7 luku

Esra lähtee Jerusalemiin. Kuningas Artahsastan kirje.

1. Näiden tapausten jälkeen, Persian kuninkaan Artahsastan hallituksen aikana, lähti Esra, Serajan poika, joka oli Asarjan poika, joka Hilkian poika,

1. Mutta näiden jälkeen Artahsastan Persian kuninkaan hallitessa oli Esra Serajan poika, Asarian pojan, Hilkian pojan,

1. MUtta näiden jälken Arthahsasthan Persian Cuningan waldacunnas oli Esra Sarajan poica Asarian pojan Hilkian pojan.

1 Now after these things, in the reign of Artaxerxes king of Persia, Ezra the son of Seraiah, the son of Azariah, the son of Hilkiah,

1. Now after these things, in the reign of Artaxerxes king of Persia, Ezra the son of Seraiah, the son of Azariah, the son of Hilkiah,

1. Og efter disse Begivenheder under Artakserkses, Kongen af Persiens, Regering, drog Esra op, en Søn af Seraja, der var en Søn af Asaria, en Søn af Hilkia,

1. Sedan detta skedt var i Arthahsasta rike, Konungens i Persien, kom ned af Babel Esra, Seraja son, Asaria sons, Hilkia sons,

1. Ja pärrast neid asjo Artasasta Persia kunninga wallitsusse aial tulli Esra, kes Seraja poeg, kes Asarja poeg, kes Ilkia poeg,

1. Po šitų įvykių, persų karaliui Artakserksui karaliaujant, atėjo Ezra, sūnus Serajos, sūnaus Azarijos, sūnaus Hilkijos,

1. Nach diesen Geschichten, da Arthahsastha, der König in Persien, regierte, zog herauf von Babel Esra, der Sohn Serajas, des Sohnes Asarjas, des Sohnes Hilkias,

1. Après ces choses, sous le règne d'Artaxerxès, roi de Perse, Esdras, fils de Séraja, fils d'Azaria, fils de Hilkija,

1. PASADAS estas cosas, en el reino de Artaxerxes rey de Persia, Ésdras, hijo de Saraias, hijo de Azarías, hijo de Helcías,

1 Na deze geschiedenissen nu, in het koninkrijk van Arthahsasta, koning van Perzie: Ezra, de zoon van Seraja, den zoon van Azarja, den zoon van Hilkia,

1. A po tych sprawach za królowania Artakserksesa, króla Perskiego, Ezdrasz, syn Sarajasza, syna Azaryjaszowego, syna Helkijaszowego,

1. És ezek után Artaxerxes persa király uralkodásakor Ezsdrás, a Serája fia, ki Azariás fia, ki Hilkiás fia,

1 После сих происшествий, в царствование Артаксеркса, царя Персидского, Ездра, сын Сераии, сын Азарии, сын Хелкии,

1. Після сих подїй, за царювання Артаксеркса, царя Перського, Ездра, син Сераїїн, сина Азарії, сина Хелкії,

2. joka Sallumin poika, joka Saadokin poika, joka Ahitubin poika,

2. Sallumin pojan, Zadokin pojan, Ahitobin pojan,

2. Sallumin pojan Zadochin pojan Ahitobin pojan.

2 the son of Shallum, the son of Zadok, the son Ahitub,

2. The son of Shallum, the son of Zadok, the son of Ahitub,

2. en Søn af Sallum, en Søn af Zadok, en Søn af Ahitub,

2. Sallums sons, Zadoks sons, Ahitobs sons,

2. Kes Sallumi poeg, kes Sadoki poeg, kes Ahitubi poeg,

2. sūnaus Šalumo, sūnaus Cadoko, sūnaus Ahitubo,

2. des Sohnes Sallum, des Sohnes Zadoks, des Sohnes Ahitobs,

2. Fils de Shallum, fils de Tsadok, fils d'Achitub,

2. Hijo de Sellum, hijo de Sadoc, hijo de Aquitob,

2 Den zoon van Sallum, den zoon van Zadok, den zoon van Ahitub,

2. Syna Sallumowego, syna Sadokowego, syna Achitobowego,

2. Ki Sallum fia, ki Sádók fia, ki Ahitub fia,

2 сын Шаллума, сын Садока, сын Ахитува,

2. Сина Шаллума, сина Садока, сина Ахитува,

3. joka Amarjan poika, joka Asarjan poika, joka Merajotin poika,

3. Amarian pojan, Asarian pojan, Merajotin pojan,

3. Amariahn pojan Asarian pojan Merajothin pojan.

3 the son of Amariah, the son of Azariah, the son of Meraioth,

3. The son of Amariah, the son of Azariah, the son of Meraioth,

3. en Søn af Amaria, en Søn af Asaria, en Søn af Merajoth,

3. Amaria sons, Asaria sons, Merajoths sons,

3. Kes Amarja poeg, kes Asarja poeg, kes Merajoti poeg,

3. sūnaus Amarijos, sūnaus Azarijos, sūnaus Merajoto,

3. des Sohnes Amarjas, des Sohnes Asarjas, des Sohnes Merajoths,

3. Fils d'Amaria, fils d'Azaria, fils de Mérajoth,

3. Hijo de Amarías, hijo de Azarías, hijo de Maraiot,

3 Den zoon van Amarja, den zoon van Azarja, den zoon van Merajoth,

3. Syna Amaryjaszowego, syna Azaryjaszowego, syna Merajotowego,

3. Ki Amária fia, ki Azariás fia, ki Mérájóth fia,

3 сын Амарии, сын Азарии, сын Марайофа,

3. Сина Амарії, сина Азарії, сина Мерайота,

4. joka Serahjan poika, joka Ussin poika, joka Bukkin poika,

4. Serahian pojan, Ussin pojan, Bukkin pojan,

4. Serahian pojan Usin pojan Bukin pojan.

4 the son of Zerahiah, the son of Uzzi, the son of Bukki,

4. The son of Zerahiah, the son of Uzzi, the son of Bukki,

4. en Søn af Serakia, en Søn af Ussi, en Søn af Bukki,

4. Serahja sons, Ussi sons, Bukki sons,

4. Kes Seraja poeg, kes Usi poeg, kes Puki poeg,

4. sūnaus Zerachijos, sūnaus Uzio, sūnaus Bukio,

4. des Sohnes Serahjas, des Sohnes Usis, des Sohnes Bukkis,

4. Fils de Zérachia, fils d'Uzzi, fils de Bukki,

4. Hijo de Zaraías, hijo de Ozi, hijo de Bocci,

4 Den zoon van Zerahja, den zoon van Uzzi, den zoon van Bukki,

4. Syna Zerahyjaszowego, syna Uzego, syna Bukkiego,

4. Ki Zerahja fia, ki Uzzi fia, ki Bukki fia,

4 сын Захарии, сын Уззия, сын Буккия,

4. Сина Зерахії, сина Уззія, сина Буккія,

5. joka Abisuan poika, joka Piinehaan poika, joka Eleasarin poika, joka Aaronin, ylimmäisen papin, poika —

5. Abisuan pojan, Pinehaan pojan, Eleatsarin pojan, ylimmäisen papin Aaronin pojan.

5. Abisuan pojan Phineexen pojan Eleazarin pojan Aaronin pojan sen ylimmäisen Papin.

5 the son of Abishua, the son of Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron the chief priest,

5. The son of Abishua, the son of Phinehas, the son of Eleazar, the son of Aaron the chief priest:

5. en Søn af Abisua, en Søn af Pinehas, en Søn af Eleasar, som var en Søn af Ypperstepræsten Aron, -

5. Abisua sons, Pinehas sons, Eleazars sons, Aarons den öfversta Prestens sons,

5. Kes Abisua poeg, kes Pineasi poeg, kes Eleasari poeg, kes üllema preestri Aaroni poeg.

5. sūnaus Abišūvos, sūnaus Finehaso, sūnaus Eleazaro, sūnaus vyriausiojo kunigo Aarono.

5. des Sohnes Abisuas, des Sohnes Pinehas, des Sohnes Eleasars, des Sohnes Aarons, des obersten Priesters.

5. Fils d'Abishua, fils de Phinées, fils d'Éléazar, fils d'Aaron, le grand sacrificateur,

5. Hijo de Abisue, hijo de Finees, hijo de Eleazar, hijo de Aarón primer sacerdote:

5 Den zoon van Abisua, den zoon van Pinehas, den zoon van Eleazar, den zoon van Aaron, den hoofdpriester.

5. Syna Abisujego, syna Fineesowego, syna Eleazarowego, syna Aarona kapłana najwyższego:

5. Ki Abisua fia, ki Fineás fia, ki Eleázár fia, ki pedig [1†] Áronnak, a főpapnak fia volt.

5 сын Авишуя, сын Финееса, сын Елеазара, сын Аарона первосвященника, –

5. Сина Авишуя, сина Пинееса, сина Елеазара, сина Аарона, - первосьвященника, -

6. tämä Esra lähti Baabelista. Hän oli kirjanoppinut, perehtynyt Mooseksen lakiin, jonka Herra, Israelin Jumala, oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän halusi, koska Esran päällä oli Herran, hänen Jumalansa, käsi.

6. Tämä Esra meni ylös Babelista, joka oli toimellinen kirjanoppinut Moseksen laissa, jonka Herra Israelin Jumala oli antanut. Ja kuningas antoi hänelle kaikki, mitä hän anoi, Herran hänen Jumalansa käden jälkeen, joka hänen ylitsensä oli.

6. Tämä Esra meni Babelist joca oli kelwollinen kirjanoppenu Mosexen lais jonga HERra Israelin Jumala oli andanut. Ja Cuningas andoi hänelle caicki mitä hän anoi HERran hänen Jumalans käden jälken joca hänen päälläns oli.

6 this Ezra went up from Babylon. And he was a skilled scribe in the law of Moses, which Jehovah, the God of Israel, had given. And the king granted him all his request, according to the hand of Jehovah his God upon him.

6. This Ezra went up from Babylon; and he was a ready scribe in the law of Moses, which the LORD God of Israel had given: and the king granted him all his request, according to the hand of the LORD his God upon him.

6. denne Esra drog op fra Babel, og han var en skriftlærd, forfaren i Mose Lov, som Herren Israels Gud havde givet, og Kongen gav ham, efterdi Herren, hans Guds Haand var over ham, al hans Begæring.

6. Hvilken en skickelig Skriftlärder var i Mose lag, som Herren Israels Gud gifvit hade; och Konungen gaf honom allt det han begärade, efter Herrans Guds hand öfver honom.

