17 luku

Ahitofelin ja Huudain antamat neuvot. Ahimaas ja Joonatan tuovat sanan Daavidille. Ahitofel surmaa itsensä. Daavid tulee Mahanaimiin.

1. Ja Ahitofel sanoi Absalomille: Salli minun valita kaksitoista tuhatta miestä ja nousta tänä yönä ajamaan takaa Daavidia,

1. Ja Ahitophel sanoi Absalomille: minä valitsen nyt kaksitoistakymmentä tuhatta miestä ja nousen tänä yönä ajamaan Davidia takaa.

1. JA Ahitophel sanoi Absalomille: minä walidzen minulleni caxitoistakymmendä tuhatta miestä ja nousen tänä yönä ajaman taca.

1 Moreover Ahithophel said to Absalom, Let me now choose out twelve thousand men and I will arise and pursue after David this night.

1. Moreover Ahithophel said unto Absalom, Let me now choose out twelve thousand men, and I will arise and pursue after David this night:

1. Og Akitofel sagde til Absalom: Kære, jeg vil udvælge tolv Tusinde Mand og gøre mig rede og forfølge David i Nat.

1. Och Achitophel sade till Absalom: Jag vill utvälja mig tolftusend män, och stå upp till att fara efter David i denna nattene;

1. Ja Ahitowel ütles Absalomi wasto: Lasse mind nüüd kaksteistküm̃end tuhhat meest ärrawallitseda, et ma kätte wöttan ja sel ösel Tawetit takkaaiain;

1. Ahitofelis tarė Abšalomui: ‘‘Leisk man išsirinkti dvylika tūkstančių vyrų ir vytis Dovydą šią naktį.

1. Und Ahithophel sprach zu Absalom: Ich will zwölftausend Mann auslesen und mich aufmachen und David nachjagen bei der Nacht

1. Puis Achithophel dit à Absalom: Je choisirai maintenant douze mille hommes, et je me lèverai, et je poursuivrai David cette nuit.

1. ENTÓNCES Aquitofel dijo a Absalom: Yo escogeré ahora doce mil hombres, y me levantaré, y seguiré a David esta noche.

1 Voorts zeide Achitofel tot Absalom: Laat mij nu twaalf duizend mannen uitlezen, dat ik mij opmake en David dezen nacht achterna jage.

1. Nadto rzekł Achitofel do Absaloma: Niech proszę wybiorę dwanaście tysięcy mężów, a wstawszy będę gonił Dawida tej nocy;

1. Monda azért Akhitófel Absolonnak: Engedj kiválasztanom [1†] tizenkétezer embert, hogy felkeljek, és üldözzem Dávidot ez éjjel.

1 И сказал Ахитофел Авессалому: выберу я двенадцать тысяч человек и встану и пойду в погоню за Давидом в эту ночь;

1. І промовив Ахитофел до Абессалома так: Виберу я собі дванайцять тисяч чоловіка та й пійду навздогін за Давидом сієї ночі,

2. niin minä karkaan hänen kimppuunsa, kun hän on väsynyt ja hänen kätensä ovat herpoutuneet, ja saatan hänet kauhun valtaan, niin että kaikki väki, mitä hänen kanssansa on, pakenee. Sitten minä surmaan kuninkaan yksinänsä.

2. Ja minä karkaan hänen päällensä, niinkauvan kuin hän on väsynyt ja heikko käsistä. Kuin minä hänen peljätän, että kaikki kansa pakenee, joka hänen tykönänsä on, niin lyön minä kuninkaan yksinänsä,

2. Ja minä carcan hänen päällens nijncauwan cuin hän on wäsynyt ja heicko käsist. Cosca minä hänen peljätän että caicki Canssa pakenewat jotca hänen tykönäns owat nijn lyön minä Cuningan yxinäns.

2 And I will come upon him while he is weary and weak-handed and will make him afraid. And all the people who are with him will flee. And I will only kill* the king,

2. And I will come upon him while he is weary and weak handed, and will make him afraid: and all the people that are with him shall flee; and I will smite the king only:

2. Og jeg vil overfalde ham den Stund, han er træt og afmægtig, og forfærde ham, og alt Folket, som er hos ham, skal fly, og jeg vil slaa Kongen, medens han er ene.

2. Och vill öfverfalla honom, medan han trött och mödd är. När jag nu förskräcker honom, så att allt folket, som när honom är, flyr, vill jag slå Konungen allena;

2. Et ma ta peäle tullen, kui ta ärrawässinud on ja temma käed on lödwaks läinud, et ma temmale hirmo teen, et keik rahwas, mis ta jures, ärrapöggeneb; ja siis tahhan ma kunningast üksi mahhalüa.

2. Aš jį užpulsiu, kol jis dar nuvargęs ir nuleidęs rankas, ir jį išgąsdinsiu. Visi jo vyrai pabėgs, o karalių nužudysiu.

2. und will ihn überfallen, weil er matt und laß ist. Wenn ich ihn dann erschrecke, daß alles Volk, das bei ihm ist, flieht, will ich den König allein schlagen

2. Et je me jetterai sur lui pendant qu'il est fatigué et que ses mains sont affaiblies; et je l'épouvanterai tellement que tout le peuple qui est avec lui s'enfuira, et je frapperai le roi seul.

2. Y daré sobre él, que él estará cansado y flaco de manos, yo le atemorizaré, y todo el pueblo que está con él huirá: y heriré el rey solo:

2 Zo zal ik over hem komen, daar hij moede en slap van handen is, en zal hem verschrikken, en al het volk, dat met hem is, zal vluchten; dan zal ik den koning alleen slaan.

2. I przypadnę naó, pokąd jest spracowany i zemdlonych rąk, a strwożę go, i uciecze wszystek lud, który jest z nim, a zabiję króla samego.

2. És megtámadom őt, míg fáradt és erőtlen kezű; megrettentem őt, és megfutamodik az egész nép, mely vele van; és a királyt magát [2†] megölöm.

2 и нападу на него, когда он будет утомлен и с опущенными руками, и приведу его в страх; и все люди, которые с ним, разбегутся; и я убью одного царя

2. Та й нападу на його, покіль він ще втомлений й занепалий духом. От я наведу на його страх; увесь люд, що він при собі має, пійде в ростїч, і я вбю самого одного царя;

3. Ja minä palautan kaiken kansan sinun luoksesi. Kaikkien palaaminen riippuu siitä miehestä, jota sinä etsit; kaikki kansa saa rauhan.

3. Ja palautan kaiken kansan sinun tykös. Kuin jokainen on sinun tykös palautettu, niinkuin sinä anonut olet, niin kaikki kansa on rauhassa.

3. Ja johdatan caiken Canssan sinun tygös. Cosca caicki Canssa owat sinun tygös johdatetut nijncuins anonut olet nijn caicki Canssa on rauhas.

3 and I will bring back all the people to you. The man whom you seek is as if all returned, (so) all the people will be in peace.

3. And I will bring back all the people unto thee: the man whom thou seekest is as if all returned: so all the people shall be in peace.

3. Og jeg vil føre alt Folket tilbage til dig; ligesom alle vendte sig efter den Mand, som du søger efter, saa skal alt Folket blive i Fred.

3. Och draga allt folket till dig igen. När då hvar man till dig dragen är, såsom du begärar, så blifver allt folket i frid.

3. Ja keik sedda rahwast tahhan ma so jure taggasi sata; kui keik need mehhed sawad taggasi tulnud, kedda sa otsid, siis jääb keik rahwas rahhusse.

3. Po to aš atvesiu visus žmones pas tave. Kai nebus to, kurio gyvybės ieškai, visa tauta gyvens ramybėje’‘.

3. und alles Volk wieder zu dir bringen. Wenn dann jedermann zu dir gebracht ist, wie du begehrst, so bleibt alles Volk mit Frieden.

3. Et je ferai revenir à toi tout le peuple; car l'homme que tu cherches vaut autant que si tous retournaient à toi; et tout le peuple sera en paix.

3. Y tornaré a todo el pueblo a tí: y cuando ellos hubieren vuelto, (pues aquel hombre es el que tú quieres,) todo el pueblo estará en paz.

3 En ik zal al het volk tot u doen wederkeren; de man, dien gij zoekt, is gelijk het wederkeren van allen; zo zal al het volk in vrede zijn.

3. A tak przywrócę wszystek lud do ciebie; bo jakoby się wszyscy ku tobie nawrócili, gdy zabiję tego męża, którego ty szukasz, a wszystek się lud uspokoi.

3. És visszavezetem te hozzád az egész népet, mert az egésznek visszatérése attól a férfiútól függ, a kit te üldözöl; és akkor az egész nép békességben lesz.

3 и всех людей обращу к тебе; и когда не будет одного, душу которого ты ищешь, тогда весь народ будет в мире.

3. І приведу до тебе ввесь люд, як одного чоловіка, й коли не стане того одного, що ти його шукаєш, тодї буде мирен увесь люд.

4. Tämä miellytti Absalomia ja kaikkia Israelin vanhimpia.

4. Se näkyi oikia olevan Absalomille ja kaikille vanhimmille Israelissa.

4. Se näyi Absalomille ja caikille wanhimmille Israelis oikia olewan.

4 And the saying pleased Absalom well and all the elders of Israel.

4. And the saying pleased Absalom well, and all the elders of Israel.

4. Og det Ord var ret for Absaloms Øjne og for alle de Ældstes Øjne i Israel.

4. Detta tycktes Absalom vara godt, och allom äldstom i Israel.

4. Ja se sanna olli öige Absalomi melest ja keik Israeli wannematte melest.

4. Tas pasiūlymas patiko Abšalomui ir visiems Izraelio vyresniesiems.

4. Das deuchte Absalom gut und alle Ältesten in Israel.

4. Cet avis fut approuvé par Absalom et par tous les anciens d'Israël.

4. Esta razón pareció bien a Absalom y a todos los ancianos de Israel.

4 Dit woord nu was recht in Absaloms ogen, en in de ogen van alle oudsten Israels.

4. I spodobało się to Absalomowi, i wszystkim starszym Izraelskim.

4. Igen tetszék e beszéd Absolonnak és Izráel minden véneinek.

4 И понравилось это слово Авессалому и всем старейшинам Израилевым.

4. Рада ся була до вподоби Абессаломові й усїй старшинї Ізрайлевій.

5. Kuitenkin sanoi Absalom: Kutsukaa myös arkilainen Huusai, kuullaksemme, mitä hänellä on sanottavana.

5. Mutta Absalom sanoi: kutsuttakoon myös Husai Arkilainen, ja kuulkaamme, mitä hän tästä asiasta sanoo.

5. MUtta Absalom sanoi: cudzucas myös Husai se Arachiteri ja cuulcam mitä hän tästä asiasta sano.

5 Then Absalom said, Call now Hushai the Archite also and let us hear likewise what he says.

5. Then said Absalom, Call now Hushai the Archite also, and let us hear likewise what he saith.

5. Da sagde Absalom: Kære, kald ogsaa ad Arkiteren Husaj, og lader os høre, hvad ogsaa han har at sige.

5. Men Absalom sade: Käre, låt oss ock kalla Husai den Architen, och höra hvad han säger derom.

5. Ja Absalom ütles: Hüa ommeti Usai se Arkimees ka seie, et meie kuleme, mis nou ka temma suus on.

5. Abšalomas tarė: ‘‘Pakvieskite arkietį Hušają. Paklausysime, ką jis pasakys’‘.

5. Aber Absalom sprach: Laßt doch Husai, den Arachiten, auch rufen und hören, was er dazu sagt.

5. Mais Absalom dit: Qu'on appelle aussi Cushaï, l'Arkite, et que nous entendions ce qu'il dira, lui aussi.

5. Y dijo Absalom: Yo te ruego que llames también a Cusai Araquita, para que oigamos también lo que él dirá.

5 Doch Absalom zeide: Roep toch ook Husai, den Archiet, en laat ons horen, wat hij ook zegt.

5. Jednak rzekł Absalom: Zawołaj rychło i Chusaja Arachity, abyśmy usłyszeli, co on też powie.

5. És monda Absolon: Hívják ide mégis az Arkeabeli [3†] Khúsait is, és hallgassuk meg, mit szól ő is.

