4 luku

Temppelin rakentaminen estetään .

1. Mutta kun Juudan ja Benjaminin vastustajat kuulivat, että pakkosiirtolaiset rakensivat temppeliä Herralle, Israelin Jumalalle,

1. Mutta kuin Juudan ja Ben-Jaminin vihamiehet kuulivat, että ne, jotka vankeudesta olivat lähteneet, rakensivat Herralle Israelin Jumalalle templiä;

1. MUtta cosca Judan ia BenJaminin wihamiehet cuulit että ne jotca fangiuxes olit ollet rakensit HERralle Israelin Jumalalle Templi.

1 Now when the adversaries of Judah and Benjamin heard that the sons of the captivity were building a temple to Jehovah, the God of Israel,

1. Now when the adversaries of Judah and Benjamin heard that the children of the captivity builded the temple unto the LORD God of Israel;

1. Der Judas og Benjamins Modstandere hørte, at de Folk, som havde været bortførte, byggede Templet for Herren, Israels Gud,

1. Då nu Juda och BenJamins motståndare hörde, att fängelsens barn byggde Herranom Israels Gud templet,

1. Agga kui Juda ja Penjamini waenlased said kuulda, et need, kes wangis olnud , Jehowale Israeli Jummalale templi üllesehhitasid:

1. Judo ir Benjamino priešai, išgirdę, kad grįžę tremtiniai stato šventyklą Viešpačiui, Izraelio Dievui,

1. Da aber die Widersacher Juda's und Benjamins hörten, daß die Kinder der Gefangenschaft dem HERRN, dem Gott Israels, den Tempel bauten,

1. Or les ennemis de Juda et de Benjamin apprirent que les enfants de la captivité rebâtissaient le temple de l'Éternel, le Dieu d'Israël.

1. Y OYENDO los enemigos de Judá y de Benjamín que los hijos de la cautividad edificaban el templo de Jehová Dios de Israel;

1 Toen nu de wederpartijders van Juda en Benjamin hoorden, dat de kinderen der gevangenis den HEERE, den God Israels, den tempel bouwden;

1. A gdy usłyszeli nieprzyjaciele Judy i Benjamina, iż lud, który przyszedł z pojmania, budowali kościół Panu, Bogu Izraelskiemu;

1. Mikor pedig meghallák Júda és Benjámin ellenségei, [1†] hogy a kik a fogságból visszatértek, templomot építenek az Úrnak, Izráel Istenének:

1 И услышали враги Иуды и Вениамина, что возвратившиеся из плена строят храм Господу Богу Израилеву;

1. І почули вороги Юдині та Беняминові, що повернувші з полону будують храм Господеві, Богові Ізрайлевому;

2. astuivat he Serubbaabelin ja perhekunta-päämiesten luo ja sanoivat heille: Me tahdomme rakentaa yhdessä teidän kanssanne, sillä me etsimme teidän Jumalaanne, niinkuin tekin, ja hänelle me olemme uhranneet Eesarhaddonin, Assurin kuninkaan, päivistä asti, hänen, joka toi meidät tänne.

2. Tulivat he Serubbabelin ja isäin päämiesten tykö ja sanoivat heille: me rakennamme teidän kanssanne; sillä me etsimme teidän Jumalaanne niinkuin tekin, ja emme ole sitte uhranneet kuin Asserhaddon Assurin kuningas meidät tänne vei.

2. Tulit he Zerubabelin ja Isäin Päämiesten tygö ja sanoit heille: me rakennam teidän cansan sillä me edzim teidän Jumalatan nijncuin tekin ja emme ole sijtte uhrannet cuin Asser Haddon Assurin Cuningas meidän tänne wei.

2 then they drew near to Zerubbabel and to the heads of fathers and said to them, Let us build with you*, for we seek your* God, as you* do and we sacrifice to him since the days of Esarhaddon king of Assyria who brought us up here.

2. Then they came to Zerubbabel, and to the chief of the fathers, and said unto them, Let us build with you: for we seek your God, as ye do; and we do sacrifice unto him since the days of Esarhaddon king of Assur, which brought us up hither.

2. da kom de frem til Serubabel og til Øversterne for Fædrenehusene og sagde til dem: Lader os bygge med eder; thi vi ville søge eders Gud, ligesom I, og vi have ofret til ham fra de Dage af, da Kongen af Assyrien, Asar-Haddon, førte os hid op.

2. Kommo de till Serubbabel, och till öfversta fäderna, och sade till dem: Vi vilje bygga med eder; förty vi söke edar Gud lika som I; och vi hafve offrat allt ifrå den tid EsarHaddon, Konungen i Assur, förde oss hitupp.

2. Siis tullid nemmad Serubabeli ja wannematte peameeste jure ja ütlesid neile: Meie tahhame teiega ehhitada, sest meie nouame teie Jummalat, nenda kui teie, ja meie ep olle mitte sest aiast, kui Esarraddon Assuri kunningas meid seie üllestonud, ohwerdand.

2. atėjo pas Zorobabelį ir Izraelio šeimų vyresniuosius ir jiems sakė: ‘‘Mes norime statyti kartu su jumis, nes mes, kaip ir jūs, ieškome jūsų Dievo ir Jam aukojame nuo Asarhadono, Asirijos karaliaus, kuris mus čia atvedė, laikų’‘.

2. kamen sie zu Serubabel und zu den Obersten der Vaterhäuser und sprachen zu ihnen: Wir wollen mit euch bauen; denn wir suchen euren Gott gleichwie ihr, und wir haben ihm geopfert, seit der Zeit da Asar-Haddon, der König von Assyrien, uns hat heraufgebracht.

2. Ils vinrent vers Zorobabel et vers les chefs des pères, et leur dirent: Nous bâtirons avec vous; car nous invoquerons votre Dieu comme vous; et c'est à lui que nous sacrifions depuis le temps d'Ésar-Haddon, roi d'Assyrie, qui nous a fait monter ici.

2. Llegáronse a Zorobabel, y a las cabezas de los padres, y dijéronles: Edificaremos con vosotros; porque como vosotros buscaremos a vuestro Dios, y a él sacrificamos desde los dias de Asoraddán rey de Asiria que nos hizo subir aquí.

2 Zo kwamen zij aan tot Zerubbabel, en tot de hoofden der vaderen, en zeiden tot hen: Laat ons met ulieden bouwen, want wij zullen uw God zoeken, gelijk gijlieden; ook hebben wij Hem geofferd sinds de dagen van Esar-haddon, den koning van Assur, die ons herwaarts heeft doen optrekken.

2. Tedy przyszli do Zorobabela i do przedniejszych z domów ojcowskich, mówiąc im: Będziemy budować z wami, a jako i wy będziemy szukać Boga waszego, gdyżeśmy mu ofiary czynili ode dni Asarhaddona, króla Assyryjskiego, który nas tu przywiódł.

2. Menének Zorobábelhez és a családfőkhöz, s mondának nékik: Hadd építsünk együtt veletek, mert miképen ti, úgy mi is a ti Isteneteket keressük s néki áldozunk [2†] Esárhaddon, Assiria királyának idejétől fogva, a ki ide hozott fel minket!

2 и пришли они к Зоровавелю и к главам поколений, и сказали им: будем и мы строить с вами, потому что мы, как и вы, прибегаем к Богу вашему, и Ему приносим жертвы от дней Асардана, царя Сирийского, который перевел нас сюда.

2. І прийшли до Зоробабеля і до голов над поколїннями та й сказали їм: Будемо й ми будувати з вами, бо, як ви, так і ми звертаємось до Бога вашого й приносимо йому жертви від часів Асардана, царя Сирийського, що перевів нас сюди.

3. Mutta Serubbaabel ja Jeesua ja muut Israelin perhekunta-päämiehet sanoivat heille: Ei sovi teidän ja meidän yhdessä rakentaa temppeliä meidän Jumalallemme, vaan me yksin rakennamme Herralle, Israelin Jumalalle, niinkuin kuningas Koores, Persian kuningas, on meitä käskenyt.

3. Mutta Serubbabel ja Jesua ja muut Israelin isäin päämiehet vastasivat: ei sovi teidän ja meidän rakentaa meidän Jumalallemme huonetta; mutta me rakennamme yksin Herralle Israelin Jumalalle huoneen, niinkuin Kores Persian kuningas meitä käski.

3. Mutta Zerubabel ja Jesua ja muut Israelin Isäin Päämiehet wastaisit: ei sowi teidän ja meidän raketa meidän Jumalallem huonetta mutta me rakennam yxin HERralle Israelin Jumalalle huonen nijncuin Cores Persian Cuningas meidän käski.

3 But Zerubbabel and Jeshua and the rest of the heads of fathers of Israel, said to them, You* have nothing to do with us in building a house to our God, but we ourselves together will build to Jehovah, the God of Israel, as king Cyrus the king of Persia has commanded us.

3. But Zerubbabel, and Jeshua, and the rest of the chief of the fathers of Israel, said unto them, Ye have nothing to do with us to build an house unto our God; but we ourselves together will build unto the LORD God of Israel, as king Cyrus the king of Persia hath commanded us.

3. Men Serubabel og Jesua og de øvrige af Øversterne for Fædrenehusene for Israel sagde til dem: Det sømmer sig ikke, at I og vi bygge vor Guds Hus; men vi ville alene bygge for Herren, Israels Gud, som Kong Kyrus, Kongen af Persien, bød os.

3. Men Serubbabel och Jesua, och de andre öfverste fäder i Israel, svarade dem: Det betämmer sig icke, att vi och I bygge vår Guds hus; utan vi vilje allena bygga Herranom Israels Gud, såsom Cores, Konungen i Persien, budit hafver.