6. Sesamma Esra tulli Pabelist ülles, ja sesamma olli üks wapper kirjatundja Mosesse kässoöppetusse peäl, mis Jehowa Israeli Jummal olli annud; ja kunningas andis temmale keik, mis ta otsis, Jehowa temma Jummala kät möda, mis temma ülle olli .

6. Šitas Ezra išėjo iš Babilono; jis buvo geras žinovas Mozės įstatymo, kurį davė Viešpats, Izraelio Dievas. Karalius suteikė jam viską, ko jis prašė, nes Viešpaties, jo Dievo, ranka buvo su juo.

6. Esra aber war ein geschickter Schriftgelehrter im Gesetz Mose's, das der HERR, der Gott Israels gegeben hatte. Und der König gab ihm alles, was er forderte, nach der Hand des HERRN, seines Gottes, über ihm.

6. Cet Esdras monta de Babylone. C'était un scribe versé dans la loi de Moïse, que l'Éternel, le Dieu d'Israël, avait donnée. Et le roi lui accorda toute sa demande, parce que la main de l'Éternel son Dieu était sur lui.

6. Este Ésdras subió de Babilonia, el cual era escriba diligente en la ley de Moisés, que dió Jehová Dios de Israel: y concedióle el rey según la mano de Jehová su Dios sobre él, todo lo que podió.

6 Deze Ezra toog op uit Babel; en hij was een vaardig schriftgeleerde in de wet van Mozes, die de HEERE, de God Israels, gegeven heeft; en de koning gaf hem, naar de hand des HEEREN, zijns Gods, over hem, al zijn verzoek.

6. Ten Ezdrasz wyszedł z Babilonu, a był człowiekiem biegłym w zakonie Mojżeszowym, który był dał Pan, Bóg Izraelski; a pozwolił mu był król według ręki Pana Boga jego nad nim, na wszystkę prośbę jego.

6. Ez az Ezsdrás feljöve Babilóniából, (ő, a ki bölcs írástudó vala a Mózes törvényében, melyet az Úr, Izráel Istene adott vala) és megadá néki a király az Úrnak, az ő Istenének rajta nyugovó kegyelme szerint minden kérését.

6 сей Ездра вышел из Вавилона. Он был книжник, сведущий в законеМоисеевом, который дал Господь Бог Израилев. И дал ему царь все пожеланию его, так как рука Господа Бога его была над ним.

6. Сей Ездра вийшов з Вавилону. Він був письменник, тямущий в законї Мойсейовому, що його дав Господь, Бог Ізрайлїв. І дав йому царь усе, чого він забажав, бо рука Господа, Бога його, була над ним.

7. Myös israelilaisia ja pappeja, leeviläisiä, veisaajia, ovenvartijoita ja temppelipalvelijoita lähti Jerusalemiin kuningas Artahsastan seitsemäntenä hallitusvuotena.

7. Ja siinä meni muutamia Israelin lapsista ja papeista ja Leviläisistä, veisaajista, ovenvartioista ja Netinimeistä ylös Jerusalemiin, seitsemäntenä Artahsastan kuninkaan vuonna.

7. Ja sijnä meni muutamita Israelin lapsist ja Papeist ja Lewitaist weisaist owenwartioist ja Nethinimeist Jerusalemijn seidzemendenä Arthahsasthan Cuningan wuonna.

7 And some of the sons of Israel and of the priests and the Levites and the singers and the gatekeepers and the Nethinim, went up to Jerusalem in the seventh year of Artaxerxes the king.

7. And there went up some of the children of Israel, and of the priests, and the Levites, and the singers, and the porters, and the Nethinims, unto Jerusalem, in the seventh year of Artaxerxes the king.

7. Og; der drog nogle af Israels Børn og; af Præsterne og Leviterne og Sangerne og Portnerne og de livegne op til Jerusalem i Kong Artakserkses's syvende Aar.

7. Och drogo någre upp af Israels barn, Prester, Leviter, sångare, dörravaktare, och Nethinim, till Jerusalem, i sjunde årena Konungens Arthahsasta.

7. Ja Israeli lastest ja preestridest ja Lewitidest ja lauljattest ja wärrawa-hoidjattest ja Netinidest tullid ülles Jerusalemma kunninga Artasasta seitsmel aastal.

7. Karaliaus Artakserkso septintaisias metais į Jeruzalę su juo išėjo kai kurie izraelitai, kunigai, levitai, giedotojai, vartininkai ir šventyklos tarnai.

7. Und es zogen herauf etliche der Kinder Israel und der Priester und der Leviten, der Sänger, der Torhüter und der Tempelknechte gen Jerusalem, im siebenten Jahr Arthahsasthas, des Königs.

7. Quelques-uns des enfants d'Israël, des sacrificateurs, des Lévites, des chantres, des portiers, et des Néthiniens, montèrent aussi à Jérusalem, la septième année du roi Artaxerxès.

7. Y subieron con él de los hijos de Israel, y de los sacerdotes, y Levitas, y cantores, y porteros, y Natineos, en Jerusalem, en el séptimo año del rey Artaxerxes.

7 Ook sommigen van de kinderen Israels, en van de priesteren en de Levieten, en de zangers, en de poortiers, en de Nethinim, togen op naar Jeruzalem, in het zevende jaar van den koning Arthahsasta.

7. (Wyszli też niektórzy z synów Izraelskich, i z kapłanów, i z Lewitów, i śpiewaków, i z odźwiernych, i z Netynejczyków, do Jeruzalemu roku siódmego Artakserksesa króla)

7. Feljövének pedig az Izráel fiai, a papok, a Léviták, az énekesek, a kapunállók és a Léviták szolgái közül többen Jeruzsálembe Artaxerxes király hetedik esztendejében.

7 С ним пошли в Иерусалим и некоторые из сынов Израилевых, и из священников и левитов, и певцов и привратников и нефинеев в седьмой год царя Артаксеркса.

7. Пійшли ж із ним до Ерусалиму й декотрі з синів Ізрайлевих, і з сьвященників, і левітів, і сьпівцїв, і воротарів, і нетинеїв - сьомого року царя Артаксеркса.

8. Ja hän tuli Jerusalemiin viidennessä kuussa kuninkaan seitsemäntenä hallitusvuotena.

8. Ja hän tuli Jerusalemiin viidentenä kuukautena, se oli seitsemäs kuninkaan vuosi.

8. Ja he tulit Jerusalemijn wijdendenä Cuucautena se on seidzemes Cuningan wuosi.

8 And he came to Jerusalem in the fifth month, which was in the seventh year of the king.

8. And he came to Jerusalem in the fifth month, which was in the seventh year of the king.

8. Og han kom til Jerusalem i den femte Maaned, det var Kongens syvende Aar.

8. Och de kommo till Jerusalem i femte månadenom, det är sjunde året Konungens.

8. Ja ta tulli Jerusalemma wiendal kuul, mis kunninga seitsmes aasta olli .

8. Jis atėjo į Jeruzalę septintų karaliaus metų penktą mėnesį.

8. Und er kam gen Jerusalem im fünften Monat, nämlich des siebenten Jahres des Königs.

8. Esdras arriva à Jérusalem au cinquième mois de la septième année du roi.

8. Y vino a Jerusalem en el mes quinto, el año séptimo del rey.

8 En hij kwam te Jeruzalem in de vijfde maand; dat was het zevende jaar dezes konings.

8. I przyszedł do Jeruzalemu miesiąca piątego; tenci był rok siódmy króla Daryjusza.

8. És Ezsdrás megérkezék velök Jeruzsálembe az ötödik hónapban, a király hetedik esztendejében.

8 И пришел он в Иерусалим в пятый месяц, – в седьмой же год царя.

8. І прийшов він у Ерусалим пятого місяця, - сьомого ж року царя.

9. Sillä ensimmäisen kuun ensimmäisenä päivänä alkoi lähtö Baabelista; ja viidennen kuun ensimmäisenä päivänä hän tuli Jerusalemiin, koska Jumalan hyvä käsi oli hänen päällänsä.

9. Sillä ensimäisenä päivänä ensimäistä kuuta alkoi hän lähteä Babelista, ja ensimäisenä päivänä viidennettä kuuta tuli hän Jerusalemiin, Jumalan hyvän käden kautta, joka hänen ylitsensä oli.

9. Sillä ensimäisnä päiwänä ensimäisestä Cuusta aiwoit he lähte Babelist ja ensimäisnä päiwänä wijdennestä Cuusta tuli hän Jerusalemijn Jumalan hywän käden cautta joca hänen päälläns oli.

9 For upon the first (day) of the first month he began to go up from Babylon and on the first (day) of the fifth month he came to Jerusalem, according to the good hand of his God upon him.

9. For upon the first day of the first month began he to go up from Babylon, and on the first day of the fifth month came he to Jerusalem, according to the good hand of his God upon him.

9. Thi paa den første Dag i den første Maaned besluttede han at drage op fra Babel, og paa den første Dag i den femte Maaned, kom han til Jerusalem, efterdi hans Guds gode Haand var over ham.

9. Förty på första dagen i första månadenom vardt han till råds att uppdraga ifrå Babel; och på första dagen i femte månadenom kom han till Jerusalem, efter Guds goda hand öfver honom.

9. Sest essimessel essimesse ku päwal hakkati Pabelist üllesminnema, ja essimessel wiendama ku päwal tulli ta Jerusalemma, omma Jum̃ala kät möda, mis hea temma wasto olli .

9. Ezra išėjo iš Babilono pirmo mėnesio pirmą dieną, o penkto mėnesio pirmą dieną jis atėjo į Jeruzalę, nes gera Dievo ranka buvo ant jo.

9. Denn am ersten Tage des ersten Monats ward er Rats, heraufzuziehen von Babel, und am ersten Tage des fünften Monats kam er gen Jerusalem nach der guten Hand Gottes über ihm.

9. Car, le premier jour du premier mois, fut commencé le départ de Babylone; et au premier jour du cinquième mois, il arriva à Jérusalem, parce que la bonne main de son Dieu était sur lui.

9. Porque al primero del mes primero fué el principio de la partida de Babilonia, y al primero del mes quinto llegó a Jerusalem, según que era buena la mano de su Dios sobre él.

9 Want op den eersten der eerste maand was het begin des optochts uit Babel, en op den eersten der vijfde maand kwam hij te Jeruzalem, naar de goede hand zijns Gods over hem.

