25 luku

Jerusalemin hävitys ja Juudan perikato. Gedalja. Joojakinin armahdus.

1. Sidkia kapinoi Baabelin kuningasta vastaan. Hänen yhdeksäntenä hallitusvuotenaan, sen kymmenennessä kuussa, kuukauden kymmenentenä päivänä, kävi Nebukadnessar, Baabelin kuningas, hän ja koko hänen sotajoukkonsa, Jerusalemin kimppuun ja asettui leiriin sitä vastaan. Ja he rakensivat saartovarusteet sitä vastaan yltympäri.

1. Niin tapahtui yhdeksäntenä hänen valtakuntansa vuonna, kymmenentenä päivänä kymmenennellä kuulla, että Nebukadnetsar Babelin kuningas tuli kaiken väkensä kanssa Jerusalemin eteen, ja he sioittuivat sen eteen ja rakensivat saarron joka taholta sen ympärille.

1. JA yhdexändenä hänen waldacundans wuonna kymmendenä päiwänä kymmenellä Cuulla tuli NebucadNezar Babelin Cuningas caiken hänen wäkens cansa Jerusalemin eteen ja he sioitit heidäns sen eteen ja rakensit skantzin sen ymbärille.

1 And it happened in the ninth year of his reign, in the tenth month, in the tenth day of the month, that Nebuchadnezzar king of Babylon came, he and all his army, against Jerusalem and encamped against it. And they built forts against it all around.

1. And it came to pass in the ninth year of his reign, in the tenth month, in the tenth day of the month, that Nebuchadnezzar king of Babylon came, he, and all his host, against Jerusalem, and pitched against it; and they built forts against it round about.

1. Og det skete i hans Regerings niende Aar, i den tiende Maaned, paa den tiende Dag i Maaneden, da kom Nebukadnezar, Kongen af Babel, han og hele hans Hær, imod Jerusalem og lejrede sig imod den, og de byggede et Bolværk imod den trindt omkring.

1. Och det begaf sig i nionde årena af hans rike, på tionde dagen i tionde månadenom, kom NebucadNezar, Konungen i Babel, med all sin magt för Jerusalem, och de lägrade sig der före, och byggde skansar allt omkring.

1. Ja se sündis temma wallitsusse ühheksamal aastal kümnemal kümnema ku päwal, et Pabeli kunningas Nebukadnetsar tulli, temma ja keik ta wäggi Jerusalemma wasto, ja löi leri temma wasto ülles; ja nemmad ehhitasid ülles pu tornid temma wasto ümberringi.

1. Devintaisiais jo karaliavimo metais, dešimto mėnesio dešimtą dieną prieš Jeruzalę atėjo Babilono karalius Nebukadnecaras su visa kariuomene, apgulė ją ir supylė aplinkui pylimą.

1. Und es begab sich im neunten Jahr seines Königreichs, am zehnten Tag des zehnten Monats, kam Nebukadnezar, der König zu Babel, mit aller seiner Macht wider Jerusalem; und sie lagerten sich dawider und bauten Bollwerke darum her.

1. Et il arriva, la neuvième année du règne de Sédécias, le dixième jour du dixième mois, que Nébucadnetsar, roi de Babylone, vint contre Jérusalem, lui et toute son armée; il campa contre elle, et ils bâtirent des forts tout autour.

1. Y ACONTECIÓ a los nueve años de su reino, en el mes décimo, a los diez del mes, que Nabucodonosor rey de Babilonia vino con todo su ejército contra Jerusalem: y cercóla, y levantaron contra ella ingenios al derredor.

1 En het geschiedde in het negende jaar zijner regering, in de tiende maand, op den tienden der maand, dat Nebukadnezar, de koning van Babel, kwam tegen Jeruzalem, hij en zijn ganse heir, en legerde zich tegen haar; en zij bouwden tegen haar sterkten rondom.

