5 luku

Daavid voidellaan koko Israelin kuninkaaksi. Jerusalemin valloitus. Hiiramin ystävyydenosoitus. Daavidin pojat. Filistealaiset voitetaan.

1. Sitten kaikki Israelin sukukunnat tulivat Daavidin luo Hebroniin ja sanoivat näin: Katso, me olemme sinun luutasi ja lihaasi.

1. Ja Israelin kaikki sukukunnat tulivat Davidin tykö Hebroniin, ja puhuivat sanoen: katso, sinun luus ja lihas me olemme.

1. JA caicki Israelin sucucunda tulit Dawidin tygö Hebronijn ja sanoit: cadzos sinun luus ja lihas me olem.

1 Then all the tribes of Israel came to David to Hebron and spoke, saying, Behold, we are your bone and your flesh.

1. Then came all the tribes of Israel to David unto Hebron, and spake, saying, Behold, we are thy bone and thy flesh.

1. Da kom alle Israels Stammer til David i Hebron, og de sagde saaledes: Se, her ere vi, vi ere dine Ben og dit Kød.

1. Och alla Israels slägter kommo till David i Hebron, och sade: Si, vi äre af ditt ben och ditt kött.

1. Ja keik Israeli souarrud tullid Taweti jure Ebroni ja ütlesid: Wata meie, meie olleme sinno lu ja so lihha.

1. Visos Izraelio giminės atėjo pas Dovydą į Hebroną ir tarė: ‘‘Mes esame tavo kūnas ir kaulai.

1. Und es kamen alle Stämme Israels zu David gen Hebron und sprachen: Siehe, wir sind deines Gebeins und deines Fleisches.

1. Alors toutes les tribus d'Israël vinrent vers David, à Hébron, et dirent: Voici, nous sommes tes os et ta chair.

1. Y VINIERON todas las tribus de Israel a David en Hebrón, y hablaron, diciendo: He aquí, nosotros somos tus huesos y tu carne.

1 Toen kwamen alle stammen van Israel tot David te Hebron; en zij spraken, zeggende: Zie, wij, uw gebeente en uw vlees zijn wij.

1. Zeszły się tedy wszystkie pokolenia Izraelskie do Dawida do Hebronu, i rzekły, mówiąc: Oto, my jesteśmy kość twoja i ciało twoje.

1. Eljövének pedig [1†] Dávidhoz Hebronba Izráelnek minden nemzetségei, és szólának ilyenképen: Ímé mi a te csontodból és testedből valók vagyunk,

1 И пришли все колена Израилевы к Давиду в Хеврон и сказали: вот, мы– кости твои и плоть твоя;

1. І поприходили всї поколїння Ізрайлеві до Давида в Геброн і промовили: Ось ми тїло твоє й костї твої;

2. Jo kauan sitten, Saulin vielä ollessa kuninkaanamme, sinä saatoit Israelin lähtemään ja tulemaan. Ja sinulle on Herra sanonut: 'Sinä olet kaitseva minun kansaani Israelia, ja sinä olet oleva Israelin ruhtinas.'

2. Ja aina ennen, kuin Saul oli meidän kuninkaamme, johdatit sinä Israelin ulos ja sisälle, ja Herra on sinulle sanonut: sinun pitää minun kansaani Israelia kaitseman ja Israelin päämiehen oleman.

2. Ja aina ennen cosca Saul oli meidän Cuningam sinä johdatit Israelin ulos ja sisälle ja HERra on sinulle sanonut: sinun pitä minun Canssani Israelin warjeleman ja Israelin päämiehen oleman.

2 In times past, when Saul was king over us, it was you who led out and brought in Israel. And Jehovah said to you, You will be shepherd of my people Israel and you will be prince over Israel.

2. Also in time past, when Saul was king over us, thou wast he that leddest out and broughtest in Israel: and the LORD said to thee, Thou shalt feed my people Israel, and thou shalt be a captain over Israel.

2. Ogsaa tilforn, der Saul var Konge over os, da var du den, som førte Israel ud og ind; saa har Herren sagt til dig: Du skal vogte mit Folk Israel, og du skal være Fyrste over Israel.

2. Dertill ock tillförene, när Saul var Konung öfver oss, förde du Israel ut och in; så hafver nu Herren sagt dig: Du skall vakta mitt folk Israel, och skall vara en höfvitsmän öfver Israel.

2. Jubba eile ja enne, kui Saul meie ülle kunningas olli, olled sinna Israeli olnud wälja ja sisse saatmas, ja Jehowa on sulle üttelnud: Sinna pead mo Israeli rahwast kui karjane hoidma, ja sinna pead würst ollema Israeli ülle.

2. Jau anksčiau, kai Saulius buvo mūsų karalius, tu išvesdavai ir įvesdavai Izraelį, ir Viešpats tau pažadėjo: ‘Tu ganysi mano tautą Izraelį ir būsi Izraelio vadas’ ‘‘.

2. Dazu auch vormals, da Saul über uns König war, führtest du Israel aus und ein. So hat der HERR dir gesagt: Du sollst mein Volk Israel hüten und sollst ein Herzog sein über Israel.

2. Et même auparavant, quand Saül était roi sur nous, c'est toi qui faisais sortir et qui ramenais Israël; et l'Éternel t'a dit: C'est toi qui paîtras mon peuple d'Israël, et qui seras le conducteur d'Israël.

2. Y aun ayer y anteayer cuando Saul reinaba sobre nosotros, tú sacabas y volvías a Israel. Además de esto, Jehová te ha dicho: Tú apacentarás a mi pueblo Israel, y tú serás príncipe sobre Israel.

2 Daartoe ook te voren, toen Saul koning over ons was, waart gij Israel uitvoerende en inbrengende; ook heeft de HEERE tot u gezegd: Gij zult Mijn volk Israel weiden, en gij zult tot een voorganger zijn over Israel.

2. A przeszłych czasów, gdy Saul był królem nad nami, tyś wywodził i przywodził Izraela. Nad to rzekł Pan do ciebie: Ty będziesz pasł lud mój Izraelski, a ty będziesz wodzem nad Izraelem.

2. Mert ennekelőtte is, mikor Saul uralkodott felettünk, te vezérelted ki s be Izráelt, és az Úr azt mondotta néked: Te legelteted [2†] az én népemet, az Izráelt, és te fejedelem leszel Izráel felett.

2 еще вчера и третьего дня, когда Саул царствовал над нами, ты выводил и вводил Израиля; и сказал Господь тебе: „ты будешь пасти народ Мой Израиля и ты будешь вождем Израиля".

2. Уже давно, як ще царював Саул, ти був тим, що водив Ізраїля в поле й приводив додому; до того ж і Господь глаголав до тебе: Ти пасти меш мій нарід Ізраїля і князювати меш над Ізраїлем.

3. Ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas Daavid teki heidän kanssaan liiton Hebronissa, Herran edessä; ja sitten he voitelivat Daavidin Israelin kuninkaaksi.

3. Ja kaikki kansan vanhimmat Israelista tulivat kuninkaan tykö Hebroniin, ja kuningas David teki heidän kanssansa liiton Herran edessä Hebronissa; ja he voitelivat Davidin Israelin kuninkaaksi.

3. Ja caicki Canssan wanhimmat Israelist tulit Cuningan tygö Hebronijn ja Cuningas teki heidän cansans lijton HERran edes Hebronis ja he woitelit Dawidin Israelin Cuningaxi.

3 So all the elders of Israel came to the king to Hebron. And king David made a covenant with them in Hebron before Jehovah and they anointed David king over Israel.

3. So all the elders of Israel came to the king to Hebron; and king David made a league with them in Hebron before the LORD: and they anointed David king over Israel.

3. Og alle de Ældste af Israel kom til Kongen i Hebron, og Kong David gjorde en Pagt med dem i Hebron for Herrens Ansigt, og de salvede David til Konge over Israel.

3. Och alle äldste i Israel kommo till Konungen i Hebron; och Konung David gjorde med dem ett förbund i Hebron för Herranom; och de smorde David till Konung öfver Israel.

3. Ja keik Israeli wannemad tullid kunninga jure Ebroni ja kunningas Tawet teggi nendega seädust Ebronis Jehowa ees, ja nemmad woidsid Tawetit kunningaks Israeli ülle.