9. Albowiem w pierwszy dzieó miesiąca pierwszego wyszedł z Babilonu, a dnia pierwszego miesiąca piątego przyszedł do Jeruzalemu według łaskawego wspomożenia Boga swego.

9. Ugyanis az első hónak első napján határozá el a Babilóniából való feljövetelt, és az ötödik hó első napján érkezett Jeruzsálembe, az ő Istenének rajta nyugvó jó kegyelme szerint;

9 Ибо в первый день первого месяца было начало выхода из Вавилона, и в первый деньпятого месяца он пришел в Иерусалим, так как благодеющая рука Бога его была над ним,

9. Бо першого дня першого місяця був початок виходу з Вавилону, й першого дня пятого місяця прийшов він у Ерусалим, - бо добродїйна рука Бога його була над ним;

10. Sillä Esra oli kiinnittänyt sydämensä Herran lain tutkimiseen, seuratakseen sitä ja opettaakseen Israelissa lakia ja oikeutta.

10. Sillä Esra oli valmistanut sydämensä etsimään Herran lakia, ja tekemään sitä ja opettamaan Israelille säätyjä ja oikeutta.

10. Sillä Esra oli walmistanut sydämens edzimän HERran Lakia ja tekemän ja opettaman Israelille käskyjä ja oikeutta.

10 For Ezra had set his heart to seek the law of Jehovah and to do it and to teach in Israel statutes and ordinances.

10. For Ezra had prepared his heart to seek the law of the LORD, and to do it, and to teach in Israel statutes and judgments.

10. Thi Esra havde beredt sit Hjerte til at søge Herrens Lov og at gøre og at lære Israel Skik og Ret.

10. Ty Esra skickade sitt hjerta till att söka Herrans lag, och till att göra och lära i Israel bud och rätter.

10. Sest Esra walmistas om̃a süddame, Jehowa kässoöppetust noudma ja teggema, ja öppetama Israeli seas seädmist ja kohtoseädust,

10. Ezra paruošė savo širdį tyrinėti Viešpaties įstatymą, jį vykdyti ir mokyti Izraelyje jo nuostatų ir teisės.

10. Denn Esra schickte sein Herz, zu suchen das Gesetz des HERRN und zu tun, und zu lehren in Israel Gebote und Rechte.

10. Car Esdras avait appliqué son cœur à rechercher la loi de l'Éternel, et à la pratiquer, et à enseigner en Israël les lois et les ordonnances.

10. Porque Ésdras preparó su corazón a buscar la ley de Jehová, y a hacer, y a enseñar a Israel mandamientos y juicios.

10 Want Ezra had zijn hart gericht, om de wet des HEEREN te zoeken en te doen, en om in Israel te leren de inzettingen en de rechten.

10. Bo Ezdrasz przygotował był serce swe, aby szukał zakonu Paóskiego, i aby czynił, i nauczał w Izraelu ustaw i sądów.

10. Mert Ezsdrás erős szívvel törekedett keresni és cselekedni az Úr törvényét, és tanítani Izráelben a rendeléseket és ítéleteket.

10 потому что Ездра расположил сердце свое к тому, чтобы изучать закон Господень и исполнять его , и учить в Израиле закону и правде.

10. Бо Ездра звернув серце своє на те, щоб виучувати закон Господнїй і виконувати його, й навчати в Ізраїлї закону й правди.

11. Tämä on jäljennös kirjeestä, jonka kuningas Artahsasta antoi pappi Esralle, kirjanoppineelle, joka oli Herran Israelille antamien käskyjen ja ohjeitten tuntija:

11. Ja näin on se kirja, jonka Artahsasta antoi papille Esralle, kirjanoppineelle, joka oli opettaja Herran käskysanoissa ja säädyissä Israelille:

11. Ja näin on se kirja jonga Cuningas Arthahsastha andoi Papille Esralle kirjanoppenulle joca oli opettaja HERran sanas ja Lais Israelin päällä:

11 Now this is the copy of the letter that the king Artaxerxes gave to Ezra the priest, the scribe, even the scribe of the words of the commandments of Jehovah and of his statutes to Israel:

11. Now this is the copy of the letter that the king Artaxerxes gave unto Ezra the priest, the scribe, even a scribe of the words of the commandments of the LORD, and of his statutes to Israel.

11. Og dette er Afskriften af Brevet, som Kong Artakserkses gav den skriftlærde Esra, Præsten, den skriftlærde i Herrens Ord, angaaende hans Bud og hans Skikke for Israel:

11. Och detta är brefvets innehåll, som Konung Arthahsasta gaf Esra Prestenom, dem Skriftlärda, hvilken en lärare var i Herrans ord, och hans bud öfver Israel:

11. Ja se on se ramato kirri, mis kunningas Artasasta andis Esrale selle preestrile ja kirjatundiale, kes kirjatundia Jehowa kässo sannade ja ta seädmiste sees olli Israeli rahwale.

11. Tai yra nuorašas laiško, kurį Artakserksas davė kunigui Ezrai, kuris buvo Viešpaties įsakymų ir Jo nuostatų Izraelyje žinovas:

11. Und dies ist der Inhalt des Briefes, den der König Arthahsastha gab Esra, dem Priester, dem Schriftgelehrten, der ein Lehrer war in den Worten des HERRN und seiner Gebote über Israel:

11. Or c'est ici la teneur de la lettre que le roi Artaxerxès donna à Esdras, sacrificateur et scribe, scribe des paroles des commandements de l'Éternel et de ses ordonnances concernant Israël:

11. Y este es el traslado de la carta que dió el rey Artaxerxes a Ésdras sacerdote escriba, escriba de las palabras mandadas de Jehová, y de sus estatutos sobre Israel:

11 Dit is nu het afschrift des briefs, dien de koning Arthahsasta gaf aan Ezra, den priester, den schriftgeleerde; den schriftgeleerde van de woorden der geboden des HEEREN, en Zijn inzettingen over Israel:

11. A tenci jest przepis listu, który dał król Artakserkses Ezdraszowi, kapłanowi nauczonemu w zakonie, i biegłemu w tych rzeczach, które przykazał Pan, i w ustawach jego w Izraelu.

11. És ez mássa a levélnek, melyet adott vala Artaxerxes király Ezsdrásnak, az írástudó papnak, a ki írástudó vala az Úr parancsolatainak beszédiben, Izráelnek adott rendeléseiben:

11 И вот содержание письма, которое дал царь Артаксеркс Ездре священнику, книжнику, учившему словам заповедей Господа и законов Его в Израиле:

11. А оце зміст письма, що його дав царь Артаксеркс Ездрі, сьвященникові й письменникові, що навчав слів заповідей Господнїх і законів його в Ізраїлї:

12. Artahsasta, kuningasten kuningas, pappi Esralle, taivaan Jumalan lain tuntijalle, ja niin edespäin.

12. Artahsasta kuningasten kuningas Esralle papille ja kirjanoppineelle taivaan Jumalan laissa: rauhaa tällä ajalla!

12. Arthahsastha Cuningasten Cuningas Esralle Papille ja kirjanoppenulle taiwalisen Jumalan Lais rauhan ja terweyden.

12 Artaxerxes, king of kings, to Ezra the priest, the scribe of the law of the God of heaven, perfect and so forth.

12. Artaxerxes, king of kings, unto Ezra the priest, a scribe of the law of the God of heaven, perfect peace, and at such a time.

12. Artakserkses, Kongers Konge, til Esra, Præsten, den skriftlærde i Himmelens Guds Lov, og saa videre.

12. Arthahsasta, Konung öfver alla Konungar, Esra Prestenom, dem Skriftlärda i Guds lag af himmelen, frid och helso.

12. Artasasta kunningatte kunningas preestrile Esrale, kes kirjatundia taewa Jummala kässoöppetusses hästi öppetud; ja need teised sannad.

12. ‘‘Artakserksas, karalių karalius, kunigui Ezrai, dangaus Dievo įstatymo žinovui.

12. Arthahsastha, König aller Könige, Esra, dem Priester und Schriftgelehrten im Gesetz des Gottes des Himmels, Friede und Gruß!

12. Artaxerxès, roi des rois, à Esdras, sacrificateur et scribe accompli de la loi du Dieu des cieux, - et ainsi de suite.

12. Artaxerxes, rey de los reyes, a Ésdras sacerdote, escriba perfecto de la ley del Dios del cielo, y a Cheenet.

12 Arthahsasta koning der koningen, aan Ezra, den priester, den schriftgeleerde der wet van den God des hemels, volkomen vrede en op zulken tijd.

12. Artakserkses, król nad królmi, Ezdraszowi, kapłanowi nauczonemu w zakonie Boga niebieskiego, mężowi doskonałemu, i Cheenetczykom.

12. „Artaxerxes, a királyok királya Ezsdrás papnak, ki a menny Istenének törvényében bölcs írástudó és a többi.

12 Артаксеркс, царь царей, Ездре священнику, учителю закона Боганебесного совершенному, и прочее.

12. Артаксеркс, царь над царями, Ездрі сьвященникові, вчителеві закону Бога небесного, велико вченому, й так дальше.

13. Minä annan käskyn, että minun valtakunnassani jokainen Israelin kansan jäsen ja sen papit ja leeviläiset, jotka ovat halukkaat lähtemään Jerusalemiin, lähtekööt sinun kanssasi,

13. Minä olen käskenyt, että kenenkä ikänä kelpaa minun valtakunnassani Israelin kansasta, papeista ja Leviläisistä mennä kanssas Jerusalemiin, niin menkään.

13. Minä olen käskenyt että kenengä ikänäns Israelin Canssasta Papeista ja Lewitaista kelpa minun waldacunnasani mennä cansas Jerusalemijn nijn mengän.

13 I make a decree, that all those of the people of Israel and their priests and the Levites, in my realm, who are minded of their own free will to go to Jerusalem, go with you.

13. I make a decree, that all they of the people of Israel, and of his priests and Levites, in my realm, which are minded of their own freewill to go up to Jerusalem, go with thee.

13. Der er givet Befaling af mig, at af Israels Folk og dets Præster og Leviter, hver i mit Rige, som frivilligt vil drage op til Jerusalem, maa drage med dig,

13. Af mig är befaldt, att alle de af Israels folk, som friviljoge äro i mitt rike, och Presterna, och Leviterna, till att fara till Jerusalem, att de måga fara med dig;

13. Minnust on käsk antud, et iggaüks, kes heal melel mo kunningrikis Israeli rahwa seast ja temma preestride ja Lewitide seast tahhab Jerusalemma miñna, se mingo sinnoga.

