1 luku

Kooreksen käsky. Juutalaiset tekevät lähtöä kotiin. Temppelikalut.

1. Kooreksen, Persian kuninkaan, ensimmäisenä hallitusvuotena herätti Herra, että täyttyisi Herran sana, jonka hän oli puhunut Jeremian suun kautta, Kooreksen, Persian kuninkaan, hengen, niin että tämä koko valtakunnassansa kuulutti ja myös käskykirjassa julistutti näin:

1. Ensimäisenä Koreksen Persian kuninkaan vuonna, että Herran sana täytettäisiin, joka oli puhuttu Jeremian suun kautta, herätti Herra Koreksen Persian kuninkaan hengen kuuluttamaan koko valtakunnassansa, ja myös kirjoituksella, sanoen:

1. ENsimäisnä Corexen Persian Cuningan wuonna että HERran sana täytetäisin joca oli puhuttu Jeremian suun cautta herätti HERra Corexen Persian Cuningan hengen cuuluttaman coco waldacunnasans kirjoituxella sanoden:

1 Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of Jehovah by the mouth of Jeremiah might be accomplished, Jehovah stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, so that he made a proclamation throughout all his kingdom and (put it) also in writing, saying,

1. Now in the first year of Cyrus king of Persia, that the word of the LORD by the mouth of Jeremiah might be fulfilled, the LORD stirred up the spirit of Cyrus king of Persia, that he made a proclamation throughout all his kingdom, and put it also in writing, saying,

1. Men i Kyrus's, Kongen af Persiens, første Aar, da Herrens Ord, som var talt ved Jeremias's Mund, var fuldkommet, opvakte Herren Kyrus's, Kongen af Persiens, Aand, at han lod udraabe over sit ganske Rige og kundgøre ved Skrift og sige:

1. Uti första årena Cores, Konungens i Persien, på det fullkomnas skulle Herrans ord, taladt igenom Jeremia mun, uppväckte Herren Cores anda, Konungens i Persien, att han lät utropa i all sitt rike, och igenom skrifvelse, och säga:

1. Ja Koresi Persia kunninga essimessel aastal, et Jehowa saña Jeremia ¤ suust piddi korda sama: siis ärratas Jehowa Koresi Persia kunninga waimo, et ta laskis keiges ommas kunningrikis kulutada ja kirja läbbi öölda:

1. Pirmaisiais persų karaliaus Kyro metais, kad įvyktų Jeremijo paskelbtas Viešpaties žodis, Viešpats paragino persų karalių Kyrą, kad jis paskelbtų visoje karalystėje žodžiu ir raštu:

1. Im ersten Jahr des Kores, des Königs in Persien (daß erfüllt würde das Wort des HERRN durch den Mund Jeremia's geredet), erweckte der HERR den Geist des Kores, des Königs in Persien, daß er ausrufen ließ durch sein ganzes Königreich, auch durch Schrift, und sagen:

1. La première année du règne de Cyrus, roi de Perse, afin que la parole de l'Éternel, prononcée par Jérémie, fût accomplie, l'Éternel réveilla l'esprit de Cyrus, roi de Perse, qui fit publier par tout son royaume, et même par écrit, un édit portant:

1. Y EN el primer año de Ciro rey de Persia, para que se cumpliese la palabra de Jehová dicha por la boca de Jeremías, despertó Jehová el espíritu de Ciro rey de Persia, el cual hizo pasar pregón por todo su reino, y también por escrito, diciendo:

1 In het eerste jaar nu van Kores, koning van Perzie, opdat volbracht wierd het woord des HEEREN, uit den mond van Jeremia, verwekte de HEERE den geest van Kores, koning van Perzie, dat hij een stem liet doorgaan door zijn ganse koninkrijk, zelfs ook in geschrift, zeggende:

1. Roku pierwszego Cyrusa, króla Perskiego, aby się wypełniło słowo Paóskie powiedziane przez usta Jeremijaszowe, wzbudził Pan ducha Cyrusa, króla Perskiego, że kazał obwołać i rozpisać po wszystkiem królestwie swojem, mówiąc:

1. Czírus persa király első esztendejében, hogy [1†] beteljesednék az Úrnak Jeremiás szája által mondott beszéde, felindítá az Úr Czírus persa király lelkét, és ő kihirdetteté az ő egész birodalmában, élőszóval és írásban is, mondván:

1 В первый год Кира, царя Персидского, во исполнение слова Господня из уст Иеремии, возбудил Господь дух Кира, царя Персидского, и он повелел объявить по всему царству своему, словесно и письменно:

1. Першого року Кира, царя Перського, - щоб справдилось слово Господне, через Ереміїні уста, - розбудив Господь дух Кира, царя Перського, й він звелїв оповістити по всьому свойму царстві словом і письмом:

2. Näin sanoo Koores, Persian kuningas: Kaikki maan valtakunnat on Herra, taivaan Jumala, antanut minulle, ja hän on käskenyt minun rakentaa itsellensä temppelin Jerusalemiin, joka on Juudassa.