5 И сказал Авессалом: позовите Хусия Архитянина; послушаем, что он скажет.

5. Однакже повелїв Абессалом: Покличте ще й Архійця Хусія, почуємо, що він скаже.

6. Ja kun Huusai tuli Absalomin tykö, sanoi Absalom hänelle: Niin ja niin puhui Ahitofel. Onko meidän tehtävä hänen sanansa mukaan? Jollei, niin puhu sinä.

6. Ja kuin Husai tuli Absalomin tykö, puhui Absalom hänelle, sanoen: näitä Ahitophel on puhunut, sano sinä, pitääkö meidän niin tekemän, taikka ei?

6. Ja cosca Husai tuli Absalomin tygö sanoi Absalom hänelle: näitä Ahitophel on puhunut sano sinä: pitäkö meidän nijn tekemän taicka ei?

6 And when Hushai came to Absalom, Absalom spoke to him, saying, Ahithophel has spoken after this manner. Shall we do (after) his saying? If not, speak.

6. And when Hushai was come to Absalom, Absalom spake unto him, saying, Ahithophel hath spoken after this manner: shall we do after his saying? if not; speak thou.

6. Og der Husaj kom til Absalom, da sagde Absalom til ham: Paa denne Maade har Akitofel talt; skulle vi gøre efter hans Ord? hvis ikke, da tal du!

6. Och då Husai kom in till Absalom, sade Absalom till honom: Sådant hafver Achitophel sagt; säg du, skole vi göra så, eller ej?

6. Ja Usai tulli Absalomi jure, ja Absalom räkis ta wasto ja ütles: Sedda wisi on Ahitowel räkinud, kas peame temma sanna möda teggema? kui mitte, siis rägi sinna.

6. Hušajui atėjus, Abšalomas jam tarė: ‘‘Taip kalbėjo Ahitofelis. Ar mums elgtis pagal jo patarimą? Jei ne, tai tu kalbėk’‘.

6. Und da Husai hinein zu Absalom kam, sprach Absalom zu ihm: Solches hat Ahithophel geredet; sage du, sollen wir's tun oder nicht?

6. Et Cushaï étant venu vers Absalom, Absalom lui dit: Achithophel a donné un tel avis; ferons-nous ce qu'il a dit, ou non? Parle, toi aussi.

6. Y como Cusai vino a Absalom, Absalom le habló, diciendo: Así ha dicho Aquitofel: ¿Seguiremos su consejo, o no? Dí tú.

6 En als Husai tot Absalom inkwam, zo sprak Absalom tot hem, zeggende: Aldus heeft Achitofel gesproken; zullen wij zijn woord doen? Zo niet, spreek gij.

6. A gdy przyszedł Chusaj do Absaloma, rzekł Absalom do niego, mówiąc: Tak powiedział Achitofel: Mamyli uczynić według rady jego, czyli nie? i ty powiedz.

6. És mikor megérkezék Khúsai Absolonhoz, monda néki Absolon ilyenképen: Akhitófel ilyen tanácsot ád, megfogadjuk-é az ő szavát, vagy ne? Szólj hozzá.

6 И пришел Хусий к Авессалому, и сказал ему Авессалом, говоря: вот что говорит Ахитофел; сделать ли по его словам? а если нет, то говори ты.

6. Як же ввійшов Хусій до Абессалома, каже йому Абессалом: Так і так радить Ахитофел. Чи маю чинити по його слову? Коли нї, говори ти.

7. Huusai vastasi Absalomille: Ei ole hyvä se neuvo, jonka Ahitofel tällä kertaa on antanut.

7. Niin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hyvä neuvo, kuin Ahitophel tällä haavalla antanut on.

7. NIin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hywä neuwo cuin Ahitophel tällä haawalla andanut on.

7 And Hushai said to Absalom, The counsel that Ahithophel has given this time is not good.

7. And Hushai said unto Absalom, The counsel that Ahithophel hath given is not good at this time.

7. Og Husaj sagde til Absalom: Det Raad er ikke godt, som Akitofel har raadet denne Gang.

7. Då sade Husai till Absalom: Det är intet godt råd, som Achitophel i denna gången gifvit hafver.

7. Ja Usai ütles Absalomi wasto: Se nou ei olle mitte hea, mis Ahitowel sel korral on annud.

7. Hušajas atsakė Abšalomui: ‘‘Šitas Ahitofelio patarimas nėra geras.

7. Da sprach Husai zu Absalom: Es ist nicht ein guter Rat, den Ahithophel auf diesmal gegeben hat.

7. Alors Cushaï dit à Absalom: Le conseil qu'Achithophel a donné cette fois, n'est pas bon.

7. Entónces Cusai dijo a Absalom: El consejo que ha dado esta vez Aquitofel no es bueno.

7 Toen zeide Husai tot Absalom: De raad, dien Achitofel op ditmaal geraden heeft, is niet goed.

7. Tedy odpowiedział Chusaj Absalomowi: Niedobra jest rada, którą teraz dał Achitofel.

7. Monda akkor Khúsai Absolonnak: Nem jó tanács az, a melyet Akhitófel ez egyszer [4†] adott.

7 И сказал Хусий Авессалому: нехорош на этот раз совет, который дал Ахитофел.

7. І відказав Хусій Абессаломові: На сей раз Ахитофелева рада не найлучша.

8. Ja Huusai sanoi vielä: Sinä tiedät, että isäsi ja hänen miehensä ovat urhoja ja julmistuneita niinkuin karhu kedolla, jolta poikaset on riistetty; myöskin on isäsi sotilas, joka väkineen ei lepää yöllä.

8. Ja Husai sanoi vielä: sinä tunnet hyvin isäs ja hänen miehensä, että ne ovat väkevät ja vihaiset sydämestä niinkuin karhu, jolta pojat ovat otetut kedolla pois: on myös isäs sotamies, ja ei hän yöttele väkensä kanssa.

8. Ja Husai wielä sanoi: sinä tunnet hywin sinun Isäs ja hänen palwelians että ne owat wäkewät ja tuimat nijncuin carhu jolda pojat owat otetut kedolla pois on myös sinun Isän sotamies ja ei hän maca wäkens cansa.

8 Hushai said moreover, You know your father and his men, that they are mighty men and they are chafed in their minds, as a bear robbed of her cubs in the field. And your father is a man of war and will not lodge with the people.

8. For, said Hushai, thou knowest thy father and his men, that they be mighty men, and they be chafed in their minds, as a bear robbed of her whelps in the field: and thy father is a man of war, and will not lodge with the people.

8. Og Husaj sagde: Du kender din Fader og hans Mænd, at de ere vældige, og at de ere bitre i Sindet som en Bjørn, hvem Ungerne røves fra paa Marken, dertil er og din Fader en Krigsmand og skal ikke blive Natten over hos Folket.

8. Och Husai sade ytterligare: Du känner väl din fader, och hans män, att de äro starke och illsinnade såsom en björn, hvilkom ungarna äro ifråtagne i markene. Dertill är din fader en stridsman, och varder sig intet försummandes med folkena.

8. Ja Usai ütles: Sa tunned omma issa ja temma mehhed, et nemmad wäggewad ja nende südda wihha täis on, kui karro, kelle käest poiad wäljal ärrawoetud; ja so issa on söddamees, ja ei jä mitte öseks rahwaga wäljale.

8. Tu žinai, kad tavo tėvas ir jo vyrai yra karžygiai ir jie yra taip įnirtę, kaip lokė lauke, netekusi jauniklių. Be to, tavo tėvas yra patyręs karys ir nenakvos kartu su žmonėmis.

8. Und Husai sprach weiter: Du kennst deinen Vater wohl und seine Leute, daß sie stark sind und zornigen Gemüts wie ein Bär auf dem Felde, dem die Jungen geraubt sind; dazu ist dein Vater ein Kriegsmann und wird sich nicht säumen mit dem Volk.

8. Et Cushaï dit: Tu connais ton père et ses gens; ce sont des hommes vaillants, et ils ont le cœur exaspéré, comme dans les champs une ourse à qui on a pris ses petits; et même ton père est un homme de guerre, qui ne passera point la nuit avec le peuple.

8. Y dijo también Cusai: Tú sabes que tu padre y los suyos son hombres valientes, y que están ahora con amargura de ánimo, como la osa en el campo cuando la han quitado los hijos. Además de esto, tu padre es hombre de guerra, y no tendrá la noche con el pueblo.

8 Wijders zeide Husai: Gij kent uw vader en zijn mannen, dat zij helden zijn, dat zij bitter van gemoed zijn, als een beer, die van de jongen beroofd is in het veld; daartoe is uw vader een krijgsman, en zal niet vernachten met het volk.

8. Nadto rzekł Chusaj: Świadomyś ojca twego i mężów jego, iż są mężni, i serca zajuszonego, jako niedźwiedzica osierociała w polu; do tego ojciec twój jest mąż waleczny, i nie będzie nocował z ludem.

8. És monda Khúsai: Tudod magad, hogy a te atyád és az ő emberei igen erős [5†] vitézek és igen elkeseredett szívűek, mint a kölykeitől [6†] megfosztott medve a mezőn. Annakfelette a te atyád igen hadakozó ember, ki nem alszik [7†] a néppel együtt.

8 И продолжал Хусий: ты знаешь твоего отца и людей его; они храбры и сильнораздражены, как медведица в поле, у которой отняли детей, и отец твой –человек воинственный; он не остановится ночевать с народом.

8. І каже Хусій: Ти знаєш панотця твого й людей його, що вони хоробрі та ще й роздражнені, мов ведмедиця в полі, що в неї однято ведмежата. До того ж панотець твій войовник, що не ночлїгує з людьми.

9. Katso, hän on nyt piiloutunut johonkin onkaloon tai muuhun paikkaan. Jos jo alussa meikäläisiä kaatuisi ja se saataisiin kuulla, niin sanottaisiin: 'Väelle, joka seurasi Absalomia, on tullut tappio.'

9. Katso: nyt hän on lymyttänyt itsensä johonkuhun luolaan eli johonkuhun muuhun paikkaan: jos se nyt tapahtuis, että he nyt alussa kaatuisivat, ja se kuin sen kohta kuulis, niin hän sanois: siellä on tapahtunut suuri tappo sen kansan seassa, jotka Absalomia seurasivat.

9. Cadzo nyt hän on pääsnyt johongun luolaan eli johongun muuhun paickaan jos se nyt tapahduis että sinulle ensimäisen kerran pahoin menestyis nijn sanotaisin: siellä on tapahtunut suuri tappo sen Canssan seas jotca Absalomi seuraisit.

9 Behold, he is hid now in some pit, or in some (other) place. And it will happen, when some of them are fallen at the first, that whoever hears it will say, There is a slaughter among the people who follow Absalom.

9. Behold, he is hid now in some pit, or in some other place: and it will come to pass, when some of them be overthrown at the first, that whosoever heareth it will say, There is a slaughter among the people that follow Absalom.

9. Se nu, han kan have skjult, sig i en af Hulerne eller paa et af Stederne, og det kunde ske, om der faldt nogle af disse i Begyndelsen, at nogen let kunde høre det og sige: Der er sket et Nederlag iblandt det Folk, som følger efter Absalom,

9. Si, han hafver tilläfventyrs nu förvarat sig någorstäds i en kulo, eller annorstäds. Om det nu skedde, att det ginge icke väl i första gången, och uppkomme ett rykte, och sades: Det är skedt en slagtning på det folk, som Absalom efterföljer,

9. Wata ehk ta on puggenud kussagi ühhe kaewandusse sisse ehk teise nisugguse paika; ja kui se sünnib, et hakkatusses monningad neist langewad, et iggaüks, kes sedda kuleb, ütleb: Muist rahwast, mis Absalomi järrel käib, on mahhalödud:

9. Jis dabar yra pasislėpęs kokiame nors urve ar kitoje vietoje. Jei juos užpulsime ir keli iš mūsų žus, visi, išgirdę tai, sakys: ‘Sumušti žmonės, kurie sekė Abšalomą’.