1. I stało się roku dziewiątego królowania jego, miesiąca dziesiątego, dnia dziesiątego tegoż miesiąca, że przyciągnął Nabuchodonozor, król Babiloóski, on i wszystko wojsko jego przeciw Jeruzalemowi, i położył się obozem u niego, a porobił przeciwko niemu szaóce w około.

1. És történt az ő uralkodásának kilenczedik esztendejében, a tizedik hónapban, és annak tizedik napján, hogy [1†] feljött Nabukodonozor, Babilónia királya minden ő seregével Jeruzsálem ellen, és táborba szállott ellene, és köröskörül ostromtornyokat építettek ellene.

1 В девятый год царствования своего, в десятый месяц, в десятый день месяца, пришел Навуходоносор, царь Вавилонский, со всем войском своим к Иерусалиму, и осадил его, и устроил вокруг него вал.

1. І сталось: у девятому роцї свого царювання, у десятому місяцї, в десятий день місяця, прийшов Навуходонозор, царь Вавилонський, з усією військовою потугою своєю під Ерусалим та й облїг його, й насипав кругом його обляговий вал.

2. Näin kaupunkia piiritettiin kuningas Sidkian yhdenteentoista hallitusvuoteen asti.

2. Ja niin oli se kaupunki piiritetty kuningas Zidkian ensimäiseen vuoteen toistakymmentä.

2. Ja nijn oli se Caupungi pijritetty yhtentoistakymmenden Cuningas Zidechian wuoten asti.

2 So the city was besieged to the eleventh year of king Zedekiah.

2. And the city was besieged unto the eleventh year of king Zedekiah.

2. Saa blev Staden belejret indtil Kong Zedekias's ellevte Aar.

2. Alltså vardt staden belagd, allt intill ellofte året af Konung Zedekia rike.

2. Ja nemmad pannid se liñna kinni kunninga Sidkia ühheteistkümnemast aastast sadik.

2. Miestas buvo apgultas iki vienuoliktų karaliaus Zedekijo metų.

2. Also ward die Stadt belagert bis ins elfte Jahr des Königs Zedekia.

2. Or la ville fut assiégée jusqu'à la onzième année du roi Sédécias.

2. Y estuvo la ciudad cercada hasta el onceno año del rey Sedecías.

2 Zo kwam de stad in belegering, tot in het elfde jaar van den koning Zedekia.

2. A tak oblężone było miasto aż do jedenastego roku króla Sedekijasza.

2. És megszállva tartatott a város Sédékiás király tizenegyedik esztendejéig;

2 И находился город в осаде до одиннадцатого года царя Седекии.

2. Сим робом опинився город ув облязї до одинайцятого року царя Седекії.

3. Mutta neljännen kuukauden yhdeksäntenä päivänä, kun nälänhätä ahdisti kaupunkia eikä ollut leipää maan kansalle,

3. Mutta yhdeksännellä kuukaudella tuli sangen suuri nälkä kaupunkiin, niin ettei maakunnan kansalla mitään syömistä ollut.

3. Mutta yhdexännellä Cuucaudella tuli sangen suuri nälkä Caupungijn nijn ettei Canssalla maacunnas mitän syömist ollut.

3 On the ninth day of the (fourth) month the famine was severe in the city, so that there was no bread for the people of the land.

3. And on the ninth day of the fourth month the famine prevailed in the city, and there was no bread for the people of the land.

3. Paa den niende Dag i Maaneden, da fik Hungeren Overhaand i Staden, og der var ikke Brød for Folket i Landet.

3. Men i nionde månadenom vardt hungren stark i stadenom, så att folket i landena hade intet äta.

3. Selle ku ühheksamal päwal sai nälg woimust liñnas, ja selle Ma rahwale ei olnud leiba.

3. Ketvirto mėnesio devintą dieną mieste taip sustiprėjo badas, kad žmonės nebeturėjo ko valgyti.

3. Aber am neunten Tag des (vierten) Monats ward der Hunger stark in der Stadt, daß das Volk des Landes nichts zu essen hatte.