2. Näin sanoo Kores Persian kuningas: Herra taivaan Jumala on antanut minulle kaikki maan valtakunnat ja käskenyt minun rakentaa hänellensä huoneen Jerusalemiin, joka on Juudassa.

2. Näin sano Cores Persian Cuningas: HERra Jumala taiwast on andanut minulle caicki maan waldacunnat ja on käskenyt minun rakenda hänellens huonen Jerusalemijn joca on Judaas.

2 Thus says Cyrus king of Persia, All the kingdoms of the earth has Jehovah, the God of heaven, given me and he has charged me to build him a house in Jerusalem, which is in Judah.

2. Thus saith Cyrus king of Persia, The LORD God of heaven hath given me all the kingdoms of the earth; and he hath charged me to build him an house at Jerusalem, which is in Judah.

2. Saa siger Kyrus, Kongen i Persien: Herren, Himmelens Gud, har givet mig alle Riger paa Jorden, og han har befalet mig at bygge sig et Hus i Jerusalem, som er i Juda.

2. Detta säger Cores, Konungen i Persien: Herren Gud i himmelen hafver gifvit mig all rike i landen, och hafver befallt mig bygga sig ett hus i Jerusalem, i Juda.

2. Nenda ütleb Persia kunningas Kores: Jehowa taewaste Jummal on mulle keik selle Ma kunningrigid annud, ja ta on mulle käsko annud, ennesele koia üllesehhitada Jerusalemma, mis Juda-maal .

2. ‘‘Taip sako persų karalius Kyras: ‘Viešpats, dangaus Dievas, atidavė man visas žemės karalystes; Jis pavedė man atstatyti Jo namus Jeruzalėje, kuri yra Jude.

2. So spricht Kores, der König in Persien: Der HERR, der Gott des Himmels, hat mir alle Königreiche der Erde gegeben, und hat mir befohlen, ihm ein Haus zu bauen zu Jerusalem in Juda.

2. Ainsi a dit Cyrus, roi de Perse: L'Éternel, le Dieu des cieux, m'a donné tous les royaumes de la terre, et lui-même m'a ordonné de lui bâtir une maison à Jérusalem, qui est en Juda.

2. Así dijo Ciro rey de Persia: Jehová Dios de los cielos me ha dado todos los reinos de la tierra, y me ha mandado que le edifique casa en Jerusalem, que es en Judá.

2 Zo zegt Kores, koning van Perzie: De HEERE, de God des hemels, heeft mij alle koninkrijken der aarde gegeven; en Hij heeft mij bevolen Hem een huis te bouwen te Jeruzalem, hetwelk in Juda is.

2. Tak mówi Cyrus, król Perski: Wszystkie królestwa ziemi dał mi Pan, Bóg niebieski; i ten mi rozkazał, abym mu zbudował dom w Jeruzalemie, które jest w Judztwie.

2. Így szól Czírus, a persa király: Az Úr, a mennynek Istene e föld minden országait nékem adta, és Ő parancsolta meg nékem, [2†] hogy építsek néki házat Jeruzsálemben, mely Júdában van;

2 так говорит Кир, царь Персидский: все царства земли дал мне Господь Бог небесный, и Он повелел мне построить Ему дом в Иерусалиме, что в Иудее.

2. Так говорить Кир, царь Перський: Господь, Бог небесний, дав менї всї царства на землї, й звелїв менї збудувати йому дім в Ерусалимі, що в Юдеї.

3. Kuka vain teidän joukossanne on hänen kansaansa, sen kanssa olkoon hänen Jumalansa, ja hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, rakentamaan Herran, Israelin Jumalan, temppeliä. Hän on se Jumala, joka asuu Jerusalemissa.

3. Kuka on teidän seassanne kaikesta hänen kansastansa? hänen Jumalansa olkoon hänen kanssansa! ja hän menköön Jerusalemiin, joka on Juudassa, ja rakentakaan Herran Israelin Jumalan huoneen, hän on Jumala, joka Jerusalemissa on.

3. Cuca on teidän seasan caikest hänen Canssastans hänen Jumalans olcon hänen cansans ja hän mengön Jerusalemijn joca on Judaas ja rakendacan HERran Israelin Jumalan huonen se on Jumala cuin Jerusalemis on.

3 Whoever there is among you* of all his people, his God be with him and let him go up to Jerusalem, which is in Judah and build the house of Jehovah, the God of Israel (he is God), which is in Jerusalem.

