27 luku

Itkuvirsi Tyyrosta, jota verrataan merilaivaan: Tämän kauneus, kaupankäynti ja haaksirikko.

1. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

1. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

1. JA HERran sana tapahtui minulle ja sanoi:

1 The word of Jehovah came again to me, saying,

1. The word of the LORD came again unto me, saying,

1. Og Herrens Ord kom til mig saaledes:

1. Och Herrans ord skedde till mig, och sade:

1. Ja Jehowa sanna sai mo kätte sedda wisi:

1. Viešpats kalbėjo man:

1. Und des HERRN Wort geschah zu mir und sprach:

1. La parole de l'Éternel me fut adressée, en ces termes:

1. Y FUÉ palabra de Jehová a mí, diciendo:

1 Wijders geschiedde des HEEREN woord tot mij, zeggende:

1. I stało się słowo Paóskie do mnie, mówiąc:

1. És lőn az Úr beszéde hozzám, mondván:

1 И было ко мне слово Господне:

1. І надійшло до мене слово Господнє:

2. Sinä, ihmislapsi! Viritä itkuvirsi Tyyrosta

2. Sinä ihmisen poika, tee valitusitku Tyrosta,

2. Sinä ihmisen poica tee walitusitcu Tyrist.

2 And you, son of man, take up a lamentation over Tyre,

2. Now, thou son of man, take up a lamentation for Tyrus;

2. Og du Menneskesøn! opløft et Klagemaal over Tyrus,

2. Du menniskobarn, gör klagogråt öfver Tyrus;

2. Ja sinna, innimesse poeg, hakka Tirusse pärrast nutto-luggu,

2. ‘‘Žmogaus sūnau, apraudok Tyrą.

2. Du Menschenkind, mach eine Wehklage über Tyrus

2. Et toi, fils de l'homme, prononce à haute voix une complainte sur Tyr.

2. Y tú, hijo del hombre, levanta endechas sobre Tiro.

2 Gij dan, mensenkind! hef een klaaglied op over Tyrus;

2. A ty, synu człowieczy! podnieś nad Tyrem lament,

2. Te pedig, embernek fia, kezdj gyászéneket Tírusról.

2 и ты, сын человеческий, подними плач о Тире

2. Ти ж, сину чоловічий, заголоси голосним плачем по Тирі,

3. ja sano Tyyrolle, joka asuu meren porteilla ja käy kauppaa kansojen kanssa, monilukuisilla saarilla: Näin sanoo Herra, Herra: Tyyro, sinä sanot: 'Minä olen kauneuden täydellisyys!'

3. Ja sano Tyrolle, joka asuu meren tykönä ja tekee kauppaa monen luodon kansan kanssa: näin sanoo Herra, Herra: o Tyro, sinä olet sanonut: minä olen kaikkein kaunein.

3. Ja sano Tyruxelle joca on meren tykönä ja teke cauppa monen luodon Canssan cansa. Näitä sano HERra HERra: O Tyrus sinä olet sanonut: minä olen caickein caunin.

3 and say to Tyre, O you that dwells at the entry of the sea, that is the merchant of the peoples to many isles, thus says the lord Jehovah: you, O Tyre, have said, I am perfect in beauty.

3. And say unto Tyrus, O thou that art situate at the entry of the sea, which art a merchant of the people for many isles, Thus saith the Lord GOD; O Tyrus, thou hast said, I am of perfect beauty.

3. og sig til Tyrus, sorn bor ved Havets Havne, og som handler med Folkene paa mange Øer: Saa siger den Herre, Herre: O Tyrus! du sagde: Jeg er fuldkommen i Skønhed.

3. Och säg till Tyrus, som ligger vid hafvet, och handlar med många öars folk: Detta säger Herren Herren: O Tyrus, du hafver sagt: Jag är den aldraskönaste.

3. Ja ütle Tirussele, kes ellab seäl, kust merre peäle minnakse, kes kaupleb rahwaga mitme merre peäl: Nenda ütleb Issand Jehowa: Tirus, sa ütlesid: Minna ollen koggone illus.

3. Sakyk Tyrui: ‘Tau, kuris buvai jūros vartai ir prekybos miestas daugelio salų tautoms, taip sako Viešpats Dievas: ‘Tyre, tu sakei: ‘Aš esu tobulo grožio’.

3. und sprich zu Tyrus, die da liegt vorn am Meer und mit vielen Inseln der Völker handelt: So spricht der HERR HERR: O Tyrus, du sprichst: Ich bin die Allerschönste.

3. Dis à Tyr: O toi qui es assise aux bords de la mer, qui fais le commerce avec les peuples dans des îles nombreuses, ainsi dit le Seigneur, l'Éternel: Tyr, tu as dit: Je suis d'une parfaite beauté.

3. Y dirás a Tiro, la que habita a los puertos de la mar, la mercadera de los pueblos, de muchas islas: Así dijo el Señor Jehová: Tiro, tú has dicho: Yo soy de perfecta hermosura:

3 En zeg tot Tyrus, die daar woont aan de ingangen der zee, handelende met de volken in vele eilanden: Zo zegt de Heere HEERE: O Tyrus! gij zegt: Ik ben volmaakt in schoonheid.

3. A rzecz do Tyru, który leży nad portami morskiemi i handluje z narodami na wielu wyspach: Tak mówi panujący Pan: O Tyrze! tyś mówił: Jam jest doskonały w piękności.

3. És mondjad Tírusnak: Ki lakol a tenger révhelyein, ki a népek között kereskedik sok sziget felé, így szól az Úr Isten: Oh Tírus, te ezt mondtad: Én tökéletes [1†] szépségben vagyok.

3 и скажи Тиру, поселившемуся на выступах в море, торгующему с народами на многих островах: так говорит Господь Бог: Тир! ты говоришь: „я совершенство красоты!"

3. І промов до Тиру, що оселився в затонах морських, що торгує з народами по многих островах: Так говорить Господь Бог: Тире! ти мовляєш: Я звершена краса!

4. Meren sydämessä on sinun alueesi, rakentajasi tekivät sinun kauneutesi täydelliseksi,

4. Sinun rajas ovat keskellä merta; ja sinun rakentajas ovat valmistaneet sinun kaikkein kauneimmaksi.

4. Sinun rajas owat keskellä merta ja sinun rakendajas owat walmistanet sinun caickein caunimmaxi.

4 Your borders are in the heart of the seas. Your builders have perfected your beauty.

4. Thy borders are in the midst of the seas, thy builders have perfected thy beauty.

4. Dine Landemærker ere midt i Havet, dine Bygningsmænd have gjort din Skønhed fuldendt.

4. Dina gränsor äro midt i hafvena, och dina byggningsmän hafva tillpyntat dig som aldraskönast.

4. Kesk merre sees on so raiad; so ehhitajad on sind täieste illusaks teinud.

4. Tu esi apsuptas jūros. Tavo statytojai pastatė tave tobulai gražų.

4. Deine Grenzen sind mitten im Meer und deine Bauleute haben dich aufs allerschönste zugerichtet.

4. Tes frontières sont au cœur des mers, ceux qui t'ont bâtie t'ont rendue d'une parfaite beauté;

4. En el corazón de las mares están tus términos: los que te edificaron, acabaron tu hermosura.

4 Uw landpalen zijn in het hart der zeeen; uw bouwers hebben uw schoonheid volkomen gemaakt.

4. W pośrodku morza były granice twoje, budownicy twoi doskonałą uczynili piękność twoję.

4. A tengerek szívében vannak határaid, építőid tökéletessé [2†] tették szépségedet.

4 Пределы твои в сердце морей; строители твои усовершили красотутвою:

4. Посеред моря твоє займище: будовники твої зробили тебе на пречуд гарним:

5. Senirin kypresseistä he rakensivat sinuun kaiken, mikä laudoista on, ottivat Libanonin setrin tehdäkseen sinuun maston,

5. Kaikki sinun lautas on hongasta Seniristä, ja olet antanut tuoda sedripuita Libanonista tehdäkses sinulles haahden pielen.

5. Caicki sinun lautas on hongasta Samrist ja olet andanut tuoda Cedriä Libanonist/

5 They have made all your planks of fir trees from Senir. They have taken a cedar from Lebanon to make a mast for you.

5. They have made all thy ship boards of fir trees of Senir: they have taken cedars from Lebanon to make masts for thee.

5. De byggede dig hele Opklædningen af Fyrretræ fra Senir; de hentede Ceder fra Libnnon til at gøre en Mast paa dig.

5. Allt ditt brädeverk hafva de gjort af furoträ af Senir, och låtit föra cedreträ ifrå Libanon, och gjort din mastträ derutaf;

5. Nemmad on sulle keik woodri-lauad teinud mändadest, mis Seniri-mäelt; nem̃ad on wotnud seedripuud Libanoni peält, et nemmad sulle piddid pele-puud teggema.

5. Jie naudojo tavo statybai kipariso lentas iš Senyro ir Libano kedrus stiebams.

5. Sie haben all dein Tafelwerk aus Zypressenholz vom Senir gemacht und die Zedern vom Libanon führen lassen und deine Mastbäume daraus gemacht

5. Ils ont fait tes lambris en cyprès de Sénir; ils ont pris des cèdres du Liban pour te faire des mâts;

5. De hayas del monte Senir te fabricaron todas las tillas: tomaron cedros del Líbano para hacerte el mástil:

5 Zij hebben al uw denningen uit dennebomen van Senir gebouwd; zij hebben cederen van den Libanon gehaald, om masten voor u te maken.

5. Z jedliny z Sanir pobudowalić wszystkie piętra twoje, cedry z Libanu brali, aby czynili maszty twoje.

5. Senir cziprusaiból építették mindkét oldaladat, czédrust hoztak a Libánonról, hogy árbóczfát csináljanak néked.

5 из Сенирских кипарисов устроили все помосты твои; брали с Ливанакедр, чтобы сделать на тебе мачты;

5. Із Сенирського кипарису будували вони стїни твої; Ливанські кедри брали вони на щогли твої;

6. tekivät Baasanin tammista airosi, kantesi tekivät norsunluusta ja Kittiläis-saarten hopeakuusesta.

6. Sinun airos olivat tehdyt Basanin tammesta, sinun piittas elephantin luista, Kittimin luodoista:

6. Ja olet tehnyt sinun pieles sijtä sinun airos Basamin tammest sinun pijttas Elephantin luista ja sinun istuimes Chithimin luodoista:

6 Of the oaks of Bashan they have made your oars. They have made your benches of ivory inlaid in boxwood, from the isles of Kittim.

6. Of the oaks of Bashan have they made thine oars; the company of the Ashurites have made thy benches of ivory, brought out of the isles of Chittim.

6. De gjorde dine Aarer af Eg fra Basan; dit Dæk gjorde de af Elfenben, indlagt i Buksbom fra Kithims Øer.

6. Och dina åror af eketrä ifrå Basan, och dina bänkar af elphenben, och stolar af Chittims öar.

6. Pasani tam̃est on nem̃ad teinud so aerud, so pingi-lauad on nem̃ad lappilisseks teinud elewanti-luga, ja Asuri-pu sugguga, mis todud Kittide saarte peält.

