6 luku

Ennustus rangaistuksista, jotka kohtaavat kansaa Israelin vuorilla harjoitetun epäjumalanpalveluksen tähden.

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

1. Ja Herran sana tapahtui minulle, sanoen:

1. JA HERRAN sana tapahdui minulle/ ja sanoi:

1 And the word of Jehovah came to me, saying,

1. And the word of the LORD came unto me, saying,

1. Og Herrens Ord kom til mig, og han sagde:

1. Och Herrans ord skedde till mig, och sade:

1. Ja Jehowa sanna sai mo kätte sedda wisi:

1. Viešpats kalbėjo:

1. Und des HERRN Wort geschah zu mir und sprach:

1. La parole de l'Éternel me fut adressée, en ces mots:

1. Y FUÉ palabra de Jehová a mí, diciendo:

1 En het woord des HEEREN geschiedde tot mij, zeggende:

1. I stało się słowo Paóskie do mnie, mówiąc:

1. És lőn az Úrnak szava én hozzám, mondván:

1 И было ко мне слово Господне:

1. І надійшло до мене слово Господнє:

2. Ihmislapsi, käännä kasvosi Israelin vuoria kohti ja ennusta niitä vastaan

2. Sinä ihmisen lapsi, käännä kasvos Israelin vuoria päin, ja ennusta heitä vastaan,

2. Sinä ihmisen lapsi käännä sinun caswos Israelin wuoria päin ja ennusta heitä wastan ja sano:

2 Son of man, set your face toward the mountains of Israel and prophesy to them,

2. Son of man, set thy face toward the mountains of Israel, and prophesy against them,

2. Du Menneskesøn! ret dit Ansigt imod Israels Bjerge, og spaa imod dem,

2. Du menniskobarn, vänd ditt ansigte åt Israels berg, och prophetera emot dem;

2. Innimesse poeg, pöra ommad silmad Israeli mäggede pole, ja rägi prohweti wisil nende wasto,

2. ‘‘Žmogaus sūnau, pažvelk į Izraelio kalnus ir pranašauk prieš juos.

2. Du Menschenkind, kehre dein Angesicht wider die Berge Israels und weissage wider sie

2. Fils de l'homme, tourne ta face vers les montagnes d'Israël, et prophétise contre elles.

2. Hijo del hombre, pon tu rostro hacia los montes de Israel, y profetiza contra ellos;

2 Mensenkind, zet uw aangezicht tegen de bergen Israels, en profeteer tegen dezelve;

2. Synu człowieczy! obróć twarz twoję ku górom Izraelskim, a prorokuj przeciwko nim,

2. Embernek fia, vesd tekintetedet Izráel hegyeire, és prófétálj ellenök:

2 сын человеческий! обрати лице твое к горам Израилевым и прореки на них,

2. Сину чоловічий! поверни лице твоє проти гір Ізрайлевих і віщуй проти них,

3. ja sano: Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran sana. Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Katso, minä annan miekan tulla teidän ylitsenne ja hävitän teidän uhrikukkulanne.

3. Ja sano: te Israelin vuoret, kuulkaat Herran, Herran sanaa: näin sanoo Herra, Herra sekä vuorille että mäille, sekä ojille että laaksoille: katso, minä, minä tahdon antaa tulla miekan teidän päällenne, ja lyödä teidän kukkulanne maahan;

3. Te Israelin wuoret cuulcat HERran HERran sana näitä sano HERra HERra sekä wuorille että mäille sekä ojille että laxoille: cadzo minä tahdon anda tulla miecan teille ja lyödä teidän cuckulan maahan/

3 and say, You* mountains of Israel, hear the word of lord Jehovah. The lord Jehovah says thus to the mountains and to the hills, to the watercourses and to the valleys: Behold, I, even I, will bring a sword upon you* and I will destroy your* high places.

3. And say, Ye mountains of Israel, hear the word of the Lord GOD; Thus saith the Lord GOD to the mountains, and to the hills, to the rivers, and to the valleys; Behold, I, even I, will bring a sword upon you, and I will destroy your high places.

3. og sig: Israels. Bjerge! hører den Herre, Herres Ord: Saa siger den Herre, Herre til Bjergene og til Højene, til Strømmene og til Dalene: Se, jeg vil føre Sværd over eder og ødelægge eders Høje.

3. Och säg: I Israels berg, hörer Herrans Herrans ord; detta säger Herren Herren, både till berg och högar, både till bäckar och dalar: Si, jag skall låta komma svärdet öfver eder och förgöra edra höjder.

3. Ja ütle: Teie Israeli mäed! kuulge Issanda Jehowa sanna; nenda ütleb Issand Jehowa mäggedele ja mäe-kinkudele, wee-oiadele ja orgudele: Wata, minna toon teie peäle moöka, ja sadan teie körged paigad hukka.

3. Sakyk: ‘Izraelio kalnai, klausykitės Viešpaties Dievo žodžio! Taip sako Viešpats Dievas kalvoms ir kalnams, upėms ir slėniams: ‘Aš užleisiu kardą ir sunaikinsiu jūsų aukštumas.

3. und sprich: Ihr Berge Israels, hört das Wort des HERRN HERRN! So spricht der HERR HERR zu den Bergen und Hügeln, zu den Bächen und Tälern: Siehe, ich will das Schwert über euch bringen und eure Höhen zerstören,

3. Tu diras: Montagnes d'Israël, écoutez la parole du Seigneur, l'Éternel. Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel, aux montagnes et aux collines, aux ravins et aux vallées: Me voici, moi; je vais faire venir l'épée sur vous, et je détruirai vos hauts lieux.

3. Y dirás: Montes de Israel, oid palabra del Señor Jehová: Así dijo el Señor Jehová a los montes y a los collados, a los arroyos y a los valles: He aquí que yo, yo, hago venir sobre vosotros espada, y destruiré vuestros altos.