3. Who is there among you of all his people? his God be with him, and let him go up to Jerusalem, which is in Judah, and build the house of the LORD God of Israel, (he is the God,) which is in Jerusalem.

3. Hvo der maatte være iblandt eder af alle hans Folk, med ham være Herren, hans Gud, og han drage op til Jerusalem, som er i Juda, og han bygge Herren Israels Guds Hus; han er den Gud, som er i Jerusalem.

3. Hvilken som nu ibland eder är af hans folk, med honom vare hans Gud, och han drage upp till Jerusalem i Juda, och uppbygge Herrans Israels Guds hus; han är den Gud, som i Jerusalem är.

3. Kes teie seast on keige ta rahwa seast, sellega olgo temma Jummal ja se mingo ülles Jerusalemma, mis Juda-maal , ja ehhitago ülles Jehowa Israeli Jummala kodda, sesamma on Jummal, kes Jerusalemmas.

3. Kas iš jūsų yra iš Jo tautos, jo Dievas tebūna su juo ir tegrįžta jis į Jeruzalę, kuri yra Jude, ir tegul stato Viešpaties, Izraelio Dievo, kuris yra Jeruzalėje, namus.

3. Wer nun unter euch seine Volkes ist, mit dem Sei Gott, und er ziehe hinauf gen Jerusalem in Juda und baue das Haus des HERRN, des Gottes Israels. Er ist der Gott, der zu Jerusalem ist.

3. Qui d'entre vous est de son peuple? Que son Dieu soit avec lui, et qu'il monte à Jérusalem qui est en Juda, et qu'il rebâtisse la maison de l'Éternel, le Dieu d'Israël; c'est le Dieu qui est à Jérusalem.

3. ¿Quién hay entre vosotros de todo su pueblo? Sea Dios con él, y suba a Jerusalem, que es en Judá, y edifique la casa a Jehová Dios de Israel, el cual es Dios: la cual casa está en Jerusalem.

3 Wie is onder ulieden van al Zijn volk? Zijn God zij met hem, en hij trekke op naar Jeruzalem, dat in Juda is, en hij bouwe het huis des HEEREN, des Gods van Israel; Hij is de God, Die te Jeruzalem woont.

3. Kto tedy jest między wami ze wszystkiego ludu jego, z tym niech będzie Bóg jego, a ten niech idzie do Jeruzalemu, które jest w Judztwie, a niech buduje dom Pana, Boga Izraelskiego; onci jest Bóg, który jest w Jeruzalemie.

3. Valaki azért ti köztetek az ő népe közül való, legyen vele az ő Istene, és menjen fel Jeruzsálembe, mely Júdában van, és építse az Úrnak, Izráel Istenének házát, ő az Isten, ki Jeruzsálemben [3†] lakozik.

3 Кто есть из вас, из всего народа Его, – да будет Бог его с ним, – и пусть он идет в Иерусалим, что в Иудее, и строит дом Господа Бога Израилева, Того Бога, Который в Иерусалиме.

3. Хто є зпоміж вас з усього народу його, - нехай буде Бог його з ним - і нехай ійде в Ерусалим, що в Юдеї, і будує дім Господа, Бога Ізрайлевого, того Бога, що в Ерусалимі.

4. Kuka vain on jäljellä, se saakoon, missä asuukin muukalaisena, paikkakuntansa miehiltä kannatukseksi hopeata ja kultaa, tavaraa ja karjaa ynnä vapaaehtoisia lahjoja Jumalan temppelin rakentamiseksi Jerusalemiin.

4. Ja kaikkia jääneitä kaikissa paikoissa, kussa he muukalaisina ovat, pitää mielellänsä autettaman sen paikan kansalta hopialla ja kullalla, tavaralla ja juhdilla Jumalan huoneesen, joka on Jerusalemissa.

4. Ja caickia jääneit caikis paicois cusa he muucalaisna olit pitä autettaman sen paican Canssalda hopialla ja cullalla tawaralla ja eläimillä mielelläns Jumalan huoneseen cuin on Jerusalemis.

4 And whoever is left, in any place where he travels, let the men of his place help him with silver and with gold and with goods and with beasts, besides the free-will offering for the house of God which is in Jerusalem.

4. And whosoever remaineth in any place where he sojourneth, let the men of his place help him with silver, and with gold, and with goods, and with beasts, beside the freewill offering for the house of God that is in Jerusalem.

4. Og hver, som er bleven tilovers, skulle fra alle Steder, hvor han er fremmed, hans Steds Folk understøtte med Sølv og med Guld og med Gods og med Kvæg, med en frivillig Gave til Guds Hus, som er i Jerusalem.

