14 luku

Amasja Juudan kuninkaana. Voitettuaan hän julistaa sodan Israelille, mutta joutuu tappiolle ja saa surmansa. Asarja tulee Juudan kuninkaaksi, Jerobeam II Israelin kuninkaana.

1. Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, toisena hallitusvuotena tuli Amasja, Jooaan poika, Juudan kuninkaaksi.

1. Toisena Joaksen Joahaksen pojan Israelin kuninkaan vuonna tuli Amatsia Joaksen Juudan kuninkaan poika kuninkaaksi.

1. TOisna Joaxen Joahaxen pojan Israelin Cuningan wuonna tuli Amasia Cuningaxi Joaxen Judan Cuningan poica.

1 In the second year of Joash son of Joahaz {Jehoahaz} King of Israel, Amaziah the son of Joash king of Judah began to reign.

1. In the second year of Joash son of Jehoahaz king of Israel reigned Amaziah the son of Joash king of Judah.

1. Im zweiten Jahr des Joas, des Sohnes des Joahas, des Königs über Israel, ward Amazja König, der Sohn des Joas, des Königs in Juda.

1. EN el año segundo de Joas, hijo de Joacaz, rey de Israel, comenzó a reinar Amasías, hijo de Joas, rey de Judá.

1 Во второй год Иоаса, сына Иоахазова, царя Израильского, воцарился Амасия, сын Иоаса, царь Иудейский:

2. Hän oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentä yhdeksän vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Jooaddin, Jerusalemista.

2. Hän oli viiden ajastajan vanha kolmattakymmentä, kuin hän tuli kuninkaaksi, ja hallitsi yhdeksän ajastaikaa kolmattakymmentä Jerusalemissa. Hänen äitinsä nimi oli Joaddan Jerusalemista.

2. Hän oli wanha wijsi ajastaica colmatta kymmendä cosca hän tuli Cuningaxi ja hallidzi yhdexän ajastaica colmattakymmendä Jerusalemis. Hänen äitins cudzuttin Joadan Jerusalemist.

2 He was twenty-five years old when he began to reign and he reigned twenty-nine years in Jerusalem. And his mother's name was Jehoaddin of Jerusalem.

2. He was twenty and five years old when he began to reign, and reigned twenty and nine years in Jerusalem. And his mother's name was Jehoaddan of Jerusalem.

2. Fünfundzwanzig Jahre alt war er, da er König ward, und regierte neunundzwanzig Jahre zu Jerusalem. Seine Mutter hieß Joaddan von Jerusalem.

2. Cuando comenzó a reinar era de veinte y cinco años, y veinte y nueve años reinó en Jerusalem, el nombre de su madre fué Joaddán de Jerusalem.

2 двадцати пяти лет был он, когда воцарился, и двадцать девять летцарствовал в Иерусалиме. Имя матери его Иегоаддань, из Иерусалима.

3. Hän teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä Daavid. Kaikessa hän teki, niinkuin hänen isänsä Jooas oli tehnyt.

3. Ja hän teki mitä Herralle hyvästi kelpasi, ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä David, vaan kaiketi niinkuin hänen isänsä Joas oli tehnyt, niin myös hän teki.

3. Ja hän teki cuin HERralle hywästi kelpais ei cuitengan nijncuin hänen Isäns Dawid waan caiketi nijncuin hänen Isäns Joas oli tehnyt nijn myös hän teki:

3 And he did what was right in the eyes of Jehovah, yet not like David his father. He did according to all that Joash his father had done.

3. And he did that which was right in the sight of the LORD, yet not like David his father: he did according to all things as Joash his father did.

3. Und er tat, was dem HERRN wohl gefiel, doch nicht wie sein Vater David; sondern wie sein Vater Joas tat er auch.

3. E hizo lo que era recto en ojos de Jehová, aunque no como David su padre. Hizo conforme a todas las cosas que había hecho Joas su padre.

3 И делал он угодное в очах Господних, впрочем не так, как отец его Давид: он во всем поступал так, как отец его Иоас.

4. Kuitenkaan eivät uhrikukkulat hävinneet, vaan kansa uhrasi ja suitsutti yhä edelleen uhrikukkuloilla.

4. Sillä korkeudet ei olleet pannut pois; mutta kansa uhrasi vielä ja suitsutti korkeuksilla.

4. Sillä ne corkeudet ei ollet pannut pois mutta Canssa wielä uhraisit ja suidzutit corkeuxis.

4 However the high places were not taken away; the people still sacrificed and burnt incense in the high places.

4. Howbeit the high places were not taken away: as yet the people did sacrifice and burnt incense on the high places.

4. Denn die Höhen wurden nicht abgetan; sondern das Volk opferte und räucherte noch auf den Höhen.

4. Con todo eso los altos no fueron quitados, que aun el pueblo sacrificaba, y quemaba perfumes en los altos.

4 Только высоты не были отменены: народ совершал еще жертвы и курения на высотах.

