8 luku

Luettelo Esran kanssa lähteneistä. Leeviläisiä puuttuu. Paasto. Lahjaksi saatujen kalleuksien hoito. Tulo Jerusalemiin. Uhraaminen.

1. Nämä olivat ne heidän perhekunta-päämiehensä ja heidän sukuluetteloihinsa merkityt, jotka kuningas Artahsastan hallituksen aikana lähtivät minun kanssani Baabelista:

1. Nämät ovat niiden isäin päämiehet, ja heidän polvilukunsa, jotka läksivät minun kanssani Babelista kuningas Artahsastan hallitessa:

1. NÄmät owat nijden Isäin päämiehet ja heidän lucuns jotca läxit minun Canssani Babelist Cuningas Arthahsasthan hallites.

1 Now these are the heads of their fathers and this is the genealogy of those who went up with me from Babylon, in the reign of Artaxerxes the king:

1. These are now the chief of their fathers, and this is the genealogy of them that went up with me from Babylon, in the reign of Artaxerxes the king.

1. Og disse ere Øversterne for deres Fædrenehuse og deres Slægt, de som droge op med mig under Kong Artakserkses's Regering, fra Babel:

1. Desse äro hufvuden för deras fäder, som räknade vordo, och med mig uppdrogo ifrå Babel, i den tiden, då Konung Arthahsasta regerade.

1. Ja need on nende wannematte peamehhed ja nende sugguwössade üllesarwaminne, kes minnoga Pabelist kunninga Artasasta wallitsusse aial üllesläksid.

1. Sąrašas šeimų vyresniųjų pagal jų kilmę, kurie, karaliui Artakserksui viešpataujant, išėjo su manimi iš Babilono:

1. Dies sind die Häupter ihrer Vaterhäuser und ihr Geschlecht, die mit mir heraufzogen von Babel zu den Zeiten, da der König Arthahsastha regierte:

1. Voici les chefs des pères et l'enregistrement généalogique de ceux qui montèrent avec moi de Babylone, pendant le règne du roi Artaxerxès.

1. Y ESTAS son las cabezas de sus padres y sus genealogías, de los que subieron conmigo de Babilonia, reinando el rey Artaxerxes:

1 Dit nu zijn de hoofden hunner vaderen, met hun geslachtsrekening, die met mij uit Babel optogen, onder het koninkrijk van den koning Arthahsasta.

1. A cić są przedniejsi z domów swych ojcowskich, i ród tych, którzy wyszli zemną z Babilonu za królowania króla Artakserksesa:

1. Ezek pedig családfőik és nemzetségi eredetök azoknak, a kik feljövének velem Artaxerxes uralkodásakor [1†] Babilóniából:

1 И вот главы поколений и родословие тех, которые вышли со мною из Вавилона, в царствование царя Артаксеркса:

1. І оце голови в поколїннях і родовід тих, що вийшли зо мною з Вавилону за царювання царя Артаксеркса:

2. Piinehaan jälkeläisiä Geersom; Iitamarin jälkeläisiä Daniel; Daavidin jälkeläisiä Hattus;

2. Pinehaan pojista, Gersom; Itamarin pojista, Daniel; Davidin pojista, Hattus;

2. Pineexen pojista Gersom. Ithamarin pojista Daniel. Dawidin pojista Hattus.

2 of the sons of Phinehas, Gershom; of the sons of Ithamar, Daniel; of the sons of David, Hattush;

2. Of the sons of Phinehas; Gershom: of the sons of Ithamar; Daniel: of the sons of David; Hattush.

2. Af Pinehas's Børn, Gersom; af Ithamars Børn, Daniel; af Davids Børn, Hattus;

2. Af Pinehas barn: Gersom. Af Ithamars barn: Daniel. Af Davids barn: Hattus.

2. Pineasi lastest olli Kersom, Itamari lastest, Taniel, Taweti lastest, Attus.

2. iš Finehaso palikuonių­Geršomas, iš Itamaro­Danielius, iš Dovydo­Hatušas,

2. Von den Kindern Pinhas: Gersom; von den Kinder Ithamar: Daniel; von den Kindern David: Hattus,

2. Des enfants de Phinées, Guershom; des enfants d'Ithamar, Daniel; des enfants de David, Hattush;

2. De los hijos de Finees; Gersom: de los hijos de Itamar; Daniel: de los hijos de David; Hattus:

2 Van de kinderen van Pinehas, Gersom; van de kinderen van Ithamar, Daniel; van de kinderen van David, Hattus.

2. Z synów Fineaszowych Gierson; z synów Itamarowych Danijel; z synów Dawidowych Hattus;

2. Fineás fiai közül: Gersóm; Ithamár fiai közül: Dániel; Dávid fiai közül: Hattus;

2 из сыновей Финееса Гирсон; из сыновей Ифамара Даниил; из сыновей Давида Хаттуш;

2. З синів Пинеесових - Герсон; із синів Ітамарових - Даниїл; із синів Давидових - Хаттуш;

3. Sekanjan jälkeläisiä, Paroksen jälkeläisiä, Sakarja ja hänen kanssaan sata viisikymmentä sukuluetteloihin merkittyä miestä;

3. Sekanian pojista, Paroksen lapsista, Sakaria, ja hänen kanssansa luettu sata ja viisikymmentä miestä;

3. Sechanian pojista Pareos Sacharia ja hänen cansans luettu sata ja wijsikymmendä miestä.

3 of the sons of Shecaniah {Shechaniah}, of the sons of Parosh, Zechariah and with him were reckoned by genealogy of the males a hundred and fifty;

3. Of the sons of Shechaniah, of the sons of Pharosh; Zechariah: and with him were reckoned by genealogy of the males an hundred and fifty.

3. af Sekanias Børn, af Pareos's Børn, Sakaria og med ham hans Slægt hundrede og halvtredsindstyve Mandspersoner;

3. Af Sechania barn, Paros barn: Zacharia, och med honom räknade hundrade och femtio män.

3. Sekanja lastest, Parosi lastest, Sekarja, ja temmaga, mis meeste-rahwa seast sugguwössa arrus arwati, sadda ja wiiskümmend.

3. iš Šechanijos sūnų, Parošo palikuonių,­Zacharija, kartu su juo buvo užrašyta šimtas penkiasdešimt vyrų;

3. von den Kindern Sechanja; von den Kindern Pareos: Sacharja und mit ihm Mannsbilder, gerechnet hundertfünfzig;

3. Des enfants de Shécania, des enfants de Parosh, Zacharie, et avec lui cent cinquante hommes enregistrés;

3. De los hijos de Sequenías, y de los hijos de Faros; Zacarías, y con él genealogía de varones ciento y cincuenta.

3 Van de kinderen van Sechanja, van de kinderen van Paros, Zacharja; en met hem werden bij geslachtsregisters gerekend, aan manspersonen, honderd en vijftig.

3. Z synów Sechanijaszowych, który był z synów Faresowych, Zacharyjasz, a z nim poczet mężów sto i pięćdziesiąt;

3. A Sekánia [2†] fiai közül, Parós fiai közül: Zakariás s vele egy nemzetségben másfélszáz férfi;

3 из сыновей Шехании, из сыновей Пароша Захария, и с ним по спискуродословному сто пятьдесят человек мужеского пола;

3. З синів Шеханїї, з синів Пароша - Захарія, а з ним по рододівному списові сто пятьдесять душ мужого полу;

4. Pahat-Mooabin jälkeläisiä Eljoenai, Serahjan poika, ja hänen kanssaan kaksisataa miestä;

4. Pahatmoabin pojista, Eljoenai Serahian poika, ja hänen kanssansa kaksisataa miestä;

4. Pahath Moabin pojista Elioenai Serahian poica ja hänen cansans caxi sata miestä.

4 of the sons of Pahath-moab, Eliehoenai the son of Zerahiah and with him two hundred males;

4. Of the sons of Pahathmoab; Elihoenai the son of Zerahiah, and with him two hundred males.

4. af Pahath-Moabs Børn, Elioenaj, Serakias Søn, og med ham to Hundrede Mandspersoner;

4. Af PahathMoabs barn: Eljoenai, Seraja son, och med honom tuhundrad män.

4. Pahatmoabi lastest, Eljoenai, Seraja poeg, ja temmaga kakssadda meesterahwast.

4. iš Pahat Moabo­Zerachijos sūnus Eljehoenajas ir su juo du šimtai vyrų;

4. von den Kindern Pahath-Moab: Eljoenai, der Sohn Serahjas, und mit ihm zweihundert Mannsbilder;

4. Des enfants de Pachath-Moab, Eljoénaï, fils de Zérachia, et avec lui deux cents hommes;

4. De los hijos de Pahat-moab; Elioenai, hijo de Zaraías, y con él doscientos varones.

4 Van de kinderen van Pahath-moab, Eljehoenai, de zoon van Zerahja; en met hem tweehonderd manspersonen.

4. Z synów Pachatmoabowych Elijeoenaj, syn Zerachyjaszowy, a z nim dwieście mężów;

4. Pahath-Moáb fiai közül: Eljóénai, Zerahia fia s vele kétszáz [3†] férfi;

4 из сыновей Пахаф-Моава Эльегоенай, сын Зерахии, и с ним двести человек мужеского пола;

4. З синів Пахат-Моава, Елеєгенай, син Зерахії, а з ним двістї душ мужого полу;

5. Sekanjan jälkeläisiä Jahasielin poika ja hänen kanssaan kolmesataa miestä;

5. Sekanian pojista, Jehasielin poika, ja hänen kanssansa kolmesataa miestä;

5. Sechanian pojista Jehasielin poica ja hänen cansans colme sata miestä.

5 of the sons of Shecaniah {Shechaniah}, the son of Jahaziel and with him three hundred males;

5. Of the sons of Shechaniah; the son of Jahaziel, and with him three hundred males.

5. af Sekanias Børn, Jehasiels Søn, og med ham tre Hundrede Mandspersoner;

5. Af Sechania barn: Jahasiels son, och med honom trehundrad män.

5. Sekanja lastest, Jaasieli poeg, ja temmaga kolmsadda meesterahwast.

5. iš Šechanijos­Jahazielio sūnus ir su juo trys šimtai vyrų;

5. von den Kindern Satthu: Sechanja, der Sohn Jahasiels, und mit ihm dreihundert Mannsbilder;

5. Des enfants de Shécania, le fils de Jachaziel, et avec lui trois cents hommes;

5. De los hijos de Sequenías; el hijo de Ezequíel, y con él trescientos varones.

5 Van de kinderen van Sechanja, de zoon van Jahaziel; en met hem driehonderd manspersonen.

5. Z synów Sechanijaszowych syn Jahazyjelowy, a z nim trzy sta mężów;

5. Sekánia fiai közül a Jaháziel fia s ő vele háromszáz férfi;

5 из сыновей Шехания, сын Яхазиила, и с ним триста человек мужеского пола;

5. З синів (Затоя) Шеханїя - син Яхазиїлів, а з ним триста душ мужого полу;

6. Aadinin jälkeläisiä Ebed, Joonatanin poika, ja hänen kanssaan viisikymmentä miestä;

6. Adinin pojista, Ebed Jonatanin poika, ja hänen kanssansa viisikymmentä miestä;

6. Adin pojista Ebed Jonathanin poica ja hänen cansans wijsikymmendä miestä.

6 and of the sons of Adin, Ebed the son of Jonathan and with him fifty males;

6. Of the sons also of Adin; Ebed the son of Jonathan, and with him fifty males.

6. af Adins Børn, Ebed, Jonathans Søn, og med ham halvtredsindstyve Mandspersoner;

6. Af Adins barn: Ebed, Jonathans son, och med honom femtio män.

6. Ja Adini lastest, Jonatani poeg Ebed, ja temmaga wiiskümmend meesterahwast.

6. iš Adino­Jehonatano sūnus Ebedas ir su juo penkiasdešimt vyrų;

6. von den Kindern Adin: Ebed, der Sohn Jonathan, und mit ihm fünfzig Mannsbilder;

6. Des enfants d'Adin, Ébed, fils de Jonathan, et avec lui cinquante hommes;

6. De los hijos de Adín; Ebed, hijo de Jonatán, y con él cincuenta varones.

6 En van de kinderen van Adin, Ebed, de zoon van Jonathan; en met hem vijftig manspersonen.

6. A z synów Adynowych Ebed, syn Jonatana, a z nim pięćdziesiąt mężów;

6. Ádin fiai közül: Ebed, Jónathán fia és vele ötven férfi;