4. Och hvilken som ännu igenlefd är, ehvar som helst han en främling är, honom hjelpe folket i det rum med silfver och guld, med gods och boskap, af en fri vilja, till Guds hus i Jerusalem.

4. Ja iggaühte, kes üllejänud igga paika, kus ta kui woöras on , tedda peawad selle paiga mehhed aitma höbbedaga ja kullaga ja mu warrandussega ja lojustega, ilma se, mis iggaüks hea melega tahhab anda Jummala koia tarwis, mis Jerusalemmas.

4. Visose vietose, kur jis begyventų, pasilikusieji žmonės tepadeda jam sidabru ir auksu, manta ir gyvuliais bei laisvos valios auka Dievo namams Jeruzalėje’ ‘‘.

4. Und wer noch übrig ist an allen Orten, da der Fremdling ist, dem sollen helfen die Leute seines Orts mit Silber und Gold, Gut und Vieh, außer dem, was sie aus freiem Willen geben zum Hause Gottes zu Jerusalem.

4. Et quant à tous ceux qui restent, en quelque lieu qu'ils séjournent, que les gens du lieu les assistent, d'argent, d'or, de biens et de bétail, outre ce qu'on offrira volontairement pour la maison du Dieu qui est à Jérusalem.

4. Y a cualquiera que hubiere quedado de todos los lugares donde fuere extranjero, los varones de su lugar le ayuden con plata, y oro, y hacienda, y con bestias: con dones voluntarios para la casa de Dios, la cual está en Jerusalem.

4 En al wie achterblijven zou in enige plaatsen, waar hij als vreemdeling verkeert, dien zullen de lieden zijner plaats bevorderlijk zijn met zilver, en met goud, en met have, en met beesten; benevens een vrijwillige gave, voor het huis Gods, Die te Jeruzalem woont.

4. A ktoby został w któremkolwiek miejscu, gdzie jest przychodniem, niech go podpomogą mężowie miejsca onego srebrem i złotem, i majętnością, i bydłem, oprócz dobrowolnej ofiary na dom Boży, który jest w Jeruzalemie.

4. És mindenkit, a ki még megmaradt, minden helyről, a hol lakik, segítsék azon helynek férfiai ezüsttel, aranynyal, jószággal és barommal, azzal együtt, a mit önkénytesen adnak [4†] az Isten házának, mely Jeruzsálemben van.

4 А все оставшиеся во всех местах, где бы тот ни жил, пусть помогут ему жители места того серебром и золотом и иным имуществом, и скотом, с доброхотным даянием для дома Божия, что в Иерусалиме.

4. А всї ті, що зістались, по всїх місцях, де б хто нї жив, нехай допоможуть йому осадники того місця сріблом і золотом, і инчим добром та товаром, жертвуючи по добрій волї на дом Божій, що в Ерусалимі!

5. Silloin nousivat Juudan ja Benjaminin perhekunta-päämiehet sekä papit ja leeviläiset, kaikki, joiden hengen Jumala herätti menemään ja rakentamaan Herran temppeliä Jerusalemiin.

5. Niin valmistivat itsensä isäin päämiehet Juudasta ja Benjaminista, niin myös papit ja Leviläiset, kaikki, jotka Jumalan henki kehoitti menemään ylös, rakentamaan Herran huonetta, joka on Jerusalemissa.

5. NIin walmistit idzens Isäin päämiehet Judast ja BenJaminist Papit ja Lewitat caicki jotca Jumalan Hengi kehoitti menemän rakendaman HERran huonetta cuin on Jerusalemis.

5 Then the heads of fathers of Judah and Benjamin and the priests and the Levites, even all whose spirit God had stirred, rose up to go up to build the house of Jehovah which is in Jerusalem.

5. Then rose up the chief of the fathers of Judah and Benjamin, and the priests, and the Levites, with all them whose spirit God had raised, to go up to build the house of the LORD which is in Jerusalem.

5. Da gjorde øversterne for Fædrenehusene i Juda og Benjamin tillige med Præsterne og Leviterne sig rede, ja alle, hvis Aand Gud opvakte, til at drage op for at bygge Herrens Hus, som er i Jerusalem.

5. Då stodo upp de öfverste fäder af Juda och BenJamin, och Presterna och Leviterna, alle, hvilkas anda Gud uppväckte till att draga upp, och bygga Herrans hus i Jerusalem.

5. Siis wötsid ette Juda ja Penjamini wañematte peamehhed ja preestrid ja Lewitid, iggaüks, kelle waimo Jummal ärratas, üllesminna Jehowa koia üllesehhitama, mis Jerusalem̃as.