5. Ja kun kuninkuus oli vahvistunut hänen käsissään, surmautti hän ne palvelijansa, jotka olivat murhanneet kuninkaan, hänen isänsä.

5. Ja kuin valtakunta hänen kädessänsä vahvistui, löi hän palveliansa, jotka kuninkaan hänen isänsä tappaneet olivat.

5. Ja cosca waldacunda hänen kädesäns wahwistui löi hän palwelians jotca Cuningan hänen Isäns tappanet olit.

5 And it happened, as soon as the kingdom was established in his hand, that he killed his servants who had slain the king his father,

5. And it came to pass, as soon as the kingdom was confirmed in his hand, that he slew his servants which had slain the king his father.

5. Da er nun seines Königreiches mächtig ward, schlug er seine Knechte, die seinen Vater, den König geschlagen hatten.

5. Y como el reino fué confirmado en su mano, hirió a sus siervos, los que habían muerto al rey su padre.

5 Когда утвердилось царство в руках его, тогда он умертвил слуг своих, убивших царя, отца его.

6. Mutta murhaajain lapset hän jätti surmaamatta, niinkuin on kirjoitettu Mooseksen lain kirjaan, jossa Herra on käskenyt: Älköön isiä rangaistako kuolemalla lasten tähden älköönkä lapsia isien tähden; kukin rangaistakoon kuolemalla oman syntinsä tähden.

6. Mutta tappajain lapsia ei hän surmannut, niinkuin kirjoitettu on Moseksen lakikirjassa, jossa Herra käskenyt oli ja sanonut: Isät ei pidä kuoleman lasten tähden, ja lapset ei pidä kuoleman isäinsä tähden, vaan jokainen pitää kuoleman oman syntinsä tähden.

6. Mutta tappaitten lapsia ei hän surmannut nijncuin kirjoitettu on Mosexen Lakikirjas josa HERra käskenyt oli ja sanonut: Isät ei pidä cuoleman lastens tähden ja lapset ei pidä cuoleman Isäins tähden waan jocainen pitä cuoleman oman syndins tähden.

6 but he did not put to death the sons of the murderers, according to what is written in the book of the law of Moses, as Jehovah commanded, saying, The fathers will not be put to death for the sons, nor the sons be put to death for the fathers, but every man will die for his own sin.

6. But the children of the murderers he slew not: according unto that which is written in the book of the law of Moses, wherein the LORD commanded, saying, The fathers shall not be put to death for the children, nor the children be put to death for the fathers; but every man shall be put to death for his own sin.

6. Aber die Kinder der Totschläger tötete er nicht, wie es denn geschrieben steht im Gesetzbuch Mose's, da der HERR geboten hat und gesagt: Die Väter sollen nicht um der Kinder willen sterben, und die Kinder sollen nicht um der Väter willen sterben; sondern ein jeglicher soll um seiner Sünde sterben.

6. Mas a los hijos de los que le mataron, no mató, como está escrito en el libro de la ley de Moisés, donde Jehová mandó, diciendo: No matarán a los padres por los hijos, ni a los hijos por los padres; mas cada uno morirá por su pecado.

6 Но детей убийц не умертвил, так как написано в книге закона Моисеева, в которой заповедал Господь, говоря: „не должны быть наказываемы смертью отцы за детей, и дети не должны быть наказываемы смертью за отцов, но каждый за свое преступление должен быть наказываем смертью".

7. Hän voitti edomilaiset Suolalaaksossa, kymmenentuhatta miestä, ja valloitti Seelan asevoimalla ja antoi sille nimen Jokteel, joka sillä tänäkin päivänä on.

7. Hän löi myös kymmenentuhatta Edomilaista Suolalaaksossa, ja voitti Selan (kaupungin) sodalla, ja kutsui sen nimen Jokteel tähän päivään asti.

7. HÄn löi myös kymmenen tuhatta Edomeriä suolalaxos ja woitti Selan Caupungin sodalla ja cudzui hänen Jaktheel tähän päiwän asti.

7 He killed ten thousand of Edom in the Valley of Salt and took Sela by war and called the name of it Joktheel, to this day.

7. He slew of Edom in the valley of salt ten thousand, and took Selah by war, and called the name of it Joktheel unto this day.

7. Er schlug auch die Edomiter im Salztal zehntausend und gewann die Stadt Sela mit Streit und hieß sie Joktheel bis auf diesen Tag.

7. Este también hirió diez mil Idumeos en el valle de las salinas, y tomó la roca por guerra, y llamóla Jectel hasta hoy.

7 Он поразил десять тысяч Идумеян на долине Соляной, и взял Селу войною, и дал ей имя Иокфеил, которое остается и до сего дня.

8. Silloin Amasja lähetti sanansaattajat Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, Jeehun pojanpojan luo ja käski sanoa hänelle: Tule, otelkaamme keskenämme.

8. Silloin lähetti Amatsia sanansaattajat Joaksen Joahaksen pojan Jehun pojan Israelin kuninkaan tykö, ja käski hänelle sanoa: tule ja katselkaamme toinen toistamme!

