2 luku

Daavid asettuu Hebroniin, ja hänet valitaan Juudan kuninkaaksi. Iisbosetista tulee Saulin seuraaja. Heidän välilleen syttyy sota. Abner surmaa Asaelin.

1. Sen jälkeen Daavid kysyi Herralta: Menenkö minä johonkin Juudan kaupunkiin? Herra vastasi hänelle: Mene. Ja Daavid kysyi: Mihinkä minä menen? Hän vastasi: Hebroniin.

1. Sittenkuin nämä olivat tapahtuneet, kysyi David Herralta, sanoen: menenkö minä johonkuhun Juudan kaupungeista? Ja Herra sanoi hänelle: mene. David sanoi: kuhunka minun pitää menemän? Hän sanoi: Hebroniin.

1. SIittecuin nämät olit tapahtunet kysyi Dawid HERralle sanoden: menengö minä yhtengän Judan Caupungeist? Ja HERra sanoi hänelle: mene. Dawid sanoi: cuhunga? Hän sanoi: Hebronijn.

1 And it happened after this, that David inquired of Jehovah, saying, Shall I go up into any of the cities of Judah? And Jehovah said to him, Go up. And David said, Where shall I go up? And he said, To Hebron.

1. And it came to pass after this, that David enquired of the LORD, saying, Shall I go up into any of the cities of Judah? And the LORD said unto him, Go up. And David said, Whither shall I go up? And he said, Unto Hebron.

1. Og det skete derefter, at David spurgte Herren ad og sagde: Skal jeg drage op i en af Judas Stæder? og Herren sagde til ham: Drag op! og David sagde: Hvorhen skal jeg drage op? og han sagde: Til Hebron.

1. Sedan detta skedt var, frågade David Herran, och sade: Skall jag draga upp uti någon af Juda städer? Och Herren sade till honom: Drag ditupp. David sade: Hvart? Han sade: Till Hebron.

1. Ja pärrast sedda sündis, et Tawet Jehowalt küssis ja ütles: Kas ma pean üllesminnema ühte neisse Juda liñna? ja Jehowa ütles ta wasto: Minne ülles; ja Tawet ütles: Kuhho ma lähhän? ja ta ütles: Ebroni.

1. Po to Dovydas klausė Viešpatį, sakydamas: ‘‘Ar man eiti į kurį nors Judo miestą?’‘ Viešpats atsakė: ‘‘Eik’‘. Dovydas klausė: ‘‘Kur man eiti?’‘ Jis atsakė: ‘‘Į Hebroną’‘.

1. Nach dieser Geschichte fragte David den HERRN und sprach: Soll ich hinauf in der Städte Juda's eine ziehen? Und der HERR sprach zu ihm: Zieh hinauf! David sprach: Wohin? Er sprach: Gen Hebron.

1. Après cela, David consulta l'Éternel, en disant: Monterai-je en quelqu'une des villes de Juda? Et l'Éternel lui répondit: Monte. Et David dit: Dans laquelle monterai-je? L'Éternel répondit: A Hébron.

1. DESPUÉS de esto aconteció que David consultó a Jehová, diciendo: ¿Subiré a alguna de las ciudades de Judá? Y Jehová le respondió: Sube. Y David tornó a decir. ¿Adónde subiré? Y él le dijo: a Hebrón.

1 En het geschiedde daarna, dat David den HEERE vraagde, zeggende: Zal ik optrekken in een der steden van Juda? En de HEERE zeide tot hem: Trek op. En David zeide: Waarheen zal ik optrekken? En Hij zeide: Naar Hebron.

1. I stało się potem, że pytał Dawid Pana, mówiąc: Mamże iść do któregokolwiek miasta Judzkiego? Któremu Pan odpowiedział: Idź. I rzekł Dawid: Dokądże pójdę? I odpowiedział: Do Hebronu.

1. Ezek után lőn, hogy megkérdezé Dávid az [1†] Urat, mondván: Felmenjek-é Júdának valamelyik városába? Kinek felele az Úr: Menj fel. És monda Dávid: Hová menjek? Felele: Hebronba.

1 После сего Давид вопросил Господа, говоря: идтили мне в какой-либо из городов Иудиных? И сказал ему Господь: иди. И сказал Давид: куда идти? И сказал Он: в Хеврон.

1. Після сього поспитав Давид у Господа: Чи йти менї в яке місто Юдине? І відказав йому Господь: Ійди. І спитав Давид: Куди йти? А Господь відказав: У Геброн.

2. Niin Daavid meni sinne, mukanaan molemmat vaimonsa, jisreeliläinen Ahinoam ja Abigail, karmelilaisen Naabalin vaimo.

2. Niin David meni sinne ja kaksi hänen emäntäänsä, Ahinoam Jisreeliläinen ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista,

2. Nijn Dawid meni ja caxi hänen emändätäns Ahinoam Jesreeliteri ja Abigail Nabalin emändä Carmelist.

2 So David went up there and his two wives also, Ahinoam the Jezreelitess and Abigail the wife of Nabal the Carmelite.

2. So David went up thither, and his two wives also, Ahinoam the Jezreelitess, and Abigail Nabal's wife the Carmelite.

2. Saa drog David op derhen, saa og hans to Hustruer, Ahinoam, den jisreelitiske, og Abigail, Karmeliteren Nabals Hustru.

2. Så drog då David dit med sina två hustrur, Ahinoam den Jisreelitiskon, och Abigail, Nabals den Carmelitens hustru.

2. Ja Tawet läks siñna ülles ja temma kaks naest ka, Ahinoam Isreelinaene ja Abigail Karmelimehhe Nabali naene.

2. Dovydas išėjo ten su savo abiem žmonom: jezreeliete Ahinoama ir karmeliete Nabalo našle Abigaile.

2. Da zog David dahin mit seinen zwei Weibern Ahinoam, der Jesreelitin, und Abigail, Nabals, des Karmeliten, Weib.

2. David monta donc là, avec ses deux femmes, Achinoam de Jizréel, et Abigaïl, de Carmel, qui avait été femme de Nabal.

2. Y David subió allá, y con él sus dos mujeres Aquinoam Jezraelita, y Abigail, la mujer de Nabal del Carmelo.

2 Alzo toog David derwaarts op, als ook zijn twee vrouwen, Ahinoam, de Jizreelietische, en Abigail, de huisvrouw van Nabal, de Karmeliet.

2. Tedy tam jechał Dawid, także i dwie żony jego, Achinoam Jezreelitka, i Abigail żona przedtem Nabalowa z Karmelu.

2. Felméne azért oda Dávid és az ő két felesége is, Ahinoám, a Jezréelből való, és [2†] Abigail, a Karmelből való, Nábál felesége.

2 И пошел туда Давид и обе жены его, Ахиноама Изреелитянка и Авигея, бывшая жена Навала, Кармилитянка.

2. От і двинув туди Давид з обома женами своїми, Ахиноамою з Езрееля та з Абигеєю, жінкою Кармелїя Набала.

3. Ja Daavid vei sinne myös miehet, jotka olivat hänen kanssaan, kunkin perheinensä; ja he asettuivat Hebronin ympärillä oleviin kaupunkeihin.

3. Niin myös miehet, jotka olivat hänen kanssansa, vei David myötänsä jokaisen huoneinensa. Ja he asuivat Hebronin kaupungeissa.

3. Nijn myös miehet jotca olit hänen cansans wei Dawid myötäns jocaidzen huoneinens. Ja he asuit Hebronin Caupungeis.

3 And David brought up his men who were with him, every man with his household and they dwelt in the cities of Hebron.

3. And his men that were with him did David bring up, every man with his household: and they dwelt in the cities of Hebron.

3. Derhen førte David sine Mænd op, som vare hos ham, hver med sit Hus, og de boede i Hebrons Stæder.

3. Dertill hade han ock de män upp med sig, som när honom voro, hvar och en med sitt hus; och bodde i Hebrons städer.

3. Tawet satis ka ommad mehhed, kes ta jures ollid, üllesminnema, iggameest omma perrega, ja nemmad ellasid Ebroni liñnades.

3. Dovydas atsivedė ir savo vyrus su jų šeimomis, ir jie apsigyveno Hebrono miestuose.

3. Dazu die Männer, die bei ihm waren, führte David hinauf, einen jeglichen mit seinem Hause, und sie wohnten in den Städten Hebrons.

3. David fit monter aussi les hommes qui étaient avec lui, chacun avec sa famille, et ils demeurèrent dans les villes d'Hébron.

3. Y trajo también David consigo los varones que habían estado con él, cada uno con su familia: los cuales moraron en las ciudades de Hebrón.

3 Ook deed David zijn mannen optrekken, die bij hem waren, een iegelijk met zijn huisgezin; en zij woonden in de steden van Hebron.

3. Także męże swe, którzy z nim byli, zabrał Dawid, każdego z domem jego, i mieszkali w miastach Hebroóskich.

3. És embereit is, [3†] a kik vele valának, felvivé Dávid, kit-kit a maga házanépével, és lakának Hebron városaiban.

3 И людей, бывших с ним, привел Давид, каждого с семейством его, и поселились в городе Хевроне.

3. І людей, що були з ним, привів Давид, кожнього з його родиною, й поосїдались вони по місточках коло Геброна.

4. Ja Juudan miehet tulivat ja voitelivat siellä Daavidin Juudan heimon kuninkaaksi. Kun Daavidille ilmoitettiin, että Gileadin Jaabeksen miehet olivat haudanneet Saulin,

4. Ja Juudan miehet tulivat ja voitelivat siellä Davidin Juudan huoneen kuninkaaksi. Ja kuin Davidille ilmoitettiin Jabeksen miehet Gileadissa haudanneen Saulin,

4. Ja Judan miehet tulit ja woitelit siellä Dawidin Judan huonen Cuningaxi. Ja cosca Dawidille ilmoitettin Jabexen miehet Gileadis haudannen Saulin:

4 And the men of Judah came and there they anointed David king over the house of Judah. And they told David, saying, The men of Jabesh-gilead were those who buried Saul.

4. And the men of Judah came, and there they anointed David king over the house of Judah. And they told David, saying, That the men of Jabeshgilead were they that buried Saul.

4. Og Judas Mænd kom og salvede der David til Konge over Judas Hus; og de gave David til Kende og sagde: Mændene af Jabes i Gilead ere de, som have begravet Saul.

4. Och de män af Juda kommo, och smorde der David till Konung öfver Juda hus. Och då David vardt bådadt, att de af Jabes i Gilead hade begrafvit Saul,

4. Siis tullid Juda mehhed ja woidsid Taweti seäl kunningaks Juda suggu ülle; nemmad andsid ka Tawetile teäda ja ütlesid: Kileadi Jabesi mehhed on need, kes Sauli mahhamatnud.

4. Judo vyrai atėję patepė Dovydą Judo karaliumi. Dovydas, sužinojęs, kad Jabeš Gileado vyrai palaidojo Saulių,

4. Und die Männer Juda's kamen und salbten daselbst David zum König über das Haus Juda. Und da es David ward angesagt, daß die von Jabes in Gilead Saul begraben hatten,

4. Et ceux de Juda vinrent, et là ils oignirent David pour roi sur la maison de Juda. Et on rapporta à David que les gens de Jabès de Galaad avaient enseveli Saül.

4. Y vinieron los varones de Judá, y ungieron allí a David por rey sobre la casa de Judá. Y dieron aviso a David, diciendo: Los de Jabes de Galaad son los que sepultaron a Saul.

