Zu seiner Zeit zog herauf Nebukadnezar, der König zu Babel, und Jojakim war ihm untertänig drei Jahre; und er wandte sich und ward abtrünnig von ihm.

1. EN su tiempo subió Nabucodo- nosor rey de Babilonia, al cual Joacim sirvió tres años, y volvió, y se rebeló contra él.

1 Во дни его выступил Навуходоносор, царь Вавилонский, и сделался Иоаким подвластным ему на три года, но потом отложился от него.

2. Ja Herra lähetti hänen kimppuunsa kaldealaisten, aramilaisten, mooabilaisten ja ammonilaisten partiojoukkoja; hän lähetti ne Juudan kimppuun sitä tuhoamaan, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijainsa, profeettain, kautta.

2. Ja Herra antoi tulla hänen päällensä sotaväen Kaldeasta, Syriasta, Moabista ja Ammonin lapsista, ja antoi ne tulla Juudeaan hukuttamaan häntä, Herran sanan jälkeen, niinkuin hän oli puhunut palveliainsa prophetain kautta.

2. Ja HERra andoi tulla hänen päällens sotawäen Chaldeast Syriast Moabist ja Ammonin lapsist ja andoi ne tulla Judean hucuttaman händä HERran sanan jälken nijncuin hän oli puhunut hänen palweliains Prophetain cautta.

2 And Jehovah sent against him bands of the Chaldeans and bands of the Syrians and bands of the Moabites and bands of the sons of Ammon and sent them against Judah to destroy it, according to the word of Jehovah, which he spoke by his servants the prophets.

2. And the LORD sent against him bands of the Chaldees, and bands of the Syrians, and bands of the Moabites, and bands of the children of Ammon, and sent them against Judah to destroy it, according to the word of the LORD, which he spake by his servants the prophets.

2. Und der HERR ließ auf ihn Kriegsknechte kommen aus Chaldäa, aus Syrien, aus Moab und aus den Kindern Ammon und ließ sie nach Juda kommen, daß sie es verderbten, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch seine Knechte, die Propheten.

2. Y Jehová envió contra él ejércitos de Caldeos, y ejércitos de Siros, y ejércitos de Moabitas, y ejércitos de Ammonitas: los cuales él envió contra Judá, para que la destruyesen, conforme a la palabra de Jehová, que había hablado por sus siervos los profetas.

2 И посылал на него Господь полчища Халдеев, и полчища Сириян, и полчища Моавитян, и полчища Аммонитян, – посылал их на Иуду, чтобы погубить егопо слову Господа, которое Он изрек чрез рабов Своих пророков.

3. Mutta tämä tapahtui Juudalle Herran käskystä; ja näin hän toimitti heidät pois kasvojensa edestä Manassen syntien tähden, kaiken tähden, mitä hän oli tehnyt,

3. Mutta se tapahtui Juudalle Herran sanan jälkeen, että hän heitä heittäis pois kasvoinsa edestä Manassen syntein tähden, jotka hän tehnyt oli.

3. Mutta se tapahdui Judalle HERran sanan jälken että hän heitä heittäis pois caswoins edest Manassen syndein tähden cuin hän tehnyt oli.

3 Surely at the commandment of Jehovah this came upon Judah, to remove them out of his sight, for the sins of Manasseh, according to all that he did,

3. Surely at the commandment of the LORD came this upon Judah, to remove them out of his sight, for the sins of Manasseh, according to all that he did;

3. Es geschah aber Juda also nach dem Wort des HERRN, daß er sie von seinem Angesicht täte um der Sünden willen Manasses, die er getan hatte;

3. Ciertamente esto fué contra Judá por dicho de Jehová, para quitarla de delante de su presencia, por los pecados de Manasés, conforme a todo lo que hizo.

3 По повелению Господа было это с Иудою, чтобы отвергнуть его от лица Его за грехи Манассии, за все, что он сделал;

4. ja myöskin viattoman veren tähden, minkä hän oli vuodattanut täyttäessään Jerusalemin viattomalla verellä; sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi.

4. Ja myös viattoman veren tähden, jonka hän vuodatti, ja täytti Jerusalemin viattomalla verellä: sitä ei Herra tahtonut antaa anteeksi.