8. Silloin lähetti Amasia sanansaattajat Joaxen Joahaxen pojan Jehun pojan Israelin Cuningan tygö ja käski hänelle sanoa: tule ja cadzelcam toinen toistam.

8 Then Amaziah sent messengers to Jehoash, the son of Jehoahaz son of Jehu, King of Israel, saying, Come, let us look each other in the face.

8. Then Amaziah sent messengers to Jehoash, the son of Jehoahaz son of Jehu, king of Israel, saying, Come, let us look one another in the face.

8. Da sandte Amazja Boten zu Joas, dem Sohn des Joahas, des Sohnes Jehus, dem König über Israel, und ließ ihm sagen: Komm her, wir wollen uns miteinander messen!

8. Entónces Amasías envió embajadores a Joas, hijo de Joacaz, hijo de Jehú, rey de Israel, diciendo: Ven, y veámosnos de rostro.

8 Тогда послал Амасия послов к Иоасу, царю Израильскому, сыну Иоахаза, сына Ииуева, сказать: выйди, повидаемся лично.

9. Mutta Jooas, Israelin kuningas, lähetti Amasjalle, Juudan kuninkaalle tämän sanan: Libanonilla kasvava ohdake lähetti setripuulle, joka kasvoi Libanonilla, sanan: 'Anna tyttäresi vaimoksi minun pojalleni.' Mutta metsän eläimet Libanonilla kulkivat ohdakkeen ylitse ja tallasivat sen maahan.

9. Mutta Joas Israelin kuningas lähetti Amatsian Juudan kuninkaan tykö ja antoi hänelle sanoa: orjantappura, Libanonissa, lähetti sedripuun tykö Libanonissa ja antoi hänelle sanoa: anna tyttäres minun pojalleni emännäksi! Mutta metsän eläimet kedolla Libanonissa juoksivat orjantappuran päälle ja maahan tallasivat sen.

9. Mutta Joas Israelin Cuningas lähetti Amasian Judan Cuningan tygö ja andoi hänelle sanoa: Orjantappurapensas cuin Libanonis on lähetti Cedripuun tygö Libanonijn ja andoi hänelle sanoa: anna tyttäres minun pojalleni emännäxi mutta medzän eläimet kedolla Libanonin medzäs juoxit orjantappuran päällen ja maahaan tallaisit hänen.

9 And Jehoash the King of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give your daughter to my son as a wife. And a wild beast that was in Lebanon passed by and trampled the thistle.

9. And Jehoash the king of Israel sent to Amaziah king of Judah, saying, The thistle that was in Lebanon sent to the cedar that was in Lebanon, saying, Give thy daughter to my son to wife: and there passed by a wild beast that was in Lebanon, and trode down the thistle.

9. Aber Joas, der König Israels, sandte zu Amazja, dem König Juda's und ließ ihm sagen: Der Dornstrauch, der im Libanon ist, sandte zur Zeder im Libanon und ließ ihr sagen: Gib deine Tochter meinem Sohn zum Weibe! Aber das Wild auf dem Felde im Libanon lief über den Dornstrauch und zertrat ihn.

9. Y Joas rey de Israel envió a Amasías rey de Judá esta respuesta: El cardillo, que está en el Líbano, envió al cedro que está en el Líbano, diciendo: Dá tu hija por mujer a mi hijo. Y pasaron las bestias fieras que están en el Líbano, y hollaron al cardillo.

9 И послал Иоас, царь Израильский, к Амасии, царю Иудейскому, сказать: терн, который на Ливане, послал к кедру, который на Ливане же, сказать: „отдай дочь свою в жену сыну моему". Но прошли дикие звери, что на Ливане, и истоптали этот терн.

10. Sinä olet voittanut Edomin, ja siitä olet käynyt ylpeäksi. Tyydy siihen kunniaan ja pysy kotonasi. Minkätähden tuotat onnettomuuden? Sinä kukistut itse ynnä Juuda sinun kanssasi.

10. Sinä olet kokonansa lyönyt Edomilaiset, siitä paisuu sinun sydämes: pidä se ylistys ja ole kotonas! miksis etsit vahinkoa kaatuakses sekä itse että Juuda sinun kanssas?

10. Sinä olet lyönyt Edomerit sijtä paisu sinun sydämes pidä se ylistys ja ole cotonas mixis edzit wahingota caatuaxes ja Juda sinun cansas?

10 You have indeed struck Edom and your heart has lifted you up. Glory by it and abide at home, for why should you meddle to (your) hurt, that you should fall, even you and Judah with you?

10. Thou hast indeed smitten Edom, and thine heart hath lifted thee up: glory of this, and tarry at home: for why shouldest thou meddle to thy hurt, that thou shouldest fall, even thou, and Judah with thee?

10. Du hast die Edomiter geschlagen; des überhebt sich dein Herz. Habe den Ruhm und bleibe daheim! Warum ringst du nach Unglück, daß du fällst und Juda mit dir?