3. Le neuvième jour du quatrième mois, la famine sévissait dans la ville, et il n'y avait plus de pain pour le peuple du pays.

3. A los nueve del mes la hambre prevaleció en la ciudad, que no hubo pan para el pueblo de la tierra.

3 Op den negenden der vierde maand, als de honger in de stad sterk werd, en het volk des lands geen brood had,

3. Tedy dnia dziewiątego czwartego miesiąca był wielki głód w mieście, a nie miał chleba lud ziemi.

3. De a negyedik hónap [2†] kilenczedik napján akkora inség lett a városban, hogy nem volt mit enni a föld népének.

3 В девятый день месяца усилился голод в городе, и не было хлеба у народа земли.

3. На девятий день місяця опанувала голоднеча город і люде не мали що їсти.

4. valloitettiin kaupunki, ja kaikki sotilaat pakenivat yöllä molempien muurien välistä porttitietä, joka oli kuninkaan puutarhan puolella, kaldealaisten ollessa kaupungin ympärillä, ja he kulkivat Aromaahan päin.

4. Niin kukistettiin kaupunki, ja kaikki sotamiehet pakenivat yöllä ulos porttitietä, niiden kahden muurin väliltä, joka menee kuninkaan yrttitarhaan (vaan Kaldealaiset olivat ympäri kaupunkia), ja hän pakeni sitä tietä myöten tasaiselle kedolle.

4. Nijn cukistettin Caupungi ja caicki sotamiehet pakenit yöllä ulos portitietä nijden cahden muurin wälildä joca mene Cuningan krydimaahan (waan Calderit olit ymbäri Caupungita) ja hän pakeni sitä tietä myöden tasaiselle kedolle.

4 Then a breach was made in the city and all the men of war (fled) by night by the way of the gate between the two walls, which was by the king's garden (now the Chaldeans were against the city all around) and (the king) went by the way of the Arabah.

4. And the city was broken up, and all the men of war fled by night by the way of the gate between two walls, which is by the king's garden: (now the Chaldees were against the city round about:) and the king went the way toward the plain.

4. Og man brød ind i Staden, og alle Krigsmænd flyede om Natten ad Vejen gennem Porten imellem de to Mure, hvilken gaar til Kongens Have; og Kaldæerne laa trindt omkring Staden, og Kongen drog hen ad Vejen til den slette Mark.

4. Då föll man in i staden, och alle krigsmän flydde om nattena, den vägen ifrå porten, som går emellan de två murar åt Konungsträgården. Och de Chaldeer lågo omkring staden. Och han flydde den vägen åt hedmarkena.

4. Siis tungisid nemmad wäggise liñna sisse, ja keik söamehhed pöggenesid öse sedda teed wärrawa pole nende kahhe müri wahhel, mis kunninga rohho-aia jures, (ja Kaldea-rahwas ollid ümberringi liñna wasto) ja kunningas läks laggeda Ma teed.

4. Pralaužę miesto sieną, karalius su visais kariais pabėgo naktį taku, esančiu tarp dviejų miesto sienų, prie karaliaus sodo. Chaldėjai buvo išsidėstę aplinkui miestą. Jie traukėsi lygumos keliu.

4. Da brach man in die Stadt; und alle Kriegsmänner flohen bei der Nacht auf dem Wege durch das Tor zwischen zwei Mauern, der zu des Königs Garten geht. Aber die Chaldäer lagen um die Stadt. Und er floh des Weges zum blachen Felde.

4. Alors la brèche fut faite à la ville; et tous les gens de guerre s'enfuirent de nuit par le chemin de la porte, entre les doubles murailles, près du jardin du roi, pendant que les Caldéens bloquaient la ville tout autour; et on s'en alla par le chemin de la campagne.