6. Tavo irklai padaryti iš Bašano ąžuolų, denis­iš Kitimų pušų su dramblio kaulo pagražinimais.

6. und deine Ruder von Eichen aus Basan und deine Bänke von Elfenbein, gefaßt in Buchsbaumholz aus den Inseln der Chittiter.

6. Ils ont fait tes rames de chênes de Bassan, tes bancs en ivoire enchâssé dans le buis des îles de Kittim.

6. De castaños del Basán hicieron tus remos: compañía de Asirios hizo tus bancos de marfil de las islas de Quitim:

6 Zij hebben uw riemen uit eiken van Basan gemaakt; uw berderen hebben zij gemaakt uw welbetreden elpenbeen, uit de eilanden der Chittieten.

6. Z dębów Basaóskich czynili wiosła twoje, ławy twoje urobili z kości słoniowych i z bukszpanu z wysep Cytymskich.

6. Básán cserfáiból [3†] csinálták evezőidet; evezőpadjaidat a cziprusiak szigeteiről való sudar czédrusba foglalt elefántcsontból csinálták.

6 из дубов Васанских делали весла твои; скамьи твои делали из букового дерева, с оправою из слоновой кости с островов Киттимских;

6. Із Базанських дубів робили вони керми твої; з бучини Киттимських островів поробили лави твої, обклавши їх кістю слоновою;

7. Kirjaeltua Egyptin pellavaa oli purjeesi, ja se oli sinulla lippuna. Katoksesi oli punasinistä ja purppuranpunaista Elisa-saarten kangasta.

7. Sinun purjees oli Egyptin kalliista liinasta neulottu, sinulle merkiksi; sinun peittees oli sinivilloista ja Elisan luotoin purpurasta.

7. Sinun purjes oli Egyptin Silkist ja sinun merckis neulottu sijhen sinun peittes kellaisest Silkist ja Elisan luodon Purpurast.

7 Of fine linen with embroidered work from Egypt was your sail, that it might be to you for an ensign. Blue and purple from the isles of Elishah was your awning.

7. Fine linen with broidered work from Egypt was that which thou spreadest forth to be thy sail; blue and purple from the isles of Elishah was that which covered thee.

7. Dit Sejl var af hvidt Linned med stukket Arbejde fra Ægypten, for at det skulde være dig til Mærke; af bløt Purpur og rødt Purpur fra Elisas Øer var dit Solsejl.

7. Ditt segel var af stickadt silke, utaf Egypten, och ditt märke stickadt deruti, och ditt täckelse af gult silke och purpur, ifrå de öar Elisa.

7. So purjed ollid kallist wäljaömmeltud liñasest ridest Egiptusse-maalt, et nem̃ad sulle piddid ollema lippuks; walwaka-siñisest ja purpuri-punnasest ridest, mis Elisa saartest todi , ollid so katted.

7. Tavo burės pagamintos iš Egipto margos drobės; mėlynas ir raudonas purpuras iš Elišos salų dengė tave.

7. Dein Segel war von gestickter, köstlicher Leinwand aus Ägypten, daß es dein Panier wäre, und deine Decken von blauem und rotem Purpur aus den Inseln Elisa.

7. Le fin lin d'Égypte, orné de broderie, te servait de voile et de pavillon; tu te couvrais de pourpre et d'écarlate des îles d'Élisha.

7. De fino lino bordado de Egipto fué tu cortina, para que te sirviese de vela: de cárdeno y grana de las islas de Elisa fué tu toldo.

7 Fijn linnen met stiksel uit Egypte was uw uitbreidsel, dat het u tot een zeil ware; hemelsblauw en purper, uit de eilanden van Elisa, was uw deksel.

7. Bisior haftowany egipski bywał płótnem twojem, z któregoś żagle miewał; hijacynt i szarłat z wysep Elisa był nakryciem twojem.

7. Égyiptomi hímes fehér gyolcs vala vitorlád, hogy legyen zászlód; Elisának szigeteiről való kék és piros bíbor volt sátrad borítékja.

7 узорчатые полотна из Египта употреблялись на паруса твои и служили флагом; голубого и пурпурового цвета ткани с островов Елисы были покрывалом твоим.

7. Мережані полотна з Египту брано на вітрила твої, блакитні пурпурові тканини з островів Елиських були покривалом у тебе.

8. Siidonin ja Arvadin asukkaat olivat sinulla soutajina; omat viisaasi, Tyyro, olivat sinussa — he olivat laivureinasi.

8. Zidonista ja Arvadista olivat sinun haaksimiehes; ja sinulla olivat toimelliset miehet Tyrosta, haahden haltiat.

8. Zidonist ja Arwadist olit sinun haaximiehes ja sinulla olit toimelliset miehet Tyrist hahden perämiesnä.

8 The inhabitants of Sidon and Arvad were your rowers. Your wise men, O Tyre, were in you; they were your pilots.

8. The inhabitants of Zidon and Arvad were thy mariners: thy wise men, O Tyrus, that were in thee, were thy pilots.

8. Indbyggerne i Zidon og Advadre dine Rorkarle; dine vise, o Tyrus! som vare i dig, de vare dine Styrmænd.

8. De af Zidon och Arvad voro dine båtsmän, och du hade skickeliga män i Tyro till skeppare.

8. Sidoni ja Arwadi rahwas ollid so soudjad; kes keigetargemad ollis sinno seast, oh Tirus! need ollid so kipparid.

8. Sidono ir Arvado gyventojai buvo tavo jūrininkai, o tavo išminčiai, Tyre, buvo tavyje vairininkai.

8. Die von Sidon und Arvad waren deine Ruderknechte, und hattest geschickte Leute zu Tyrus, zu schiffen.

8. Les habitants de Sidon et d'Arvad étaient tes rameurs; ô Tyr, les plus habiles au milieu de toi étaient tes pilotes.

8. Los moradores de Sidón y de Aruad fueron tus remeros: tus sabios, o! Tiro, estaban en tí, ellos fueron tus pilotos.

8 De inwoners van Sidon en Arvad waren uw roeiers; uw wijzen, o Tyrus! die in u waren, die waren uw schippers.

8. Obywatele Sydonu, i Arwadczycy bywali żeglarzami twymi; mędrcy twoi, Tyrze! którzy bywali w tobie, ci byli sternikami twymi.

8. Sidon és Arvad lakói voltak evezőid; a te bölcseid, oh Tírus, kik benned valának, azok voltak kormányosaid.

8 Жители Сидона и Арвада были у тебя гребцами; свои знатоки были у тебя, Тир; они были у тебя кормчими.

8. Осадники Сидонські й Арвадські служили в тебе гребцями; найрозумнїйші люде, - таки твої, Тире, були керманичами в тебе.

9. Gebalin vanhimmat ja viisaat olivat sinussa vuotokohtain korjaajina. Meren kaikki laivat merimiehineen olivat sinussa tavaroitasi vaihtamassa.

9. Vanhimmat ja taitavat Gebalista paransivat sinun laivas. Kaikki laivat meressä ja haaksimiehet löyttiin sinun tykönäs; he tekivät kauppaa sinussa.

9. Wanhimmat ja taitawat Gebalist rakendawat sinun laiwas: Caicki laiwat meresä ja haaximiehet löyttin sinun tykös he teit cauppa sinusa.

9 The old men of Gebal and the wise men of it were the repairers. All the ships of the sea with their mariners were in you to deal in your merchandise.

9. The ancients of Gebal and the wise men thereof were in thee thy calkers: all the ships of the sea with their mariners were in thee to occupy thy merchandise.

9. Gebals Ældste og dens vise vare hos dig for at stoppe din Læk; alle Skibe i Havet og deres Skibsfolk vare hos dig for at drive Handel med dig.

9. De äldste och kloke af Gebal måste bygga din skepp; all skepp i hafvena och skeppfolk fann man när dig, de hade sin handel när dig.

9. Kebali wannemad ja nende targad mehhed ollid so sees, ja kohhendasid, mis so sees laggunud: keik merre laewad, ja nende laewa-mehhed ollid so sees, sinnoga kauba kauplemas.

9. Gebalo vyresnieji ir išminčiai užtaisė tavo plyšius. Visų laivų jūrininkai prekiavo su tavimi.

9. Die Ältesten und Klugen von Gebal mußten deine Risse bessern. Alle Schiffe im Meer und ihre Schiffsleute fand man bei dir; die hatten ihren Handel in dir.

9. Les anciens de Guébal et ses bons ouvriers étaient au milieu de toi pour réparer tes fissures; tous les navires de la mer et leurs mariniers étaient au milieu de toi pour faire l'échange de tes marchandises.

9. Los ancianos de Gebal y sus sabios repararon tus hendeduras: todas las galeras de la mar, y los remeros de ellas fueron en tí para negociar tus negocios.

9 De oudsten van Gebal en haar wijzen waren in u, verbeterende uw breuken; alle schepen der zee en haar zeelieden waren in u, om onderlingen handel met u te drijven.

9. Starcy z Giebal, i mędrcy jego oprawiali w tobie rozpadliny twoje; wszystkie okręty morskie i żeglarze ich bywali w tobie, handlując z tobą.

9. Gebal vénei és bölcsei voltak benned, kik hasadékaidat javítgaták; a tenger minden hajója és hajósa volt benned, hogy kicseréljék árúidat.

9 Старшие из Гевала и знатоки его были у тебя, чтобы заделывать пробоины твои. Всякие морские корабли и корабельщики их находились у тебя для производства торговли твоей.

9. Найзначнїйші й тямущі мужі Гевалські були в тебе, що залатували проломини твої. Всякі морські судна з їх моряками були в тебе, щоб вести торговлю твою.

10. Persia ja Luud ja Puut olivat sotajoukossasi, sinun sotureinasi. He ripustivat sinuun kypäreitä ja kilpiä; ne sinua koristivat.

10. Persiasta, Lydiasta ja Lybiasta olivat urhoolliset miehet sinun sotajoukossas; jotka kilpensä ja otansa sinussa ripustivat, ne sinun kaunistivat.

10. Persiast Lydiast ja Lybiast olit sinun sotawäkes jotca heidän kilpens ja otans sinusa ripustit ja sillä sinun caunistit.

10 Persia and Lud and Put were in your army, your men of war. They hung the shield and helmet in you. They set forth your comeliness.

10. They of Persia and of Lud and of Phut were in thine army, thy men of war: they hanged the shield and helmet in thee; they set forth thy comeliness.

10. Folk fra Persien og Lydien og fra Put vare i din Hær som dine Krigsfolk, de ophængte Skjold og Hjelm i dig, de gave dig Glans.

10. De utaf Persien, Lydien och Libyen voro ditt krigsfolk, hvilke sina sköldar och hjelmar uti dig upphängde, och dermed beprydde dig.

10. Persia- ja Ludi- ja Puti-mehhed ollid so wäe al so söamehhed; om̃a kilpi ja raudkübbara pannid nemmad so sees rippuma warna, need saatsid sulle au.

10. Persai, luditai ir putitai buvo tavo kariai. Jų skydai ir šalmai, pakabinti tavyje, puošė tave.

10. Die aus Persien, Lud und Lybien waren dein Kriegsvolk, die ihre Schilde und Helme in dir aufhingen und haben dich so schön geschmückt.