5. Tuomet Judo ir Benjamino šeimų vyresnieji, kunigai, levitai ir visi, kurių dvasia buvo Dievo sužadinta, pakilo eiti statyti Viešpaties namų Jeruzalėje.

5. Da machten sich auf die Obersten der Vaterhäuser aus Juda und Benjamin und die Priester und Leviten, alle, deren Geist Gott erweckte, hinaufzuziehen und zu bauen das Haus des HERRN zu Jerusalem.

5. Alors les chefs des pères de Juda et de Benjamin, les sacrificateurs et les Lévites, tous ceux dont Dieu réveilla l'esprit, se levèrent afin de monter pour rebâtir la maison de l'Éternel, qui est à Jérusalem.

5. Entónces se levantaron las cabezas de las familias de Judá y de Benjamín, y los sacerdotes y Levitas, de todos aquellos cuyo espíritu despertó Dios, para subir a edificar la casa de Jehová, que está en Jerusalem.

5 Toen maakten zich op de hoofden der vaderen van Juda en Benjamin, en de priesteren en de Levieten, benevens een iegelijk, wiens geest God verwekte, dat zij optrokken om te bouwen het huis des HEEREN, die te Jeruzalem woont.

5. Tedy powstali przedniejsi z domów ojcowskich, z Judy i z Benjamina, i kapłani, i Lewitowie; wszelki, którego ducha pobudził Bóg, aby szli, a budowali dom Paóski, który jest w Jeruzalemie;

5. Fölkelének [5†] azért Júda és Benjámin családfői és a papok és a Léviták, és mindnyájan, a kiknek felindítá az Isten lelköket, hogy felmenjenek az Úr házának építésére, mely Jeruzsálemben van.

5 И поднялись главы поколений Иудиных и Вениаминовых, и священники и левиты, всякий, в ком возбудил Бог дух его, чтобы пойти строить домГосподень, который в Иерусалиме.

5. І знялись голови над поколїннями Юдиними та Беняминовими, й сьвященники й левіти, кожний, в кому Бог розбудив дух його, щоб ійти будувати дом Господень, що в Ерусалимі.

6. Ja kaikki, jotka asuivat heidän ympärillään, avustivat heitä hopeakaluilla, kullalla, tavaralla, karjalla ja kalleuksilla kaiken sen lisäksi, mitä annettiin vapaaehtoisina lahjoina.

6. Ja kaikki, jotka olivat heidän ympärillänsä, vahvistivat heidän kätensä hopia- ja kulta- astioilla, tavaralla ja juhdilla ja kalliilla kaluilla, paitsi mitä he mielellänsä uhrasivat.

6. Ja caicki jotca olit heitä ymbärins wahwistit heidän kätens hopia ja culdaastioilla tawaralla ja eläimillä ja calleilla caluilla paidzi sitä cuin he mielelläns uhraisit.

6 And all those who were all around them strengthened their hands with vessels of silver, with gold, with goods and with beasts and with precious things, besides all that was willingly offered.

6. And all they that were about them strengthened their hands with vessels of silver, with gold, with goods, and with beasts, and with precious things, beside all that was willingly offered.

6. Og alle trindt omkring dem understøttede dem med Sølvkar, med Guld, med Gods og med Kvæg og. med kostbare Skænk foruden alt det, som de gave frivilligt.

6. Och alle de som voro omkring dem, styrkte deras hand med silfver och gyldene tyg, med gods och boskap, och klenodier; förutan det de friviljoge gåfvo.

6. Ja keik, kes nende ümberkaudo, kinnitasid nende käed höbbe-riistadega, kullaga, mu warrandussega ja lojustega ja kalliste asjadega, ilma se, mis iggaüks hea melega andis.

6. Visi aplinkiniai gyventojai juos parėmė sidabriniais ir auksiniais indais, manta, gyvuliais ir brangiomis dovanomis.

6. Und alle, die um sie her waren, stärkten ihre Hände mit silbernem und goldenem Geräte, mit Gut und Vieh und Kleinoden, außer dem, Was sie freiwillig gaben.

6. Et tous ceux qui étaient autour d'eux leur vinrent en aide avec des objets d'argent, de l'or, des biens, du bétail et des choses précieuses, outre tout ce qu'on offrit volontairement.

6. Y todos los que estaban en sus al derredores confortaron las manos de ellos con vasos de plata, y de oro, con hacienda, y bestias, y con cosas preciosas, además de lo que se ofreció voluntariamente.

6 Allen nu, die rondom hen waren, sterkten hunlieder handen met zilveren vaten, met goud, met have, en met beesten, en met kostelijkheden; behalve alles, wat vrijwillig gegeven werd.