3. Visi Izraelio vyresnieji atėjo pas karalių į Hebroną. Karalius Dovydas sudarė su jais Hebrone sąjungą Viešpaties akivaizdoje. Jie patepė Dovydą Izraelio karaliumi.

3. Und es kamen alle Ältesten in Israel zum König gen Hebron. Und der König David machte mit ihnen einen Bund zu Hebron vor dem HERRN, und sie salbten David zum König über Israel.

3. Tous les anciens d'Israël vinrent donc vers le roi à Hébron; et le roi David fit alliance avec eux à Hébron devant l'Éternel; et ils oignirent David pour roi sur Israël.

3. Vinieron pues todos los ancianos de Israel al rey en Hebron; y el rey David hizo con ellos alianza en Hebrón delante de Jehová: y ungieron a David por rey sobre Israel.

3 Alzo kwamen alle oudsten van Israel tot den koning te Hebron; en de koning David maakte een verbond met hen te Hebron, voor het aangezicht des HEEREN; en zij zalfden David tot koning over Israel.

3. A tak wszyscy starsi Izraelscy przyszli do króla do Hebronu; i uczynił z nimi król Dawid przymierze w Hebronie przed Panem; i pomazali Dawida za króla nad Izraelem.

3. Eljövének azért Izráelnek minden vénei a királyhoz Hebronba, és frigyet tőn velek Dávid király Hebronban az Úr előtt, és királylyá kenék Dávidot [3†] Izráel felett.

3 И пришли все старейшины Израиля к царю в Хеврон, и заключил с нимицарь Давид завет в Хевроне пред Господом; и помазали Давида в царя над Израилем.

3. І поприходили всї голови Ізрайлеві до царя в Геброн, і вчинив царь Давид у Гебронї перед лицем Господнїм умову з ними, і помазали вони Давида царем над Ізраїлем.

4. Daavid oli kolmenkymmenen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi ja hallitsi neljäkymmentä vuotta.

4. Ja David oli kolmenkymmenen ajastaikainen tullessansa kuninkaaksi, ja hän hallitsi neljäkymmentä ajastaikaa.

4. Ja Dawid oli colmenkymmenen ajastaicainen tullesans Cuningaxi ja hän hallidzi neljäkymmendä ajastaica.

4 David was thirty years old when he began to reign and he reigned forty years.

4. David was thirty years old when he began to reign, and he reigned forty years.

4. David var tredive Aar gammel, der han blev Konge, han regerede fyrretyve Aar.

4. Tretio åra gammal var David, då han Konung vardt, och regerade i fyratio år.

4. Kolmkümmend aastat wanna olli Tawet, kui ta kunningaks sai; nellikümmend aastat on ta kunningas olnud.

4. Dovydui buvo trisdešimt metų, kai jis pradėjo karaliauti, ir jis karaliavo keturiasdešimt metų.

4. Dreißig Jahre war David alt, da er König ward, und regierte vierzig Jahre.

4. David était âgé de trente ans, quand il commença à régner, et il régna quarante ans;

4. David era de treinta años, cuando comenzó a reinar; y reinó cuarenta años.

4 Dertig jaar was David oud, als hij koning werd; veertig jaren heeft hij geregeerd.

4. Trzydzieści lat było Dawidowi, gdy począł królować, a królował przez czterdzieści lat.

4. Harmincz esztendős vala Dávid, mikor uralkodni kezde, és negyven esztendeig uralkodék.

4 Тридцать лет было Давиду, когда он воцарился; царствовал сорок лет.

4. Трийцять год віку було Давидові, як він почав царювати, а царював він сорок лїт.

5. Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta, ja Jerusalemissa hän hallitsi koko Israelia ja Juudaa kolmekymmentä kolme vuotta.

5. Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta; mutta Jerusalemissa hän hallitsi kaikkea Israelia ja Juudaa kolmeneljättäkymmentä vuotta.

5. Hebronis hän hallidzi Judat seidzemen wuotta ja cuusi cuucautta mutta Jerusalemis hän hallidzi caicke Israeli ja Judat colme neljättäkymmendä wuotta.

5 In Hebron he reigned over Judah seven years and six months and in Jerusalem he reigned thirty-three years over all Israel and Judah.

5. In Hebron he reigned over Judah seven years and six months: and in Jerusalem he reigned thirty and three years over all Israel and Judah.

5. Han regerede i Hebron over Juda syv Aar og seks Maaneder og regerede i Jerusalem i tre og tredive Aar over hele Israel og Juda.

5. I Hebron regerade han i sju år och sex månader, öfver Juda; men i Jerusalem regerade han i tre och tretio år, öfver hela Israel och Juda.

5. Ebronis wallitses ta Juda ülle seitse aastat ja kuus kuud, ja Jerusalemmas wallitses temma kolmkümmend ja kolm aastat keige Israeli ja Juda ülle.

5. Gyvendamas Hebrone, jis valdė Judą septynerius metus ir šešis mėnesius ir Jeruzalėje trisdešimt trejus metus karaliavo visam Izraeliui ir Judui.

5. Zu Hebron regierte er sieben Jahre und sechs Monate über Juda; aber zu Jerusalem regierte er dreiunddreißig Jahre über ganz Israel und Juda.

5. Il régna sur Juda à Hébron sept ans et six mois; puis il régna trente trois ans à Jérusalem, sur tout Israël et Juda.

5. En Hebrón reinó sobre Judá siete años y seis meses; y en Jerusalem reinó treinta y tres años sobre todo Israel y Judá.

5 Te Hebron regeerde hij over Juda zeven jaren en zes maanden; en te Jeruzalem regeerde hij drie en dertig jaren over gans Israel en Juda.

5. W Hebronie królował nad Judą przez siedm lat i przez sześć miesięcy, a w Jeruzalemie królował przez trzydzieści i trzy lata nad wszystkim Izraelem i nad Judą.

5. Hebronban uralkodék a [4†] Júda nemzetségén hét esztendeig és hat hónapig; és Jeruzsálemben uralkodék harminczhárom esztendeig az egész Izráel és Júda nemzetségein.

5 В Хевроне царствовал над Иудою семь лет и шесть месяцев, и вИерусалиме царствовал тридцать три года над всем Израилем и Иудою.

5. У Гебронї царював над Юдою сїм год і шість місяцїв, а в Ерусалимі царював трийцять і три годи над усїм Ізраїлем і Юдою.

6. Ja kuningas meni miehinensä Jerusalemiin jebusilaisia vastaan, jotka asuivat siinä maassa. He sanoivat Daavidille näin: Tänne sinä et tule, vaan sokeat ja ontuvat karkoittavat sinut sanomalla: 'Ei tule Daavid tänne'.

6. Ja kuningas meni ja hänen miehensä Jerusalemiin Jebusilaisia vastaan, jotka maalla asuivat. Ja he sanoivat Davidille: ei sinun pidä tänne tuleman, vaan sokiat ja ontuvat pitää sinun täältä pois ajaman; ja he ajattelivat, ettei Davidin pitänyt sinne tuleman.

6. JA Cuningas meni miestens cansa Jerusalemijn Jebuserejä wastan jotca maalla asuit. Ja he sanoit Dawidille: ei sinun pidä tänne tuleman waan sokiat ja onduwat pitä sinun ajaman tääldä ulos (ja he ajattelit ettei Dawidin pitänyt sinne tuleman)

6 And the king and his men went to Jerusalem against the Jebusites, the inhabitants of the land, who spoke to David, saying, Unless you take away the blind and the lame, you will not come in here, thinking, David cannot come in here.

6. And the king and his men went to Jerusalem unto the Jebusites, the inhabitants of the land: which spake unto David, saying, Except thou take away the blind and the lame, thou shalt not come in hither: thinking, David cannot come in hither.

6. Og Kongen drog hen og hans Mænd til Jerusalem imod Jebusiterne, som boede i Landet; og de sagde til David: Du skal ikke komme herind, men de blinde og lamme skulle drive dig bort; hvormed de vilde sige: David skal ikke komme herind.

6. Och Konungen drog bort med sina män till Jerusalem, emot de Jebuseer, som bodde der i landena. Men de sade till David: Du skall icke komma härin, utan blinde och halte skola drifva dig af. Och deras mening var, att David skulle icke komma derin.