3 En zeg: Gij bergen Israels, hoort het woord des Heeren HEEREN! Zo zegt de Heere HEERE tot de bergen en tot de heuvelen, tot de beken en tot de dalen: Ziet, Ik, Ik breng over u het zwaard, en Ik zal uw hoogten verderven.

3. I rzecz: Góry Izraelskie! słuchajcie słowa panującego Pana. Tak mówi panujący Pan górom i pagórkom, strumieniom i dolinom: Oto Ja, Ja przywiodę na was miecz, i pokażę wyżyny wasze.

3. És mondjad: Izráel hegyei, halljátok meg az Úr Isten beszédét! Ezt mondja az Úr Isten a hegyeknek és a halmoknak, a mélységeknek és a völgyeknek: Ímé én fegyvert hozok reátok, és elvesztem a ti magaslataitokat.

3 и скажи: горы Израилевы! слушайте слово Господа Бога. Так говорит Господь Бог горам и холмам, долинам и лощинам: вот, Я наведу на вас меч, и разрушу высоты ваши;

3. І промов: Ви, гори Ізрайлеві! слухайте слово Господнє. Так говорить Господь Бог до гір і до горбів, до байраків і до долин: Ось, я наведу на вас меча та й порозбиваю висоти ваші;

4. Teidän alttarinne jäävät autioiksi, auringonpatsaanne murskataan, ja teidän surmattujenne minä annan kaatua teidän kivijumalainne eteen.

4. Että teidän alttarinne pitää kukistetuiksi tuleman, ja teidän epäjumalanne rikki lyödyksi; ja minä tahdon antaa teidän ruumiinne tapettaa kuvainne eteen,

4. Että teidän Altarin pitä cukistetuxi tuleman ja teidän epäjumalan ricki lyödyxi ja tahdon anda teidän ruumin tapetta cuwain eteen.

4 And your* altars will become desolate and your* sun-images will be broken and I will cast down your* slain men before your* idols.

4. And your altars shall be desolate, and your images shall be broken: and I will cast down your slain men before your idols.

4. Og eders Altre skulle ødelægges, og eders Solbilleder sønderknuses, og jeg vil lade eders saarede falde foran eders Afguder.

4. Att edor altare skola förödd varda, och edra afgudar sönderslagne och skall låta ihjälslå edra kroppar inför beläten.

4. Ja teie altarid peawad sama ärrahäwwitud, ja teie päikesse-kuiud katkimurtud, ja ma tahhan lasta langeda neid, kes teie seast mahhalüakse, teie sitta-jummalatte ette.

4. Jūsų aukurai bus nugriauti, atvaizdai sutrupinti; jūsų nužudytieji gulės ant žemės prie jūsų stabų.

4. daß eure Altäre verwüstet und euer Sonnensäulen zerbrochen werden, und will eure Erschlagenen vor eure Bilder werfen;

4. Vos autels seront dévastés, vos statues du soleil brisées, et je ferai tomber vos morts devant vos idoles.

4. Y vuestros altares serán asolados, y vuestras imágenes del sol serán quebradas; y haré que caigan vuestros muertos delante de vuestros ídolos.

4 Daartoe zullen uw altaren verwoest, en uw zonnebeelden verbroken worden; en Ik zal uw verslagenen nedervellen voor het aangezicht uwer drekgoden.

4. A tak spustoszone będą ołtarze wasze, i zdruzgotane będą słoneczne obrazy wasze, a porozrzucam pobitych waszych przed plugawemi bałwanami waszemi.

4. És elpusztulnak oltáraitok, és összetörnek naposzlopaitok, és elhullatom sebesültjeiteket [1†] bálványaitok előtt.

4 и жертвенники ваши будут опустошены, столбы ваши в честь солнца будут разбиты, и повергну убитых ваших перед идолами вашими;

4. І будуть жертівники ваші опустошені, стовпи ж ваші в честь сонця будуть порозбивані, а побитих ваших положу трупами перед ідолами вашими;

5. Minä panen israelilaisten ruumiit heidän kivijumalainsa eteen ja hajotan heidän luunsa heidän alttariensa ympärille.

5. Ja lyödä maahan Israelin lasten ruumiit teidän kuvainne eteen, ja hajoittaa teidän luunne ympäri teidän alttareitanne.

5. Ja minä tahdon lyödä maahan Israelin lasten ruumit teidän cuwain eteen ja hajotta teidän luun ymbäri teidän Altareitan.

5 And I will lay the dead bodies of the sons of Israel before their idols and I will scatter your* bones all around your* altars.

5. And I will lay the dead carcases of the children of Israel before their idols; and I will scatter your bones round about your altars.

5. Og jeg vil lægge Israels Børns døde Kroppe foran deres Afguder og adsprede eders Ben trindt omkring eders Altre.

5. Ja, jag skall fälla Israels barnas kroppar inför edor beläte, och förströ edor ben kringom edor altare.

5. Ja tahhan Israeli laste surnud kehhad nende sitta-jum̃alatte ette mahhapanna, ja tahhan teie luud laiale wiskada teie altaride ümber.

5. Izraelitų lavonai gulės prie jų stabų. Jūsų kaulai bus išsklaidyti apie aukurus.

5. ja, ich will die Leichname der Kinder Israel vor ihre Bilder hinwerfen und will ihre Gebeine um eure Altäre her zerstreuen.

5. Je mettrai les cadavres des enfants d'Israël devant leurs idoles, et je disperserai vos ossements autour de vos autels.

5. Y pondré los cuerpos muertos de los hijos de Israel delante de sus ídolos, y vuestros huesos esparciré en derredor de vuestros altares.