10. Ceux de Perse, de Lud, de Put servaient dans ton armée et suspendaient chez toi le bouclier et le casque; ils te rendaient magnifique.

10. Persas, y Lidos, y Africanos, fueron en tu ejército tus hombres de guerra: escudos y capacetes colgaron en tí: ellos te dieron tu honra.

10 Perzen, en Lydiers, en Puteers waren in uw heir, uw krijgslieden; schild en helm hingen zij in u op, die maakten uw sieraad.

10. Persowie, i Ludczycy, i Putejczycy bywali w wojsku twojem, mężowie waleczni twoi; tarcz i przyłbicę zawieszali w tobie, ci przydawali tobie ozdoby.

10. Perzsák és lidiaiak és libiaiak voltak seregedben hadakozó férfiaid, paizst és sisakot függesztettek fel benned, a mik ékessé tevének.

10 Перс и Лидиянин и Ливиец находились в войске твоем и были у тебя ратниками, вешали на тебе щит и шлем; они придавали тебе величие.

10. Перські й Лидійські й Либійські люде служили затязцями в полках твоїх; вони вішали щити й шоломи на тобі, додаючи тобі величностї.

11. Arvadilaiset ja muu sotajoukkosi olivat muureillasi yltympäri ja gammadilaiset torneissasi. He ripustivat varustuksensa sinun muureillesi yltympäri; ne tekivät sinun kauneutesi täydelliseksi.

11. Arvadin lapset olivat sinun sotajoukossas, kaikki ympäri sinun muurias, ja vartiat sinun tornissas. He ripustivat kilpensä sinun muuris päälle kaikki ympäri; ne tekivät niin sinun ihanaksi.

11. Arwadist olit sinun sotajoucosas caicki ymbärins sinun muurias ja wartiat sinun Tornisas ripustit heidän kilpens sinun muuris päälle caicki ymbärins ja teit nijn sinun ihanaxi.

11 The men of Arvad with your army were upon your walls all around and valorous men were in your towers. They hung their shields upon your walls all around. They have perfected your beauty.

11. The men of Arvad with thine army were upon thy walls round about, and the Gammadims were in thy towers: they hanged their shields upon thy walls round about; they have made thy beauty perfect.

11. Arvads Børn og din Hær vare paa dine Mure trindt omkring, og tapre Mænd vare paa dine Taarne; de hængte deres Skjolde paa dine Mure trindt omkring, de gjorde din Skønhed fuldendt.

11. De af Arvad voro i dinom här, allt omkring på dina murar, och väktare på din torn; de hängde allestäds sina sköldar på murarna allt omkring, och gjorde dig så dägeligan.

11. Arwadi lapsed ja so söawäggi ollid so müride peäl ümberringi, ja Kammadi-mehhed so tornide peäl; ommad kilbid pannid nemmad rippuma so müride peäle ümberringi, nemmad teggid sind koggone illusaks.

11. Arvado ir Gamados vyrai buvo tavo kariai prie miesto sienų ir sargai bokštuose. Jų skydai kabojo ant sienų, suteikdami miestui tobulo grožio.

11. Die von Arvad waren unter deinem Heer rings um die Mauern und Wächter auf deinen Türmen; die haben ihre Schilde allenthalben von deinen Mauern herabgehängt und dich so schön geschmückt.

11. Les enfants d'Arvad et tes soldats garnissaient tout le tour de tes murailles; des hommes vaillants étaient dans tes tours et suspendaient leurs boucliers à tous tes murs; ils achevaient ta parfaite beauté.

11. Los hijos de Aruad con tu ejército estuvieron sobre tus muros al rededor, y los Pigmeos en tus torres: colgaron sus escudos sobre tus muros al derredor: ellos acabaron tu hermosura.

11 De kinderen van Arvad en uw heir waren rondom op uw muren, en de Gammadieten waren op uw torens; hun schilden hingen zij rondom aan uw muren; die maakten uw schoonheid volkomen.

11. Synowie Arwad z wojskiem twojem na murach twoich w około, także Gamadczycy na wieżach twoich bywali, tarcze twoje zawieszali na murach twoich w około; cić są, którzy doskonałą uczynili piękność twoję.

11. Arvad fiai és sereged voltak kőfalaidon köröskörül, és kemény vitézek voltak tornyaidban; paizsaikat felfüggesztették kőfalaidon köröskörül, mik tökéletessé tették szépségedet.

11 Сыны Арвада с собственным твоим войском стояли кругом на стенах твоих, и Гамадимы были на башнях твоих; кругом по стенам твоим они вешали колчаны свои; они довершали красутвою.

11. Арвадські й власьні військові твої люде стояли навкруги по мурах твоїх, а силачі (Гамадими) - по баштах твоїх; щити свої й сагайдаки свої вішали вони навкруги по мурах твоїх і довершували красу твою.

12. Tarsis oli kauppatuttusi sinun kaikkinaisten rikkauksiesi runsauden takia: hopealla, raudalla, tinalla ja lyijyllä he maksoivat sinun tavarasi.

12. Tarsis teki kauppaa sinun kanssas kaikkinaisen kalun paljoudella: hopialla, raudalla, tinalla ja lyijyllä, joita he toivat sinun markkinoilles.

12. Sinun cauppas oli merellä ja annoit tuoda caickinaista calua hopiata rauta tina ja Blyijy sinun marckinalles.

12 Tarshish was your merchant because of the multitude of all kinds of riches, with silver, iron, tin and lead. They traded for your wares.

12. Tarshish was thy merchant by reason of the multitude of all kind of riches; with silver, iron, tin, and lead, they traded in thy fairs.

12. Tharsis handlede med dig, fordi du havde Mangfoldighed af alle Haande Gods; med Sølv, Jern, Tin og Bly betalte de dine Varer.

12. Du hade din handel på hafvens, och lät komma allahanda varor, silfver, jern, tenn och bly, in uppå din marknad.

12. Tarsis olli sinnoga kauplemas, sest et sul keik warra rohkeste olli ; höbbedat, rauda, tinna ja sea-tinna on nemmad annud so kauba eest.

12. Taršišas prekiavo su tavimi. Jis keitė savo sidabrą, geležį, šviną ir cinką į daugybę tavo prekių.

12. Tharsis hat dir mit seinem Handel gehabt und allerlei Waren, Silber, Eisen, Zinn und Blei auf die Märkte gebracht.

12. Ceux de Tarsis trafiquaient avec toi de toute sorte de richesses, fournissant tes marchés d'argent, de fer, d'étain et de plomb.

12. Társis tu mercadera, a causa de la multitud de todas riquezas en plata, hierro, estaño, y plomo, dió en tus ferias.

12 Tarsis dreef koophandel met u vanwege de veelheid van allerlei goed; met zilver, ijzer, tin, en lood handelden zij op uw markten.

12. Zamorscy kupcy twoi dla wielkości wszelakich dostatków, srebrem, żelazem, cyną i ołowiem kupczyli na jarmarkach twoich.

12. Tarsis volt a te kereskedőtársad, sok [4†] különféle gazdagsága miatt: ezüstöt, vasat, ónt és ólmot adtak ők árúidért.

12 Фарсис, торговец твой, по множеству всякого богатства, платил за товары твои серебром, железом, свинцом и оловом.

12. Тарсис торгував із тобою множеством усякого добра свого: срібло, золото, цину й оливо привозили вони на ринок твій.

13. Jaavan, Tuubal ja Mesek kävivät kauppaa sinun kanssasi: orjilla ja vaskikaluilla he maksoivat sinun vaihtotavarasi.

13. Javan, Tubal ja Mesek teki kauppaa sinun kanssas, ja toivat ihmisiä ja vaskiastioita sinun kaupalles.

13. Jawan Tubal ja Mesech teki cauppa sinun cansas ja toit orjia ja waskiastioita sinun marckinalles.

13 Javan, Tubal and Meshech, they were your merchants. They traded the persons of men and vessels of brass for your merchandise.

13. Javan, Tubal, and Meshech, they were thy merchants: they traded the persons of men and vessels of brass in thy market.

13. Javan, Tubal og Mesek, de vare dine Kræmmere; Menneskesjæle og Kobberkar gave de dig i Tusk.

13. Javan, Thubal och Mesech handlade med dig, och förde trälar och koppar in uppå din marknad.

13. Jawan, Tubal ja Mesek, need ollid so kauplejad; need andsid so kauba eest innimeste hingesid ja wask-riisto.

13. Javanas, Tubalas ir Mešechas prekiavo su tavimi. Jie savo vergus bei varinius indus keitė į tavo prekes.

13. Javan, Thubal und Mesech haben mit dir gehandelt und haben dir leibeigene Leute und Geräte von Erz auf deine Märkte gebracht.

13. Javan, Tubal et Méshec négociaient avec toi, te donnant en échange des hommes et des ustensiles d'airain.

13. Grecia, Tubal, y Mesec, tus mercaderes, con hombres, y con vasos de metal dieron en tus ferias.

13 Javan, Tubal en Mesech waren uw kooplieden; met mensenzielen en koperen vaten dreven zij onderlingen handel met u.

13. Jawan, Tubal, i Mesech, kupcy twoi, ludzi i naczynie miedziane dawali na zamianę tobie.

13. Jáván, Tubál és Mések, ezek a te kalmáraid; rabszolgákat és rézedényeket adtak cserébe árúidért.

13 Иаван, Фувал и Мешех торговали с тобою, выменивая товары твои надуши человеческие и медную посуду.

13. Яван, Тубал й Мешех, - се торговцї твої; вони міняли товари твої за душі людські (раби) й мідяний посуд.

14. Toogarman heimo maksoi sinun tavarasi hevosilla, sotaratsuilla ja muuleilla.

14. Togarmasta toivat he hevosia ja vaunuja ja muuleja sinun markkinoilles.

14. Thogarmast toit he sinulle hewoisita ja waunuja ja muuleja sinun marckinalles.

14 Those of the house of Togarmah traded for your wares with horses and war-horses and mules.

14. They of the house of Togarmah traded in thy fairs with horses and horsemen and mules.

14. De af Thogarmas Hus betalte dine Varer med Køreheste og Rideheste og Mulæsler.

14. De af Thogarma förde dig hästar, och vagnar, och mular, in på din marknad.

14. Kes Togarma suggust, need andsid hobbosid, ja rüütlid, ja hobbo-eeslid so kauba eest.

14. Iš Bet Togarmos už tavo prekes atgabendavo arklių, žirgų ir mulų.

14. Die von Thogarma haben dir Rosse und Wagenpferde und Maulesel auf deine Märkte gebracht.

14. Ceux de la maison de Togarma fournissaient tes marchés de chevaux, de cavaliers et de mulets.

14. De la casa de Togorma, caballos, y caballeros, y mulos, dieron en tu mercado.

14 Uit het huis van Togarma leverden zij paarden, en ruiteren, en muilezels op uw markten.

14. Z domu Togorma koómi, i jezdnymi, i mułami kupczyli na jarmarkach twoich.

14. Tógarma házából lovakat és lovagokat és öszvéreket adtak néked árúkul.

14 Из дома Фогарма за товары твои доставляли тебе лошадей и строевыхконей и лошаков.

14. Люде з Тогарму віддавали тобі за твої вироби конї возові й верхові та мули.