4 Daarna kwamen de mannen van Juda, en zalfden aldaar David tot een koning over het huis van Juda. Toen boodschapten zij David, zeggende: Het zijn de mannen van Jabes in Gilead, die Saul begraven hebben.

4. Przyszli potem mężowie Juda, i pomazali tam Dawida za króla nad domem Juda; tedy opowiadano Dawidowi, mówiąc: Mężowie z Jabes Galaad ci pogrzebli Saula.

4. És eljövének Júda férfiai, és ott felkenék Dávidot királynak a Júda házán. Mikor pedig megjelentették Dávidnak, mondván: A Gileádból való Jábes emberei voltak azok, [4†] kik eltemették Sault;

4 И пришли мужи Иудины и помазали там Давида на царство над домом Иудиным. И донесли Давиду, что жители Иависа Галаадского погребли Саула.

4. І прийшли мужі Юдині та й помазали там Давида царем над Юдиним домом.

5. lähetti Daavid lähettiläät Gileadin Jaabeksen miesten luo sanomaan heille: Herra siunatkoon teitä, koska olette osoittaneet herrallenne Saulille laupeutta hautaamalla hänet.

5. Lähetti hän heille sanan ja antoi sanoa heille: siunatut olette te Herralta, että te tämän laupiuden teitte Saulille teidän herrallenne ja olette haudanneet hänen.

5. Lähetti hän heille sanan ja andoi sanoa heille: siunatut oletta te HERralda että te tämän laupiuden teitte Saulille teidän Herrallen ja oletta haudannet hänen.

5 And David sent messengers to the men of Jabesh-gilead and said to them, You* are blessed of Jehovah, that you* have shown this kindness to your* lord, even to Saul and have buried him.

5. And David sent messengers unto the men of Jabeshgilead, and said unto them, Blessed be ye of the LORD, that ye have shewed this kindness unto your lord, even unto Saul, and have buried him.

5. Da sendte David Bud til Mændene af Jabes i Gilead og lod dem sige: Velsignede være I for Herren, at I gjorde denne Miskundhed imod eders Herre, imod Saul, at I bebrove ham.

5. Sände han båd till dem, och lät säga dem: Välsignade varen I Herranom, att I denna barmhertighet hafven gjort på edar herra Saul, och begrafvit honom.

5. Ja Tawet läkkitas Käskusid Kileadi Jabesi meeste jure, ja käskis neile öölda: Önnistud olge teie Jehowale, kes sedda head ollete teinud omma issandale Saulile ja ollete tedda mahhamatnud.

5. siuntė pasiuntinius į Jabeš Gileadą ir sakė jiems: ‘‘Viešpats telaimina jus, kad parodėte pagarbą savo valdovui Sauliui ir jį palaidojote.

5. sandte er Boten zu ihnen und ließ ihnen sagen: Gesegnet seid ihr dem HERRN, daß ihr solche Barmherzigkeit an eurem Herrn Saul, getan und ihn begraben habt.

5. Alors David envoya des messagers vers les gens de Jabès de Galaad, et leur fit dire: Soyez bénis de l'Éternel, vous qui avez usé de cette humanité envers Saül, votre seigneur, et l'avez enseveli;

5. Y David envió mensajeros a los de Jabes de Galaad, diciéndoles: Benditos seais vosotros de Jehová, que habéis hecho esta misericordia con vuestro señor Saul, que le habéis sepultado.

5 Toen zond David boden tot de mannen van Jabes in Gilead, en hij zeide tot hen: Gezegend zijt gij den HEERE, dat gij deze weldadigheid gedaan hebt aan uw heer, aan Saul, en hebt hem begraven.

5. Tedy wyprawił Dawid posły do mężów z Jabes Galaad, i rzekł do nich: Błogosławieniście wy od Pana, którzyście ucznili to miłosierdzie nad Panem waszym Saulem, żeście go pogrzebli.

5. Követeket külde Dávid a Gileádból való Jábes embereihez, és ezt izené néki: Áldottak [5†] vagytok ti az Úrtól, kik ezt az irgalmasságot cselekedtétek a ti uratokkal, Saullal, hogy eltemettétek;

5 И отправил Давид послов к жителям Иависа Галаадского, сказать им: благословенны вы у Господа за то, что оказали эту милость господину своему Саулу, и погребли его.

5. Переказано ж було Давидові, що мужі з Явиса Галаадського поховали Саула.

6. Osoittakoon nyt Herra laupeutta ja uskollisuutta teitä kohtaan. Minäkin teen teille hyvää, koska tämän teitte.

6. Niin tehköön Herra teille laupiuden ja totuuden, ja minä teen myös teille hyvää, että te tämän teitte.

6. Nijn tehkön HERra teille laupiuden ja totuuden ja minä teen myös teille hywä että te tämän teitte.

6 And now Jehovah show loving kindness and truth to you*. And I also will reward you* this kindness because you* have done this thing.

6. And now the LORD shew kindness and truth unto you: and I also will requite you this kindness, because ye have done this thing.

6. Og nu vise Herren Miskundhed og Trofasthed imod eder, og jeg vil ogsaa vise imod eder denne Godhed, fordi i gjorde denne Gerning.

6. Så göre nu Herren med eder barmhertighet och trohet; och jag skall ock desslikes göra eder godt, att I detta gjorden.

6. Sepärrast näitko Jehowa teile heldust ja truust ülles, ja minna tahhan ka teile sedda head möda tehha, et teie sedda asja ollete teinud.

6. Viešpats tebūna jums malonus ir ištikimas. Aš irgi jums darysiu gera už tai, kad jūs taip padarėte.

6. So tue nun an euch der HERR Barmherzigkeit und Treue; und ich will euch auch Gutes tun, darum daß ihr solches getan habt.

6. Maintenant donc que l'Éternel veuille user envers vous de fidélité et de grâce! Et moi aussi je vous ferai du bien, parce que vous avez fait cela.

6. Ahora pues Jehová hará con vosotros misericordia y verdad: y yo también os haré bien, por esto que habéis hecho.

6 Zo doe nu de HEERE aan u weldadigheid en trouw! En ik ook, ik zal aan u dit goede doen, dewijl gij deze zaak gedaan hebt.

6. Przetoż teraz niech uczyni Pan z wami miłosierdzie, i prawdę, a ja też oddam wam to dobrodziejstwo, żeście uczynili tę rzecz.

6. Annakokáért most az Úr cselekedjék veletek irgalmasságot és igazságot; sőt én is ezt a jót teszem veletek, hogy ezt cselekedtétek;

6 и ныне да воздаст вам Господь милостью и истиною; и я сделаю вам благодеяние за то, что вы это сделали;

6. І вислав Давид посли до мужів Явиських у Галаад, сказати їм: Бувайте благословенні від Господа за те, що так любовно послужили Саулові, панові вашому, й його поховали!

7. Rohkaiskaa siis itsenne ja olkaa urhoolliset; teidän herranne Saul tosin on kuollut, mutta Juudan heimo on voidellut kuninkaaksensa minut.

7. Vahvistakaat siis nyt teidän kätenne ja olkaat väkevät; sillä teidän herranne Saul on kuollut, ja Juudan huone on myös minun voidellut hänellensä kuninkaaksi.

7. Wahwistacat sijs teidän käten ja olcat wäkewät: sillä teidän Herran Saul on cuollut ja Judan huone on myös minun woidellut hänellens Cuningaxi.

7 Now therefore let your* hands be strong and be you* valiant, for Saul your* lord is dead and also the house of Judah have anointed me king over them.

7. Therefore now let your hands be strengthened, and be ye valiant: for your master Saul is dead, and also the house of Judah have anointed me king over them.

7. Saa være nu eders Hænder stærke, og værer tapre Mænd, skønt eders Herre Saul er død; thi ogsaa du Judas Hus har salvet mig til Konge over sig.

7. Så vare nu edra händer trösta, och står faste; efter edar herre Saul är död, så hafver nu Juda hus smort mig till Konung öfver sig.

7. Ja nüüd olgo teie käed tuggewad, ja olge wahwad, ehk kül teie issand Saul on surnud; sest Juda suggu on mind jo ennese ülle kunningaks woidnud.

7. Todėl dabar tegul jūsų rankos būna sustiprintos ir būkite drąsūs. Jūsų valdovas Saulius mirė, o Judo giminė patepė mane savo karaliumi’‘.

7. So seien nun eure Hände getrost, und seit freudig; denn euer Herr, Saul ist tot; so hat mich das Haus Juda zum König gesalbt über sich.

7. Et maintenant, que vos mains se fortifient, et soyez des hommes de cœur; car Saül, votre seigneur, est mort, et la maison de Juda m'a oint pour être roi sur elle.

7. Esfuércense pues ahora vuestras manos, y sed valientes, pues que muerto Saul vuestro señor, los de la casa de Judá me han ungido por rey sobre sí.

7 En nu, laat uw handen sterk zijn, en zijt dapper, dewijl uw heer Saul gestorven is; en ook hebben mij die van het huis van Juda tot koning over zich gezalfd.

7. Teraz tedy niech się zmacniają ręce wasze, a bądźcie mężnymi; bo choć umarł Saul, pan wasz, wszakże mnie pomazał dom Juda za króla nad sobą.

7. Most azért a ti kezeitek erősödjenek meg, és legyetek erős férfiak, mert megholt a ti uratok Saul, és immár engem felkent királynak Júda háza önmagán.

7 ныне да укрепятся руки ваши, и будьте мужественны;ибо господин ваш Саул умер, а меня помазал дом Иудин царем над собою.

7. Нехай й Господь відплатить вам прихильність і щирість; але й я виявлю вам ласку за те, що ви вчинили.

8. Mutta Abner, Neerin poika, Saulin sotapäällikkö, otti Saulin pojan Iisbosetin ja vei hänet Mahanaimiin

8. Mutta Abner, Nerin poika, Saulin sodanpäämies, otti Isbosetin Saulin pojan, ja vei hänen Mahanaimiin,

8. MUtta Abner Nerin poica Saulin sodan päämies otti Isbosethin Saulin pojan ja wei hänen Mahanaimijn/

8 Now Abner the son of Ner, captain of Saul's army, had taken Ish-bosheth the son of Saul and brought him over to Mahanaim.

8. But Abner the son of Ner, captain of Saul's host, took Ishbosheth the son of Saul, and brought him over to Mahanaim;

8. Men Abner, Ners Søn, Stridshøvedsmanden, som Saul havde havt, tog Isboseth, Sauls Søn, og førte ham over til Mahanaim.

8. Men Abner, Ners son, som Sauls höfvitsman var, tog Isboseth, Sauls son, och förde honom genom Mahanaim;

8. Ja Neri poeg Abner , kes Sauli wäe pealik olli, wöttis Sauli poia Isboseti, ja wiis tedda ärra Maanaimi.

8. Bet Sauliaus kariuomenės vadas Nero sūnus Abneras paėmė Sauliaus sūnų Išbošetą ir atvedė į Machanaimą.

8. Abner aber, der Sohn Ners, der Sauls Feldhauptmann war, nahm Is-Boseth, Sauls Sohn, und führte ihn gen Mahanaim

8. Mais Abner, fils de Ner, chef de l'armée de Saül, prit Ishbosheth, fils de Saül, et le fit passer à Mahanaïm;

8. Y Abner, hijo de Ner, general del ejército de Saul, tomó a Is-boset, hijo de Saul, e hízole pasar al real.

8 Abner nu, de zoon van Ner, de krijgsoverste, dien Saul gehad had, nam Isboseth, Sauls zoon, en voerde hem over naar Mahanaim,

8. A Abner, syn Nera, hetman nad wojskiem Saulowem, wziął Izboseta syna Saulowego, i przyprowadził go do Machanaim,

8. Abner pedig, a Nér fia, a ki Saulnak fővezére [6†] vala, felvevé Isbósetet, a Saul fiát, és [7†] elvivé Mahanáimba.

8 Но Авенир, сын Ниров, начальник войска Саулова, взял Иевосфея, сына Саулова, и привел его в Маханаим,

8. Тільки бувайте сьміливі й покажіте себе мужами хоробрими. Бо Саул, ваш пан, умер, а дом Юдин помазав мене царем над собою.