5 En Ik zal de dode lichamen der kinderen Israels voor het aangezicht hunner drekgoden leggen, en Ik zal uw beenderen rondom uw altaren strooien.

5. Położę też trupy synów Izraelskich przed plugawemi bałwanami ich, a rozrzucę kości wasze około ołtarzów waszych.

5. És vetem az Izráel fiainak holttesteit bálványaik elé, és szétszórom csontjaitokat oltáraitok körül.

5 и положу трупы сынов Израилевых перед идолами их, и рассыплю кости ваши вокруг жертвенников ваших.

5. Так, положу трупи синів Ізраїлських перед їх бовванами й розкидаю костї ваші навкруги жертівників ваших.

6. Kaikilla teidän asuinpaikoillanne tulevat kaupungit raunioiksi ja uhrikukkulat autioiksi; niin jäävät teidän alttarinne raunioiksi ja autioiksi, teidän kivijumalanne murskataan ja hävitetään, teidän auringonpatsaanne särjetään, ja teidän tekeleenne pyyhkäistään pois,

6. Kussa te ikänä asutte, pitää kaupungit kylmille tuleman, ja kukkulat hävitettämän, että teidän alttarinne pitää lyötämän maahan ja autioksi tehtämän, ja rikottaman teidän epäjumalanne ja hävitettämän, ja särjettämän teidän kuvanne ja teidän työnne tyhjäksi tehtämän.

6. Cusa te asutta sillä Caupungit pitä kylmille tuleman ja cuckulat häwitettämän. Sillä teidän Altarin pitä lyötämän maahan ja autioxi tehtämän ja ricottaman teidän epäjumalan häwitettämän ja särjettämän teidän cuwan ja tyhjäxi tehtämän teidän säätyn.

6 In all your* dwelling places the cities will be laid waste and the high places will be desolate, that your* altars may be laid waste and made desolate and your* idols may be broken and cease and your* sun-images may be hewn down and your* works may be abolished.

6. In all your dwellingplaces the cities shall be laid waste, and the high places shall be desolate; that your altars may be laid waste and made desolate, and your idols may be broken and cease, and your images may be cut down, and your works may be abolished.

6. Overalt, hvor I bo, skulle Stæderne ødelægges og Højene blive øde, paa det at eders Altre kunne Ødelægges og blive øde og eders Afguder sønderknuses og forsvinde og eders Solbilleder omhugges og eders Gerninger udslettes.

6. Der I bon, der skola städerna öde varda, och höjderna ödeläggas; ty man skall förlägga edor altare, och göra dem öde, och sönderslå edra afgudar, och göra dem till intet och sönderslå edor beläte, och förlägga det I stiktat hafven.

6. Kus teie ial ellate, seäl peawad liñnad paljaks, ja need körged paigad ärrahäwwitud sama; sepärrast et teie altarid saaksid paljaks tehtud ja ärrahäwwitud, et teie sitta-jum̃alad saaksid katkimurtud ja ärralöppetud, ja teie päikese-kuiud saaksid mahharaiutud, ja teie teud ärrakautud.

6. Jūsų gyvenvietės ir miestai ištuštės, aukštumos bus sunaikintos ir aukurai apleisti, stabai bus sulaužyti ir atvaizdai sutrupinti bei sunaikinti.

6. Wo ihr wohnet, da sollen die Städte wüst und die Höhen zur Einöde werden; denn man wird eure Altäre wüst und zur Einöde machen und eure Götzen zerbrechen und zunichte machen und eure Sonnensäulen zerschlagen und eure Machwerke vertilgen.

6. Où que vous habitiez, les villes seront réduites en désert et les hauts lieux seront dévastés, de sorte que vos autels seront abandonnés et ruinés, vos idoles brisées et détruites, vos statues du soleil mises en pièces, et vos ouvrages anéantis.

6. En todas vuestras habitaciones las ciudades serán desiertas, y los altos serán asolados, para que sean asolados y se hagan desiertos vuestros altares; y vuestros ídolos serán quebrados, y cesarán; y vuestras imágenes del sol serán destruidas, y serán deshechas vuestras obras.

6 In al uw woningen zullen de steden verwoest en de hoogten tot wildernis worden, opdat uw altaren woest en eenzaam zijn, en uw drekgoden verbroken worden en ophouden, en uw zonnebeelden afgehouwen, en uw werken uitgedelgd worden.

6. Po wszystkich mieszkaniach waszych miasta spustoszone będą, i wyżyny spustoszeją, tak, iż będą skażone i rozwalone ołtarze wasze, zdruzgotane będą, i ustaną plugawe bałwany wasze, a będą podrąbione słoneczne obrazy wasze, a tak wygładzone będą dzieła wasze.

6. Minden lakóhelyeteken a városok elpusztuljanak, és a magaslatok elveszszenek, hogy elpusztuljanak és rommá legyenek oltáraitok, és törjenek össze és legyenek semmivé bálványaitok, és kivágattassanak naposzlopaitok, és eltöröltessenek csinálmányaitok.

6 Во всех местах вашего жительства города будут опустошены и высоты разрушены, для того, чтобы опустошены и разрушены были жертвенники ваши, чтобы сокрушены и уничтожены были идолы ваши, и разбиты солнечные столбы ваши, и изгладились произведения ваши.

6. По всїх осадах ваших обезлюднїють городи а висоти будуть побурені, щоб уже раз спустошити й розбурити жертівники ваші, щоб ідоли ваші порозбивати, ваші сонячні стовпи порозвалювати й вироби ваші в нїщо обернути.