15. Dedanilaiset kävivät kauppaa sinun kanssasi. Monilukuiset saaret olivat kauppatuttujasi, sinun käskysi alaisia; norsunhampaita ja mustaa puuta ne toivat sinulle verona.

15. Dedanin lapset olivat sinun kauppamiehes, ja sinä teit kauppaa joka paikassa luotokunnissa; he antoivat sinulle elephantin luita ja Hebenpuita hinnaksi.

15. Dedanist olit sinun cauppamiehes ja sinä teit cauppa joca paicas luotocunnis he annoit sinulle Elephantin luita ja Heben puita lahjaxi.

15 The men of Dedan were your merchants. Many isles were the mart of your hand. They brought you in exchange horns of ivory and ebony.

15. The men of Dedan were thy merchants; many isles were the merchandise of thine hand: they brought thee for a present horns of ivory and ebony.

15. Dedans Børn vare dine Kræmmere; mange Kyster stode i Handelsforhold med dig; de gave dig Elfenben og Ebentræ til Betaling.

15. De af Dedan voro dine köpmän, och du handlade allestäds på öomen; de sålde dig elphenben och hebenträ.

15. Tedani lapsed ollid so kauplejad, sa olled mitme sare rahwaga kaupelnud; need töid sulle Elewanti-lute sarwed ja Obni-puud jälle sulle hinnaks.

15. Dedano žmonės ir daugelis kitų salų prekiavo su tavimi. Jie mokėjo už tavo prekes dramblio kaulu ir juodmedžiu.

15. Die von Dedan sind deine Händler gewesen, und hast allenthalben in den Inseln gehandelt; die haben dir Elfenbein und Ebenholz verkauft.

15. Les enfants de Dédan négociaient avec toi; dans tes mains était le commerce de nombreuses îles, et l'on te donnait en échange des dents d'ivoire et de l'ébène.

15. Los hijos de Dedán tus negociantes: muchas islas mercadería de tu mano: cuernos de marfil, y pavos te dieron en presente.

15 De kinderen van Dedan waren uw kooplieden; vele eilanden waren de koophandel uwer hand; hoornen van elpenbeen en ebbenhout gaven zij u weder tot een verering.

15. Synowie Dedanowi, kupcy twoi, i wiele wysep przekupowali towary ręki twojej, rogi, kości słoniowe, i drzewo hebanowe dawali na zamianę za zapłatę twoję.

15. Dedán fiai a te kalmáraid, sok sziget kereskedése van hatalmad alatt, elefántcsont-szarukat és ébenfát hoztak néked adóba.

15 Сыны Дедана торговали с тобою; многие острова производили с тобою мену, в уплату тебе доставляли слоновую кость и черное дерево.

15. Деданїї торгували з тобою; многі острови вели з тобою заміну й платили тобі слоновими зубами та чорним (гебановим) деревом.

16. Aram oli kauppatuttusi sinun tuotteittesi runsauden takia: rubiineilla, punapurppuralla, kirjaellulla kankaalla, valkopellavalla, koralleilla ja jaspiksella he maksoivat sinun tavarasi.

16. Syrialaiset noutivat sinun töitäs, joitas teit, toivat rubiinia, purppuraa, tapeteja, silkkiä ja samettia, ja kristallia sinun markkinoilles.

16. Syrialaiset noudit sinun töitäs joitas teit toit Rubijni Purpurat Tapetejä Silckiä ja Sametti ja Christalleja sinun marckinalles.

16 Syria was your merchant because of the multitude of your handiworks. They traded for your wares with emeralds, purple and embroidered work and fine linen and coral and rubies.

16. Syria was thy merchant by reason of the multitude of the wares of thy making: they occupied in thy fairs with emeralds, purple, and broidered work, and fine linen, and coral, and agate.

16. Syrien handlede med dig, fordi du havde en Mangfoldighed af Arbejder; med Karbunkel, Purpur og stukket Arbejde og hvidt Linned og Koraller og Rubiner betalte de dine Varer.

16. De Syrer hemtade ifrå dig ditt arbete, som du gjorde, och förde rubin, purpur, tapeter, silke och fogel, och christall, in på din marknad.

16. Siria-rahwas ollid so kauplejad so mitmesugguse tehtud asjade pärrast; nemmad andsid so kauba eest noweki-kiwwa, purpuri-punnasid, ja wäljaömmeltud ja kallid linnasid ridid, ja koralli-helmid ja kristalli riisto.

16. Sirai savo brangakmenius, raudoną purpurą, margus audinius, drobę, koralus ir rubinus keitė į daugybę tavo gaminių.

16. Die Syrer haben bei dir geholt deine Arbeit, was du gemacht hast, und Rubine, Purpur, Teppiche, feine Leinwand und Korallen und Kristalle auf deine Märkte gebracht.

16. La Syrie trafiquait avec toi de tes produits de toute espèce; elle fournissait tes marchés d'escarboucles, d'écarlate, de broderie, de fin lin, de corail et de rubis.

16. Siria tu mercadera por la multitud de tus hechuras con carbúnculos, granas, y vestidos bordados, y linos finos, y corales, y perlas, dió en tus ferias.

16 Syrie dreef koophandel met u, vanwege de veelheid uwer werken; met smaragden, purper, en gestikt werk, en zijde, en Ramoth, en Cadkod, handelden zij op uw markten.

16. Syryjczycy kupcy twoi dla mnóstwa przemyślnych robót twoich, karbunkułami, szarłatem, i haftarskiemi rzeczami, płótnem subtelnem, i koralami, i kryształami handlowali na jarmarkach twoich.

16. Arám a te kereskedőtársad mesterműveid sokasága miatt; gránátot, bíbort, hímes ruhákat, fehér gyolcsot, korálokat és rubint adtak ők árúidért.

16 По причине большого торгового производства твоего торговали с тобою Арамеяне; за товары твои они платили карбункулами, тканями пурпуровыми, узорчатыми, и виссонами, и кораллами, и рубинами.

16. І Сирийцї торгували з тобою задля множества виробів твоїх, а платили за твої товари каменем-карбункулом, пурпуровими тканинами, мережками, виссоном, коралями й рубинами.

17. Juuda ja Israelin maa kävivät kauppaa sinun kanssasi: Minnitin nisulla, leivoksilla, hunajalla, öljyllä ja balsamilla he maksoivat sinun vaihtotavarasi.

17. Juuda ja Israelin maa teki myös kauppaa sinun kanssas, ja toi sinun markkinoilles nisuja Minnitistä, ja balsamia ja hunajaa, ja öljyä ja mastiksia.

17. Juda ja Israelin maa teit myös cauppa sinun cansas ja toit sinun marckinalles nisuja Minnithist ja Balsamita ja hunajata ja öljyä ja Mastixi.

17 Judah and the land of Israel, they were your merchants. They traded for your merchandise wheat of Minnith and pannag {cakes?} and honey and oil and balm.

17. Judah, and the land of Israel, they were thy merchants: they traded in thy market wheat of Minnith, and Pannag, and honey, and oil, and balm.

17. Judas og Israels Lande, de vare dine Kræmmere; Hvede fra Minnit og søde Sager og Honning og Olie og Balsam gave de dig i Tusk.

17. Juda och Israels land handlade ock med dig, och förde dig till din marknad hvete af Minnith, och balsam, och hannog, och oljo, och mastix.

17. Juda ja Israeli-ma ollid ka so kauplejad; nemmad andsid so kauba eest nisso Minnitist ja Pannagist, ja met, ja ölli, ja kallist waiko.

17. Judas ir Izraelis, prekiaudami su tavimi, už tavo prekes mokėjo Minito kviečiais, figomis, medumi, aliejumi ir balzamu.

17. Juda und das Land Israel haben auch mit dir gehandelt und haben Weizen von Minnith und Balsam und Honig und Öl und Mastix auf deine Märkte gebracht.

17. Juda et le pays d'Israël négociaient avec toi, te donnant en échange du blé de Minnith, de la pâtisserie, du miel, de l'huile et du baume.

17. Judá, y la tierra de Israel, tus mercaderes con trigos, Minit, Pannag, y miel, y aceite, y triaca dieron en tu mercado.

17 Juda en het land Israels waren uw kooplieden; met tarwe van Minnit en Pannag, en honig, en olie, en balsem, dreven zij onderlingen handel met u.

17. Juda i ziemia Izraelska, i ci kupcy twoi, pszenicę z Minnit i z Pannag, i miód, i oliwę. i kadzidło na zamianęć dawali.

17. Júda és Izráel földe, [5†] ezek a te kalmáraid; búzát Minnithből és édes süteményt és mézet és olajat és balzsamot adtak csereárúidért.

17 Иудея и земля Израилева торговали с тобою; за товар твой платилипшеницею Миннифскою и сластями, и медом, и деревянным маслом, и бальзамом.

17. Юдея й земля Ізрайлева торгували з тобою, і платили за твої вироби Миннитською пшеницею, пахощами, медом, оливою та балзамом.

18. Damasko oli kauppatuttusi sinun tuotteittesi runsauden ja kaikkinaisten rikkauksiesi runsauden takia: Helbonin viiniä ja Saharin villoja.

18. Nouti myös Damasku sinun töitäs sinusta paljoudessa, ja paljon kaikkinaisia kaluja, väkevän viinan ja kalliin villan edestä.

18. Nouti myös Damascu sinun töitäs sinusta ja caickinaisia caluja wäkewän wijnan ja callin willan edest.

18 Damascus was your merchant for the multitude of your handiworks, because of the multitude of all kinds of riches, with the wine of Helbon and white wool.

18. Damascus was thy merchant in the multitude of the wares of thy making, for the multitude of all riches; in the wine of Helbon, and white wool.

18. Damaskus handlede med dig, fordi du havde en Mangfoldighed af Arbejder, for Mangfoldigheden af alle Haande Gods, med Vin af Helbon og hvid Uld.

18. Hemtade ock Damascus ditt arbete ifrå dig, och allahanda varo, för starkt vin och kosteliga ull.

18. Tamaskusse-rahwas ollid so kauplejad so mitmesugguse tehtud asjade pärrast, sest et sul paljo keik suggu warra olli; nemmad töid wina Elbonist ja walget willa.

18. Damaskas savo Helbono vyną ir baltą vilną keitė į tavo prekes.

18. Dazu hat auch Damaskus bei dir geholt deine Arbeit und allerlei Ware um Wein von Helbon und köstliche Wolle.

18. Damas trafiquait avec toi à cause de tes nombreux produits, à cause de toutes tes richesses; elle te fournissait du vin de Helbon et de la laine blanche.

18. Damasco tu mercadera por la multitud de tus hechuras, por la abundancia de todas riquezas, con vino de Holbón, y lana blanca.

18 Damaskus dreef koophandel met u, om de veelheid uwer werken, vanwege de veelheid van allerlei goed; met wijn van Chelbon en witte wol.

18. Damaszczanie, kupcy twoi dla mnóstwa przemyślnych robót twoich, i dla mnóstwa wszelkich dostatków, winem z Helbonu i wełnę białą kupczyli.

18. Damaskus a te kereskedőtársad mesterműveid sokaságában, sok különféle gazdagságod miatt, — Helbon borával és hófehér gyapjúval.