9. ja asetti hänet Gileadin, Asurin, Jisreelin, Efraimin, Benjaminin ja koko Israelin kuninkaaksi.

9. Ja asetti hänen Gileadin, Assurin, Jisreelin, Ephraimin, BenJaminin ja kaiken Israelin kuninkaaksi.

9. Ja asetti hänen Gileadin Assurin Jesreelin Ephraimin BenJaminin ja caiken Israelin Cuningaxi.

9 And he made him king over Gilead and over the Ashurites and over Jezreel and over Ephraim and over Benjamin and over all Israel.

9. And made him king over Gilead, and over the Ashurites, and over Jezreel, and over Ephraim, and over Benjamin, and over all Israel.

9. Og han gjorde ham til Konge over Gilead og over Assuri og over Jisreel og over Efraim og over Benjamin, ja, over al Israel.

9. Och gjorde honom till Konung öfver Gilead, Assuri, Jisreel, Ephraim, BenJamin, och öfver hela Israel.

9. Ja töstis tedda kunningaks Kileadi ja Aseri ülle, ja Isreeli ja Ewraimi ülle, ja Penjamini ja keige Israeli ülle.

9. Isbosetas tapo karaliumi Gileado, ašuriečių, Jezreelio, Efraimo, Benjamino ir viso Izraelio.

9. und machte ihn zum König über Gilead, über die Asuriter, über Jesreel, Ephraim, Benjamin und über ganz Israel.

9. Et il l'établit roi sur Galaad, sur les Ashuriens, sur Jizréel, sur Éphraïm, sur Benjamin, sur tout Israël.

9. Y alzóle por rey sobre Galaad, y sobre Gessuri, y sobre Jezrael, y sobre Efraim, y sobre Benjamín, y sobre todo Israel.

9 En maakte hem ten koning over Gilead, en over de Aschurieten, en over Jizreel, en over Efraim, en over Benjamin, en over gans Israel.

9. I uczynił go królem nad Gaaladem, i nad Assury, i nad Jezreelem, i nad Efraimem, i nad Benjaminem, i nad wszystkim Izraelem.

9. És királylyá tette őt Gileádon, Asuron és Jezréel városán, és az Efraim és Benjámin nemzetségein, és az egész Izráelen.

9 и воцарил его над Галаадом, и Ашуром, и Изреелем, и Ефремом, и Вениамином, и над всемИзраилем.

9. Абенир же Ниренко, Саулів гетьман, узяв Саулового сина Евостея, привів його в Маханаїм,

10. Saulin poika Iisboset oli neljänkymmenen vuoden vanha tullessaan Israelin kuninkaaksi ja hallitsi kaksi vuotta. Ainoastaan Juudan heimo seurasi Daavidia.

10. Ja Isboset Saulin poika oli neljänkymmenen ajastaikainen, kuin hän tuli Israelin kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa; ainoastaan Juudan huone piti Davidin kanssa.

10. Ja Isboseth Saulin poica oli neljänkymmenen ajastaicainen cosca hän tuli Israelin Cuningaxi ja hallidzi caxi ajastaica mutta Judan huone piti Dawidin cansa.

10 Ish-bosheth, Saul's son, was forty years old when he began to reign over Israel and he reigned two years. But the house of Judah followed David.

10. Ishbosheth Saul's son was forty years old when he began to reign over Israel, and reigned two years. But the house of Judah followed David.

10. Isboseth, Sauls Søn, var fyrretyve Aar gammel, der han blev Konge over Israel, og han havde regeret to Aar; Judas Hus alene var efter David.

10. Och Isboseth, Sauls son, var fyratio år gammal, då han blef Konung öfver Israel, och regerade i tu år; men Juda hus höll med David.

10. Nellikümmend aastat olli Sauli poeg Isboset wanna, kui ta kunningaks sai Israeli ülle, ja wallitses kaks aastat: agga Juda suggu käis Taweti järrel.

10. Jis buvo keturiasdešimties metų amžiaus, pradėdamas karaliauti Izraelyje, ir karaliavo dvejus metus. Bet Judo namai sekė Dovydą.

10. Und Is-Boseth, Sauls Sohn, war vierzig Jahre alt, da er König ward über Israel, und regierte zwei Jahre. Aber das Haus Juda hielt es mit David.

10. Ishbosheth, fils de Saül, était âgé de quarante ans quand il commença à régner sur Israël, et il régna deux ans. Il n'y eut que la maison de Juda qui suivit David.

10. De cuarenta años era Is-boset, hijo de Saul, cuando comenzó a reinar sobre Israel, y reinó dos años: sola la casa de Judá seguía a David.

10 Veertig jaren was Isboseth, Sauls zoon, oud, als hij koning werd over Israel; en hij regeerde het tweede jaar; alleenlijk die van het huis van Juda volgden David na.

10. Czterdzieści lat miał Izboset, syn Saula, gdy począł królować nad Izraelem, a dwa lata królował; tylko dom Juda stał przy Dawidzie.

10. Negyven esztendős vala Isbóset, Saul fia, mikor uralkodni kezde Izráelen, és két esztendeig uralkodék. Csak Júdának háza követé Dávidot.

10 Сорок лет было Иевосфею, сыну Саулову, когда он воцарился над Израилем, и царствовал два года. Только дом Иудин остался с Давидом.

10. Та й зробив його царем над Галаадом і Ашуром, над Езреелем, Ефраїмом, Бенямином і всїм Ізраїлем.

11. Ja aika, minkä Daavid oli Juudan heimon kuninkaana Hebronissa, oli seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta.

11. Ja se aika, jonka David oli Hebronissa Juudan huoneen kuninkaana, oli seitsemän ajastaikaa ja kuusi kuukautta.

11. Ja se aica cuin Dawid oli Hebronis Judan huonen Cuningasna oli seidzemen ajastaica ja cuusi Cuucautta.

11 And the time that David was king in Hebron over the house of Judah was seven years and six months.

11. And the time that David was king in Hebron over the house of Judah was seven years and six months.

11. Men Tallet paa de Dage, David var Konge i Hebron over Judas Hus, var syv Aar og seks Maaneder.

11. Och den tiden, som David var Konung i Hebron öfver Juda hus, var sju år och sex månader.

11. Ja selle aia arro, mis Tawet Juda suggu ülle Ebronis kunningas olnud, on seitse aastat ja kuus kuud.

11. Dovydas buvo Hebrone Judo namų karaliumi septynerius metus ir šešis mėnesius.

11. Die Zeit aber, da David König war zu Hebron über das Haus Juda, war sieben Jahre und sechs Monate.

11. Et le nombre des jours que David régna à Hébron sur la maison de Juda, fut de sept ans et six mois.

11. Y fué el número de los dias que David reinó en Hebrón sobre la casa de Judá, siete años y seis meses.

11 Het getal nu der dagen, die David koning geweest is te Hebron, over het huis van Juda, is zeven jaren en zes maanden.

11. I była liczba dni, których był Dawid królem w Hebronie nad domem Judzkim, siedm lat i sześć miesięcy.

11. Lőn pedig az időnek száma, míg Dávid király volt Hebronban Júdának házán, hét [8†] esztendő és hat hónap.

11 Всего времени, в которое Давид царствовал в Хевроне над домом Иудиным, было семь лет и шесть месяцев.

11. Сорок лїт віку було Сауловому синові Евостейові, як став він царем над Ізраїлем, а два годи він царював. Тільки дом Юдин держався Давида.

12. Abner, Neerin poika, ja Saulin pojan Iisbosetin palvelijat lähtivät Mahanaimista Gibeoniin.

12. Ja Abner Nerin poika läksi ulos Isbosetin Saulin pojan palveliain kanssa Mahanaimista Gibeoniin.

12. JA Abner Nerin poica meni Isbosethin Saulin pojan palwelioitten cansa Mahanaimista Gibeonijn.

12 And Abner the son of Ner and the servants of Ish-bosheth the son of Saul, went out from Mahanaim to Gibeon.

12. And Abner the son of Ner, and the servants of Ishbosheth the son of Saul, went out from Mahanaim to Gibeon.

12. Og Abner, Ners Søn, drog ud rned Isboseths, Sauls Søns, Tjenere fra Mahanaim til Gibeon.

12. Och Abner, Ners son, drog ut med Isboseths, Sauls sons, tjenare, utu Mahanaim till Gibeon.

12. Ja Neri poeg Abner läks wälja ja Sauli poia Isboseti sullased Maanaimist Kibedoni.

12. Nero sūnus Abneras ir Sauliaus sūnus Išbošetas išėjo iš Machanaimo į Gibeoną.

12. Und Abner, der Sohn Ners, zog aus samt den Knechten Is-Boseths, des Sohnes Sauls, von Mahanaim, gen Gibeon;

12. Or Abner, fils de Ner, et les gens d'Ishbosheth, fils de Saül, sortirent de Mahanaïm pour marcher vers Gabaon.

12. Y Abner, hijo de Ner, salió del real a Gabaón con los siervos de Is-boset, hijo de Saul.

12 Toen toog Abner, de zoon van Ner, uit, met de knechten van Isboseth, den zoon van Saul, van Mahanaim naar Gibeon.

12. Potem wyszedł Abner, syn Nera, i słudzy Izboseta, syna Saulowego, z Machanaim do Gabaonu.

12. És elméne Abner, a Nér fia, és Isbósetnek, a Saul fiának szolgái Mahanáimból [9†] Gibeonba.

12 И вышел Авенир, сын Ниров, и слуги Иевосфея, сына Саулова, из Маханаима в Гаваон.

12. Царювання Давидового в Гебронї над Юдиним домом було всього сїм год і шість місяцїв.

13. Ja Jooab, Serujan poika, ja Daavidin palvelijat lähtivät hekin liikkeelle, ja he kohtasivat toisensa Gibeonin lammikolla; he asettuivat toiset tälle, toiset tuolle puolelle lammikon.

13. Ja Joab, Zerujan poika, ja Davidin palveliat läksivät ulos, ja he kohtasivat toisensa Gibeonin lammikon tykönä, ja seisoivat toinen toistansa vastaan, nämät tällä puolella ja toiset toisella puolella lammikkoa.

13. Ja Joab ZeruJan poica meni Dawidin palweliain cansa ja he cohtaisit toinen toisens Gibeonin lammicon tykönä ja seisoit toinen toistans wastan nämät tällä puolella ja toiset toisella puolella lammickota.

13 And Joab the son of Zeruiah and the servants of David, went out and met them by the pool of Gibeon. And they sat down, the one on the one side of the pool and the other on the other side of the pool.

13. And Joab the son of Zeruiah, and the servants of David, went out, and met together by the pool of Gibeon: and they sat down, the one on the one side of the pool, and the other on the other side of the pool.

13. Og Joab, Zerujas Søn, og Davids Tjenere droge ogsaa ud, og de stødte sammen ved Gibeons Dam; og de bleve, disse paa denne Side af Dammen, I og de andre paa den anden Side af Dammen.

13. Och Joab, ZeruJa son, drog ut med Davids tjenare, och mötte hvarannan vid dammen i Gibeon; och lade sig, desse på denna sidone vid dammen, och de andre på den andra sidone.