6 из сыновей Адина Евед, сын Ионафана, и с ним пятьдесят человек мужеского пола;

6. З синів Адина, Евед Йонатаненко, а з ним пятьдесять душ мужого полу;

7. Eelamin jälkeläisiä Jesaja, Ataljan poika, ja hänen kanssaan seitsemänkymmentä miestä;

7. Elamin pojista, Jesaia Atalian poika, ja hänen kanssansa seitsemänkymmentä miestä;

7. Elamin pojista Jesaia Athalian poica ja hänen cansans seidzemenkymmendä miestä.

7 and of the sons of Elam, Jeshaiah the son of Athaliah and with him seventy males;

7. And of the sons of Elam; Jeshaiah the son of Athaliah, and with him seventy males.

7. og af Elams Børn, Jesaja, Athalias Søn, og med ham halvfjerdsindstyve Mandspersoner;

7. Af Elams barn: Jesaia, Athalia son, och med honom sjutio män.

7. Ja Elami lastest, Atalja poeg, Jesaja, ja temmaga seitsekümmend meesterahwast.

7. iš Elamo­Atalijos sūnus Izaija ir su juo septyniasdešimt vyrų;

7. von den Kindern Elam: Jesaja, der Sohn Athaljas, und mit ihm siebzig Mannsbilder;

7. Des enfants d'Élam, Ésaïe, fils d'Athalia, et avec lui soixante-dix hommes;

7. De los hijos de Elam; Esaías, hijo de Atalías, y con él setenta varones.

7 En van de kinderen van Elam, Jesaja, de zoon van Athalja; en met hem zeventig manspersonen.

7. A z synów Elamowych Isajasz, syn Atalijasza, a z nim siedmdziesiąt mężów;

7. Élám fiai közül: Ésaiás, Athália fia és vele hetven férfi;

7 из сыновей Елама Иешаия, сын Афалии, и с ним семьдесят человек мужеского пола;

7. З синів Елама, Ешаїя Аталїєнко, а з ним сїмдесять душ мужого полу;

8. Sefatjan jälkeläisiä Sebadja, Miikaelin poika, ja hänen kanssaan kahdeksankymmentä miestä;

8. Sephatian pojista, Sebadia Mikaelin poika, ja hänen kanssansa kahdeksankymmentä miestä;

8. Sephatian pojista Sebadia Michaelin poica ja hänen cansans cahdexankymmendä miestä.

8 and of the sons of Shephatiah, Zebadiah the son of Michael and with him eighty males;

8. And of the sons of Shephatiah; Zebadiah the son of Michael, and with him fourscore males.

8. og af Sefatjas Børn, Sebadja, Mikaels Søn, og med ham firsindstyve Mandspersoner;

8. Af Sephatja barn: Sebadja, Michaels son, och med honom åttatio män.

8. Ja Sewatja lastest, Mikaeli poeg, Sebadja, ja temmaga kahheksakümmend meesterahwast.

8. iš Šefatijos­Mykolo sūnus Zebadija ir su juo aštuoniasdešimt vyrų;

8. von den Kindern Sephatja: Sebadja, der Sohn Michaels und mit ihm achtzig Mannsbilder;

8. Des enfants de Shéphatia, Zébadia, fils de Micaël, et avec lui quatre-vingts hommes;

8. Y de los hijos de Safatiás; Zebedías, hijo de Micael, y con él ochenta varones.

8 En van de kinderen van Sefatja, Zebadja, de zoon van Michael; en met hem tachtig manspersonen.

8. A z synów Sefatyjaszowych Zabadyjasz, syn Michaelowy, a z nim ośmdziesiąt mężów;

8. Sefátia fiai közül: Zebádia, Mikháel fia és ő vele nyolczvan férfi;

8 из сыновей Сафатии Зевадия, сын Михаилов, и с ним восемьдесят человек мужеского пола;

8. З синів Сафатії, Зевадія Михайленко, а з ним вісїмдесять душ мужого полу;

9. Jooabin jälkeläisiä Obadja, Jehielin poika, ja hänen kanssaan kaksisataa kahdeksantoista miestä;

9. Joabin pojista, Obadia Jehielin poika ja hänen kanssansa kaksisataa ja kahdeksantoistakymmentä miestä;

9. Joabin pojista Obadia Jehielin poica ja hänen cansans caxi sata ja cahdexantoistakymmendä miestä.

9 of the sons of Joab, Obadiah the son of Jehiel and with him two hundred and eighteen males;

9. Of the sons of Joab; Obadiah the son of Jehiel, and with him two hundred and eighteen males.

9. af Joabs Børn, Obadja, Jehiels Søn, og med ham to Hundrede og atten Mandspersoner;

9. Af Joabs barn: Obadja, Jehiels son, och med honom tuhundrad och aderton män.

9. Joabi lastest, Jehieli poeg, Obadja, ja temmaga kakssadda ja kahheksateistküm̃end meesterahwast.

9. iš Joabo­Jehielio sūnus Abdija ir su juo du šimtai aštuoniolika vyrų;

9. von den Kindern Joab: Obadja, der Sohn Jehiels, und mit ihm zweihundertachtzehn Mannsbilder;

9. Des enfants de Joab, Abdias, fils de Jéhiel, et avec lui deux cent dix-huit hommes;

9. De los hijos de Joab; Abdías, hijo de Jahiel, y con él doscientos y diez y ocho varones.

9 En van de kinderen van Joab, Obadja, de zoon van Jehiel; en met hem tweehonderd en achttien manspersonen.

9. Z synów Joabowych Obadyjasz, syn Jechyjelowy, a z nim dwieście i ośmnaście mężów;

9. Joáb fiai közül: Obádia, [4†] Jéhiel fia és vele kétszáztizennyolcz férfi;

9 из сыновей Иоава Овадия, сын Иехиелов, и с ним двести восемнадцать человек мужеского пола;

9. З синів Йоаба, Обадія Ехієленко, а з ним двістї вісїмнайцять душ мужого полу;

10. Selomitin jälkeläisiä Joosifjan poika ja hänen kanssaan sata kuusikymmentä miestä;

10. Selomitin pojista, Josiphian poika, ja hänen kanssansa sata ja kuusikymmentä miestä;

10. Selomithin pojista Jesiphian poica ja hänen cansans sata ja cuusikymmendä miestä.

10 and of the sons of Shelomith, the son of Josiphiah and with him a hundred and sixty males;

10. And of the sons of Shelomith; the son of Josiphiah, and with him an hundred and threescore males.

10. af Selomiths Børn, Josifjas Søn, og med ham hundrede og tresindstyve Mandspersoner;

10. Af Selomiths barn: Josiphia son, och med honom hundrade och sextio män.

10. Ja Selomiti lastest, Josiwja poeg, ja temmaga sadda ja kuuskümmend meesterahwast.

10. iš Šelomito­Josifijos sūnus ir su juo šešiasdešimt vyrų;

10. von den Kindern Bani: Selomith, der Sohn Josiphjas, und mit ihm hundertsechzig Mannsbilder;

10. Des enfants de Shélomith, le fils de Josiphia, et avec lui soixante hommes;

10. Y de los hijos de Selomit; el hijo de Josfías, y con él ciento y sesenta varones.

10 En van de kinderen van Selomith, de zoon van Josifja; en met hem honderd en zestig manspersonen.

10. A z synów Selomitowych, syn Josyfijaszowy, a z nim sto i sześćdziesiąt mężów;

10. Selómith fiai közül a Jószifia fia és vele százhatvan férfi;

10 из сыновей Шеломиф, сын Иосифии, и с ним сто шестьдесят человек мужеского пола;

10. З синів (Баанїя), Шеломит Йосифієнко, а з ним сто шістьдесять душ мужого полу;

11. Beebain jälkeläisiä Sakarja, Beebain poika, ja hänen kanssaan kaksikymmentä kahdeksan miestä;

11. Bebain pojista, Sakaria Bebain poika, ja hänen kanssansa kahdeksankolmattakymmentä miestä;

11. Bebain pojista Sacharia Bebain poica ja hänen cansans cahdexancolmattakymmendä miestä.

11 and of the sons of Bebai, Zechariah the son of Bebai and with him twenty-eight males;

11. And of the sons of Bebai; Zechariah the son of Bebai, and with him twenty and eight males.

11. og af Bebajs Sakaria Bebajs Søn, og med ham otte og tyve Mandspersoner,

11. Af Bebai barn: Zacharia, Bebai son, och med honom åtta och tjugu män.

11. Ja Pebai lastest, Pebai poeg, Sekarja, ja tem̃aga kahheksa kolmatküm̃end meesterahwast.

11. iš Bebajo­Bebajo sūnus Zacharija ir su juo dvidešimt aštuoni vyrai;

11. von den Kindern Bebai: Sacharja, der Sohn Bebais, und mit ihm achtundzwanzig Mannsbilder;

11. Des enfants de Bébaï, Zacharie, fils de Bébaï, et avec lui vingt-huit hommes;

11. Y de los hijos de Bebai; Zacarías, hijo de Bebai, y con él veinte y ocho varones.

11 En van de kinderen van Babai, Zacharja, de zoon van Bebai; en met hem acht en twintig manspersonen.

11. A z synów Bebajowych Zacharyjasz, syn Bebajowy, a z nim dwadzieścia i ośm mężów;

11. Bébai fiai közül: Zakariás, Bébai fia és vele huszonnyolcz férfi;

11 из сыновей Бевая Захария, сын Бевая, и с ним двадцать восемь человек мужеского пола;

11. З синів Бевая, Захарія Беваєнко, а з ним двайцять вісїм душ мужого полу;

12. Asgadin jälkeläisiä Joohanan, Hakkatanin poika, ja hänen kanssaan sata kymmenen miestä;

12. Asgadin pojista, Johanan nuorin poika, ja hänen kanssansa sata ja kymmenen miestä;

12. Asgadin pojista Johanan se nuorin poica ja hänen cansans sata ja kymmenen miestä.

12 and of the sons of Azgad, Johanan the son of Hakkatan and with him a hundred and ten males;

12. And of the sons of Azgad; Johanan the son of Hakkatan, and with him an hundred and ten males.

12. og af Asgads Børn, Johanan, Hakkatans Søn, og med ham hundrede og ti Mandspersoner;

12. Af Asgads barn: Johanan, Katans son, och med honom hundrade och tio män.

12. Ja Asgadi lastest, Katani poeg, Joanan, ja temmaga sadda ja kümme meesterahwast.

12. iš Azgado­Hakatano sūnus Johananas ir su juo šimtas dešimt vyrų;

12. von den Kindern Asgad: Johanan, der Sohn Hakkatans, und mit ihm hundertundzehn Mannsbilder;

12. Des enfants d'Azgad, Jochanan, fils de Haccatan, et avec lui cent dix hommes;

12. Y de los hijos de Azgad; Johanán, hijo de Haccatán, y con él ciento y diez varones.

12 En van de kinderen van Azgad, Johanan, de zoon van Katan; en met hem honderd en tien manspersonen.

12. A z synów Azgadowych Johanan, syn Hakatanowy, a z nim sto i dziesięć mężów;

12. Azgád fiai közül: Jóhanán, Hakkátán fia és vele száztíz férfi;

12 из сыновей Азгада Иоханан, сын Гаккатана, и с ним сто десять человек мужеского пола;

12. З синів Азгада, Йоханан Гаккатаненко, а з ним сто десять душ мужого полу;

13. Adonikamin jälkeläisiä myöhemmin tulleet, joiden nimet olivat Elifelet, Jeguel ja Semaja, ja heidän kanssaan kuusikymmentä miestä;

13. Adonikamin viimeisistä pojista, joiden nimet ovat: Eliphelet, Jehiel ja Semaja, ja heidän kanssansa kuusikymmentä miestä;

13. Adonicamin wijmeisistä pojista joiden nimet owat Eliphelet Jehiel ja Semaja ja heidän cansans cuusikymmendä miestä.

13 And of the sons of Adonikam, (who were) the last and these are their names: Eliphelet, Jeuel and Shemaiah and with them sixty males;

13. And of the last sons of Adonikam, whose names are these, Eliphelet, Jeiel, and Shemaiah, and with them threescore males.

13. og af Adonikams Børn vare nogle senere, og deres Navne vare disse Elifelet, Jeiel og Semaja, og med dem tresindstyve Mandspersoner;

13. Af de sista Adonikams barn; och heto alltså: Eliphelet, Jehiel och Semaja, och med dem sextio män.

13. Ja Adonikami lastest, kes wimaks tullid , ja need on nende nimmed: Eliwelet, Jeiel ja Semaja, ja nendega kuuskümmend meesterahwast.