13. Aš įsakiau, kad kiekvienas izraelitas, kunigas bei levitas mano karalystėje gali vykti savo noru į Jeruzalę drauge su tavimi,

13. Von mir ist befohlen, daß alle, die da willig sind in meinem Reich, des Volkes Israel und der Priester und Leviten, gen Jerusalem zu ziehen, daß die mit dir ziehen,

13. Un édit est fait maintenant de ma part, afin que tous ceux de mon royaume qui sont du peuple d'Israël, et de ses sacrificateurs, et des Lévites, qui se présenteront volontairement pour aller à Jérusalem, aillent avec toi;

13. Por mí es dado mandamiento, que cualquiera que quisiere en mi reino del pueblo de Israel, y de sus sacerdotes y Levitas, ir contigo a Jerusalem, vaya.

13 Van mij wordt bevel gegeven, dat al wie vrijwillig is in mijn koninkrijk, van het volk van Israel, en van deszelfs priesteren en Levieten, om te gaan naar Jeruzalem, dat hij met u ga.

13. Wydany odemnie jest dekret, iż ktobykolwiek dobrowolnie w królestwie mojem z ludu Izraelskiego, i z kapłanów jego i z Lewitów chciał iść z tobą do Jeruzalemu, aby szedł.

13. Szabadságot adok, hogy valaki országomban Izráel népe, papjai és a Léviták közül Jeruzsálembe akar menni, veled elmehet.

13 От меня дано повеление, чтобы в царстве моем всякий из народа Израилева и из священников его и левитов, желающий идти в Иерусалим, шел с тобою.

13. Від мене дано наказ, щоб в царстві мойму кожний зпоміж народу Ізрайлевого й з сьвященників його та левітів, хто бажає йти до Ерусалиму, ійшов з тобою.

14. koska kuningas ja hänen seitsemän neuvonantajaansa ovat lähettäneet sinut tarkastamaan, ovatko olot Juudassa ja Jerusalemissa sinun Jumalasi lain mukaiset, joka on sinun kädessäsi,

14. Sinä olet lähetetty kuninkaalta ja seitsemältä neuvonantajalta etsimään Juudaa ja Jerusalemia, sinun Jumalas lain jälkeen, joka käsissäs on;

14. Sinä joca olet lähetetty Cuningalda ja nijldä seidzemeldä Neuwonandajalda edzimän Judat ja Jerusalemit Jumalan Lain jälken joca käsisäs on.

14 Forasmuch as you are sent from the king and his seven counselors, to inquire concerning Judah and Jerusalem, according to the law of your God which is in your hand,

14. Forasmuch as thou art sent of the king, and of his seven counsellors, to enquire concerning Judah and Jerusalem, according to the law of thy God which is in thine hand;

14. fordi du er sendt af Kongen og syv Raadsherre til at anstille Undersøgelse og i Juda og Jerusalem ved din Guds Lov som er i din Haand.

14. Utsände af Konungenom, och af de sju rådherrar, till att besöka Juda och Jerusalem, efter dins Guds lag, hvilken i dine hand är;

14. Sest et sa kunningast ja temma seitsmest nouandiast olled läkkitud, Juda-male ja Jerusalemma, järrele katsuma so Jummala kässoöppetust, mis sinno kä on ;

14. nes tu esi karaliaus ir jo septynių patarėjų siunčiamas į Judą ir Jeruzalę nustatyti, ar vykdomas tavo Dievo įstatymas, kuris yra tavo rankoje.

14. dieweil du vom König und seinen sieben Ratsherren gesandt bist, zu besichtigen Juda und Jerusalem nach dem Gesetz Gottes, das unter deiner Hand ist,

14. Parce que tu es envoyé de la part du roi et de ses sept conseillers, pour t'enquérir au sujet de Juda et de Jérusalem, d'après la loi de ton Dieu, que tu as en ta main,

14. Porque de parte del rey y de sus siete consultores eres enviado para visitar a Judea y a Jerusalem, conforme a la ley de tu Dios que está en tu mano;

14 Dewijl gij van voor den koning en zijn zeven raadsheren gezonden zijt, om onderzoek te doen in Judea, en te Jeruzalem, naar de wet uws Gods, die in uw hand is;

14. Ponieważ od króla i od siedmiu radnych panów jego jesteś posłany, abyś dojrzał Judy i Jeruzalemu według zakonu Boga twego, który jest w rękach twoich.

14. Minthogy te elbocsáttatol a királytól és hét [2†] tanácsosától, hogy utána nézz Júdának és Jeruzsálemnek, a te Istened törvénye szerint, mely kezedben van,

14 Так как ты посылаешься от царя и семи советников его, чтобы обозреть Иудею и Иерусалим по закону Бога твоего, находящемуся в руке твоей,

14. Бо ти посланий від царя й сїмох дорадників його, щоб навідати Юдею й Ерусалим в законї Бога твого, що є в руцї твоїй,

15. ja viemään sinne hopean ja kullan, minkä kuningas ja hänen neuvonantajansa ovat antaneet vapaaehtoisena lahjana Israelin Jumalalle, jonka asumus on Jerusalemissa,

15. Ja ettäs otat myötäs sen hopian ja kullan, minkä kuningas ja hänen neuvonantajansa hyvällä mielellä ovat uhranneet Israelin Jumalalle, jonka maja on Jerusalemissa.

15. Ja ettäs otat myötäs sen cullan ja hopian cuin Cuningas ja hänen Neuwonandajans hywällä mielellä owat uhrannet Israelin Jumalalle jonga maja on Jerusalemis.

15 and to carry the silver and gold, which the king and his counselors have freely offered to the God of Israel, whose habitation is in Jerusalem,

15. And to carry the silver and gold, which the king and his counsellors have freely offered unto the God of Israel, whose habitation is in Jerusalem,

15. og for at føre med dig det Sølv og Guld, som Kongen og hans Raadsherrer frivilligt have givet til Israels Gud, hvis Bolig er iJerusalem.

15. Och att du medtager silfver och guld, som Konungen och hans rådherrar friviljoge gifva Israels Gudi, hvilkens boning i Jerusalem är;

15. Ja wima sedda höbbedat ja kulda, mis kunningas ja ta nouandiad heal melel annud Israreli Jummalale, kelle maia Jerusalemmas.

15. Tu nugabensi sidabrą ir auksą, kurį karalius ir jo patarėjai padovanojo Izraelio Dievui, kurio buveinė yra Jeruzalėje,

15. und hinzubringen Silber und Gold, das der König und seine Ratsherren freiwillig geben dem Gott Israels, des Wohnung zu Jerusalem ist,

15. Et pour porter l'argent et l'or que le roi et ses conseillers ont volontairement offerts au Dieu d'Israël, dont la demeure est à Jérusalem,

15. Y para llevar la plata y el oro que el rey, y sus consultores voluntariamente ofrecen al Dios de Israel, cuya morada está en Jerusalem;

15 En om henen te brengen het zilver en goud, dat de koning en zijn raadsheren vrijwilliglijk gegeven hebben aan den God Israels, Wiens woning te Jeruzalem is;

15. A iżbyś odniósł srebro i złoto, które król i radni panowie jego dobrowolnie ofiarowali Bogu Izraelskiemu, którego przybytek jest w Jeruzalemie.

15. És hogy elvigyed az ezüstöt és aranyat, melyet a király és tanácsosai önkénytesen ajándékoznak Izráel Istenének, kinek hajléka Jeruzsálemben van,

15 и чтобы доставить серебро и золото, которое царь и советники его пожертвовали Богу Израилеву, Которого жилище в Иерусалиме,

15. І щоб приставити срібло та золото, що царь і дорадники його пожертвували Богові Ізрайлевому, що його пробуток в Ерусалимі,

16. ja myös kaiken hopean ja kullan, minkä saat koko Baabelin maakunnasta, sekä ne vapaaehtoiset lahjat, jotka kansa ja papit antavat Jumalansa temppeliin Jerusalemiin.

16. Ja kaikkinaisen hopian ja kullan, minkä sinä saat koko Babelin maakunnasta, kuin kansa ja papit hyvällä mielellä antavat Jumalan huoneesen, joka on Jerusalemissa.

16. Ja caickinaisen cullan ja hopian cuins saat coco Babelin maacunnast cuin Canssa ja Papit hywällä mielellä andawat Jumalan huoneseen joca on Jerusalemis.

16 and all the silver and gold that you will find in all the province of Babylon, with the free-will offering of the people and of the priests, offering willingly, for the house of their God which is in Jerusalem.

16. And all the silver and gold that thou canst find in all the province of Babylon, with the freewill offering of the people, and of the priests, offering willingly for the house of their God which is in Jerusalem:

16. samt alt det Sølv og Guld som du kan finde i hele Babels Land, tillige med den frivillige Gave, som Folket og Præsterne give frivilligt til deres Guds Hus, som er i Jerusalem.

16. Och allahanda silfver och guld, som du finna kan i hela Babels landskap, med det som folket och Presterna friviljoge gifva till Guds hus i Jerusalem.

16. Ja keik sedda höbbedat ja kulda, mis sa keigest Pabeli rigist leiad, rahwa ja preestride heamelelise anniga, kes heal melel andwad omma Jummala koia tarwis, mis Jerusalemmas.

16. taip pat sidabrą ir auksą, kurį tu gausi Babilono krašte, kartu su tautos ir kunigų dovanomis, kurias jie padovanos savo Dievo namams, esantiems Jeruzalėje.

16. und allerlei Silber und Gold, das du finden kannst in der ganzen Landschaft Babel, mit dem, was das Volk und die Priester freiwillig geben zum Hause ihres Gottes zu Jerusalem.

16. Ainsi que tout l'argent et l'or que tu trouveras dans toute la province de Babylone, avec les offrandes volontaires du peuple et des sacrificateurs, qu'ils feront volontairement à la maison de leur Dieu qui est à Jérusalem.

16. Y toda la plata y el oro que hallares en toda la provincia de Babilonia, con las ofrendas voluntarias del pueblo, y de los sacerdotes, que de su voluntad ofrecieren para la casa de su Dios que está en Jerusalem.