3. Ja Serubabel ütles neile, ja Jesua ja teised Israeli wañematte peamehhed: Meil polle teiega teggemist meie Jummala koia üllesehhitades, sest meie issekeskes tahhame Jehowale Israeli Jummalale se koia üllesehhitada, nenda kui meid Persia kunningas Kores on käsknud.

3. Zorobabelis, Jozuė ir kiti Izraelio šeimų vyresnieji jiems atsakė: ‘‘Netinka jums kartu su mumis statyti namus mūsų Dievui, mes vieni statysime Viešpačiui, Izraelio Dievui, kaip mums įsakė persų karalius Kyras’‘.

3. Aber Serubabel und Jesua und die andern Obersten der Vaterhäuser in Israel antworteten ihnen: Es ziemt sich nicht, uns und euch, das Haus unsers Gottes zu bauen; sondern wir wollen allein bauen dem HERRN, dem Gott Israels, wie uns Kores, der König in Persien, geboten hat.

3. Mais Zorobabel, Jéshua, et les autres chefs des pères d'Israël, leur répondirent: Il ne convient pas que vous et nous, nous bâtissions une maison à notre Dieu; mais nous la bâtirons nous seuls à l'Éternel, le Dieu d'Israël, comme le roi Cyrus, roi de Perse, nous l'a commandé.

3. Y díjoles Zorobabel, y Jesuá, y los demás cabezas de los padres de Israel: No nos conviene edificar con vosotros casa a nuestro Dios: mas nosotros solos edificaremos a Jehová Dios de Israel, como nos mandó el rey Ciro rey de Persia.

3 Maar Zerubbabel, en Jesua, en de overige hoofden der vaderen van Israel zeiden tot hen: Het betaamt niet, dat gijlieden en wij onzen God een huis bouwen; maar wij alleen zullen het den HEERE, den God Israels, bouwen, gelijk als de koning Kores, koning van Perzie, ons geboden heeft.

3. Ale im rzekł Zorobabel, i Jesua, i inni przedniejsi domów ojcowskich z Izraela: Nie wam, ale nam należy budować dom Bogu naszemu; przetoż my sami budować będziemy Panu, Bogu Izraelskiemu, jako nam rozkazał Cyrus, król Perski.

3. És monda nékik Zorobábel és Jésua és Izráel családainak többi fői: Nem veletek együtt kell nékünk házat építeni a mi Istenünknek, hanem mi magunk fogunk építeni az Úrnak, Izráel Istenének, a miképen megparancsolta nékünk a király, Czírus, Persia [3†] királya.

3 И сказал им Зоровавель и Иисус и прочие главы поколений Израильских:не строить вам вместе с нами дом нашему Богу; мы одни будем строить дом Господу, Богу Израилеву, как повелел нам царь Кир, царь Персидский.

3. І відказав їм Зоробабель та Ісус і инчі голови поколїнь Ізраїлських: Не будувати вам вкупі з нами дому Богові нашому; ми самі будувати мемо дом Господеві, Богові Ізрайлевому, як звелїв нам царь Кир, царь Перський.

4. Mutta maan kansa sai Juudan kansan kädet herpoamaan ja pelotti heidät rakentamasta.

4. Niin sen maakunnan väki heikensi Juudan kansan kädet ja peljätti rakentamasta,

4. Nijn sen maacunnan wäki esti Judan Canssan kädet ja peljätti rakendamast/

4 Then the people of the land weakened the hands of the people of Judah and troubled them in building,

4. Then the people of the land weakened the hands of the people of Judah, and troubled them in building,

4. Og Folket i Landet gjorde, at Judas Folk lode Hænderne synke, og de forstyrrede dem i at bygge.

4. Då hindrade folket i landena Juda folks hand, och afskräckte dem af byggningene;

4. Ja selle Ma rahwas teggid Juda-rahwa käed lödwaks ja teggid neile hirmo, et nemmad ei piddand ehhitama.

4. Krašto žmonės silpnino Judo žmones ir trukdė jiems statyti.

4. Da hinderte das Volk im Lande die Hand des Volkes Juda und schreckten sie ab im Bauen

4. Alors le peuple du pays rendit lâches les mains du peuple de Juda, en l'effrayant pour l'empêcher de bâtir;

4. Mas el pueblo de la tierra debilitaba las manos del pueblo de Judá, y los perturbaba de edificar.

4 Evenwel maakte het volk des lands de handen des volks van Juda slap, en verstoorde hen in het bouwen;

4. A tak lud onej krainy wątlił ręce ludu Judzkiego, i przeszkadzał im, aby nie budowali.

4. És igyekezék e tartomány népe megkötni Júda népének kezeit és elrémíteni azt az építéstől.

4 И стал народ земли той ослаблять руки народа Иудейского и препятствовать ему в строении;

4. І почав народ того краю здержувати руки народу Юдейського та перепиняти його в будуваннї;

5. Ja ne palkkasivat heitä vastaan neuvonantajia, jotka tekivät heidän hankkeensa tyhjäksi, niin kauan kuin Koores, Persian kuningas, eli, ja aina Daarejaveksen, Persian kuninkaan, hallitusaikaan asti.

5. Ja palkkasivat neuvonantajia heitä vastaan, estämään heidän neuvoansa, niinkauvan kuin Kores Persian kuningas eli, Dariuksen Persian kuninkaan valtakuntaan asti.

5. Ja palckais Neuwonandaita heitä wastan estämän heidän neuwoans nijncauwan cuin Cores Persian Cuningas eli Dariuxen Persian Cuningan waldacundan asti.

5 and hired counselors against them to frustrate their purpose all the days of Cyrus king of Persia, even until the reign of Darius king of Persia.

5. And hired counsellors against them, to frustrate their purpose, all the days of Cyrus king of Persia, even until the reign of Darius king of Persia.

5. Og de tingede Raadgivere imod dem for at gøre deres Raad til intet i alle Kyrus's, Kongen af Persiens, Dage, og indtil Darius's, Kongen af Persiens, Regering.

5. Och lejde rådgifvare emot dem, och förhindrade deras råd, så länge Cores, Konungen i Persien, lefde, intill Darios regemente, Konungens i Persien.

5. Ja palkasid nende wasto nouandjad, kes piddid nende nou tühjaks teggema keige Persia kunninga Koresi aia Persia kunninga Tarjawesi wallitsussest sadik.

5. Jie papirko patarėjus, norėdami atgrasinti juos nuo jų tikslo per visas persų karaliaus Kyro dienas iki persų karaliaus Darijaus laikų.

5. und dingten Ratgeber wider sie und verhinderten ihren Rat, solange Kores, der König in Persien, lebte, bis an das Königreich Darius, des Königs in Persien.

5. Et ils soudoyèrent contre eux des conseillers pour dissiper leur entreprise, pendant tout le temps de Cyrus, roi de Perse, jusqu'au règne de Darius, roi de Perse.

5. Y alquilaron contra ellos consejeros para disipar su consejo todo el tiempo de Ciro rey de Persia, y hasta el reino de Darío rey de Persia.

5 En zij huurden tegen hen raadslieden, om hun raad te vernietigen, al de dagen van Kores, koning van Perzie, tot aan het koninkrijk van Darius, den koning van Perzie.

5. Nadto przenajmowali przeciwko nim radców, aby rozrywali radę ich po wszystkie dni Cyrusa, króla Perskiego, aż do królowania Daryjusza, króla Perskiego.

5. És felbérelni ellene tanácsosokat, hogy semmivé tegyék szándékát Czírusnak, Persia királyának egész idejében, Dárius persa király uralkodásáig.

5 и подкупали против них советников, чтобы разрушить предприятие их, во все дни Кира, царя Персидского, и до царствования Дария, царя Персидского.

5. І підкуповували проти їх порадників, щоб у нїщо обернути задумане ними дїло - через увесь час життя Кира, царя Перського, аж до царювання Дарія, Перського царя.

6. Ahasveroksen hallituksen aikana, hänen hallituksensa alussa, he kirjoittivat syytöskirjan Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan.

6. Mutta kuin Ahasverus tuli kuninkaaksi, hänen valtakuntansa alussa, kirjoittivat he kanteen Juudan ja Jerusalemin asujamia vastaan.

6. Mutta cosca Ahaswerus tuli Cuningaxi hänen waldacundans algusa kirjoitit he canden Judan ja Jerusalemin asujamia wastan.

6 And in the reign of Ahasuerus, in the beginning of his reign, they wrote an accusation against the inhabitants of Judah and Jerusalem.

6. And in the reign of Ahasuerus, in the beginning of his reign, wrote they unto him an accusation against the inhabitants of Judah and Jerusalem.

6. Og i Ahasverus's Regering, i hans Regerings Begyndelse, skreve de en Klage imod Indbyggerne i Juda og Jerusalem.

6. Men då Ahasveros vardt Konung, uti hans rikes begynnelse, skrefvo de ett klagomål emot dem af Juda och Jerusalem.

6. Sest Ahaswerusse wallitsusse aial , temma wallitsusse hakkatusses kirjotasid nemmad ühhe kaebdusse Juda ja Jerusalemma rahwa peäle.

6. Pradėjus karaliauti Ahasverui, jie parašė kaltinimą prieš Judo ir Jeruzalės gyventojus.

6. Und da Ahasveros König ward, im Anfang seines Königreichs, schrieben sie eine Anklage wider die von Juda und Jerusalem.

6. Puis, pendant le règne d'Assuérus, au commencement de son règne, ils écrivirent une accusation contre les habitants de Juda et de Jérusalem.

6. Y en el reino de Asuero, en el principio de su reino, escribieron acusación contra los moradores de Judá y de Jerusalem.