4. Ja wiattoman weren tähden jonga hän wuodatti ja täytti Jerusalemin wiattomalla werellä sitä ei HERra tahtonut anda andexi.

4 and also for the innocent blood that he shed, for he filled Jerusalem with innocent blood and Jehovah would not pardon.

4. And also for the innocent blood that he shed: for he filled Jerusalem with innocent blood; which the LORD would not pardon.

4. auch um des unschuldigen Blutes willen, das er vergoß und machte Jerusalem voll mit unschuldigem Blut, wollte der HERR nicht vergeben.

4. Asimismo por la sangre inocente, que derramó, que hinchió a Jerusalem de sangre inocente; por tanto Jehová no quiso perdonar.

4 и за кровь невинную, которую он пролил, наполнив Иерусалим кровьюневинною, Господь не захотел простить.

5. Mitä muuta on kerrottavaa Joojakimista ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

5. Mitä enempi Jojakimista sanomista on, ja kaikista hänen teoistansa: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?

5. Mitä enämbi Jojachimist sanomist on ja caikist hänen tegoistans cadzo se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.

5 Now the rest of the acts of Jehoiakim and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

5. Now the rest of the acts of Jehoiakim, and all that he did, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

5. Was aber mehr zu sagen ist von Jojakim und alles, was er getan hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's.

5. Lo demás de los hechos de Joacim, y todas las cosas que hizo, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá?

5 Прочее об Иоакиме и обо всем, что он сделал, написано в летописи царей Иудейских.

6. Ja Joojakim meni lepoon isiensä tykö. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

6. Ja Jojakim nukkui isäinsä kanssa ja hänen poikansa Jojakin tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

6. Ja Jojachim nuckui hänen Isäins cansa ja hänen poicans Joachin tuli Cuningaxi hänen siaans.

6 So Jehoiakim slept with his fathers and Jehoiachin his son reigned instead of him.

6. So Jehoiakim slept with his fathers: and Jehoiachin his son reigned in his stead.

6. Und Jojakim entschlief mit seinen Vätern. Und sein Sohn Jojachin ward König an seiner Statt.

6. Y durmió Joacim con sus padres, y reinó en su lugar Joaquín su hijo.

6 И почил Иоаким с отцами своими, и воцарился Иехония, сын его, вместонего.

7. Egyptin kuningas ei enää lähtenyt maastansa, sillä Baabelin kuningas oli vallannut kaiken, mikä oli Egyptin kuninkaan omaa, Egyptin purosta aina Eufrat-virtaan saakka.

7. Ja Egyptin kuningas ei lähtenyt enään maaltansa; sillä Babelin kuningas oli häneltä ottanut kaikki pois, mitä Egyptin kuninkaan oma oli, Egyptin ojasta Phratin virtaan asti.

7. Ja Egyptin Cuningas ei lähtenyt enä hänen maaldans: sillä Babelin Cuningas oli häneldä ottanut caicki pois mitä Egyptin Cuningan oma oli Egyptin ojasta Phratin wirtan asti.

7 And the King of Egypt did not come again any more out of his land, for the king of Babylon had taken, from the brook of Egypt to the river Euphrates, all that pertained to the King of Egypt.

7. And the king of Egypt came not again any more out of his land: for the king of Babylon had taken from the river of Egypt unto the river Euphrates all that pertained to the king of Egypt.

7. Und der König von Ägypten zog nicht mehr aus seinem Lande; denn der König zu Babel hatte ihm genommen alles, was dem König zu Ägypten gehörte vom Bach Ägyptens an bis an das Wasser Euphrat.

7. Y nunca más el rey de Egipto salió de su tierra: porque el rey de Babilonia le tomó todo lo que era suyo, desde el río de Egipto hasta el río Éufrates.

7 Царь Египетский не выходил более из земли своей, потому что взял царь Вавилонский все, от потока Египетского до реки Евфрата, что принадлежало царюЕгипетскому.

8. Joojakin oli kahdeksantoista vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta. Hänen äitinsä oli nimeltään Nehusta, Elnatanin tytär, Jerusalemista.