7. surmattuja kaatuu teidän keskellänne, ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

7. Ja maahan lyödyt pitää makaaman teidän seassanne, että teidän tietämän pitää minun olevan Herran.

7. Ja maahan lyödyt pitä macaman teidän seasan että teidän tietämän pitä minun olewan HERran.

7 And the slain will fall in the midst of you*. And you* will know that I am Jehovah.

7. And the slain shall fall in the midst of you, and ye shall know that I am the LORD.

7. Og saarede skulle falde midt iblandt eder, og I skulle fornemme, at jeg er Herren.

7. Och de slagne skola ligga ibland eder, att I skolen förnimma att jag är Herren.

7. Ja need, kedda mahhalüakse, peawad maas ollema kesk teie seas, ja teie peate tundma, et minna Jehowa ollen .

7. Nužudytieji kris tarp jūsų ant žemės. Tada jūs žinosite, kad Aš esu Viešpats.

7. Und sollen Erschlagene unter euch daliegen, daß ihr erfahrt, ich sei der HERR.

7. Les morts tomberont au milieu de vous, et vous saurez que je suis l'Éternel.

7. Y muertos caerán en medio de vosotros, y sabréis que soy Jehová.

7 En de verslagenen zullen in het midden van u liggen, opdat gij weet, dat Ik de HEERE ben.

7. I padnie zraniony w pośrodku was, a poznacie, żem Ja Pan.

7. És elhulljon a sebesült közöttetek, hogy megtudjátok, hogy én vagyok az Úr.

7 И будут падать среди вас убитые, и узнаете, что Я Господь.

7. І падати муть посеред вас побиті люде, й зрозумієте, що я - Господь.

8. Mutta minä jätän jäännöksen: teillä on oleva miekasta pelastuneita pakanain seassa, kun teidät on hajotettu niiden maihin;

8. Mutta minä tahdon antaa muutamat teistä jäädä, jotka pitää miekalta jäämän pakanain sekaan, kuin minä teitä maakuntiin hajoittanut olen.

8. Mutta minä tahdon anda muutamat teistä jäädä jotca pitä miecalda jäämän pacanain secaan cosca minä teitä maille hajottanut olen.

8 Yet I will leave a remnant, in that you* will have some who escape the sword among the nations, when you* will be scattered through the countries. And those of you* who escape will remember me among the nations where they will be carried captive, how I have broken with their lewd heart, which has departed from me and with their eyes, which play the prostitute after their idols.

8. Yet will I leave a remnant, that ye may have some that shall escape the sword among the nations, when ye shall be scattered through the countries.

8. Men jeg vil lade en Levning blive tilovers, idet der iblandt Hedningerne skulle være nogle af eder, som ere undkomne fra Sværdet, naar I blive adspredte i Landene.

8. Men jag vill låta några igenblifva af eder, de der svärdet undslippa skola ibland Hedningarna, när jag eder i landen förstrött hafver.

8. Ja ma tahhan monned üllejätta (kui teie seas on, kes moöga eest peäsewad) pagganatte sekka, kui teid ärrapillutakse made sisse.

8. Tačiau Aš paliksiu likutį, kurį išgelbėsiu nuo kardo. Jie gyvens išsklaidyti tautose.

8. Ich will aber etliche von euch übrigbleiben lassen, die dem Schwert entgehen unter den Heiden, wenn ich euch in die Länder zerstreut habe.

8. Pourtant je laisserai un reste d'entre vous, réchappés de l'épée parmi les nations, quand vous serez dispersés en divers pays.

8. Y dejare que haya de vosotros quien escape de la espada entre las naciones, cuando fuereis esparcidos por las tierras.

8 Ik zal dan nog een overblijfsel laten, als gij enigen zult hebben, die het zwaard ontkomen onder de heidenen, wanneer gij in de landen zult verstrooid worden.

8. Wszakże z was niektórych pozostawię, którzyby uszli miecza między poganami, gdy rozproszeni będziecie po ziemiach.

8. De maradékot hagyok, [2†] hogy legyenek közületek, a kik megmenekedtek a fegyvertől a pogányok közt, mikor szétszórattok a tartományokban.

8 Но Я сберегу остаток, так что будут у вас среди народов уцелевшие отмеча, когда вы будете рассеяны по землям.

8. Та я збережу останок, що між народи од меча врятуються, як ви будете розкидані по чужих країнах.

9. ja ne teistä, jotka pelastuvat, muistavat minut pakanain seassa, mihin ovat vangeiksi viedyt, sillä minä särjen heidän haureellisen sydämensä, joka poikkesi minusta pois, ja heidän silmänsä, jotka haureellisina kulkivat heidän kivijumalainsa jäljessä. Ja heitä kyllästyttää oma itsensä pahain töitten tähden, joita he ovat tehneet, kaikkien heidän kauhistustensa tähden.

9. Jääneet teistä pitää muistaman minua pakanain seassa, kussa heidän vankina oleman pitää, että minä olen särjetty heidän haureellisen sydämensä tähden, joka minusta luopunut on, ja heidän kiiluvain silmäinsä tähden, jotka ovat katsoneet epäjumaltensa jälkeen; ja niiden pitää suuttuman itseensä sen pahuuden tähden, jotka he kaikkein kauhistustensa kautta tehneet ovat.

9. Jäänet teistä pitä silloin muistaman minua pacanain seas cusa heidän fangina oleman pitä cosca minä särkenyt olen heidän haurellisen sydämens joca minusta luopunut on ja heidän kijluwat silmäns jotca owat cadzonet heidän epäjumaltens jälken ja nijden pitä catuman sitä pahutta cuin he caickein heidän cauhistustens cautta tehnet owat/

9 And they will loathe themselves in their own sight for the evils which they have committed in all their abominations.

9. And they that escape of you shall remember me among the nations whither they shall be carried captives, because I am broken with their whorish heart, which hath departed from me, and with their eyes, which go a whoring after their idols: and they shall lothe themselves for the evils which they have committed in all their abominations.