6 En onder het koninkrijk van Ahasveros, in het begin zijns koninkrijks, schreven zij een aanklacht tegen de inwoners van Juda en Jeruzalem.

6. Bo gdy królował Aswerus, tedy na początku królestwa jego, napisali skargę przeciwko obywatelom Judzkim i Jeruzalemskim,

6. És Ahasvérus uralkodásakor, [4†] uralkodásának kezdetén, vádolást írának Júda és Jeruzsálem lakói ellen.

6 А в царствование Ахашвероша, в начале царствования его, написали обвинение на жителей Иудеи и Иерусалима.

6. А за царювання Агасвера, на початку його царювання, написали обвину на осадників Юдеї та Ерусалиму.

7. Ja Artahsastan aikana kirjoittivat Bislam, Mitredat ja Taabeel ynnä näiden muut virkatoverit Artahsastalle, Persian kuninkaalle. Kirje oli kirjoitettu aramin kirjoituksella ja käännetty araminkielelle.

7. Ja Artahsastan aikana kirjoitti Bislam, Mitridat, Tabeel ja muut heidän seurastansa Artahsastalle Persian kuninkaalle. Ja kirja oli kirjoitettu Syrian kielellä ja tulkittu Syrian kielellä.

7. JA Arthahsasthan aicana kirjoitti Bilsam Mitridates Tabeel ja muut heidän neuwostans Arthahsasthan Persian Cuningan tygö. Ja kirja oli kirjoitettu Syrian kielellä ja tulkittu Syrian kielellä.

7 And in the days of Artaxerxes, Bishlam, Mithredath, Tabeel and the rest of his companions, wrote to Artaxerxes king of Persia. And the writing of the letter was written in the Syrian (character) and set forth in the Syrian (tongue).

7. And in the days of Artaxerxes wrote Bishlam, Mithredath, Tabeel, and the rest of their companions, unto Artaxerxes king of Persia; and the writing of the letter was written in the Syrian tongue, and interpreted in the Syrian tongue.

7. Og i Artakserkses's Dage skreve Bislam, Mithridates, Tabeel og de øvrige af hans Selskab til Artakserkses, Kongen i Persien, og Brevet var skrevet med syrisk Skrift og oversat paa Syrisk.

7. Och uti Arthahsasta tid skref Bislam, Mithredath, Tabeel, och de andre af deras Råd, till Arthahsasta, Konungen i Persien; och skriften i brefvet var på Syrisk skrifven, och vardt på Syrisk uttydd.

7. Ja Artasasta aial kirjotas Pislam, Mitrebat, Tabeel ja teised temma seltsist, Artasasta Persia kunninga kätte, ja se ramato kirri olli Siria-kele kirjotud ja Siria-kele üllespandud.

7. Artakserkso dienomis Bišlamas, Mitredatas, Tabeelis ir kiti jų bendrai parašė persų karaliui Artakserksui laišką. Laiškas buvo parašytas aramėjų kalba.

7. Und zu den Zeiten Arthahsasthas schrieb Bislam, Mithredath, Tabeel und die andern ihres Rats an Arthahsastha, den König in Persien. Die Schrift aber des Briefes war syrisch, und er war auf syrisch verdolmetscht.

7. Et du temps d'Artaxerxès, Bishlam, Mithrédath, Tabéel, et les autres de leurs collègues, écrivirent à Artaxerxès, roi de Perse. La lettre fut écrite en caractères araméens et traduite en araméen.

7. Y en los dias de Artaxerxes escribió en paz Mitridates, Tabeel, y los demás sus compañeros, a Artaxerxes rey de Persia: y la escritura de la carta era escrita en Siriaco, y declarada en Siriaco.

7 En in de dagen van Arthahsasta schreef Bislam, Mithredath, Tabeel, en de overigen van zijn gezelschap, aan Arthahsasta, koning van Perzie; en de schrift des briefs was in het Syrisch geschreven, en in het Syrisch uitgelegd.

7. Tak jako za dni Artakserksesa pisał Bislan, Mitrydates, Tabeel, i inni towarzysze jego do Artakserksesa króla Perskiego; a pismo listu tego napisane było po syryjsku, i wyłożone też było po syryjsku.

7. Artaxerxes napjaiban pedig Bislám, Mithredathes és Tábeél s ennek többi társai írtak vala Artaxerxeshez a persiai királyhoz, s e levelet arám betűkkel írták, mely azután arám nyelvre fordíttatott át.

7 И во дни Артаксеркса писали Бишлам, Мифредат, Табеел и прочиетоварищи их к Артаксерксу, царю Персидскому. Письмо же написано было буквамиСирийскими и на Сирийском языке.

7. За часів Артаксеркса писали Бишлам, Митридат, Табим й инчі їх товариші до Артаксеркса, царя Перського. А листи були писані Сирийськими буквами й Сирийською мовою.

8. Käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai kirjoittivat kuningas Artahsastalle Jerusalemia vastaan kirjeen, joka kuului näin:

8. Rehum kansleri ja Simsai kirjoittaja kirjoittivat kirjan Jerusalemia vastaan kuningas Artahsastalle näin:

8. Rehum Cantzleri ja Simsai kirjoittaja kirjoitit kirjan Jerusalemita wastan Cuningas Arthahsasthan tygö.

8 Rehum the chancellor and Shimshai the scribe wrote a letter against Jerusalem to Artaxerxes the king in this way.

8. Rehum the chancellor and Shimshai the scribe wrote a letter against Jerusalem to Artaxerxes the king in this sort:

8. Rehum, Kansleren og Simsaj, Skriveren, skreve et Brev imod Jerusalem til Kong Artakserkses, saa lydende:

8. Rehum cancelleren och Simsai skrifvaren skrefvo detta bref emot Jerusalem till Konung Arthahsasta:

8. Reum se üllem nouandja ja kirjotaja Simsai kirjotasid ühhe ramato Jerusalemma wasto kunninga Artasasta kätte, nenda kui tulleb öölda:

8. Patarėjas Rehumas ir raštininkas Šimšajas rašė karaliui Artakserksui tokio turinio laišką prieš Jeruzalę:

8. Rehum, der Kanzler, und Simsai, der Schreiber schrieben diesen Brief wider Jerusalem an Arthahsastha, den König:

8. Réhum, gouverneur, et Shimshaï, secrétaire, écrivirent donc en ces termes une lettre, touchant Jérusalem, au roi Artaxerxès:

8. Rehum canciller, y Samsai escriba escribieron una carta contra Jerusalem al rey Artaxerxes como se sigue:

8 Rehum, de kanselier, en Simsai, de schrijver, schreven een brief tegen Jeruzalem, aan den koning Arthahsasta, op deze manier:

8. Rechum kanclerz, i Symsaj pisarz napisali list jeden przeciwko Jeruzalemowi do Artakserksesa króla w ten sposób:

8. Rehum, a helytartó és Simsai, a kanczellár, írának egy levelet Jeruzsálem ellen Artaxerxes királyhoz ekképen.

8 Рехум советник и Шимшай писец писали одно письмо против Иерусалима к царю Артаксерксу такое:

8. Рехум, радник, та Шимшай, писар, писали один лист проти Ерусалиму до царя Артаксеркса такий:

9. Silloin ja silloin. Käskynhaltija Rehum ja kirjuri Simsai ynnä muut heidän virkatoverinsa, tuomarit, järjestysmiehet, tarpelilaiset, afarsilaiset, erekiläiset, babylonialaiset, suusanilaiset, dehavilaiset, eelamilaiset,

9. Rehum kansleri ja Simsai kirjoittaja, ja muut heidän kanssaveljensä Dinasta, Apharsakista ja Tarpelasta, Persiasta, Arakasta, Babelista, Susanista, Dehasta ja Elamista,

9. Silloin Rehum Cantzleri ja Simsai kirjoittaja ja muut Neuwonandajat Dinast Arphasathast ja Tarplatast Persiast Arachast Babelist Susanist Dehast ja Elamist.

9 Then (wrote) Rehum the chancellor and Shimshai the scribe and the rest of their companions, the Dinaites and the Apharsathchites {emissaries}, the Tarpelites {consuls}, the Apharsites {officials}, the men of Erech, the Babylonians, the men of Susa, (that is the Elamites),

9. Then wrote Rehum the chancellor, and Shimshai the scribe, and the rest of their companions; the Dinaites, the Apharsathchites, the Tarpelites, the Apharsites, the Archevites, the Babylonians, the Susanchites, the Dehavites, and the Elamites,

9. Dengang var det, Rehum, Kansleren, og Simsaj, Skriveren, og de øvrige af deres Selskab, de af Dina og Afarsathka, Tarpela, Afarsa, Erek, Babel, Susan, Dehava, Elam

9. Vi Rehum canceller, och Simsai skrifvare, och andre i det Rådet; af Dina, af Apharsach, af Tharpelath, af Persien, af Arach, af Babel, af Susan, af Deha, och af Elam;

9. Siis kirjotasid üllem nouandja Reum ja kirjotaja Simsai ja teised nende seltsist, need Tina- ja Awarsatka-, Tarpela-, Awarsa-, Arkewa-, Pabeli-, Susanka-, Tea-, Elami-rahwa üllemad .