13. iš Adonikamo sūnų­Elifeletas, Jejelis, Šemaja ir su jais šešiasdešimt vyrų, kurie buvo paskutinieji;

13. von den Kindern Adonikams die letzten, und hießen also: Eliphelet, Jeiel und Semaja, und mit ihnen sechzig Mannsbilder;

13. Des enfants d'Adonicam, les derniers, dont les noms sont, Éliphélet, Jéhiel et Shémaja, et avec eux soixante hommes;

13. Y de los hijos de Adonicam, los postreros, cuyos nombres son estos, Elifelet, Jeiel, y Samaías, y con ellos sesenta varones.

13 En van de laatste kinderen van Adonikam, welker namen deze waren: Elifelet, Jehiel, en Semaja; en met hen zestig manspersonen.

13. A z synów Adonikamowych najostateczniejszych, których te są imiona: Elifelet, Jehijel, i Semejasz, a z nimi sześdziesiąt mężów,

13. Adónikám fiai közül az utódok s neveik: Elifélet, Jeiél és Semája [5†] és velök hatvan férfi;

13 из сыновей Адоникама последние, и вот имена их: Елифелет, Иеиел и Шемаия, и с нимишестьдесят человек мужеского пола;

13. З синів Адоникама останок, а се їх імення: Елифелет, Егел і Шемаїя, а з ними шістьдесять душ мужого полу;

14. Bigvain jälkeläisiä Uutai ja Sabbud ja heidän kanssaan seitsemänkymmentä miestä.

14. Bigvain pojista, Utai ja Sabbud ja heidän kanssansa seitsemänkymmentä miestä.

14. Bigewain pojista Uthai ja Sabud ja heidän cansans seidzemenkymmendä miestä miehenpuolet.

14 and of the sons of Bigvai, Uthai and Zabbud and with them seventy males.

14. Of the sons also of Bigvai; Uthai, and Zabbud, and with them seventy males.

14. og af Bigevajs Børn, Uthaj og Sabbud, og med dem halvfjerdsindstyve Mandspersoner.

14. Af Bigvai barn: Uthai och Sabbud, och med dem sjutio män.

14. Ja Pigwai lastest, Utai ja Sabbud, ja nendega seitsekümmend meesterahwast.

14. iš Bigvajo­Utajas, Zabudas ir su jais septyniasdešimt vyrų.

14. von den Kindern Bigevai: Uthai und Sabbud und mit ihnen siebzig Mannsbilder.

14. Des enfants de Bigvaï, Uthaï et Zabbud, et avec eux soixante-dix hommes.

14. Y de los hijos de Biguai; Hutay, y Zabud, y con él setenta varones.

14 En van de kinderen van Bigvai, Uthai en Zabbud; en met hen zeventig manspersonen.

14. A z synów Bigwajowych Utaj i Zabud, a z nimi siedmdziesiąt mężów;

14. És Bigvai fiai közül: Uthai és Zabbud és velök hetven férfi.

14 из сыновей Бигвая, Уфай и Заббуд, и с ними семьдесят человек мужеского пола.

14. З синів Бигвая, Утай та Заббуд, а з ними сїмдесять душ мужого полу.

15. Ja minä kokosin heidät joelle, joka juoksee Ahavaan päin, ja me olimme siellä leiriytyneinä kolme päivää. Mutta kun minä tarkkasin kansaa ja pappeja, en löytänyt sieltä yhtään leeviläistä.

15. Ja minä kokosin heidät sen virran tykö, joka tulee Ahavaan, ja oleskelimme siinä kolme päivää. Ja kuin minä visusti katselin kansan ja papit, en minä löytänyt yhtäkään Leviläistä.

15. JA minä cocoisin heidän sen wirran tygö joca tule Ahewaan ja olimma sijnä colme päiwä. Ja cosca minä wisust cadzelin Canssan ja Papit en minä löytänyt yhtäkän Lewitat.

15 And I gathered them together to the river that runs to Ahava and there we encamped three days. And I viewed the people and the priests and found there none of the sons of Levi.

15. And I gathered them together to the river that runneth to Ahava; and there abode we in tents three days: and I viewed the people, and the priests, and found there none of the sons of Levi.

15. Og jeg samlede dem ved Floden, som løber til Ahava, og der lejrede vi os tre Dage; og der jeg gav Agt paa Folket og paa Præsterne, da fandt jeg ingen af Levis Børn der.

15. Och jag församlade dem till älfvena, som kommer till Ahava; och blefvom der i tre dagar. Och då jag gaf akt uppå folket och Presterna, fann jag der inga Leviter.

15. Ja ma koggusin neid kokko selle jöe jure, mis Ahawa pole jookseb, ja meie ollime seäl leris kolm päwa; ja kui miñna rahwast ja preestrid tähhele pannin, siis minna ei leidnud seält keddagi Lewi lastest.

15. Aš juos sušaukiau prie upės, tekančios į Ahavą. Ten mes pasilikome palapinėje tris dienas. Aš apžiūrėjau žmones ir kunigus, tačiau tarp jų neradau nė vieno levito.

15. Und ich versammelte sie ans Wasser, das gen Ahava kommt; und wir bleiben drei Tage daselbst. Und da ich achthatte aufs Volk und die Priester, fand ich keine Leviten daselbst.

15. Je les assemblai près du fleuve qui coule vers Ahava, et nous y campâmes trois jours. Puis je portai mon attention sur le peuple et sur les sacrificateurs, et je n'y trouvai personne des enfants de Lévi.

15. Y juntélos al río que viene a Ahava, y reposámos allí tres dias: y miré en el pueblo, y en los sacerdotes, y no hallé allí de los hijos de Leví.

15 En ik vergaderde hen aan de rivier, gaande naar Ahava, en wij legerden ons aldaar drie dagen; toen lette ik op het volk en de priesteren, en vond aldaar geen van de kinderen van Levi.

15. A tak zgromadziłem ich do rzeki, która wpada do Achawy, i leżeliśmy tam obozem przez trzy dni: potem przeglądałem lud i kapłanów, a z synów Lewiego nie znalazłem tam żadnego.

15. Mikor pedig összegyűjtém őket az Aháva felé folyó folyóvízhez, hol három napig valánk, megnéztem jól a népet és a papokat, s a Lévi fiai közül nem találtam közöttük senkit.

15 Я собрал их у реки, втекающей в Агаву, и мы простояли там три дня, и когда я осмотрел народ и священников, то из сынов Левия никого там не нашел.

15. Я зібрав їх коло ріки, що вливається в Агаву, й там простояли ми три днї, а як я переглянув народ та сьвященників, то з синів Левії не знайшов там нїкого.

16. Silloin minä lähetin päämiehet Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaaribin, Elnatanin, Naatanin, Sakarjan ja Mesullamin sekä opettajat Joojaribin ja Elnatanin

16. Niin minä lähetin Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaribin, Elnatanin, Natanin, Sakarian ja Mesullamin, päämiehet, ja Jojaribin ja Elnatanin, opettajat;

16. Nijn minä lähetin Elieserin Arielin Semajan Elnathanin Jaribin Elnathanin Nathanin Sacharian ja Mesullamin ne päämiehet ja Jojaribin ja Elnathanin opettajat.

16 Then I sent for Eliezer, for Ariel, for Shemaiah and for Elnathan and for Jarib and for Elnathan and for Nathan and for Zechariah and for Meshullam, chief men, also for Joiarib and for Elnathan, who were teachers.

16. Then sent I for Eliezer, for Ariel, for Shemaiah, and for Elnathan, and for Jarib, and for Elnathan, and for Nathan, and for Zechariah, and for Meshullam, chief men; also for Joiarib, and for Elnathan, men of understanding.

16. Da sendte jeg Elieser, Ariel, Semaja og Elnathan og Jarib og Elnathan og Nathan og Sakaria og Messullam, de Øverste, og Jojarib og Elnathan, som vare forstandige Mænd,

16. Då sände jag till Elieser, Ariel, Semaja, Elnathan, Jarib, Elnathan, Nathan, Zacharia och Mesullam, öfverstar; och Jojarib och Elnathan, lärare;

16. Siis läkkitasin ma Elieseri, Arieli, Semaja, ja Elnatani, ja Jaribi, ja Elnatani, ja Natani, ja Sekarja, ja Mesulami, kes peamehhed, ja Jojaribi, ja Elnatani, kes öppetajad.

16. Tada aš pasikviečiau vyresniuosius: Eliezerą, Arielį, Semają, Elnataną, Jaribą, Elnataną, Nataną, Zachariją, Mešulamą, ir mokytojus: Jehojaribą ir Elnataną.

16. Da sandte ich hin Elieser, Ariel, Semaja, Elnathan, Jarib, Elnathan, Nathan, Sacharja und Mesullam, die Obersten, und Jojarib und Elnathan, die Lehrer,

16. Alors j'envoyai chercher Éliézer, Ariel, Shémaja, Elnathan, Jarib, Elnathan, Nathan, Zacharie et Méshullam, d'entre les principaux, et Jojarib et Elnathan, docteurs.

16. Y envié a Eliezer, y a Ariel, y a Semeías, y a Elnatán, y a Jarib, y a Elnatanán, y a Natán, y a Zacarías, y a Mosollam, principales; y a Joiarib, y a Elnatán, sabios.

16 Zo zond ik tot Eliezer, tot Ariel, tot Semaja, en tot Elnathan, en tot Jarib, en tot Elnathan, en tot Nathan, en tot Zacharja, en tot Mesullam, de hoofden; en tot Jojarib en tot Elnathan, de leraars;

16. Przetoż posłałem Elijezera, Aryjela, Semejasza, i Elnatana, i Jaryba, i Elnatana i Natana, i Zacharyjasza, i Mesullama, przedniejszych, i Jojaryba, i Elnatana, mężów uczonych;

16. Elküldém annakokáért Eliézert, Arielt, Semáját, Elnáthánt, Járibot, Elnáthánt, Náthánt, Zakariást, Mesullámot, mint családfőket, és Jójáribot és Elnáthánt, mint eszes embereket.

16 И послал я позвать Елиезера, Ариэла, Шемаию, и Элнафана, и Иарива, и Элнафана, и Нафана, и Захарию, и Мешуллама – главных, и Иоярива и Элнафана – ученых;

16. І послав я покликати Еліезера, Арієла, Шемаїю і Елнатана, й Ярива, Елнатана, й Натана, і Захарію, й Мешуллама - головних, і Йохрива та Елнатана - вчених;

17. ja käskin heidän mennä päämies Iddon luo Kaasifjan paikkakunnalle; ja minä panin heidän suuhunsa sanat, jotka heidän oli puhuttava veljilleen Iddolle ja temppelipalvelijoille, Kaasifjan paikkakunnalla, että he toisivat meille palvelijoita meidän Jumalamme temppeliä varten.

17. Ja lähetin ne Iddon tykö, joka oli päämies Kasiphian paikkakunnassa, tuomaan meille palvelioita Jumalamme huoneesen, ja minä panin heidän suuhunsa sanat, mitä heidän piti Iddolle puhuman ja hänen veljillensä Netinimeille Kasiphian paikkakunnassa.

17. Ja lähetin ne Iddon tygö joca oli päämies Casphias tuoman meille palwelioita meidän Jumalam huoneseen ja minä panin heidän suuhuns sanat mitä heidän piti Iddolle puhuman ja hänen weljillens Nethinimille Casphias.

17 And I sent them forth to Iddo the chief at the place Casiphia and I told them what they should say to Iddo, (and) his brothers the Nethinim, at the place Casiphia, that they should bring to us ministers for the house of our God.

17. And I sent them with commandment unto Iddo the chief at the place Casiphia, and I told them what they should say unto Iddo, and to his brethren the Nethinims, at the place Casiphia, that they should bring unto us ministers for the house of our God.

17. og jeg sendte dem til Iddo, som var den Øverste i det Sted Kasfia; og jeg lagde Ordene i deres Mund, som de skulde tale med Iddo, Ahio og de livegne i det Sted Kasfia, for at bringe os Tjenere til vor Guds Hus.

17. Och sände dem ut till Iddo öfverstan, till Casiphja, att de skulle hemta oss tjenare uti vår Guds hus. Och jag gaf dem in hvad de tala skulle med Iddo och hans bröder, de Nethinim i Casiphja.