9. Siehe, er hat sich jetzt vielleicht verkrochen irgend in einer Grube oder sonst an einen Ort. Wenn's dann geschähe, daß es das erstemal übel geriete und käme ein Geschrei und spräche: Es ist das Volk, welches Absalom nachfolgt, geschlagen worden,

9. Voici, il est maintenant caché dans quelque fosse ou dans quelque autre lieu. S'il arrive qu'on soit battu par eux au commencement, quiconque en entendra parler, dira: Le peuple qui suit Absalom a été défait.

9. He aquí, él estará ahora escondido en alguna cueva, o en algún otro lugar. Y si al principio cayeren algunos de los tuyos, oirlo ha quien lo oyere, y dirá: El pueblo que sigue a Absalom ha sido muerto.

9 Zie, nu heeft hij zich verstoken in een der holen, of in een der plaatsen. En het zal geschieden, als er in het eerst sommigen onder hen vallen, dat een ieder, die het zal horen, alsdan zal zeggen: Er is een slag geschied onder het volk, dat Absalom navolgt.

9. A podobno i teraz się kryje w jakiej jaskini, albo na któremkolwiek miejscu. I stałoby się, jeźliżeby kto z twoich poległ na tym początku, żeby każdy, ktoby o tem usłyszał, rzekł: Stała się porażka w ludzie, który szedł za Absalomem.

9. Ilyenkor ő valami barlangban lappang, vagy valami más helyen, és meglehet, hogy mindjárt kezdetben elesvén némelyek közülök, valaki meghallja, és azt kezdi mondani: Megveretett az Absolon népe.

9 Вот, теперь он скрывается в какой-нибудь пещере, или в другом месте, и если кто падет при первом нападении на них, и услышат и скажут: „было поражение людей, последовавших за Авессаломом",

9. Певно тепер він у якій розчілинї, або де инде заховавсь. Як поляже кілька з людей при першому нападові на них, і почують се другі, так торочити муть: між людьми, прихильними до Абессалома, сталось побоїще.

10. Silloin urhoollisinkin, jolla on sydän kuin leijonalla, menettäisi rohkeutensa; sillä koko Israel tietää, että sinun isäsi on sankari ja että ne, jotka ovat hänen kanssansa, ovat urhoollisia miehiä.

10. Niin rupeais todella jokainen pelkäämään, joka muutoin on väkevä sotamies, jonka sydän on kuin jalopeuran sydän; sillä kaikki Israel tietää, että isäs on väkevä, ja ne ovat jalot sotamiehet, jotka hänen kanssansa ovat.

10. Nijn rupewat jocainen pelkämän jotca muutoin olisit wäkewät sotamiehet. Ja hänellä on sydän cuin Lejonilla: sillä caicki Israelin Canssa tietä että sinun Isäs on wäkewä ja ne owat jalot sotamiehet jotca hänen cansans owat.

10 And even he who is valiant, whose heart is as the heart of a lion, will utterly melt, for all Israel knows that your father is a mighty man and those who are with him are valiant men.

10. And he also that is valiant, whose heart is as the heart of a lion, shall utterly melt: for all Israel knoweth that thy father is a mighty man, and they which be with him are valiant men.

10. og selv den, som var kæk, og I havde et Hjerte som en Løves Hjerte, vilde blive mistrøstig; thi al Israel ved, at din Fader er vældig, og at de ere stridbare Mænd, som ere hos ham.

10. Så varder hvar och en förtviflad, den dock eljest dugelig är, och hafver ett hjerta såsom ett lejon; ty hela Israel vet, att din fader är stark, och dugelige män de som när honom äro.

10. Siis ka se keigewahwam mees, kel südda on kui loukoera südda, sullab hopis ärra: sest keik Israel teab, et so issa wäggew ja et need, kes temmaga, wahwad mehhed on.

10. Tada ir narsiausias, kurio širdis yra kaip liūto, drebės iš baimės, nes visas Izraelis žino, kad tavo tėvas yra galingas vyras ir su juo esantys yra narsūs vyrai.

10. so würde jedermann verzagt werden, der auch sonst ein Krieger ist und ein Herz hat wie ein Löwe. Denn es weiß ganz Israel, daß dein Vater stark ist und Krieger, die bei ihm sind.

10. Et fût-ce un homme vaillant, eût-il un cœur de lion, le courage lui manquera; car tout Israël sait que ton père est un homme vaillant, et que ceux qui sont avec lui, sont des braves.

10. Y aunque sea valiente hombre, cuyo corazón sea como corazón de león, sin duda desmayará; porque todo Israel sabe, que tu padre es valiente hombre, y que los que están con él son esforzados.

10 Zo zou hij, die ook een dapper man is, wiens hart is als een leeuwenhart, te enen male smelten; want gans Israel weet, dat uw vader een held is, en het dappere mannen zijn, die met hem zijn.

10. Tedy i najmężniejszy, którego serce jako serce lwie, bardzo osłabieje; bo wie wszystek Izrael, że mężnym jest ojciec twój, i mężni wszyscy, którzy są z nim.

10. És még az erős vitéz is, kinek szíve olyan, mint az oroszlánnak szíve, igen megrémül; mert az egész Izráel tudja, hogy a te atyád igen erős vitéz, és azok is, a kik vele vannak, erős vitézek.

10 тогда и самый храбрый, у которого сердце, как сердце львиное, упадет духом; ибо всему Израилю известно, как храбр отец твой и мужественны те,которые с ним.

10. І тодї станеться, що й хоробрий, що серце в його левине, злякається їх, бо ввесь Ізраїль знає, що панотець твій невмірака, а його дружина також мужі хоробрі.

11. Sentähden on minun neuvoni tämä: Koottakoon sinun luoksesi koko Israel Daanista aina Beersebaan asti, että niitä tulee niin paljon kuin hiekkaa meren rannalla; ja lähde sinä itsekin taisteluun.

11. Mutta sitä neuvoa minä annan, että sinä kokoat tykös kaiken Israelin, hamasta Danista BerSebaan asti, niin monta kuin santaa meren rannalla: ja sinä itse menet heidän kanssansa heidän seassansa.

11. Mutta sitä neuwoa minä annan että sinä cocoat sinun tygös caiken Israelin hamast Danist BerSeban asti nijn monda cuin sanda on meren reunas ja sinä idze menet heidän cansans heidän seasans.

11 But I counsel that all Israel be gathered together to you, from Dan even to Beer-sheba, as the sand that is by the sea for multitude and that you go to battle in your own person.

11. Therefore I counsel that all Israel be generally gathered unto thee, from Dan even to Beersheba, as the sand that is by the sea for multitude; and that thou go to battle in thine own person.

11. Men jeg raader, at al Israel fra Dan og indtil Beersaba samles til dig som Sand, der er hos Havet i Mangfoldighed, og at du selv drager med i Striden;

11. Men det råder jag, att du församlar dig hela Israel, ifrå Dan intill BerSeba, många såsom sanden i hafvet; och din person drage ibland dem;

11. Sepärrast annan ma se nou, et keik Israelid Tanist Persebast sadik ussinaste so jure koggutakse ni paljo kui liiw, mis merre äres, ja et sa isse lahhingisse lähhäd.

11. Todėl aš patariu sušaukti visus izraelitus nuo Dano iki Beer Šebos, kad jų būtų kaip smilčių pajūryje, ir tu pats eisi į mūšį su jais.

11. Aber das rate ich, daß du zu dir versammlest ganz Israel von Dan an bis gen Beer-Seba, so viel als der Sand am Meer, und deine Person ziehe unter ihnen.

11. Mais je suis d'avis qu'autour de toi se rassemble tout Israël, depuis Dan jusqu'à Béer-Shéba, nombreux comme le sable qui est sur le bord de la mer, et qu'en personne tu marches au combat.

11. Mas yo aconsejo, que todo Israel se junte a tí desde Dan hasta Beer-seba que será en multitud como la arena que está a la orilla de la mar, y que tu rostro vaya en la batalla.

11 Maar ik rade, dat in alle haast tot u verzameld worde gans Israel, van Dan tot Ber-seba toe, als zand, dat aan de zee is, in menigte; en dat uw persoon medega in den strijd.

11. Aleć radzę, aby się do ciebie cale zebrał wszystek Izrael od Dan aż do Beerseba, jako piasek, który jest przy morzu w mnóstwie, a ty żebyś osobą swoją szedł na wojnę.

11. Én azért azt tanácsolom, hogy gyűjtsd magadhoz az egész Izráelt Dántól fogva mind Bersebáig, oly számban, mint a tenger partján való föveny; és magad is menj el a hadba.

11 Посему я советую: пусть соберется к тебе весь Израиль, от Дана до Вирсавии, во множестве, как песок при море, и ты сам пойдешь посреди его;

11. Оце ж раджу: Нехай скупиться ввесь Ізраїль від Дана та й до Берсабиї круг тебе, щоб його було стілько, як піску на морському березї, й сам ти вирушиш посеред їх;

12. Kun me sitten karkaamme hänen kimppuunsa, missä ikinä hänet tavataan, niin me painumme hänen päällensä, niinkuin kaste laskeutuu maahan. Eikä hänestä ja kaikista niistä miehistä, jotka ovat hänen kanssaan, jää jäljelle ainoatakaan.

12. Niin me karkaamme hänen päällensä, kussa paikassa me hänen ikänä löydämme, ja karkaamme hänen päällensä, niinkuin kaste lankee maan päälle, ettemme yhtäkään jätä jäljelle kaikista hänen miehistänsä, jotka hänen kanssansa ovat.

12. Nijn me carcam hänen päällens cusa paicas me hänen ikänäns löydäm ja carcam hänen päällens nijncuin härmä lange maan päälle etten me yhtäkän jätä elämän caikista hänen miehistäns cuin hänen cansans owat.

12 So we will come upon him in some place where he will be found and we will light upon him as the dew falls on the ground and of him and of all the men who are with him we will not leave so much as one.

12. So shall we come upon him in some place where he shall be found, and we will light upon him as the dew falleth on the ground: and of him and of all the men that are with him there shall not be left so much as one.

12. saa ville vi komme til ham paa et af Stederne, hvor han findes, og vi ville komme over ham, ligesom Duggen falder paa Jorden, at der ikke skal blive tilovers end een af hans og af alle de Mænd, som ere hos ham.

12. Så vilje vi öfverfalla honom på hvad rum vi finne honom, och vilje komma öfver honom, såsom daggen faller på jordena, att vi icke låte blifva en qvar, af honom och alla hans män.

12. Siis tulleme tem̃a peäle ühte nisugguse paika, kust tedda leitakse ja same tem̃a kaela peäle, otsego kaste Ma peäle mahha langeb, et temmast ja keikist neist mehhist, kes temmaga, ei ka ühtainust jälle ei jä.

12. Suradę jį, užpulsime, kaip rasa krintanti ant žemės, ir nepaliksime gyvo nė vieno iš vyrų, kurie yra su juo.

12. So wollen wir ihn überfallen, an welchem Ort wir ihn finden, und wollen über ihn kommen, wie der Tau auf die Erde fällt, daß wir von ihm und allen seinen Männern nicht einen übriglassen.

12. Et nous viendrons à lui en quelque lieu qu'il se trouve, et nous fondrons sur lui comme la rosée tombe sur la terre; et de lui et de tous ceux qui sont avec lui, il ne restera pas un seul homme.

12. Entónces vendremos a él en cualquier lugar que se pudiere hallar, y daremos sobre él, como cuando el rocío cae sobre la tierra, y ni uno dejarémos de él, y de todos los que están con él.