18 Дамаск, по причине большого торгового производства твоего, по изобилию всякого богатства, торговал с тобою вином Хелбонским и белою шерстью.

18. Дамаск торгував із тобою задля великої добірностї виробів твоїх і достатків твоїх Хельбонським вином і білою вовною.

19. Vedan ja Jaavan maksoivat sinun tavarasi kehruuteoksilla; taottua rautaa, kassiaa ja kalmoruokoa tuli sinulle vaihtotavarana.

19. Dan ja Javanmehusal toivat myös sinun markkinoilles rautakalua, kassia- ja kalmus-yrttejä sinun kauppaa tehdäkses.

19. Dan ja Jawan ja Mehusal toit myös sinun marckinalles silitetyi raudoja Casia ja Calmust sinun cauppa tehdäxes.

19 Vedan and Javan traded with yarn for your wares. Bright iron, cassia and cane, were among your merchandise.

19. Dan also and Javan going to and fro occupied in thy fairs: bright iron, cassia, and calamus, were in thy market.

19. Vedan og Javan gave Sager fra Uzzal for dine Varer; skinnende Jern, Kasia og Kalmus gaves dig i Tusk.

19. Dan och Javan, och Meussal förde ock på din marknad jernverk, casia och calmus, att du dermed handla skulle.

19. Ja Tan ja Jawan Ussalist andsid so kauba eest hiilgawat rauda, Kasia ja rohho-putkid; se olli so kauba eest.

19. Danas ir Javanas už tavo prekes mokėjo lydyta geležimi, kasija ir kvepiančiomis nendrėmis.

19. Dan und Javan und Mehusal haben auch auf deine Märkte gebracht Eisenwerk, Kassia und Kalmus, daß du damit handeltest.

19. Védan et Javan fournissaient tes marchés de tissus; le fer forgé, la casse et le roseau aromatique étaient échangés avec toi.

19. Y Dan, y Grecia, y Mozel, dieron en tus ferias: hierro limpio, cañafístula, y caña aromática fué en tu mercado.

19 Ook leverden Dan en Javan, de omreizer, op uw markten; glad ijzer, kassie en kalmus was in uw onderlingen koophandel.

19. Także Dan i Jawan, kramarze na jarmarkach twoich, sprzedawali żelazo polerowane, kassyję, i Tatarskie ziela na zamianęć dawali.

19. Vedán és Jáván Uzálból adtak árúidért: kovácsolt vasat, kásiát és jó illatú nádat, ezeket csereárúidért.

19 Дан и Иаван из Узала платили тебе за товары твоивыделанным железом; кассия и благовонная трость шли на обмен тебе.

19. Дан і Яван Узальський платили за твої товари виробами залїзними; вимінювали в тебе кассію й калмус (тростину) пахущу.

20. Dedan kävi kauppaa sinun kanssasi ratsastussatulain loimilla.

20. Dedan osti sinulta kalliita vaatteita, joiden päällä ajoissa istutaan.

20. Dedan osti sinulda waatteita joiden päällä istutan.

20 Dedan was your merchant in precious cloths for riding.

20. Dedan was thy merchant in precious clothes for chariots.

20. Dedan handlede med dig med Dækkener til, at ride; paa.

20. Dedan handlade med dig med täcken, der man uppå sitter.

20. Tedani-rahwas ollid so kauplejad, need töid kallid rided söido-riistade tarwis.

20. Dedanas prekiavo su tavimi gūniomis žirgams.

20. Dedan hat mit dir gehandelt mit Decken zum Reiten.

20. Ceux de Dédan négociaient avec toi les draps précieux pour monter à cheval.

20. Dedán tu mercadera con paños preciosos para carros.

20 Dedan handelde met u met kostelijk gewand tot wagens.

20. Dedan kupczył w tobie suknami kosztownemi na wozy.

20. Dedán a te kalmárod, lovagláshoz való nyeregtakarókkal.

20 Дедан торговал с тобою драгоценными попонами для верховой езды.

20. Дедан торгував із тобою сїдельними коверцями до їзди верхової.

21. Arabia ja kaikki Keedarin ruhtinaat olivat kauppatuttaviasi, sinun käskysi alaisia: lampaita, oinaita ja vuohipukkeja he sinulle kauppasivat.

21. Atabia ja kaikki Kebarin ruhtinaat kaupitsivat sinulle lampaita, oinaita ja kauriita; niillä he tekivät sinun kanssas kauppaa.

21. Arabia ja caicki Kedarin Ruhtinat caupidzit sinulle lambaita oinaita ja caurita.

21 Arabia and all the rulers of Kedar, they were the merchants of your hand, in lambs and rams and goats. In these they were your merchants.

21. Arabia, and all the princes of Kedar, they occupied with thee in lambs, and rams, and goats: in these were they thy merchants.

21. Arabien og alle Kedars Fyrster, de stode i Handelsforhold med dig; med Lam og Vædre og Bukke, med dem handlede de med dig.

21. Arabien, och alle Förstar af Kedar, handlade med dig, med får, vädrar och bockar.

21. Arabia-rahwas ja keik Kedari-würstid, need kauplesid sinnoga; tallesid ja järi ja sikkuid, neid töid nemmad sulle kaubaks.

21. Arabija ir Kedaro kunigaikščiai prekiavo ėriukais, avinais ir ožiais.

21. Arabien und alle Fürsten von Kedar haben mit dir gehandelt mit Schafen, Widdern und Böcken.

21. Les Arabes et tous les princes de Kédar trafiquaient avec toi et négociaient des agneaux, des béliers et des boucs;

21. Arabia y todos los príncipes de Cedar mercaderes de tu mano en corderos, y carneros, y machos de cabrío, en estas cosas fueron tus mercaderes.

21 Arabie en alle vorsten van Kedar waren de kooplieden uwer hand; met lammeren, en rammen, en bokken, daarmede handelden zij met u.

21. Arabczycy, i wszyscy książęta Kedarscy, i ci kupczyli z tobą skopami i baranami, i kozłami, tem handlowali w tobie.

21. Arábia és Kédár [6†] fejedelmei, ők mindnyájan hatalmad alatt kereskedének; bárányokkal, kosokkal és bakokkal kereskedének veled.

21 Аравия и все князья Кидарские производили мену с тобою: ягнят и баранов и козлов променивали тебе.

21. Арабія й усї князї Кедарські вели заміну з тобою: ягнята, барани й козли міняли в тебе.

22. Saban ja Raman kauppiaat kävivät kauppaa sinun kanssasi: kaikkinaisilla parhailla balsameilla, kaikilla kalliilla kivillä ja kullalla he maksoivat sinun tavarasi.

22. Saban ja Ragman kauppamiehet tekivät sinun kanssas kauppaa, ja toivat sinun markkinoilles kaikkinaisia kalliita yrttejä, kalliita kiviä ja kultaa.

22. Saban ja Raeman cauppamiehet teit sinun cansas cauppa ja toit sinun marckinalles caickinaisia calleita kryydejä calleita kiwiä ja culda.

22 The merchants of Sheba and Raamah, they were your merchants. They traded for your wares with the chief of all spices and with all precious stones and gold.

22. The merchants of Sheba and Raamah, they were thy merchants: they occupied in thy fairs with chief of all spices, and with all precious stones, and gold.

22. Kræmmere fra Seba og Ræma, de vare dine Kræmmere; med det ypperste af alle Haande Urter og med alle Haande kostbare Stene og Guld betalte de dine Varer.

22. De köpmän af Seba och Raema handlade med dig, och förde till din marknad allahanda kosteligit speceri, och ädla stenar och guld.

22. Seba ja Rama kaupmehhed, need ollid so kauplejad, keigeparrajad kallid rohhud, ja keigesuggused kallid kiwwid, ja kulda andsid nem̃ad so kauba eest.

22. Šebos ir Ramos pirkliai prekiavo geriausiais kvepalais, įvairiausiais brangakmeniais ir auksu.

22. Die Kaufleute aus Saba und Ragma haben mit dir gehandelt und allerlei köstliche Spezerei und Edelsteine und Gold auf deine Märkte gebracht.

22. Les marchands de Shéba et de Raema trafiquaient avec toi, et pourvoyaient tes marchés de toutes sortes de parfums exquis, de toutes sortes de pierres précieuses et d'or.

22. Los mercaderes de Sabá y de Reema fueron tus mercaderes con lo principal de toda especiería, y toda piedra preciosa, y oro, dieron en tus ferias.

22 De kooplieden van Scheba en Raema waren uw kooplieden; met alle hoofdspecerij, en met alle kostelijk gesteente en goud, handelden zij op uw markten.

22. Kupcy Sabejscy i z Ramy kupczyli z tobą wszelakiemi przedniejszemi wonnemi rzeczami, i wszelakim kamieniem drogim i złotem kupczyli na jarmarkach twoich;

22. Séba [7†] és Raema kalmárai a te kalmáraid; mindenféle drága fűszerszámokat és mindenféle drágaköveket és aranyat adtak ők árúidért.

22 Купцы из Савы и Раемы торговали с тобою всякими лучшими благовониями и всякими дорогими камнями, и золотом платили за товары твои.

22. Купцї Сабайські й Раемські торгували з тобою всякими найлучшими пахощами й усяким дорогим каміннєм, а золотом платили вони за товари твої.

23. Haaran ja Kanne ja Eden, Saban kauppiaat, Assur ja Kilmad kävivät kauppaa sinun kanssasi;

23. Haran ja Kanne, ja Eden ynnä Seban kauppamiesten kanssa, Assur ja Kilmad olivat myös sinun kauppamiehes.

23. Haran ja Canne ja Eden ynnä Seban cauppamiesten cansa Assur ja Kilmad olit myös sinun cauppamiehes.

23 Haran and Canneh and Eden, the merchants of Sheba, Asshur and Chilmad, were your merchants.

23. Haran, and Canneh, and Eden, the merchants of Sheba, Asshur, and Chilmad, were thy merchants.

23. Haran og Kanna og Eden, Kræmmere fra Seba, Assur og Kilmad handlede med dig.

23. Haran, och Canne, och Eden, samt med de köpmän af Seba, Assur och Chilmad, voro ock dine köpmän.

23. Harani ja Kanne, ja Edeni ja Seba kaupmehhed, Assuri ja Kilmadi-rahwas kauplesid sinnoga.

23. Charanas, Kanė, Edenas, Šebos pirkliai, Asirija ir Kilmadas prekiavo su tavimi.

23. Haran und Kanne und Eden samt den Kaufleuten aus Seba, Assur und Kilmad sind auch deine Händler gewesen.

23. Haran, Canné et Éden, les marchands de Shéba, Assur et Kilmad négociaient avec toi;

23. Harán, y Canneh, y Edén: los mercaderes de Sabá, y Asiria, y Quelma, fueron en tu mercadería.

23 Haran, en Kanne, en Eden, de kooplieden van Scheba, Assur en Kilmad, handelden met u.

23. Haran, i Kanne, i Eden kupcy z Saby; Assur i Kilmad kupczył w tobie.

23. Hárán és Kanne és Eden, Seba kalmárai, Assiria és Kilmad mind a te kereskedőtársad.

23 Харан и Хане и Еден, купцы Савейские, Ассур и Хилмад торговали с тобою.