17. Ja andsin meile käsko Iddo se peamehhe kätte Rasiwja paika, ja pannin nende suhho need sannad, mis nemmad piddid räkima Iddo ja ta wenna wasto, kes Netinid ollid , Rasiwja paikas, et nemmad meile piddid saatma teenrid meie Jummala koia tarwis.

17. Juos pasiunčiau pas Idoją, Kasifijos vietovės vyresnįjį, prašydamas atsiųsti mums žmonių, kurie tarnautų Dievo namuose.

17. und sandte sie aus zu Iddo, dem Obersten, gen Kasphia, daß sie uns holten Diener für das Haus unsers Gottes. Und ich gab ihnen ein, was sie reden sollten mit Iddo und seinen Brüdern, den Tempelknechten, zu Kasphia.

17. Et je leur donnai des ordres pour Iddo, le chef, qui demeurait dans le lieu de Casiphia; et je mis dans leur bouche ce qu'ils devaient dire à Iddo et à son frère, Néthiniens, dans le lieu de Casiphia, afin qu'ils nous fissent venir des gens pour servir dans la maison de notre Dieu.

17. Y enviélos a Iddo capitán en el lugar de Caspia, y puse en la boca de ellos las palabras que habían de hablar a Iddo y a sus hermanos los Natineos en el lugar de Caspia, para que nos trajesen ministros para la casa de nuestro Dios.

17 En ik gaf hun bevel aan Iddo, het hoofd in de plaats Chasifja; en ik leide de woorden in hun mond, om te zeggen tot Iddo, zijn broeder, en de Nethinim, in de plaats Chasifja, dat zij ons brachten dienaars voor het huis onzes Gods.

17. I rozkazałem im do Iddona, przełożonego nad miejscem Kasyfii, i włożyłem w usta ich słowa, które mieli mówić do Iddona, Achywa i Netynejczyków na miejscu Kasyfii, aby nam przywiedli sług do domu Boga naszego.

17. És rendelém őket Iddóhoz, a ki fő vala a Kászifia nevű helyen, és betanítám őket, hogy mit szóljanak Iddónak és az ő atyjafiainak, a Léviták szolgáinak a Kászifia nevű helyen, — hogy hozzanak szolgákat a mi Istenünk házához.

17 и дал им поручение к Иддо, главному в местности Касифье, и вложил им в уста, что говорить к Иддо и братьям его, нефинеям в местности Касифье, чтобы они привели к нам служителей для дома Бога нашего.

17. І дав їм наказ до Іддо, старшини в твердинї Касифії, й вложив їм в уста, що говорити до Іоддо й братів його, нетинеїв в місцевостї Касифії, щоб вони привели до нас послужників для дому Бога нашого.

18. Ja koska meidän Jumalamme hyvä käsi oli meidän päällämme, toivat he meille ymmärtäväisen miehen, joka oli Mahlin, Leevin pojan ja Israelin pojan pojan, jälkeläisiä, ja Seerebjan poikineen ja veljineen, kahdeksantoista miestä,

18. Ja he toivat meille, Jumalamme hyvän käden jälkeen meidän ylitsemme, viisaan miehen, Mahelin pojista Levin pojan, Israelin pojan, ja Serebian hänen poikainsa ja veljeinsä kanssa, kahdeksantoistakymmentä;

18. Ja he toit meille meidän Jumalam hywän käden jälken meidän ylidzem yhden wijsan miehen Mahelin pojista Lewin pojan Serebian poicains ja weljeins cansa cahdexantoistakymmendä.

18 And according to the good hand of our God upon us they brought us a man of discretion, of the sons of Mahli, the son of Levi, the son of Israel and Sherebiah, with his sons and his brothers, eighteen,

18. And by the good hand of our God upon us they brought us a man of understanding, of the sons of Mahli, the son of Levi, the son of Israel; and Sherebiah, with his sons and his brethren, eighteen;

18. Og de bragte os, efterdi vor Guds gode Haand var over os, en forstandig Mand af Mahelis Børn, som nedstammede fra Levi, Israels Søn, nemlig Serebia og hans Sønner og hans Brødre, atten Mænd.

18. Och de hade till oss, efter Guds goda hand öfver oss, en klok man utaf Maheli barn, Levi sons, Israels sons, Serebia, med hans söner och bröder, aderton;

18. Ja nemmad saatsid meile meie Jummala kät möda, mis meie wasto hea olli , Issekeli, Israeli poia Lewi poia Mahli lastest, ja Serebja ja ta poiad ja ta wennad, neid olli kahheksateistkümmend.

18. Gera mūsų Dievo ranka buvo ant mūsų, ir jie atsivedė išmintingą vyrą iš palikuonių Machlio, sūnaus Levio, sūnaus Izraelio,­Šerebiją su jo sūnumis ir broliais, aštuoniolika vyrų;

18. Und sie brachten uns, nach der guten Hand unsres Gottes über uns, einen klugen Mann aus den Kindern Maheli, des Sohnes Levis, des Sohnes Israels, und Serebja mit seinen Söhnen und Brüdern, achtzehn,

18. Et parce que la bonne main de notre Dieu était sur nous, ils nous amenèrent un homme intelligent, d'entre les enfants de Machli, fils de Lévi, fils d'Israël, savoir, Shérébia, et ses fils, et ses frères au nombre de dix-huit;

18. Y trajéronnos, (según que era buena sobre nosotros la mano de nuestro Dios,) un varón entendido de los hijos de Moholí, hijo de Leví, hijo de Israel: y a Sarabías, y a sus hijos, y a sus hermanos, diez y ocho.

18 En zij brachten ons, naar de goede hand onzes Gods over ons, een man van verstand, van de kinderen van Mahli, den zoon van Levi, den zoon van Israel; namelijk Serebja, met zijn zonen en broederen, achttien;

18. I przywiedli nam według ręki Boga naszego łaskawej nad nami, męża nauczonego z synów Maheli, syna Lewiego, syna Izraelowego, i Serebijasza, i synów jego, i braci jego ośmnaście;

18. És elhozák nékünk, Istenünknek rajtunk nyugvó jó kegyelme szerint, Is-szekhelt, a Mahli fiai közül, a ki Lévi fia, a ki meg Izráel fia vala, és Serébiát, fiaival [6†] és tizennyolcz testvérével együtt.

18 И привели они к нам, так как благодеющая рука Бога нашего была над нами, человека умного из сыновей Махлия, сына Левиина, сына Израилева, именно Шеревию, и сыновей его и братьев его, восемнадцать человек ;

18. І привели вони до нас, бо добродїйна рука Бога нашого була над нами, чоловіка розумного, з синів Малхія, сина Левіїного, сина Ізрайлевого, се б то Шеревію, й синів його, й братів його, вісїмнайцять душ;

19. ja Hasabjan ja hänen kanssaan Jesajan, joka oli Merarin jälkeläisiä, veljineen ja poikineen, kaksikymmentä,

19. Ja Hasabian ja Jesaian hänen kanssansa, Merarin pojista, hänen veljensä ja heidän poikainsa kanssa kaksikymmentä;

19. Ja Hasabian ja Esaian hänen cansans Merarin pojist hänen weljeins ja poicains cansa caxikymmendä.

19 and Hashabiah and with him Jeshaiah of the sons of Merari, his brothers and their sons, twenty,

19. And Hashabiah, and with him Jeshaiah of the sons of Merari, his brethren and their sons, twenty;

19. Og Hasabia og tillige med ham Jesaja, af Meraris Børn, hans Brødre og deres Sønner, tyve Mænd.

19. Och Hasabia, och med honom Jesaia af Merari barn, med hans bröder och deras söner, tjugu;

19. Ja Asabja, ja temmaga Jesaja Merari lastest, ta wennad ja nende poiad, neid olli kakskümmend.

19. iš Merario palikuonių­Hašabiją ir Izaiją su jo broliais ir sūnumis, dvidešimt vyrų;

19. und Hasabja und mit ihm Jesaja von den Kindern Merari mit seinen Brüdern und ihren Söhnen, zwanzig,

19. Et Hashabia, et avec lui Ésaïe, d'entre les fils de Mérari, ses frères, et leurs fils, au nombre de vingt;

19. Y a Hasabías, y con él a Isaías de los hijos de Merari, a sus hermanos, y a sus hijos veinte.

19 En Hasabja, en met hem Jesaja, van de kinderen van Merari, met zijn broederen, en hun zonen, twintig;

19. I Hasabijasza, a z nim Jesajasza z synów Merarego, braci jego, i synów ich dwadzieścia;

19. És Hasábiát s vele Ésaiást, a Mérári [7†] fiai közül, testvéreivel és húsz fiával együtt;

19 и Хашавию и с ним Иешаию из сыновей Мерариных, братьев его и сыновей их двадцать;

19. І Хашавію, а з ним Ешаїю з синів Мераріїних, і братів його, й синів їх - двайцять;

20. niin myös temppelipalvelijoista, jotka Daavid ja päämiehet olivat antaneet leeviläisille palvelemaan heitä, kaksisataa kaksikymmentä temppelipalvelijaa, kaikki nimeltä mainittuja.

20. Ja Netinimeistä, jotka David ja päämiehet olivat panneet Leviläisiä palvelemaan, kaksisataa ja kaksikymmentä Netinimiä; kaikki nimeltänsä nimitetyt.

20. Ja Nethinimeist cuin Dawid ja Försti olit pannet Lewitaita palweleman caxi sata ja caxikymmendä caicki nimelläns nimitetyt.

20 and of the Nethinim, whom David and the rulers had given for the service of the Levites, two hundred and twenty Nethinim. All of them were mentioned by name.

20. Also of the Nethinims, whom David and the princes had appointed for the service of the Levites, two hundred and twenty Nethinims: all of them were expressed by name.

20. Og af de livegne, som David og Fyrsterne gav til Leviternes Tjeneste, to Hundrede og tyve livegne; alle disse vare nævnede ved Navn.

20. Och af de Nethinim, hvilka David och Förstarna gåfvo till att tjena Leviterna, tuhundrad och tjugu, alle nämnde vid namn.

20. Ja Netinidest, mis Tawet ja würstid ollid annud Lewitid tenida, neid Netinid olli kakssadda ja kakskümmend, need keik ollid nimmede pärrast nimmetud.

20. ir šventyklos tarnų, kuriuos Dovydas ir kunigaikščiai buvo paskyrę tarnais levitams, buvo du šimtai dvidešimt vyrų.

20. und von den Tempelknechten, die David und die Fürsten gaben, zu dienen den Leviten, zweihundertundzwanzig, alle mit Namen genannt.

20. Et des Néthiniens, que David et les principaux du peuple avaient assujettis au service des Lévites, deux cent vingt Néthiniens, tous désignés par leurs noms.

20. Y de los Natineos que David puso, y príncipes de los Levitas para el ministerio, doscientos y veinte Natineos: todos los cuales fueron declarados por sus nombres.

20 En van Nethinim, die David en de vorsten ten dienste der Levieten gegeven hadden, tweehonderd en twintig Nethinim, die allen bij namen genoemd werden.

20. Nadto z Netynejczyków, których był postanowił Dawid i przedniejsi ku posłudze Lewitów, Netynejczyków dwieście i dwadzieścia; ci wszyscy z imienia mianowani byli.

20. És a Léviták szolgái [8†] közül, a kiket Dávid és a fejedelmek adának a Léviták szolgálatába, kétszázhuszat; mindnyájok nevei feljegyeztettek.

20 и из нефинеев, которых дал Давид и князья его на прислугу левитам, двести двадцать нефинеев; все они названы поименно.

20. А з нетинеїв, що їх призначив був Давид та князї його до послуги левітам, двістї дванайцять нетинеїв; усї вони названі по іменнях.

21. Minä kuulutin siellä Ahava-joella paaston, että me nöyrtyisimme Jumalamme edessä ja anoisimme häneltä suotuisaa matkaa itsellemme, vaimoillemme ja lapsillemme ja kaikelle omaisuudellemme.

21. Ja minä kuulutin siellä paaston Ahavan virran tykönä, nöyryyttääksemme mieltämme Jumalamme edessä, ja kysyäksemme häneltä oikiaa tietä meille ja meidän lapsillemme ja kaikille meidän kaluillemme.

21. JA minä cuulutin siellä paaston Ahewan wirran tykönä nöyryttäxem meitäm Jumalan edes ja kysyäxem häneldä oikiata tietä meille ja meidän lapsillem ja caikille meidän caluillem.

21 Then I proclaimed a fast there, at the river Ahava, that we might humble ourselves before our God, to seek of him a straight way for us and for our little ones and for all our substance.