10. Hiriendo has herido a Edom, y tu corazón te ha elevado: gloríate pues, mas estáte en tu casa: ¿o por qué te entremeterás en mal para que caigas tú, y Judá contigo?

10 Ты поразил Идумеян, и возгордилось сердце твое. Величайся и сиди у себя дома. К чему тебе затевать ссору на свою беду?Падешь ты и Иуда с тобою.

11. Mutta Amasja ei totellut. Niin Jooas, Israelin kuningas, lähti liikkeelle, ja he, hän ja Amasja, Juudan kuningas, ottelivat keskenään Beet-Semeksessä, joka on Juudan aluetta.

11. Mutta Amatsia ei totellut häntä. Niin meni Joas Israelin kuningas ylös, ja he katselivat toinen toistansa, hän ja Amatsia Juudan kuningas Betsemeksessä, joka Juudassa on.

11. Mutta Amasia ei totellut händä. Nijn meni Joas Israelin Cuningas ylös ja he näit toinen toisens hän ja Amasia Judan Cuningas BethSemexes joca Judaas on.

11 But Amaziah would not hear. So Jehoash King of Israel went up. And he and Amaziah king of Judah looked each other in the face at Beth-shemesh, which belongs to Judah.

11. But Amaziah would not hear. Therefore Jehoash king of Israel went up; and he and Amaziah king of Judah looked one another in the face at Bethshemesh, which belongeth to Judah.

11. Aber Amazja gehorchte nicht. Da zog Joas, der König Israels, herauf; und sie maßen sich miteinander, er und Amazja, der König Juda's, zu Beth-Semes, das in Juda liegt.

11. Y Amasías no consintió, y subió Joas rey de Israel, y viéronse de rostro él y Amasías rey de Judá en Bet-sames, que es en Judá.

11 Но не послушался Амасия. И выступил Иоас, царь Израильский, иувиделись лично он и Амасия, царь Иудейский, в Вефсамисе, что в Иудее.

12. Ja israelilaiset voittivat Juudan miehet, ja nämä pakenivat kukin majallensa.

12. Mutta Juuda lyötiin Israelilta, niin että jokainen pakeni majoillensa.

12. Mutta Juda lyötin Israelildä nijn että jocainen pakeni heidän majoins.

12 And Judah was put to the worse before Israel and they fled every man to his tent.

12. And Judah was put to the worse before Israel; and they fled every man to their tents.

12. Aber Juda ward geschlagen vor Israel, daß ein jeglicher floh in seine Hütte.

12. Mas Judá cayó delante de Israel, y huyeron cada uno a sus estancias.

12 И разбиты были Иудеи Израильтянами, и разбежались по шатрам своим.

13. Ja Jooas, Israelin kuningas, otti Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, Ahasjan pojanpojan, Beet-Semeksessä vangiksi. Kun hän tuli Jerusalemiin, revitti hän Jerusalemin muuria Efraimin portista Kulmaporttiin saakka, neljäsataa kyynärää.

13. Ja Joas Israelin kuningas otti Amatsian Juudan kuninkaan Joaksen pojan, Ahasian pojan, Betsemeksessä kiinni, ja tuli Jerusalemiin, ja kukisti Jerusalemin muurit Ephraimin portista Kulmaporttiin asti, neljänsadan kyynärän pituudelta,

13. Ja Joas Israelin Cuningas otti Amasian Judan Cuningan Joaxen Ahasian pojan pojan BethSemexes kijnni ja tuli Jerusalemijn ja cukisti Jerusalemin muurit Ephraimin portist culmaporttin asti neljän sadan kynärän pituudelda.

13 And Jehoash King of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Jehoash the son of Ahaziah, at Beth-shemesh and came to Jerusalem and broke down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim to the corner gate, four hundred cubits.

13. And Jehoash king of Israel took Amaziah king of Judah, the son of Jehoash the son of Ahaziah, at Bethshemesh, and came to Jerusalem, and brake down the wall of Jerusalem from the gate of Ephraim unto the corner gate, four hundred cubits.

13. Und Joas, der König Israels, griff Amazja, den König in Juda, den Sohn des Joas, des Sohnes Ahasjas, zu Beth-Semes und kam gen Jerusalem und riß ein die Mauer Jerusalems von dem Tor Ephraim bis an das Ecktor, vierhundert Ellen lang,

13. Y también Joas rey de Israel tomó a Amasías rey de Judá, hijo de Joas, hijo de Ocozías, en Bet-sames; y vino a Jerusalem, y rompió el muro de Jerusalem, desde la puerta de Efraim hasta la puerta de la esquina, cuatrocientos codos.

13 И Амасию, царя Иудейского, сына Иоаса, сына Охозиина, захватил Иоас, царь Израильский, в Вефсамисе, и пошел в Иерусалим и разрушил стену Иерусалимскую от ворот Ефремовых до ворот угольных на четыресталоктей.