8. Kahdeksantoistakymmenen vuotinen oli Jojakin tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa; hänen äitinsä nimi oli Nehusta Elnatanin tytär Jerusalemista.

8. CAhdexantoistakymmenen wuotinen oli Joachin tullesans Cuningaxi ja hallidzi colme Cuucautta Jerusalemis hänen äitins cudzuttin Nehustha Elnathanin tytär Jerusalemist.

8 Jehoiachin was eighteen years old when he began to reign and he reigned in Jerusalem three months. And his mother's name was Nehushta the daughter of Elnathan of Jerusalem.

8. Jehoiachin was eighteen years old when he began to reign, and he reigned in Jerusalem three months. And his mother's name was Nehushta, the daughter of Elnathan of Jerusalem.

8. Achtzehn Jahre alt war Jojachin, da er König ward, und regierte drei Monate zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Nehusta, eine Tochter Elnathans von Jerusalem.

8. De diez y ocho años era Joaquín cuando comenzó a reinar, y reinó en Jerusalem tres meses. El nombre de su madre fué Nehusta, hija de Elnatán de Jerusalem.

8 Восемнадцати лет был Иехония, когда воцарился, и три месяцацарствовал в Иерусалиме; имя матери его Нехушта, дочь Елнафана, из Иерусалима.

9. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä oli tehnyt.

9. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin hänen isänsäkin tehnyt oli.

9. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin hänen Isänskin tehnyt oli.

9 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that his father had done.

9. And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that his father had done.

9. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, wie sein Vater getan hatte.

9. E hizo lo malo en ojos de Jehová, conforme a todas las cosas que había hecho su padre.

9 И делал он неугодное в очах Господних во всем так, как делал отецего.

10. Siihen aikaan Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin palvelijat tulivat Jerusalemiin, ja kaupunki saarrettiin.

10. Silloin matkustivat Nebukadnetsarin Babelin kuninkaan palveliat ylös Jerusalemiin; ja kaupunki piiritettiin.

10. SIlloin matcustit NebucadNezarin Babelin Cuningan palweliat Jerusalemijn ja CAupungi pijritettin.

10 At that time the servants of Nebuchadnezzar king of Babylon came up to Jerusalem and the city was besieged.

10. At that time the servants of Nebuchadnezzar king of Babylon came up against Jerusalem, and the city was besieged.

10. Zu der Zeit zogen herauf die Knechte Nebukadnezars, des Königs von Babel, gen Jerusalem und kamen an die Stadt mit Bollwerk.

10. En aquel tiempo subieron los siervos de Nabucodonosor rey de Babilonia contra Jerusalem, y la ciudad fué cercada.

10 В то время подступили рабы Навуходоносора, царя Вавилонского, к Иерусалиму, и подвергся город осаде.

11. Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, ryntäsi kaupunkiin, hänen palvelijainsa saartaessa sitä.

11. Ja Nebukadnetsar, Babelin kuningas, tuli kaupungin tykö, ja hänen palveliansa piirittivät sen.

11. Ja cosca NebucadNezar tuli palwelioittens cansa Caupungijn pijritti hän sen.

11 And Nebuchadnezzar king of Babylon came to the city while his servants were besieging it.

11. And Nebuchadnezzar king of Babylon came against the city, and his servants did besiege it.

11. Und Nebukadnezar kam zur Stadt, da seine Knechte sie belagerten.

11. Y vino también Nabucodonosor rey de Babilonia contra la ciudad, y sus siervos la tenían cercada.

11 И пришел Навуходоносор, царь Вавилонский, к городу, когда рабы его осаждали его.

12. Niin Joojakin, Juudan kuningas, antautui Baabelin kuninkaalle äitineen ja palvelijoineen, päällikköineen ja hoviherroineen. Ja Baabelin kuningas otti hänet vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.

12. Niin Jojakin Juudan kuningas meni äitinensä Babelin kuninkaan tykö, ja hänen palveliansa, ja ylimmäisensä, ja kamaripalveliansa. Ja Babelin kuningas otti hänen valtakuntansa kahdeksantena vuonna.

12. Mutta Jojachin Judan Cuningas meni äitinens Babelin Cuningan tygö ja palweliains cansa ja ylimmäistens cansa ja Camaripalwelioittens cansa. Ja Babelin Cuningas otti hänen cahdexandena hänen waldacundans wuonna.