6. Których wszyscy mieszkający około nich wspomagali naczyniem srebrnem i złotem, majętnością, i bydłem, i rzeczami kosztownemi, oprócz wszystkiego, co dobrowolnie ofiarowano.

6. És minden körültök lakók segíték őket ezüst edényekkel, aranynyal, jószággal, barommal, drágaságokkal, mindazon kivül, a mit önkénytesen adának.

6 И все соседи их вспомоществовали им серебряными сосудами, золотом, инымимуществом, и скотом, и дорогими вещами, сверх всякого доброхотного даяния для храма .

6. І всї їх сусїди допомагали їм срібними посудинами, золотом і инчим добром і товаром, та дорогими речами окрім усяких добровільних дарів на храм.

7. Ja kuningas Koores tuotatti esiin Herran temppelin kalut, jotka Nebukadnessar oli vienyt pois Jerusalemista ja pannut oman jumalansa temppeliin.

7. Kuningas Kores myös toi Herran huoneen astiat, jotka Nebukadnetsar oli ottanut Jerusalemista ja pannut jumalansa huoneesen.

7. CUningas Cores myös toi HERran huonen astiat jotca NebucadNezar oli ottanut Jerusalemist ja pannut jumalans huoneseen.

7 Also Cyrus the king brought out the vessels of the house of Jehovah, which Nebuchadnezzar had brought forth out of Jerusalem and had put in the house of his gods,

7. Also Cyrus the king brought forth the vessels of the house of the LORD, which Nebuchadnezzar had brought forth out of Jerusalem, and had put them in the house of his gods;

7. Og Kong Kyrus lod Herrens Hus's Kar, hvilke Nebukadnezar havde udført af Jerusalem og sat i sin Guds Hus, føre ud.

7. Och Konung Cores fick ut Herrans hus kärile, som NebucadNezar utu Jerusalem tagit hade, och låtit lägga uti sins guds hus.

7. Ja kunningas Kores laskis Jehowa koia riistad ettetua, mis Nebukadnetsar Jerusalemmast olli ärratonud, ja neid omma jummala kotta pannud.

7. Karalius Kyras atidavė Viešpaties namų reikmenis, kuriuos Nebukadnecaras buvo atgabenęs iš Jeruzalės ir padėjęs savo dievo namuose.

7. Und der König Kores tat heraus die Gefäße des Hauses des HERRN, die Nebukadnezar aus Jerusalem genommen hatte und in seines Gottes Haus getan hatte.

7. Puis le roi Cyrus fit sortir les vases de la maison de l'Éternel, que Nébucadnetsar avait emportés de Jérusalem, et qu'il avait mis dans la maison de son dieu.

7. Y el rey Ciro sacó las vasos de la casa de Jehová, que Nabucodonosor había traspasado de Jerusalem, y puesto en la casa de sus dioses.

7 Ook bracht de koning Kores uit, de vaten van het huis des HEEREN, die Nebukadnezar uit Jeruzalem had uitgevoerd, en had gesteld in het huis zijns gods.

7. Król też Cyrus wyniósł naczynia domu Paóskiego (które był zabrał Nabuchodonozor z Jeruzalemu, a oddał je był do domu Boga swego).

7. Czírus király pedig előhozatá az Úr házának edényeit, [6†] melyeket Nabukodonozor hozatott vala el Jeruzsálemből, s az ő isteneinek házába helyezett vala;

7 И царь Кир вынес сосуды дома Господня, которые Навуходоносор взял из Иерусалима и положил в доме бога своего, –

7. І царь Кир винїс посуд дому Господнього, що Набуходонозор забрав був з Ерусалиму та зложив в домі свого бога, -

8. Ne Koores, Persian kuningas, tuotatti aarteistonvartijalle, Mitredatille, ja tämä laski niiden luvun Sesbassarille, Juudan ruhtinaalle.

8. Mutta Kores, Persian kuningas, otti ne ulos rahanhaltian Mitridatin käden kautta, joka ne luki Juudan päämiehelle Sesbatsarille.

8. Mutta Cores Persian Cuningas otti ne ulos rahanhaldian Mithridatin käden cautta joca ne luki Judan Förstille Sesbazarille.

8 even those Cyrus king of Persia brought out by the hand of Mithredath the treasurer and numbered them to Sheshbazzar, the ruler of Judah.

8. Even those did Cyrus king of Persia bring forth by the hand of Mithredath the treasurer, and numbered them unto Sheshbazzar, the prince of Judah.

8. Men Kyrus, Kongen i Persien, førte dem ud ved Mithridates' Skatmesterens Haand, og han talte Sesbazar, Judas Fyrste, dem til.