14. Ja hän otti kaiken kullan ja hopean sekä kaikki kalut, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan linnan aarrekammioissa oli, ynnä panttivankeja, ja palasi Samariaan.

14. Ja otti kaiken kullan ja hopian ja kaikki astiat, jotka löyttiin Herran huoneesta ja kuninkaan huoneen tavaroista, ja vielä hänen lapsensa pantiksi, ja palasi Samariaan.

14. Ja otti caiken cullan ja hopian ja astiat jotca löyttin HERran huonest ja Cuningan huonen tawaroist ja wielä hänen lapsens pantixi ja palais Samariaan.

14 And he took all the gold and silver and all the vessels that were found in the house of Jehovah and in the treasures of the king's house, the hostages also and returned to Samaria.

14. And he took all the gold and silver, and all the vessels that were found in the house of the LORD, and in the treasures of the king's house, and hostages, and returned to Samaria.

14. und nahm alles Gold und Silber und Gerät, das gefunden ward im Hause des HERRN und im Schatz des Königshauses, dazu die Geiseln, und zog wieder gen Samaria.

14. Y tomó todo el oro, y la plata, y todos los vasos que fueron hallados en la casa de Jehová, y en los tesoros de la casa del rey, y los hijos en rehenes, y volvióse a Samaria.

14 И взял все золото и серебро, и все сосуды, какие нашлись в домеГосподнем и в сокровищницах царского дома, и заложников, и возвратился в Самарию.

15. Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, siitä, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Amasjaa, Juudan kuningasta, vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

15. Mitä enempi Joaksesta sanomista on, mitä hän tehnyt on, ja hänen väkevyydestänsä, ja kuinka hän Amatsian Juudan kuninkaan kanssa soti: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

15. Mitä enämbi Joaxest sanomist on mitä hän tehnyt on ja hänen wäkewydestäns ja cuinga hän Amasian Judan Cuningan cansa sodei cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

15 Now the rest of the acts of Jehoash which he did and his might and how he fought with Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

15. Now the rest of the acts of Jehoash which he did, and his might, and how he fought with Amaziah king of Judah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

15. Was aber mehr von Joas zu sagen ist, was er getan hat, und seine Macht, und wie er mit Amazja, dem König Juda's gestritten hat, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

15. Lo demás de los hechos de Joas, que hizo, y sus valentías, y como trajo guerra contra Amasías rey de Judá, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

15 Прочее об Иоасе, что он сделал, и о мужественных подвигах его, и какон воевал с Амасиею, царем Иудейским, написано в летописи царей Израильских.

16. Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen. Ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

16. Ja Joas nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin Samariassa, Israelin kuningasten sekaan; ja hänen poikansa Jerobeam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

16. Ja Joas nuckui Isäins cansa ja haudattin Samarias Israelin Cuningasten secaan Ja hänen poicans Jerobeam tuli Cuningaxi hänen siaans.

16 And Jehoash slept with his fathers and was buried in Samaria with the kings of Israel. And Jeroboam his son reigned instead of him.

16. And Jehoash slept with his fathers, and was buried in Samaria with the kings of Israel; and Jeroboam his son reigned in his stead.

16. Und Joas entschlief mit seinen Vätern und ward begraben zu Samaria unter den Königen Israels. Und sein Sohn Jerobeam ward König an seiner Statt.

16. Y durmió Joas con sus padres, y fué sepultado en Samaria con los reyes de Israel, y reinó en su lugar Jeroboam su hijo.

16 И почил Иоас с отцами своими, и погребен в Самарии с царями Израильскими. И воцарился Иеровоам, сын его, вместо него.

17. Mutta Juudan kuningas Amasja, Jooaan poika, eli Israelin kuninkaan Jooaan, Jooahaan pojan, kuoleman jälkeen viisitoista vuotta.

17. Mutta Amatsia, Joaksen Juudan kuninkaan poika, eli Joaksen Joahaksen Israelin kuninkaan pojan kuoleman jälkeen viisitoistakymmentä ajastaikaa.

17. MUtta Amasia Joaxen Judan Cuningan poica eli Joaxen Joahaxen Israelin Cuningan pojan cuoleman jälken wijsitoistakymmendä ajastaica.

17 And Amaziah the son of Joash king of Judah lived fifteen years after the death of Jehoash son of Jehoahaz King of Israel.

17. And Amaziah the son of Joash king of Judah lived after the death of Jehoash son of Jehoahaz king of Israel fifteen years.

17. Amazja aber, der Sohn des Joas, des Königs in Juda, lebte nach dem Tod des Joas, des Sohnes des Joahas, des Königs über Israel, fünfzehn Jahre.

17. Y vivió Amasías, hijo de Joas, rey de Judá, después de la muerte de Joas, hijo de Joacaz, rey de Israel, quince años.

17 И жил Амасия, сын Иоасов, царь Иудейский, по смерти Иоаса, сына Иоахазова, царя Израильского, пятнадцать лет.