12 And Jehoiachin the king of Judah went out to the king of Babylon, he and his mother and his servants and his princes and his officers. And the king of Babylon took him in the eighth year of his reign.

12. And Jehoiachin the king of Judah went out to the king of Babylon, he, and his mother, and his servants, and his princes, and his officers: and the king of Babylon took him in the eighth year of his reign.

12. Aber Jojachin, der König Juda's, ging heraus zum König von Babel mit seiner Mutter, mit seinen Knechten, mit seinen Obersten und Kämmerern; und der König von Babel nahm ihn gefangen im achten Jahr seines Königreiches.

12. Entónces salió Joaquín rey de Judá al rey de Babilonia, él y su madre, y sus siervos, y sus príncipes, y sus eunucos. Y el rey de Babilonia le tomó en el octavo año de su reino.

12 И вышел Иехония, царь Иудейский, к царю Вавилонскому, он и матьего, и слуги его, и князья его, и евнухи его, – и взял его царь Вавилонский в восьмой год своего царствования.

13. Ja hän vei pois sieltä kaikki Herran temppelin ja kuninkaan linnan aarteet, ja hän rikkoi kaikki kultakalut, jotka Israelin kuningas Salomo oli teettänyt Herran temppeliin. Tapahtui, niinkuin Herra oli puhunut.

13. Ja hän otti kaiken tavaran Herran huoneesta ja kuninkaan huoneesta, ja rikkoi kaikki kultaiset astiat, jotka Salomo Israelin kuningas oli Herran templiin antanut tehdä niinkuin Herra puhunut oli,

13. Ja hän otti caiken tawaran HERran huonest ja Cuningan huonest ja rickoi caicki cullaiset astiat jotca Salomo Israelin Cuningas oli HERran Templijn andanut tehdä nijncuin HERra puhunut oli.

13 And he carried out from there all the treasures of the house of Jehovah and the treasures of the king's house and cut in pieces all the vessels of gold, which Solomon King of Israel had made in the temple of Jehovah, as Jehovah had said.

13. And he carried out thence all the treasures of the house of the LORD, and the treasures of the king's house, and cut in pieces all the vessels of gold which Solomon king of Israel had made in the temple of the LORD, as the LORD had said.

13. Und er nahm von dort heraus alle Schätze im Hause des HERRN und im Hause des Königs und zerschlug alle goldenen Gefäße, die Salomo, der König Israels, gemacht hatte im Tempel des HERRN, wie denn der HERR geredet hatte.

13. Y sacó de allá todos los tesoros de la casa de Jehová, y los tesoros de la casa real, y quebró en piezas todos los vasos de oro que había hecho Salomón rey de Israel en la casa de Jehová, como Jehová había dicho.

13 И вывез он оттуда все сокровища дома Господня и сокровища царского дома; и изломал, как изрек Господь, все золотые сосуды, которые Соломон, царь Израилев, сделал в храме Господнем;

14. Ja hän vei pakkosiirtolaisuuteen koko Jerusalemin, kaikki päälliköt ja kaikki sotaurhot, kymmenentuhatta pakkosiirtolaista, ja kaikki sepät ja lukkosepät; ei jäänyt jäljelle muita kuin maakansan köyhät.

14. Ja vei koko Jerusalemin, kaikki ylimmäiset, kaikki voimalliset sotamiehet, kymmenentuhatta vankia, ja kaikki puusepät ja rautasepät pois, niin ettei yhtäkään jäänyt, vaan köyhimmät kansasta maalle;

14. Ja wei coco Jerusalemin caicki ylimmäiset caicki woimalliset kymmenen tuhatta fangia ja caicki puusepät ja caicki rautasepät pois ja ei yhtäkän jättänyt waan köyhimmän Canssan maalle.

14 And he carried away all Jerusalem and all the rulers and all the mighty men of valor, even ten thousand captives and all the craftsmen and the blacksmiths. None remained except the poorest sort of the people of the land.

14. And he carried away all Jerusalem, and all the princes, and all the mighty men of valour, even ten thousand captives, and all the craftsmen and smiths: none remained, save the poorest sort of the people of the land.