4. Abierta ya la ciudad, huyeron de noche todos los hombres de guerra por el camino de la puerta que estaba entre los dos muros, junto a los huertos del rey, estando los Caldeos al rededor de la ciudad; y el rey se fué camino de la campaña.

4 Toen werd de stad doorgebroken, en al de krijgslieden vloden des nachts door den weg der poort, tussen de twee muren, die aan des konings hof waren (de Chaldeen nu waren tegen de stad rondom), en de koning trok door den weg des vlakken velds.

4. I przełamano mur miejski, a wszyscy ludzie rycerscy uciekli w nocy drogą, kędy idą do bramy, która jest między dwoma murami, które były podle ogrodu królewskiego; a Chaldejczycy leżeli około miasta, a król uszedł drogą do pustyni.

4. És betöretett a város, és a harczosok mind futni kezdtek éjjel a kettős kőfal között levő kapu útján, a mely a király kertje mellett van; a Káldeusok pedig ott táboroztak a város körül. És a király is elfutott a puszta útján.

4 И взят был город, и побежали все военные ночью по дороге к воротам, между двумя стенами, что подле царского сада; Халдеи же стояли вокруг города, и царь ушел дорогою к равнине.

4. І зроблено проломину в городї, й втекли всї воївники у ночі кріз ворота між двома мурами, що коло царського саду, (Халдеї ж облягали город навкруги) - та й царь утїк дорогою на рівнину пустинї.

5. Mutta kaldealaisten sotajoukko ajoi kuningasta takaa, ja he saavuttivat hänet Jerikon aroilla; ja kaikki hänen sotaväkensä oli jättänyt hänet ja hajaantunut.

5. Mutta Kaldealaisten sotaväki ajoi kuningasta takaa, ja he käsittivät hänen Jerihon kedolla; ja kaikki sotamiehet, jotka hänen tykönänsä olivat, olivat hänestä hajonneet.

5. Mutta Chalderein sotawäki ajoi Cuningast taca ja käsitit hänen tasaisella kedolla läsnä Jerihota ja caicki sotamiehet jotca hänen tykönäns olit olit hänestä erannet.

5 But the army of the Chaldeans pursued after the king and overtook him in the plains of Jericho. And all his army was scattered from him.

5. And the army of the Chaldees pursued after the king, and overtook him in the plains of Jericho: and all his army were scattered from him.

5. Men Kaldæernes Hær forfulgte Kongen, og de naaede ham paa den slette Mark ved Jeriko, og hele hans Hær blev adspredt fra ham.

5. Men de Chaldeers magt jagade efter Konungen, och grepo honom på hedmarkene vid Jericho. Och alle krigsmännerna, som när honom voro, vordo förskingrade ifrå honom.

5. Ja Kaldea wäggi aias kunningast takka ja said tedda kätte Jeriko laggeda Ma peäl, ja keik temma wäggi läks laiale ta jurest ärra.

5. Chaldėjų kariuomenė vijosi karalių ir sugavo Jericho lygumoje. Visa jo kariuomenė buvo išsklaidyta.

5. Aber die Macht der Chaldäer jagte dem König nach, und sie ergriffen ihn im blachen Felde zu Jericho, und alle Kriegsleute, die bei ihm waren, wurden von ihm zerstreut.

5. Mais l'armée des Caldéens poursuivit le roi; et, quand ils l'eurent atteint dans les campagnes de Jérico, toute son armée se dispersa d'avec lui.

5. Y el ejército de los Caldeos siguió al rey, y tomóle en las campañas de Jericó, habiéndose esparcido de él todo su ejército.

5 Doch het heir der Chaldeen jaagde den koning na, en zij achterhaalden hem in de vlakke velden van Jericho, en al zijn heir werd van bij hem verstrooid.

5. I goniło wojsko Chaldejskie króla, i pojmało go na polach Jerycho; a wszystko wojsko jego rozpierzchnęło się od niego.