6. Ja kunningas olli omma meestega läinud Jerusalemma Jebuside wasto, kes seäl maal ellasid; ja nemmad räkisid Taweti wasto ja ütlesid: Ei sinna sa mitte seie sisse, sest pimmedad, ja lonkajad aiawad sind taggasi; sest nemmad piddid ütlema: Tawet ei sa mitte seie sisse.

6. Dovydas su savo žmonėmis puolė Jeruzalę. Tenykščiai gyventojai jebusiečiai sakė Dovydui: ‘‘Tu neįeisi. Tave nuvys mūsų aklieji ir raišieji’‘. Nes jie galvojo: ‘‘Dovydas negalės įeiti’‘.

6. Und der König zog hin mit seinen Männern gen Jerusalem wider die Jebusiter, die im Lande wohnten. Sie aber sprachen zu David: Du wirst nicht hier hereinkommen, sondern Blinde und Lahme werden dich abtreiben. Damit meinten sie aber, daß David nicht würde dahinein kommen.

6. Or, le roi marcha avec ses gens sur Jérusalem, contre les Jébusiens qui habitaient en ce pays-là; et ils dirent à David: Tu n'entreras point ici que tu n'aies ôté les aveugles et les boiteux; voulant dire: David n'entrera point ici.

6. Entónces el rey y los suyos vinieron a Jerusalem al Jebuseo que habitaba en la tierra, el cual habló a David, diciendo: Tú no entrarás acá, si no echares los ciegos y los cojos, diciendo: No vendrá David acá.

6 En de koning toog met zijn mannen naar Jeruzalem, tegen de Jebusieten, die in dat land woonden. En zij spraken tot David, zeggende: Gij zult hier niet inkomen, maar de blinden en kreupelen zullen u afdrijven; dat is te zeggen: David zal hier niet inkomen.

6. A tak poszedł król i mężowie jego do Jeruzalemu przeciw Jebuzejczykowi mieszkającmu w onej ziemi, który rzekł do Dawida, mówiąc; Nie wnijdziesz sam, aż zniesiesz ślepe i chrome, jakoby mówili: Nie wnijdzie tu Dawid.

6. Felméne pedig a király és az ő népe Jeruzsálembe a [5†] Jebuzeusok ellen, kik azt a földet lakják vala, ők azonban azt mondák Dávidnak: Nem jössz ide be, hanem a sánták és vakok elűznek téged! melylyel azt jelenték: Nem jő ide be Dávid.

6 И пошел царь и люди его на Иерусалим против Иевусеев, жителей тойстраны; но они говорили Давиду: „ты не войдешь сюда; тебя отгонят слепыеи хромые", – это значило: „не войдет сюда Давид".

6. І двинув царь із людьми своїми під Ерусалим проти Евузіїв, що жили в тій сторонї. Та вони сказали Давидові: Не ввійдеш ти сюди, нї; слїпі й криві проженуть тебе, а се значило: не вламлеться сюди Давид!

7. Mutta Daavid valloitti Siionin vuorilinnan, se on Daavidin kaupungin.

7. Mutta David voitti Zionin linnan, se on Davidin kaupunki.

7. Mutta Dawid woitti Zionin linnan se on Dawidin Caupungin.

7 Nevertheless David took the stronghold of Zion; the same is the city of David.

7. Nevertheless David took the strong hold of Zion: the same is the city of David.

7. Men David indtog Zions Befæstning, det er Davids Stad.

7. Men David vann borgena Zion; det är Davids stad.

7. Ja Tawet sai Sioni kantsi kätte, se on Taweti lin.

7. Tačiau Dovydas paėmė Siono tvirtovę (ji yra Dovydo miestas).

7. David aber gewann die Burg Zion, das ist Davids Stadt.

7. Mais David prit la forteresse de Sion; c'est la cité de David.

7. Mas David tomó la fortaleza de Sión, la cual es la ciudad de David.

7 Maar David nam den burg Sion in; dezelve is de stad Davids.

7. Wszakże wziął Dawid zamek Syoóski, a toć jest miasto Dawidowe.

7. Bevevé mindazáltal Dávid a Sion várát, és az immár a Dávid [6†] városa.

7 Но Давид взял крепость Сион: это – город Давидов.

7. Давид же зайняв приступом замок Сион, - се Давидове місто.

8. Ja Daavid sanoi sinä päivänä: Jokainen, joka surmaa jebusilaisen ja tunkeutuu vesijohdolle asti, hän voittaa ne sokeat ja ontuvat, joita Daavid vihaa. Sentähden on tapana sanoa: Sokea ja ontuva älköön tulko taloon.

8. Ja sinä päivänä sanoi David: jos joku lyö Jebusilaiset, ja tarttuu heidän rästäänsä alaisiin ja lyö sokiat ja ontuvat, joita Davidin sielu vihaa (hänen pitää pään ja ylimmäisen oleman); josta heillä on sananlasku: ei yhtään sokiaa ja ontuvaa päästetä huoneesen.

8. Ja sinä päiwänä sanoi Dawid: jos jocu lyö Jebuserit ja tarttu heidän rästänsalaisijn ja lyö sokiat ja onduwat joita Dawidin sielu wiha (hänen pitä pään ja ylimmäisen oleman) josta heillä on sananlascu: ei yhtän sokiata ja onduwata päästetä huoneseen.

8 And David said on that day, Whoever slays the Jebusites, let him get up to the watercourse and (kill)* the lame and the blind, the hated by David's soul, because the blind and the lame say, He cannot come into the house.

8. And David said on that day, Whosoever getteth up to the gutter, and smiteth the Jebusites, and the lame and the blind, that are hated of David's soul, he shall be chief and captain. Wherefore they said, The blind and the lame shall not come into the house.

8. Thi David havde sagt paa den samme Dag: Hvo som helst der slaar Jebusiterne og naar til Vandrenden og slaar de halte og de blinde, som ere Davids Sjæl forhadte -; derfor siger man: En blind eller en lam skal ikke komme ind i Huset.

8. Då sade David på den dagen: Den som slår de Jebuseer, och kommer upp till takrännorna; de halta och blinda, hvilka Davids själ hatar. Deraf säger man: Låt ingen blindan eller haltan komma i huset.

8. Sest Tawet olli selsammal päwal öölnud: Kes ial Jebusid mahhalööb ja tulleb kaewandust sadik, nende lonkajatte ja pimmedatte peäle, kedda Taweti hing wihkab, se peab üllemaks sama. Sepärrast ööldakse: Pimme ja lonkaja ei pea mitte siñna kotta sama.

8. Tuomet Dovydas tarė: ‘‘Kas nugalės jebusiečius ir pasieks vandens kanalą, tegul žudo raišuosius ir akluosius, kurių nekenčia Dovydas’‘. Todėl yra sakoma: ‘‘Aklas ir raišas neįeis į namus’‘.

8. Da sprach David desselben Tages: Wer die Jebusiter schlägt und erlangt die Dachrinnen, die Lahmen und die Blinden, denen die Seele Davids feind ist...! Daher spricht man: Laß keinen Blinden und Lahmen ins Haus kommen.

8. Et David dit en ce jour-là: Quiconque aura battu les Jébusiens, et aura atteint le canal, et ces boiteux et ces aveugles qui sont les ennemis de David, sera récompensé. C'est pourquoi l'on dit: Ni aveugle ni boiteux n'entrera dans cette maison.

8. Y dijo David aquel día: ¿Quién llegará hasta las canales, y herirá al Jebuseo, y a los cojos y los ciegos, a los cuales el alma de David aborrece? Por esto se dijo: Ciego ni cojo no entrará en casa.

8 Want David zeide ten zelfden dage: Al wie de Jebusieten slaat, en geraakt aan die watergoot, en die kreupelen, en die blinden, die van Davids ziel gehaat zijn, die zal tot een hoofd en tot een overste zijn; daarom zegt men: Een blinde en kreupele zal in het huis niet komen.

8. Bo rzekł był Dawid onego dnia: Ktobykolwiek zabił Jebuzejczyka, a wszedłby na rynny, a pobił te ślepe i chrome, które ma w nienawiści dusza Dawidowa, postanowię go hetmanem. Dla tegoż mawiano: Ślepy i chromy nie wnijdzie do tego domu.