14. Und führte weg das ganze Jerusalem, alle Obersten, alle Gewaltigen, zehntausend Gefangene, und alle Zimmerleute und alle Schmiede und ließ nichts übrig denn geringes Volk des Landes.

14. Y llevó cautivos a toda Jerusalem, a todos los príncipes, y a todos los hombres valientes, diez mil cautivos: asimismo a todos los oficiales, y cerrajeros, que no quedó nadie, sino fué la pobreza del pueblo de la tierra.

14 и выселил весь Иерусалим, и всех князей, и все храброе войско, – десять тысяч было переселенных, – и всех плотников и кузнецов; никого не осталось, кроме бедного народа земли.

15. Hän siirsi Joojakinin vankina Baabeliin; samoin hän vei kuninkaan äidin, kuninkaan puolisot ja hänen hoviherransa sekä muut maan mahtavat pakkosiirtolaisina Jerusalemista Baabeliin,

15. Ja vei Jojakinin ja kuninkaan äidin, kuninkaan emännät ja hänen kamaripalveliansa pois Babeliin. Ja ne voimalliset maalta vei hän myös Jerusalemista vankina Babeliin.

15. Ja wei Jojachinin ja Cuningan äitin Cuningan emännät ja hänen Camaripalwelians pois Babelijn. Ja ne woimalliset maalda wei hän myös Jerusalemist fangina Babelijn.

15 And he carried away Jehoiachin to Babylon. And the king's mother and the king's wives and his officers and the chief men of the land, he carried into captivity from Jerusalem to Babylon.

15. And he carried away Jehoiachin to Babylon, and the king's mother, and the king's wives, and his officers, and the mighty of the land, those carried he into captivity from Jerusalem to Babylon.

15. Und er führte weg Jojachin gen Babel, die Mutter des Königs, die Weiber des Königs und seine Kämmerer; dazu die Mächtigen im Lande führte er auch gefangen von Jerusalem gen Babel,

15. Asimismo trasportó a Joaquín a Babilonia, y a la madre del rey, y a las mujeres del rey, y a sus eunucos, y a los poderosos de la tierra, los llevó cautivos de Jerusalem en Babilonia.

15 И переселил он Иехонию в Вавилон; и мать царя, и жен царя, и евнухов его, и сильных земли отвел на поселение из Иерусалима в Вавилон.

16. niin myös kaikki sotilaat, luvultaan seitsemäntuhatta, sepät ja lukkosepät, luvultaan tuhat, kaikki sotaan harjaantuneita urhoja. Ne Baabelin kuningas vei pakkosiirtolaisina Baabeliin.

16. Ja kaikki väkevät miehet, seitsemäntuhatta, ja tuhannen puuseppää ja rautaseppää, kaikki väkevät sotamiehet; ja Babelin kuningas vei heidät vankina Babeliin.

16. Ja seidzemen tuhatta parasta Canssasta ja tuhannen puuseppä ja rautaseppä caicki wäkewät sotamiehet. Ja Babelin Cuningas wei heidän fangina Babelijn.

16 And all the men of might, even seven thousand and the craftsmen and the blacksmiths a thousand, all of them strong and able for war, even them the king of Babylon brought captive to Babylon.

16. And all the men of might, even seven thousand, and craftsmen and smiths a thousand, all that were strong and apt for war, even them the king of Babylon brought captive to Babylon.

16. und was der besten Leute waren, siebentausend, und Zimmerleute und Schmiede, tausend, alles starke Kriegsmänner; und der König von Babel brachte sie gen Babel.

16. A todos los hombres de guerra que fueron siete mil, y a los oficiales y cerrajeros que fueron mil, y a todos los valientes que hacían la guerra, llevó cautivos el rey de Babilonia.

16 И все войско числом семь тысяч, и художников и строителей тысячу, всех храбрых, ходящих на войну, отвел царь Вавилонский на поселение в Вавилон.

17. Mutta Baabelin kuningas asetti hänen setänsä Mattanjan kuninkaaksi hänen sijaansa ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.