5. De a Káldeusok hada űzőbe vette a királyt, és utólérték őt Jerikhó mezején, és egész serege szétszóródott mellőle.

5 И погналось войско Халдейское за царем, и настигли его на равнинах Иерихонских, и все войско его разбежалось от него.

5. Військо ж Халдейське погналось за царем, та й наздогнали вони його в Ерихонському степу, тим часом як його військо покинуло його.

6. Ja he ottivat kuninkaan kiinni ja veivät hänet Baabelin kuninkaan eteen Riblaan; ja hänelle julistettiin tuomio:

6. Mutta kuninkaan he ottivat kiinni ja veivät hänen Babelin kuninkaan tykö Riblatiin; ja he tuomitsivat hänen,

6. Mutta Cuningan he otit kijnni ja weit hänen Babelin Cuningan tygö Riblathijn ja he duomidzit hänen.

6 Then they took the king and carried him up to the king of Babylon to Riblah. And they gave judgment upon him.

6. So they took the king, and brought him up to the king of Babylon to Riblah; and they gave judgment upon him.

6. Og de grebe Kongen og førte ham op til Kongen af Babel, til Ribla, og holdt Ret over ham.

6. Men Konungen grepo de, och förde honom upp till Konungen af Babel till Riblath; och de sade en dom öfver honom.

6. Ja nemmad wötsid kunningast kinni ja wisid tedda ülles Pabeli kunninga jure Ribla, ja moistsid temma peäle kohhut.

6. Jie suėmė karalių ir atgabeno į Riblą pas Babilono karalių, ir jie teisė jį.

6. Sie aber griffen den König und führten ihn hinauf zum König von Babel gen Ribla; und sie sprachen ein Urteil über ihn.

6. Ils prirent donc le roi, et le firent monter vers le roi de Babylone à Ribla, où on lui fit son procès.

6. Y el rey tomado, trajéronle al rey de Babilonia a Rebla, y hablaron con él juicios.

6 Zij dan grepen den koning, en voerden hem opwaarts tot den koning van Babel, naar Ribla; en zij spraken een oordeel tegen hem.

6. A tak pojmawszy króla przywiedli go do króla Babiloóskiego do Rebli, kędy o nim uczynili sąd.

6. És elfogták [3†] a királyt, és elvitték őt Babilónia királyához Riblába, a hol ítéletet tartottak fölötte.

6 И взяли царя, и отвели его к царю Вавилонскому в Ривлу, и произвели над ним суд:

6. І вхопили царя та й повели його до царя Вавилонського в Риблу, а сей вирік йому засуд:

7. Sidkian pojat teurastettiin hänen silmiensä edessä, ja Sidkialta itseltään hän sokaisutti silmät ja kytketti hänet vaskikahleisiin, ja hänet vietiin Baabeliin.

7. Ja he tappoivat Zidkian lapset hänen silmäinsä nähden, ja puhkasivat Zidkian silmät, ja sitoivat hänen kaksilla vaskikahleilla ja veivät Babeliin.

7. Ja he tapoit Zidechian lapset hänen silmäins nähden ja puhcaisit Zidechian silmät ja sidoit hänen cahleisijn ja weit Babelijn.

7 And they killed the sons of Zedekiah before his eyes and put out the eyes of Zedekiah and bound him in fetters and carried him to Babylon.

7. And they slew the sons of Zedekiah before his eyes, and put out the eyes of Zedekiah, and bound him with fetters of brass, and carried him to Babylon.

7. Og de nedhuggede Zedekias's Sønner for hans Øjne, og man blindede Zedekias's Øjne, og de bandt ham med to Kobberlænker og førte ham til Babel.

7. Och de slogo Zedekia barn ihjäl för hans ögon, och stungo Zedekia hans ögon ut, och bundo honom med kedjor, och förde honom till Babel.