8. Mert azt mondá Dávid ama napon: Mindenki, a ki vágja [7†] a Jebuzeusokat, menjen fel a csatornához és vágja ott a sántákat és a vakokat, a kiket [8†] gyűlöl a Dávid lelke. Ezért mondják: Vak és sánta ne menjen be a házba!

8 И сказал Давид в тот день: всякий, убивая Иевусеев, пусть поражает копьем и хромых и слепых, ненавидящих душу Давида. Посему и говорится: слепой и хромой не войдет в дом Господень .

8. І рече того дня Давид: Хто побивати ме Евузіїв, що ненавидять душу Давидову, нехай вбиває списом і слїпих та кульгавих. З сього й пійшла приповідка: "Слїпий і кривий не ввійде в палату."

9. Sitten Daavid asettui vuorilinnaan ja kutsui sen Daavidin kaupungiksi. Ja Daavid rakenteli sitä yltympäri, Millosta sisälle päin.

9. Ja David asui linnassa ja kutsui sen Davidin kaupungiksi; ja David rakensi sen ympäri Millosta, niin myös sisällisen puolen.

9. Ja Dawid asui linnas ja cudzui sen Dawidin Caupungixi ja Dawid rakensi sen ymbärins Millosta ja sisällisen puolen.

9 And David dwelt in the stronghold and called it the city of David. And David built all around from Millo and inward.

9. So David dwelt in the fort, and called it the city of David. And David built round about from Millo and inward.

9. Saa boede David i Befæstningen og kaldte den Davids Stad, og David byggede trindt omkring fra Millo af og indadtil.

9. Så bodde då David på borgene, och kallade henne Davids stad; och David byggde omkring, ifrå Millo och innanföre.

9. Ja Tawet ellas kantsis ja nimmetas sedda Taweti liñnaks, sest Tawet ehhitas ümberringi Millo poolt ja sissepiddi.

9. Dovydas apsigyveno tvirtovėje ir pavadino ją Dovydo miestu. Dovydas statė aplinkui, pradėdamas nuo Milojo, ir viduje.

9. Also wohnte David auf der Burg und hieß sie Davids Stadt. Und David baute ringsumher von Millo an einwärts.

9. Et David habita dans la forteresse, et l'appela la cité de David; et il bâtit tout à l'entour depuis Millo jusqu'au-dedans.

9. Y David moró en la fortaleza, y púsole nombre, Ciudad de David: y edificó al derredor desde Mello para dentro.

9 Alzo woonde David in den burg en noemde dien Davids stad. En David bouwde rondom van Millo af en binnenwaarts.

9. I mieszkał Dawid na onym zamku a przezwał go miastem Dawidowem, a pobudował je Dawid wszędy w koło od Mello, i wewnątrz.

9. És lakozék Dávid abban a [9†] várban, és nevezé azt Dávid városának; és megépíté Dávid köröskörül, Millótól fogva befelé.

9 И поселился Давид в крепости, и назвал ее городом Давидовым, иобстроил кругом от Милло и внутри.

9. І осївся Давид на замку та й назвав його городом Давидовим. І утвердив його Давид навкруги, почавши від долини Милло, і з середини.

10. Ja Daavid tuli yhä mahtavammaksi, ja Herra, Jumala Sebaot, oli hänen kanssansa.

10. Ja David menestyi ja enentyi, ja Herra Jumala Zebaot oli hänen kanssansa.

10. Ja Dawid menestyi ja enändyi ja HERra Jumala Zebaoth oli hänen cansans.

10 And David grew greater and greater, for Jehovah, the God of hosts, was with him.

10. And David went on, and grew great, and the LORD God of hosts was with him.

10. Og David gik stedse frem og blev stor; thi Herren Zebaoths Gud var med ham,

10. Och David gick, och förkofrade sig; och Herren Gud Zebaoth var med honom.

10. Ja Tawet läks ikka suremaks, sest Jehowa wäggede Jummal olli temmaga.

10. Dovydas vis daugiau įsigalėjo, nes Viešpats, kareivijų Dievas, buvo su juo.

10. Und David nahm immer mehr zu, und der HERR, der Gott Zebaoth, war mit ihm.

10. Et David allait toujours avançant et croissant; et l'Éternel, le Dieu des armées, était avec lui.

10. Y David iba creciendo y aumentándose: y Jehová Dios de los ejércitos era con él.

10 David nu ging geduriglijk voort, en werd groot; want de HEERE, de God der heirscharen, was met hem.

10. A Dawid idąc postępował i rósł; bo Pan Bóg zastępów był z nim.

10. Dávid pedig [10†] folytonosan emelkedék és növekedék, mert az Úr, a Seregeknek Istene vala ő vele.

10 И преуспевал Давид и возвышался, и Господь Бог Саваоф был с ним.

10. І вбивавсь Давид у потугу все більш та більш, і Господь, Бог Саваот*, був з ним.

11. Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti sanansaattajat Daavidin luo sekä setripuita, puuseppiä ja kivenhakkaajia; ja nämä rakensivat Daavidille palatsin.

11. Niin Hiram, Tyron kuningas, lähetti sanansaattajat Davidin tykö, ja sedripuita, ja puuseppiä, ja seinäkivien hakkaajia, jotka rakensivat Davidin huoneen.

11. NIin Hiram Tyrin Cuningas lähetti sanan Dawidille ja Cedrin puita ja puuseppiä ja seinäkiwein hackaita. Ja he rakensit Dawidille huonen.

11 And Hiram king of Tyre sent messengers to David and cedar trees and carpenters and masons and they built David a house.

11. And Hiram king of Tyre sent messengers to David, and cedar trees, and carpenters, and masons: and they built David an house.

11. Og Hiram; Kongen af Tyrus, sendte Bud til David med Cedertræ og Mestre til at udhugge i Træ og Mestre til at udhugge i Sten til Vægge, og de byggede David et Hus.

11. Och Hiram, Konungen i Tyro, sände båd till David, och cederträ till väggar, och timbermän och stenhuggare, att de skulle bygga David ett hus.

11. Ja Iram Tirusse kunningas läkkitas Käskusid Taweti jure ja Seedripuud ja puseppi ja müri tarwis kiwwiseppi, et nemmad Tawetile ühhe koia piddid ehhitama.

11. Tyro karalius Hiramas siuntė pas Dovydą pasiuntinių su kedro medžiais, dailidžių bei mūrininkų, kurie pastatė Dovydui namus.

11. Und Hiram, der König zu Tyrus sandte Boten zu David und Zedernbäume und Zimmerleute und Steinmetzen, daß sie David ein Haus bauten.

11. Et Hiram, roi de Tyr, envoya à David des ambassadeurs, avec du bois de cèdre et des charpentiers et des tailleurs de pierres; et ils bâtirent la maison de David.

11. E Hiram rey de Tiro envió embajadores a David, y madera de cedro, y carpinteros, y canteros para los muros, los cuales edificaron la casa de David.

11 En Hiram, de koning van Tyrus, zond boden tot David, en cederenhout, en timmerlieden, en metselaars; en zij bouwden David een huis.

11. Tedy posłał Hyram, król Tyrski, posły do Dawida, i drzewa cedrowe, i cieśle, i kamienniki, i murarze, którzy zbudowali dom Dawidowi.

11. Követeket külde pedig [11†] Hirám, Tírusnak királya Dávidhoz, és czédrusfákat is, ácsmestereket és kőmíveseket, és építének házat Dávidnak.

11 И прислал Хирам, царь Тирский, послов к Давиду и кедровые деревья и плотников и каменщиков, и они построили дом Давиду.

11. І прислав Гирам, царь Тирський, посли до Давида, з кедриною, а до того й теслїв і мулярів, і они збудували Давидові палати.

12. Ja Daavid ymmärsi, että Herra oli vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi ja korottanut hänen kuninkuutensa kansansa Israelin tähden.

12. Ja David ymmärsi Herran vahvistaneeksi hänen Israelin kuninkaaksi ja korottaneeksi hänen valtakuntansa, kansansa Israelin tähden.

12. Ja Dawid ymmärsi HERran hänens wahwistanexi Israelin Cuningaxi ja corgottanexi hänen Cuningalisen waldacundans hänen Canssans Israelin tähden.

12 And David perceived that Jehovah had established him king over Israel and that he had exalted his kingdom for his people Israel's sake.