13. Ja Seruja poeg Joab ja Taweti sullased läksid ka wälja, ja nemmad said teine teise wasto Kibeoni tigi jures, ja teised jäid seie pole tigi, ja teised teile pole tigi.

13. Cerujos sūnus Joabas ir Dovydo vyrai išėjo iš Hebrono ir susitiko su jais prie Gibeono tvenkinio. Vieni sustojo vienoje tvenkinio pusėje, o kiti­kitoje.

13. und Joab, der Zeruja Sohn, zog aus samt den Knechten Davids; und sie stießen aufeinander am Teich zu Gibeon, und lagerten sich diese auf dieser Seite des Teichs, jene auf jener Seite.

13. Joab aussi, fils de Tséruja, et les gens de David sortirent; et ils se rencontrèrent vers l'étang de Gabaon et se tinrent les uns de ce côté-ci de l'étang, les autres au delà de l'étang.

13. Y Joab, hijo de Sarvia, y los criados de David salieron, y encontráronlos junto al estanque de Gabaon; y como se juntaron, los unos se pararon de la una parte del estanque, y los otros de la otra.

13 Joab, de zoon van Zeruja, en de knechten van David, togen ook uit; en zij ontmoetten elkander bij den vijver van Gibeon; en zij bleven, deze aan deze zijde des vijvers, en die aan gene zijde des vijvers.

13. Joab także, syn Sarwii, z sługami Dawidowymi wyszli, i spotkali się z sobą prawie u stawu Gabaoóskiego, i zostali jedni na jednej stronie stawu, a drudzy na drugiej stronie stawu.

13. Joáb is Sérujának fia, és a Dávid szolgái elmenvén, összetalálkozának azokkal a Gibeon halastavánál, és maradának ezek a halastón innét, amazok pedig a halastón túl.

13 Вышел и Иоав, сын Саруи, со слугами Давида, и встретились у Гаваонского пруда, и засели те на одной стороне пруда, а эти на другой стороне пруда.

13. І виступив Абенир Ниренко з слугами Евостея, сина Саулового, з Маханаїма в Габаон.

14. Ja Abner sanoi Jooabille: Nouskoon nuoria miehiä pitämään taistelukisaa meidän edessämme. Jooab sanoi: Nouskoon vain.

14. Ja Abner sanoi Joabille: nouskaan nuorukaiset meidän eteemme leikitsemään. Joab sanoi: tehkään niin.

14. Ja Abner sanoi Joabille: noscan nuorucaiset meidän eteem leikidzemän. Joab sanoi: tehkän nijn.

14 And Abner said to Joab, I beseech you, let the young men arise and play before us. And Joab said, Let them arise.

14. And Abner said to Joab, Let the young men now arise, and play before us. And Joab said, Let them arise.

14. Og Abner sagde til Joab: Lad dog de unge Karle gøre sig rede og holde Kampleg for vort Ansigt; Joab sagde: Lad dem gøre sig rede.

14. Och Abner sade till Joab: Låt de unga män stå, upp och spela för oss. Joab sade: Det må väl vara.

14. Ja Abner ütles Joabi wasto: Et lasse need nored mehhed hakkata peäle ja meie ees mängida; ja Joab ütles: Hakkago kül.

14. Abneras tarė Joabui: ‘‘Tegul jaunuoliai išeina ir kovoja mūsų akivaizdoje’‘. Joabas atsakė: ‘‘Tegul išeina’‘.

14. Und Abner sprach zu Joab: Laß sich die Leute aufmachen und vor uns spielen. Joab sprach: Es gilt wohl.

14. Alors Abner dit à Joab: Que ces jeunes gens se lèvent maintenant, et qu'ils se battent devant nous. Et Joab dit: Qu'ils se lèvent!

14. Y dijo Abner a Joab: Levántense ahora los mancebos, y jueguen delante de nosotros. Y Joab respondió: Levanten.

14 En Abner zeide tot Joab: Laat zich nu de jongens opmaken, en voor ons aangezicht spelen. En Joab zeide: Laat hen zich opmaken.

14. Tedy rzekł Abner do Joaba: Niech teraz wstaną młodzieócy, a poigrają przed nami. I rzekł Joab: Niech wstaną.

14. Akkor monda Abner Joábnak: Nosza álljanak elő néhányan az ifjak, és viaskodjanak előttünk. És monda Joáb: Hát álljanak elő.

14 И сказал Авенир Иоаву: пусть встанут юноши и поиграют пред нами. И сказал Иоав: пусть встанут.

14. Так само двинув й Йоаб, син Саруї, з людьми Давидовими і зустрілись вони коло ставу Габаонського, і засїли одні по сїм боцї, а другі по тім боцї ставу.

15. Niin heitä nousi ja astui esiin sama määrä: kaksitoista Benjaminin ja Saulin pojan Iisbosetin puolelta sekä kaksitoista Daavidin palvelijaa.

15. Niin he nousivat ja kävivät kaksitoistakymmentä BenJaminin luvusta Isbosetin Saulin pojan puolelta, ja kaksitoistakymmentä Davidin palvelioista edes.

15. Nijn he nousit ja käwit caxitoistakymmendä BenJaminin lugusta Isbosethin Saulin pojan puolelda ja caxitoistakymmendä Dawidin palwelioista edes.

15 Then they arose and went over by number: twelve for Benjamin and for Ish-bosheth the son of Saul and twelve of the servants of David.

15. Then there arose and went over by number twelve of Benjamin, which pertained to Ishbosheth the son of Saul, and twelve of the servants of David.

15. Saa gjorde de sig rede og gik over efter Tallet; tolv for Benjamin, det er for Isboseth, Sauls Søn, og tolv af Davids Tjenere.

15. Så stodo de upp, och gingo fram tolf i talet utaf BenJamin, på Isboseths, Sauls sons, sido, och tolf af Davids tjenare.

15. Siis hakkasid nemmad arro pärrast minnema, kaksteistkümmend Penjamini ja Sauli poia Isboseti polest, ja kaksteistkümmend Taweti sullasist.

15. Dvylika benjaminų, Sauliaus sūnaus Išbošeto tarnų, ir dvylika Dovydo tarnų išėjo vieni prieš kitus.

15. Da machten sich auf und gingen hin an der Zahl zwölf aus Benjamin auf Is-Boseths Teil, des Sohnes Sauls, und zwölf von den Knechten Davids.

15. Ils se levèrent donc, et s'avancèrent en nombre égal, douze pour Benjamin et pour Ishbosheth, fils de Saül, et douze des gens de David.

15. Entónces levantáronse, y pasaron doce por cuenta de Benjamín de la parte de Is-boset, hijo de Saul: y otros doce de los siervos de David.

15 Toen maakten zich op, en gingen over in getal, twaalf van Benjamin, te weten voor Isboseth, Sauls zoon, en twaalf van Davids knechten.

15. Wstali tedy; i wyszło w liczbie dwanaście z Benjamióczyków ze strony Izboseta, syna Saulowego, a dwanaście z sług Dawidowych.

15. Felkelének azért és egyenlő számban általmenének a Benjámin nemzetéből és a Saul fiának, Isbósetnek seregéből tizenketten, és a Dávid szolgái közül is tizenketten.

15 И встали и пошли числом двенадцать Вениамитян со стороны Иевосфея, сына Саулова, и двенадцать из слуг Давидовых.

15. І каже Абенир Йоабові: Нехай наші молодцї пограються перед нами. І каже Йоаб: Добре.

16. Ja he tarttuivat kukin vastustajaansa päähän ja pistivät miekkansa toinen toisensa kylkeen ja kaatuivat yhdessä. Niin sen paikan nimeksi tuli Helkat-Suurim, ja se on Gibeonin luona.

16. Ja jokainen heistä otti toinen toisensa kiinni kaulasta, ja pistivät miekkansa kylkiin, ja lankesivat toinen toisensa kanssa maahan. Siitä kutsutaan se paikka Helkat-Hatsurim, joka on Gibeonissa.

16. Ja jocainen heistä otti toinen toisens kijnni caulast ja pistit mieckans kylkijn ja langeisit toinen toisens cansa maahan. Sijtä cudzutan se paicka Helkath Hazurim joca on Gibeonis.

16 And each man caught his fellow by the head and (thrust) his sword in his fellow's side, so they fell down together. Therefore that place was called Helkath-hazzurim {Field of Sword Edges}, which is in Gibeon.

16. And they caught every one his fellow by the head, and thrust his sword in his fellow's side; so they fell down together: wherefore that place was called Helkathhazzurim, which is in Gibeon.

16. Og den ene tog den anden fat ved Hovedet og stødte sit Sværd i den andens Side, og de faldt til Hobe, og man kaldte det Sted Helkat-Zurim, som ved Gibeon.

16. Och hvardera tog den andra vid halsen, och stötte honom svärdet i hans sido; och föllo den ene med den andra; deraf det rummet kallas HelkathHazurim, hvilket i Gibeon är.

16. Ja nemmad hakkasid teine teist peast kinni ja pistsid omma moöka teine teise külje sisse, ja langsid ühtlase surnud mahha: sest pandi selle paigale nimmi Elkatsurim, mis Kibeoni jures.

16. Kiekvienas, nutvėręs savo priešą už galvos, įsmeigė kardą jam į šoną. Taip jie žuvo visi kartu. Todėl ta vieta Gibeone vadinama Aštrių kardų lauku.

16. Und ein jeglicher ergriff den andern bei dem Kopf und stieß ihm sein Schwert in seine Seite, und fielen miteinander; daher der Ort genannt wird: Helkath-Hazzurim, der zu Gibeon ist.

16. Alors chacun, saisissant son adversaire par la tête, lui passa son épée par le flanc, et ils tombèrent tous ensemble; et ce lieu-là fut appelé Helkath-Hatsurim (le champ des épées); il est près de Gabaon.

16. Y cada uno echó mano de la cabeza de su compañero, y metió su espada por el lado de su compañero, y cayeron a una: y fué llamado aquel lugar Helcat-assurim, el cual es en Gabaón.

16 En de een greep den ander bij het hoofd, en stiet zijn zwaard in de zijde des anderen, en zij vielen te zamen; daarvan noemde men dezelve plaats Chelkath-hazurim, die bij Gibeon is.

16. Którzy uchwyciwszy się, każdy za głowę przeciwnika swego, utopił miecz swój w boku jeden drugiego, i polegli pospołu. Przetoż nazwano miejsce ono Helkatassurym, które jest w Gabaonie.

16. És kiki az ő társának fejét megragadá, és fegyverét oldalába üté; és egyenlőképen mind elhullának; és nevezék azt a mezőt Helkáth-Hassurimnak, mely Gibeonban van.

16 Они схватили друг друга за голову, вонзили меч один другому в бок и пали вместе. И было названо это местоХелкаф-Хаццурим, что в Гаваоне.

16. От і повставали й повиходили дванайцять з Бенямина, зі сторони Саулового сина Евостея, а дванайцять людей Давидових.

17. Ja sinä päivänä syntyi hyvin kova taistelu; mutta Daavidin palvelijat voittivat Abnerin ja Israelin miehet.

17. Ja sangen kova sota nousi sinä päivänä; mutta Abner ja Israelin miehet lyötiin Davidin palvelioilta takaperin.

17. Ja sangen cowa sota nousi sinä päiwänä mutta Abner ja Israelin miehet lyötin Dawidin palwelioilda tacaperin.

17 And the battle was very severe that day. And Abner was beaten and the men of Israel, before the servants of David.

17. And there was a very sore battle that day; and Abner was beaten, and the men of Israel, before the servants of David.