9. Og de undkomne af eder skulle komme mig i Hu iblandt Hedningerne, hvorhen de ere bortførte som Fanger, naar jeg faar knækket deres bolerske Hjerte, som var afveget fra mig, og deres bolerske Øjne, som saa efter deres Afguder; og de skulle væmmes ved sig selv over de onde Ting; som de have gjort efter alle deres Vederstyggeligheder.

9. De samme edre igenblefne skola då tänka uppå mig ibland Hedningarna, der de fångne vara måste, när jag förkrossat hafver deras horiska hjerta, det ifrå mig viket är, och deras horiska ögon, som efter deras afgudar sett hafva; och dem skall ångra den ondska, som de genom all sin styggelse bedrifvit hafva;

9. Ja need, kes teie seast peäsewad, wötwad minno peäle möttelda nende pagganatte seas, kuhho nemmad wangi widud; kuida mo meel haiget teinud nende hora süddame pärrast, mis minnust ärralahkund, ja nende silmade pärrast, mis hora wisil nende sitta-jum̃alad takkahoidsid: ja neil on issiennesest tüddimus nende kurjusse pärrast, mis nemmad teinud, ja keige omma hirmsa teggude pärrast.

9. Išlikusieji, išsklaidyti tarp tautų ir išvesti į nelaisvę, atsimins mane. Aš jų pasileidusią ir nuo manęs nusisukusią širdį palaušiu ir jų akis, paleistuvingai žiūrėjusias į stabus, atversiu, kad jie bjaurėsis patys savęs ir savo piktų darbų.

9. Diese eure Entronnenen werden dann an mich gedenken unter den Heiden, da sie gefangen sein müssen, wenn ich ihr abgöttisches Herz, so von mir gewichen, und ihre abgöttischen Augen, so nach ihren Götzen gesehen, zerschlagen habe; und es wird sie gereuen die Bosheit, die sie durch alle ihre Greuel begangen haben;

9. Vos réchappés se souviendront de moi, parmi les nations où ils seront captifs, parce que j'aurai brisé leur cœur adultère, qui s'est détourné de moi, ainsi que leurs yeux, qui se sont prostitués avec leurs idoles; ils se prendront même en dégoût pour tout ce qu'ils auront fait de mal, pour toutes leurs abominations.

9. Y acordarse han de mí, los que de vosotros escaparen entre las naciones, entre las cuales serán cautivos; porque yo me quebranté a causa de su corazón fornicario, que se apartó de mí, y a causa de sus ojos, que fornicaron tras sus ídolos; y serán confusos en su misma presencia, a causa de los males que hicieron en todas sus abominaciones.

9 Dan zullen uw ontkomenen Mijner gedenken onder de heidenen, waar zij gevankelijk zullen geworden zijn, omdat Ik verbroken ben door hun hoerachtig hart, dat van Mij afgeweken is, en door hun ogen, die hun drekgoden nahoereren; en zij zullen een walging aan zichzelven hebben over de boosheden, die zij in al hun gruwelen gedaan hebben.

9. I wspomną na mię, którzy z was zachowani będą między narodami, u krórych będą w pojmaniu, żem ubolewał nad sercem ich wszetecznem, które odstąpiło odemnie, i nad oczyma ich, które nierząd płodziły, chodząc za plugawemi bałwanami swojemi: i omierzną sami sobie dla złości, które czynili we wszystkich obrzydliwościach swoich.

9. Akkor megemlékeznek [3†] én rólam menekültjeitek a pogányok közt, kik közé fogságba vitetének, mert megtörtem parázna szívöket, mely tőlem elszakadt, és bálványaikkal paráználkodó szemeiket, és megundorodnak önmagok előtt a gonoszságokért, melyeket cselekedtek minden útálatosságuk szerint;

9 И вспомнят о Мне уцелевшие ваши среди народов, куда будут отведены в плен, когда Я приведу в сокрушение блудное сердце их, отпавшее от Меня, и глаза их, блудившие вслед идолов; и они к самим себе почувствуют отвращение за то зло, какое они делали во всех мерзостях своих;

9. І спогадають на мене врятовані ваші між народами, куди їх позаймають в полонь, коли я доведу до розкаяння блудні їх серця, відпавші від мене, й їх очі, блудивші за бовванами, й самі вони гидувати муть собою за те ледарство, що коїли своїми гидотами;

10. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra; en ole turhaan puhunut, että minä tuotan teille tämän onnettomuuden.

10. Ja heidän pitää tietämän, että minä olen Herra; ja en ole hukkaan puhunut, tehdäkseni heille tätä pahaa.

10. Ja heidän pitä tietämän että minä olen HERra ja en ole huckan puhunut että minun taincaltaisen pahan pidäis heille tekemän.

10 And they will know that I am Jehovah. I have not said in vain that I would do this evil to them.

10. And they shall know that I am the LORD, and that I have not said in vain that I would do this evil unto them.

10. Og de skulle fornemme, at jeg er Herren; jeg har ikke talt uden Grund om at paaføre dom denne Ulykke.

10. Och skola förnimma, att jag är Herren, och hafver icke fåfängt talat, att jag sådana olycka skulle göra dem.

10. Ja peawad tundma, et minna Jehowa ollen ; minna ei olle ilmaaego räkinud, et ma neile sedda kurja piddin teggema.

10. Jie žinos, kad Aš esu Viešpats ir kad mano įspėjimai nebuvo tušti’.

10. und sie sollen erfahren, daß ich der HERR sei und nicht umsonst geredet habe, solches Unglück ihnen zu tun.