12 Dan zullen wij tot hem komen, in een der plaatsen, waar hij gevonden wordt, en hem gemakkelijk overvallen, gelijk als de dauw op den aardbodem valt; en er zal van hem, en van al de mannen, die met hem zijn, ook niet een worden overgelaten.

12. A tak pociągniemy przeciwko niemu, na któremkolwiek miejscu znaleziony będzie, i przypadniemy naó, jako pada rosa na ziemię, i nie zostanie z niego, to jest, z tych wszystkich mężów, którzy są z nim, ani jeden.

12. Akkor aztán támadjuk meg őt azon a helyen, a hol található, és úgy lepjük meg őt, miként a harmat a földre esik, hogy se közüle, se azok közül, a kik vele vannak, egy se maradjon meg.

12 и тогда мы пойдем против него, в каком бы месте он ни находился, и нападем на него, как падает роса на землю; и не останется у него ни одного человека из всех, которые с ним;

12. Як ударимо на його, в якому б нї було місцї, де стрінемо його, й впадемо на його, як падає роса на землю, тодї не зостанеться нї один із мужів, що круг його.

13. Ja jos hän vetäytyisi johonkin kaupunkiin, niin koko Israel asettaisi köydet sen kaupungin ympärille, ja me kiskoisimme sen alas laaksoon, kunnes siitä ei löytyisi kiveäkään.

13. Mutta jos hän kokoo itsensä johonkuhun kaupunkiin, niin pitää koko Israelin siihen kaupunkiin heittämän köysiä; ja me vedämme sen virtaan siihenasti, ettei siitä löydetä yhtäkään kiveä.

13. Mutta jos hän coco idzens johongun Caupungijn nijn pitä coco Israelin Canssa sijhen Caupungijn heittämän köysiä ja wetämän händä wirtaan ettei sijtä löyttäis yhtäkän kiwe.

13 Moreover, if he is gathered into a city, then all Israel will bring ropes to that city and we will draw it into the river until there is not one small stone found there.

13. Moreover, if he be gotten into a city, then shall all Israel bring ropes to that city, and we will draw it into the river, until there be not one small stone found there.

13. Men om han indeslutter sig i en Stad, da skal al Israel bære Reb til den samme Stad, og vi vil drage den ned til Dalen, indtil der ikke findes end en liden Sten af den

13. Om han församlar sig in uti någon stad, så skall hela Israel kasta linor kringom samma stad, och rycka honom i strömmen, att der skall icke finnas en sten igen af.

13. Ja kui ta ühte liñna koggub, siis peawad keik Israeli lapsed selle liñna külge köied pannema, ja tahhame sedda jöeni weddada, senni kui seält ei leita ei kiwwi hunnikkogi.

13. O jei jis pasitrauks į miestą, tai izraelitai atsineš virvių ir jį su visu miestu nuvilksime į upę, nė akmenėlio nepaliksime’‘.

13. Wird er sich aber in eine Stadt versammeln, so soll das ganze Israel Stricke an die Stadt werfen und sie in den Bach reißen, daß man nicht ein Kieselein da finde.

13. Que s'il se retire en quelque ville, tout Israël portera des cordes vers cette ville-là, et nous la traînerons jusqu'au torrent, en sorte qu'on n'en trouvera plus même une pierre.

13. Y si se recogiere en alguna ciudad, todos los de Israel traerán sogas a aquella ciudad, y traerla hemos arrastrando hasta el arroyo, que nunca más parezca de ella piedra.

13 En indien hij zich in een stad zal begeven, zo zal gans Israel koorden tot dezelve stad aandragen, en wij zullen ze tot in de beek nedertrekken, totdat ook niet een steentje aldaar gevonden worde.

13. A jeźliżby do którego miasta uszedł, tedy zniesie wszystek Izrael do onego miasta powrozy, a pociągniemy je aż do potoku, tak iż tam nie będzie znalezion ani kamyk.

13. Ha pedig városba szaladna, mind az egész Izráel köteleket húzzon a város körül, és vonjuk azt a patakba, hogy még csak egy kövecskét se találjanak ott.

13 а если он войдет в какой-либо город, то весь Израиль принесет к тому городу веревки, и мы стащим его в реку, так что не останется ни одного камешка.

13. Коли ж би схоронився в який город, то ввесь Ізраїль обтягне город верівками, й ми стягнемо його в прірву, так що й камень на каменї не зістанеться.

14. Silloin sanoivat Absalom ja kaikki Israelin miehet: Arkilaisen Huusain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo. Sillä Herra oli säätänyt sen näin, tehdäkseen tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, että Herra saattaisi Absalomin onnettomuuteen.

14. Niin sanoi Absalom ja jokainen mies Israelista: Husain Arkilaisen neuvo on parempi kuin Ahitophelin. Mutta Herra asetti sen niin, että Ahitophelin hyvä neuvo estettiin, että Herra saattais Absalomille onnettomuuden.

14. Nijn sanoi Absalom ja jocainen mies Israelist: Husain sen Arachiterin neuwo on parembi cuin Ahitophelin. Mutta HERra asetti sen nijn että Ahitophelin hywä neuwo estettin että HERra saattais Absalomille onnettomuden.

14 And Absalom and all the men of Israel said, The counsel of Hushai the Archite is better than the counsel of Ahithophel. For Jehovah had commanded to defeat the good counsel of Ahithophel, to the intent that Jehovah might bring evil upon Absalom.

14. And Absalom and all the men of Israel said, The counsel of Hushai the Archite is better than the counsel of Ahithophel. For the LORD had appointed to defeat the good counsel of Ahithophel, to the intent that the LORD might bring evil upon Absalom.

14. Da sagde Absalom og hver Mand i Israel: Arkiteren Husajs Raad bedre end Akitofels Raad; men Herren bød det saa for at tilintetgøre Akitofels gode Raad, efterdi Herren vilde føre Ulykke over Absalom.

14. Då sade Absalom, och hvar och en i Israel: Husai den Architens råd är bättre, än Achitophels råd. Men Herren skickade det så, att det goda Achitophels råd skulle varda förhindradt, på det att Herren skulle låta komma en olycko på Absalom.

14. Ja Absalom ütles ja keik Israeli mehhed: Usai Arkimehhe nou on parrem kui Ahitoweli nou : (sest # Jehowa olli käsknud Ahitoweli head nou tühjaks tehha, sepärrast et Jehowa Absalomi peäle piddi önnetust saatma.)

14. Abšalomas ir visi izraelitai tarė: ‘‘Arkiečio Hušajo patarimas yra geresnis už Ahitofelio’‘. Nes Viešpats padarė, kad geras Ahitofelio patarimas nueitų niekais ir Viešpats galėtų užtraukti nelaimę Abšalomui.

14. Da sprach Absalom und jedermann in Israel: Der Rat Husais, des Arachiten, ist besser denn Ahithophels Rat. Aber der HERR schickte es also, daß der gute Rat Ahithophels verhindert wurde, auf daß der HERR Unheil über Absalom brächte.

14. Alors Absalom et tous les hommes d'Israël dirent: Le conseil de Cushaï, l'Arkite, vaut mieux que le conseil d'Achithophel. Car l'Éternel avait décrété de dissiper le conseil d'Achithophel, qui était bon, afin de faire venir le mal sur Absalom.

14. Entónces Absalom, y todos los de Israel dijeron: El consejo de Cusai Araquita es mejor que el consejo de Aquitofel. Porque Jehová había mandado, que el consejo de Aquitofel, que era bueno, fuese disipado, para que Jehová hiciese venir mal sobre Absalom.

14 Toen zeide Absalom, en alle man van Israel: De raad van Husai, den Archiet, is beter dan Achitofels raad. Doch de HEERE had het geboden, om den goeden raad van Achitofel te vernietigen, opdat de HEERE het kwaad over Absalom bracht.

14. Tedy rzekł Absalom i wszyscy mężowie Izraelscy: Lepsza jest rada Chusajego Arachity, niż rada Achitofelowa. Albowiem Pan był postanowił, aby rozerwana była rada Achitofelowa, która była dobra, a tak aby przywiódł Pan złe na Absaloma.

14. És monda Absolon és Izráelnek minden férfia: Jobb az Arkeabeli Khúsainak tanácsa az [8†] Akhitófel tanácsánál. Az Úr parancsolta vala pedig, hogy az Akhitófel tanácsa elvettessék, mely jó vala, hogy veszedelmet hozzon az Úr Absolonra.

14 И сказал Авессалом и весь Израиль: совет Хусия Архитянина лучше совета Ахитофелова. Так Господь судил разрушить лучший совет Ахитофела, чтобы навести Господу бедствие на Авессалома.

14. І промовив Абессалом і всї Ізрайлитяне: Рада Архійця Хусія крашча над Ахитофелеву раду. Так то Господь вдїяв, що впала лучша рада Ахитофелева, щоб навести біду на Абессалома.

15. Ja Huusai sanoi papeille, Saadokille ja Ebjatarille: Sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut Absalomille ja Israelin vanhimmille, ja sen ja sen neuvon olen minä antanut.

15. Ja Husai sanoi papille Zadokille ja AbJatarille: niin ja niin on Ahitophel Absalomia ja Israelin vanhempia neuvonut, mutta minä olen niin ja niin neuvonut.

15. JA Husai sanoi Zadochille ja AbJatharille Papeille: nijn ja nijn on Ahitophel Absalomi ja Israelin wanhembia neuwonut mutta minä olen nijn ja nijn neuwonut.

15 Then Hushai said to Zadok and to Abiathar the priests, Thus and thus did Ahithophel counsel Absalom and the elders of Israel and thus and thus have I counseled.

15. Then said Hushai unto Zadok and to Abiathar the priests, Thus and thus did Ahithophel counsel Absalom and the elders of Israel; and thus and thus have I counselled.

15. Og Husaj sagde til Præsterne Zadok og Abjathar: Saa og saa raadede Akitofel Absalom og de Ældste af Israel, og saa og saa har jeg raadet det.

15. Och Husai sade till Zadok och AbJathar Presterna: Så och så hafver Achitophel rådt Absalom och dem äldstom i Israel; men jag hafver så och så rådt.

15. Ja Usai ütles preestride Sadoki ja Abjatari wasto: Nenda ja nenda on Ahitowel Absalomile ja Israeli wannemattele nou annud, ja nenda ja nenda ollen minna nou annud.

15. Po to Hušajas pranešė kunigams Cadokui ir Abjatarui apie savo ir Ahitofelio patarimus Abšalomui bei Izraelio vyresniesiems.

15. Und Husai sprach zu Zadok und Abjathar, den Priestern: So und so hat Ahithophel Absalom und den Ältesten in Israel geraten; ich aber habe so und so geraten.

15. Alors Cushaï dit aux sacrificateurs Tsadok et Abiathar: Achithophel a donné tel et tel conseil à Absalom et aux anciens d'Israël; mais moi j'ai donné tel et tel conseil.

15. Y Cusai dijo a Sadoc y a Abiatar sacerdotes: Así y así aconsejó Aquitofel a Absalom, y a los ancianos de Israel, y yo aconsejé así y así.

15 En Husai zeide tot Zadok en tot Abjathar, de priesters: Alzo en alzo heeft Achitofel Absalom en den oudsten van Israel geraden, maar alzo en alzo heb ik geraden.

15. I oznajmił Chusaj Sadokowi i Abijatarowi, kapłanom: Tak a tak radził Achitofel Absalomowi, i starszym Izraelskim; alem ja tak a tak radził.

15. Monda pedig Khúsai Sádók [9†] és Abjátár papoknak: Ilyen s ilyen tanácsot adott Akhitófel Absolonnak és Izráel véneinek; én pedig ilyen s ilyen tanácsot adtam.

15 И сказал Хусий Садоку и Авиафару священникам: так и так советовалАхитофел Авессалому и старейшинам Израилевым, а так и так посоветовал я.

15. І сповістив Хусій сьвященників Садока та Абіятара: Так і так раяв Ахитофел Абессаломові, а так і так пораяв я.