17. Ja Babelin kuningas asetti Mattanian hänen setänsä kuninkaaksi hänen siaansa ja muutti hänen nimensä Zidkiaksi.

17. Ja Babelin Cuningas asetti Mathanian hänen setäns Cuningaxi hänen siaans ja muutti hänen nimens ja cudzui hänen Zidechia.

17 And the king of Babylon made Mattaniah, (Jehoiachin's) father's brother, king is his stead and changed his name to Zedekiah.

17. And the king of Babylon made Mattaniah his father's brother king in his stead, and changed his name to Zedekiah.

17. Und der König von Babel machte Matthanja, Jojachins Oheim, zum König an seiner Statt und wandelte seinen Namen in Zedekia.

17. Y el rey de Babilonia puso por rey a Matanías su tio en su lugar, y mudóle el nombre, y llámole Sedecías.

17 И воцарил царь Вавилонский Матфанию, дядю Иехонии , вместо него, и переменил имя его на Седекию.

18. Sidkia oli kahdenkymmenen yhden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.

18. Yhden vuoden vanha kolmattakymmentä oli Zidkia tullessansa kuninkaaksi, ja hallitsi yksitoistakymmentä vuotta Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Hamutal, Jeremian tytär Libnasta.

18. YHden wuoden wanha colmattakymmendä oli Zidechia tullesans Cuningaxi ja hallidzi yxitoistakymmendä wuotta Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Hamital Jeremian tytär Libnast.

18 Zedekiah was twenty-one years old when he began to reign and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal the daughter of Jeremiah of Libnah.

18. Zedekiah was twenty and one years old when he began to reign, and he reigned eleven years in Jerusalem. And his mother's name was Hamutal, the daughter of Jeremiah of Libnah.

18. Einundzwanzig Jahre alt war Zedekia, da er König ward, und regierte elf Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Hamutal, eine Tochter Jeremia's von Libna.

18. De veinte y un año era Sedecías, cuando comenzó a reinar, y reinó en Jerusalem once años, el nombre de su madre fue Amital, hija de Jeremías de Lebna.

18 Двадцати одного года был Седекия, когда воцарился, и одиннадцатьлет царствовал в Иерусалиме; имя матери его Хамуталь, дочь Иеремии,из Ливны.

19. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan samoin kuin Joojakim oli tehnyt.

19. Ja hän teki pahaa Herran edessä, niinkuin Jojakin myös tehnyt oli.

19. Ja hän teki paha HERran edes nijncuin Jojachim myös tehnyt oli.

19 And he did what was evil in the sight of Jehovah, according to all that Jehoiakim had done.

19. And he did that which was evil in the sight of the LORD, according to all that Jehoiakim had done.

19. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, wie Jojakim getan hatte.

19. E hizo lo malo en ojos de Jehová, conforme a todo lo que había hecho Joacim.

19 И делал он неугодное в очах Господних во всем так, как делал Иоаким.

20. Sillä Herran vihan tähden kävi näin Jerusalemille ja Juudalle, kunnes hän vihdoin heitti heidät pois kasvojensa edestä.

20. Sillä se tapahtui niin Jerusalemin ja Juudan kanssa Herran vihasta, siihen asti että hän heitti heidät pois kasvoinsa edestä. Ja Zidkia erkani Babelin kuninkaasta.

20. Sillä se tapahdui nijn Jerusalemin ja Judan cansa HERran wihasta sijhenasti että hän heitti heidän pois caswons edest. Ja Zidechia ercani Babelin Cuningast.

20 For it happened in Jerusalem and Judah through the anger of Jehovah, until he had cast them out from his presence. And Zedekiah rebelled against the king of Babylon.

20. For through the anger of the LORD it came to pass in Jerusalem and Judah, until he had cast them out from his presence, that Zedekiah rebelled against the king of Babylon.

20. Denn es geschah also mit Jerusalem und Juda aus dem Zorn des HERRN, bis daß er sie von seinem Angesicht würfe. Und Zedekia ward abtrünnig vom König zu Babel.

20. Porque la ira de Jehová era contra Jerusalem y Judá; hasta que los echó de delante de su presencia. Y Sedecías se rebeló contra el rey de Babilonia.

20 Гнев Господень был над Иерусалимом и над Иудою до того, что Он отверг их от лицаСвоего. И отложился Седекия от царя Вавилонского.