12. And David perceived that the LORD had established him king over Israel, and that he had exalted his kingdom for his people Israel's sake.

12. Og David fornam, at Herren havde stadfæstet ham til Konge over lsrael, og at han havde ophøjet hans Kongedømme for sit Folk Israels Skyld.

12. Och David förmärkte, att Herren hade stadfäst honom för en Konung öfver Israel, och upphöjt hans rike för sitt folk Israels skull.

12. Ja Tawet moistis, et Jehowa tedda olli kinnitanud kunningaks Israeli ülle, ja et ta temma kunningriki olli üllendanud omma rahwa Israeli pärrast.

12. Dovydas suprato, kad Viešpats jį įtvirtino Izraelio karaliumi ir išaukštino jo karalystę dėl savo tautos Izraelio.

12. Und David merkte, daß ihn der HERR zum König über Israel bestätigt hatte und sein Königreich erhöht um seines Volks Israel willen.

12. Alors David reconnut que l'Éternel l'avait affermi comme roi sur Israël, et qu'il avait élevé son royaume, à cause de son peuple d'Israël.

12. Y entendió David que Jehová le había confirmado por rey sobre Israel, y que había ensalzado su reino por amor de su pueblo Israel.

12 En David merkte, dat de HEERE hem tot een koning over Israel bevestigd had, en dat Hij zijn koninkrijk verheven had, om Zijns volks Israels wil.

12. I poznał Dawid, iż go utwierdził Pan za króla nad Izraelem, a iż wywyższył królestwo jego dla ludu swego Izraelskiego.

12. És belátta Dávid, hogy az Úr megerősítette őt az Izráel felett való királyságában, és hogy felmagasztalta az ő királyságát az ő népéért, Izráelért.

12 И уразумел Давид, что Господь утвердил его царем над Израилем ичто возвысил царство его ради народа Своего Израиля.

12. І зрозумів Давид, що Господь потвердив його царем над Ізраїлем, та що він царство його підняв у гору задля народу свого Ізраїля.

13. Ja Hebronista tultuaan Daavid otti Jerusalemista vielä useampia sivuvaimoja ja vaimoja. Ja Daavidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.

13. Niin David otti Jerusalemista vielä usiampia jalkavaimoja ja emäntiä, sittekuin hän tuli Hebronista. Ja Davidille syntyi vielä poikia ja tyttäriä.

13. NIin Dawid otti Jerusalemist wielä usiambita jalcawaimoja ja emänditä sijttecuin hän tuli Hebronist. Ja Dawid sijtti wielä poikia ja tyttäritä.

13 And David took for him more concubines and wives out of Jerusalem, after he came from Hebron and there were yet sons and daughters born to David.

13. And David took him more concubines and wives out of Jerusalem, after he was come from Hebron: and there were yet sons and daughters born to David.

13. Og David tog endnu Medh ustruer og Hustruer af Jerusalem, efter at han var kommen fra Hebron; og der fødtes endnu Sønner og Døtre for David.

13. Och David tog ännu flera hustrur och frillor i Jerusalem, sedan han var kommen ifrå Hebron; och honom vordo ännu flere söner och döttrar födde.

13. Ja Tawet wöttis weel ennam ligenaesi ja naesi Jerusalemmast, pärrast sedda kui ta Ebronist olli tulnud; ja Tawetile sündis weel ennam poege ja tütrid.

13. Dovydas, persikėlęs iš Hebrono į Jeruzalę, paėmė iš Jeruzalės daugiau sugulovių ir žmonų. Čia Dovydui gimė sūnų ir dukterų.

13. Und David nahm noch mehr Weiber und Kebsweiber zu Jerusalem, nachdem er von Hebron gekommmen war; und wurden ihm noch mehr Söhne und Töchter geboren.

13. Or David prit encore des concubines et des femmes de Jérusalem, après qu'il fut venu d'Hébron; et il lui naquit encore des fils et des filles.

13. Y tomó David más concubinas, y mujeres de Jerusalem, después que vino de Hebrón, y naciéronle más hijos e hijas.

13 En David nam meer bijwijven, en vrouwen van Jeruzalem, nadat hij van Hebron gekomen was; en David werden meer zonen en dochteren geboren.

13. I napojmował sobie Dawid jeszcze więcej założnic i żon z Jeruzalemu przyszedłszy z Hebronu, a narodziło się więcej Dawidowi synów i córek.

13. Vőn pedig még magának [12†] Dávid ágyasokat, és [13†] feleségeket Jeruzsálemből, minekutána Hebronból oda ment; és lőnek még Dávidnak fiai és leányai.

13 И взял Давид еще наложниц и жен из Иерусалима, после того, как пришел из Хеврона.

13. І взяв Давид собі ще більш наложниць і жен, як переселивсь із Геброну, й народилось йому ще більше синів і дочок.

14. Ja nämä ovat niiden poikien nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua, Soobab, Naatan, Salomo,

14. Ja nämät ovat heidän nimensä, jotka hänelle Jerusalemissa syntyivät: Sammua, Sobab, Natan ja Salomo,

14. Ja nämät owat heidän nimens jotca hänelle Jerusalemis synnyit: Sammua Sobab Nathan Salomo.

14 And these are the names of those who were born to him in Jerusalem: Shammua and Shobab and Nathan and Solomon,

14. And these be the names of those that were born unto him in Jerusalem; Shammua, and Shobab, and Nathan, and Solomon,

14. Og disse ere deres Navne, som ham fødtes i Jerusalem: Sammua og Sobab og Nathan og Salomo

14. Och detta är deras namn, som honom födde voro i Jerusalem: Sammua, Sobab, Nathan, Salomo,

14. Ja need on nende nimmed, kes temmale Jerusalemmas sündsid: Sammua ja Sobab ja Natan ja Salomo,

14. Šitie vardai tų, kurie gimė Dovydui Jeruzalėje: Šamuva, Šobabas, Natanas, Saliamonas,

14. Und das sind die Namen derer, die ihm zu Jerusalem geboren sind: Sammua, Sobab, Nathan, Salomo,

14. Ce sont ici les noms de ceux qui lui naquirent à Jérusalem: Shammua, Shobab, Nathan, Salomon,

14. Estos son los nombres de los que le nacieron en Jerusalem: Samua, y Sobat, y Natán, y Salomón.

14 En dit zijn de namen dergenen, die hem te Jeruzalem geboren zijn: Schammua, en Schobab, en Nathan, en Salomo.

14. A teć są imiona tych, którzy mu się urodzili w Jeruzalemie: Samma, i Sobab, i Natan, i Salomon.

14. És ezek a nevei azoknak, a kik Jeruzsálemben születtek: [14†] Sammua, Sóbáb, Nátán, Salamon,

14 И родились еще у Давида сыновья и дочери. И вот имена родившихся у него в Иерусалиме: Самус, и Совав, и Нафан, и Соломон,

14. Ось імена тих, що народились йому в Ерусалимі: Самус, Собаб, Натан і Соломон;

15. Jibhar, Elisua, Nefeg, Jaafia,

15. Jibhar, Elisua, Nepheg ja Japhia,

15. Jebehar Elisua Nepheg Japhia.

15 and Ibhar and Elishua and Nepheg and Japhia,

15. Ibhar also, and Elishua, and Nepheg, and Japhia,

15. og Jibkar og Elisua og Nefeg og Jafia

15. Jibehar, Elisua, Nepheg, Japhia,

15. Ja Ibbar ja Elisua ja Neweg ja Jawia,

15. Ibharas, Elišūva, Nefegas, Jafija,

15. Jibhar, Elisua, Nepheg, Japhia,

15. Jibhar, Élishua, Népheg, Japhia,

15. Y Jebahar, y Elisua, y Nefeg.

15 En Ibchar, en Elischua en Nefeg, en Jafia,

15. I Ibchar, i Elisua, i Nefeg, i Jafija.

15. Ibhár, Elisua, Néfeg, Jáfia,

15 и Евеар, и Елисуа, и Нафек, и Иафиа,

15. Ебсар, Елисуа, Нафек, Яфія,

16. Elisama, Eljada ja Elifelet.

16. Elisama, Eliada ja Eliphalet.

16. Elisama Eliada Eliphalet.

16 and Elishama and Eliada and Eliphelet.