16. Niin lähettäkää nyt pian ja ilmoittakaa Daavidille tämä sana: 'Älä jää yöksi kahlauspaikkoihin erämaahan, vaan mene joen yli, ettei kuningas ja kaikki väki, joka on hänen kanssaan, joutuisi perikatoon.'

16. Niin lähettäkäät nyt kiiruusti matkaan, ja ilmoittakaat Davidille ja sanokaat: älä ole yötä kedolla korvessa, mutta riennä pois, ettei kuningas nieltäis ja kaikki väki joka hänen kanssansa on.

16. Nijn lähettäkät kijrust matcaan ja ilmoittacat Dawidille ja sanocat: älä ole yötä kedolla corwes mutta riennä pois ettei Cuningas nielläis ja caicki wäki cuin hänen cansans on.

16 Now therefore send quickly and tell David, saying, Do not lodge this night at the fords of the wilderness, but by all means pass over, lest the king be swallowed up and all the people who are with him.

16. Now therefore send quickly, and tell David, saying, Lodge not this night in the plains of the wilderness, but speedily pass over; lest the king be swallowed up, and all the people that are with him.

16. Saa sender nu hastelig Bud og lader David vide det, og siger; Bliv ikke i Nat paa Ørkens slette Marker, men drag over, at Kongen og alt Folket, som er hos ham, ikke skal opsluges.

16. Så sänder nu med hast åstad, och båder David, och säger: Blif icke öfver nattena på slättmarkene i öknene; utan drag deröfver snarliga, att Konungen icke varder uppsluken, och allt folket, som med honom är.

16. Sepärrast läkkitage usssinaste ja andke Tawetile teäda ja üttelge: Ärra jä mitte sel ösel körwe laggeda peäle, waid minne wissiste ülle Jordani, et ei neelta kunningast ärra ja keik rahwast, mis temmaga.

16. Jis sakė: ‘‘Skubiai siųskite ir pasakykite Dovydui nenakvoti šiąnakt dykumoje, bet tuojau persikelti kitur, kad nepražūtų karalius ir visi su juo esantys žmonės’‘.

16. So sendet nun eilend hin und lasset David ansagen und sprecht: Bleibe nicht auf dem blachen Felde der Wüste, sondern mache dich hinüber, daß der König nicht verschlungen werde und alles Volk, das bei ihm ist.

16. Maintenant donc envoyez promptement, et faites-le savoir à David, et dites-lui: Ne demeure point cette nuit dans les campagnes du désert, et même ne manque point de passer plus avant, de peur que le roi et tout le peuple qui est avec lui, ne périsse.

16. Por tanto enviád luego, y dad aviso a David, diciendo: No quedes esta noche en las campañas del desierto, sino pasa luego el Jordán, porque el rey no sea consumido, y todo el pueblo que con él está.

16 Nu dan, zendt haastelijk henen, en boodschapt David, zeggende: Vernacht dezen nacht niet in de vlakke velden der woestijn, en ook ga spoedig over; opdat de koning niet verslonden worde, en al het volk, dat met hem is.

16. Teraz tedy poślijcie co rychlej, a oznajmijcie Dawidowi, mówiąc: Nie zostawaj tej nocy w równinach puszczy; ale bez odwłoki przejdź, by snać nie był pożarty król, i wszystek lud, który jest z nim.

16. Azért sietve küldjetek el, és izenjétek meg Dávidnak ilyen szóval: Ne maradj ez éjjel [10†] a pusztának mezején, hanem inkább menj át, hogy valamiképen el ne nyelettessék a király és az egész nép, mely vele van.

16 И теперь пошлите поскорее и скажите Давиду так: не оставайся в эту ночь на равнине в пустыне, но поскорее перейди, чтобы не погибнуть царю и всем людям, которые с ним.

16. Оце ж посилаи хутко таку вістку Давидові: Не ночлїгуй над бродами в степу, а переходь зараз, щоб цареві й усьому людові, що при йому, не погибнути.

17. Ja Joonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Roogelin lähteelle, ja eräs palvelijatar kuljetti heille sinne sanaa; sitten he aina menivät ja veivät sanan kuningas Daavidille. Sillä he eivät uskaltaneet näyttäytyä menemällä kaupunkiin.

17. Ja Jonatan ja Ahimaats seisoivat Rogelin lähteen tykönä, ja yksi piika meni ja sanoi sen heille, ja he menivät ja sanoivat sen kuningas Davidille; sillä ei he uskaltaneet näyttää itsiänsä, että olivat tulleet kaupunkiin.

17. Ja Jonathan ja Ahimaaz seisoit Rogelin caiwon tykönä ja yxi pijca meni ja sanoi sen heille ja he menit ja sanoit sen Cuningas Dawidille: sillä ettei he uscaldanet näyttä idzens että he olisit tullet Caupungijn

17 Now Jonathan and Ahimaaz were staying by En-rogel. And a maid-servant used to go and tell them and they went and told king David, for they might not be seen to come into the city.

17. Now Jonathan and Ahimaaz stayed by Enrogel; for they might not be seen to come into the city: and a wench went and told them; and they went and told king David.

17. Og Jonathan og Ahimaaz stode ved En-Rogel, og en Tjenestepige gik bort og forkyndte dem det; men de gik hen og forkyndte Kong David det, thi de turde ikke lade sig se og komme i Staden.

17. Men Jonathan och Ahimaaz stodo vid den brunnen Rogel; och en tjenstepiga gick bort, och sade dem det; och de gingo åstad, och sade det Konung David; förty de torde icke låta sig se, så att de kommo in i staden.

17. Ja Jonatan ja Ahimaats seisid Rogeli kaewo jures, ja üks ümmardaja läks ja kulutas neile sedda, et nemmad piddid minnema ja kunningale Tawetile teäda andma: sest nemmad ei julgend mitte ennast nähha anda, et nemmad piddid liñna minnema.

17. Jehonatanas ir Ahimaacas buvo apsistoję prie En Rogelio šaltinio. Tarnaitė nuėjusi jiems pranešė, ir jie išėjo pasakyti karaliui Dovydui. Jie patys negalėjo pasirodyti mieste.

17. Jonathan aber und Ahimaaz standen bei dem Brunnen Rogel, und eine Magd ging hin und sagte es ihnen an. Sie aber gingen hin und sagten es dem König David an; denn sie durften sich nicht sehen lassen, daß sie in die Stadt kämen.

17. Or Jonathan et Achimaats se tenaient à En-Roguel (la fontaine du foulon), et une servante vint les avertir pour qu'ils allassent le rapporter au roi David; car ils ne pouvaient se montrer, en entrant dans la ville.

17. Y Jonatán y Aquimaas estaban junto a la fuente de Rogel, y fué allá una criada, la cual les dió el aviso, y ellos fueron, y dieron aviso al rey David: porque ellos no podían mostrarse viniendo a la ciudad.

17 Jonathan nu en Ahimaaz stonden bij de fontein Rogel; en een dienstmaagd ging henen en zeide het hun aan; en zij gingen henen en zeiden het den koning David aan; want zij mochten zich niet zien laten, dat zij in de stad kwamen.

17. A Jonatan i Achimmas stali u studni Rogiel: i poszła dziewka, a oznajmiła im, aby poszli, i donieśli to królowi Dawidowi; bo się nie śmieli ukazać, ani wnijść do miasta.

17. Jonathán pedig és [11†] Akhimás a Rógel [12†] forrásánál állanak vala, a hová méne egy leányzó, ki megmondá ezeket nékik, és ők elmenvén, megmondák Dávid királynak, mert nem akarják vala magokat megmutatni, bemenvén a városba.

17 Ионафан и Ахимаас стояли у источника Рогель. И пошла служанка ирассказала им, а они пошли и известили царя Давида; ибо они не могли показаться в городе.

17. Йонатан же та Ахимаас стояли над Рогель-криницею. І прибігла служебка та й принесла їм вість; а вони кинулись сповістити царя Давида, бо їм не можна було появитись у городї.

18. Mutta eräs poikanen näki heidät ja ilmoitti Absalomille. Silloin he molemmat menivät kiiruusti pois ja tulivat erään miehen taloon Bahurimiin. Hänellä oli kaivo pihallaan, ja he laskeutuivat siihen.

18. Mutta yksi palvelia sai heidät nähdä ja ilmoitti Absalomille. Ja he menivät nopiasti molemmin matkaansa ja tulivat Bahurimissa yhden miehen huoneesen, hänellä oli kaivo kartanossansa; ja he astuivat siihen sisälle.

18. MUtta yxi palwelia sai heidän nähdä ja ilmoitti sen Absalomille. Ja he menit nopiast molemmin matcaans ja tulit Bahuris yhden miehen huoneseen hänellä oli caiwo cartanos.

18 But a lad saw them and told Absalom. And they went away quickly, both of them and came to the house of a man in Bahurim who had a well in his court and they went down there.

18. Nevertheless a lad saw them, and told Absalom: but they went both of them away quickly, and came to a man's house in Bahurim, which had a well in his court; whither they went down.

18. Men en Dreng saa dem og gav Absalom det til Kende, og de gik begge hastelig bort og kom i en Mands Hus i Bahurim, og han havde en Brønd i sin Gaard, og de stege derned.

18. Men en dräng fick se dem, och sade det för Absalom. Då gingo de både med hast sin väg, och kommo uti ens mans hus i Bahurim; han hade en brunn i sinom gård, der stego de in.

18. Agga üks pois näggi neid ja andis sedda teäda Absalomile; ja need mollemad läksid ussinaste ja tullid Pahurimi ühhe mehhe kotta, kel ommas oues üks kaew olli, ja siñna astusid nemmad sisse.

18. Tačiau vienas jaunuolis juos pastebėjo ir pranešė Abšalomui. Juodu skubiai nuėjo pas vieną žmogų Bahurime, kuris turėjo šulinį savo kieme, ir pasislėpė šulinyje.

18. Es sah sie aber ein Knabe und sagte es Absalom an. Aber die beiden gingen eilend hin und kamen in eines Mannes Haus zu Bahurim; der hatte einen Brunnen in seinem Hofe. Dahinein stiegen sie,

18. Mais un garçon les vit, et le rapporta à Absalom. Cependant ils s'en allèrent tous deux en hâte, et vinrent à Bachurim, à la maison d'un homme qui avait dans sa cour un puits, où ils descendirent.

18. Y fueron vistos por un mozo, el cual lo dijo a Absalom, mas los dos se dieron priesa a caminar, y llegaron a casa de un hombre en Bajurim, que tenía un pozo en su patio, dentro del cual ellos descendieron.

18 Een jongen dan nog zag hen, en zeide het Absalom aan; doch die beiden gingen haastelijk, en kwamen in eens mans huis te Bahurim, dewelke een put had in zijn voorhof, en zij daalden daarin.

18. Wszakże obaczył je niektóry sługa i powiedział Absalomowi. Przetoż poszedłszy obadwaj spieszno, weszli w dom niektórego męża w Bahurym, który miał studnię na dworze swym, i spuścili się do niej.

18. Meglátá mindazáltal őket egy szolga, és megmondá Absolonnak: Elmenének azért ők ketten sietséggel, és menének egy ember házába Bahurim városában, kinek tornáczában volt egy kút, és oda [13†] szállának alá.

18 И увидел их отрок и донес Авессалому; но они оба скоро ушли и пришли в Бахурим, в дом одного человека, у которого на дворе был колодезь, испустились туда.

18. Побачив їх однакже якийсь хлопець та й сповістив Абессалома, але вони побігли хутко далїй, та й прибігли в господу одного чоловіка в Бахуримі: а в його був у дворі колодязь; вони й повлазили туди,

19. Ja hänen vaimonsa otti peitteen ja levitti sen kaivon suulle ja sirotti jyviä sen päälle, niin ettei voitu huomata mitään.

19. Ja vaimo otti peitteen ja levitti kaivon päälle, ja hajoitti survotuita herneitä sen päälle; niin ettei sitä tuntunut.