21. Then I proclaimed a fast there, at the river of Ahava, that we might afflict ourselves before our God, to seek of him a right way for us, and for our little ones, and for all our substance.

21. Og jeg lod der udraabe en Faste ved den Flod Ahava for at ydmyge os for vor Guds Ansigt for at bede ham om en lykkelig Rejse for os og vore smaa Børn og alt vort Gods.

21. Och jag lät der vid älfvena, vid Ahava, utropa ena fasto, att vi skulle ödmjuka oss för vårom Gud, till att söka af honom en rättan väg för oss, och vår barn, och alla våra håfvor.

21. Ja ma kulutasin seäl Ahawa jöe äres paasto-päwa, et meie ennast piddime omma Jummala ees allandama, ja temma käest öiget teed palluma ennestele ja omma wäetima lastele ja keigele omma warrandussele.

21. Prie Ahavos upės paskelbiau pasninką, kad nusižemintume prieš savo Dievą ir melstume laimingo kelio sau, savo vaikams ir savo turtui.

21. Und ich ließ daselbst am Wasser bei Ahava ein Fasten ausrufen, daß wir uns demütigten vor unserm Gott, zu suchen von ihm einen richtigen Weg für uns und unsre Kinder und alle unsre Habe.

21. Là, près du fleuve d'Ahava, je publiai un jeûne, afin de nous humilier devant notre Dieu, en le priant de nous donner un heureux voyage, pour nous et pour nos petits enfants, et pour tous nos biens.

21. Y publiqué allí ayuno junto al río de Ahava, para afligirnos delante de nuestro Dios, para buscar de él camino derecho para nosotros, y para nuestros niños, y para toda nuestra hacienda.

21 Toen riep ik aldaar een vasten uit aan de rivier Ahava, opdat wij ons verootmoedigden voor het aangezicht onzes Gods, om van Hem te verzoeken een rechten weg, voor ons, en voor onze kinderkens, en voor al onze have.

21. Tedym tam zapowiedział post u rzeki Achawy, abyśmy się dręczyli przed Bogiem naszym, a szukali od niego drogi prostej sobie, i dziatkom naszym, i wszystkiej majętności naszej.

21. Ekkor bőjtöt hirdeték ott az Aháva folyóvíz [9†] mellett, hogy megaláznók magunkat a mi Istenünk előtt, hogy kérnénk tőle szerencsés utat magunknak, családainknak és minden marháinknak.

21 И провозгласил я там пост у реки Агавы, чтобы смириться нам пред лицем Бога нашего, просить у Него благополучного пути для себя и для детейнаших и для всего имущества нашего,

21. І оповістив там піст коло ріки Агави, щоб нам впокоритись перед лицем Бога нашого, та просити в його щасливої дороги для себе й наших дїтей, та для усього нашого добутку;

22. Sillä minua hävetti pyytää kuninkaalta sotaväkeä ja ratsumiehiä auttamaan meitä vihollisia vastaan matkalla, koska me olimme sanoneet kuninkaalle näin: Meidän Jumalamme käsi on kaikkien päällä, jotka etsivät häntä, heidän parhaakseen; mutta hänen voimansa ja vihansa on kaikkia vastaan, jotka hylkäävät hänet.

22. Sillä en minä rohjennut anoa kuninkaalta sutaväkeä ja huovia varjelemaan meitä tiellä vihollisilta; sillä me olimme sanoneet kuninkaalle, että meidän Jumalamme käsi on hyväksi kaikkein ylitse, jotka häntä etsivät; mutta hänen väkevyytensä ja vihansa on kaikkein niiden päällä, jotka hänen hylkäävät.

22. Sillä en minä rohjennut anoa Cuningalda sotawäkeä ja huowia warjeleman meitä tiellä wiholisilda: sillä me olimme sanonet Cuningalle että meidän Jumalan käsi on hywäxi caickein ylidze jotca händä edziwät: mutta hänen wäkewydens ja wihans caickein nijden päälle jotca hänen hyljäwät.

22 For I was ashamed to ask of the king a band of soldiers and horsemen to help us against the enemy in the way, because we had spoken to the king, saying, The hand of our God is upon all those who seek him, for good, but his power and his wrath are against all those who forsake him.

22. For I was ashamed to require of the king a band of soldiers and horsemen to help us against the enemy in the way: because we had spoken unto the king, saying, The hand of our God is upon all them for good that seek him; but his power and his wrath is against all them that forsake him.

22. Thi jeg skammede mig ved at begære Krigsmagt og Ryttere af Kongen til at hjælpe os imod Fjenden paa Vejen; thi saaledes havde vi sagt til Kongen: Vor Guds Haand er over alle dem, som søge ham, til det gode, og hans Styrke og hans Vrede er over alle dem, som forlade ham.

22. Ty jag skämdes bedas ledsagare och resenärar af Konungenom, att de skulle hjelpa oss för fienderna på vägenom; förty vi hade sagt Konungenom: Vår Guds hand är till det bästa öfver alla de honom söka; och hans starkhet och vrede öfver alla dem, som honom öfvergifva.

22. Sest mul olli häbbi kunninga käest jallawägge ja rüütlid küssides, et nemmad meile piddid abbiks ollema waenlaste wasto tee peäl: sest meie rääksime kunningale ja ütlesime: Meie Jummala kässi on heaks ülle keikide, kes tedda otsiwad, ja temma wäggi ja ta wihha keikide peäl, kes tedda mahhajätwad.

22. Aš gėdijausi prašyti iš karaliaus karių ir raitelių, kad jie mus apgintų nuo užpuolikų kelyje, nes buvau pasakęs karaliui: ‘‘Mūsų Dievo ranka yra ant visų, kurie Jo ieško, bet Jo rūstybė ir galia prieš tuos, kurie Jį apleidžia’‘.

22. Denn ich schämte mich vom König Geleit und Reiter zu fordern, uns wider die Feinde zu helfen auf dem Wege. Denn wir hatten dem König gesagt: Die Hand unsres Gottes ist zum Besten über alle, die ihn suchen, und seine Stärke und Zorn über alle, die ihn verlassen.

22. Car j'aurais eu honte de demander au roi des troupes et des cavaliers, pour nous défendre des ennemis par le chemin; car nous avions dit au roi: La main de notre Dieu est favorable à tous ceux qui le cherchent; mais sa force et sa colère sont contre tous ceux qui l'abandonnent.

22. Porque tuve vergüenza de pedir al rey ejército y gente de a caballo, que nos defendiesen del enemigo en el camino: porque habíamos dicho al rey, diciendo: La mano de nuestro Dios es sobre todos los que le buscan para bien; mas su fortaleza y su furor sobre todos los que le dejan.

22 Want ik schaamde mij van den koning een heir en ruiters te begeren, om ons te helpen van den vijand, op den weg; omdat wij tot den koning hadden gesproken, zeggende: De hand onzes Gods is ten goede over allen, die Hem zoeken, maar Zijn sterkte en Zijn toorn over allen, die Hem verlaten.

22. Bom się wstydził prosić u króla o jaki poczet jezdnych, aby nam byli na pomocy przeciwko nieprzyjaciołom w drodze; bośmy byli powiedzieli królowi, mówiąc: Ręka Boga naszego jest nad wszystkimi, którzy go szukają uprzejmie, ale moc jego i popędliw ość jego przeciwko wszystkim, którzy go opuszczają.

22. Mert szégyeltem vala a királytól kérni sereget és lovagokat oltalmunkra a mi ellenségeink ellen ez útban, mert ezt mondtuk volt a királynak, mondván: A mi Istenünk kegyelme van mindazokon, a kik őt keresik, az ő javukra, és az ő hatalma és haragja mindazokon, a kik elhagyják őt.

22 так как мне стыдно было просить у царя войска и всадников для охранения нашего от врага на пути, ибо мы, говоря с царем, сказали: рука Бога нашего для всех прибегающих к Нему есть благодеющая, а на всехоставляющих Его – могущество Его и гнев Его!

22. Бо менї було сором прохати в царя війська та кінноти для нашого захисту від ворога в дорозї, ми бо, говорячи з царем, сказали: рука нашого Бога є найлїпша для всїх, хто його шукає, а його сила й гнїв його на всїх, хто його покидає!

23. Niin me paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän rukouksemme.

23. Niin me paastosimme ja rukoilimme meidän Jumalaamme sen edestä; ja hän kuuli meitä.

23. Nijn me paastoisim ja rucoilim meidän Jumalatam sen edest ja hän cuuli meitä.

23 So we fasted and besought our God for this and he was entreated by us.

23. So we fasted and besought our God for this: and he was intreated of us.

23. Saa fastede vi og bade til vor Gud derom, og han bønhørte os.

23. Alltså fastade vi, och sökte detta af vårom Gud, och han hörde oss.

23. Ja meie paastusime, ja otsisime se asja pärrast abbi omma Jummala käest, ja ta wöttis meie palwe kuulda.

23. Mes pasninkavome ir meldėme savo Dievo dėl šito, ir Jis išklausė mus.

23. Also fasteten wir und suchten solches von unserm Gott, und er hörte uns.

23. Nous jeûnâmes donc, et nous implorâmes le secours de notre Dieu pour cela, et il nous exauça.

23. Y ayunamos, y buscamos a nuestro Dios sobre esto, y él nos fué propicio.

23 Alzo vastten wij; en verzochten zulks van onzen God; en Hij liet zich van ons verbidden.

23. A gdyśmy pościli, i prosiliśmy o to Boga naszego, wysłuchał nas.

23. És bőjtölénk és a mi Istenünkhöz könyörgénk annakokáért, és meghallgatott minket.

23 Итак мы постились и просили Бога нашего о сем, и Он услышал нас.

23. Так то ми постили й просили Бога нашого про се, й він почув нас.

24. Ja minä valitsin pappien päämiehistä kaksitoista, nimittäin Seerebjan ja Hasabjan ja heidän kanssaan kymmenen heidän veljistään,

24. Ja minä valitsin ylimmäisistä papeista kaksitoistakymmentä: Serebian ja Hasabian, ja kymmenen heidän veljistänsä heidän kanssansa;

24. Ja minä walidzin ylimmäisistä Papeista caxitoistakymmendä Serebian ja Hasabian ja kymmenen heidän weljistäns heidän cansans.

24 Then I set apart twelve of the chiefs of the priests, even Sherebiah, Hashabiah and ten of their brothers with them,

24. Then I separated twelve of the chief of the priests, Sherebiah, Hashabiah, and ten of their brethren with them,

24. Og jeg udskilte tolv af Præsternes Øverster, nemlig Serebia, Hasabia og med dem ti af deres Brødre,

24. Och jag afskiljde tolf af de öfversta Presterna, Serebia och Hasabia, och med dem tio deras bröder;

24. Ja ma lahhutasin kaksteistkümmend ärra neist preestride üllemist, Serebia, Asabja ja nendega nende wendade seast kümme.

24. Aš parinkau iš vyresniųjų kunigų dvylika vyrų: Šerebiją, Hašabiją ir su jais dešimt jų brolių,

24. Und ich sonderte zwölf aus von den obersten Priestern, dazu Serebja und Hasabja und mit ihnen ihrer Brüder zehn,

24. Alors je séparai douze des principaux des sacrificateurs, Shérébia, Hashabia, et avec eux dix de leurs frères.

24. Y aparté de los principales de los sacerdotes doce, a Serebías, y a Hasabías, y con ellos diez de sus hermanos.

24 Toen scheidde ik twaalf uit van de oversten der priesteren: Serebja, Hasabja, en tien van hun broederen met hen.

24. Tedym odłączył z przedniejszych kapłanów dwanaście: Serebijasza, Hasabijasza, a z nimi braci ich dziesięć;

24. Ekkor különválaszték a papi fejedelmek közül tizenkettőt Serébiához és Hasábiához [10†] és hozzájok atyjokfiai közül tízet.

24 И я отделил из начальствующих над священниками двенадцать человек : Шеревию,Хашавию и с ними десять из братьев их;

24. І видїлив я з старших сьвященників дванайцять: Шеревію, Хашавію, а з ними десять із братів їх,

25. ja punnitsin heille hopean ja kullan ja kalut, sen antimen, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa ja ruhtinaansa ja kaikki siellä olevat israelilaiset olivat antaneet meidän Jumalamme temppeliä varten.

25. Ja minä punnitsin heille hopian ja kullan, ja ylennysastiat meidän Jumalamme huoneesen, mitkä kuningas ja hänen neuvonantajansa ja päämiehensä, ja koko Israel, joka saapuvilla oli, olivat antaneet ylennykseksi.