10. Alors ils sauront que je suis l'Éternel et que ce n'est point en vain que je les avais menacés de tous ces maux.

10. Y sabrán que yo soy Jehová, y que no en vano dije que les había de hacer este mal.

10 En zij zullen weten, dat Ik de HEERE ben; Ik heb niet tevergeefs gesproken, van hun dit kwaad aan te doen.

10. I poznają, żem Ja Pan, a iżem nie darmo mówił, że na nich to złe przywiodę.

10. És megismerik, hogy én vagyok az Úr: nem hiába mondottam, hogy megcselekszem velök e gonoszt.

10 и узнают, что Я Господь; не напрасно говорил Я, что наведу на нихтакое бедствие.

10. І спізнають, що я, Господь, не даремно погрожував наслати на них таку лиху годину.

11. Näin sanoo Herra, Herra: Paukuta käsiäsi ja polje jalkaasi ja sano: 'Voi!' kaikista Israelin heimon häijyistä kauhistuksista, heidän, jotka kaatuvat miekkaan, nälkään ja ruttoon.

11. Näin sanoo Herra, Herra: lyö käsiäs yhteen, ja tömistä jalkojas, ja sano: voi! kaikkea pahuuden kauhistusta Israelin huoneessa, jonka tähden he miekan, nälän ja ruton kautta lankeeman pitää.

11. Näitä sano HERra HERra: Lyö käsiäs yhten ja tömistä jalcojas ja sano: woi caicke pahuden cauhistusta Israelin huones jonga tähden he sekä miecan näljän ja ruton cautta langeman pitä:

11 The lord Jehovah says thus: Strike with your hand and stamp with your foot and say, Alas! because of all the evil abominations of the house of Israel, for they will fall by the sword, by the famine and by the pestilence.

11. Thus saith the Lord GOD; Smite with thine hand, and stamp with thy foot, and say, Alas for all the evil abominations of the house of Israel! for they shall fall by the sword, by the famine, and by the pestilence.

11. Saa siger den Herre, Herre: Staa i din Haand og stamp med din Fod, og sig ak over alle Israels Hus's slemme Vederstyggeligheder, at de maa falde ved Sværdet, ved Hungeren og ved Pesten.

11. Detta säger Herren Herren: Slå dina händer samman, och stampa med dina fötter, och säg ve öfver all den ondskas styggelse i Israels hus, för hvilkas skull de genom svärd, hunger och pestilentie falla måste.

11. Nenda ütleb Issand Jehowa: Lö om̃ad käed kokko, ja peksa wasto maad omma jallaga, ja ütle: Oh! oh! keige Israeli suggu hirmsa pahha teggude pärrast, kes moöga, nälja ja katko läbbi peawad langema.

11. Plok delnais, trypk kojomis ir sakyk: ‘Vargas Izraelio namams dėl jų piktybių. Jie žus nuo kardo, bado ir maro.

11. So spricht der HERR HERR: Schlage deine Hände zusammen und stampfe mit deinem Fuß und sprich: Weh über alle Greuel der Bosheit im Hause Israel, darum sie durch Schwert, Hunger und Pestilenz fallen müssen!

11. Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel: Frappe de la main, frappe du pied, et dis: Hélas! au sujet de toutes les méchantes abominations de la maison d'Israël, qui tombera par l'épée, par la famine et par la peste.

11. Así dijo el Señor Jehová: Hiere con tu mano, y patéa con tu pié, y dí: ¡Ay, por todas las abominaciones de los males de la casa de Israel! porque con espada, y con hambre, y con pestilencia caerán.

11 Zo zegt de Heere HEERE: Sla met uw hand, en stamp met uw voet, en zeg: Ach, over alle gruwelen der boosheden van het huis Israels; want zij zullen door het zwaard, door den honger en door de pestilentie vallen.

11. Tak mówi panujący Pan: Klaśnij ręką twoją, a tąpnij nogą twoją, i mów: Niestetyż na wszystkie złe obrzydliwości domu Izraelskiego; bo od miecza, od głodu, od morowego powietrza polegną.

11. Így szólt az Úr Isten: Csapj tenyeredbe, toppants lábaddal és mondd: Jaj az Izráel háza minden gonosz útálatosságáért, [4†] mert fegyver, éhség és döghalál miatt hullanak el;

11 Так говорит Господь Бог: всплесни руками твоими и топни ногою твоею, и скажи: горе за все гнусные злодеяния дома Израилева! падут они от меча, голода и моровой язвы.

11. Так говорить Господь Бог: Сплесни руками твоїми й тупни твоєю ногою та й покликни: Горе за всї погані лиходїйства дому Ізрайлевого! поляжуть вони од меча, голоднечі й морової пошестї.

12. Kaukainen kuolee ruttoon, läheinen kaatuu miekkaan, jäljellejäänyt ja säilynyt kuolee nälkään, ja minä panen vihani täytäntöön heissä.

12. Se joka kaukana on, hänen pitää ruttoon kuoleman, ja se joka juuri läsnä on, hänen pitää miekalla lankeeman; mutta se joka jää ja niistä päässyt on, sen pitää nälkään kuoleman. Näin tahdon minä täyttää minun hirmuisuuteni heidän seassansa.

12. Se cuin caucana on hänen pitä rutton cuoleman ja se cuin juuri läsnä on hänen pitä miecalla langeman: Mutta se cuin jää ja nijstä pääsnyt on sen pitä nälkän cuoleman.

12 He who is far off will die of the pestilence and he who is near will fall by the sword and he who remains and is besieged will die by the famine. Thus I will accomplish my wrath upon them.

12. He that is far off shall die of the pestilence; and he that is near shall fall by the sword; and he that remaineth and is besieged shall die by the famine: thus will I accomplish my fury upon them.

12. Den, som er langt borte, skal dø ved Pesten, og den, som er nær, skal falde for Sværdet, mon den ovorblevne og bevarede skal dø af Hungeren; og jeg vil fuldkomme min Harme imod dem.