16. And Elishama, and Eliada, and Eliphalet.

16. og Elisanla og Eljada og Elifelet.

16. Elisama, Eljada, Eliphalet.

16. Ja Elisama ja Eljada ja Eliwelet.

16. Elišama, Eljada ir Elifeletas.

16. Elisama, Eljada, Eliphelet.

16. Élishama, Eljada et Éliphélet.

16. Y Jafia, y Elisama, y Elioda, y Elifalet.

16 En Elischama, en Eljada, en Elifeleth.

16. I Elisama, i Elijada, i Elifelet.

16. Elisáma, Eljada és Elifélet.

16 и Елисама, и Елидае, и Елифалеф.

16. Елисама, Еліада й Елифалет.

17. Mutta kun filistealaiset kuulivat, että Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi, lähtivät kaikki filistealaiset etsimään Daavidia. Kun Daavid sen kuuli, meni hän alas vuorilinnaan.

17. Ja kuin Philistealaiset kuulivat Davidin voidelluksi Israelin kuninkaaksi, nousivat kaikki Philistealaiset etsimään Davidia. Ja kuin David sen kuuli, niin hän meni linnaan.

17. JA cosca Philisterit cuulit Dawidin woidelluxi Israelin Cuningaxi nousit he caicki edzimän Dawidi. Ja cuin Dawid sen ymmärsi nijn hän meni linnaan.

17 And when the Philistines heard that they had anointed David king over Israel, all the Philistines went up to seek David. And David heard of it and went down to the stronghold.

17. But when the Philistines heard that they had anointed David king over Israel, all the Philistines came up to seek David; and David heard of it, and went down to the hold.

17. Der Filisterne hørte, at de havde salvet David til Konge over Israel, da droge alle Filisterne op for at søge efter David; der David hørte det, da drog han ned til Befæstningen.

17. Och då de Philisteer hörde, att man hade smort David till Konung öfver Israel, drogo de alle upp till att söka David. Då David det förnam, drog han neder till en borg.

17. Kui Wilistid kuulsid, et nemmad Taweti ollid woidnud kunningaks Israeli ülle, siis läksid keik Wilistid ülles Taweti takkaotsima; ja Tawet kulis sedda ja läks alla ühte kantsi.

17. Filistinai, išgirdę, kad Dovydas pateptas Izraelio karaliumi, pradėjo ieškoti Dovydo. Dovydas, tai sužinojęs, pasitraukė į tvirtovę,

17. Und da die Philister hörten, daß man David zum König über Israel gesalbt hatte, zogen sie alle herauf, David zu suchen. Da das David erfuhr, zog er hinab in eine Burg.

17. Mais quand les Philistins eurent appris qu'on avait oint David pour roi sur Israël, ils montèrent tous pour attaquer David; et David, l'ayant appris, descendit à la forteresse.

17. Y oyendo los Filisteos que habían ungido a David por rey sobre Israel, todos los Filisteos subieron a buscar a David: lo cual como David oyó, vino a la fortaleza.

17 Als nu de Filistijnen hoorden, dat zij David ten koning over Israel gezalfd hadden, zo togen alle Filistijnen op om David te zoeken; en David, dat horende, toog af, naar den burg.

17. A usłyszawszy Filistynowie, że pomazano Dawida za króla nad Izraelem, ruszyli się wszyscy Filistynowie, żeby szukali Dawida; co gdy usłyszał Dawid, ustąpił na zamek.

17. Mikor pedig a Filiszteusok meghallották, hogy királylyá kenték [15†] Dávidot az Izráelen; felkelének mind a Filiszteusok, hogy Dávidot megkeressék; melyet megértvén Dávid, aláméne az erősségbe.

17 Когда Филистимляне услышали, что Давида помазали на царство над Израилем, то поднялись все Филистимляне искать Давида. И услышал Давид и пошел в крепость.

17. Як довідалися ж Филистії про помазаннє Давида царем над Ізраїлем, двинули всї Филистії, щоб одолїти Давида. Та сповіщено про се Давида, й він перейшов у твердиню.

18. Kun filistealaiset olivat tulleet ja levittäytyneet Refaimin tasangolle,

18. Mutta Philistealaiset tulivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.

18. Mutta Philisterit tulit ja sioitit idzens Raphaimin laxoon.

18 Now the Philistines had come and spread themselves in the valley of Rephaim.

18. The Philistines also came and spread themselves in the valley of Rephaim.

18. Og Filisterne kom, og de spredte sig i Refaims Dal.

18. Men de Philisteer kommo, och lade sig neder i den dalenom Rephaim.

18. Ja Wilistid tullid ja lautasid ennast laiale Rewaimi orgus.

18. o filistinai atėję sustojo Rafaimų slėnyje.

18. Aber die Philister kamen und ließen sich nieder im Grunde Rephaim.

18. Et les Philistins vinrent, et se répandirent dans la vallée des Géants.

18. Y vinieron los Filisteos, y extendiéronse por el valle de Rafaim.

18 En de Filistijnen kwamen en verspreidden zich in het dal Refaim.

18. Tedy Filistynowie przyciągnąwszy, rozpostarli się w dolinie Refaim.

18. A Filiszteusok pedig elérkezének és elszéledének a Réfaim völgyében.

18 А Филистимляне пришли и расположились в долине Рефаим.

18. Як прийшли ж Филистії й розложились по Рефаїм-долинї,

19. kysyi Daavid Herralta: Menenkö minä filistealaisia vastaan? Annatko sinä heidät minun käsiini? Ja Herra sanoi Daavidille: Mene, sillä minä annan filistealaiset sinun käsiisi.

19. Ja David kysyi Herralta, sanoen: menenkö minä Philistealaisia vastaan? ja annatkos heitä minun käteeni? Ja Herra sanoi Davidille: mene, sillä minä annan tosin Philistealaiset sinun käsiis.

19. Ja Dawid kysyi HERralle sanoden: menengö minä Philisterejä wastan ja annatcos heitä minun käteeni? Ja HERra sanoi Dawidille: mene heitä wastan minä annan Philisterit sinun käsijs.

19 And David inquired of Jehovah, saying, Shall I go up against the Philistines? Will you deliver them into my hand? And Jehovah said to David, Go up, for I will certainly deliver the Philistines into your hand.

19. And David enquired of the LORD, saying, Shall I go up to the Philistines? wilt thou deliver them into mine hand? And the LORD said unto David, Go up: for I will doubtless deliver the Philistines into thine hand.

19. Og David spurgte Herren ad og sagde: Skal jeg drage op imod Filisterne? vil du give dem i min Haand? Og Herren sagde til David: Drag op, thi jeg vil give Filisterne i din Haand.

19. Och David frågade Herran, och sade: Skall jag draga upp emot de Philisteer, och vill du gifva dem i mina hand? Herren sade till David: Drag ditupp; jag vill gifva de Philisteer i dina hand.

19. Ja Tawet küssis Jehowalt ja ütles: Kas ma pean Wilistide wasto üllesminnema? kas sa annad neid mo kätte? ja Jehowa ütles Taweti wasto: Minne ülles, sest ma tahhan Wilistid töest so kätte anda.

19. Dovydas klausė Viešpatį, sakydamas: ‘‘Ar man eiti prieš filistinus? Ar atiduosi juos į mano rankas?’‘ Viešpats atsakė: ‘‘Eik, nes Aš tikrai atiduosiu filistinus į tavo rankas’‘.

19. Und David fragte den HERRN und sprach: Soll ich hinaufziehen wider die Philister? und willst du sie in meine Hand geben? Der HERR sprach zu David: Zieh hinauf! ich will die Philister in deine Hände geben.

19. Alors David consulta l'Éternel, en disant: Monterai-je contre les Philistins? les livreras-tu entre mes mains? Et l'Éternel répondit à David: Monte; car, certainement je livrerai les Philistins entre tes mains.

19. Y David consultó a Jehová, diciendo: ¿Iré contra los Filisteos? ¿Entregárlos has en mis manos? Y Jehová respondió a David: Vé; porque entregando entregaré los Filisteos en tus manos.

19 Zo vraagde David den HEERE, zeggende: Zal ik optrekken tegen de Filistijnen? Zult Gij ze in mijn hand geven? En de HEERE zeide tot David: Trek op, want Ik zal de Filistijnen zekerlijk in uw hand geven.