25. Ja minä punnidzin heille sen hopian ja cullan ja ylönnysastiat meidän Jumalam huoneseen cuin Cuningas ja hänen Neuwonandajans ja Förstins ja coco Israel cuin saapuilla oli olit andanet ylönnyxexi.

25 and weighed to them the silver and the gold and the vessels, even the offering for the house of our God, which the king and his counselors and his rulers and all Israel there present, had offered.

25. And weighed unto them the silver, and the gold, and the vessels, even the offering of the house of our God, which the king, and his counsellors, and his lords, and all Israel there present, had offered:

25. og jeg tilvejede dem Sølvet og Guldet og Karrene, som vare en Gave til vor Gud Hus, som Kongen og hans Raadsherrer og hans Fyrster og al Israel, som fandtes, havde givet.

25. Och vog dem till silfver, och guld, och tyg till häfoffer i vår Guds hus, hvilka Konungen, och hans rådherrar, och Förstar, och hele Israel, som för handene var, till häfoffer gifvit hade;

25. Ja ma wagisin nende kätte sedda höbbedat ja kulda ja need riistad, meie Jummala koia üllestöstmisse-ohwriks, mis kunningas ja ta nouandjad ja ta würstid ja keik Israel, mis seält leiti, üllestöstmisse-ohwriks andsid.

25. ir pasvėriau jiems sidabrą, auksą ir indus, Dievo namams skirtas dovanas, kurias paaukojo karalius, jo patarėjai, jo kunigaikščiai ir izraelitai.

25. und wog ihnen dar das Silber und Gold und die Gefäße zur Hebe für das Haus unsres Gottes, welche der König und seine Ratsherren und Fürsten und ganz Israel, das vorhanden war, zur Hebe gegeben hatten.

25. Et je leur pesai l'argent, l'or et les ustensiles, qui étaient l'offrande que le roi, ses conseillers, ses princes et tous ceux qui s'étaient trouvés d'Israël, avaient faite à la maison de notre Dieu.

25. Y peséles la plata, y el oro, y los vasos, la ofrenda para la casa de nuestro Dios, que habían ofrecido el rey, y sus consultores, y sus príncipes, y todos los que se hallaron de Israel.

25 En ik woog hun toe het zilver, en het goud, en de vaten, zijnde de offering van het huis onzes Gods die de koning en zijn raadsheren, en zijn vorsten, en gans Israel, die er gevonden werden, geofferd hadden;

25. I odważyłem im srebro, i złoto, i naczynia na ofiarę podnoszenia do domu Boga naszego, które ofiarowali król i rada jego, i książęta jego, i wszystek lud Izraelski, ile się go znalazło.

25. És átmérém nékik az ezüstöt és aranyat és az edényeket, a mi Istenünk házának ajándékait, a melyeket a király és tanácsosai és fejedelmei és minden Babilóniában élő Izráeliták ajándékozának.

25 и отдал им весом серебро, и золото, и сосуды, – все,пожертвованное для дома Бога нашего, что пожертвовали царь, и советники его, икнязья его, и все Израильтяне, там находившиеся.

25. І зважив їм срібло й золото й посуд, - усе пожертвоване на дім Бога нашого, що пожертвував царь та дорадники його, й князї його, та всї Ізрайлитяне, що там були.

26. Minä punnitsin heille käteen hopeata kuusisataa viisikymmentä talenttia sekä hopeakaluja sata talenttia ja kultaa sata talenttia,

26. Ja punnitsin heidän käteensä hopiaa kuusisataa ja viisikymmentä leiviskää, ja hopia- astioita sata leiviskää, ja sata leiviskää kultaa,

26. Ja punnidzin heidän käsijns hopiata cuusi sata ja wijsikymmendä leiwiskätä ja hopiaastioita sata leiwiskätä ja sata leiwiskätä culda.

26 I weighed into their hand six hundred and fifty talants of silver and a hundred talants of silver vessels, a hundred talants of gold,

26. I even weighed unto their hand six hundred and fifty talents of silver, and silver vessels an hundred talents, and of gold an hundred talents;

26. Og jeg tilvejede dem i deres Haand seks Hundrede og halvtredsindstyve Gentner Sølv og Sølvkar til hundrede Gentner, Guld til hundrede Centner.

26. Och vog dem till i deras hand sexhundrad och femtio centener silfver, och i silfvertyg hundrade centener, och i guld hundrade centener;

26. Ja ma wagisin nende kätte höbbedat kuussadda ja wiiskümmend talentit, ja höbbe-riisto sadda talentit, ja kulda sadda talentit.

26. Aš padaviau jiems šešis šimtus penkiasdešimt talentų sidabro, sidabrinių indų, sveriančių šimtą talentų, šimtą talentų aukso,

26. Und wog ihnen dar unter ihre Hand sechshundertundfünfzig Zentner Silber und an silbernen Gefäßen hundert zentner und an Gold hundert Zentner,

26. Je leur pesai donc et leur délivrai six cent cinquante talents d'argent, et des ustensiles d'argent pour cent talents, cent talents d'or,

26. Y pesé en las manos de ellos seiscientos y cincuenta talentos de plata, y vasos de plata por cien talentos, y cien talentos de oro;

26 Ik woog dan aan hun hand zeshonderd en vijftig talenten zilvers, en honderd zilveren vaten in talenten; aan goud, honderd talenten;

26. Odważyłem, mówię do rąk ich srebra talentów sześćset i pięćdziesiąt, a naczynia srebrnego sto talentów, przytem złota sto talentów.

26. Kezökhöz mérék pedig hatszázötven tálentom ezüstöt, száz tálentomot érő ezüst edényeket és száz tálentom aranyat.

26 И отдал на руки им весом: серебра – шестьсот пятьдесят талантов, и серебряных сосудов на сто талантов, золота – стоталантов;

26. І віддав їм до рук вагою: срібла шістьсот пятьдесять талантів, а срібного посуду на сто талантів: золота ж сто талантів,

27. kaksikymmentä kultapikaria, arvoltaan tuhat dareikkia, sekä kaksi hienoa, kullankiiltävää vaskiastiaa, kallisarvoista kuin kulta.

27. Ja kaksikymmentä kultaista maljaa, jotka painoivat tuhannen kultapenninkiä, ja kaksi kallista vaskiastiaa, niin kirkasta kuin kulta.

27. Ja caxikymmendä cullaista malja jotca painoit tuhannen culdapenningitä ja caxi callista waskiastiata kircast cuin culda.

27 and twenty bowls of gold, of a thousand 128-grain weights and two vessels of fine bright brass, desirable as gold.

27. Also twenty basons of gold, of a thousand drams; and two vessels of fine copper, precious as gold.

27. og tyve Guldbægere til tusinde Drakmer og to Kar af godt skinnende Kobber, kostelige som Guld.

27. Tjugu gyldene skålar, de höllo tusende gylden, och tu god kostelig kopparkäril, klar såsom guld;

27. Ja kakskümmend kuld-kanega karrikast, tuhhat abarkoni rasked, ja kaks head hiilgawat wask-riista, ni kallid kui kuld.

27. dvidešimt auksinių taurių tūkstančio drachmų vertės ir du indus iš geriausio, blizgančio kaip auksas, vario

27. zwanzig goldene Becher, tausend Goldgulden wert, und zwei eherne, köstliche Gefäße, lauter wie Gold.

27. Vingt coupes d'or valant mille dariques, et deux vases d'un bel airain fin, brillant comme l'or, et aussi précieux que l'or.

27. Y lebrillos de oro veinte por mil dracmas; y vasos de metal limpio bueno dos, preciados como el oro.

27 En twintig gouden bekers, tot duizend drachmen; en twee vaten van blinkend goed koper, begeerlijk als goud.

27. Czasz też złotych dwadzieścia, ważących po tysiąc łótów, a dwa naczynia z mosiądzu wybornego, tak piękne jako złoto.

27. Húsz arany poharat, melyek ezer dárikot érnek vala, és két szép ragyogású rézedényt, melyek oly becsesek, mint az arany.

27 и чаш золотых – двадцать, в тысячу драхм, и два сосуда из лучшейблестящей меди, ценимой как золото.

27. А золотих чаш двайцять по тисячу драхм, і дві посудині з кращої блискучої мідї, дорогої як золото.

28. Ja minä sanoin heille: Te olette pyhitetyt Herralle, ja kalut ovat pyhitetyt; ja hopea ja kulta on vapaaehtoinen lahja Herralle, teidän isienne Jumalalle.

28. Ja minä sanoin heille: te olette pyhät Herralle, niin myös ovat astiat pyhät, ja kulta ja hopia on hyvällä mielellä annettu Herralle isäinne Jumalalle.

28. Ja minä sanoin heille: te oletta pyhät HERralle nijn myös owat astiat culda ja hopia joca on hywällä mielellä annettu HERralle teidän Isäin Jumalalle.

28 And I said to them, You* are holy to Jehovah and the vessels are holy and the silver and the gold are a free-will offering to Jehovah, the God of your* fathers.

28. And I said unto them, Ye are holy unto the LORD; the vessels are holy also; and the silver and the gold are a freewill offering unto the LORD God of your fathers.

28. Og jeg sagde til dem: I ere Herren hellige, og Karrene ere hellige, og Sølvet og Guldet er en frivillig Gave til Herren, eders Fædres Gud.

28. Och sade till dem: I ären helige Herranom; så äro ock kärilen helig; dertill det frigifna silfver och guld Herranom edra fäders Gud.

28. Ja ma ütlesin nende wasto: Teie ollete pühhad Jehowale, ja need riistad on ka pühhad, ja se höbbe ja kuld on heamelelinne and Jehowale teie wannematte Jummalale.

28. ir tariau: ‘‘Jūs esate šventi Viešpačiui, indai taip pat šventi. Sidabras ir auksas yra laisvos valios aukos Viešpačiui, jūsų tėvų Dievui.

28. Und sprach zu ihnen: Ihr seid heilig dem HERRN, so sind die Gefäße auch heilig; dazu das frei gegebene Silber und Gold dem HERRN, eurer Väter Gott.

28. Et je leur dis: Vous êtes consacrés à l'Éternel, et ces ustensiles sont consacrés; cet argent aussi et cet or sont une offrande volontaire à l'Éternel, le Dieu de vos pères.

28. Y díjeles: Vosotros sois santidad a Jehová, y los vasos son santidad, y la plata y el oro ofrenda voluntaria a Jehová Dios de nuestros padres:

28 En ik zeide tot hen: Gij zijt heilig den HEERE, en deze vaten zijn heilig; ook dit zilver en dit goud, de vrijwillige gave, den HEERE, den God uwer vaderen.

28. Potemem rzekł do nich: Wyście poświęceni Panu, i naczynia także poświęcone, a to srebro i to złoto dobrowolnie ofiarowane jest Panu, Bogu ojców waszych.

28. És mondék nékik: Ti az Úrnak szentei vagytok, ez edények is szentek, és ez az ezüst és arany az Úrnak, atyáitok Istenének önkénytesen adott ajándék:

28 И сказал я им: вы – святыня Господу, и сосуды - святыня, и серебро и золото – доброхотное даяние Господу Богу отцов ваших.

28. І сказав я їм: ви сьвяті Господеві й посуд сьвятий, і срібло та золото - добровільна жертва Господеві, Богові батьків ваших;

29. Vartioikaa siis niitä ja säilyttäkää ne, kunnes punnitsette ne pappien päämiesten ja leeviläisten ja Israelin perhekunta-päämiesten edessä Jerusalemissa, Herran temppelin kammioissa.

29. Valvokaat siis ja pitäkäät ne niinkauvan tallella, että te ne jälleen punnitsette ulos pappein ja Leviläisten, päämiesten ja Israelin ylimmäisten isäin edessä, Jerusalemissa, Herran huoneen arkkuihin.

29. Walwocat sijs ja pitäkät ne nijncauwan tallella että te ne jällens punnidzet ulos Pappein ja Lewitain päämiesten ja Israelin ylimmäisten Isäin edes Jerusalemis HERran huonen Arckuun.

29 Watch and keep them, until you* weigh them before the chiefs of the priests and the Levites and the rulers of the fathers of Israel, at Jerusalem, in the chambers of the house of Jehovah.

29. Watch ye, and keep them, until ye weigh them before the chief of the priests and the Levites, and chief of the fathers of Israel, at Jerusalem, in the chambers of the house of the LORD.