17. Og Striden blev samme Dag saare haard; men Abner og Israels Mænd bleve slagne for Davids Tjeneres Ansigt.

17. Och begyntes en ganska hård strid på den dagen; men Abner och de män af Israel vordo slagne för Davids tjenare.

17. Ja üks wägga kange söddiminne sündis selsammal päwal, ja Abnerit ja Israeli mehhed lödi Taweti sullaste ette mahha.

17. Tą dieną buvo labai smarki kova. Dovydo vyrai nugalėjo Abnerą ir Izraelio vyrus.

17. Und es erhob sich ein sehr harter Streit des Tages. Abner aber und die Männer Israels wurden geschlagen vor den Knechten Davids.

17. Et il y eut, ce jour-là, un très rude combat, dans lequel Abner fut battu, avec ceux d'Israël, par les gens de David.

17. Y hubo aquel día una batalla muy recia, donde Abner y los varones de Israel fueron vencidos de los siervos de David.

17 En er was op dienzelfden dag een gans zeer harde strijd. Doch Abner en de mannen van Israel werden voor het aangezicht der knechten van David geslagen.

17. I była bitwa bardzo sroga dnia onego, a porażon jest Abner i mężowie Izraelscy od sług Dawidowych.

17. És felette erős harcz lőn azon a napon, [10†] és megvereték Abner és az Izráel népe a Dávid szolgái által.

17 И произошло в тот день жесточайшее сражение, и Авенир с людьми Израильскими был поражен слугами Давида.

17. Кожен з них ухопив свого противника за чуба й встромив йому меча в бік, і всї вони разом полягли. І прозвано те місце Полем силачів, що в Габаонї.

18. Ja siellä oli kolme Serujan poikaa: Jooab, Abisai ja Asael. Ja Asael oli nopeajalkainen kuin gaselli kedolla.

18. Ja kolme ZeruJan poikaa oli siellä: Joab, Abisai ja Asahel; mutta Asahel oli nopia juoksemaan, niinkuin metsävuohi kedolla.

18. JA colme ZeruJan poica olit siellä Joab Abisai ja Asahel mutta Asahel oli nopia juoxeman nijncuin medzäwuohi kedolla.

18 And the three sons of Zeruiah were there, Joab and Abishai and Asahel. And Asahel was as light of foot as a wild roe.

18. And there were three sons of Zeruiah there, Joab, and Abishai, and Asahel: and Asahel was as light of foot as a wild roe.

18. Men der var tre Zerujas Sønner, Joah og Abisaj og Asael; men Asael var let paa sine Fødder, som en af Raaerne, der ere paa Marken.

18. Och tre ZeruJa söner voro der, Joab, Abisai och Asahel; men Asahel var snar till fötter, såsom en rå på markene.

18. Ja seäl olli kolm Seruja poega, Joab ja Abisai ja Asael; ja Asaelil ollid kerged jallad otsego ühhel weikist suggu hirwel, mis wäljal.

18. Ten buvo trys Cerujos sūnūs: Joabas, Abišajas ir Asaelis. Asaelis greitai bėgdavo lyg laukinė stirna.

18. Es waren aber drei Söhne der Zeruja daselbst: Joab, Abisai und Asahel. Asahel aber war von leichten Füßen wie ein Reh auf den Felde

18. Les trois fils de Tséruja, Joab, Abishaï et Asaël, étaient là. Or Asaël était léger de ses pieds comme un chevreuil dans la campagne.

18. Y estaban allí los tres hijos de Sarvia, Joab, y Abisaí, y Asael. Este Asael era suelto de piés como un corzo del campo.

18 Nu waren aldaar drie zonen van Zeruja, Joab, en Abisai en Asahel; en Asahel was licht op zijn voeten, als een der reeen, die in het veld zijn.

18. I byli też tam trzej synowie Sarwii: Joab, Abisaj, i Asael; ale Asael był prędkich nóg, jako dzika koza.

18. Három fia vala pedig [11†] ott Sérujának: Joáb, [12†] Abisai és Asáel; Asáel pedig könnyű lábú vala, mint egy vadkecske, mely a mezőn lakik.

18 И были там три сына Саруи: Иоав, и Авесса, и Асаил. Асаил же был легок на ноги, как серна в поле.

18. Сим робом закипіла того дня тяжка битва, та люде Давидові побили Абенира й людей його.

19. Ja Asael ajoi takaa Abneria eikä poikennut oikealle eikä vasemmalle Abnerin jäljestä.

19. Hän ajoi Abneria takaa, ja ei poikennut oikialle eikä vasemmalle puolelle ajamasta Abneria takaa.

19. Hän ajoi Abneri taca ja ei poikennut oikialle eikä wasemalle puolelle ajamast Abneri taca.

19 And Asahel pursued after Abner and in going he turned not to the right hand nor to the left from following Abner.

19. And Asahel pursued after Abner; and in going he turned not to the right hand nor to the left from following Abner.

19. Og Asael forfulgte Abner, og han bøjede ikke af til at gaa til den højre eller venstre Side fra Abner.

19. Han jagade efter Abner, och vek icke, hvarken på den högra sidon eller den venstra, ifrån Abner.

19. Ja Asael aias Abnerit tagga, ei kalland mitte Abneri takka ärra ei parremat egga pahhemat kät.

19. Jis pradėjo vytis Abnerą ir nepasuko nei į dešinę, nei į kairę nuo jo.

19. und jagte Abner nach und wich nicht weder zur Rechten noch zur Linken von Abner.

19. Et Asaël poursuivit Abner, sans se détourner de lui ni à droite ni à gauche.

19. El cual Asael siguió a Abner, yendo sin apartarse a diestra ni a siniestra en pos de Abner.

19 En Asahel jaagde Abner achterna; en hij week niet, om van achter Abner ter rechter hand of ter linkerhand af te gaan.

19. I gonił Asael Abnera, a nie ustąpił idąc ani na prawo ani na lewo, ścigając Abnera.

19. És Asáel üldözé Abnert; és se jobbfelé, se balfelé nem tére ki Abner után való futásában.

19 И погнался Асаил за Авениром и преследовал его, не уклоняясь ни направо, ни налево от следов Авенира.

19. А були там і три сини Саруїні: Йоаб, Авесса та Асаїл. Асаїл же був легконогий як дика коза в полі.

20. Niin Abner käännähti taaksensa ja sanoi: Sinäkö se olet, Asael? Hän vastasi: Minä.

20. Niin Abner katsoi taaksensa ja sanoi: etkö sinä ole Asahel? Hän sanoi: olen.

20. Nijn Abner cadzoi taans ja sanoi: etkös ole Asahel? hän sanoi: olen.

20 Then Abner looked behind him and said, Is it you, Asahel? And he answered, It is I.

20. Then Abner looked behind him, and said, Art thou Asahel? And he answered, I am.

20. Da saa Abner sig tilbage og sagde: Er det dig, Asael og han sagde: Ja det er.

20. Då vände Abner sig om, och sade: Äst du Asahel? Han sade: Ja.

20. Ja Abner watis taggasi ja ütles: Olled sa se Asael? ja ta ütles: Ma ollen.

20. Abneras atsigręžė ir paklausė: ‘‘Ar tu esi Asaelis?’‘ Jis atsakė: ‘‘Aš’‘.

20. Da wandte sich Abner um und sprach: Bist du Asahel? Er sprach: Ja.

20. Abner regarda donc en arrière et dit: Est-ce toi, Asaël? Et il répondit: C'est moi.

20. Y Abner miró atrás, y dijo: ¿No eres tú Asael? Y él respondió: Si.

20 Toen zag Abner achter zich om, en zeide: Zijt gij dit, Asahel? En hij zeide: Ik ben het.

20. A obejrzawszy się Abner nazad, rzekł: Tyżeś jest Asael? A on mu odpowiedział: Ja.

20. Hátratekintvén pedig Abner, monda: Te vagy-é Asáel? Felele: Én vagyok.

20 И оглянулся Авенир назад и сказал: ты ли это, Асаил? Тот сказал: я.

20. От і метнувсь Асаїл слїдом за Абениром і вганяв за ним, не звертаючи нї праворуч, нї лїворуч.

21. Ja Abner sanoi hänelle: Käänny oikealle tai vasemmalle ja ota joku noista nuorista miehistä kiinni ja riistä siltä sota-asu. Mutta Asael ei tahtonut luopua hänestä.

21. Ja Abner sanoi: pakene minun tyköäni oikialle eli vasemmalle puolelle, ja käsitä sinulles yksi noista nuorukaisista, ja ota sen ase. Mutta Asahel ei tahtonut luopua hänestä.

21. Ja Abner sanoi: pakene minun tyköäni oikialle eli wasemalle puolelle ja käsitä sinulles yxi noista nuorucaisist ja ota sen ase. Mutta Asahel ei luopunut hänestä.

21 And Abner said to him, Turn aside to your right hand or to your left and lay hold on one of the young men and take his armor. But Asahel would not turn aside from following him.

21. And Abner said to him, Turn thee aside to thy right hand or to thy left, and lay thee hold on one of the young men, and take thee his armour. But Asahel would not turn aside from following of him.

21. Og Abner sagde til ham: Bøj dig til din højre eller til din venstre Side, og grib dig en af de unge Karle og tag dig hans Rustning; men Asael vilde ikke vige fra ham.

21. Abner sade till honom: Gif dig ifrå mig, antingen på högra sidon eller den venstra, och tag dig före någon af de unga karlar, och tag honom harnesket af. Men Asahel ville icke vika ifrå honom.

21. Ja Abner ütles temmale: Kalla sinna omma parremat ehk pahhemat kät, ja hakka ühhest neist norist mehhist kinni ja wötta temma rided seljast ennesele ärra; agga Asael ei tahtnud mitte temma takka ärralahkuda.

21. Abneras jam tarė: ‘‘Vykis kitą ir pasigavęs pasiimk jo ginklus’‘. Tačiau Asaelis nenorėjo pasitraukti nuo jo.

21. Abner sprach zu ihm: Hebe dich entweder zur Rechten oder zur Linken und nimm für dich der Leute einen und nimm ihm sein Waffen. Aber Asahel wollte nicht von ihm ablassen.

21. Et Abner lui dit: Détourne-toi à droite ou à gauche, et saisis-toi de l'un de ces jeunes gens, et prends sa dépouille pour toi. Mais Asaël ne voulut point se détourner de lui.

21. Entónces Abner le dijo: Apártate, o a la derecha, o a la izquierda, y préndete alguno de los mancebos, y tómate sus despojos. Y Asael no quiso apartarse de en pos de él.

21 En Abner zeide tot hem: Wijk tot uw rechterhand of tot uw linkerhand, en grijp u een van die jongens, en neem voor u hun gewaad; maar Asahel wilde niet afwijken van achter hem.

21. Tedy mu rzekł Abner: Uchyl się na prawą stronę twoję, albo na lewą stronę twoję, a pojmij sobie jednego z młodzieóców, i weźmij sobie łupy z niego; ale Asael nie chciał od niego ustąpić.

21. És monda néki Abner: Térj másfelé, vagy jobbkézre vagy balkézre, és fogj meg egyet az ifjak közül, és foszd ki őt mindenéből; de Asáel nem akarta őt elhagyni.

21 И сказал ему Авенир: уклонись направо или налево, и выбери себе одного из отроков и возьми себе его вооружение. Но Асаил не захотел отстать от него.

21. Озирнеться ж Абенир та й каже: Се ти Асаїле? Відказує той: Я.