9. ‘‘Patarėjas Rehumas, raštininkas Šimšajas ir kiti jų bendrai iš Dinajo, Afarsato, Tarpelio, Afaro, Erecho, Babilono, Sūzų, Dehavo, Elamo

9. Wir, Rehum, der Kanzler, und Simsai, der Schreiber, und die andern des Rats: die von Dina, von Arpharsach, von Tarpal, von Persien, von Erech, von Babel, von Susan, von Deha und von Elam,

9. Réhum, gouverneur et Shimshaï, secrétaire, et les autres de leurs collègues, Diniens, Apharsathkiens, Tarpéliens, Arphasiens, Arkéviens, Babyloniens, Susankiens, Déhaviens, Élamites,

9. Entónces Rehum canciller, y Samsai escriba, y los demás sus compañeros, los Dineos, y los Afarsataqueos, Tefarleos, Afarseos, Ercueos, Babilonios, Susanceos, Dieveos, y Elamitas,

9 Toen Rehum, de kanselier, en Simsai, de schrijver, en de overigen van hun gezelschap, de Dinaieten, de Afarsathchieten, de Tarpelieten, de Afarsieten, de Archevieten, de Babyloniers, de Susanchieten, de Dehavieten, de Elamieten,

9. To uczynili natenczas Rechum kanclerz, i Symsaj pisarz, i inni towarzysze ich, Dynajczycy, i Afarsadchajczycy, Tarpelajczycy, Afarsajczycy, Arkiewajczycy, Babiloóczycy, Susanchajczycy, Dehawejczycy i Elmajczycy;

9. Írának pedig ekkor [5†] Rehum, a helytartó és Simsai, a kanczellár és ezeknek többi társaik: a Dineusok, Afársatakeusok, Tarpeleusok, Afárseusok, Arkeveusok, Babilóniabeliek, Susánkeusok, Dehaveusok és a Hélameusok.

9 Тогда-то. Рехум советник и Шимшай писец и прочие товарищи их, –Динеи и Афарсафхеи, Тарпелеи, Апарсы, Арехьяне, Вавилоняне, Сусанцы, Даги, Еламитяне,

9. Радник Рехум і писар Шимшай, та инчі їх товариші, - Динеї та Афарсатхеї, Тарпелеї, Апарси, Арехяни, Вавилонцї, Сусанцї, Даги, Еламитцї,

10. ja muut kansat, jotka suuri ja mainehikas Aasenappar vei pakkosiirtolaisuuteen ja sijoitti Samarian kaupunkiin ja muualle, tälle puolelle Eufrat-virran, ja niin edespäin.

10. Ja muut kansat, jotka suuri ja kuuluisa Asnappar toi tänne, ja pani heidät asumaan Samarian kaupunkeihin, ja ne muut toisella puolen virtaa, sillä ajalla.

10. Ja muut Canssat jotca wäkewä ja cuuluisa mies Asnaphar toi tänne ja pani heidän asuman Samarian Caupungeihin ja muihin Caupungeihin tällä puolen weden ja Canaan.

10 and the rest of the nations whom the great and noble Osnappar brought over and set in the city of Samaria and in the rest beyond the River and so forth.

10. And the rest of the nations whom the great and noble Asnappar brought over, and set in the cities of Samaria, and the rest that are on this side the river, and at such a time.

10. og de øvrige Folk, som den store og navnkundige Osnappar forflyttede og satte i Samarias Stad, og de øvrige paa denne Side Floden, og saa videre.

10. Och de andre folk, hvilken den store och högprisade Asnappar försändt hade, och satt uti Samarie städer, och andre på desso sidon älfven, och i Canaan.

10. Ja teised rahwas, kedda Osnappar se suur ja kulus mees olli ärrawinud, ja neid pannud Samaria liñna ellama, ja need teised teile pool Wratti jöe; ja muud teised sannad.

10. ir kitų tautų, kurias didysis ir garbingasis Asnaparas atvedė ir įkurdino Samarijos miestuose ir kitose vietovėse šiapus upės’‘.

10. und die andern Völker, welche der große und berühmte Asnaphar herübergebracht und gesetzt hat in die Stadt Samaria und in die andern Orte diesseits des Wassers, und so fort.

10. Et les autres peuples que le grand et illustre Osnapar a transportés et fait habiter dans la ville de Samarie, et autres villes de ce côté-ci du fleuve, - et ainsi de suite.

10. Y los demás pueblos que traspasó Asnafar el grande y glorioso, y los hizo habitar en las ciudades de Samaria, y los demás de la otra parte del río, y Cheenet.

10 En de overige volkeren, die de grote en vermaarde Asnappar heeft vervoerd, en doen wonen in de stad van Samaria, ook de overigen, aan deze zijde der rivier, en op zulken tijd.

10. I inne narody, które był przyprowadził Asnapar wielki i sławny, a osadził nimi miasta Samaryjskie; i inni, którzy byli za rzeką, i Cheenetczycy.

10. És a többi népek, a kiket a nagy és dicsőséges Asznapár vitt el és tett lakosokká [6†] Samária városában és a többi városokban, melyek a folyóvizen túl vannak és a többi.

10 и прочие народы, которых переселил Аснафар, великий и славный ипоселил в городах Самарийских и в прочих городах за рекою, и прочее.

10. Та инчі народи, що їх попереселяв Аснафар (Сеннахирим), великий та славний, і осадив в Самарийських містах і по инчих містах за рікою, й инче таке.

11. Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka he lähettivät hänelle: Kuningas Artahsastalle sinun palvelijasi, miehet tältä puolelta Eufrat-virran, ja niin edespäin.

11. Ja kirja, jonka he lähettivät kuningas Artahsastalle, oli näin kirjoitettu: palvelias, miehet, jotka asuvat toisella puolella virtaa, jotka siihen aikaan olivat.

11. Ja kirja jonga he lähetit Cuningas Arthahsasthan tygö oli näin kirjoitettu.

11 This is a copy of the letter that they sent to Artaxerxes the king: Your servants the men beyond the River and so forth.

11. This is the copy of the letter that they sent unto him, even unto Artaxerxes the king; Thy servants the men on this side the river, and at such a time.

11. Dette er Afskriften af Brevet, som de sendte til ham, til Kong Artakserkses: Dine Tjenere, de Mænd paa denne Side Floden, og saa videre:

11. Och detta är brefvets lydelse, som de till Konung Arthahsasta sände: Dine tjenare, de män på desso sidona älfven, och Cheeneth.

11. Se olli selle ramato kirri, mis nemmad läkkitasid temma kätte, kunninga Artasasta kätte: sinno sullased need mehhed, kes siinpool Wratti jöe; ja muud teised sannad.

11. Tai nuorašas laiško, kurį jie pasiuntė: ‘‘Karaliui Artakserksui. Tavo tarnai, vyrai iš šiapus upės,

11. Und dies ist der Inhalt des Briefes, den sie dem König Arthahsastha sandten: Deine Knechte, die Männer diesseits des Wassers, und so fort.

11. C'est ici la copie de la lettre qu'ils lui envoyèrent: Au roi Artaxerxès: Tes serviteurs, les gens de ce côté-ci du fleuve, - et ainsi de suite.

11. Este es el traslado de la carta que enviaron al rey Artaxerxes: Tus siervos de la otra parte del río, y Cheenet.

11 Dit is een afschrift des briefs, dien zij aan hem, aan den koning Arthahsasta, zonden: Uw knechten, de mannen aan deze zijde der rivier, en op zulken tijd.

11. A tenci jest przepis listu, który posłali do Artakserksesa króla:

11. Ez mássa a levélnek, melyet hozzá, Artaxerxes királyhoz küldének: „A te szolgáid, a folyóvizen túl lévő férfiak, és a többi.

11 И вот список с письма, которое послали к нему: Царю Артаксерксу – рабы твои, люди, живущие за рекою, и прочее.

11. А оце випис з листу, що послали до його: Цареві Артаксерксові - слуги твої, люде, що живуть за рікою, бажають здоровля;

12. Tietäköön kuningas, että ne juutalaiset, jotka lähtivät sinun luotasi meidän luoksemme, ovat tulleet Jerusalemiin. He ovat nyt rakentamassa tuota kapinallista ja pahaa kaupunkia ja panemassa kuntoon muureja ja korjaamassa perustuksia.

12. Se olkoon kuninkaalle tiettävä, että Juudalaiset, jotka sinun tyköäs tulivat meidän tykömme Jerusalemiin, rakentavat kapinallista ja pahaa kaupunkia, ja ovat perustaneet ja korottaneet muurit.

12. SInun palwelias ne miehet cuin asuwat tällä puolella weden ja Canaas. Se olcon Cuningalle tiettäwä että Judalaiset jotca sinun tyköäs tulit meidän tygöm Jerusalemijn rakendawat capinalist ja paha Caupungita ja on perustanet ja corgottanet muurit.

12 Be it known to the king, that the Jews who came up from you have come to us to Jerusalem. They are building the rebellious and the evil city and have finished the walls and repaired the foundations.

12. Be it known unto the king, that the Jews which came up from thee to us are come unto Jerusalem, building the rebellious and the bad city, and have set up the walls thereof, and joined the foundations.

12. Det skal være Kongen vitterligt, at Jøderne, som ere dragne op fra dig, ere komne til os til Jerusalem og bygge den oprørske og onde Stad og fuldføre Muren og udbedre Grunden.

12. Kunnigt vare Konungenom, att de Judar, som ifrå dig hitupp till oss komne äro till Jerusalem, i den upproriska och onda staden, bygga honom upp, och göra hans murar, och låta uppgå dem af grunden.

12. Kunningale olgo teäda, et Judid, kes so jurest on üllestulnud, meie jure sanud Jerusalemma; need on üllesehhitamas se wastopannia ja pahha liñna, ja püawad mürid walmis tehha ja ta allused kinnitada.

12. praneša karaliui, kad žydai, kurie iš tavo teritorijų atvyko pas mus, apsigyveno Jeruzalėje ir stato tą maištingą ir blogą miestą. Jie stato sienas ir stiprina pamatus.