18. Mitä muuta on kerrottavaa Amasjasta, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.

18. Mitä enempi Amatsiasta sanomista on: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?

18. Mitä enämbi Amasiast sanomist on se on kirjoitettu Judan Cuningasten Aicakirjas.

18 Now the rest of the acts of Amaziah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

18. And the rest of the acts of Amaziah, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Judah?

18. Was aber mehr von Amazja zu sagen ist, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Juda's.

18. Lo demás de los hechos de Amasías, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Judá?

18 Прочие дела Амасии записаны в летописи царейИудейских.

19. Ja häntä vastaan tehtiin Jerusalemissa salaliitto. Hän pakeni Laakiiseen, mutta Laakiiseen lähetettiin miehiä hänen jälkeensä, ja ne surmasivat hänet siellä.

19. Ja he tekivät liiton häntä vastaan Jerusalemissa; mutta hän pakeni Lakikseen, ja he lähettivät hänen peräänsä Lakikseen, ja tappoivat hänen siellä.

19. Ja he teit lijton händä wastan Jerusalemis mutta hän pakeni Lachixeen ja he lähetit hänen peräns Lachixeen ja tapoit hänen siellä.

19 And they made a conspiracy against him in Jerusalem. And he fled to Lachish. But they sent after him to Lachish and killed him there.

19. Now they made a conspiracy against him in Jerusalem: and he fled to Lachish; but they sent after him to Lachish, and slew him there.

19. Und sie machten einen Bund wider ihn zu Jerusalem; er aber floh gen Lachis. Und sie sandten hin, ihm nach, gen Lachis und töteten in daselbst.

19. E hicieron conspiración contra él en Jerusalem, y huyendo él a Laquis, enviaron tras él a Laquis, y allá le mataron.

19 И составили против него заговор в Иерусалиме, и убежал он в Лахис. И послали за ним в Лахис, и умертвили его там.

20. Hänet nostettiin hevosten selkään ja haudattiin Jerusalemiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin.

20. Ja he veivät hänen sieltä hevosilla pois, ja hän haudattiin Jerusalemissa isäinsä oheen Davidin kaupungissa.

20. Ja he weit hänen sieldä hewoisilla pois ja hän haudattin Jerusalemis Dawidin Caupungis hänen Isäins ohen.

20 And they brought him upon horses and he was buried at Jerusalem with his fathers in the city of David.

20. And they brought him on horses: and he was buried at Jerusalem with his fathers in the city of David.

20. Und sie brachten ihn auf Rossen, und er ward begraben zu Jerusalem bei seinen Vätern in der Stadt Davids.

20. Y trajéronle sobre caballos, y le sepultaron en Jerusalem en la ciudad de David con sus padres.

20 И привезли его на конях, и погребен он был в Иерусалиме с отцами своими в городе Давидовом.

21. Mutta koko Juudan kansa otti Asarjan, joka oli kuudentoista vuoden vanha, ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä Amasjan sijaan.

21. Ja koko Juudan kansa ottivat Asarian kuudentoistakymmenen ajastajan vanhana, ja tekivät hänen kuninkaaksi isänsä Amatsian siaan.

21. Ja coco Judan Canssa otit Azarian cuudentoistakymmenen ajastajan wanhana ja teit hänen Cuningaxi hänen Isäns Amasian siaan.

21 And all the people of Judah took Azariah, who was sixteen years old and made him king in the place of his father Amaziah.

21. And all the people of Judah took Azariah, which was sixteen years old, and made him king instead of his father Amaziah.

21. Und das ganze Volk Juda's nahm Asarja in seinem sechzehnten Jahr und machten ihn zum König anstatt seines Vaters Amazja.

21. Entónces todo el pueblo de Judá tomó a Azarías, que era de diez y seis años, e hiciéronle rey en lugar de Amasías su padre.

21 И взял весь народ Иудейский Азарию, которому было шестнадцать лет, и воцарили его вместо отца его Амасии.

22. Hän linnoitti Eelatin ja palautti sen Juudalle, sittenkuin kuningas oli mennyt lepoon isiensä tykö.

22. Hän rakensi Elatin ja saatti sen jälleen Juudan alle, sitte kuin kuningas isäinsä kanssa nukkunut oli.

22. Hän rakensi Elathin ja saatti sen jällens Judan ala sijttecuin Cuningas hänen Isäins cansa nuckunut oli.

22 He built Elath and restored it to Judah, after the king slept with his fathers.

22. He built Elath, and restored it to Judah, after that the king slept with his fathers.

22. Er baute Elath und brachte es wieder zu Juda, nachdem der König mit seinen Vätern entschlafen war.

22. Este edificó a Elat, y la restituyó a Judá, después que el rey durmió con sus padres.

22 Он обстроил Елаф, и возвратил его Иуде, после того как царь почил с отцами своими.

23. Juudan kuninkaan Amasjan, Jooaan pojan, viidentenätoista hallitusvuotena tuli Jerobeam, Jooaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa neljäkymmentä yksi vuotta.