19. He astuit sijhen ja waimo otti peitten ja lewitti läwen eteen ja hajotti gryynejä sen päälle nijn ettei sitä tundunut.

19 And the woman took and spread the covering over the well's mouth and spread ground grain on it. And nothing was known.

19. And the woman took and spread a covering over the well's mouth, and spread ground corn thereon; and the thing was not known.

19. Og Konen tog og bredte et Klæde over Aabningen af Brønden og strøede Gryn derpaa, og Sagen blev ikke vitterlig.

19. Och qvinnan tog och bredde ett öfvertäckelse öfver brunnshålet, och slog der gryn uppå, så att man kunde det intet märka.

19. Ja se naene wöttis ja lautas ühhe waiba se kaewo su peäle, ja lautas tango laiale senna peäle, ja se luggu jäi teädmatta.

19. Šeimininkė uždengė šulinį dangčiu ir pabarstė ant jo miežinių kruopų, kad nebūtų įtarimo.

19. und das Weib nahm und breitete eine Decke über des Brunnens Loch und breitete Grütze darüber, daß man es nicht merkte.

19. Et la femme prit une couverture, et l'étendit sur l'ouverture du puits, et y répandit du grain pilé, en sorte qu'on n'y reconnut rien.

19. Y tomando la mujer una manta, extendióla sobre la boca del pozo, y tendió sobre ella del trigo majado; y el negocio no fué entendido.

19 En de vrouw nam en spreidde een deksel over het opene van den put, en strooide gort daarop. Alzo werd de zaak niet bekend.

19. A wziąwszy niewiasta płachtę, rozciągnęła ją na wierzchu studni, i nasypała na niej krup; a tak się tego nie dowiedziano.

19. Az asszony pedig egy terítőt vőn és beteríté a kút száját, arra pedig darált árpát hintett; és nem vevék észre.

19 А женщина взяла и растянула над устьем колодезя покрывало и насыпала на него крупы, так что не было ничего заметно.

19. А молодиця возьми та й накинь плахту на колодязь, та й насипала крупів на покривало, щоб не було нїчогісїнько в догад.

20. Kun Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo taloon, kysyivät he: Missä ovat Ahimaas ja Joonatan? Vaimo vastasi heille: Tuosta he menivät vesilätäkön yli. He etsivät, ja kun eivät heitä löytäneet, palasivat he takaisin Jerusalemiin.

20. Kuin Absalomin palveliat tulivat vaimon tykö huoneeseen, sanoivat he: kussa on Ahimaats ja Jonatan? Vaimo sanoi heille: he menivät tuon vähän ojan ylitse. Ja kuin he olivat etsineet ja ei mitään löytäneet, menivät he Jerusalemiin jällensä.

20. Cosca Absalomin palweliat tulit waimon tygö huoneseen: sanoit he: cusa on Ahimaaz ja Jonathan? waimo sanoi heille: he menit tuoin wähän ojan ylidze. Ja cosca he olit edzinet ja ei mitän löytänet menit he Jerusalemijn jällens.

20 And Absalom's servants came to the woman to the house and they said, Where are Ahimaaz and Jonathan? And the woman said to them, They have gone over the brook of water. And when they had sought and could not find them, they returned to Jerusalem.

20. And when Absalom's servants came to the woman to the house, they said, Where is Ahimaaz and Jonathan? And the woman said unto them, They be gone over the brook of water. And when they had sought and could not find them, they returned to Jerusalem.

20. Og der Absaloms Tjenere kom til Konen i Huset, da sagde de: Hvor ere Ahimaaz og Jonathan? og Konen sagde til dem: De gik over Vand bækken; og hine ledte, og de fandt intet, og de gik tilbage til Jerusalem.

20. Då nu Absaloms tjenare kommo till qvinnona i huset, sade de: Hvar är Ahimaaz och Jonathan? Qvinnan sade till dem: De gingo öfver vattubäcken. Och då de sökte, och funno intet, gingo de tillbaka igen till Jerusalem.

20. Ja Absalomi sullased tullid se naese jure kotta ja ütlesid: Kus on Ahimaats ja Jonatan? ja se naene ütles neile: Nemmad läksid se wee oia ülle; ja kui nemmad said otsinud ja ei mitte leidnud, siis läksid nemmad Jerusalemma taggasi.

20. Abšalomo tarnai, atėję į tuos namus, klausė šeimininkės: ‘‘Kur yra Ahimaacas ir Jehonatanas?’‘ Moteris jiems atsakė: ‘‘Jie perėjo upelį’‘. Paieškoję ir neradę jų, jie sugrįžo į Jeruzalę.

20. Da nun die Knechte Absaloms zum Weibe ins Haus kamen, sprachen sie: Wo ist Ahimaaz und Jonathan? Das Weib sprach zu ihnen: Sie gingen über das Wässerlein. Und da sie suchten, und nicht fanden, gingen sie wieder gen Jerusalem.

20. Et les serviteurs d'Absalom vinrent vers cette femme, dans la maison, et lui dirent: Où sont Achimaats et Jonathan? Et la femme leur répondit: Ils ont passé le gué de l'eau. Les ayant donc cherchés, et ne les ayant point trouvés, ils s'en retournèrent à Jérusalem.

20. Y llegando los criados de Absalom a la casa a la mujer, dijéronle: ¿Dónde están Aquimaas y Jonatán? Y la mujer les respondió: Ya han pasado el vado de las aguas. Y como ellos los buscaron , y no los hallaron, volviéronse a Jerusalem.

20 Toen nu Absaloms knechten tot de vrouw in het huis kwamen, zeiden zij: Waar zijn Ahimaaz en Jonathan? En de vrouw zeide tot hen: Zij zijn over dat waterriviertje gegaan. En toen zij hen gezocht en niet gevonden hadden, keerden zij weder naar Jeruzalem.

20. Bo gdy przyszli słudzy Absalomowi do onej niewiasty w dom, rzekli: Gdzie jest Achimaas i Jonatan? odpowiedziała im niewiasta: Przeszli przez rzekę; a poszukawszy ich, i nie znalazłszy, wrócili do Jeruzalemu.

20. Menének pedig az Absolon szolgái az asszonyhoz a házba, és mondának: Hol van Akhimás és Jonathán? Felele nékik az asszony: Általgázolának a patakon. És keresék őket, de mivel nem találták, visszatérének Jeruzsálembe.

20 И пришли рабы Авессалома к женщине в дом, и сказали: где Ахимаас и Ионафан? И сказала им женщина: они перешли вброд реку. И искали они, и не нашли, и возвратились в Иерусалим.

20. Як же прийшли від Абессалома до молодиці люде та поспитали: Де Ахимаас і Йонатан? каже молодиця: Вони перебріли ріку. Вони шукали, та не знайшли, й вернулись у Ерусалим.

21. Ja niin pian kuin he olivat menneet, nousivat toiset kaivosta, menivät ja veivät sanan kuningas Daavidille; he sanoivat Daavidille: Nouskaa ja menkää joutuin veden yli, sillä sen ja sen neuvon on Ahitofel antanut teidän turmioksenne.

21. Ja kuin he olivat menneet pois, nousivat he kaivosta ylös, ja menivät matkaansa, ja ilmoittivat kuningas Davidille, ja sanoivat Davidille: nouskaat ja menkäät kiiruusti veden ylitse; sillä niin ja niin on Ahitophel pitänyt neuvoa teitä vastaan.

21. JA cosca he olit mennet pois nousit he caiwost ylös ja menit matcaans ja ilmoitit Cuningas Dawidille ja sanoit: noscat ja mengät kijrust weden ylidze: sillä nijn ja nijn on Ahitophel pitänyt neuwoa teitä wastan.

21 And it happened, after they were departed, that they came up out of the well and went and told king David. And they said to David, Arise and pass quickly over the water, for thus Ahithophel has counseled against you*.

21. And it came to pass, after they were departed, that they came up out of the well, and went and told king David, and said unto David, Arise, and pass quickly over the water: for thus hath Ahithophel counselled against you.

21. Og det skete, efter at disse vare bortgangne, da stege hine op af Brønden og gik og gave Kong David det til Kende, og de sagde til David: Gører eder rede og gaar hastelig over Vandet, thi saa og saa har Akitofel raadet mod eder.

21. Och då de voro bortgångne, stego de upp utu brunnen, och gingo sina färde; och underviste det Konung David, och sade till David: Står upp, och går med hast öfver älfvena; ty så och så hafver Achitophel gifvit råd emot eder.

21. Ja se sündis pärrast, kui nemmad said ärraläinud, siis tullid nemmad sest kaewust ülles ja läksid ja kulutasid kunningale Tawetile, ja ütlesid Taweti wasto: Wötke kätte ja minge noppeste ülle wee, sest Ahitowel on sedda wisi teie wasto nou annud.

21. Abšalomo tarnams nuėjus, Ahimaacas ir Jehonatanas išlipo iš šulinio ir nuėję pranešė karaliui Dovydui: ‘‘Skubiai pasitrauk už Jordano, nes štai ką patarė prieš tave Ahitofelis’‘.

21. Und da sie weg waren, stiegen jene aus dem Brunnen und gingen hin und sagten's David, dem König, an und sprachen zu David: Macht euch auf und geht eilend über das Wasser; denn so und so hat Ahithophel wider euch Rat gegeben.

21. Et après leur départ, Achimaats et Jonathan remontèrent du puits, et s'en allèrent, et firent leur rapport au roi David, en lui disant: Levez-vous, et hâtez-vous de passer l'eau, car Achithophel a donné tel conseil contre vous.

21. Y después que ellos se hubieron ido, estotros salieron del pozo, y fuéronse, y dieron el aviso al rey David, y dijéronle: Levantáos, y dáos priesa a pasar las aguas, porque Aquitofel ha dado tal consejo contra vosotros.

21 En het geschiedde, nadat zij weggegaan waren, zo klommen zij uit den put, en gingen henen en boodschapten het den koning David; en zij zeiden tot David: Maakt ulieden op, en gaat haastelijk over het water, want alzo heeft Achitofel tegen ulieden geraden.

21. A gdy oni odeszli, tedy owi wystąpiwszy z studni poszli, i oznajmili królowi Dawidowi, mówiąc do niego: Wstaócie, przeprawcie się co rychlej przez wodę; albowiem tak radził przeciwko wam Achitofel.

21. Mikor pedig elmentek, kijövének a kútból, és elmenvén, megmondák ezeket [14†] Dávid királynak, és mondának Dávidnak: Keljetek fel és menjetek által gyorsan a vizen; mert ilyen tanácsot adott ti ellenetek Akhitófel.

21 Когда они ушли, те вышли из колодезя, пошли и известили царя Давида и сказали Давиду: встаньте и поскорее перейдите воду; ибо так и так советовал о вас Ахитофел.

21. Як же вони одійшли геть, повилазили ті з колодязя, махнули далїй та й принесли цареві Давидові звістку, й сказали Давидові: Переброджуйте борше воду, бо так і так порадив про вас Ахитофел.

22. Silloin Daavid ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssaan, nousi, ja he menivät Jordanin yli. Ja kun aamu valkeni, ei ollut ainoatakaan, joka ei olisi tullut Jordanin yli.

22. Silloin nousi David ja kaikki väki, joka hänen kanssansa oli, ja meni ennen päivän koittamaa Jordanin ylitse, ja ei yksikään puuttunut heistä, joka ei tullut Jordanin ylitse.

22. Silloin nousi Dawid ja caicki wäki cuin hän cansans olit ja meni ennen päiwän coittamata Jordanin ylidze ja ei yxikän puuttunut heistä joca ei tullut Jordanin ylidze.

22 Then David arose and all the people who were with him and they passed over the Jordan. By the morning light there lacked not one of them who was not gone over the Jordan.

22. Then David arose, and all the people that were with him, and they passed over Jordan: by the morning light there lacked not one of them that was not gone over Jordan.