12. Es sei kund dem König, daß die Juden, die von dir zu uns heraufgekommen sind gen Jerusalem, in die aufrührerische und böse Stadt, bauen sie und machen ihre Mauern und führen sie aus dem Grunde.

12. Que le roi sache que les Juifs qui sont montés d'auprès de toi vers nous, sont venus à Jérusalem; qu'ils rebâtissent cette ville rebelle et méchante, qu'ils en relèvent les murailles et en restaurent les fondements.

12. Sea notorio al rey que los Judíos que subieron de tí a nosotros, vinieron a Jerusalem, y edifican la ciudad rebelde y mala, y han acimentado los muros, y puesto los fundamentos.

12 Den koning zij bekend, dat de Joden, die van u zijn opgetogen, tot ons gekomen zijn te Jeruzalem, bouwende die rebelle en die boze stad, waarvan zij de muren voltrekken, en de fondamenten samenvoegen.

12. Słudzy twoi, ludzie mieszkający za rzeka, i Cheenetczycy. Niech będzie wiadomo królowi, że Żydowie, którzy się wrócili od ciebie, przyszedłszy do nas do Jeruzalemu, miasto odporne i złe budują, i mury zakładają, a z gruntu je wywodzą.

12. Tudtára légyen a királynak, hogy a zsidók, a kik feljöttek tőled, megérkezének hozzánk Jeruzsálembe; a visszavonó és gonosz várost építik, a kőfalakat készítik s a fundamentomokat javítgatják.

12 Да будет известно царю, что Иудеи, которые вышли от тебя, пришли к нам в Иерусалим, строят этот мятежный инегодный город, и стены делают, и основания их уже исправили.

12. Нехай буде відомо цареві, що Юдеї, котрі вийшли від тебе, прийшли до нас в Ерусалим, будують се непокірливе та недобре місто, й мури виводять і підвалини їх вже полагодили.

13. Niin tietäköön kuningas, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit pannaan kuntoon, he eivät suorita rahaveroa, eivät luonnontuotteita eivätkä tierahaa, ja siitä kärsivät kuningasten tulot.

13. Niin olkoon nyt kuninkaalle tiettävä, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit perustetaan, niin ei he sinulle anna tullia, veroa ja ajastaikaista ulostekoa; ja sinä vahingoitset kuningasten veron.

13. Nijn olcon Cuningalle tiettäwä että jos se Caupungi raketan ja muurit perustetan nijn ei he sinulle anna lahja tullia ja ajastaicaista wero ja wahingoidzewat Cuningasten weron.

13 Be it known now to the king, that, if this city be built and the walls finished, they will not pay tribute, custom, or toll and in the end it will be hurtful to the kings.

13. Be it known now unto the king, that, if this city be builded, and the walls set up again, then will they not pay toll, tribute, and custom, and so thou shalt endamage the revenue of the kings.

13. Saa være det nu Kongen vitterligt, at dersom den Stad bliver bygget, og Murene blive fuldførte, da skulle de ikke ville give dig Skat, Told og aarlig Rente, og du skal lide Tab i Kongernes Indtægt.

13. Så må nu Konungen veta, om denne stad uppbyggd varder, och murarna igen uppsatte, så varda de icke gifvande skatt, tull och årliga utskylder, och deras anslag varder kommandes Konungarna till skada.

13. Sepärrast olgo kunningale teäda, kui se lin saab üllesehhitud ja mürid walmis sawad, siis ei anna nemmad mitte ei kohto-rahha, ei tolli egga muud makso, ja se teeb kunningatte warrandussele kahjo.

13. Tebūna žinoma karaliui, kad jei tas miestas bus pastatytas ir jo sienos užbaigtos, jie nebemokės mokesčių, duoklės ir muito; karaliaus metinės pajamos dėl to sumažės.

13. So sei nun dem König kund: Wo diese Stadt gebaut wird und die Mauern wieder gemacht, so werden sie Schoß, Zoll und jährliche Zinse nicht geben, und ihr Vornehmen wird den Königen Schaden bringen.

13. Maintenant, que le roi sache que si cette ville est rebâtie et ses murailles relevées, on ne paiera plus de tribut, ni d'impôts, ni de péage, et que finalement elle portera dommage aux rois.

13. Ahora notorio sea al rey, que si aquella ciudad fuere edificada, y los muros fueren fundados, el tributo, pecho, y rentas no darán: y el tributo de los reyes será menoscabado.

13 Zo zij nu den koning bekend, indien dezelve stad zal worden opgebouwd, en de muren voltrokken, dat zij den cijns, ouden impost, en tol niet zullen geven, en gij zult aan de inkomsten der koningen schade aanbrengen.

13. Przetoż niech będzie wiadomo królowi, Ze będzieli to miasto pobudowane, i mury jego z gruntu wywiedzione, tedy cła, czynszów, i dani dorocznej nie będą dawać, a tak dochodom królewskim ujma się stanie.

13. Mostan tudtára légyen a királynak, hogy ha ez a város megépíttetik s a kőfalak elkészülnek, adót, rovást és úti vámot nem fognak fizetni, s [7†] a királyok jövedelmét megkárosítják.

13 Да будет же известно царю, что если этот город будет построен и стены восстановлены, то ни подати, ни налога, ни пошлины не будут давать, и царской казне сделан будет ущерб.

13. Нех ай же буде відомо цареві, що, як се місто буде збудоване й мури будуть поновлені, то вони не будуть давати нї податків, нї чиншу, нї граничної оплати, і нанесуть царському скарбові шкоду.

14. Koska kerran me syömme palatsin suolaa eikä meidän sovi nähdä kuninkaan häpäisemistä, sentähden me lähetämme ja ilmoitamme tämän kuninkaalle,

14. Nyt siis, että meillä on ravinto kuninkaan huoneesta, ei sovi meidän nähdä kuninkaan ylönkatsetta; sentähden olemme me lähteneet matkaan, ilmoittamaan sitä kuninkaalle,

14. Me olem caicki palatzis caswatetut emme tahtonet enä Cuningan ylöncadzomist nähdä sentähden me lähetim ja ilmoitim Cuningalle.

14 Now because we eat the salt of the palace and it is not fitting for us to see the king's dishonor, therefore we have sent and certified to the king,

14. Now because we have maintenance from the king's palace, and it was not meet for us to see the king's dishonour, therefore have we sent and certified the king;

14. Nu, efterdi vi have vor Løn fra Kongens Palads, og det ikke sømmer sig, at vi se paa Kongens Skade, derfor have vi sendt hen og lade Kongen det vide,

14. Så, efter vi alle hafve varit med, och nederlagt templet, hafve vi icke länger kunnat se på Konungens föraktelse; derföre sände vi nu, och låtom det kungöra Konungenom,

14. Sest et meie nüüd palga same so kunninglikkust koiast, ja meile mitte ei sünni kunninga teotust nähha, sepärrast olleme läkkitanud ja kunningale teäda annud:

14. Kadangi mes išlaikomi karaliaus rūmų ir nenorime, kad karaliaus garbė būtų pažeminta, todėl pasiuntėme pranešimą karaliui.

14. Nun wir aber das Salz des Königshauses essen und die Schmach des Königs nicht länger wollen sehen, darum schicken wir hin und lassen es den König zu wissen tun,

14. Or, comme nous mangeons le sel du palais, et qu'il n'est pas convenable que nous soyons témoins de ce dommage fait au roi, nous envoyons cette lettre au roi et lui faisons savoir ceci:

14. Ahora por la sal de palacio de que estamos salados, no nos es justo ver el menosprecio del rey: por tanto enviámos, e hicimos notorio al rey,

14 Nu, omdat wij salaris uit het paleis trekken, en het ons niet betaamt des konings oneer te zien, daarom hebben wij gezonden, en dit den koning bekend gemaakt;

14. Teraz tedy, ponieważ używamy dobrodziejstw pałacu twego, na szkodę królewską nie godzi się nam patrzyć; dla tegośmy posłali, oznajmując to królowi,

14. Mostan, mivel a palota savával sózunk s épen ezért a király kárát nem illik elnéznünk, ez okért küldjük e levelet és tudatjuk a királylyal,

14 Так как мы едим соль от дворца царского, и ущерб для царя не можем видеть, поэтому мы посылаем донесение к царю:

14. Коли ж ми їмо сіль від царського двору, й не можемо дивитись на шкоду цареві, то й посилаємо доносини до царя.

15. että hän tutkituttaisi sinun isiesi aikakirjaa; sillä aikakirjasta sinä huomaat ja saat tietää, että se kaupunki on ollut kapinallinen kaupunki, joka on tuottanut kuninkaille ja maakunnille vahinkoa ja jossa ammoisista ajoista on pantu toimeen levottomuuksia. Sentähden se kaupunki on hävitetty.

15. Ettäs etsisit isäis aikakirjoista, ja sinä löydät niistä ja saat tietää tämän olevan kapinallisen ja vahingollisen kaupungin kuninkaille ja maakunnille, joka saatti jo vanhasta muutkin luopumaan; jonkatähden myös tämä kaupunki on autioksi tehty.

15. Ettäs edzisit Isäis Aicakirjoin ja sinä löydät nijstä ja saat tietä tämän olewan capinalisen ja wahingolisen Caupungin Cuningoille ja maacunnille joca saatti jo wanhast muutkin luopuman jongatähden myös tämä Caupungi on autiaxi tehty.

15 that search may be made in the book of the records of your fathers. So you will find in the book of the records and know that this city is a rebellious city and hurtful to kings and provinces. And that they have made sedition within the same of old time, for which cause this city was laid waste.