19. I radził się Dawid Pana, mówiąc: Mamli iść przeciwko Filistynom? podaszli je w ręce moje? Odpowiedział Pan Dawidowi: Idź, bo pewnie podam Filistyny w ręce twoje.

19. Megkérdé azért Dávid az Urat ilyen szóval: Elmenjek-é a Filiszteusok ellen? Kezembe adod-é [16†] őket? Felele az Úr Dávidnak: Menj el, mert kétség nélkül kezedbe adom a Filiszteusokat.

19 И вопросил Давид Господа, говоря: идти ли мне против Филистимлян? предашь ли их в руки мои? И сказал Господь Давиду: иди, ибо Я предам Филистимлян в руки твои.

19. Поспитав Давид Господа: Чи виступати менї проти Филистіїв? Чи подаси їх менї на поталу? І відказав Давидові Господь: Ійди, я бо подам Филистіїв у руки тобі.

20. Niin Daavid tuli Baal-Perasimiin. Ja siellä Daavid voitti heidät ja sanoi: Herra on murtanut viholliseni minun edessäni, niinkuin vedet murtavat. Siitä sen paikan nimeksi tuli Baal-Perasim.

20. Ja David tuli BaalPeratsimiin, ja David löi heidät siinä, ja sanoi: Herra on minun viholliseni eroittanut minun edestäni, niinkuin vesi erkanee toinen toisestansa; siitä kutsutaan se paikka BaalPeratsim.

20. Ja Dawid tuli BaalPrazimijn ja löi heidän sijnä ja sanoi: HERra on minun wiholiseni eroittanut minun edestän nijncuin wesi ercane toinen toisestans sijtä cudzutan se paicka BaalPrazim.

20 And David came to Baal-perazim and David killed* them there. And he said, Jehovah has broken my enemies before me, like the breach of waters. Therefore he called the name of that place Baal-perazim.

20. And David came to Baalperazim, and David smote them there, and said, The LORD hath broken forth upon mine enemies before me, as the breach of waters. Therefore he called the name of that place Baalperazim.

20. Og David kom til Baal-Perazim, og David slog dem der og sagde: Herren har brudt igennem mine Fjender for mit Ansigt, som Vand bryder igennem; derfor kalder man det samme Steds Navn Baal-Perazim.

20. Och David kom till BaalPerazim, och slog dem der, och sade: Herren hafver förskingrat mina fiendar för mig ifrå, hvarannan, såsom vattnen förskingras. Deraf kallar man det samma rummet BaalPerazim.

20. Ja Tawet tulli Paalperatsimi, ja Tawet löi neid senna mahha ja ütles: Jehowa on mo eel mo waenlased löhkunud, otsego wessi middagi läbbi sööb; sepärrast panni ta selle paiga nimme Paalperatsim.

20. Dovydas atėjo į Baal Peracimus ir ten juos sumušė. Tada jis tarė: ‘‘Viešpats nušlavė mano priešus prieš mane kaip užplūdęs vanduo’‘. Todėl tą vietą pavadino Baal Peracimu.

20. Und David kam gen Baal-Perazim und schlug sie daselbst und sprach: Der HERR hat meine Feinde vor mir voneinander gerissen, wie die Wasser reißen. Daher hieß man den Ort Baal-Perazim.

20. Alors David vint à Baal-Pératsim, où il les battit; et il dit: L'Éternel a fait écouler mes ennemis devant moi, comme des eaux qui s'écoulent. C'est pourquoi il nomma ce lieu Baal-Pératsim (lieu des ruptures).

20. Y vino David a Baal-perazim, y allí les venció David, y dijo: Rompió Jehová a mis enemigos delante de mí, como quien rompe aguas. Y por esto llamó el nombre de aquel lugar Baal-perazim:

20 Toen kwam David te Baal-perazim; en David sloeg hen aldaar, en zeide: De HEERE heeft mijn vijanden voor mijn aangezicht gescheurd, als een scheur der wateren; daarom noemde hij den naam derzelve plaats, Baal-perazim.

20. A tak przyciągnął Dawid do Baal Perazym, i poraził je tam Dawid i rzekł: Rozerwał Pan nieprzyjacioły moje przedemną, jako się rozrywają wody. Przetoż nazwał imię miejsca onego Baal Perazym.

20. Elérkezék azért Dávid Baál Perázimba, és megveré ott őket Dávid, és monda: Szétszórta az Úr ellenségimet előttem, mint a víz szokott eloszlani; azért nevezé azt a helyet Baál Perázimnak.

20 И пошел Давид в Ваал-Перацим и поразил их там, и сказал Давид: Господь разнес врагов моих предо мною, как разносит вода. Посему и месту тому дано имя Ваал-Перацим.

20. І двинув Давид під Баал-Перазим, а побивши їх там, сказав: Господь порозносив моїх ворогів передо мною, як розтїкаєся вода! Тим і прозвано те місце Баал-Перазим (Долина розносу).

21. He jättivät siihen epäjumalankuvansa, ja Daavid ja hänen miehensä veivät ne pois.

21. Ja he jättivät siihen epäjumalansa; mutta David ja hänen väkensä ottivat ne pois.

21. Ja he jätit sijhen heidän epäjumalans mutta Dawid ja hänen wäkens otit ne pois.

21 And they left their images there and David and his men took them away.

21. And there they left their images, and David and his men burned them.

21. Og de efterlode deres Afguder der, og David og hans Mænd toge dem op.

21. Och de läto der deras afgudar; men David och hans män togo dem bort.

21. Ja nemmad jätsid senna ommad ebba-jummalad mahha, ja Tawet ja ta mehhed wötsid neid ülles.

21. Filistinai ten paliko savo dievų atvaizdus, kuriuos Dovydas ir jo kariai sudegino.

21. Und sie ließen ihre Götzen daselbst; David aber und seine Männer hoben sie auf.

21. Et ils laissèrent même là leurs idoles, que David et ses gens emportèrent.

21. Y dejaron allí sus ídolos, los cuales quemó David y los suyos.

21 En zij lieten hun afgoden aldaar; en David en zijn mannen namen ze op.

21. I zostawili tam ryte swe obrazy, które popalił Dawid i mężowie jego.

21. És ott hagyák az ő bálványaikat, melyeket felszedének [17†] Dávid és az ő szolgái.

21 И оставили там Филистимляне истуканов своих, а Давид с людьми своими взялих.

21. І полишали вони там свої боги, а Давид і люде його позбирали їх (і попалили).

22. Mutta filistealaiset tulivat vielä kerran ja levittäytyivät Refaimin tasangolle.

22. Ja Philistealaiset vielä nousivat ja sioittivat itsensä Rephaimin laaksoon.

22. JA Philisterit wielä nousit ja sioitit idzens Rephaimin laxoon.

22 And the Philistines came up yet again and spread themselves in the valley of Rephaim.

22. And the Philistines came up yet again, and spread themselves in the valley of Rephaim.

22. Men Filisterne bleve endnu ved at drage op og spredte sig Refaims Dal.

22. Men de Philisteer drogo åter upp, och lade sig neder i Rephaims dal.

22. Ja ta tullid Wilistid jälle ülles ja lautasid ennast laiale Rewaimi orgus.

22. Filistinai dar kartą atėjo ir sustojo Rafaimų slėnyje.

22. Die Philister aber zogen abermals herauf und ließen sich nieder im Grunde Rephaim.

22. Puis les Philistins montèrent encore une fois, et ils se répandirent dans la vallée des Géants;

22. Y los Filisteos tornaron a venir, y extendiéronse en el valle de Rafaim.

22 Daarna togen de Filistijnen weder op; en zij verspreidden zich in het dal Refaim.

22. Znowu jeszcze przyciągnęli Filistynowie, i rozpostarli się w dolinie Refaim.

22. Azután ismét feljövének a Filiszteusok, és elszéledének a Réfaim völgyében.

22 И пришли опять Филистимляне и расположились в долине Рефаим.

22. І знов прийшли Филистії та й розсипались по Рефаїм-поділлю.

23. Niin Daavid kysyi Herralta, ja hän vastasi: Älä mene heitä vastaan, vaan kierrä heidät takaapäin ja hyökkää heidän kimppuunsa balsamipuiden puolelta.