23. Гаран і Хане й Еден, купцї Сабейські, Ассур і Хилмад торгували з тобою.

24. he kävivät kanssasi kauppaa sinun markkinoillasi kauniilla vaatteilla, punasinisillä ja kirjaelluilla vaipoilla, kirjavakuteisilla matoilla ja punotuilla, kestävillä köysillä.

24. Kaikki nämät kaupitsivat sinulle kalliita vaatteita, silkkiä ja neulotuita hameita, jotka he kalliissa seder-arkuissa hyvin tallella pantuna toivat sinun markkinoilles.

24. Caicki nämät caupidzit sinulle calleita waatteita Silckiä ja neulotuita hameita jotca he calleisa Cederarcuisa hywin tallella panduna toit sinun marckinoilles.

24 These were your merchants in choice wares, in wrappings of blue and embroidered work and in chests of rich apparel, bound with cords and made of cedar, among your merchandise.

24. These were thy merchants in all sorts of things, in blue clothes, and broidered work, and in chests of rich apparel, bound with cords, and made of cedar, among thy merchandise.

24. De vare dine Kræmmere med Kostbarheder, bestaaende i Kapper af blaat Purpur og stukket Arbejde, og med værdifuldt Garn, i tvundne og faste Snore, paa dit Marked.

24. Alle handlade de med dig, med kosteligit kläde, med silkes och stickade mantlar, hvilka de uti kosteliga cedrekistor och väl förvarad, till din marknad förde.

24. Nemmad ollid so kauplejad keigeparrajatte asjadega, walwaka-sinniste, ja wäljaömmeltud riete pakkidega, ja kalli riette warrandustega, mis köitega kinniseutud, ja ollid seedri-kirstude sees sinno kauplemisses.

24. Jie prekiavo brangiais drabužiais, mėlynais ir margais audiniais, spalvotais kilimais.

24. Die haben alle mit dir gehandelt mit köstlichem Gewand, mit purpurnen und gestickten Tüchern, welche sie in köstlichen Kasten, von Zedern gemacht und wohl verwahrt, auf deine Märkte geführt haben.

24. Ils trafiquaient avec toi en marchandises de prix, en manteaux de pourpre et de broderie, en étoffes précieuses serrées dans des coffres, liés de cordes et faits de bois de cèdre.

24. Estos fueron tus mercaderes en todas suertes de cosas: en mantos de cárdeno, y bordados, y en cajas de ropas preciosas, juntas con cordones, y en collares en tu negociación.

24 Die waren uw kooplieden met volkomen sieradien, met pakken van hemelsblauw en gestikt werk, en met schatkisten van schone klederen; gebonden met koorden, en in ceder gepakt, onder uw koopmanschap.

24. Ci kupcy twoi, sztukami hijacyntu, i rzeczami haftowanemi, i skrzyniami dla kosztownych szat, także towarami, które powrozami obwiązują albo w skrzyniach cedrowych zawierają, kupczyli w tobie.

24. Ezek a te kalmáraid tökéletes árúkkal, bíbor és hímes köntösökkel és drága ruháknak kötelekkel egybekötött és czédrusfából csinált szekrényeivel, a te sokadalmadban.

24 Они торговали с тобою драгоценными одеждами, шелковыми и узорчатыми материями, которые они привозили на твои рынки в дорогих ящиках, сделанных из кедра и хорошо упакованных.

24. Торгували вони з тобою дорогою одїжжю, шовковими квітчастими тканинами, що привозили їх на торговицю твою в дорогих скринях із кедрини, добре набитих.

25. Tarsiin-laivat kuljettivat sinun vaihtotavaroitasi. Niin sinä tulit täpötäyteen ja ylen raskaaseen lastiin merten sydämessä.

25. Mutta Tarsiksen laivat olivat ylimmäiset sinun kaupassas; niin sinä olet peräti rikkaaksi ja jaloksi tullut keskellä merta.

25. Mutta meren laiwat olit ylimmäiset sinun caupasas.

25 The ships of Tarshish were your caravans for your merchandise. And you were replenished and made very glorious in the heart of the seas

25. The ships of Tarshish did sing of thee in thy market: and thou wast replenished, and made very glorious in the midst of the seas.

25. Tharsis's Skibe droge omkring for dig, de dreve din Handel, og du blev fyldt og saare rig midt i Havet.

25. Men skeppen utaf hafvet voro de yppersta i dinom marknad; alltså äst du mycket rik och härlig vorden midt i hafvena;

25. Tarsisi laewad laulsid sinnust so kauplemisse pärrast, ja sa olled täis sanud ja wägga austud kesk paikas merre sees.

25. Taršišo laivai gabeno tavo prekes. Tu tapai turtingas ir labai garsus jūros viduryje.

25. Aber die Tharsisschiffe sind die vornehmsten auf deinen Märkten gewesen. Also bist du sehr reich und prächtig geworden mitten im Meer.

25. Les navires de Tarsis naviguaient pour ton commerce, et tu étais glorieuse et puissante au cœur des mers.

25. Las naos de Társis, tus cuadrillos fueron en tu negociación, y fuiste llena, y fuiste multiplicada en gran manera en medio de las mares.

25 De schepen van Tarsis zongen van u, vanwege den onderlingen koophandel met u; en gij waart vervuld, en zeer verheerlijkt in het hart der zeeen.

25. Okręty morskie przodkowały w kupiectwie twojem; i byłoś napełnione i uwielbione bardzo w pośród morza.

25. Tarsis hajói hordozták árúidat, és megtelél, és felette igen híressé levél a tengerek szívében.

25 Фарсисские корабли были твоими караванами в твоей торговле, и ты сделался богатым и весьма славным среди морей.

25. Тарсийські кораблї були твоїми караванами в торговлї твоїй, ти збагатився, зробився потужен на морях.

26. Soutajasi vievät sinut suurille vesille. — Itätuuli särkee sinut merten sydämessä.

26. Ja sinun haaksimiehes toivat sinun suurilla vesillä; mutta itätuulen pitää sinun musertaman rikki keskellä merta:

26. Nijn sinä olet peräti rickaxi ja jaloxi tullut keskellä merta ja sinun haaximiehes toit sinulle suurilla wesillä.

26 Your rowers have brought you into great waters. The east wind has broken you in the heart of the seas.

26. Thy rowers have brought thee into great waters: the east wind hath broken thee in the midst of the seas.

26. Dine Rorkarle førte dig paa de store Vande, Østenvejret sønderslog dig midt i Havet.

26. Och dine skeppmän förde till dig på stort vatten. Men ett östanväder skall sönderbråka dig midt uppå hafvena;

26. Sinno soudiad on sind winud mitme wee peäle; päwatousma tuul murrab sind katki kesk paikas merres.

26. Tavo irklininkai nuvarė tave į atvirą jūrą, o rytų vėjas sudaužė tave jūroje.

26. Deine Ruderer haben dich oft auf große Wasser geführt; ein Ostwind wird dich mitten auf dem Meer zerbrechen,

26. Tes rameurs t'ont menée sur les grandes eaux; le vent d'Orient t'a brisée au cœur des mers.

26. En muchas aguas te trájeron tus remeros: viento solano te quebrantó en medio de las mares.

26 Die u roeien, hebben u in grote wateren gevoerd; de oostenwind heeft u verbroken in het hart der zeeen.

26. Na wody wielkie zaprowadzili cię żeglarze twoi; wiatr wschodni rozbije cię w pośród morza.

26. Nagy vizekre vivének téged a te evezőid, a keleti szél [8†] összetört téged a tengerek [9†] szívében.

26 Гребцы твои завели тебя в большие воды; восточный ветер разбил тебя среди морей.

26. Та на великі води завели тебе гребцї твої; східний вітер розібє тебе посеред моря.

27. Sinun rikkautesi, tavarasi, vaihtotavarasi, merimiehesi ja laivurisi, vuotokohtaisi korjaajat, tavaranvaihtajasi ja kaikki sotamiehesi, jotka ovat sinussa ja koko suuressa joukossasi, joka sinun keskelläsi on, vaipuvat merten sydämeen sinun kukistumisesi päivänä.

27. Niin että sinun tavaras, kauppakalus, ostajas, haaksimiehes, laivain haltias, laivain rakentajas ja sinun kaupitsias, ja kaikki sinun sotamiehes, ja kaikki kanssa sinussa pitää hukkuman keskellä merta, sinun lankeemises päivänä;

27. MUtta itä tuulen pitä sinun musertaman ricki keskellä merta nijn että sinun tawaras cauppamiehes ostajas haaximiehes laiwain haldias laiwain rakendajas ja sinun caupidzias ja caicki sinun sotamiehes ja caicki Canssa sinusa pitä huckuman keskellä merta silloin cuin sinä hucut.

27 Your riches and your wares, your merchandise, your mariners and your pilots, your repairers and the dealers in your merchandise and all your men of war, who are in you, with all your company which is in the midst of you, will fall into the heart of the seas in the day of your ruin.

27. Thy riches, and thy fairs, thy merchandise, thy mariners, and thy pilots, thy calkers, and the occupiers of thy merchandise, and all thy men of war, that are in thee, and in all thy company which is in the midst of thee, shall fall into the midst of the seas in the day of thy ruin.

27. Dit Gods og dine Varer, hvad du handlede med, dine Skibsfolk og dine Styrmænd, de, som stoppede din Læk, og de, som dreve din Handel, og alle dine Krigsmænd, som vare i dig, med hele din Skare, som var i din Midte, faldt midt i Havet paa dit Falds Dag.

27. Så att dina varor, köpmän, handlare, skaffare, skeppare och skeppbyggare, och dine handterare, och alle dine örligsmän, och allt folket i dig, skola förgås midt uppå hafvena, på den tiden du nederlägges;

27. So warrandus ja so kaup, so kauplemiñe, so laewa-mehhed ja so kiprid, kes kohhendasid, mis so sees laggunud, ja kes kauplesid so kaubaga, ja keik so söamehhed, kes sinno sees, ja keik so selts, mis so jures ellawad, need peawad langema kesk paika merresse so langemisse päwal.

27. Tavo prekyba, turtai ir prekės, jūrininkai ir vairininkai, amatininkai ir prekybininkai, kariai ir visi, esantys tavyje, paskęs jūroje tavo žuvimo dieną.

27. also daß dein Reichtum, dein Kaufgut, deine Ware, deine Schiffsleute, deine Schiffsherren und die, so deine Risse bessern und die deinen Handel treiben und alle deine Kriegsleute und alles Volk in dir mitten auf dem Meer umkommen werden zur Zeit, wann du untergehst;

27. Tes richesses et tes marchandises, ton commerce et tes mariniers, tes pilotes, ceux qui réparent tes fissures, ceux qui trafiquent avec toi de tes marchandises, tous tes gens de guerre qui sont chez toi, toute la multitude qui est au milieu de toi tomberont au cœur des mers, au jour de ta ruine.

27. Tus riquezas, y tus mercaderías, y tu negociación, tus remeros, y tus pilotos, los reparadores de tus hendeduras, y los negociantes de tus negocios, y todos tus hombres de guerra que fueron en tí, y toda tu compañía que está en medio de tí, caerán en medio de las mares el día de tu caida.