29. Værer aarvaagne og bevare det, indtil I veje det ud for Præsternes og Leviternes Øverster og Øversterne for Fædrenehusene iblandt Israel i Jerusalem, i Herrens Hus's Kamre.

29. Så vaker, och bevarer det, tilldess I vägen det inför öfversta Presterna, och Leviterna, och öfversta fäderna i Israel i Jerusalem, uti Herrans hus kistor.

29. Walwage ja hoidke sedda , kunni teie preestride ja Lewitide üllematte ja Israeli wannematte würstide kätte waete Jerusalemmas, Jehowa koia kambritte sisse.

29. Budėkite ir saugokite tai, kol pasversite Jeruzalėje, Viešpaties namuose, kunigų, levitų ir Izraelio giminių vadų akivaizdoje’‘.

29. So wacht und bewahrt es, bis daß ihr's darwägt vor den Obersten Priestern und Leviten und den Obersten der Vaterhäuser in Israel zu Jerusalem in die Kammer des Hauses des HERRN.

29. Veillez, et gardez-les jusqu'à ce que vous les pesiez en la présence des principaux des sacrificateurs et des Lévites, et devant les principaux des pères d'Israël, à Jérusalem, dans les chambres de la maison de l'Éternel.

29. Velád, y guardád, hasta que peséis delante de los príncipes de los sacerdotes y de los Levitas, y de los príncipes de los padres de Israel en Jerusalem, en las cámaras de la casa de Jehová.

29 Waakt en bewaart het, totdat gij het opweegt, in tegenwoordigheid van de oversten der priesteren en Levieten, en der vorsten der vaderen van Israel, te Jeruzalem, in de kameren van des HEEREN huis.

29. Pilnujcież a strzeżcie, aż to odważycie przed kapłanami przedniejszymi, i Lewitami, i książętami z domów ojcowskich w Izraelu w Jeruzalemie, w gmachach domu Paóskiego.

29. Vigyázzatok azért reá és megőrizzétek, míg átméritek a papi fejedelmek, a Léviták és Izráel családainak fejedelmei előtt Jeruzsálemben az Úr házának kamaráiban!

29 Будьте же бдительны и сберегите это , доколе весом не сдадите начальствующим над священниками и левитами и главам поколений Израилевых в Иерусалиме, в хранилище при доме Господнем.

29. Будьте же обачні й стережіть се, доки не здасте на вагу начальникам між сьвященниками та левітами й головам в поколїннях Ізрайлевих в Ерусалимі, в скарбівню дому Господнього.

30. Niin papit ja leeviläiset ottivat vastaan punnitun hopean ja kullan ja kalut viedäkseen ne Jerusalemiin, meidän Jumalamme temppeliin.

30. Niin papit ja Leviläiset ottivat vastaan punnitun hopian ja kullan ja astiat, viedäksensä Jerusalemiin Jumalamme huoneeseen.

30. Nijn Papit ja Lewitat otit wastan sen punnitun hopian ja cullan ja astiat ja weit Jerusalemijn meidän Jumalam huoneseen.

30 So the priests and the Levites received the weight of the silver and the gold and the vessels, to bring them to Jerusalem to the house of our God.

30. So took the priests and the Levites the weight of the silver, and the gold, and the vessels, to bring them to Jerusalem unto the house of our God.

30. Da toge Præsterne og Leviterne imod samme Sølv og Guld og Kar efter Vægt for at føre det til Jerusalem, til vor Guds Hus.

30. Då togo Presterna och Leviterna det vägna silfret, och guldet, och kärilen, att de skulle föra det till Jerusalem, till vår Guds hus.

30. Siis wötsid preestrid ja Lewitid se wagitud höbbeda ja kulla ja riistad wasto, et nemmad neid piddid Jerusalemma meie Jummala kotta wima.

30. Kunigai ir levitai paėmė pasvertą sidabrą, auksą ir indus, kuriuos jie turėjo nugabenti į Jeruzalę, į Dievo namus.

30. Da nahmen die Priester und Leviten das gewogene Silber und Gold und die Gefäße, daß sie es brächten gen Jerusalem zum Hause unsres Gottes.

30. Les sacrificateurs et les Lévites reçurent donc au poids l'argent, l'or et les ustensiles, pour les porter à Jérusalem dans la maison de notre Dieu.

30. Y los sacerdotes y Levitas recibieron el peso de la plata, y del oro, y de los vasos, para traerlo a Jerusalem a la casa de nuestro Dios.

30 Toen ontvingen de priesters en de Levieten het gewicht des zilvers en des gouds, en der vaten, om te brengen te Jeruzalem, ten huize onzes Gods.

30. A tak wzięli kapłani i Lewitowie wagę onego srebra, i złota, i naczynia, aby je odnieśli do Jeruzalemu, do domu Boga naszego.

30. És átvevék a papok és a Léviták az ezüstöt, aranyat és az edényeket súly szerint, hogy vigyék Jeruzsálembe Istenünk házához.

30 И приняли священники и левиты взвешенное серебро, и золото, и сосуды, чтоб отнести в Иерусалим в дом Бога нашего.

30. І забрали сьвященники та левіти зважене срібло і золото та посуд, щоб нести в Ерусалим у дом Бога нашого.

31. Sitten me lähdimme liikkeelle Ahava-joelta ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä mennäksemme Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, ja hän pelasti meidät vihollisten käsistä ja väijytyksistä tiellä.

31. Ja me läksimme Ahavan virran tyköä, toisena päivänä toistakymmentä ensimäistä kuuta, menemään Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, joka meitä pelasti vihollistemme käsistä ja väijymisestä tiellä.

31. JA me läxim Ahewan wirran tykö toisna päiwänä toistakymmendä ensimäisestä Cuusta menemän Jerusalemijn ja meidän Jumalam käsi oli meidän päälläm joca meitä pelasti meidän wiholistem käsist ja wäjymisest tiellä.

31 Then we departed from the river Ahava on the twelfth (day) of the first month, to go to Jerusalem. And the hand of our God was upon us and he delivered us from the hand of the enemy and the ambush by the way.

31. Then we departed from the river of Ahava on the twelfth day of the first month, to go unto Jerusalem: and the hand of our God was upon us, and he delivered us from the hand of the enemy, and of such as lay in wait by the way.

31. Og vi rejste fra Ahnvas Flod paa den tolvte Dag i den første Maaned for at drage til Jerusalem, og vor Guds Haand var over os og friede os for Fjendens Haand og dens, som lurede ved Vejen.

31. Alltså fore vi ifrån älfvene Ahava, på tolfte dagen i första månadenom, att vi skulle draga till Jerusalem; och vår Guds hand var öfver oss, och bevarade oss ifrå fiendernas hand och försåt på vägenom.

31. Ja meie läksime Ahawa jöe jurest ärra kahheteistkümnemal essimesse ku päwal Jerusalemma minnema, ja meie Jummala kässi olli meie ülle, ja peästis meid waenlaste ja nende käest, kes tee peäl warritsesid.

31. Pirmo mėnesio dvyliktą dieną išėjome nuo Ahavos upės Jeruzalės link. Dievo ranka buvo ant mūsų, ir Jis saugojo mus nuo priešų ir užpuolikų.

31. Also brachen wir auf von dem Wasser Ahava am zwölften Tage des ersten Monats, daß wir gen Jerusalem zögen. Und die Hand unsres Gottes war über uns und errettete uns von der Hand der Feinde und derer, die uns nachstellten auf dem Wege.

31. Nous partîmes du fleuve d'Ahava le douze du premier mois, pour aller à Jérusalem; et la main de notre Dieu fut sur nous, et il nous délivra de la main des ennemis et de leurs embûches sur le chemin.

31. Y partímos del río de Ahava a los doce del mes primero, para ir a Jerusalem: y la mano de nuestro Dios fué sobre nosotros, el cual nos libró de mano de enemigo y de asechador en el camino.

31 Alzo verreisden wij van de rivier Ahava, op den twaalfden der eerste maand, om te gaan naar Jeruzalem; en de hand onzes Gods was over ons, en redde ons van de hand des vijands, en desgenen, die ons lagen leide op den weg.

31. Zatem ruszyliśmy się od rzeki Achawy dwunastego dnia, miesiąca pierwszego, abyśmy szli do Jeruzalemu; a ręka Boga naszego była nad nami, i wyrwała nas z ręki nieprzyjaciela i czyhającego na nas w drodze.

31. Elindulánk pedig az Aháva folyóvíz mellől az első hó tizenkettedik napján, hogy Jeruzsálembe menjünk; s a mi Istenünk kegyelme nyugodott rajtunk, megszabadítván minket a ránk leselkedő ellenségnek kezéből ez úton.

31 И отправились мы от реки Агавы в двенадцатый день первого месяца, чтобы идти в Иерусалим; и рука Бога нашего была над нами, и спасала нас от руки врага и от подстерегающих нас на пути.

31. І рушили ми від ріки Агави дванайцятого дня першого місяця, щоб ійти в Ерусалим, а рука Бога нашого була над нами і спасала нас від руки ворога й тих, що засїдали на нас в дорозї.

32. Ja me tulimme Jerusalemiin ja olimme siellä alallamme kolme päivää.

32. Ja me tulimme Jerusalemiin ja oleskelimme siellä kolme päivää.

32. Ja me tulim Jerusalemijn ja olim siellä colme päiwä.

32 And we came to Jerusalem and abode there three days.

32. And we came to Jerusalem, and abode there three days.

32. Og vi kom til Jerusalem, og vi bleve der tre Dage.

32. Och vi komme till Jerusalem, och blefvom der i tre dagar.

32. Kui meie nüüd Jerusalemma tullime, siis jäime senna kolm päwa.

32. Atėję į Jeruzalę, ten pasilikome tris dienas.

32. Und wir kamen gen Jerusalem und blieben daselbst drei Tage.

32. Puis nous arrivâmes à Jérusalem; et nous y étant reposés trois jours,

32. Y llegámos a Jerusalem, y reposámos allí tres dias.

32 En wij kwamen te Jeruzalem; en wij bleven aldaar drie dagen.

32. I przyszliśmy do Jeruzalemu, i zamieszkaliśmy tam przez trzy dni.

32. És megérkezénk Jeruzsálembe, és pihenénk ott [11†] három napig.

32 И пришли мы в Иерусалим, и пробыли там три дня.

32. І прийшли ми в Ерусалим, і перебули там три днї.

33. Mutta neljäntenä päivänä punnittiin hopea ja kulta ja kalut meidän Jumalamme temppelissä pappi Meremotille, Uurian pojalle, käteen; ja hänen kanssaan oli Eleasar, Piinehaan poika, ja heidän kanssansa leeviläiset Joosabad, Jeesuan poika, ja Nooadja, Binnuin poika.

33. Mutta neljäntenä päivänä punnittiin hopia ja kulta, ja astiat meidän Jumalamme huoneesen, papin Urian pojan Meremotin käden alla, ja hänen kanssansa oli Eleatsar Pinehaan poika ja heidän kanssansa Josabad Jesuan poika ja Noadia Binnuin poika, Leviläiset.

33. Mutta neljändenä päiwänä punnittin hopia ja culda ja astiat meidän Jumalam huoneseen Papin Urian pojan Meremothin käden ala ja hänen cansans oli Eleazar Pineexen poica ja heidän cansans Josabad Jesuan poica ja Noadia Benuin Lewitan poica.

33 And on the fourth day the silver and the gold and the vessels were weighed in the house of our God into the hand of Meremoth the son of Uriah the priest and with him was Eleazar the son of Phinehas and with them was Jozabad the son of Jeshua and Noadiah the son of Binnui, the Levite,

33. Now on the fourth day was the silver and the gold and the vessels weighed in the house of our God by the hand of Meremoth the son of Uriah the priest; and with him was Eleazar the son of Phinehas; and with them was Jozabad the son of Jeshua, and Noadiah the son of Binnui, Levites;

33. Men paa den fjerde Dag blev Sølvet og Guldet og Karrene i vor Guds Hus tilvejet Meremoth, Præsten Urias Søn, og med ham var Eleasar, Pinehas's Søn, og med dem vare Leviterne Josabad, Jesuas Søn, og Noadja, Binnuis Søn,

33. På fjerde dagenom vardt väget silfret och guldet, och kärilen uti vår Guds hus, under Meremoths hand, Uria sons Prestens, och med honom var Eleazar, Pinehas son; och med dem Josabath, Jesua son, och Noadja, Binnui son, de Leviter;

33. Ja neljandamal päwal waiti se höbbe ja kuld ja need riistad meie Jummala kotta, Meremoti Uria poia selle preestri kätte, ja temmaga olli Eleasar Pineasi poeg, ja nendega need Lewitid, Josabad, Jesua poeg ja Noadja, Pinnui poeg.