8. Och Konung Cores i Persien fick dem ut igenom Mithredath räntomästaren, och uträknade dem Sesbazar, Förstanom i Juda.

8. Ja Kores Persia kunningas käskis neid ettetua Mitredati käe läbbi, kes warrandusse üllewataja, ja temma lugges neid Sesbatsari Juda-rahwa würsti kätte.

8. Persų karalius Kyras juos perdavė per savo iždininką Mitredatą, kuris juos suskaitė ir atidavė Judo kunigaikščiui Šešbacarui:

8. Aber Kores, der König in Persien, tat sie heraus durch Mithredath, den Schatzmeister; der zählte sie dar Sesbazar, dem Fürsten Juda's.

8. Cyrus, roi de Perse, les fit sortir par Mithrédath, le trésorier, qui les livra, par compte, à Sheshbatsar, prince de Juda.

8. Y sacólos Ciro rey de Persia por mano de Mitridates tesorero, el cual los dió por cuenta a Sasabasar príncipe de Judá.

8 En Kores, de koning van Perzie, bracht ze uit door de hand van Mithredath, den schatmeester, die ze aan Sesbazar, den vorst van Juda, toetelde.

8. A wyniósł je Cyrus, król Perski, przez ręce Mitrydatesa podskarbiego, który je pod liczbą oddał Sesbasarowi, książęciu Judzkiemu.

8. Előhozatá ezeket Czírus, a persák királya, Mithredáthes kincstartó kezeihez, a ki is átszámolá [7†] azokat Sesbassárnak, Júda fejedelmének.

8 и вынес их Кир, царь Персидский, рукою Мифредата сокровищехранителя, а он счетом сдал их Шешбацару князю Иудину.

8. І винїс його Кир, царь Перський, рукою Митридата скарбника; а сей, перелїчивши, здав його Шешбазарові, князеві Юдейському.

9. Ja tämä oli niiden luku: kolmekymmentä kultamaljaa, tuhat hopeamaljaa, kaksikymmentä yhdeksän uhriastiaa,

9. Ja tämä on niiden luku: kolmekymmentä kultamaljaa, tuhannen hopiamaljaa, ja yhdeksänkolmattakymmentä veistä,

9. Ja tämä on heidän lucuns: colmekymmendä culdamalja tuhannen hopiamalja ja yhdexäncolmattakymmendä weistä.

9 And this is the number of them: thirty platters of gold, a thousand platters of silver, twenty-nine knives,

9. And this is the number of them: thirty chargers of gold, a thousand chargers of silver, nine and twenty knives,

9. Og dette er Tallet paa dem: Tredive Guldbækkener, tusinde Sølvbækkener, ni og tyve Offerknive,

9. Och detta är talet: tretio gyldene bäcken, och tusende silfverbäcken, nio och tjugu knifvar;

9. Ja se olli nende arro: kolmkümmend kuldpekki, tuhhat höbbe-pekki, ühheksa kolmatkümmend nugga;

9. trisdešimt auksinių dubenų, tūkstantį sidabrinių dubenų, dvidešimt devynis peilius,

9. Und dies ist ihre Zahl: dreißig goldene Becken und tausend silberne Becken, neunundzwanzig Messer,

9. En voici le nombre: trente bassins d'or, mille bassins d'argent, vingt-neuf couteaux,

9. De los cuales esta es la cuenta: Tazones de oro treinta, tazones de plata mil, cuchillos veinte y nueve,

9 En dit is hun getal: dertig gouden bekkens, duizend zilveren bekkens, negen en twintig messen;

9. A tak jest liczba ich: Miednic złotych trzydzieści, miednic srebrnych tysiąc, nożów dwadzieścia i dziwięć.

9. És számok [8†] ez vala: harmincz arany medencze, ezer ezüst medencze, huszonkilencz kés,

9 И вот число их: блюд золотых тридцать, блюд серебряных тысяча, ножей двадцать девять,

9. І ось число їх: блюд золотих трийцятеро, блюд срібних тисяча, ножів двайцять девять;

10. kolmekymmentä kultapikaria, niitä arvolta lähinnä neljäsataa kymmenen hopeapikaria, tuhat muuta kalua.

10. Kolmekymmentä kultaista kuppia, ja toisia hopeaisia maljoja neljäsataa ja kymmenen, ja muita astioita tuhannen.

10. Colmekymmendä cullaista malja ja nijtä toisia hopiaisia maljoja neljä sata ja kymmenen ja muita astioita tuhannen.

10 thirty bowls of gold, four hundred and ten silver bowls of a second sort and a thousand other vessels.

10. Thirty basons of gold, silver basons of a second sort four hundred and ten, and other vessels a thousand.

10. tredive Guldbægere, fire Hundrede og ti andre Sølvbægere, tusinde andre Kar.