23. Amatsian Joaksen pojan Juudan kuninkaan viidentenä vuonna toistakymmentä oli Jerobeam Joaksen poika Israelin kuningas Samariassa yhden ajastajan viidettäkymmentä,

23. WIidendenätoistakymmendenä Amasian Judan Cuningan Joaxen pojan wuonna oli Jerobeam Joaxen poica Israelin Cuningas Samarias yhden ajastajan wijdettäkymmendä.

23 In the fifteenth year of Amaziah the son of Joash king of Judah, Jeroboam the son of Joash King of Israel began to reign in Samaria, (and reigned) forty-one years.

23. In the fifteenth year of Amaziah the son of Joash king of Judah Jeroboam the son of Joash king of Israel began to reign in Samaria, and reigned forty and one years.

23. Im fünfzehnten Jahr Amazjas, des Sohnes Joas, des Königs in Juda, ward Jerobeam, der Sohn des Joas, König über Israel zu Samaria einundvierzig Jahre;

23. El año quince de Amasías, hijo de Joas, rey de Judá, comenzó a reinar Jeroboam, hijo de Joas, sobre Israel en Samaria cuarenta y un años.

23 В пятнадцатый год Амасии, сына Иоасова, царя Иудейского, воцарился Иеровоам, сын Иоасов, царь Израильский, в Самарии, и царствовал сорок один год,

24. Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä; hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä.

24. Ja teki pahaa Herran edessä, ja ei lakannut kaikista Jerobeamin Nebatin pojan synneistä, joka Israelin saatti syntiä tekemään.

24. Ja teki paha HERran edes ja ei lacannut caikista Jerobeamin Nebathin pojan synneist joca Israelin saatti syndiä tekemän.

24 And he did what was evil in the sight of Jehovah. He did not depart from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, with which he made Israel to sin.

24. And he did that which was evil in the sight of the LORD: he departed not from all the sins of Jeroboam the son of Nebat, who made Israel to sin.

24. Und er tat, was dem HERRN übel gefiel, und ließ nicht ab von den Sünden Jerobeams, des Sohnes Nebats, der Israel sündigen machte.

24. E hizo lo malo en ojos de Jehová, y no se apartó de todos los pecados de Jeroboam, hijo de Nabat, el que hizo pecar a Israel.

24 и делал он неугодное в очах Господних: не отступал от всех грехов Иеровоама, сына Наватова, который ввел Израиля в грех.

25. Hän palautti entiselleen Israelin alueen, siitä, mistä mennään Hamatiin, aina Aromaan mereen saakka, sen sanan mukaan, jonka Herra, Israelin Jumala, oli puhunut palvelijansa, profeetta Joonan, Amittain pojan, kautta, joka oli kotoisin Gat-Heeferistä.

25. Hän otti Israelin maan rajat jälleen, Hematista hamaan kedon mereen asti, Herran Israelin Jumalan sanan jälkeen, jonka hän sanonut oli palveliansa, propheta Jonan, Amittain pojan kautta, joka oli GatHepheristä.

25. Hän otti Israelin maan rajat jällens Hemathist haman meren asti joca on sillä tasaisella kedolla HERran Israelin Jumalan sanan jälken jonga hän sanonut oli hänen palwelians Jonan Prophetan cautta Amithain pojan joca oli GathHepherist.

25 He restored the border of Israel from the entrance of Hamath to the sea of the Arabah, according to the word of Jehovah, the God of Israel, which he spoke by his servant Jonah the son of Amittai, the prophet, who was of Gath-hepher.

25. He restored the coast of Israel from the entering of Hamath unto the sea of the plain, according to the word of the LORD God of Israel, which he spake by the hand of his servant Jonah, the son of Amittai, the prophet, which was of Gathhepher.

25. Er aber brachte wieder herzu das Gebiet Israels von Hamath an bis an das Meer, das im blachen Felde liegt, nach dem Wort des HERRN, das er geredet hatte durch seinen Knecht Jona, den Sohn Amitthais, den Propheten, der von Gath-Hepher war.

25. Este restituyó los términos de Israel desde la entrada de Emat, hasta la mar de la llanura, conforme a la palabra de Jehová Dios de Israel, la cual él había hablado por su siervo Jonás, hijo de Amati, profeta, que fué de Get de Ofer.

25 Он восстановил пределы Израиля, от входа в Емаф до моря пустыни, по слову Господа Бога Израилева, которое Он изрек чрез раба СвоегоИону, сына Амафиина, пророка из Гафхефера,

26. Sillä Herra oli nähnyt Israelin ylen katkeran kurjuuden, kuinka kaikki tyynni menehtyivät eikä Israelilla ollut auttajaa.

26. Sillä Herra näki Israelin suuren viheliäisyyden, niin ettei ollut suljettua, eikä hylättyä, eikä auttajaa Israelissa.

26. Sillä HERra näki Israelin suuren wiheljäisyden nijn että ne suljetut ja hyljätyt olit myös pois ja ei yhtän auttajat ollut Israelis.

26 For Jehovah saw the affliction of Israel, that it was very bitter, for there was none shut up nor left at large, neither was there any helper for Israel.