15. That search may be made in the book of the records of thy fathers: so shalt thou find in the book of the records, and know that this city is a rebellious city, and hurtful unto kings and provinces, and that they have moved sedition within the same of old time: for which cause was this city destroyed.

15. at man maa lede i dine Fædres Historiebog, at du kan finde i samme Historiebog og forfare, at den Stad er en genstridig Stad og skadelig for Konger og Lande, og at de have gjort Opstand derudi fra gammel Tid af; derfor er Staden ødelagt.

15. Att man låte söka i dina fäders Chrönicor; så skall du finna i samma Chrönicor, och förfara, att denne staden är upprorisk, och Konungom och landom skadelig, och kommer desslikes andra till affall af ålder; derföre staden ock förstörd är.

15. Et woiks järrele katsuda so wannematte sündinud asjade ramatus, kül sa siis nende sündinud asjade ramatust leiad ja saad teäda, et se lin üks wastopannia lin on , mis kunningattele ja rikidele kahjo teinud, ja et nemmad seäl liñnas wannast aiast on sallaja kurja nou piddanud; se sü pärrast sai se lin ka paljaks tehtud.

15. Tegul paieško žinių apie tą miestą savo tėvų metraščių knygose. Ten atrasi, kad tas miestas yra maištingas ir pavojingas karaliams bei kraštams. Maištai jame keliami nuo seno, todėl tas miestas ir buvo sugriautas.

15. daß man lasse suchen in den Chroniken deiner Väter; so wirst du finden in denselben Chroniken und erfahren, daß diese Stadt aufrührerisch und schädlich ist den Königen und Landen und macht, daß andere auch abfallen, von alters her, darum die Stadt auch zerstört ist.

15. Qu'on cherche au livre des mémoires de tes pères, tu trouveras dans le livre des mémoires et tu apprendras que cette ville est une ville rebelle et pernicieuse aux rois et aux provinces, et que de tout temps on y a fait des séditions; c'est pour cela que cette ville a été détruite.

15. Para que busque en el libro de las historias de nuestros padres, y hallarás en el libro de las historias, y sabrás que esta ciudad es ciudad rebelde, y perjudicial a los reyes y a las provincias: y que hacen rebelión en medio de ella de tiempo antiguo, y que por esto esta ciudad fué destruida.

15 Opdat men zoeke in het boek der kronieken uwer vaderen, zo zult gij vinden in het boek der kronieken, en weten, dat dezelve stad een rebelle stad geweest is, en den koningen en landschappen schade aanbrengende, en dat zij daarbinnen afval gesticht hebben, van oude tijden af; daarom is dezelve stad verwoest.

15. Abyś dał szukać w księgach historyj ojców swoich, a znajdziesz w księgach historyj, i dowiesz się, iż to miasto jest miasto odporne i szkodliwe królom i krainom, a iż się w niem wszczynały bunty od dawnych dni, przez co to miasto było zburzone.

15. Hogy nézzen utána valaki atyáid történeteinek könyvében, és meg fogod találni a történetek könyvében, és megtudod, hogy e város visszavonó és királyokat és tartományokat megkárosító város volt, [8†] s hogy eleitől fogva lázadások történtek abban, ezért pusztíttatott is el e város.

15 пусть поищут в памятной книге отцов твоих, – и найдешь в книге памятной, и узнаешь, что город сей – город мятежный и вредный для царей и областей, и что отпадения бывали в нем издавна, за что город сей и опустошен.

15. Нехай пошукають в лїтописній книзї батьків твоїх, а знайдеш в тій лїтописї, й довідаєшся, що се місто - місто бурливе й шкідливе для царів та країв, і що воно одпадало з давнїх-давен, за що се місто й спустошено.

16. Me ilmoitamme siis kuninkaalle, että jos se kaupunki rakennetaan ja muurit pannaan kuntoon, ei sinulla ole oleva mitään osaa tällä puolella Eufrat-virran olevaan maahan.

16. Sentähden me annamme kuninkaan tietää, että jos tämä kaupunki rakennetaan ja muurit tehdään, niin et sinä toista puolta virtaa saa pitää.

16. Mingätähden me annam Cuningan tietä että jos tämä Caupungi raketan ja muurit tehdän. nijn et sinä tätä puolda wirta saa pitä.

16 We certify to the king that, if this city be built and the walls finished, by this means you will have no portion beyond the River.

16. We certify the king that, if this city be builded again, and the walls thereof set up, by this means thou shalt have no portion on this side the river.

16. Vi give Kongen til Kende, at hvis denne Stad bliver bygget og dens Mure fuldførte, da beholder du ingen Del paa denne Side Floden.

16. Ty gifve vi Konungenom till förstå, att, om denne stad uppbyggd varder, och dess murar uppsatte, så behåller du intet för dem på desso sidon älfven.

16. Meie anname kunningale teäda, et kui se lin üllesehhitakse ja temma mürid walmis tehhakse: siis se ossa, mis siin pool Wratti jöe, ei olle sepärrast mitte sinno pärralt.

16. Mes pranešame karaliui, kad jei tas miestas bus pastatytas ir jo sienos užbaigtos, tu neteksi valdų šioje upės pusėje’‘.

16. Darum tun wir dem König zu wissen, daß, wo diese Stadt gebaut wird und ihre Mauern gemacht, so wirst du vor ihr nichts behalten diesseits des Wassers.

16. Nous faisons savoir au roi, que si cette ville est rebâtie et ses murailles relevées, tu n'auras plus de possessions de ce côté-ci du fleuve.

16. Hacemos notorio al rey, que si esta ciudad fuere edificada, y los muros fundados, la parte de allá del río no será tuya.

16 Wij maken dan de koning bekend, dat, zo dezelve stad zal worden opgebouwd, en haar muren voltrokken, gij daardoor geen deel zult hebben aan deze zijde der rivier.

16. Nadto wiadomo czynimy królowi, że jeżli się to miasto pobuduje, i mury jego z gruntu wywiedzione będą, tedy już ta część za rzeką nie będzie twoja.

16. Tudatjuk mi a királylyal, hogy ha ez a város megépülend és a kőfalak elkészülnek: ennek miatta birtokod a folyóvizen túl nem lészen.”

16 Посему мы уведомляем царя, что если город сей будет достроен и стены его доделаны, то после этого не будет у тебя владения за рекою.

16. Через се ми сповіщаємо цареві, що коли се місто буде добудоване й мури його докінчені, то після того не буде в тебе держави за рікою.

17. Kuningas lähetti vastauksen käskynhaltija Rehumille ja kirjuri Simsaille ja muille heidän virkatovereilleen, jotka asuivat Samariassa ja muualla tällä puolella Eufrat-virran: Rauhaa ja niin edespäin.

17. Niin kuningas lähetti vastauksen Rehumille kanslerille ja Simsaille kirjoittajalle, ja muille heidän kanssaveljillensä, jotka Samariassa asuivat, ja muille, jotka toisella puolella virtaa olivat: rauhaa tällä ajalla!

17. NIin Cuningas lähetti wastauxen Rehumille Cantzlerille ja Simsaille kirjoittajalle ja muille heidän cansaweljillens cuin Samarias asuit ja muille cuin toisella puolella weden olit rauhan ja terweyden.

17 (Then) the king sent an answer to Rehum the chancellor and to Shimshai the scribe and to the rest of their companions who dwell in Samaria and in the rest beyond the River: Peace and so forth.

17. Then sent the king an answer unto Rehum the chancellor, and to Shimshai the scribe, and to the rest of their companions that dwell in Samaria, and unto the rest beyond the river, Peace, and at such a time.

17. Kongen sendte Svar til Rehum, Kansleren, og Simsaj, Skriveren, og de øvrige af deres Selskab, som boede i Samaria, og til de øvrige paa denne Side Floden: Fred! og saa videre:

17. Då sände Konungen ett svar till Rehum cancelleren, och Simsai skrifvaren, och de andra i deras Råd, som i Samarien bodde, och de andra på hinsidon älfvena: Frid och helso.

17. Kunningas läkkitas wastust üllema nouandja Reumi ja kirjotaja Simsai ja teiste kätte nende seltsist, kes Samarias ellasid, ja teiste kätte siin pool Wratti jöe: rahho olgo teile! ja need teised sannad.

17. Karalius pasiuntė tokį atsakymą patarėjui Rehumui, raštininkui Šimšajui ir kitiems jų bendrams, kurie gyvena Samarijoje ir anapus upės: ‘‘Ramybė jums!

17. Da sandte der König ein Antwort an Rehum, den Kanzler, und Simsai, den Schreiber, und die andern ihres Rates, die in Samaria wohnten und in den andern Orten jenseits des Wassers: Friede und Gruß!

17. Le roi envoya cette réponse à Réhum, gouverneur, à Shimshaï, secrétaire, et à leurs autres collègues qui habitaient à Samarie, et autres lieux de ce côté-ci du fleuve: Salut, - et ainsi de suite.

17. El rey envió respuesta: A Rehum canciller, y a Samsai escriba, y a los demás sus compañeros que habitan en Samaria, y a los demás de la parte de allá del río: Paz, y a Cheenet.

17 De koning zond antwoord aan Rehum, den kanselier, en Simsai, den schrijver, en de overigen van hun gezelschappen, die te Samaria woonden; mitsgaders aan de overigen van deze zijde der rivier aldus: Vrede, en op zulken tijd.

17. Tedy dał odpowiedż król Rechumowi kanclerzowi, i Symsajemu pisarzowi, i innym towarzyszom ich, którzy mieszkali w Samaryi, także i innym za rzeką w Selam i w Cheet:

17. A király választ küldött Rehumnak, a helytartónak és Simsainak, a kanczellárnak és többi társaiknak, a kik Samariában laknak vala, és minden folyóvizen túl lakozóknak: „Békesség és a többi.