10. Tretio gyldene skålar, och de andra silfskålar, fyrahundrad och tio, och annor kärile tusende;

10. Kolmkümmend kuld-kanega karrikast, nellisadda ja kümme teist suggu höbbe-kanega karrikast, muid riisto tuhhat.

10. trisdešimt auksinių taurių, keturis šimtus dešimt sidabrinių taurių ir tūkstantį kitokių indų.

10. dreißig goldene Becher und der andern, silbernen Becher vierhundertundzehn und anderer Gefäße tausend,

10. Trente plats d'or, quatre cent dix plats d'argent de second ordre, mille autres ustensiles.

10. Lebrillos de oro treinta, lebrillos de plata segundos cuatrocientos y diez; otros vasos mil.

10 Dertig gouden bekers, vierhonderd en tien andere zilveren bekers; andere vaten, duizend.

10. Kubków złotych trzydzieści, kubków srebrnych podlejszych cztery sta i dziesięć, a naczynia innego tysiącami.

10. Harmincz arany pohár, négyszáztíz másrendbeli ezüst pohár, és ezer más edény.

10 чаш золотых тридцать, чаш серебряных двойных четыреста десять, других сосудов тысяча:

10. Чаш золотих трийцять, чаш срібних инших чотириста десять, других посудин тисяча.

11. Kulta- ja hopeakaluja oli kaikkiaan viisituhatta neljäsataa. Kaikki nämä Sesbassar toi, silloin kun pakkosiirtolaiset tuotiin Baabelista Jerusalemiin.

11. Niin että kaikkia astioita, sekä kullasta että hopiasta, oli viisituhatta ja neljäsataa: ne kaikki vei Sesbatsar niiden kanssa, jotka Babelin vankeudesta menivät Jerusalemiin.

11. Nijn että caickia astioita sekä cullast että hopiast oli wijsi tuhatta ja neljä sata: Sesbazar wei ne caicki nijden cansa jotca Babelin fangeudest menit Jerusalemijn.

11 All the vessels of gold and of silver were five thousand and four hundred. All these Sheshbazzar brought up when those of the captivity were brought up from Babylon to Jerusalem.

11. All the vessels of gold and of silver were five thousand and four hundred. All these did Sheshbazzar bring up with them of the captivity that were brought up from Babylon unto Jerusalem.

11. Alle Kar af Guld og Sølv vare fem Tusinde og fire Hundrede; alt dette førte Sesbazar op, da de bortførte droge op fra Babel til Jerusalem.

11. Så att all kärilen både af guld och silfver voro femtusend och fyrahundrad. All dem förde Sesbazar upp, med dem som utu fängelset uppdrogo ifrå Babel till Jerusalem.

11. Keik kuld- ja höbbe-riisto olli wiistuhhat ja nellisadda; keik neid wiis Sesbatsar ülles, nende wangidega kedda Pabelist ülleswidi Jerusalemma.

11. Visų auksinių ir sidabrinių indų buvo penki tūkstančiai keturi šimtai. Visa tai paėmė Šešbacaras, belaisviams grįžtant iš Babilono į Jeruzalę.

11. daß aller Gefäße, golden und silbern, waren fünftausend und vierhundert. Alle brachte sie Sesbazar herauf mit denen, die aus der Gefangenschaft von Babel heraufzogen gen Jerusalem.

11. Tous les ustensiles d'or et d'argent étaient au nombre de cinq mille quatre cents. Sheshbatsar emporta le tout, quand on fit remonter de Babylone à Jérusalem, ceux qui en avaient été transportés.

11. Todos los vasos de oro y de plata cinco mil y cuatrocientos. Todos los hizo traer Sasabasar con los que subieron del cautiverio de Babilonia a Jerusalem.

11 Alle vaten van goud en van zilver waren vijf duizend en vierhonderd; deze alle voerde Sesbazar op, met degenen, die van de gevangenis opgevoerd werden, van Babel naar Jeruzalem.

11. Wszystkiego naczynia złotego i srebrnego pięć tysięcy i cztery sta; wszystko to wyniósł Sesbasar, gdy się prowadził lud z niewoli, z Babilonu do Jeruzalemu.

11. Minden arany és ezüst edényeknek száma ötezernégyszáz. Mindezt magával vivé Sesbassár, mikor a foglyok kijövének Babilóniából Jeruzsálembe.

11 всех сосудов, золотых и серебряных, пять тысяч четыреста. Все это взял с собою Шешбацар, при отправлении переселенцев из Вавилона в Иерусалим.

11. Усїх посудин, золотих та срібних, пять тисяч чотириста: Усе це взяв із собою Шешбазар, як одсилано виселенцїв із Вавилону в Ерусалим.