26. For the LORD saw the affliction of Israel, that it was very bitter: for there was not any shut up, nor any left, nor any helper for Israel.

26. Denn der HERR sah an den elenden Jammer Israels, daß auch die Verschlossenen und Verlassenen dahin waren und kein Helfer war in Israel.

26. Por cuanto Jehová miró la aflicción de Israel muy amarga, que ni había guardado ni desamparado, ni había quien diese ayuda a Israel.

26 ибо Господь видел бедствие Израиля, весьма горькое, так что неоставалось ни заключенного, ни оставшегося, и не было помощника у Израиля.

27. Herra ei ollut vielä sanonut, että hän oli pyyhkivä Israelin nimen pois taivaan alta, ja niin hän vapautti heidät Jerobeamin, Jooaan pojan, kautta.

27. Ja Herra ei ollut sanonut tahtovansa pyyhkiä Israelin nimeä taivaan alta pois; mutta autti heitä Jerobeamin Joaksen pojan kautta.

27. Ja HERra ei ollut sanonut tahtowans pyhkiä Israelin nime taiwan alda pois mutta autti heitä Jerobeamin Joaxen pojan cautta.

27 And Jehovah did not say that he would blot out the name of Israel from under heaven, but he saved them by the hand of Jeroboam the son of Joash.

27. And the LORD said not that he would blot out the name of Israel from under heaven: but he saved them by the hand of Jeroboam the son of Joash.

27. Und der HERR hatte nicht geredet, daß er wollte den Namen Israels austilgen unter dem Himmel, und half ihnen durch Jerobeam, den Sohn des Joas.

27. Y Jehová no había aun determinado de raer el nombre de Israel debajo del cielo, por tanto los salvó por mano de Jeroboam, hijo de Joas.

27 И не восхотел Господь искоренить имя Израильтян из поднебесной,и спас их рукою Иеровоама, сына Иоасова.

28. Mitä muuta on kerrottavaa Jerobeamista, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, kuinka hän kävi sotaa ja kuinka hän palautti Israelille Damaskosta ja Hamatista sen, mikä oli ollut Juudan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.

28. Mitä enempi Jerobeamista sanomista on, ja kaikista mitä hän tehnyt on, ja hänen väkevyydestänsä, kuinka hän sotinut on, ja kuinka hän otti Damaskun jälleen ja Hematin Juudalle Israelissa: eikö se ole kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa?

28. Mitä enämbi Jerobeamist sanomist on ja caikista cuin hän tehnyt on ja hänen wäkewydestäns cuinga hän sotinut on ja cuinga hän otti Damascun jällens ja Hemathin Judalle Israelis cadzo se on kirjoitettu Israelin Cuningasten Aicakirjas.

28 Now the rest of the acts of Jeroboam and all that he did and his might, how he warred and how he recovered Damascus and Hamath, (which had belonged) to Judah, for Israel, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

28. Now the rest of the acts of Jeroboam, and all that he did, and his might, how he warred, and how he recovered Damascus, and Hamath, which belonged to Judah, for Israel, are they not written in the book of the chronicles of the kings of Israel?

28. Was aber mehr von Jerobeam zu sagen ist und alles, was er getan hat, und seine Macht, wie er gestritten hat, und wie er Damaskus und Hamath wiedergebracht an Juda in Israel, siehe, das ist geschrieben in der Chronik der Könige Israels.

28. Y lo demás de los hechos de Jeroboam, y todas las cosas que hizo, y su valentía, y todas las guerras que hizo, y como restituyó a Judá en Israel a Damasco, y a Emat, ¿no está escrito en el libro de las crónicas de los reyes de Israel?

28 Прочее об Иеровоаме и обо всем, что он сделал, и о мужественных подвигах его, как он воевал и как возвратил Израилю Дамаск и Емаф, принадлежавших Иуде, написано в летописи царей Израильских.

29. Ja Jerobeam meni lepoon isiensä, Israelin kuningasten, tykö. Ja hänen poikansa Sakarja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.

29. Ja Jerobeam nukkui isäinsä, Israelin kuningasten kanssa; ja hänen poikansa Sakaria tuli kuninkaaksi hänen siaansa.

29. Ja Jerobeam nuckui hänen Isäins Israelin Cuningasten cansa ja hänen poicans Sacharia tuli Cuningaxi hänen siaans.

29 And Jeroboam slept with his fathers, even with the kings of Israel and Zechariah his son reigned instead of him.

29. And Jeroboam slept with his fathers, even with the kings of Israel; and Zachariah his son reigned in his stead.

29. Und Jerobeam entschlief mit seinen Vätern, mit den Königen Israels. Und sein Sohn Sacharja ward König an seiner Statt.

29. Y durmió Jeroboam con sus padres los reyes de Israel, y reinó en su lugar Zacarías su hijo.

29 И почил Иеровоам с отцами своими, с царями Израильскими. И воцарился Захария, сын его, вместо него.