23. Niin David kysyi Herralta, ja hän vastasi: ei sinun pidä menemän alas, mutta tule takaa heidän ympärinsä, ettäs tulet heitä vastaan fikunapuiden kohdalla.

23. Nijn Dawid kysyi HERralle ja hän wastais: ei sinun pidä menemän alas mutta tule taca heidän ymbärins ettäs tulet heitä wastan ficunapuiden cohdalla.

23 And when David inquired of Jehovah, he said, You will not go up. Make a circuit behind them and come upon them opposite the mulberry trees.

23. And when David enquired of the LORD, he said, Thou shalt not go up; but fetch a compass behind them, and come upon them over against the mulberry trees.

23. Og David spurgte Herren ad, men han sagde: Du skal ikke drage op; men kom omkring bag paa dem, at du kommer til dem tværs over for Morbærtræerne.

23. Och David frågade Herran. Han sade: Du skall icke draga ditupp; utan kom bakuppå dem, så att du kommer uppå dem in mot päronaträn.

23. Ja Tawet küssis Jehowalt, ja ta ütles: Sa ei pea mitte üllesminnema; minne ümber nende tahha, et sa nende jure saad Pekamarjapude kohta.

23. Dovydas vėl klausė Viešpaties. Jis atsakė: ‘‘Nesiartink jiems iš priekio. Eik aplinkui ir pulk iš šilkmedžių pusės.

23. Und David fragte den HERRN; der sprach: Du sollst nicht hinaufziehen, sondern komm von hinten zu ihnen, daß du an sie kommst gegenüber den Maulbeerbäumen.

23. Et David consulta l'Éternel, qui répondit: Tu ne monteras pas; tu les tourneras par derrière, et tu iras contre eux vis-à-vis des mûriers.

23. Y consultando David a Jehová, él le respondió: No subas; mas rodéalos, y vendrás a ellos por delante de los morales:

23 En David vraagde den HEERE, Dewelke zeide: Gij zult niet optrekken; maar trek om tot achter hen, dat gij aan hen komt van tegenover de moerbezienbomen;

23. I pytał się Dawid Pana, który odpowiedział: Nie pójdziesz przeciwko nim; ale je obtoczywszy z tyłu natrzesz na nie przeciwko morwom.

23. Megkérdé azért Dávid az Urat, ki ezt felelé: Ne menj most reájok; hanem kerülj a hátuk mögé és a szederfák ellenében támadd meg őket.

23 И вопросил Давид Господа, И Он отвечал ему: не выходи навстречу им,а зайди им с тылу и иди к ним со стороны тутовой рощи;

23. Як же поспитав Давид Господа, чи виходити йому проти Филистіїв і чи віддасть їх йому в руки, відказав він: Не йди назустріч їм, а зайди їх ззаду, й нападеш їх від сторони грушевих дерев.

24. Ja kun kuulet astunnan kahinan balsamipuiden latvoista, niin ryntää nopeasti, sillä silloin Herra on käynyt sinun edelläsi tuhotakseen filistealaisten leirin.

24. Ja kuin sinä kuulet fikunapuun latvat kahisevan, niin kulje; sillä Herra on silloin lähtenyt ulos sinun etees, lyömään Phlistealaisten sotajoukkoa.

24. Ja cuins cuulet ficunapuun ladwat cahisewan nijn culje: sillä HERra on silloin lähtenyt ulos sinun etees lyömän Philisterein sotajouckoa.

24 And it will be, when you hear the sound of marching in the tops of the mulberry trees, that then you will move yourself, for then Jehovah has gone out before you to kill* the army of the Philistines.

24. And let it be, when thou hearest the sound of a going in the tops of the mulberry trees, that then thou shalt bestir thyself: for then shall the LORD go out before thee, to smite the host of the Philistines.

24. Og det skal ske, naar du hører en Lyd af en Skriden hen over Morbærtræernes Toppe, da maa du røre dig; thi da er Herren udgangen for dit Ansigt til at slaa Filisternes Lejr.

24. Och när du får höra, att det ruskar öfverst uppe i skatarna af päronaträn, så var vid ett friskt mod; ty Herren är då utgången för dig, till att slå de Philisteers här.

24. Ja kui sünnib, et sa nende Pekamarja-pude ladwus mühhisemisse kuled, siis hakka likuma, sest Jehowa on siis so ele wäljaläinud, Wilistide leri mahhalöma.

24. Išgirdęs šlamesį šilkmedžių viršūnėse, užpulk juos, nes tada Viešpats išeis pirma tavęs ir naikins filistinų kariuomenę’‘.

24. Und wenn du hörst das Rauschen auf den Wipfeln der Maulbeerbäume einhergehen, so eile; denn der HERR ist dann ausgegangen vor dir her, zu schlagen das Heer der Philister.

24. Et quand tu entendras un bruit de pas au sommet des mûriers, alors hâte-toi; car alors l'Éternel sortira devant toi pour frapper le camp des Philistins.

24. Y cuando oyeres un estruendo que irá por las copas de los morales, entónces te moverás: porque Jehová saldrá delante de tí a herir el campo de los Filisteos.

24 En het geschiede, als gij hoort het geruis van een gang in de toppen der moerbezienbomen, dan rep u; want alsdan is de HEERE voor uw aangezicht uitgegaan, om het heirleger der Filistijnen te slaan.

24. A gdy usłyszysz, iż zaszumią wierzchy morwów, tedy się ruszysz, gdyż na ten czas pójdzie Pan przed tobą, aby poraził wojska Filistyóskie.

24. És mikor a szederfák tetején indulásnak [18†] zaját fogod hallani, akkor indulj meg, mert akkor kimegy te előtted az Úr, hogy megverje a Filiszteusok táborát.

24 и когда услышишь шум как бы идущего по вершинам тутовых дерев, то двинься, ибо тогда пошел Господь пред тобою, чтобы поразить войско Филистимское.

24. І як почуєш такий шелест, наче хто йде по вершках дерев, тодї нападай, бо то Господь вирушив поперед тебе, щоб побити військо Филистійське.

Daavid teki, niinkuin Herra oli häntä käskenyt; ja hän voitti filistealaiset ja ajoi heitä takaa Gebasta aina Geseriin saakka.

25. David teki niinkuin Herra oli hänelle käskenyt, ja löi Philistealaiset hamasta Gebasta siihenasti kuin Gaseriin tullaan,

25. Dawid teki nijncuin HERra oli hänelle käskenyt ja löi Philisterit hamasta Gebast sijhenasti cuin Gaserijn tullan.

25 And David did so, as Jehovah commanded him and killed* the Philistines from Geba until you come to Gezer.

25. And David did so, as the LORD had commanded him; and smote the Philistines from Geba until thou come to Gazer.

25. Og David gjorde saaledes, ligesom Herren havde befalet ham, og slog Filisterne fra Geba indtil hen imod Geser.

25. David gjorde som Herren honom budit hade, och slog de Philisteer, ifrå Geba allt intilldess man kommer till Gaser.

25. Ja Tawet teggi, nenda kui Jehowa tedda käsknud, ja löi Wilistid mahha Rebast, senni kui Keseri tullakse.

25. Dovydas taip padarė, kaip Viešpats jam įsakė. Jis mušė filistinus nuo Gebos iki Gazero.

25. David tat, wie ihm der HERR geboten hatte, und schlug die Philister von Geba an, bis man kommt gen Geser.

25. David fit donc ce que l'Éternel lui avait commandé; et il battit les Philistins depuis Guéba jusqu'à Guézer.

25. Y David lo hizo así, como Jehová se lo había mandado: e hirió a los Filisteos desde Gabaa hasta llegar a Gaza.

25 En David deed alzo, gelijk als de HEERE hem geboden had; en hij sloeg de Filistijnen van Geba af, totdat gij komt te Gezer.

25. I uczynił Dawid tak jako mu rozkazał Pan, a poraził Filistyny od Gabaa, aż kędy chodzą do Gazer.

25. És úgy cselekedék Dávid, a mint megparancsolta vala néki az Úr: és vágta [19†] a Filiszteusokat Gibeától fogva, mind addig, míg [20†] Gézerbe mennél.

25 И сделал Давид, как повелел ему Господь, и поразил Филистимлян от Гаваи до Газера.

25. І вчинив Давид, як повелїв йому Господь, та й побивав Филистіїв від Габаа аж до Газеру.