22. Da stod David op og alt Folket, som var hos ham, og gik over Jordanen, indtil det blev lys Morgen, indtil der fattedes ikke en, som jo var gaaet over Jordanen.

22. Då stod David upp, och allt folket, som när honom var, och gingo öfver Jordan, tilldess morgon ljust vardt; och icke en fattades, som icke var kommen öfver Jordan.

22. Siis wöttis Tawet ja keik rahwas, mis temmaga, kätte ja läksid ülle Jordani: nemmad läksid hom̃iko walgeni, kunni ei mitte ühtainust waiak ei jänud, kes ei olleks ülle Jordani läinud.

22. Dovydas ir jo žmonės perėjo Jordaną. Rytui išaušus, visi buvo kitoje Jordano pusėje.

22. Da machte sich David auf und alles Volk, das bei ihm war, und gingen über den Jordan, bis es lichter Morgen ward, und fehlte nicht an einem, der nicht über den Jordan gegangen wäre.

22. Alors David se leva, et tout le peuple qui était avec lui, et ils passèrent le Jourdain; et au point du jour il n'en restait pas un qui n'eût passé le Jourdain.

22. Entónces David se levantó, y todo el pueblo que estaba con él, y pasaron el Jordán ántes que amaneciese, sin faltar ni uno, que no pasase el Jordán.

22 Toen maakte zich David op, en al het volk, dat met hem was; en zij gingen over de Jordaan. Aan het morgenlicht ontbrak er niet tot een toe, die niet over de Jordaan gegaan was.

22. Przetoż wstawszy Dawid, i wszystek lud, który był z nim, przeprawili się przez Jordan, pierwej niż się rozedniało, a nie został i jeden, któryby się nie przeprawił przez Jordan.

22. Felkele azért Dávid és mind a vele való nép, és általkelének [15†] a Jordánon, míg megvirrada; egy sem hiányzék, a ki által nem ment volna a Jordánon.

22 И встал Давид и все люди, бывшие с ним, и перешли Иордан; к рассвету не осталось ни одного, который не перешел бы Иордана.

22. Метнувсь тодї Давид і ввесь люд, що був при йому, та й перейшли Йордань. Поки ранок настав, не було нїкого, щоб не перебрів Йорданї.

23. Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoansa noudatettu, satuloi hän aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa omaan kaupunkiinsa, ja kun hän oli toimittanut talonsa, hirttäytyi hän; niin hän kuoli, ja hänet haudattiin isänsä hautaan.

23. Kuin Abitophel näki, ettei hänen neuvonsa jälkeen tehty, satuloitsi hän aasinsa, nousi ja meni huoneesensa ja kaupunkiinsa, ja toimitti huoneensa menot, ja hirtti itsensä; ja niin hän kuoli ja haudattiin isänsä hautaan.

23. Cosca Ahitophel näki ettei hänen neuwons kelwannut satuloidzi hän Asins ja meni huoneseens ja hänen Caupungijns ja toimitti huonens menot ja hirtti idzens ja cuoli ja haudattin hänen Isäns hautaan.

23 And when Ahithophel saw that his counsel was not followed, he saddled his donkey and arose and got home to his city and set his house in order and hanged himself. And he died and was buried in the sepulcher of his father.

23. And when Ahithophel saw that his counsel was not followed, he saddled his ass, and arose, and gat him home to his house, to his city, and put his household in order, and hanged himself, and died, and was buried in the sepulchre of his father.

23. Og der Akitofel saa, at man ikke havde gjort efter hans Raad, da sadlede han Asenet og gjorde sig rede og drog til sit Hus, til sin Stad, og beskikkede sit Hus og hængte sig, og han døde og blev begraven i sin Faders Grav.

23. Då Achitophel såg, att hans råd icke hade framgång, sadlade han sin åsna, och stod upp, och for hem i sin stad, och skickade om sitt hus, och hängde sig, och blef död, och vardt begrafven i sins faders graf.

23. Kui Abitowel näggi, et temma nou järrele ei tehtud mitte, siis panni ta eesli saddulasse, ja wöttis kätte ja läks omma kotta omma liñna, ja kui ta omma koia pärrast sai seädmist teinud, siis poos ta ennast ülles ja surri ärra, ja tedda maeti ta issa hauda mahha.

23. Ahitofelis, matydamas, kad jo patarimo neklausoma, pasibalnojo asilą ir parvyko namo į savo miestą. Jis, sutvarkęs savo namų reikalus, pasikorė ir buvo palaidotas savo tėvo kape.

23. Als aber Ahithophel sah, daß sein Rat nicht ausgeführt ward, sattelte er seinen Esel, machte sich auf und zog heim in seine Stadt und beschickte sein Haus und erhängte sich und starb und ward begraben in seines Vaters Grab.

23. Or Achithophel, voyant qu'on n'avait point fait ce qu'il avait conseillé, sella son âne, se leva et s'en alla en sa maison, dans sa ville; et après qu'il eut mis ordre à sa maison, il s'étrangla et mourut; et il fut enseveli dans le tombeau de son père.

23. Y Aquitofel viendo que no se hizo su consejo, enalbardó su asno, y levantóse, y fuése a su casa, y a su ciudad, y ordenó su casa, y se ahorcó, y murió, y fué sepultado en el sepulcro de su padre.

23 Als nu Achitofel zag, dat zijn raad niet gedaan was, zadelde hij den ezel, en maakte zich op, en toog naar zijn huis in zijn stad, en gaf bevel aan zijn huis, en verhing zich. Alzo stierf hij, en werd begraven in zijns vaders graf.

23. Tedy Achitofel widząc, iż się nie stało podług rady jego, osiodłał osła, a wstawszy jechał do domu swego, do miasta swego, a rozprawiwszy dom swój, powiesił się, i umarł, a pogrzebion jest w grobie ojca swego.

23. Látván pedig Akhitófel, hogy az ő tanácsát [16†] nem hajtották végre: megnyergelé szamarát, és felkelvén elméne házához, az ő városába; és elrendezvén háznépének dolgát, megfojtá [17†] magát, és meghala; és eltemetteték az ő atyjának sírjába.

23 И увидел Ахитофел, что не исполнен совет его, и оседлал осла, и собрался, и пошел в дом свой, в город свой, и сделалзавещание дому своему, и удавился, и умер, и был погребен в гробе отца своего.

23. Побачивши ж Ахитофел, що порада його не пійшла в лад, осїдлав осла та й пустивсь у дорогу до дому у свій отецький город, а розпорядивши господою своєю, завісивсь, і вмер, та й поховано його в батьковому гробі.

24. Daavid oli tullut Mahanaimiin, kun Absalom ja kaikki Israelin miehet hänen kanssaan menivät Jordanin yli.

24. Ja David tuli Mahanaimiin; ja Absalom meni Jordanin ylitse, hän ja kaikki Israelin miehet hänen kanssansa.

24. JA Dawid tuli Mahanaimijn ja Absalom meni Jordanin ylidze ja caicki Israelin miehet hänen cansans.

24 Then David came to Mahanaim. And Absalom passed over the Jordan, he and all the men of Israel with him.

24. Then David came to Mahanaim. And Absalom passed over Jordan, he and all the men of Israel with him.

24. Men David kom til Mahanaim, og Absalom drog over Jordanen, han og alle Israels Mænd med ham.

24. Och David kom till Mahanaim; och Absalom drog öfver Jordan, och alle Israels män med honom.

24. Ja Tawet sai Mahanaimi, ja Absalom läks ülle Jordani temma ja keik Israeli mehhed temmaga.

24. Dovydui atvykus į Machanaimą, Abšalomas su savo vyrais perėjo per Jordaną.

24. Und David kam gen Mahanaim. Und Absalom zog über den Jordan und alle Männer Israels mit ihm.

24. Cependant David arriva à Mahanaïm; et Absalom passa le Jourdain, lui et tous les gens d'Israël avec lui.

24. Y David vino en Mahanaim, y Absalom pasó el Jordán con todos los varones de Israel.

24 David nu kwam te Mahanaim, en Absalom toog over de Jordaan, hij en alle mannen van Israel met hem.

24. A Dawid już był przyszedł do Mahanaim, gdy Absalom przeprawił się przez Jordan, on i wszyscy mężowie Izraelscy z nim.

24. És midőn Dávid Mahanáimba érkezett, átkele Absolon a Jordánon, ő és Izráelnek férfiai mindnyájan ő vele.

24 И пришел Давид в Маханаим, а Авессалом перешел Иордан, сам и весьИзраиль с ним.

24. От і дійшов Давид уже до Маханаїму, як Абессалом з усїма Ізрайлитянами перейшов Йордань.

25. Mutta Absalom oli asettanut Amasan Jooabin sijaan sotajoukon ylipäälliköksi. Ja Amasa oli Jitra nimisen jisreeliläisen miehen poika; tämä mies oli yhtynyt Abigailiin, Naahaan tyttäreen, Jooabin äidin Serujan sisareen.

25. Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodanpäämieheksi. Ja Amasa oli Jetran sen Jisreeliläisen poika, joka makasi Abigailin Nahaksen tyttären ZeruJan sisaren, Joabin äidin.

25. Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodan päämiehexi ja Amasa oli Jetran sen Jesreeliterin poica joca macais Abigailin Nahaxen tyttären tykönä ZeruJan sisaren joca oli Joabin äiti.

25 And Absalom set Amasa over the army instead of Joab. Now Amasa was the son of a man, whose name was Ithra {Jithra or Jether} the Israelite, who went in to Abigal the daughter of Nahash, sister to Zeruiah, Joab's mother.

25. And Absalom made Amasa captain of the host instead of Joab: which Amasa was a man's son, whose name was Ithra an Israelite, that went in to Abigail the daughter of Nahash, sister to Zeruiah Joab's mother.

25. Og Absalom havde sat Amasa i Joabs Sted over Hæren; men Amasa var, en Søn af en Mand, hvis Navn var Jithra, en Jisreelit, som var gaaet ind til Abigail, Nahas's Datter, en Søster til Zeruja, som var Joabs Moder.

25. Och Absalom hade satt Amasa i Joabs stad öfver hären; och Amasa var ens mans son, som het Jithra, en Israelit, hvilken låg när Abigail, Nahas dotter, ZeruJa syster, Joabs moder.

25. Ja Absalom olli Amasa Joabi assemele wäe ülle pannud: ja Amasa olli ühhe mehhe poeg, kelle nimmi Itra üks Isreelimees, kes Abigali Naasi tütre Seruja öe Joabi emma jure olli heitnud.

25. Abšalomas paskyrė Amasą kariuomenės vadu Joabo vieton. Amasa buvo sūnus izraelito Itros, kuris buvo vedęs Abigailę, Nahašo dukterį, Joabo motinos Cerujos seserį.

25. Und Absalom hatte Amasa an Joabs Statt gesetzt über das Heer. Es war aber Amasa eines Mannes Sohn, der hieß Jethra, ein Israeliter, welcher einging zu Abigail, der Tochter des Nahas, der Schwester der Zeruja, Joabs Mutter.

25. Et Absalom établit Amasa sur l'armée, à la place de Joab. Or, Amasa était fils d'un homme nommé Jithra, Israélite, qui était entré vers Abigaïl, fille de Nachash, et sœur de Tséruja, mère de Joab.

25. Y Absalom constituyó a Amasa sobre el ejército en lugar de Joab, el cual Amasa fué hijo de un varón de Israel llamado Jetra, el cual había entrado a Abigal, hija de Naas, hermana de Sarvia, madre de Joab.

25 En Absalom had Amasa in Joabs plaats gesteld over het heir. Amasa nu was eens mans zoon, wiens naam was Jethra, de Israeliet, die ingegaan was tot Abigail, dochter van Nahas, zuster van Zeruja, Joabs moeder.

25. I przełożył Absalom Amazę, miasto Joaba, nad wojskiem. A ten Amaza był synem męża, którego imię było Itra, Izraelczyk, który był wszedł do Abigajli, córki Nahasowej, siostry Sarwii, matki Joabowej.