17 Царь послал ответ Рехуму советнику и Шимшаю писцу и прочим товарищам их, которые живут в Самарии и в прочих городах заречных: Мир... и прочее.

17. Царь послав відповідь радникові Рехумові й писареві Шимшаєві, й инчим їх товаришам, що жили в Самариї та по инших містах на заріччі: "Мир" й таке инче.

18. Kirjelmä, jonka meille lähetitte, on minulle tarkkaan luettu.

18. Lähetyskirja, jonka te meidän tykömme lähetitte, on luettu julkisesti minun edessäni.

18. Lähetys kirja jonga te meidäm tygöm lähetit on luettu julkisest minun edesän.

18 The letter which you* sent to us has been plainly read before me.

18. The letter which ye sent unto us hath been plainly read before me.

18. Det Brev, som I sendte til os, er klarlig læst for mig,

18. Brefvet, som I till oss sändt hafven, är uppenbarliga läsit för mig.

18. Se ramat, mis teie ollete minno kätte läkkitanud, on selgeste mo ette üllesloetud.

18. Jūsų atsiųstas laiškas buvo man perskaitytas.

18. der Brief, den ihr uns zugeschickt habt, ist deutlich vor mir gelesen.

18. La lettre que vous nous avez envoyée, a été exactement lue devant moi.

18. La carta que nos enviasteis claramente fué leida delante de mí:

18 De brief, dien gij aan ons geschikt hebt, is duidelijk voor mij gelezen.

18. List, któryście posłali do nas, jawnie przedemną czytano.

18. A levél, melyet hozzánk küldtetek, világosan felolvastatott előttem;

18 Письмо, которое вы прислали нам, внятно прочитано предо мною;

18. Листи, що ви прислали до мене, виразно прочитано передо мною;

19. Minä annoin käskyn tutkia asiaa, ja huomattiin, että se kaupunki ammoisista ajoista asti on noussut kuninkaita vastaan ja että siellä on pantu toimeen kapinoita ja levottomuuksia.

19. Ja on minulta käsketty etsittää, ja on löydetty sen kaupungin jo vanhaan nousseen kuninkaita vastaan, ja luopuneen, niin että kapina on siinä noussut.

19. Ja on minulda käsketty edzittä ja on löytty sen Caupungin jo wanhan aican nosnen Cuningoita wastan ja luopunen nijn että capina on sijnä nosnut.

19 And I decreed and search has been made. And it is found that this city of old time has made insurrection against kings and that rebellion and sedition have been made in it.

19. And I commanded, and search hath been made, and it is found that this city of old time hath made insurrection against kings, and that rebellion and sedition have been made therein.

19. og der er af mig given Befaling, at man skulde lede. og man har fundet, at denne Stad har fra gammel Tid af sat sig op imod Konger, og at der er gjort Opstand og Frafald derudi.

19. Och är af mig befaldt, att man söka skulle, och är funnet, att denne stad af ålder hafver kastat sig upp emot Konungar; och uppror och affall sker deruti.

19. Ja minnust on se käsk antud, ja nemmad on otsinud ja leidnud, et se lin wannast aiast kunningatte wasto surustand ja wasto pannud, ja sallaja kurri nou seäl sees petud.

19. Man įsakius, buvo ieškota ir rasta, kad tas miestas jau nuo seno sukildavo prieš karalius ir maištai bei vaidai kildavo jame.

19. Und ist von mir befohlen, daß man suchen sollte. Und man hat gefunden, daß diese Stadt von alters her wider die Könige sich empört hat und Aufruhr und Abfall darin geschieht.

19. J'ai donné ordre, et on a cherché, et on a trouvé que, de tout temps, cette ville-là s'est élevée contre les rois, et qu'on y a fait des séditions et des révoltes;

19. Y por mí fué dado mandamiento, y buscaron, y hallaron que aquella ciudad de tiempo antiguo se levanta contra los reyes, y se rebela, y rebelión se hace en ella:

19 En als van mij bevel gegeven was, hebben zij gezocht en gevonden, dat dezelve stad zich van oude tijden af tegen de koningen heeft verheven, en rebellie en afval daarin gesticht is.

19. Przetoż rozkazałem, aby szukano; i znaleziono, że to miasto z dawna powstawało przeciwko królom, a bunty i rozruchy bywały w niem;

19. És megparancsolám, hogy nézzenek utána, és úgy találák, hogy ez a város eleitől fogva királyok ellen támadó volt, és hogy pártütés és lázadás történt vala benne;

19 и от меня дано повеление, – и разыскивали, и нашли, что город этот издавна восставал против царей, и производились в нем мятежи и волнения,

19. А від мене дано приказ, - і шукали, й знайшли, що се місто з давнїх-давен піднімалось на царів, і бували в йому ворохобнечі та повстання,

20. Jerusalemissa on ollut mahtavia kuninkaita, jotka ovat hallinneet kaikkea Eufrat-virran senpuoleista maata ja joille on suoritettu rahaveroa, luonnontuotteita ja tierahaa.

20. Ja että Jerusalemissa ovat olleet väkevät kuninkaat ja vallinneet kaikki toisella puolella virtaa, ja heille on annettu tulli, vero ja ajastaikainen ulosteko.

20. Ja että Jerusalemis owat ollet wäkewät Cuningat ja owat wallinnet caicki cuin toisella puolella weden on ja heille on annettu tulli lahjat ja ajastaicainen wero.

20 There have also been mighty kings over Jerusalem who have ruled over all (the country) beyond the River and tribute, custom and toll, was paid to them.

20. There have been mighty kings also over Jerusalem, which have ruled over all countries beyond the river; and toll, tribute, and custom, was paid unto them.

20. Og der har været mægtige Konger i Jerusalem, som have hersket over alt det, som er paa hin Side Floden, saa at dem blev given Skat Told og aarlig Rente.

20. Hafva också mägtige Konungar varit i Jerusalem, som rådit hafva öfver allt det som hinsidon älfven är; så att dem hafver tull, skatt och årliga utskylder gifven varit.

20. Wäggewad kunningad on ka Jerusalemmas olnud, kes ka keige se Ma ülle teile pool Wratti jöe wallitsenud, ja et kohtorahha, tolli ja mu makso neile on antud.

20. Galingi karaliai viešpatavo Jeruzalėje ir valdė visą kraštą anapus upės; jiems mokėjo mokesčius, duoklę ir muitus.

20. Auch sind mächtige Könige zu Jerusalem gewesen, die geherrscht haben über alles, was jenseits des Wassers ist, daß ihnen Zoll, Schoß und jährliche Zinse gegeben wurden.

20. Et qu'il y a eu des rois puissants à Jérusalem, qui ont dominé sur tout ce qui est au delà du fleuve, et qu'on leur payait le tribut, l'impôt et le péage.

20. Y que reyes fuertes hubo en Jerusalem, y señores en todo lo que está de la otra parte del río; y que tributo, y pecho, y rentas se les daba.

20 Ook zijn er machtige koningen geweest over Jeruzalem, die geheerst hebben overal aan gene zijde der rivier; en hun is cijns, oude impost en tol gegeven.

20. Nadto królowie możni bywali w Jeruzalemie, którzy panowali nad wszystkiem, co jest za rzeką, którym cła, czynsze, i dani doroczne dawano.

20. És hogy hatalmas királyok voltak Jeruzsálemben és uralkodtak minden a folyóvizen túl lakókon, és adó, rovás és úti vám fizettetett nékik.

20 и что были в Иерусалиме цари могущественные и владевшие всем заречьем, и имдавали подать, налоги и пошлины.

20. І що в Ерусалимі були царі могучі й володїючі над усїм заріччєм, і давано їм податки, чинш й гряничну оплату.

21. Antakaa siis käsky, että ne miehet on estettävä työstään ja että se kaupunki on jätettävä rakentamatta, kunnes minulta tulee käsky.

21. Tehkäät siis tämän käskyn jälkeen: estäkäät niitä miehiä rakentamasta kaupunkia, siihenasti kuin minä annan käskyn.

21. Tehkät sijs tämän käskyn jälken estäkät nijtä miehiä rakendamast Caupungi sijhenasti cuin minä annan käskyn.

21 You* make now a decree to cause these men to cease and that this city not be built until a decree will be made by me.

21. Give ye now commandment to cause these men to cease, and that this city be not builded, until another commandment shall be given from me.

21. Saa giver nu Befaling om at forhindre disse Mænd, at den Stad ikke bliver bygget, førend der bliver givet Befaling af mig.

21. Så görer nu efter denna befallning: Förtager de samma män, att staden icke byggd varder, intilldess befallning af mig gifven varder.

21. Sepärrast andke käsko, et need mehhed ärrakeeltakse, et se lin ei sa üllesehhitud, enne kui minnust saab käsk antud.

21. Įsakykite tiems vyrams liautis statyti miestą, kol bus duotas jiems mano įsakymas.

21. So tut nun nach diesem Befehl: Wehrt denselben Männern, daß diese Stadt nicht gebaut werde, bis daß von mir der Befehl gegeben werde.

21. Maintenant donc donnez l'ordre de faire cesser ces gens-là, afin que cette ville ne soit point rebâtie, jusqu'à ce qu'un ordre en soit donné de ma part.

21. Ahora dad mandamiento que cesen aquellos varones: y aquella ciudad no sea edificada, hasta que por mí sea dado mandamiento.