16 Mitsgaders al het zilver en goud, dat gij vinden zult in het ganse landschap van Babel, met de vrijwillige gave des volks en der priesteren, die vrijwilliglijk geven, ten huize huns Gods, dat te Jeruzalem is;

16. Do tego wszystko srebro i złoto, któregobyś nabył we wszystkiej krainie Babiloóskiej, z dobrowolnemi darami od ludu i od kapłanów, którzyby co dobrowolnie ofiarowali na dom Boga swego, który jest w Jeruzalemie;

16. És mindazt az ezüstöt és aranyat, melyet kapni fogsz Babilónia egész tartományában, együtt a nép és a papok önkénytes ajándékával, mit ezek önkénytesen ajándékoznak az ő Istenök házának, mely Jeruzsálemben van.

16 и все серебро и золото, которое ты соберешь во всей области Вавилонской, вместе с доброхотными даяниями от народа и священников, которые пожертвуют они для дома Бога своего, что в Иерусалиме;

16. І все срібло та золото, яке ти збереш по усїй країнї Вавилонській, разом із добровільними дарами від народу й сьвященників, що пожертвують на дім Бога свого, що в Ерусалимі;

17. Osta siis näillä rahoilla mitä tunnollisimmin härkiä, oinaita ja karitsoita ynnä niihin kuuluvia ruoka- ja juomauhreja; ja uhraa ne teidän Jumalanne temppelin alttarilla Jerusalemissa.

17. Sentähden osta nopiasti sillä rahalla mullia, oinaita ja karitsoita, ja ruokauhria ja juomauhria, ja uhraa ne teidän Jumalanne huoneen alttarilla, joka on Jerusalemissa.

17. Ota ne caicki myötäs ja nopiast osta sillä rahalla calpeja caridzoita caurita ja ruocauhria ja juomauhria ja uhra teidän Jumalan huonen Altarilla joca on Jerusalemis.

17 Therefore you will with all diligence buy with this money bullocks, rams, lambs, with their meal offerings and their drink offerings and will offer them upon the altar of the house of your* God which is in Jerusalem.

17. That thou mayest buy speedily with this money bullocks, rams, lambs, with their meat offerings and their drink offerings, and offer them upon the altar of the house of your God which is in Jerusalem.

17. Derfor skal du straks købe for samme Sølv: Øksne, Vædre, Lam og deres Madoffer og deres Drikoffer, og du skal ofre dem paa Alteret, som er ved eders Guds Hus, som er i Jerusalem.

17. Allt detta tag, och köp fliteliga för de samma penningar kalfvar, lamb, bockar och spisoffer, och drickoffer, att man må offra uppå altaret vid edars Guds hus i Jerusalem.

17. Sepärrast pead sa se rahha eest ussinaste ostma härge, järisid, oiniktallesid ja nende roa- ja nende joma-ohwrid, et sa neid ohwerdad teie Jummala koia altari peäl, mis Jerusalemmas.

17. Nedelsdamas nupirk už tuos pinigus jaučių, avių, ėriukų ir kartu su jiems priklausančiomis duonos bei geriamosiomis aukomis aukok ant aukuro jūsų Dievo namuose Jeruzalėje.

17. Alles das nimm und kaufe mit Fleiß von dem Gelde Farren, Widder, Lämmer und die Speisopfer und Trankopfer dazu, daß man opfere auf dem Altar beim Hause eures Gottes zu Jerusalem.

17. C'est pourquoi tu auras soin d'acheter avec cet argent des taureaux, des béliers, des agneaux, avec leurs offrandes et leurs libations, et tu les offriras sur l'autel de la maison de votre Dieu, qui est à Jérusalem.

17. Por tanto con diligencia comprarás de esta plata becerros, carneros, corderos, y sus presentes, y sus derramaduras, y ofrecerlos has sobre el altar de la casa de vuestro Dios que está en Jerusalem.

17 Opdat gij spoediglijk voor dat geld koopt runderen, rammen, lammeren, met hun spijsofferen, en hun drankofferen, en die offert op het altaar van het huis van ulieder God, dat te Jeruzalem is.

17. Abyś prędko nakupił za to srebro cielców, baranów, baranków z śniednemi ofiarami ich, i z mokremi ofiarami ich, a ofiarował je na ołtarzu domu Boga waszego, który jest w Jeruzalemie;

17. Annálfogva gondosan végy e pénzen bikákat, kosokat és bárányokat s hozzájok való étel- és italáldozatokat, s áldozd meg azokat Istenetek házának oltárán, mely Jeruzsálemben [3†] van:

17 поэтому немедленно купи на эти деньги волов, овнов, агнцев и хлебных приношений к ним и возлияний для них, и принеси их нажертвенник дома Бога вашего в Иерусалиме.

17. То ж накупи зараз за сї гроші волів, баранів, ягнят і хлїбних приносів до їх, і ливних жертов до їх, і принеси їх на жертівник дому Бога вашого в Ерусалимі.

18. Ja mitä sinä ja sinun veljesi näette hyväksi tehdä hopean ja kullan tähteillä, se tehkää Jumalanne tahdon mukaan.

18. Mutta mitä sinun ja sinun veljes siitä rahasta kelpaa tehdä, joka liiaksi on, se tehkäät teidän Jumalanne tahdon jälkeen.

18. Mutta mitä sinun ja sinun weljes sijtä rahasta kelpa tehdä cuin lijaxi on se tehkät teidän Jumalan tahdon jälken.

18 And whatever will seem good to you and to your brothers to do with the rest of the silver and the gold, that do you* (it) after the will of your* God.

18. And whatsoever shall seem good to thee, and to thy brethren, to do with the rest of the silver and the gold, that do after the will of your God.

18. Tilmed hvad der synes dig og dine Brødre godt at gøre med det øvrige Sølv og Guld, det gører efter eders Guds Vilje!

18. Dertill hvad dig och dina bröder täckes att göra af de penningar, som öfverblifva, det görer efter edars Guds vilja.

18. Ja mis sinna ja so wennad heaks arwawad se teise höbbeda ja kullaga tehha, sedda tehke omma Jummala tahtmisse järrele.

18. Su likusiu sidabru ir auksu daryk, kas tau ir tavo broliams atrodys reikalinga, pagal jūsų Dievo valią.

18. Dazu was dir und deinen Brüdern mit dem übrigen Gelde zu tun gefällt, das tut nach dem Willen eures Gottes.

18. Du reste de l'argent et de l'or, vous ferez ce qui semblera bon à toi et à tes frères, selon la volonté de votre Dieu.

18. Y lo que a tí y a tus hermanos pluguiere hacer de la otra plata y oro, conforme a la voluntad de vuestro Dios, haréis.

18 Daartoe, wat u en uw broederen goed dunken zal, met het overige zilver en goud te doen, zult gijlieden doen naar het welgevallen uws Gods.

18. A cokolwiek się tobie i braciom twoim będzie dobrego zdało, z ostatkiem srebra i złota uczynić, według woli Boga waszego uczyócie.

18. A megmaradott ezüsttel és arannyal pedig, a mit jónak láttok cselekedni te és atyádfiai, Istenetek akaratja szerint, azt cselekedjétek.

18 И что тебе и братьям твоим заблагорассудится сделать из остального серебра и золота, то по воле Бога вашего делайте.

18. І що ти й брати твої поміркуєте зробити з лишнього срібла та золота, те по волї Бога вашого робіть.

19. Ne kalut, jotka sinulle annetaan jumalanpalvelusta varten sinun Jumalasi temppelissä, jätä Jerusalemin Jumalan eteen.

19. Ja astiat, jotka sinun haltuus ovat annetut sinun Jumalas huoneen palvelukseksi, anna ne pois Jumalan eteen Jerusalemiin.

19. Ja astiat jotca sinun haldus owat annetut sinun Jumalas huonen palweluxexi anna ne pois Jumalan eteen Jerusalemijn.

19 And the vessels that are given you for the service of the house of your God, deliver before the God of Jerusalem.

19. The vessels also that are given thee for the service of the house of thy God, those deliver thou before the God of Jerusalem.

19. Og de Kar, som ere givne dig til din Guds Hus's Tjeneste, dem skal du aflevere for Gud i Jerusalem.

19. Och de tyg, som dig antvardas, till ämbetet i dins Guds huse, öfverantvarda dem inför Gud i Jerusalem.

19. Ja need riistad, mis sulle omma Jummala koia tenistusseks on antud, neid anna täieste Jerusalemma Jummala ette.

19. Indus, kurie tau perduodami tavo Dievo namų reikalams, padėk priešais Jeruzalės Dievą.

19. Und die Gefäße, die dir gegeben sind zum Amt im Hause Gottes, überantworte vor Gott zu Jerusalem.

19. Et pour ce qui est des ustensiles qui te sont donnés pour le service de la maison de ton Dieu, dépose-les en la présence du Dieu de Jérusalem.

19. Y los vasos que te son entregados para el servicio de la casa de tu Dios, restituirlos has delante de Dios en Jerusalem.

19 En geef de vaten, die u gegeven zijn tot den dienst van het huis uws Gods, weder voor den God van Jeruzalem.

19. Naczynia też, któreć są oddane do usługi domu Boga twego, oddaj przed Bogiem w Jeruzalemie.

19. És az edényekkel, melyek néked adattak át [4†] a te Istened házának szolgálatára, számolj be Isten előtt Jeruzsálemben.

19 И сосуды, которые даны тебе для служб в доме Бога твоего, поставь пред Богом Иерусалимским.

19. І посуд, що тобі даний до служби в домі Бога твого, постав перед Богом Ерусалимським.

20. Ja muut Jumalasi temppelin tarpeet, joita joudut suorittamaan, sinä saat suorittaa kuninkaan aarrekammiosta.

20. Ja mitä enempää tarvitaan sinun Jumalas huoneesen ja sinä kulutat, niin anna se kuninkaan tavarahuoneesta.

20. Ja mitä enä tarwitan sinun Jumalas huoneseen ja sinä culutat nijn anna Cuningan tawarahuonest.

20 And whatever more will be needful for the house of your God, which you will have occasion to bestow, bestow it out of the king's treasure-house.

20. And whatsoever more shall be needful for the house of thy God, which thou shalt have occasion to bestow, bestow it out of the king's treasure house.

20. Og det øvrige, som behøves til din Guds Hus, som tilfalder dig at give, skal du udrede af Kongens Skatkammer.

20. Hvad sedan mer af nödene är till dins Guds hus, det du behöfver utgifva, det låt utgifva utu Konungens kammar.

20. Ja mis muud tarwis on so Jummala koiale, mis sulle tulleb wäljaanda, sedda pead sa kunninga warrandusse koiast andma.