22. Niin Abner vielä kerran sanoi Asaelille: Luovu minusta, muutoin lyön sinut maahan. Mutta kuinka minä sitten voisin katsoa sinun veljeäsi Jooabia silmiin?

22. Niin Abner taas puhui Asahelille: pakene minun takaani: miksis tahdot minua lyömään sinuas? ja kuinka minä sitte tohdin nostaa kasvoni Joabin sinun veljes edessä?

22. Nijn Abner taas puhui Asahelille: pakene minun tacani mixis tahdot minua lyömän sinuas? ja cuinga minä sijtte tohdin nosta caswoni Joabin sinun weljes edes.

22 And Abner said again to Asahel, Turn aside from following me. Why should I kill* you to the ground? How then would I hold up my face to Joab your brother?

22. And Abner said again to Asahel, Turn thee aside from following me: wherefore should I smite thee to the ground? how then should I hold up my face to Joab thy brother?

22. Da blev Abner ydermere ved og sagde til Asael: Vig du fra mig; hvorfor skulde jeg slaa dig til Jorden? og hvorledes skulde jeg da opløfte mit Ansigt for din Broder Joab?

22. Då sade Abner ytterligare till Asahel: Gif dig ifrå mig, hvi vill du att jag skall slå dig till markena? Och huru skulle jag töra häfva mitt ansigte upp för dinom broder Joab?

22. Ja Abner wöttis weel Asaeli wasto öölda: Lahku mo takka ärra; mikspärrast pean ma sind mahhalöma? ja kuida woiksin ma ommad silmad üllestösta so wenna Joabi wasto?

22. Abneras vėl tarė Asaeliui: ‘‘Suk į šalį nuo manęs, kad nebūčiau priverstas tave nukauti! Kaip tada galėčiau pažiūrėti tavo broliui Joabui į akis?’‘

22. Da sprach Abner weiter zu Asahel: Hebe dich von mir! Warum willst du, daß ich dich zu Boden schlage? Und wie dürfte ich mein Antlitz aufheben vor deinem Bruder Joab?

22. Et Abner continuait à dire à Asaël: Détourne-toi de moi; pourquoi te jetterai-je mort par terre? et comment oserais-je paraître devant Joab, ton frère?

22. Y Abner tornó a decir a Asael: Apártate de en pos de mí, porque te heriré en tierra, y después ¿ cómo levantaré mi rostro a tu hermano Joab?

22 Toen voer Abner wijders voort, zeggende tot Asahel: Wijkt af van achter mij; waarom zal ik u ter aarde slaan? Hoe zou ik dan mijn aangezicht opheffen voor uw broeder Joab?

22. Tedy po wtóre rzekł Abner do Asaela: Idź precz ode mnie, bym cię snać nie przebił ku ziemi; bo jakoże bym śmiał podnieść twarz moję na Joaba, brata twego?

22. Ismét monda Abner Asáelnek: Menj el hátam mögül. Miért verjelek téged a földhöz? És micsoda orczával menjek Joábhoz, a te bátyádhoz?

22 И повторил Авенир еще, говоря Асаилу: отстань отменя, чтоб я не поверг тебя на землю; тогда с каким лицем явлюсь я к Иоаву, брату твоему?

22. І каже йому Абенир: Зверни ж хоч праворуч, хоч лїворуч та кинься на кого з людей, та й візьми його зброю. Асаїл же затявсь не покинути його.

23. Mutta kun hän ei tahtonut luopua hänestä, pisti Abner häntä keihään varsipuolella vatsaan, niin että keihäs tuli takaapäin ulos; ja hän kaatui ja kuoli siihen paikkaan. Ja jokainen, joka tuli siihen paikkaan, mihin Asael oli kaatunut ja kuollut, pysähtyi siihen.

23. Mutta hän ei paennut; ja Abner pisti häntä takamaisella puolella keihäästä hänen vatsaansa, niin että keihäs kävi takaa ulos, ja hän lankesi siihen ja kuoli hänen eteensä. Ja jokainen, joka siihen paikkaan tuli, kussa Asahel kaatunut ja kuolleena oli, seisahti siihen.

23. Mutta ei hän paennut. Mutta Abner pisti händä tacammaisella puolella keihästä hänen wadzaans nijn että keihäs käwi taca ulos ja hän langeis sijhen ja cuoli hänen eteens. Ja jocainen cuin sijhen paickaan tuli cusa Asahel cuollun oli seisatti sijhen.

23 However he refused to turn aside. Therefore Abner with the hinder end of the spear killed* him in the body, so that the spear came out behind him. And he fell down there and died in the same place. And it happened, that as many as came to the place where Asahel fell down and died stood still.

23. Howbeit he refused to turn aside: wherefore Abner with the hinder end of the spear smote him under the fifth rib, that the spear came out behind him; and he fell down there, and died in the same place: and it came to pass, that as many as came to the place where Asahel fell down and died stood still.

23. Men han vægrede sig ved at vige; da stak Abner ham med Bagenden af Spydet i Underlivet, og Spydet gik bag ud af ham, og han faldt der og døde paa Stedet; og det skete, hver den, som kom til det Sted, hvor Asael var falden og var død, de stode stille.

23. Men han ville ingalunda vika. Då stack Abner honom bakom sig med ett spjut i hans buk, så att spjutet gick bak ut, och han föll, och blef der död för honom; och hvilken som kom till det rummet, der Asahel låg död, han stod der stilla.

23. Agga temma ei tahtnud mitte ärralahkuda, ja Abner aias taggumisse pigi otsaga temma wiendamast küljeluust läbbi, et se piik takka temmast wälja tulli, ja ta langes senna mahha ja surri señna paika ärra; ja se sündis, et keik, kes senna paika tullid, kus Asael mahhalangenud ja surnud olli, jäid seisma.

23. Bet Asaelis nenorėjo pasukti. Tada Abneras taip jam smogė ieties bukuoju galu į pilvą, kad ietis išlindo per nugarą. Jis krito ir mirė vietoje. Visi, atėję į tą vietą, kur žuvo Asaelis, sustodavo.

23. Aber er weigerte sich zu weichen. Da stach ihn Abner mit dem Schaft des Spießes in seinen Bauch, daß der Spieß hinten ausging; und er fiel daselbst und starb vor ihm. Und wer an den Ort kam, da Asahel tot lag, der stand still.

23. Mais il ne voulut point se détourner; alors Abner le frappa au ventre avec le bout de derrière de sa lance, tellement que sa lance lui sortit par derrière; et il tomba là et mourut sur place; et tous ceux qui arrivaient au lieu où Asaël était tombé mort, s'arrêtaient.

23. Y no queriendo él irse, hirióle Abner con la parte opuesta de la lanza, junto a la quinta costilla, y la lanza le salió por las espaldas, y cayó allí, y murió en aquel mismo lugar. Y todos los que venían por aquel lugar donde Asael había caido, y estaba muerto, se paraban.

23 Maar hij weigerde af te wijken. Zo sloeg hem Abner met het achterste van de spies aan de vijfde rib, dat de spies van achter hem uitging; en hij viel aldaar, en stierf op zijn plaats. En het geschiedde, dat allen, die tot de plaats kwamen, alwaar Asahel gevallen en gestorven was, staan bleven.

23. A gdy nie chciał ustąpić, uderzył go Abner koócem włóczni pod piąte żebro, tak iż wyszła włócznia na drugą stronę. Tamże padł, i umarł na onemże miejscu, a wszyscy, którzy przychodzili do onego miejsca, gdzie poległ Asael i umarł, zastanawiali się.

23. Mikor azért semmiképen nem akart eltérni, általüté [13†] őt Abner a dárda végével, az ötödik oldalcsontja között, és hátul jöve ki a dárda; és elesék azon a helyen, és ugyanott meghala. És lőn, hogy mindazok, a kik arra a helyre érkezének, a hol Asáel elesett és meghalt vala, megállának.

23 Но тот не захотел отстать. Тогда Авенир, поворотивкопье, поразил его в живот; копье прошло насквозь его, и он упал там же и умер на месте. Все проходившие чрез то место, где пал и умер Асаил, останавливались.

23. Крикне тодї Абенир ще раз на Асаїла: Відчепись від мене, щоб я не мусїв прибити тебе до землї, а тодї як я твойму братові Йоабові погляну ув очі?

24. Mutta Jooab ja Abisai ajoivat Abneria takaa ja tulivat, kun aurinko oli laskenut, Amman kukkulalle, joka on vastapäätä Giiahia, Gibeonin erämaahan päin.

24. Mutta Joab ja Abisai ajoivat Abneria takaa siihen asti kuin päivä laski. Ja kuin he tulivat Amman kukkulalle, joka on Gian tykönä, Gibeonin korven tiellä,

24. MUtta Joab ja Abisai ajoit Abneri taca sijhenasti cuin päiwä laski. Ja cosca he tulit Amman cuckulalle joca on Giahn tykönä Gibeonin corwen tiellä.

24 But Joab and Abishai pursued after Abner. And the sun went down when they came to the hill of Ammah that lies before Giah by the way of the wilderness of Gibeon.

24. Joab also and Abishai pursued after Abner: and the sun went down when they were come to the hill of Ammah, that lieth before Giah by the way of the wilderness of Gibeon.

24. Men Joab og Abisaj forfulgte Abner, og Solen gik ned, da de kom paa Ammas Høj, som er lige for Gia paa Vejen til Gibeons Ørk.

24. Men Joab och Abisai jagade efter Abner, intill solen gick ned; och de kommo på det berget Amma, som ligger för Giah, på den vägen till Gibeons öken.

24. Ja Joab ja Abisai aiasid Abnerit tagga; ja pääw läks loja, kui nemmad Amma mäekingo jure said, mis Kia kohhal on Kibeoni körwe tee äres.

24. Joabas ir Abišajas vijosi Abnerą. Saulei nusileidus, jie pasiekė Amos kalvą, prieš Giachą, prie kelio į Gibeono dykumą.

24. Aber Joab und Abisai jagten Abner nach, bis die Sonne unterging. Und da sie kamen auf den Hügel Amma, der vor Giah liegt auf dem Wege zur Wüste Gibeon,

24. Joab et Abishaï poursuivirent donc Abner, et le soleil se couchait comme ils arrivaient au coteau d'Amma, qui est vis-à-vis de Guiach, au chemin du désert de Gabaon.

24. Y Joab y Abisaí siguieron a Abner, y púsoseles el sol, cuando llegaron al collado de Amma, que está delante de Gia, junto al camino del desierto de Gabaón.

24 Maar Joab en Abisai jaagden Abner achterna; en de zon ging onder, als zij gekomen waren tot den heuvel van Amma, dewelke is voor Giach, op den weg der woestijn van Gibeon.

24. Wszakże gonili Joab i Abisaj Abnera; i zachodziło słoóce, gdy przyszli do pagórka Amma, który jest przeciw Gia na drodze pustyni Gabaoóskiej.

24. Joáb pedig és Abisai [14†] tovább üldözék Abnert; és midőn a nap lement, elérkezének az Amma halmára, mely Giah átellenében vala, a Gibeon pusztája melletti úton.

24 И преследовали Иоав и Авесса Авенира. Солнце уже зашло, когда они пришли к холму Амма, что против Гиаха, на дороге к пустыне Гаваонской.

24. Як же той затявсь і тодї відчепитись, обернув Абенир списа й пропоров його наскрізь, і де він стояв, там і вмер на місцї. Кожен хто проходив через те місце, де поваливсь Асаїл мертвим, зупинявся.