12. Den som långt borto är, han skall dö af pestilentie, och den hardt när är, han skall falla genom svärd; men den som öfverblifver, och derföre förvarad är, han skall dö af hunger; alltså skall jag fullkomna mina grymhet ibland dem;

12. Kes kaugel ärra on , se peab katko surrema, ja kes liggi on, se peab moöga läbbi langema, ja kes üllejääb ja se eest hoitud, se peab nälga surrema; nenda tahhan ma omma tullise wihha otse keik sata nende peäle.

12. Kas toli gyvena, mirs nuo maro, kas arti­kris nuo kardo, kas išliks gyvas­mirs badu. Taip Aš įvykdysiu savo rūstybę.

12. Wer fern ist, wird an der Pestilenz sterben, und wer nahe ist, wird durchs Schwert fallen; wer aber übrigbleibt und davor behütet ist, wird Hungers sterben. Also will ich meinen Grimm unter ihnen vollenden,

12. Celui qui sera loin mourra de la peste; celui qui sera près tombera par l'épée, et celui qui sera demeuré de reste et qui sera assiégé périra par la famine, afin que j'assouvisse ma fureur contre eux.

12. El que estuviere léjos, morirá de pestilencia; y el que estuviere cerca, caerá con espada; y el que quedare, y el cercado, morirá de hambre; y cumpliré en ellos mi enojo.

12 Die verre af is, zal door de pest sterven, en die nabij is, zal door het zwaard vallen; maar die overgebleven en belegerd is, zal door honger sterven; alzo zal Ik Mijn grimmigheid tegen hen volbrengen.

12. Ten, co będzie daleko, morem umrze, a ten, co blisko, od miecza polegnie, a ten, co zostanie, i oblężony, od głodu umrze; a tak wykonam popędliwość moję nad nimi.

12. A ki messze van, döghalál miatt hal meg, a ki közel van, fegyver miatt esik el, és a ki megmaradt biztonságban, éhség miatt hal meg; és teljessé teszem búsulásomat rajtok.

12 Кто вдали, тот умрет от моровой язвы; а кто близко, тот падет от меча; а оставшийся и уцелевший умрет от голода; таксовершу над ними гнев Мой.

12. Хто далеко, - помре од пошестї, а хто близько, поляже од меча, хто ж зостанеться й вирятується, згине від голоднечі. Оттак я довершу гнїв мій на них.

13. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra, kun heitä on surmattuina heidän kivijumalainsa keskellä, heidän alttariensa ympärillä, jokaisella korkealla kukkulalla, kaikilla vuorten huipuilla, jokaisen viheriän puun alla ja jokaisen tuuhean tammen alla, missä paikassa vain he ovat tarinneet suloista tuoksua kaikille kivijumalillensa.

13. Ja teidän pitää tietämän, että minä olen Herra, kuin heidän tapettunsa pitää makaaman heidän epäjumaltensa seassa ympäri heidän alttareitansa, kaikilla vuorten kukkuloilla, ja kaikkein viheriäisten puiden alla, ja kaikkein paksuin tammien alla, joissa paikoissa he kaikille epäjumalillensa makiaa savu-uhria tehneet ovat.

13. Näin tahdon minä täyttä minun hirmuisudeni heidän seasans että teidän tietämän pitä että minä olen HERra cosca heidän tapettuns pitä macaman heidän epäjumaltens seas ymbäri heidän Altareitans caikilla cuckuloilla ja caikilla wuorilla ja caickein wiherjäisten puiden alla ja caickein paxuin tammein alla joisa paicoisa he caickinaisille epäjumaloille makiata sawuuhria tehnet owat.

13 And you* will know that I am Jehovah, when their slain men will be among their idols all around their altars, upon every high hill, on all the tops of the mountains and under every green tree and under every thick oak, the places where they offered sweet aroma to all their idols.

13. Then shall ye know that I am the LORD, when their slain men shall be among their idols round about their altars, upon every high hill, in all the tops of the mountains, and under every green tree, and under every thick oak, the place where they did offer sweet savour to all their idols.

13. Og I skulle fornemme, at jeg er Herren, naar deres saarede ligge midt iblandt deres Afguder, trindt omkring deres Altre, paa alle fremragende Høje, paa alle Bjergenes Toppe og under alle grønne Træer og under alle løvrige Terebinther hvor de ofrede Vellugt til alle deres Afguder.

13. Att I förnimma skolen, att jag är Herren, när deras slagne skola ligga ibland deras afgudar omkring deras altare, på alla högar, och på all berg, och under all grön trä, och under alla tjocka ekar, i hvilka rum de allahanda afgudom sött rökoffer gjort hafva.

13. Ja teie peate tundma, et minna Jehowa ollen , kui need, kes nende seast mahhalödud, nende sitta-jummalatte seas on, nende altaride ümber; igga körge mäekingo peäl, igga mäggede otsa peäl, ja igga halja pu al, ja igga jäm̃eda tam̃e al, seäl paikas, kus nem̃ad on maggusa haiso teinud keik omma sitta-jummalille.

13. Tada jūs žinosite, kad Aš esu Viešpats, kai jų nukautieji gulės tarp stabų, aplink aukurus, kalvose ir ant kalnų, po žaliuojančiais medžiais ir šakotais ąžuolais, kur jie smilkė stabams kvepiančius smilkalus.

13. daß ihr erfahren sollt, ich sei der HERR, wenn ihre Erschlagenen unter ihren Götzen liegen werden um ihre Altäre her, oben auf allen Hügeln und oben auf allen Bergen und unter allen grünen Bäumen und unter allen dichten Eichen, an welchen Orten sie allerlei Götzen süßes Räuchopfer taten.