20. Visa kita, ko reikės tavo Dievo namams, jei matysi esant reikalinga, paimk iš karaliaus iždo sandėlių.

20. Auch was mehr not sein wird zum Hause deines Gottes, das dir vorfällt auszugeben, das laß geben aus der Kammer des Königs.

20. Quant au reste de ce qui sera nécessaire pour la maison de ton Dieu, et autant que tu auras à en donner, tu le donneras de la maison des trésors du roi.

20. Y lo demás que fuere necesario para la casa de tu Dios, que te fuere menester dar, darlo has de la casa de los tesoros del rey.

20 Het overige nu, dat van node zal zijn voor het huis uws Gods, dat u voorvallen zal uit te geven, zult gij geven uit het schathuis des konings.

20. Także i inne rzeczy, należące do domu Boga twego, i coby potrzeba dać, dasz z domu skarbów królewskich.

20. Egyéb szükségét pedig Istened házának, mit csak teljesítened kell, teljesítsd a király kincstartó házából.

20 И прочее потребное для дома Бога твоего, что ты признаешь нужным, давай из дома царских сокровищ.

20. А инше потрібне до дому Бога твого, що ти завважаєш потрібним, давай з дому царських скарбів.

21. Ja minä, kuningas Artahsasta, annan käskyn kaikille aarteistojen vartijoille tuolla puolella Eufrat-virran: 'Kaikki, mitä pappi Esra, taivaan Jumalan lain tuntija, teiltä pyytää, se tunnollisesti toimitettakoon:

21. Minä kuningas Artahsasta olen käskenyt veronhaltioille sillä puolella virtaa, että mitä ikänä Esra pappi ja kirjanoppinut taivaan Jumalan laissa teiltä anoo, se tehkäät nopiasti,

21. Minä Arthahsastha olen käskenyt weronhaldioille sillä puolen weden että mitä ikänäns Esra Pappi ja kirjanoppenut taiwalisen Jumalan lais teildä ano se nopiast tehkät.

21 And I, even I Artaxerxes the king, do make a decree to all the treasurers who are beyond the River, that whatever Ezra the priest, the scribe of the law of the God of heaven, will require of you*, it is done with all diligence,

21. And I, even I Artaxerxes the king, do make a decree to all the treasurers which are beyond the river, that whatsoever Ezra the priest, the scribe of the law of the God of heaven, shall require of you, it be done speedily,

21. Og af mig, mig Kong Artakserkses, er given Befaling til alle Skatmestre, som ere paa hin Side Floden, at hvad som Esra, Præsten, den skriftlærde i Himmelens Guds Lov, begærer af eder, det skal ydes straks,

21. Jag, Konung Arthahsasta, hafver detta befallt räntomästaromen på hinsidon älfven, så att hvad Esra Presten, den Skriftlärde i Guds lag af himmelen, af eder äskar, att I det fliteliga gören;

21. Sest minnust, kes ollen kunningas Artasasta, on se käsk keige rentmeistridele antud, kes teile pool Wratti jöe, et mis ial Esra se preester taewa Jummala kässoöppetusse tundia teilt küssib, sedda peab ussinaste tehtama.

21. Aš, karalius Artakserksas, įsakiau visiems iždininkams anapus upės: ‘Ko tik kunigas Ezra, dangaus Dievo įstatymo žinovas, iš jūsų reikalaus, nedelsdami duokite.

21. Ich, König Arthahsastha, habe dies befohlen den Schatzmeistern jenseit des Wassers, daß, was Esra von euch fordern wird, der Priester und Schriftgelehrte im Gesetz des Gottes des Himmels, daß ihr das fleißig tut,

21. Et de par moi, Artaxerxès, roi, ordre est donné à tous les trésoriers qui sont au delà du fleuve, que tout ce qu'Esdras, le sacrificateur, scribe de la loi du Dieu des cieux, vous demandera, soit fait promptement,

21. Y por mí, el rey Artaxerxes, es dado mandamiento a todos los tesoreros que están de la otra parte del río, que todo lo que os demandare Ésdras sacerdote, escriba de la ley del Dios del cielo, sea hecho luego,

21 En van mij, mij, koning Arthahsasta, wordt bevel gegeven aan alle schatmeesters, die aan gene zijde der rivier zijt, dat alles, wat Ezra, de priester, de schriftgeleerde der wet van den God des hemels, van u zal begeren, spoediglijk gedaan worde;

21. A ja, ja król Artakserkses, rozkazałem wszystkim podskarbim, którzyście za rzeką, aby wszystko, czegobykolwiek żądał od was Ezdrasz kapłan, nauczyciel zakonu Boga niebieskiego, prędko się stało,

21. És én, Artaxerxes, a király, parancsolom minden a folyóvizen túl lakó kincstartóimnak, hogy minden, a mit csak kérend tőletek Ezsdrás pap, ki a menny Istenének törvényében írástudó, pontosan teljesíttessék,

21 И от меня царя Артаксеркса дается повеление всем сокровищехранителям, которые за рекою: все, чего потребует у вас Ездра священник, учитель закона Бога небесного, немедленно давайте:

21. А від мене, царя Артаксеркса, дається приказ усїм скарбівничим, що за рікою: Усе, чого вимагати ме в вас Ездра, сьвященник і вчитель закону Бога небесного, зараз давайте:

22. hopeata aina sataan talenttiin, nisuja sataan koor-mittaan, viiniä sataan bat-mittaan, öljyä sataan bat-mittaan saakka, niin myös suoloja ilman määrää.

22. Hamaan sataan leiviskään hopiaa, ja sataan koriin nisuja, ja sataan tynnyriin viinaa, ja sataan tynnyriin öljyä, ja suoloja ilman mittaa.

22. Haman satan leiwiskän hopiat ja satan pundan nisuja ja satan tynnyrin wijna ja satan tynnyrin öljyä ja suoloja ilman mitat.

22 to a hundred talants of silver and to a hundred measures of wheat and to a hundred baths of wine and to a hundred baths of oil and salt without prescribing how much.

22. Unto an hundred talents of silver, and to an hundred measures of wheat, and to an hundred baths of wine, and to an hundred baths of oil, and salt without prescribing how much.

22. indtil hundrede Centner Sølv og indtil hundrede Kor Hvede og indtil hundrede Bath Vin og indtil hundrede Bath Olie, og Salt uden foreskrevet Maal.

22. Allt intill hundrade centener silfver, och intill hundrade corer hvete, och till hundrade bath vin, och till hundrade bath oljo, och salt utan mått;

22. Olleks ka sadda höbbe-talentit, olleks ka seitse sellitest nisso ja ühheksasadda kanno wina, ja ühheksa sadda kanno ölli, sola agga ilma arwamatta.

22. Iki šimto talentų sidabro, šimto saikų kviečių, šimto batų vyno, šimto batų aliejaus ir neribotą kiekį druskos.

22. bis auf hundert Zentner Silber und auf hundert Kor Weizen und auf hundert Bath Wein und auf hundert Bath Öl und salz ohne Maß.

22. Jusqu'à cent talents d'argent, cent cores de froment, cent baths de vin, cent baths d'huile, et du sel à discrétion.

22. Hasta cien talentos de plata, y hasta cien coros de trigo, y hasta cien batos de vino, y hasta cien batos de aceite, y sal, cuanto no se escribe.

22 Tot honderd talenten zilvers toe, en tot honderd kor tarwe, en tot honderd bath wijn, en tot honderd bath olie, en zout zonder voorschrift.

22. Aż do sta talentów srebra i aż do sta korcy pszenicy, i aż do sta wiader wina, i aż do sta bareł oliwy, a soli bez miary.

22. És pedig száz tálentom ezüstig, száz kór búzáig, száz báth borig, száz báth olajig és sóban, a mennyi elég.

22 серебра до ста талантов, и пшеницы до ста коров, и вина до ста батов, и до ста же батов масла, а соли без обозначения количества .

22. Срібла до сотнї талантів, пшеницї до ста корцїв, і вина до ста вадер, а таки до ста вадер оливи, соли же без указання скількостї.

23. Kaikki, mitä taivaan Jumala käskee, tehtäköön taivaan Jumalan temppelille täsmällisesti, ettei viha kohtaisi kuninkaan ja hänen poikiensa valtakuntaa.

23. Kaikkia mitä taivaan Jumalan laki anoo, se pitää taivaan Jumalan huoneelle juuri nopiasti tehtämän, ettei hänen vihansa tulisi kuninkaan valtakunnan ja hänen lastensa päälle.

23. Ja caickia nijtä cuin taiwan Jumalan laki ano se pitä taiwan Jumalan huonelle juuri nopiast tehtämän ettei hänen wihans tulis Cuningan waldacunnan ja hänen lastens päälle.

23 Whatever is commanded by the God of heaven, let it be done exactly for the house of the God of heaven; for why should there be wrath against the realm of the king and his sons?

23. Whatsoever is commanded by the God of heaven, let it be diligently done for the house of the God of heaven: for why should there be wrath against the realm of the king and his sons?

23. Alt det, som er efter Himmelens Guds Befaling, skal omhyggeligt udføres for Himmelens Guds Hus, at der ikke skal komme en Vrede over Kongens og hans Børns Rige.

23. Allt det der hörer till Guds lag af himmelen, att man det fliteliga låter komma till Guds hus af himmelen; att en vrede icke må komma öfver Konungens rike, och hans barn.

23. Keik , mis taewa Jummala käsk on , peab holega tehtama taewa Jummala koia tarwis; sest miks peab suur wihha tullema kunningrigi, kunninga ja ta laste peäle?

23. Ko tik reikalaus dangaus Dievas, privalote padaryti Dievo namams, kad Jo rūstybė nepaliestų karaliaus ir jo sūnų.

23. Alles was gehört zum Gesetz des Gottes des Himmels, daß man dasselbe fleißig tue zum Hause des Gottes des Himmels, daß nicht ein Zorn komme über das Königreich des Königs und seiner Kinder.

23. Que tout ce qui est commandé par le Dieu des cieux, soit exactement fait pour la maison du Dieu des cieux; de peur qu'il n'y ait de l'indignation contre le royaume, le roi et ses enfants.

23. Todo le que es mandado por el Dios del cielo, sea hecho prestamente para la casa del Dios del cielo: porque, ¿por qué será su ira contra el reino del rey y de sus hijos?