27 Uw goed, en uw marktwaren, uw onderlinge koophandel, uw zeelieden, en uw schippers; die uw breuken verbeteren, en die onderlingen handel met u drijven, en al uw krijgslieden, die in u zijn, zelfs met uw ganse gemeente, die in het midden van u is, zullen vallen in het hart der zeeen, ten dage van uw val.

27. Bogactwa twoje, i jarmarki twoje, kupiectwo twoje, żeglarze twoi, i sternicy twoi, i ci, którzy zaprawiali rozpadliny twoje, i kupcy towarów twoich, i wszyscy mężowie waleczni twoi, którzy byli w tobie, i wszystko mnóstwo twoje, które jest w pośród ciebie, wpadną w pośród morza w dzieó upadku twego.

27. Gazdagságod és árúid, csereárúid, hajósaid és kormányosaid, hasadékaid javítgatói és csereárúid árúsai és minden hadakozó férfiaid, a kik benned vannak, és minden benned való sokaság, beleesnek a tengerek szívébe zuhanásod napján.

27 Богатство твое и товары твои, все склады твои, корабельщики твои и кормчие твои, заделывавшие пробоины твои и распоряжавшиеся торговлею твоею, и все ратники твои, какие у тебя были, и всемножество народа в тебе, в день падения твоего упадет в сердце морей.

27. Достатки твої й товари твої та й усї склади твої; моряки твої й керманичі твої й ті, що латали часом проломини твої, й ті, що правили торговлею твоєю, та й усе військо твоє, і вся безлїч люду твого - все те в день упаду твого потоне в серцї моря.

28. Laivuriesi parkunan äänestä vapisevat tantereet.

28. Niin että satamatkin pitää vapiseman sinun haahteis haltiain huudosta.

28. Nijn että satamatkin pitä wapiseman sinun hahtein haldiais huudost.

28 At the sound of the cry of your pilots the suburbs will shake.

28. The suburbs shall shake at the sound of the cry of thy pilots.

28. Ved Lyden af dine Styrmænds Skrig bæve Strandmarkerne.

28. Så att ock hamnerna varda bäfvande, för dina skeppares rops skull.

28. So kipride kissendamisse heäle pärrast peawad allewid wabbisema.

28. Apylinkės drebės nuo tavo vairininkų šauksmo.

28. daß auch die Anfurten erbeben werden vor dem Geschrei deiner Schiffsherren.

28. Au cri de tes pilotes les faubourgs trembleront;

28. Al estruendo de las voces de tus marineros temblarán los ejidos.

28 Van het geluid des geschreeuws uwer schippers zullen de voorsteden beven.

28. Na głos krzyku sterników twoich zadrżą wały morskie;

28. Kormányosaid kiáltásának hangjára [10†] megrendülnek a mezőségek.

28 От вопля кормчих твоих содрогнутся окрестности.

28. Від голосного крику керманичів твоїх здрогнуться побережя.

29. Alas haaksistansa astuvat kaikki aironpitelijät, merimiehet ja kaikki meren laivurit astuvat maihin,

29. Ja kaikki, jotka soutavat haaksimiesten ja haahtein haltiain kanssa, pitää laivoista menemän maalle seisomaan,

29. Ja caicki jotca soutawat haaximiesten ja hahtein haldioitten cansa pitä laiwoista maalle menemän.

29 And all who handled the oar, the mariners and all the pilots of the sea, will come down from their ships. They will stand upon the land,

29. And all that handle the oar, the mariners, and all the pilots of the sea, shall come down from their ships, they shall stand upon the land;

29. Og alle de, som føre Aarer, stige ud af deres Skibe; Skibsfolk, alle Styrmænd paa Havet, de træde i Land.

29. Och alle de som med årom ro, samt med båtsmän och styromän, skola stiga utu skeppen upp på landet;

29. Ja keik, kes aerusid kätte wötwad, need laewa-mehhed, keik merre kiprid tullewad mahha om̃a laewade peält, nemmad seiswad Ma peäl,

29. Visi jūreiviai, irklininkai ir vairininkai, palikę laivus, stovės sausumoje,

29. Und alle, die an den Rudern ziehen, samt den Schiffsknechten und Meistern werden aus ihren Schiffen ans Land treten

29. Tous ceux qui manient la rame, les mariniers et tous les pilotes de la mer descendront de leurs navires et se tiendront sur la terre.

29. Y descenderán de sus naves todos los que toman remo: remeros, y todos los pilotos de la mar se pararán sobre la tierra:

29 En allen, die den riem handelen, zeelieden, en alle schippers van de zee, zullen uit hun schepen nederklimmen; op het land zullen zij staan blijven.

29. I wystąpią z okrętów swoich wszyscy robiący wiosłem, żeglarze, i wszyscy sternicy morscy na ziemi staną.

29. És kiszállnak hajóikból mindnyájan, kik az evezőt fogják, hajósok és a tengernek minden kormányosi a szárazföldre lépnek.

29 И с кораблей своих сойдут все гребцы, корабельщики, все кормчиеморя, и станут на землю;

29. І вийдуть із кораблїв своїх усї гребцї, моряки, всї керманичі та й стануть на суші;

30. huutavat sinun tähtesi suurella äänellä ja parkuvat haikeasti, heittävät tomua päänsä päälle ja vieriskelevät tuhassa.

30. Ja pitää kovin huutaman sinun tähtes, ja vaikiasti valittaman, ja heittämän tomua päänsä päälle, ja tuhkaan itsensä tahraaman.

30. Ja cowin huutaman sinun tähtes waikiast walittaman ja heittämän tomua pääns päälle ja tuhcaan idzens tahraman.

30 and will cause their voice to be heard over you and will cry bitterly and will cast up dust upon their heads. They will wallow themselves in the ashes.

30. And shall cause their voice to be heard against thee, and shall cry bitterly, and shall cast up dust upon their heads, they shall wallow themselves in the ashes:

30. Og de lade deres Røst høre over dig og raabe bitterlig; og de kaste Støv paa deres Hoved, de vælte sig i Asken.

30. Och högt ropa öfver dig, bitterliga klaga, och kasta stoft uppå sitt hufvud, och besöla sig i asko.

30. Ja andwad om̃a heält kuulda siño pärrast, ja kissendawad kibbedaste, ja heitwad pörmo eñese Pea peäle, ja pöörlewad tuhkas.

30. pakels savo balsus dėl tavęs, graudžiai verks, barstysis galvas dulkėmis ir voliosis pelenuose.

30. und laut über dich schreien, bitterlich klagen und werden Staub auf ihre Häupter werfen und sich in der Asche wälzen.

30. Ils feront entendre sur toi leur voix et crieront amèrement; ils jetteront de la poussière sur leurs têtes, et se rouleront dans la cendre.

30. Y harán oir su voz sobre tí, y gritarán amargamente, y echarán polvo sobre sus cabezas, y revolcarse han en la ceniza.

30 En zij zullen hun stem over u laten horen, en bitterlijk schreeuwen; en zij zullen stof op hun hoofden werpen, zij zullen zich wentelen in de as.

30. I będą narzekali nad tobą głosem wielkim, i będą gorzko wołali, a sypiąc proch na głowy swoje, w popiele się walać będą.

30. És hallatják fölötted hangjokat, s keservesen kiáltanak, s port [11†] hintenek fejökre, hamuban fetrengenek.

30 и зарыдают о тебе громким голосом, и горько застенают, посыпавпеплом головы свои и валяясь во прахе;

30. І заголосять над тобою й застогнуть гірко, посипавши попелом голови собі й валяючись у поросї.

31. He ajelevat sinun tähtesi päänsä paljaaksi, kääriytyvät säkkeihin ja itkevät sinun tähtesi, mieli murheellisena, valittaen haikeasti.

31. Heidän pitää ajeleman hiukset päästänsä, ja pukeman säkit yllensä, ja sydämestänsä itkemän sinua, ja haikiasti murehtiman.

31. Heidän pitä ajeleman hiuxet päästäns ja pukeman säkit päällens ja sydämestäns itkemän sinua ja murhettiman.

31 And they will make themselves bald for you and gird with sackcloth and they will weep for you in bitterness of soul with bitter mourning.

31. And they shall make themselves utterly bald for thee, and gird them with sackcloth, and they shall weep for thee with bitterness of heart and bitter wailing.

31. Og de rage sig helt skaldede for din Skyld og iføre sig Sæk; og de græde over dig i Sjælens Bitterhed mea en bitter Sorg.

31. De skola raka sig håret af öfver dig, och draga säcker uppå sig, och af hjertat bitterliga gråta öfver dig och sörja.

31. Ja nem̃ad aiawad omma Pea paljaks siño pärrast, ja pannewad kotti-rided enneste ümber, ja nutwad sind hinge kibbedusses kibbeda kaebdussega.

31. Jie dėl tavęs nusiskus galvos plaukus, apsisiaus ašutinėmis, labai sielosis ir dejuos.

31. Sie werden sich kahl scheren über dir und Säcke um sich gürten und von Herzen bitterlich um dich weinen und trauern.

31. Ils se raseront la tête à cause de toi; ils se ceindront de sacs, et dans l'amertume de leur âme ils pleureront sur toi avec une vive douleur.

31. Y harán por tí calva, y ceñirse han de sacos, y endecharán por tí endechas amargas con amargura de alma.

31 En zij zullen zich over u gans kaal maken, en zakken aangorden; en zullen over u wenen met bitterheid der ziel, en bittere rouwklage.

31. Nadto poczynią sobie dla ciebie łysiny, a opaszą się worami; i będą płakać nad tobą w gorzkości duszy swej płaczem gorzkim.

31. És kopaszra nyiratkoznak miattad, és zsákba övezkednek, és sírnak feletted lelki keserűségben keserves sírással.

31 и остригут по тебе волосы догола, и опояшутся вретищами, и заплачут о тебе от душевной скорби горьким плачем;

31. По тобі повиголюють вони собі лисини і пообгортаються волосяницями й заплачуть по тобі в душевному смутку плачем гірким;

32. He valittaessaan virittävät sinusta itkuvirren ja laulavat sinusta: 'Kuka oli Tyyron vertainen, hänen, joka nyt on niin hiljaa keskellä merta?

32. Heidän pitää valituksessansa sinua itkemän ja surkutteleman: voi! kuka on ikänä niin pois tullut merellä kuin Tyro!

32. Heidän pitä heidän walituxesans sinua itkemän: Woi cuca ikänäns nijn on alallans merellä cuin Tyrus?

32 And in their wailing they will take up a lamentation for you and lament over you, saying, Who is there like Tyre, like her that is brought to silence in the midst of the sea?

32. And in their wailing they shall take up a lamentation for thee, and lament over thee, saying, What city is like Tyrus, like the destroyed in the midst of the sea?

32. Og de opløfte et Klagemaal over dig i deres Jamren og beklage dig: "Hvo er som Tyrus, som den, der er bleven tavs midt paa Havet?"

32. Och skola deras barn begråta dig: Ack! ho är någon tid så stilla vorden på hafvena, som du Tyrus?

32. Ja nemmad hakkawad sinno pärrast ommas ärdas kaebmisses nutto-luggu, ja laulwad nuttes so pärrast: kes on kui Tirus? kes on nenda hukkas kesk merre sees?