13. Vous saurez alors que je suis l'Éternel, quand leurs morts seront gisants au milieu de leurs idoles, autour de leurs autels, sur toute colline élevée, sur tous les sommets des montagnes, sous tout arbre vert, sous tout chêne touffu, partout où ils offraient des parfums de bonne odeur à toutes leurs idoles.

13. Y sabréis que yo soy Jehová, cuando sus muertos estarán en medio de sus ídolos, en derredor de sus altares, en todo collado alto, y en todas las cumbres de los montes, y debajo de todo árbol sombrío, y debajo de toda encina espesa, y en todo lugar donde dieron olor suave a todos sus ídolos.

13 Dan zult gij weten, dat Ik de HEERE ben, als hun verslagenen in het midden hunner drekgoden rondom hun altaren wezen zullen op alle hoge heuvelen, op alle toppen der bergen, en onder allen groenen boom, en onder alle dichte eiken, de plaats, alwaar zij al hun drekgoden liefelijken reuk maakten.

13. Tedy poznacie, żem Ja Pan, gdy będą pobici ich leżeli w pośrodku plugawych bałwanów ich, i około ołtarzów ich, na każdym pagórku wysokim, po wszystkich wierzchach gór, i pod każdem drzewem zielonem, i pod każdym dębem krzewistym, na któremkolwiek miejscu sprawowali wonność wdzięczną wszystkim plugawym bałwanom swoim.

13. És megtudjátok, hogy én vagyok az Úr, mikor sebesültjeik ott lesznek bálványaik [5†] között az ő oltáraik körül, minden magas [6†] halmon, minden hegyeknek tetein, minden zöld fa alatt és minden lombos terpentinfa alatt, a hol csak kedves illatot adának minden bálványaiknak.

13 И узнаете, что Я Господь, когда пораженные будут лежать между идолами своими вокруг жертвенников их, на всяком высоком холме, на всех вершинах гор и под всяким зеленеющим деревом, и под всяким ветвистым дубом, на том месте, где они приносили благовонные курения всемидолам своим.

13. І зрозумієте, що я Господь, як ваші побиті лежати муть серед ваших ідолів навкруги жертівників їх по всїх високих узгіррях, по всїх верхах нагірних, попід усїма зеленими деревами й під усяким гілястим дубом, на всїх тих місцях, де палили пахущі кадила всїм ідолам своїм.

14. Ja minä ojennan käteni heitä vastaan ja teen maan autiommaksi ja hävitetymmäksi, kuin on Diblatan erämaa, kaikilla heidän asuinpaikoillansa; ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

14. Minä tahdon ojentaa käteni heitä vastaan ja tehdä heidän maansa tyhjäksi ja autioksi, hamasta Diblatin korvesta, kaikissa heidän asumasioissansa; ja heidän pitää tietämän, että minä olen Herra.

14. Minä tahdon ojeta käteni heitä wastan ja tehdä heidän maans tyhjäxi ja autioxi hamasta Diblathin corwesta ehkä cusa he asuwat ja heidän pitä tietämän että minä olen HERra.

14 And I will stretch out my hand upon them and make the land desolate and waste, from the wilderness toward Diblah, throughout all their habitations. And they will know that I am Jehovah.

14. So will I stretch out my hand upon them, and make the land desolate, yea, more desolate than the wilderness toward Diblath, in all their habitations: and they shall know that I am the LORD.

14. Og jeg vil udrække min Haand over, dem og gøre Landet til en Ødelæggelse og et øde fremfor Dibla's Ørk, overalt hvor de bo; og de skulle fornemme, at jeg er Herren.

14. Jag skall utsträcka mina hand emot dem, och göra landet tomt och öde, allt ifrån öknene intill Diblath, ehvar de bo; och de skola förnimma, att jag är Herren.

14. Ja ma tahhan omma kät nende wasto wäljasirrutada, ja sedda maad paljo laggedamaks tehha, kui Tibla körb, iggas paikas, kus nemmad ellawad; ja nemmad peawad tundma, et minna Jehowa ollen .

14. Aš ištiesiu savo ranką ir padarysiu kraštą tuščią, sunaikinsiu jų gyvenvietes, pradėdamas nuo pietų dykumos iki Diblos miesto. Tada jie žinos, kad Aš esu Viešpats’ ‘‘.

14. Ich will meine Hand wider sie ausstrecken und das Land wüst und öde machen von der Wüste an bis gen Dibla, überall, wo sie wohnen; und sie sollen erfahren, daß ich der HERR sei.

14. J'étendrai donc ma main sur eux, et partout où ils habitent, je rendrai le pays plus désolé et plus dévasté que le désert de Dibla, et ils sauront que je suis l'Éternel.

14. Y entenderé mi mano sobre ellos, y tornaré la tierra asolada, y espantosa, desde el desierto de Deblata hasta todas sus habitaciones; y sabrán que yo soy Jehová.

14 Daarom zal Ik Mijn hand over hen uitstrekken, en zal het land woest maken, ja, woester dan de woestijn naar Diblath henen, in al hun woningen; en zij zullen bevinden, dat Ik de HEERE ben.

14. Bo rękę swoję wyciągnę przeciwko nim, i uczynię tę ziemię spustoszoną i bardziej spustoszoną niż pustynię Dyblat, we wszystkich mieszkaniach ich. A tak poznają, żem Ja Pan.

14. Kinyújtom azért kezemet reájok, és teszem a földet kietlen pusztasággá, a pusztától fogva Dibláig minden lakóhelyökön, hadd tudják meg, hogy én vagyok az Úr!

14 И простру на них руку Мою, и сделаю землю пустынею и степью, отпустыни Дивлаф, во всех местах жительства их, и узнают, что Я Господь.

14. І простягну проти них руку мою й зроблю країну безлюдною пусткою від Дивлат-степу по всїх осадах їх, і зрозуміють, що я - Господь.