23 Al wat naar het bevel van den God des hemels is, dat het vlijtiglijk gedaan worde, voor het huis van den God des hemels; want waartoe zou er grote toorn zijn over het koninkrijk des konings en zijner kinderen?

23. Cobykolwiek było z rozkazania Boga niebieskiego, niech będzie prędko dodane do domu Boga niebieskiego; bo przecz ma być wzruszony gniew jego przeciwko królestwu, królowi i synom jego?

23. Minden, mi a menny Istenének akaratja szerint való, pontosan teljesíttessék a menny Istenének házáért, hogy meg ne haragudjék a királynak és fiainak [5†] országára.

23 Все, что повелено Богом небесным, должно делаться со тщанием для дома Бога небесного; дабы не было гнева Его на царство, царя и сыновей его.

23. Усе, що звелїв Бог небесний, має робитись пильно для дому Бога небесного, (глядїть, щоб часом хто не простяг руки на дім Бога небесного,) щоб не було гнїву його на царство, царя та синів його.

24. Vielä tehdään teille tiettäväksi, ettei kukaan ole oikeutettu vaatimaan rahaveroa, luonnontuotteita tai tierahoja yhdeltäkään papilta tai leeviläiseltä, veisaajalta, ovenvartijalta, temppelipalvelijalta tai muulta tämän Jumalan temppelin tehtäviä toimittavalta.'

24. Ja se pitää oleman teille kaikille tiettävä, ettei teillä ole valtaa panna jotakin veroa, tullia eli ajastaikaista ulostekoa yhdenkään papin päälle, Leviläisen, veisaajan, ovenvartijan, Netinimin, tämän Jumalan huoneen palveliain päälle,

24. Ja se pitä oleman teille caikille tiettäwä ettei teillä ole walda panna jotakin weroa tullia eli ajastaicaist ulostecoa yhdengän Papin päälle Lewitan weisajan owenwartian Nethinimin tämän Jumalan huonen palwelian päälle.

24 Also we certify to you*, that concerning any of the priests and Levites, the singers, gatekeepers, Nethinim, or servants of this house of God, it will not be lawful to impose tribute, custom, or toll, upon them.

24. Also we certify you, that touching any of the priests and Levites, singers, porters, Nethinims, or ministers of this house of God, it shall not be lawful to impose toll, tribute, or custom, upon them.

24. Og vi lade eder vide om alle Præster og Leviter, Sangere, Portnere, livegne og dette Guds Hus's Tjenere, at I ikke skulle have Magt til at lægge Skat, Told eller aarlig Rente paa dem.

24. Och eder skall vetterligit vara, att I icke magt hafven att lägga någon utskuld, tull eller årliga ränto på någon Prest, Levit, sångare, dörravaktare, Nethinim, och tjenare i denna Guds huse.

24. Ja teile anname meie teäda, et teil ei pea mitte melewalda ollema, kohtorahha, tolli egga muud makso panna ei ühhegi preestri, egga Lewiti, laulomehhe, wärrawa-hoidja, Netini egga ühhegi Jummala koia teenri peäle.

24. Taip pat pranešu jums, kad neleidžiu apdėti jokiais mokesčiais kunigų, levitų, giedotojų, vartininkų ir šventyklos tarnų’.

24. Und euch sei kund, daß ihr nicht Macht habt, Zins, Zoll und jährliche Rente zu legen auf irgend einen Priester, Leviten, Sänger, Torhüter, Tempelknecht und Diener im Hause dieses Gottes.

24. De plus, nous vous faisons savoir qu'on ne pourra imposer ni tribut, ni impôt, ni péage sur aucun des sacrificateurs, des Lévites, des chantres, des portiers, des Néthiniens et des serviteurs de cette maison de Dieu.

24. Y a vosotros os hacemos saber, que a todos los sacerdotes, y Levitas, cantores, porteros, Natineos, y ministros de la casa de este Dios, ninguno pueda echar sobre ellos tributo, o pecho, o renta.

24 Ook laten wij ulieden weten, aangaande alle priesteren en Levieten, zangers, poortiers, Nethinim en dienaars van het huis dezes Gods, dat men den cijns, ouden impost en tol hun niet zal vermogen op te leggen.

24. Także oznajmujemy wam, aby na żadnego z kapłanów, i z Lewitów, i z śpiewaków, i z odźwiernych, Netynejczyków, i innych sług domu Boga tego, cła, czynszów, i dani dorocznej żaden starosta nie wkładał.

24. Veletek pedig tudatjuk, hogy sem a papokra, sem a Lévitákra, sem az énekesekre, sem a kapunállókra, sem a Léviták szolgáira, sem Isten e háza szolgáira, adót, rovást és úti vámot senkinek vetni nem szabad.

24 И даем вам знать, чтобы ни на кого из священников или левитов, певцов, привратников, нефинеев и служащих при этом доме Божием, не налагать ни подати, ни налога, ни пошлины.

24. І нехай буде відомо вам, щоб нї на кого з сьвященників або левітів, сьпівцїв, воротарів, нетинеїв і прислуги при сьому домі Божому не накладати нї податків, нї чиншу, нї гряничної оплати.

25. Ja sinä, Esra, aseta Jumalasi viisauden mukaan, joka on sinun kädessäsi, tuomareita ja lakimiehiä tuomitsemaan kaikkea kansaa tuolla puolella Eufrat-virran, kaikkia, jotka tuntevat sinun Jumalasi lain; ja niille, jotka eivät sitä tunne, opettakaa sitä.

25. Ja sinun, Esra, pitää Jumalas viisauden jälkeen, joka sinulla on, paneman tuomarit ja oikeuden tekiät, tuomitsemaan kaiken kansan, joka toisella puolella virtaa on, että kaikki taitaisivat sinun Jumalas lain; ja sitä, joka ei taida, pitää teidän opettaman.

25. Ja sinun Esra pitä sinun Jumalas wijsauden jälken paneman duomarit ja käskyläiset nijstä cuin sinun kätes alla on duomidzeman caiken Canssan cuin toisella puolen weden owat että caicki taidaisit sinun Jumalas lain ja sitä joca ei taida pitä teidän opettaman.

25 And you, Ezra, according to the wisdom of your God, that is in your hand, appoint magistrates and judges, who may judge all the people who are beyond the River, all such as know the laws of your God. And you* teach him who does not know them.

25. And thou, Ezra, after the wisdom of thy God, that is in thine hand, set magistrates and judges, which may judge all the people that are beyond the river, all such as know the laws of thy God; and teach ye them that know them not.

25. Og du, Esra, efter din Guds Visdom, som er hos dig, beskik Dommere og lovkyndige, at de maa dømme over alt Folket, som er paa hin Side Floden, over alle dem, som kender din Guds Lov; og den, som ikke kender den, skulle I bringe til at kende den.

25. Men du, Esra, efter dins Guds visdom, som i dine hand är, uppsätt domare och lagmän, som allt folket döma måga, som på hinsidon älfven är, alla de som veta dins Guds lag, alla de som icke veta dem, dem lär.

25. Ja sinna Esra, panne omma Jummala tarkust möda, mis so kä on , kohtomoistjad ja kohtowannemad, kes kohhut moistwad keige rahwale, kes teile pool jöe, neile keikile, kes so Jummala kässoöppetussed tundwad; agga kes ei tea, neile anna sedda teäda.

25. O tu, Ezra, Dievo duota išmintimi paskirk mokytojų ir teisėjų, kurie teistų anapus upės gyvenančius žmones, pažįstančius tavo Dievo įstatymą; o kurie tų įstatymų nepažįsta, tuos pamokyk.

25. Du aber, Esra, nach der Weisheit deines Gottes, die unter deiner Hand ist, setze Richter und Pfleger, die alles Volk richten, das jenseit des Wassers ist, alle, die das Gesetz deines Gottes wissen; und welche es nicht wissen, die lehret es.

25. Et toi, Esdras, établis des magistrats et des juges, selon la sagesse de ton Dieu, que tu possèdes, afin qu'ils fassent justice à tout le peuple qui est au delà du fleuve, à tous ceux qui connaissent les lois de ton Dieu; enseignez-les à quiconque ne les connaît point.

25. Y tú Ésdras conforme a la sabiduría de tu Dios que tienes, pon por jueces y gobernadores que gobiernen todo el pueblo que está de la otra parte del río, a todos los que tienen noticia de las leyes de tu Dios, y al que no la tuviere, enseñarle heis.

25 En gij, Ezra, naar de wijsheid uws Gods, die in uw hand is, stel regeerders en richters, die al het volk richten, dat aan gene zijde der rivier is, allen, die de wetten Gods weten, en die ze niet weet, zult gijlieden die bekend maken.

25. A ty Ezdraszu! według mądrości Boga twego, która jest w tobie, postanowisz sędziów, i w prawie biegłych, aby sądzili wszystek lud, który jest za rzeką, ze wszystkich, którzy są powiadomi zakonu Boga twego; a ktoby nie umiał, uczyć go będziecie.

25. És te Ezsdrás, a te Istened bölcs törvénye szerint, a mely kezedben van, rendelj ítélőket és birákat, a kik törvényt tegyenek minden a folyóvizen túl lakó nép között, mindazok között, a kik tudják Istenednek törvényeit, és a kik nem tudják, azokat tanítsátok!

25 Ты же, Ездра, по премудрости Бога твоего, которая в руке твоей, поставь правителей и судей, чтоб они судили весь народ за рекою, – всех знающих законы Бога твоего, а кто не знает, тех учите.

25. А ти, Ездро, по премудрости Бога твого, що в твоїй руцї, настанови урядників і суддїв, щоб вони судили ввесь народ за рікою, - усїх що знають закони Бога твого, а хто не знає, тих учіть.

26. Ja jokainen, joka ei seuraa sinun Jumalasi lakia ja kuninkaan lakia, tuomittakoon tarkoin harkiten joko kuolemaan tai karkoitukseen, rahasakkoon tai vankeuteen.

26. Ja jokainen, joka ei tee visusti sinun Jumalas lakia ja kuninkaan lakia, hänen pitää saaman tuomionsa työnsä jälkeen, joko se on kuolemaan, eli maan kulkemukseen, eli rahasakkoon, taikka vankeuteen.

26. Ja jocainen joca ei täytä wisust sinun Jumalas lakia ja Cuningan lakia hänen pitä saaman duomions työns jälken joco se on cuolemaan eli maan culkemuxeen eli rahasackoon taicka fangiuteen.