25. Silloin benjaminilaiset kokoontuivat Abnerin taakse yhteen joukkoon ja asettuivat kukkulan laelle.

25. Silloin tulivat BenJaminin lapset Abnerin takaa kokoon ja kokosivat itsensä yhteen joukkoon, ja seisahtivat mäen kukkulalle.

25. Silloin tulit BenJaminin lapset Abnerin taca cocoon ja cocoisit idzens yhteen jouckoon ja seisatit mäen cuckulalle.

25 And the sons of Benjamin gathered themselves together after Abner and became one band and stood on the top of a hill.

25. And the children of Benjamin gathered themselves together after Abner, and became one troop, and stood on the top of an hill.

25. Og Benjamins Børn samlede sig om Abner og bleve en Klynge, og de stode paa Toppen af en Høj.

25. Då församlade sig BenJamins barn bakför Abner, och vordo till en hop, och gingo öfverst på en hög.

25. Ja Penjamini lapsed koggusid Abneri tahha, et nemmad ühheks hulgaks said, ja seisid ühhe mäekingo otsa peäl.

25. Benjaminai, Abnero kariai, susirinko ir sustojo ant kalvos viršūnės.

25. versammelten sich die Kinder Benjamin hinter Abner her und wurden ein Haufe und traten auf eines Hügels Spitze.

25. Et les Benjamites se rallièrent auprès d'Abner, et se rangèrent en un bataillon, et se tinrent sur le sommet d'un coteau.

25. Y juntáronse los hijos de Benjamín en un escuadrón con Abner; y paráronse en la cumbre del collado.

25 En de kinderen van Benjamin verzamelden zich achter Abner, en werden tot een hoop; en zij stonden op de spits van een heuvel.

25. Tedy się zebrali synowie Benjaminowi do Abnera, skupiwszy się w jeden huf, i stanęli na wierzchu jednego pagórka.

25. Akkor egybegyülekezének az Abner után való Benjámin fiai, egy csoportot alkotva, és megállának egy halomnak tetején.

25 И собрались Вениамитяне вокруг Авенира и составили одно ополчение, истали на вершине одного холма.

25. Йоаб же й Авесса уганяли за Абениром. Як заходило сонце, дойшли вони до горба Амма, навпроти Гіаха, що лежить на дорозї в пустиню Гаваонську.

26. Ja Abner huusi Jooabille ja sanoi: Pitääkö miekan syödä ainiaan? Etkö sinä ymmärrä, että siitä tulee vain katkeruutta jäljestäpäin? Etkö jo käske väen lakata ajamasta takaa veljiänsä?

26. Ja Abner huusi Joabia ja sanoi: pitääkö miekan syömän ilman lakkaamata? Etkös tiedä, että siitä tulee enempi katkeruutta? Kuinka kauvan et sinä tahdo sanoa kansalle, että he lakkaisivat vainoomasta veljiänsä?

26. Ja Abner huusi Joabi ja sanoi: pitäkö miecan syömän ilman lackamata? etkös tiedä että sijtä tule enämbi catkerut? cuinga cauwan et sinä tahdo sanoa Canssalle että he lackaisit wainomast heidän weljejäns?

26 Then Abner called to Joab and said, Shall the sword devour for ever? Do you not know that it will be bitterness in the latter end? How long will it be then, before you bid the people return from following their brothers?

26. Then Abner called to Joab, and said, Shall the sword devour for ever? knowest thou not that it will be bitterness in the latter end? how long shall it be then, ere thou bid the people return from following their brethren?

26. Da raabte Abner til Joab og sagde: Skal Sværdet fortære evindeligt? ved du ikke, at det vil vorde bittert paa det sidste? og hvor længe varer det, inden du siger til Folket, at de skulle vende om fra at forfølge deres Brødre?

26. Och Abner ropade till Joab, och sade: Skall då svärdet fräta utan ända? Vetst du icke, att det vill på sistone skarpt varda? Huru länge vill du icke säga folkena, att de låta af fördölja sina bröder?

26. Ja Abner hüdis Joabi wasto ja ütles: Kas siis moök peab ühtepuhko rahwast ärralöppetama? eks sa ei tea, et wimaks meel lähhäb wihhaks? kui kaua sa siis mitte selle rahwale ei ütle, et nemmad omma wendade takka peawad jälle taggasi minnema?

26. Tada Abneras pašaukė Joabą ir tarė: ‘‘Ar amžinai naikins kardas? Argi nežinai, kad tai liūdnai baigsis? Kada įsakysi nustoti žmonėms persekioti savo brolius?’‘

26. Und Abner rief zu Joab und sprach: Soll denn das Schwert ohne Ende fressen? Weißt du nicht, daß hernach möchte mehr Jammer werden? Wie lange willst du dem Volk nicht sagen, daß es ablasse von seinen Brüdern?

26. Alors Abner cria à Joab, et dit: L'épée dévorera-t-elle sans cesse? Ne sais-tu pas bien qu'il y aura de l'amertume à la fin? et jusqu'à quand différeras-tu de dire au peuple qu'il cesse de poursuivre ses frères?

26. Y Abner dió voces a Joab, diciendo: ¿Consumirá la espada perpetuamente? ¿No sabes tú que al cabo se sigue amargura? ¿Hasta cuándo no has de decir al pueblo que se vuelvan de seguir a sus hermanos?

26 Toen riep Abner tot Joab, en zeide: Zal dan het zwaard eeuwiglijk verteren? Weet gij niet, dat het in het laatste bitterheid zal zijn? En hoe lang zult gij het volk niet zeggen, dat zij wederkeren van hun broederen te vervolgen?

26. I zawołał Abner na Joaba i rzekł: Izali się na wieki będzie srożył ten miecz? azaż nie wiesz, że na ostatku bywa gorzkość? i dokądże nie rzeczesz ludowi, aby się wrócił od pogoni braci swych?

26. És kiálta Abner Joábnak, és monda: Vajjon szűntelenül öldökölnie kell-é a fegyvernek? Nem tudod-é, hogy siralmas lesz ennek a vége? És meddig nem mondod a népnek, hogy térjenek vissza testvéreiknek hátukról?

26 И воззвал Авенир к Иоаву, и сказал: вечно ли будет пожирать меч? Или ты не знаешь, что последствия будут горестные? И доколе тыне скажешь людям, чтобы они перестали преследовать братьев своих?

26. Беняминїї ж зібрались округ Абенира і скупились у замкнуту купу та й стали на верху одного горба,

27. Jooab vastasi: Niin totta kuin Jumala elää: jos sinä et olisi puhunut, niin varmasti väki vasta huomenaamuna olisi lähtenyt pois ajamasta takaa veljiänsä.

27. Joab vastasi: niin totta kuin Jumala elää, jos sinä olisit (ennen) niin sanonut, niin olis kansa tänäpänä jo varhain lakannut vainoomasta kukin veljeänsä!

27. Joab wastais: nijn totta cuin Jumala elä jos sinä olisit tänäpän huomeneltain nijn sanonut nijn olis Canssa tänäpänä jo warhain lacainnet wainomast cukin heidän weljejäns.

27 And Joab said, As God lives unless you had spoken, surely then in the morning the people would have gone up every man from following his brother.

27. And Joab said, As God liveth, unless thou hadst spoken, surely then in the morning the people had gone up every one from following his brother.

27. Og Joab svarede: Saa vist som Gud lever, dersom du ikke havde talt, da var Folket draget herfra i Morges, uden at forfølge hver sin Broder.

27. Joab sade: Så sant som Gud lefver, hade du bittida i dag sagt detta till mig, folket hade väl aflåtit att förfölja hvar och en sin broder.

27. Ja Joab ütles: Ni töest kui Jummal ellab, kui sa ei olleks teist wisi räkinud, siis olleks jo tänna hom̃iko rahwas widud iggaüks omma wenna takka ärra.

27. Joabas atsakė: ‘‘Kaip Dievas gyvas, jei nebūtum prakalbėjęs, tai persekiojimas būtų pasibaigęs tik rytą’‘.

27. Joab sprach: So wahr Gott lebt, hättest du heute morgen so gesagt, das Volk hätte ein jeglicher von seinem Bruder abgelassen.

27. Et Joab dit: Dieu est vivant! si tu n'eusses parlé, dès le matin déjà le peuple se serait retiré, chacun de la poursuite de son frère.

27. Y Joab respondió: Vive Dios que si no hubieras hablado, ya desde esta mañana el pueblo hubiera cesado de seguir a sus hermanos.

27 En Joab zeide: Zo waarachtig als God leeft, ten ware dat gij gesproken hadt, zekerlijk het volk zou al toen van den morgen af weggevoerd zijn geweest, een iegelijk van zijn broeder te vervolgen!

27. Tedy rzekł Joab: Jako żywy Bóg, byś ty był nie wyzywał, zarazby się był z poranku lud wrócił, każdy od pogoni braci swych.

27. És monda Joáb: Él az Isten, hogy ha te nem szólottál volna, bizony már reggel eltávozott volna a nép, és nem kergette volna az ő atyjafiait.

27 И сказал Иоав: жив Бог! если бы ты не говорил иначе, то еще утром перестали бы люди преследовать братьев своих.

27. Озветься тепер Абенир до Йоаба: Чи тож до віку має жерти меч? Хиба не знаєш, яке з того лихо скоїться? І докіль того буде, що ти не навчиш людей, щоб вони за братами не вганяли?

28. Ja Jooab puhalsi pasunaan; niin kaikki väki pysähtyi eikä enää ajanut takaa Israelia. Ja he eivät enää taistelleet.

28. Ja Joab puhalsi torveen, ja kaikki kansa seisahti alallensa, ja ei enää ajaneet Israelia takaa eikä myös enää sotineet.

28. Ja Joab puhalsi waskitorween ja caicki Canssa seisatti alallans ja ei enä ajanet Israeli taca eikä myös enämbi sotinet.

28 So Joab blew the trumpet. And all the people stood still and pursued after Israel no more, neither did they fight any more.

28. So Joab blew a trumpet, and all the people stood still, and pursued after Israel no more, neither fought they any more.

28. Saa blæste Joab i Trompeten, og alt Folket standsede og forfulgte ikke ydermer Israel, og de bleve ej heller ydermere ved at stride.

28. Och Joab blåste i basunen, och allt folket blef stilla ståndandes, och jagade intet mer efter Israel; och stridde ej heller mer.

28. Ja Joab puhhus passunat, ja keik se rahwas jäi seisma, ja ei aiand mitte ennam Israeli tagga, egga wotnud ennam tappelda.

28. Joabas sutrimitavo, ir visi žmonės sustojo, nebesivijo Izraelio ir nebekovojo.

28. Und Joab blies die Posaune, und alles Volk stand still und jagten nicht mehr Israel nach und stritten auch nicht mehr.

28. Joab sonna donc de la trompette, et tout le peuple s'arrêta; et ils ne poursuivirent plus Israël et ne continuèrent plus à combattre.

28. Entónces Joab tocó el cuerno, y todo el pueblo se detuvo, y no siguió más a los de Israel, ni peleó más.

28 Toen blies Joab met de bazuin; en al het volk stond stil, en zij jaagden Israel niet meer achterna, en voeren niet wijders voort te strijden.

28. A tak zatrąbił Joab w trąbę i zastanowił się wszystek lud, a nie gonili dalej Izraela, ani się więcej potykali.

28. Trombitát fuvata azért Joáb, és megálla az egész nép, és nem üldözék tovább Izráelt, és nem harczolának tovább.

28 И затрубил Иоав трубою, и остановился весь народ, и не преследовали более Израильтян; сражение прекратилось.