25. És Amasát tevé Absolon fővezérré a sereg felett [18†] Joáb helyett. Amasa pedig egy férfi fia vala, a kinek a neve az Izráelita Jithra vala, a ki beméne Abigailhoz, [19†] a Náhás leányához, ki Sérujának, a Joáb anyjának nővére vala.

25 Авессалом поставил Амессая, вместо Иоава, над войском. Амессай был сын одного человека, по имени Иефера из Изрееля, который вошел к Авигее, дочери Нааса, сестре Саруи, матери Иоава.

25. Намість Йоаба настановив Абессалом Амессая головою в війську. Амессай був сином одного чоловіка, що звавсь Ефера з Езрееля, що ввійшов був до Абигеї, дочки Нааса, а сестри Саруїної, матері Йоабової.

26. Ja Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan.

26. Mutta Israel ja Absalom sioittivat itsensä Gileadin maalle.

26. Mutta Israel ja Absalom sioitit idzens Gileadijn.

26 And Israel and Absalom encamped in the land of Gilead.

26. So Israel and Absalom pitched in the land of Gilead.

26. Og Israel og Absalom lejrede sig i Gileads Land.

26. Men Israel och Absalom lägrade sig i Gilead.

26. Ja Israel ja Absalom löid leri ülles Kileadi male.

26. Abšalomas su izraelitais pasistatė stovyklą Gileado krašte.

26. Israel aber und Absalom lagerten sich in Gilead.

26. Et Israël campa avec Absalom au pays de Galaad.

26. Y asentó campo Israel con Absalom en tierra de Galaad.

26 Israel nu en Absalom legerden zich in het land van Gilead.

26. I położył się obozem Izrael z Absalomem na ziemi Galaad.

26. És tábort jára Izráel és Absolon a Gileád földén.

26 И Израиль с Авессаломом расположился станом в землеГалаадской.

26. І отаборивсь Ізраїль із Абессаломом у землї Галаадській.

27. Kun Daavid tuli Mahanaimiin, niin Soobi, Naahaan poika, ammonilaisten Rabbasta, ja Maakir, Ammielin poika, Loodebarista, ja gileadilainen Barsillai, Roogelimista,

27. Kuin David oli tullut Mahanaimiin, toi Sobi Nahaksen poika, Ammonin lasten Rabbatista, ja Makir Amnielin poika Lodebarista ja Barsillai Gileadilainen Rogelimista

27. COsca Dawid oli tullut Mahanaimijn toi Sobi Nahaxen poica Ammonin lasten Rabbathist ja Machir Amnielin poica Lodabarist ja Barsillai Gileaditeri Roglimist/

27 And it happened, when David came to Mahanaim, that Shobi the son of Nahash of Rabbah of the sons of Ammon and Machir the son of Ammiel of Lo-debar and Barzillai the Gileadite of Rogelim,

27. And it came to pass, when David was come to Mahanaim, that Shobi the son of Nahash of Rabbah of the children of Ammon, and Machir the son of Ammiel of Lodebar, and Barzillai the Gileadite of Rogelim,

27. Og det skete, der David var kommen til Mahanaim, da førte Sobi, Nahas's Søn fra Ammons Børns Rabba, og Makir, Ammiels Søn af Lodebar, og Gileaditeren Barsillaj fra Roglim

27. Då David var kommen till Mahanaim, kommo der Sobi, Nahas son, af Rabba Ammons barnas, och Machir, Ammiels son af Lodebar, och Barsillai, en Gileadit af Rogelim;

27. Ja se sündis, kui Tawet Mahanaimi tulli, et Sobi Naasi poeg Rabbast Ammoni laste liñnast, ja Makir Ammieli poeg Lodebarist, ja Parsillai Kileadimees Rogelimist,

27. Dovydui atvykus į Machanaimą, Nahašo sūnus Šobis iš amonitų Rabos, Amielio sūnus Machyras iš Lo Debaro ir Barzilajas iš Gileado Rogelimo

27. Da David gen Mahanaim gekommen war, da brachten Sobi, der Sohn Nahas von Rabba der Kinder Ammon, und Machir, der Sohn Ammiels von Lo-Dabar, und Barsillai, ein Gileaditer von Roglim,

27. Et lorsque David fut arrivé à Mahanaïm, Shobi, fils de Nachash, qui était de Rabba des enfants d'Ammon, et Makir, fils d'Ammiel de Lodébar, et Barzillaï, Galaadite, de Roguélim,

27. Y como David llegó a Mahanaim, Sobi, hijo de Naas de Rabba, de los hijos de Ammón, y Maquir, hijo de Ammiel de Lodabar, y Berzellai Galaadita de Rogelim,

27 En het geschiedde, als David te Mahanaim gekomen was, dat Sobi, de zoon van Nahas, van Rabba der kinderen Ammons, en Machir, de zoon van Ammiel, van Lodebar, en Barzillai, de Gileadiet, van Rogelim,

27. I stało się, gdy przyszedł Dawid do Mahanaim, że Soby syn Nahasowy z Rabby, synów Ammonowych, i Machir, syn Ammijelowy z Lodebaru, i Barsylaj Galaadczyk z Rogielim,

27. Lőn pedig, hogy mikor Dávid Mahanáimba jutott, ímé Sóbi, az Ammoniták városából, [20†] Rabbából való Náhásnak fia, és a Ló-Debár városból való Ammielnek fia, Mákir, és a Gileád tartományában, Rógelimban lakozó [21†] Barzillai.

27 Когда Давид пришел в Маханаим, то Сови, сын Нааса, из РаввыАммонитской, и Махир, сын Аммиила, из Лодавара, и Верзеллий Галаадитянин из Роглима,

27. Як прийшов же Давид у Маханаїм, то Сабій, син Наасів із Раби Аммонїйської, й Махир, син Амміїлів із Лодабару, та Берзеллїй Галаадїй з Роглиму,

28. toivat sinne vuoteita, vateja ja saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja ja paahdettuja jyviä, papuja, herneitä

28. Makausvaatteita, maljoja, saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja, kuivatuita tähkäpäitä, papuja, herneitä ja tuletettuja herneitä,

28. Macauswaatteit waskimaljan sawiastian nisuja ohria jauhoja cuiwatuita tähkäpäitä papuja herneitä gryynejä.

28 brought beds and basins and earthen vessels and wheat and barley and meal and roasted (grain) and beans and lentils and roasted (pulse),

28. Brought beds, and basons, and earthen vessels, and wheat, and barley, and flour, and parched corn, and beans, and lentiles, and parched pulse,

28. Senge og Bækkener og Pottemagerkar og Hvede og Byg og Mel og ristede Aks og Bønner og Linser og tørrede Bælgfrugter

28. Och förde sängkläder, bäcken, lerkäril, hvete, bjugg, mjöl, torkad ax, bönor, linse, gryn,

28. Wodid, ja kausid, ja kiwwiriisto, ja nisso, ja odre, ja jahho, ja odra tango, ja ubbe, ja läätsid ja muud tango,

28. atgabeno antklodžių, dubenių, molinių indų, kviečių, miežių, miltų, paskrudintų grūdų, pupų, lęšių,

28. Bettwerk, Becken, irdene Gefäße, Weizen, Gerste, Mehl, geröstete Körner, Bohnen, Linsen, Grütze,

28. Apportèrent à David et au peuple qui était avec lui, des lits, des bassins, des vases de terre, du froment, de l'orge, de la farine, du grain rôti, des fèves, des lentilles, et d'autres grains rôtis,

28. Trajeron a David y al pueblo que estaba con él, camas, y lebrillos, y vasijas de barro, trigo, y cebada, y harina, y trigo tostado, habas, lentejas, y garbanzos, tostados,

28 Beddewerk, en schalen, en aarden vaten, en tarwe, en gerst, en meel, en geroost koren, en bonen, en linzen, ook geroost,

28. Pościel, i miednice, i naczynia zduóskie, i pszenicę, i jęczmieó, i mąki, i krupy, i boby, i soczewice, i prażma,

28. Ágyneműt, medenczéket és cserépedényeket, búzát, árpát, lisztet, pergelt búzát, babot, lencsét, pergelt árpát,

28 принесли постелей, блюд и глиняных сосудов, и пшеницы, и ячменя, и муки, и пшена, и бобов, и чечевицы, и жареных зерен,

28. Принесли постелї, тарілки, горшки, глиняний посуд, ячменю, пшеницї, муки, пшона, бобу, сочовицї, й жарених зерен,

29. sekä hunajaa, voita, lampaita ja juustoja ruuaksi Daavidille ja väelle, mikä oli hänen kanssansa; sillä he ajattelivat: Väki on nälissään, uuvuksissa ja janoissaan erämaassa.

29. Hunajaa, voita, lampaita ja lehmän juustoja, ne kantoivat he Davidille ja väelle, joka hänen kanssansa oli, ravinnoksi; sillä he ajattelivat: kansa rupee isoomaan, väsymään ja janoomaan korvessa.

29. Hunajata woita lambaita ja lehmän juustoja cannoit he Dawidille ja wäelle joca hänen cansans oli rawinnoxi: sillä he ajattelit: Canssa rupe isoman janoman ja wäsymän corwes.

29 and honey and butter and sheep and cheese of the herd, for David and for the people who were with him, to eat. For they said, The people are hungry and weary and thirsty, in the wilderness.

29. And honey, and butter, and sheep, and cheese of kine, for David, and for the people that were with him, to eat: for they said, The people is hungry, and weary, and thirsty, in the wilderness.

29. og Honning og Smør og Faar og Oste af Køer hen til David og til Folket, som var med ham, til at æde; thi de sagde: Folket er hungrigt og træt og tørstigt i Ørken.

29. Hannog, smör, får, och nötaostar till David, och till folket, som med honom var, till spisning; ty de tänkte, folket varder hungrigt, trött och törstigt i öknene.

29. Ja met, ja woid, ja puddolojuksid ja lehma-juusto Taweti jure töid ja se rahwa jure, kes temmaga, neile süa: sest nemmad ütlesid: Rahwas on nälgas ja ärrawässinud ja jannus körbes.

29. medaus, sviesto ir sūrių. Visa tai jie atnešė Dovydui ir jo žmonėms, sakydami: ‘‘Žmonės dykumoje yra išalkę, nuvargę ir ištroškę’‘.

29. Honig, Butter, Schafe und Rinderkäse zu David und zu dem Volk, das bei ihm war, zu essen. Denn sie gedachten: Das Volk wird hungrig, müde und durstig sein in der Wüste.

29. Du miel, du beurre, des brebis, et des fromages de vache, pour se nourrir; car ils disaient: Ce peuple est affamé; il est las, et il a soif dans ce désert.

29. Miel, manteca, ovejas, y quesos de vacas, para que comiesen; porque dijeron entre sí: Aquel pueblo está hambriento, y cansado, y tendrá sed en el desierto.

29 En honig, en boter, en schapen, en koeienkazen, brachten tot David, en tot het volk, dat met hem was, om te eten, want zij zeiden: Dit volk is hongerig, en moede, en dorstig in de woestijn.

29. I miodu, i masła, i owiec, i serów krowich przynieśli Dawidowi, i ludowi, który był z nim, aby jedli: bo mówili: Lud ten głodny jest, i spracowany, i pragnieniem zmorzony na puszczy.

29. Mézet, vajat, juhot, ünősajtokat hozának Dávidnak és az ő vele való népnek eleségül. Mert azt gondolják vala magokban: A nép éhes, fáradt és eltikkadt [22†] a pusztában.

29 и меду, и масла, и овец, и сыра коровьего, принесли Давиду и людям, бывшим с ним,в пищу; ибо говорили они: народ голоден и утомлен и терпел жажду в пустыне.

29. Меду, масла, овець, і коровячого сира Давидові й людям, що були з ним, на їду, бо казали: Люд голоден, утомлений, й натерпівсь спраги в пустинї.