26 And whoever will not do the law of your God and the law of the king, let judgment be executed upon him with all diligence, whether it is to death, or to banishment, or to confiscation of goods, or to imprisonment.

26. And whosoever will not do the law of thy God, and the law of the king, let judgment be executed speedily upon him, whether it be unto death, or to banishment, or to confiscation of goods, or to imprisonment.

26. Og hver den, som ikke gør efter din Guds Lov og Kongens Lov, over ham skal Dommen straks udføres, enten til Døden eller til Landflygtighed eller til Straf paa Gods eller til Fængsel.

26. Och alle de som icke med flit göra dins Guds lag, och Konungens lag, de skola straxt hafva sin dom för sina gernings skull, antingen till döds eller till landsflykt, eller till penningaplikt, eller till fängelse.

26. Ja iggaühhe peäle peab warsi kohhut moistetama, kes ei te so Jummala kässoöppetusse egga kunninga kässo järrele; olgo surmaks ehk ärraaiamisseks, ehk rahha makso peäle ehk wangiks.

26. Kas nevykdys tavo Dievo ar karaliaus įstatymo, tas turi būti baudžiamas mirtimi, ištrėmimu, turto atėmimu arba kalėjimu’‘.

26. Und ein jeglicher, der nicht mit Fleiß tun wird das Gesetz deines Gottes und das Gesetz des Königs, der soll sein Urteil um der Tat willen haben, es sei zum Tod oder in die Acht oder zur Buße am Gut oder ins Gefängnis.

26. Et pour tous ceux qui n'observeront pas la loi de ton Dieu et la loi du roi, qu'aussitôt il en soit fait justice, soit par la mort, soit par le bannissement, soit par quelque amende pécuniaire, soit par l'emprisonnement.

26. Y cualquiera que no hiciere la ley de tu Dios, y la ley del rey, prestamente sea juzgado, o a muerte, o a desarraigamiento, o a pena de la hacienda, o a prisión.

26 En al wie de wet uws Gods en de wet des konings niet zal doen, over dien laat spoediglijk recht worden gedaan, hetzij ter dood, of tot uitbanning, of tot boete van goederen, of tot de banden.

26. A ktobykolwiek nie czynił dosyć zakonowi Boga twego, i prawu królewskiemu, aby prędki dekret był o nim wyadany albo na śmierć, albo na wygnanie jego, albo na skaranie na majętności, albo na więzienie. I rzekł Ezdrasz:

26. Valaki pedig nem fogja cselekedni a te Istenednek törvényét és a király törvényét, ítélet hozassék felette pontosan, vagy halálra, vagy számkivetésre, vagy jószágvesztésre, [6†] vagy fogságra.”

26 Кто же не будет исполнять закон Бога твоего и закон царя, над темнемедленно пусть производят суд, на смерть ли, или на изгнание, или на денежную пеню, или на заключение в темницу.

26. А хто не буде певнити закону Бога твого й царевого закону, над тим нехай без гаяння роблять суд, чи то на кару смертю, чи на вигнаннє, чи на кару грошеву, або на заперттє в тюрму.

27. Kiitetty olkoon Herra, meidän isiemme Jumala, joka on pannut kuninkaan sydämeen, että hänen on kaunistettava Herran temppeliä Jerusalemissa

27. Kiitetty olkoon Herra, meidän isäimme Jumala, joka tainkaltaisen asian on antanut kuninkaan sydämeen, että hän kaunistaa Herran huonetta Jerusalemissa!

27. KIjtetty olcon HERra meidän Isäim Jumala jotca näitä on andanut Cuningan sydämeen että hän caunista HERran huonetta Jerusalemis.

27 Praise Jehovah, the God of our fathers, who has put such a thing as this in the king's heart, to beautify the house of Jehovah which is in Jerusalem,

27. Blessed be the LORD God of our fathers, which hath put such a thing as this in the king's heart, to beautify the house of the LORD which is in Jerusalem:

27. Lovet være Herren, vore Fædres Gud, som har indgivet Kongens Hjerte saadant, at han vilde pryde Herrens Hus, som er i Jerusalem,

27. Lofvad vare Herren våra fäders Gud, som sådant Konungenom ingifvit hafver, att han skulle bepryda Herrans hus i Jerusalem;

27. Kidetud olgo Jehowa meie wannematte Jummal, kes seddasuggust asja kunninga süddamesse annud, Jehowa kodda illusaste ehhitada, mis Jerusalemmas;

27. Garbė Viešpačiui, mūsų tėvų Dievui, kuris įdėjo tai į karaliaus širdį, kad Viešpaties namai Jeruzalėje būtų pagerbti.

27. Gelobt sei der HERR, unsrer Väter Gott, der solches hat dem König eingegeben, daß er das Haus des HERRN zu Jerusalem ziere,

27. Béni soit l'Éternel, le Dieu de nos pères, qui a mis cela au cœur du roi, pour honorer la maison de l'Éternel, qui est à Jérusalem;

27. Bendito sea Jehová Dios de nuestros padres, que puso tal cosa en el corazón del rey, para honrar la casa de Jehová que está en Jerusalem;

27 Geloofd zij de HEERE, de God onzer vaderen, Die alzulks in het hart des konings gegeven heeft, om te versieren het huis des HEEREN, dat te Jeruzalem is.

27. Błogosławiony Pan, Bóg ojców naszych, który to dał w serce królewskie, aby uwielbił dom Paóski, który jest w Jeruzalemie;

27. Áldott az Úr, atyáink Istene, a ki erre indítá a király szívét, hogy megékesítse az Úr házát, mely Jeruzsálemben van.

27 Благословен Господь, Бог отцов наших, вложивший в сердце царя – украсить дом Господень, который в Иерусалиме,

27. Слава Господеві, Богові отцїв наших, вложившому в серце цареві, щоб прикрасити дом Господнїй, що в Ерусалимі,

28. ja joka on suonut minun saavuttaa kuninkaan, hänen neuvonantajainsa ja kaikkien kuninkaan mahtavain ruhtinasten suosion. Ja minä rohkaisin mieleni, koska Herran, minun Jumalani, käsi oli minun päälläni, ja minä kokosin Israelista päämiehiä lähtemään kanssani.

28. Ja hän on kääntänyt laupiuden minun päälleni kuninkaan ja hänen neuvonantajainsa ja kaikkein kuninkaan voimallisten päämiesten edessä. Ja minä vahvistettiin Herran minun Jumalani kädellä, joka oli minun ylitseni, ja kokosin päämiehet Israelista menemään ylös minun kanssani.

28. Ja hän on notkistanut hänen laupiudens minun päälleni Cuningans ja hänen Neuwonandaittens edes ja caickein Cuningan suuriwaldiaitten miesten. Ja minä wahwistettin HERran minun Jumalani kädellä minun päälleni ja cocoisin päämiehet Israelist menemän minun cansani.

28 and has extended loving kindness to me before the king and his counselors and before all the king's mighty rulers. And I was strengthened according to the hand of Jehovah my God upon me and I gathered together out of Israel chief men to go up with me.

28. And hath extended mercy unto me before the king, and his counsellors, and before all the king's mighty princes. And I was strengthened as the hand of the LORD my God was upon me, and I gathered together out of Israel chief men to go up with me.

28. og har tilvendt mig Miskundhed fra Kongen og hans Raadsherrer og fra alle Kongens vældige Fyrster! Og jeg følte mig stærk, efterdi Herrens, min Guds, Haand var over mig og samlede de Øverste af Israel til at drage op med mig.

28. Och tillböjt sina barmhertighet till mig, för Konungenom, och hans rådherrar, och alla Konungens väldiga. Och jag vardt styrkt efter Herrans mins Guds hand öfver mig, och församlade de yppersta i Israels hus, att de med mig ditupp drogo.

28. Ja on heldust mo pole pöörnud kunninga ja ta nouandiatte ja keige kunninga würstide ja wäggewatte ees; ja minna kinnitasin ennast Jehowa omma Jummala kät möda, mis mo ülle, ja ma koggusin Israelist peamehhed, et need minnoga piddid üllesminnema.

28. Jis man suteikė malonę karaliaus, jo patarėjų ir galingų karaliaus kunigaikščių akyse. Aš buvau padrąsintas, kai Viešpaties, mano Dievo, ranka buvo ant manęs ir surinkau Izraelio vyresniuosius, kad jie eitų su manimi.

28. und hat zu mir Barmherzigkeit geneigt vor dem König und seinen Ratsherren und allen Gewaltigen des Königs! Und ich ward getrost nach der Hand des HERRN, meines Gottes, über mir und versammelte Häupter aus Israel, daß sie mit mir hinaufzögen.

28. Et qui a fait que j'ai trouvé grâce devant le roi, devant ses conseillers, et devant tous les puissants princes du roi! Ainsi je me fortifiai, parce que la main de l'Éternel mon Dieu était sur moi, et je rassemblai les chefs d'Israël, afin qu'ils montassent avec moi.

28. Y sobre mí inclinó misericordia delante del rey, y de sus consultores, y de todos los príncipes poderosos del rey. Y yo confortado según que la mano de mi Dios era sobre mí, junté los principales de Israel para que subiesen conmigo.

28 En heeft tot mij weldadigheid geneigd, voor het aangezicht des konings en zijner raadsheren, en aller geweldige vorsten des konings! Zo heb ik mij gesterkt, naar de hand des HEEREN, mijns Gods, over mij, en de hoofden uit Israel vergaderd, om met mij op te trekken.

28. A ku mnie skłonił miłosierdzie przed królem i radą jego, i wszystkimi książętami królewskimi możnymi. Przetoż ja, będąc umocniony ręką Pana, Boga mojego, która jest nademną, zgromadziłem z Izraela przedniejszych, którzy wyszli zemną.

28. És a ki hozzám fordítá irgalmasságát a király előtt és tanácsosai előtt és a király minden hatalmas fejedelmei előtt! És én megerősödvén az Úrnak az én Istenemnek rajtam nyugovó kegyelme által, családfőket gyűjték össze Izráelből, hogy feljönnének velem.

28 и склонивший на меня милость царя и советников его, и всех могущественных князей царя! И я ободрился, ибо рука Господа Бога моего была надо мною, и собрал я глав Израиля, чтоб они пошли со мною.

28. І прихилившому до мене ласку царя й дорадників його, й усїх могучих князїв царевих! І я набрав духа, бо рука Господа, Бога мого, була надо мною, й я зібрав передових ув Ізраїлї, щоб пійшли зо мною.