33. Ketvirtą dieną sidabras, auksas ir indai buvo pasverti Dievo namuose ir perduoti kunigui Meremotui, Ūrijos sūnui; su juo buvo Finehaso sūnus Eleazaras ir levitai: Jozuės sūnus Jehozabadas ir Binujo sūnus Noadija.

33. Aber am vierten Tage wurden dargewogen das Silber und Gold und die Gefäße ins Haus unsres Gottes unter die Hand des Priesters Meremoth, des Sohnes Urias, und mit ihm Eleasar, dem Sohn Pinehas, und mit ihnen Josabad, dem Sohn Jesuas, und Noadja, dem Sohn Binnuis, den Leviten,

33. Au quatrième jour nous pesâmes l'argent et l'or et les ustensiles, dans la maison de notre Dieu, et nous les remîmes à Mérémoth, fils d'Urie, le sacrificateur (avec lequel était Éléazar, fils de Phinées; et avec eux Jozabad, fils de Jéshua, et Noadia, fils de Binnuï, Lévites),

33. Y al cuarto día fué pesada la plata, y el oro, y los vasos, en la casa de nuestro Dios por mano de Meremot, hijo de Urías, sacerdote; y con él Eleazar, hijo Finees; y con ellos Jozabad, hijo de Josué, y Noadías, hijo de Bennoi Levita;

33 Op den vierden dag nu werd gewogen het zilver, en het goud, en de vaten, in het huis onzes Gods, aan de hand van Meremoth, den zoon van Uria, den priester, en met hem Eleazar, de zoon van Pinehas; en met hem Jozabad, de zoon van Jesua, en Noadja, de zoon van Binnui, de Levieten.

33. A dnia czwartego odważono srebro, i złoto, i naczynie ono w domu Boga naszego do ręki Meremota, syna Uryjasza kapłana, z którym był Eleazar, syn Fineesowy; z nimi też byli Josabad, syn Jesuego, i Noadyjasz, syn Binnujego, Lewitowie;

33. Negyednap pedig átméretett az ezüst, az arany és az edények a mi Istenünk házában, Merémóth papnak Uriás fiának kezéhez, vele lévén Eleázár, a Fineás fia, és velök Józadáb, a Jésua fia és Nóadia, a Binnui [12†] fia, Léviták,

33 В четвертый день мы сдали весом серебро, и золото, и сосуды в дом Бога нашего, на руки Меремофу, сыну Урии, священнику, и с ним Елеазару, сыну Финеесову, и с ними Иозаваду, сыну Иисусову, и Ноадии, сынуВиннуя, левитам,

33. Четвертого ж дня здали ми під вагу срібло й золото й посуд в дім Бога нашого до рук Меремотові Урієнкові, сьвященникові, а з ним Елеазарові Пинеесенкові, а з ним Йозабадові, синові Ісусовому, і Ноадїї Виннуєнкові, левітам,

34. Kaikki punnittiin lukumäärän ja painon mukaan, ja koko paino kirjoitettiin silloin muistiin.

34. Jokaisen luvun ja painon jälkeen; ja kaikki se paino kirjoitettiin siihen aikaan.

34. Jocaidzen lugun ja painon perän ja caicki se paino kirjoitettin sijhen aican.

34 the whole by number and by weight. And all the weight was written at that time.

34. By number and by weight of every one: and all the weight was written at that time.

34. efter Tal, efter Vægten paa det alt sammen; og hele Vægten blev samme Tid opskreven.

34. Efter hvars tal och vigt; och vigten vardt på den tiden all beskrifven.

34. Keik arro ja raskusse järrele, ja keik se mis waiti, sai sel aial ülleskirjotud.

34. Viskas buvo suskaičiuota, pasverta ir surašyta.

34. nach Zahl und Gewicht eines jeglichen; und das Gewicht ward zu der Zeit alles aufgeschrieben.

34. Selon le nombre et le poids de toutes les choses. Et, en même temps, tout le poids en fut mis par écrit.

34. Por cuenta y por peso por todo: y fué escrito todo aquel peso en aquel tiempo.

34 Naar het getal en naar het gewicht van dat alles; en het ganse gewicht werd ter zelfder tijd opgeschreven.

34. Pod liczbą i wagą wszystko, i zapisano wagę tego wszystkiego onegoż czasu.

34. Minden szám és súly szerint, s feljegyeztetett az egész súly abban az időben.

34 все счетом и весом. И все взвешенное записано в то же время.

34. Усе під лїк та під вагу. І записано все зважене в той таки час.

35. Ja vankeudesta tulleet pakkosiirtolaiset uhrasivat polttouhreiksi Israelin Jumalalle kaksitoista härkää koko Israelin puolesta, yhdeksänkymmentä kuusi oinasta, seitsemänkymmentä seitsemän karitsaa ja kaksitoista syntiuhrikaurista, kaikki polttouhriksi Herralle.

35. Ja vankeuden lapset, jotka olivat tulleet vankeudesta, uhrasivat Israelin Jumalalle polttouhria, kaksitoistakymmentä mullia, koko Israelin edestä, yhdeksänkymmentä ja kuusi oinasta, seitsemänkahdeksattakymmentä karitsaa, kaksitoistakymmentä kaurista syntiuhriksi, kaikki tyynni polttouhriksi Herralle.

35. Ja fangeuden lapset jotca olit tullet fangeudest uhraisit Israelin Jumalalle polttouhria caxitoistakymmendä härkä coco Israelin edestä yhdexänkymmendä ja cuusi oinast seidzemencahdexattakymmendä caridzata caxitoistakymmendä caurista syndiuhrixi caicki tyynni polttouhrixi HERralle.

35 The sons of the captivity, who came out of exile, offered burnt offerings to the God of Israel, twelve bullocks for all Israel, ninety-six rams, seventy-seven lambs, twelve male-goats for a sin offering. All this was a burnt offering to Jehovah.

35. Also the children of those that had been carried away, which were come out of the captivity, offered burnt offerings unto the God of Israel, twelve bullocks for all Israel, ninety and six rams, seventy and seven lambs, twelve he goats for a sin offering: all this was a burnt offering unto the LORD.

35. Og de Folk, som havde været bortførte, de, som vare komne fra Fangenskabet, ofrede Israels Gud Brændofre, tolv Okser for al Israel, seks og halvfemsindstyve Vædre, syv og halvfjerdsindstyve Lam, tolv Bukke til Syndofre, alt sammen til Brændoffer for Herren.

35. Och fängelsens barn, som utu fängelset komne voro, offrade bränneoffer Israels Gudi, tolf stutar för hela Israel, sex och niotio vädrar, sju och sjutio lamb, tolf bockar till syndoffer; alltsammans till bränneoffer Herranom.

35. Wangi-rahwas, kes wangist olli tulnud, ohwerdas pölletamisse-ohwrid Israeli Jummalale, kaksteistkümmend wärse keige Israeli eest, ühheksakümmend ja kuus jära, seitse kahheksatkümmend oiniktalle, kaksteistküm̃end sikko patto-ohwriks: keik pölletamisse-ohwriks Jehowale.

35. Sugrįžę iš nelaisvės tremtiniai aukojo deginamąsias aukas Izraelio Dievui: dvylika jaučių už visą Izraelį, devyniasdešimt šešis avinus, septyniasdešimt septynis ėriukus, dvylika ožių aukai už nuodėmę; tai buvo deginamoji auka Viešpačiui.

35. Und die Kinder der Gefangenschaft, die aus der Gefangenschaft gekommen waren, opferten Brandopfer dem Gott Israels: zwölf Farren für das ganze Israel, sechsundneunzig Widder, siebenundsiebzig Lämmer, zwölf Böcke zum Sündopfer, alles zum Brandopfer dem HERRN.

35. Les enfants de la déportation, revenus de la captivité, offrirent en holocauste au Dieu d'Israël, douze taureaux pour tout Israël, quatre-vingt-seize béliers, soixante et dix-sept agneaux, et douze boucs pour le péché; le tout en holocauste à l'Éternel.

35. Los que habían venido de la cautividad, los hijos de la transmigración, ofrecieron holocaustos al Dios de Israel, becerros doce por todo Israel, carneros noventa y seis, corderos setenta y siete, machos de cabrío por expiación doce, todo en holocausto a Jehová.

35 En de weggevoerden, die uit de gevangenis gekomen waren, offerden den God Israels brandofferen; twaalf varren voor gans Israel, zes en negentig rammen, zeven en zeventig lammeren, twaalf bokken ten zondoffer; alles ten brandoffer den HEERE.

35. Wróciwszy się tedy z niewoli ci, którzy byli w pojmaniu, ofiarowali Bogu Izraelskiemu cielców dwanaście za wszystkiego Izraela, baranów dziewięćdziesiąt i sześć, baranków siedmdziesiąt i siedm, kozłów za grzech dwanaście, to wszystko na całopalenie Panu.

35. A kik pedig megérkeztek a fogságból, [13†] a rabságnak fiai, égőáldozatokat vivének Izráel Istenének: tizenkét tulkot egész Izráelért, kilenczvenhat kost, hetvenhét bárányt, tizenkét bakot bűnért való áldozatra, mindezt egészen égőáldozatul az Úrnak.

35 Пришедшие из плена переселенцы принесли во всесожжение Богу Израилеву двенадцать тельцов из всего Израиля, девяносто шесть овнов, семьдесят семь агнцев и двенадцать козлов в жертву за грех: все это во всесожжение Господу.

35. Бранцї же, що прийшли з полону, принесли на всепаленнє Богові Ізрайлевому дванайцять назимків за всього Ізраїля, девятьдесять шість баранів, сїмдесять сїм ягнят та дванайцять козлів на жертву за гріх - усе це на всепаленнє Господеві.

36. Ja he jättivät kuninkaan määräykset kuninkaan satraapeille ja käskynhaltijoille, jotka olivat tällä puolella Eufrat-virran, ja nämä avustivat kansaa ja Jumalan temppeliä.

36. Ja he antoivat kuninkaan kirjat ja käskyn kuninkaan maaherroille ja päämiehille tällä puolella virtaa, ja korottivat kansan ja Jumalan huoneen.

36. Ja he annoit Cuningan wircamiehille ja maan foudeille tällä puolen wirran Cuningan kirjan ja käskyn ja corgotti Canssan ja Jumalan huonen.

36 And they delivered the king's commissions to the king's satraps and to the governors beyond the River. And they furthered the people and the house of God.

36. And they delivered the king's commissions unto the king's lieutenants, and to the governors on this side the river: and they furthered the people, and the house of God.

36. Og de overgave Kongens Statholdere og Landshøvdingene paa denne Side Floden Kongens Love, og de hjalp højlig Folket og Guds Hus.

36. Och de antvardade Konungens befallning Konungens ämbetsmän och landshöfdingom på denne sidon älfven; och de upphöjde folket, och Guds hus.

36. Ja nemmad andsid kunninga käsko kunninga Mawallitsejatte ja üllewatajatte kätte siin pool jöe, ja nemmad aitsid rahwast ja Jummala kodda.

36. Jie įteikė karaliaus įsakymus vietininkams ir krašto šiapus upės valdytojams, o šitie teikė paramą tautai ir Dievo namams.

36. Und sie überantworteten des Königs Befehle den Amtleuten des Königs und den Landpflegern diesseit des Wassers. Und diese halfen dem Volk und dem Hause Gottes.

36. Et ils remirent les ordres du roi aux satrapes du roi, et aux gouverneurs de ce côté-ci du fleuve, qui favorisèrent le peuple et la maison de Dieu.

36. Y dieron los privilegios del rey a sus gobernadores y capitanes de la otra parte del río, los cuales ensalzaron el pueblo y la casa de Dios.

36 Daarna gaven zij de wetten des konings aan des konings stadhouders en landvoogden aan deze zijde der rivier; en zij bevorderden het volk en het huis Gods.

36. I oddali wyroki królewskie starostom królewskim, i książętom za rzeką, a ci byli pomocą ludowi i domowi Bożemu.

36. És átadák a király parancsolatait a [14†] király helytartóinak, s a vizen túl lévő helytartóknak, és ezek segíték a népet és az Isten házát.

36 И отдали царские повеления царским сатрапам и заречнымобластеначальникам, и они почтили народ и дом Божий.

36. І передали царський приказ царським сатрапам* і зарічанським начальникам країни, а сї пошанували народ і дім Божий.