28. І відказав Йоаб: Так певно, як жив Господь! Коли б ти так сказав рано, то всї люде перестали б були за своїми братами вганяти.

29. Mutta Abner ja hänen miehensä kulkivat koko sen yön Aromaata ja menivät Jordanin yli, kulkivat koko Bitronin läpi ja tulivat Mahanaimiin.

29. Mutta Abner ja hänen miehensä kävivät kaiken yötä lakialla kedolla ja menivät Jordanin ylitse, vaelsivat kaiken Bitronin lävitse ja tulivat Mahanaimiin.

29. MUtta Abner ja hänen miehens käwit caiken yösen lakialla kedolla ja menit Jordanin ylidze waelsit caiken Bithronin läpidze ja tulit Mahanaimijn.

29 And Abner and his men went all that night through the Arabah {Or: waste land} and they passed over the Jordan and went through all Bithron {Or: the ravine} and came to Mahanaim.

29. And Abner and his men walked all that night through the plain, and passed over Jordan, and went through all Bithron, and they came to Mahanaim.

29. Men Abner og hans Mænd gik hele denne Nat over den slette Mark, og de gik over Jordanen og vandrede igennem hele Bithron og kom til Mahanaim.

29. Men Abner och hans män gingo den hela nattena öfver slättmarkena, och drogo öfver Jordan, och vandrade genom hela Bithron, och kommo till Mahanaim.

29. Ja Abner ja ta mehhed käisid keige se ö seält laggedalt maalt läbbi, ja läksid ülle Jordani ja käisid keik Pitroni läbbi ja said Maanaimi.

29. Abneras ir jo vyrai visą naktį ėjo lyguma, persikėlė per Jordaną, perėjo per visą Bitroną ir atėjo į Machanaimą.

29. Abner aber und seine Männer gingen die ganze Nacht über das Blachfeld und gingen über den Jordan und wandelten durchs ganze Bithron und kamen gen Mahanaim.

29. Ainsi Abner et ses gens marchèrent toute cette nuit-là par la campagne, et passèrent le Jourdain, et traversèrent tout le Bithron, et arrivèrent à Mahanaïm.

29. Y Abner y los suyos se fueron por la campaña toda aquella noche, y pasando el Jordán caminaron por todo Betorón, y vinieron al real.

29 Abner dan en zijn mannen gingen dienzelfden gansen nacht over het vlakke veld; en zij gingen over de Jordaan en wandelden het ganse Bithron door, en kwamen tot Mahanaim.

29. Ale Abner i mężowie jego szli polem całą onę noc, a przeprawiwszy się przez Jordan, przeszli przez wszystko Betoron, aż przyszli do Mahanaim.

29. Abner pedig és az ő vitézei azon az egész éjszakán mennek vala a mezőségen, és általkelének a Jordánon, és az egész vidéket bejárván, [15†] jutának Mahanáimba.

29 Авенир же и люди его шли равниною всю ту ночь и перешли Иордан, и прошли весь Битрон, и пришли в Маханаим.

29. І звелїв Йоаб затрубити в трубу, і ввесь люд зупинився, покинув гонитьбу за Ізраїлем, і побій застановився.

30. Ja Jooab kokosi kaiken kansan, palattuaan ajamasta takaa Abneria. Ja Daavidin palvelijoista puuttui yhdeksäntoista miestä ja Asael.

30. Ja Joab käänsi itsensä Abnerista ja kokosi kaiken kansan; ja siinä kaivattiin Davidin palvelioista yhdeksäntoistakymmentä miestä ja Asahel.

30. Ja Joab käänsi idzens Abneristä ja cocois caiken Canssan ja sijnä puuttui Dawidin palwelioista yhdexäntoistakymmendä miestä ja Asahel.

30 And Joab returned from following Abner. And when he had gathered all the people together, there lacked of David's servants nineteen men and Asahel.

30. And Joab returned from following Abner: and when he had gathered all the people together, there lacked of David's servants nineteen men and Asahel.

30. Og Joab vendte tilbage fra at forfølge Abner og samlede alt Folket, og der savnedes nitten Mænd af Davids Tjenere og Asael.

30. Men Joab vände sig ifrån Abner, och församlade hela folket; och der saknades af Davids tjenare nitton män, och Asahel.

30. Ja Joab pöris ümber Abneri järrelt, ja koggus keik sedda rahwast kokko; ja Taweti sullasist leiti waia ollemast ühheksateistkümmend meest ja Asael.

30. Joabas grįžo iš Abnero persekiojimo. Patikrinęs visus karius, iš Dovydo vyrų pasigedo devyniolikos vyrų ir Asaelio.

30. Joab aber wandte sich von Abner und versammelte das ganze Volk; und es fehlten an den Knechten Davids neunzehn Mann und Asahel.

30. Joab revint aussi de la poursuite d'Abner; et quand il eut assemblé tout le peuple, on trouva que des gens de David il manquait dix-neuf hommes, et Asaël.

30. Joab también vuelto de seguir a Abner, juntando todo el pueblo, faltaron de los siervos de David diez y nueve hombres, y Asael.

30 Joab keerde ook weder van achter Abner, en verzamelde het ganse volk. En er werden van Davids knechten gemist negentien mannen, en Asahel.

30. A Joab wróciwszy się z pogoni za Abnerem, zebrał wszystek lud, i nie dostawało mu sług Dawidowych dziewiętnastu mężów, i Asaela.

30. Joáb pedig megtérvén Abner üldözéséből, összegyűjté az egész népet, és hiányozának Dávid szolgái közül tizenkilenczen és [16†] Asáel.

30 И возвратился Иоав от преследования Авенира и собрал весь народ, инедоставало из слуг Давидовых девятнадцати человек кроме Асаила.

30. І йшов Абенир із людьми своїми рівниною всю ніч, і перейшли Йордань, пройшли ввесь Битрон та й прийшли так у Маханаїм.

31. Mutta Daavidin palvelijat olivat lyöneet benjaminilaisia ja Abnerin miehiä kuoliaaksi kolmesataa kuusikymmentä miestä.

31. Mutta Davidin palveliat olivat lyöneet BenJaminilta ja niistä miehistä, jotka olivat Abnerin kanssa, kolmesataa ja kuusikymmentä miestä, jotka kuolivat.

31. Mutta Dawidin palweliat olit lyönet BenJaminilda ja nijstä miehistä jotca olit Abnerin cansa colme sata ja cuusikymmendä miestä.

31 But the servants of David had struck of Benjamin and of Abner's men, (so that) three hundred and sixty men died.

31. But the servants of David had smitten of Benjamin, and of Abner's men, so that three hundred and threescore men died.

31. Men Davids Tjenere havde slaget af Benjamin og af Abners Mænd, saa at der vare tre Hundrede og tresindstyve Mand døde.

31. Och Davids tjenare hade slagit af BenJamin och Abners män, så att trehundrad och sextio män voro döde blefne.

31. Ja Taweti sullased ollid ; Penjamini- ehk Abneri mehhist mahhalönud, et kolmsadda ja kuuskümmend surnuks jäid.

31. Bet Dovydo žmonės nukovė tris šimtus šešiasdešimt Benjamino ir Abnero vyrų.

31. Aber die Knechte Davids hatten geschlagen unter Benjamin und den Männern Abner, daß dreihundertundsechzig Mann waren tot geblieben.

31. Mais les gens de David avaient frappé à mort trois cent soixante hommes de Benjamin et des gens d'Abner.

31. Y los siervos de David hirieron de los de Benjamín, y de los de Abner: trescientos y sesenta hombres murieron. Y tomaron a Asael, y sepultáronle en el sepulcro de su padre en Belén.

31 Maar Davids knechten hadden van Benjamin en onder Abners mannen geslagen: driehonderd en zestig mannen waren er dood gebleven.

31. Ale słudzy Dawidowi pobili z Benjamióczyków, i z mężów Abnerowych trzy sta i sześćdziesiąt mężów, którzy tam pomarli.

31. A Dávid szolgái pedig Benjámin nemzetéből, az Abner szolgái közül háromszázhatvan embert ölének meg, a kik meghalának.

31 Слуги же Давидовы поразили Вениамитян и людей Авенировых; пало их триста шестьдесят человек.

31. Йоаб же, покинувши гонитьбу за Абениром, позбірав увесь люд свій, і не доставало з слуг Давидових девятнайцять чоловіка, окрім Асаїла.

32. Ja he ottivat Asaelin ja hautasivat hänet hänen isänsä hautaan Beetlehemiin. Ja Jooab ja hänen miehensä kulkivat koko sen yön ja tulivat päivän valjetessa Hebroniin.

32. Ja he ottivat Asahelin ja hautasivat Betlehemiin, hänen isänsä hautaan; ja Joab kävi miehinensä kaiken sen yön ja tuli päivän valjetessa Hebroniin.

32. Ja he otit Asahelin ja hautaisit Bethlehemijn hänen Isäns hautaan. Ja Joab käwi miehinens caiken sen yön ja tuli päiwän waljetes Hebronijn.

32 And they took up Asahel and buried him in the sepulcher of his father, which was in Bethlehem. And Joab and his men went all night and the day broke upon them at Hebron.

32. And they took up Asahel, and buried him in the sepulchre of his father, which was in Bethlehem. And Joab and his men went all night, and they came to Hebron at break of day.

32. Og de toge Asael op og begrove ham i hans Faders Grav, som var i Bethlehem, og Joab og hans Mænd gik den ganske Nat, saa at de i Dagbrækningen vare i Hebron.

32. Och de togo Asahel upp, och begrofvo honom i hans faders graf i BethLehem. Och Joab med sina män gingo den hela nattena, och kommo i morgonlysningene till Hebron.

32. Ja nemmad töstsid Asaeli ülles ja matsid tedda ta issa hauda mahha, mis Petlemmas olli; ja Joab ja ta mehhed käisid, ja walge tulli neile Ebronis.

32. Jie palaidojo Asaelį jo tėvo kape, Betliejuje. Joabas ir jo vyrai ėjo visą naktį ir, brėkštant dienai, pasiekė Hebroną.

32. Und sie hoben Asahel auf und begruben ihn in seines Vaters Grab zu Bethlehem. Und Joab mit seinen Männern gingen die ganze Nacht, daß ihnen das Licht anbrach zu Hebron.

32. Et ils emportèrent Asaël, et l'ensevelirent dans le tombeau de son père, à Bethléhem. Et Joab et ses gens marchèrent toute la nuit, et au point du jour ils arrivèrent à Hébron.

32. Y caminaron toda aquella noche, Joab y los suyos: y amanecióles en Hebrón.

32 En zij namen Asahel op, en begroeven hem in zijns vaders graf, dat te Bethlehem was. Joab nu en zijn mannen gingen den gansen nacht, dat hun het licht aanbrak te Hebron.

32. A wziąwszy Asaela, pogrzebli go w grobie ojca jego, który był w Betlehem; potem szli całą noc Joab i mężowie jego, a na świtaniu przyszli do Hebronu.

32. És felvevén Asáelt, eltemeték őt atyjának sírboltjában, mely Bethlehemben vala. Joáb pedig és az ő vitézei egész éjjel menve, Hebronban virradának [17†] meg.

32 И взяли Асаила и похоронили его во гробе отца его, что в Вифлееме.Иоав же с людьми своими шел всю ночь и на рассвете прибыл в Хеврон.

32. Люде ж Давидові побили Беняминїїв і людей Абенирових, а погибло їх триста шістьдесять чоловіка.

33. Асаїла ж взяли й поховали в батьківському гробовищі, що в Бетлеємі. Йоаб ійшов із людьми своїми всю ніч, а до сьвіта прибув в Геброн.