32. Labai nusiminę, jie raudos, sakydami: ‘Ar buvo kada kas taip sunaikintas, kaip Tyras jūros viduryje?’

32. Es werden auch ihre Kinder über dich wehklagen: Ach! wer ist jemals auf dem Meer so still geworden wie du, Tyrus?

32. Ils diront sur toi à haute voix une complainte; dans leur lamentation et leur complainte ils diront: Qui fut comme Tyr, comme cette ville détruite au milieu de la mer?

32. Y levantarán sobre tí endechas en sus lamentaciones, y endecharán sobre tí: ¿Quién como Tiro, cortada en medio de la mar?

32 En zij zullen in hun gekerm een klaaglied over u opheffen, en over u weeklagen, zeggende: Wie is geweest als Tyrus, als de uitgeroeide in het midden der zee?

32. Uczynią, mówię, nad tobą lament żałośny, a będą narzekali nad tobą, mówiąc: Któreż miasto podobne jest Tyrowi, wyciętemu w pośrodku morza?

32. És kezdenek fölötted fájdalmukban gyászéneket, és így énekelnek rólad: Ki volt olyan, mint Tírus? mely most mint temető a tenger közepette!

32 и в сетовании своем поднимут плачевную песнь о тебе, и так зарыдают о тебе: „кто как Тир, так разрушенный посреди моря!

32. І, побиваючись, заголосять жалібною піснею про тебе, й так по тобі заридають: Хто так, як наш Тир, посеред моря запався?

33. Kun sinun tavarasi saapuivat meriltä, ravitsit sinä monet kansat. Rikkauksiesi ja vaihtotavaraisi runsaudella sinä teit rikkaiksi maan kuninkaat.

33. Kuin sinä kauppaa teit merellä, ravitsit sinä monta kansaa; ja sinun monella tavarallas ja kaupallas teit sinä maan kuninkaat äveriäiksi.

33. Cosca sinä cauppa teit merellä: teit sinä monda maata rickaxi ja sinun monella tawarallas ja sinun caupallas teit sinä maan Cuningat äwerjäxi.

33 When your wares went forth out of the seas, you filled many peoples. You enriched the kings of the earth with the multitude of your riches and of your merchandise.

33. When thy wares went forth out of the seas, thou filledst many people; thou didst enrich the kings of the earth with the multitude of thy riches and of thy merchandise.

33. Der dine Varer kom frem af Havene, mættede du mange Folk; med Mangfoldigheden af dit Gods. Og hvad du handlede med, gjorde du Konger rige paa Jorden.

33. Då du dref din handel på hafvena, gjorde du mång land rik; ja, med dina många varor, och dinom köpenskap, gjorde du Konungarna på jordena rika.

33. Kui sinno kaup wäljatulli merre peält, olled sa mitto rahwast täitnud; omma sure warra ja omma kaubaga olled sa Ma kunningad rikkaks teinud.

33. Savo jūrų prekyba praturtinai daugelį tautų ir karalių.

33. Da du deinen Handel auf dem Meer triebst, da machtest du viele Länder reich, ja, mit der Menge deiner Ware und deiner Kaufmannschaft machtest du reich die Könige auf Erden.

33. Par le commerce des marchandises qui sortaient d'au delà des mers, tu rassasiais des peuples nombreux; par la grandeur de tes richesses et de ton commerce, tu enrichissais les rois de la terre.

33. Cuando tus mercaderías salían de las mares, hartabas muchos pueblos: los reyes de la tierra enriqueciste con la multitud de tus riquezas, y de tus contrataciones.

33 Als uw marktwaren uit de zeeen voortkwamen, hebt gij vele volken verzadigd; met de veelheid uwer goederen en uw onderlingen koophandel, hebt gij de koningen der aarde rijk gemaakt.

33. Gdy wychodziły towary twoje z morza, nasycałoś wiele narodów; mnóstwem bogactw twoich i handlów twoich bogaciłoś królów ziemskich.

33. Mikor kimennek vala árúid a tengerekből, sok népet megelégítél; gazdagságod és csereárúid sokaságával meggazdagítád a földnek királyait.

33 Когда приходили с морей товары твои, ты насыщал многие народы;множеством богатства твоего и торговлею твоею обогащал царей земли.

33. Як твої товари, бувало, морем розходились, годувались ними многі народи; великими достатками твоїми й торговлею твоєю царі земель богатились.

34. Nyt, kun jouduit haaksirikkoon, pois meriltä, vetten syvyyksiin, vaipuivat sinun mukanasi sinne vaihtotavarasi ja koko sinun suuri joukkosi.'

34. Mutta nyt sinä olet mereltä sysätty, juuri syvään veteen, niin että sinun kauppas ja kaikki sinun kansas sinussa on hukkunut.

34. Mutta nyt sinä olet mereldä sysätty juuri sywään weteen nijn että sinun cauppas ja caicki sinun Canssas sinusa on huckunut.

34 In the time that you were broken by the seas in the depths of the waters, your merchandise and all your company fell in the midst of you.

34. In the time when thou shalt be broken by the seas in the depths of the waters thy merchandise and all thy company in the midst of thee shall fall.

34. Nu, da du knust er forsvunden af Havene i de dybe Vande, er din Handel og hele din Skare midt i dig falden.

34. Men nu äst du af hafvena stört uti det rätta djupa vattnet, så att din handel och allt ditt folk i dig förgånget är.

34. Agga sel aial, kui sind katkimurtakse merrest ärra wee süggawusse sees, et sinno kaup ja keik so selts sinno sees on mahhalangenud;

34. Kai būsi jūroje sudaužytas, vandens gelmėje nuskendęs, tavo prekės ir žmonės, buvę tavyje, nuskęs su tavimi.

34. Nun aber bist du vom Meer in die rechten, tiefen Wasser gestürzt, daß dein Handel und all dein Volk in dir umgekommen ist.

34. Maintenant que tu as été brisée par les mers au profond des eaux, ton commerce et toute ta multitude sont tombés avec toi.

34. En el tiempo que serás quebrantada de las mares, en los profundos de las aguas, tu contratación y toda tu compañía caerán en medio de tí.

34 Ten tijde, dat gij uit de zeeen verbroken zijt in de diepte der wateren, zijn uw onderlinge koophandel en uw ganse gemeente in het midden van u gevallen.

34. Ale gdy będziesz podruzgotane od morza w głębokościach wód, kupiectwo twoje i wszystko mnóstwo twoje w pośrodku ciebie upadnie.

34. Most összeomlottál a tengerekről le a vizek mélységébe, csereárúid és egész sokaságod benned elsülyedt.

34 А когда ты разбит морями в пучине вод, товары твои и все толпившееся в тебе упало.

34. А тепер, коли ти зник, то й товари твої й усе, що в тобі було так набито, потонуло в безоднях морських.

35. Sinun tähtesi tyrmistyvät kaikki saarten asukkaat, ja heidän kuninkaansa ovat kauhun vallassa, vavistus kasvoillansa.

35. Kaikki, jotka luodoissa asuvat, hämmästyvät sinua, ja heidän kuninkaansa tyhmistyvät ja katsovat murheellisesti.

35. Caicki jotca luodoisa asuwat hämmästywät sinua ja heidän Cuningans tyhmistywät ja cadzowat murhellisest.

35 All the inhabitants of the isles are astonished at you and their kings are horribly afraid; they are troubled in their countenance.

35. All the inhabitants of the isles shall be astonished at thee, and their kings shall be sore afraid, they shall be troubled in their countenance.

35. Alle Øernes Indbyggere gyse over dig, og deres Konger forfærdes saare, de se bedrøvelige ud i Ansigtet.

35. Alle de, som på öarna bo, förskräckas öfver dig, och deras Konungar grufva sig, och se ömkeliga ut.

35. Siis ehmatawad keik saarte rahwas ärra sinno pärrast, ja nende kunningatte ihho karwad seisawad püsti, ja nemmad on jummetumaks läinud.

35. Visi salų gyventojai pasibaisės tavimi, jų karaliai išsigąs ir jų veidai persikreips.

35. Alle die auf den Inseln wohnen, erschrecken über dich, und ihre Könige entsetzen sich und sehen jämmerlich.

35. Tous les habitants des îles sont frappés de stupeur à cause de toi, leurs rois ont été épouvantés, leur visage est bouleversé.

35. Todos los moradores de las islas se maravillarán sobre tí, y sus reyes temblarán de temblor: turbarse han en sus rostros.

35 Alle inwoners der eilanden zijn over u ontzet, en hun koningen staan de haren te berge, zij zijn verbaasd van aangezicht.

35. Wszyscy na wyspach mieszkający zdumieją się nad tobą, a królowie ich strachem zdjęci będąc, bardzo się zatrwożą.

35. A szigetek minden lakosai elborzadnak miattad, s királyaik iszonyodva megiszonyodnak, arczaik rángatóznak.

35 Все обитатели островов ужаснулись о тебе, и цари их содрогнулись, изменились в лицах.

35. Всї осадники островів ізза тебе сторопіли, а царі їх затремтїли, на лицях змінились.

36. Sinulle viheltävät kauppatutut kansojen joukossa. Kauhuksi olet sinä tullut, eikä sinua enää ole, hamaan ikiaikoihin asti.

36. Kansain kauppamiehet viheltävät sinua, että sinä niin äkisti hävinnyt olet, ja et silleen enään taida tulla ylös ijankaikkisesti.

36. Maan cauppamiehet wilistäwät sinua että sinä nijn äkistä häwinnyt olet ja et sillen enä taida tulla ylös.

36 The merchants among the peoples hiss at you. You have become a horror and you (will) not (be) until everlasting.

36. The merchants among the people shall hiss at thee; thou shalt be a terror, and never shalt be any more.

36. Købmænden iblandt Folkene pibe ad dig; du er bleven til Gru og er til evig Tid ikke mere.

36. De köpmän i landena hvissla till dig, att du så hastigt förgången äst, och kan intet mer uppkomma.

36. Kaupmehhed rahwa seas willistawad so peäle, sa olled täis hirmo sanud, ja sinna ei olle mitte ennam ei ellades.

36. Tautų pirkliai švilps dėl tavęs, tu būsi pasibaisėjimas ir tavęs nebebus’ ‘‘.

36. Die Kaufleute in den Ländern pfeifen dich an, daß du so plötzlich untergegangen bist und nicht mehr aufkommen kannst.

36. Les marchands parmi les peuples sifflent sur toi; tu es un sujet d'effroi, et tu ne seras plus à jamais!

36. Los mercaderes en los pueblos silbarán sobre tí: conturbada fuiste, mas nunca más serás para siempre.

36 De handelaars onder de volken fluiten u aan; gij zijt een grote schrik geworden, en zult er niet meer zijn tot in eeuwigheid.

36. Kupcy między narodami zaświsną nad tobą; na postrach im będziesz, a nie będzie cię na wieki.

36. A népek közt való kereskedők fütyölnek [12†] feletted. Rémségessé lettél, s többé örökké [13†] nem leszel!

36 Торговцы других народов свистнули о тебе; ты сделался ужасом, – и не будет тебя вовеки".

36. Засвистали по тобі купцї чужих народів; ти став страховищем, - не встанеш уже по віки!