21 Geeft dan nu bevel, om diezelve mannen te beletten, dat diezelve stad niet opgebouwd worde, totdat van mij bevel zal worden gegeven.

21. Przetoż wydajcie wyrok, aby zabroniono onym mężom, aby to miasto nie było budowane, pókiby odemnie inszy rozkaz nie wyszedł.

21. Mostan azért parancsoljátok meg, hogy akadályozzák meg a férfiakat, s e város ne építtessék addig, míg tőlem parancsolat nem jövend;

21 Итак дайте приказание, чтобы люди сии перестали работать, и чтобы город сей не строился, доколе от меня не будет дано повеление.

21. Тим то дайте приказ, щоб сї люде перестали робити, та щоб се місто не будувалось, доки від мене буде даний приказ.

22. Ja varokaa, ettette lyö laimin mitään tässä asiassa, etteivät kuninkaat kärsisi siitä suurta vahinkoa.

22. Niin karttakaat teitänne erehdyksestä tässä asiassa. Miksi semmoinen turmelus pitäis valtaa saaman kuninkaille vahingoksi?

22. Nijn ottacat waari ettet te wijwyttelis täsä asias ettei Cuningoille mitän wahingota tulis.

22 And take heed that you* are not slack in this matter. Why should damage grow to the hurt of the kings?

22. Take heed now that ye fail not to do this: why should damage grow to the hurt of the kings?

22. Saa værer paamindede, at I ikke begaa en Forseelse herudi hvorfor skal det fordærvelige faa Overhaand, Kongerne til Skade

22. Så ser nu till, att I härutinnan icke försummelige ären, att Konungenom ingen skada häraf sker.

22. Ja olge holelikkud, et teie ei eksi, et teie sedda möda tete selle asja sees; miks se pahha peab kaswama, et kunningattele ennam kahjo peaks tullema?

22. Elkitės rūpestingai, kad karaliaus reikalai nenukentėtų’‘.

22. So seht nun zu, daß ihr nicht lässig hierin seid, damit nicht größerer Schade entstehe dem König!

22. Et gardez-vous de manquer d'agir d'après cela. Pourquoi s'accroîtrait le dommage au préjudice des rois?

22. Y mirád bien que no hagáis error en esto: ¿por qué crecerá el daño para perjuicio de los reyes?

22 Weest gewaarschuwd, van feil in dezen te begaan; waarom zou het verderf tot schade der koningen aanwassen?

22. Patrzcież, abyście się w tem nie omylili. Przeczżeby urość miało co złego na szkodę królom?

22. És meglássátok, hogy ebben valami mulasztást el ne kövessetek, hogy ne nevekedjék a veszedelem a királyok megkárosítására!”

22 И будьте осторожны, чтобы не сделать в этом недосмотра. К чему допускать размножение вредного в ущерб царям?

22. І будьте обережні, щоб не зробити в сьому якого недогляду. Навіщо попускати, щоб збільшувалось зло на шкоду царям?

23. Niin pian kuin kuningas Artahsastan kirjelmän jäljennös oli luettu Rehumille, kirjuri Simsaille ja heidän virkatovereilleen, menivät he kiiruusti Jerusalemiin juutalaisten luo ja estivät väkivoimalla heidät työtä tekemästä.

23. Kuin kuningas Artahsastan kirja luettiin Rehumin, Simsain kirjoittajan ja heidän kanssaveljeinsä edessä, menivät he kiiruusti Jerusalemiin Juudalaisten tykö ja estivät heidät käsivarrella ja väkevyydellä.

23. COsca Cuningas Arthahsasthan kirja luettin Rehumin Simsain kirjoittajan ja heidän cansaweljeins edes menit he kijrust Jerusalemijn Judalaisten tygö ja estit heidän käsiwarrella ja wäkewydellä.

23 Then when the copy of king Artaxerxes' letter was read before Rehum and Shimshai the scribe and their companions, they went in haste to Jerusalem to the Jews and made them cease by force and power.

23. Now when the copy of king Artaxerxes' letter was read before Rehum, and Shimshai the scribe, and their companions, they went up in haste to Jerusalem unto the Jews, and made them to cease by force and power.

23. Der nu Afskriften af Kong Ar takserkses's Brev blev læst for Rehum af Simsaj, Skriveren, og deres Selskab, da droge de hastelig til Jerusalem til Jøderne og forhindrede dem med Arm og Magt.

23. Då nu Konungens Arthahsasta bref läset vardt för Rehum och Simsai skrifvarenom, och deras Råd, drogo de straxt upp till Jerusalem till Judarna, och förhindrade dem med arm och välde.

23. Ni pea kui nüüd kunninga Artasasta ramato kirri Reumi ja kirjotaja Simsai ja nende seltsi ette sai loetud, siis läksid nemmad ruttoga Jerusalemma Judide jure, ja keelsid neid ärra wäggewa käewarrega.

23. Kai karaliaus Artakserkso laiško nuorašas buvo perskaitytas Rehumui, raštininkui Šimšajui ir jų bendrams, jie skubiai nuėjo į Jeruzalę pas žydus ir jėga sustabdė statybą.

23. Da nun der Brief des Königs Arthahsastha gelesen ward vor Rehum und Simsai, dem Schreiber, und ihrem Rat, zogen sie eilend hinauf gen Jerusalem zu den Juden und wehrten ihnen mit Arm und Gewalt.

23. Or, dès que la copie de la lettre du roi Artaxerxès eut été lue en la présence de Réhum, de Shimshaï, secrétaire, et de leurs collègues, ils s'en allèrent en hâte à Jérusalem vers les Juifs, et les firent cesser à main forte.

23. Entónces, cuando el traslado de la carta del rey Artaxerxes fué leido delante de Rehum, y de Samsai escriba, y sus compañeros, fueron prestamente a Jerusalem a los Judíos, e hiciéronles cesar con brazo y fuerza.

23 Toen, van dat het afschrift des briefs van den koning Arthahsasta voor Rehum, en Simsai, den schrijver, en hun gezelschappen gelezen was, togen zij in haast naar Jeruzalem tot de Joden, en beletten hen met arm en geweld.

23. A tak, gdy przepis listu Artakserksesa był czytany przed Rechumem, i Symsajem pisarzem, i przed towarzyszami ich, jechali prędko do Jeruzalemu do Żydów, a zabronili im gwałtem i mocą budować.

23. Mihelyt Artaxerxes király levelének mássa felolvastaték Rehum és Simsai, a kanczellár és társaik előtt, menének nagy hamarsággal Jeruzsálembe a zsidókhoz, és megakadályozák őket erővel és hatalommal.

23 Как скоро это письмо царя Артаксеркса было прочитанопред Рехумом и Шимшаем писцом и товарищами их, они немедленно пошли в Иерусалим к Иудеям, и сильною вооруженною рукою остановили работу их.

23. Як тільки сей лист від царя Артаксеркса прочитали перед Рехумом та писарем Шимшаєм й їх товаришами, пійшли вони, не гаючись, в Ерусалим до Юдеїв, і спинили сильною узброєною рукою їх роботу.

24. Silloin pysähtyi Jumalan temppelin rakennustyö Jerusalemissa ja oli pysähdyksissä Daarejaveksen, Persian kuninkaan, toiseen hallitusvuoteen asti.

24. Silloin lakattiin Jumalan huoneen työstä Jerusalemissa, niin että se jäi Dariuksen Persian kuninkaan toiseen vuoteen asti.

24. Silloin lacattin Jumalan huonen työstä Jerusalemis nijn että se jäi Dariuxen Persian Cuningan toisen wuoten asti.

24 Then the work of the house of God which is at Jerusalem ceased and it ceased until the second year of the reign of Darius king of Persia.

24. Then ceased the work of the house of God which is at Jerusalem. So it ceased unto the second year of the reign of Darius king of Persia.

24. Da forhindredes Arbejdet paa Guds Hus, som var i Jerusalem, og det blev forhindret indtil Darius's, Kongen Persiens, andet Regeringsaar.

24. Då höll upp arbetet på Guds hus i Jerusalem, och blef tillbaka, allt intill det andra året Darios, Konungens i Persien.

24. Siis jäi Jummala koia tö mahha, mis Jerusalemmas, ja olli ka maas Persia kunninga Tarjawesi wallitsusse teisest aastast sadik.

24. Dievo namų darbas Jeruzalėje sustojo ir nevyko iki antrųjų Persijos karaliaus Darijaus karaliavimo metų.

24. Da hörte auf das Werk am Hause Gottes zu Jerusalem und blieb nach bis ins zweite Jahr des darius, des Königs in Persien.

24. Alors l'ouvrage de la maison de Dieu, qui est à Jérusalem, cessa, et fut arrêté jusqu'à la seconde année du règne de Darius, roi de Perse.

24. Entónces cesó la obra de la casa de Dios, la cual estaba en Jerusalem: y cesó hasta el año segundo del reino de Daríó rey de Persia.

24 Toen hield het werk op van het huis Gods, Die te Jeruzalem woont, ja, het hield op tot in het tweede jaar van het koninkrijk van Darius, den koning van Perzie.

24. A tak ustała robota około domu Bożego, który był w Jeruzalemie, i zaniechano jej aż do wtórego roku królestwa Daryjusza, króla Perskiego.

24. Akkor megszünék az Úr házának építése, mely Jeruzsálemben van, és szünetelt Dárius, Persia királya uralkodásának második [9†] esztendejéig.

24 Тогда остановилась работа при доме Божием, который в Иерусалиме, и остановка сия продолжалась до второго года царствования Дария, царя Персидского.

24. Тодї спинилась робота при домі Божому, що в Ерусалимі, і сей спин тягся до другого року царювання Дарія, царя Перського.