7. Ja Sidkia poiad tapsid nemmad ta silma ees ärra, ja Sidkia silmad laskis ta pimmedaks tehja, ja tedda kahhe wask-ahhelaga kinnipanna ja tedda Pabeli wia.

7. Jie nužudė Zedekijo sūnus jo akyse, o pačiam Zedekijui išlupo akis, sukaustė grandinėmis ir išsivedė į Babiloną.

7. Und sie schlachteten die Kinder Zedekias vor seinen Augen und blendeten Zedekia die Augen und banden ihn mit Ketten und führten ihn gen Babel.

7. On égorgea les fils de Sédécias en sa présence; après quoi on creva les yeux à Sédécias, on le lia de chaînes d'airain, et on le mena à Babylone.

7. Y degollaron a los hijos de Sedecías en su presencia, y a Sedecías quebraron los ojos, y atado con dos cadenas lleváronle a Babilonia.

7 En zij slachtten de zonen van Zedekia voor zijn ogen, en men verblindde Zedekia's ogen, en zij bonden hem met twee koperen ketenen, en voerden hem naar Babel.

7. A synów Sedekijaszowych pozabijali przed oczyma jego; potem Sedekijasza oślepiwszy związali go łaócuchami miedzianemi, i zawiedli go do Babilonu.

7. És Sédékiás fiait saját szeme láttára vágták le; Sédékiás szemeit pedig megvakították, és lánczokba verve vitték el őt [4†] Babilóniába.

7 и сыновей Седекии закололи пред глазами его, а самому Седекии ослепили глаза и сковали его оковами, и отвели его в Вавилон.

7. Закололи синів Седекіїних перед очима його, Седекію ж ослїпили, закували в кайдани, та й повели в Вавилон.

8. Viidennessä kuussa, kuukauden seitsemäntenä päivänä, Baabelin kuninkaan Nebukadnessarin yhdeksäntenätoista hallitusvuotena, tuli Baabelin kuninkaan palvelija Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, Jerusalemiin.

8. Seitsemäntenä päivänä viidennellä kuukaudella, se on yhdeksästoistakymmenes Nebukadnetsarin Babelin kuninkaan ajastaika, tuli Nebutsaradan huovin päämies, Babelin kuninkaan palvelia, Jerusalemiin,

8. SEidzemendenä päiwänä wijdennellä Cuucaudella se on yhdexästoistakymmenes NebucadNezarin Babelin Cuningan ajastaica tuli NebuzarAdan sodanpäämies Babelin Cuningan palwelia Jerusalemijn.

8 Now in the fifth month, on the seventh day of the month, which was the nineteenth year of king Nebuchadnezzar, king of Babylon, Nebuzaradan the captain of the guard, a servant of the king of Babylon, came to Jerusalem.

8. And in the fifth month, on the seventh day of the month, which is the nineteenth year of king Nebuchadnezzar king of Babylon, came Nebuzaradan, captain of the guard, a servant of the king of Babylon, unto Jerusalem:

8. Og i den femte Maaned paa den syvende Dag i Maaneden (det Aar var Kong Nebukadnezars, Babels Konges, nittende Aar) kom Nebusar-Adan, Øversten for Livvagten, Kongen af Babels Tjener, til Jerusalem.

8. På sjunde dagen i femte månadenom, det är nittonde året NebucadNezars, Konungens i Babel, kom NebusarAdan hofmästaren, Konungens tjenare i Babel, till Jerusalem;

8. Ja seitsmel wiendama ku päwal, se on Pabeli kunninga, Nebukadnetsari kunninga ühheksateistkümnes aasta, siis tulli kunninga wahhimeeste pealik Nebusaradan Pabeli kunninga sullane Jerusalemma,

8. Devynioliktų Babilono karaliaus Nebukadnecaro metų penkto mėnesio septintą dieną į Jeruzalę atėjo Babilono karaliaus tarnas Nebuzaradanas, sargybos viršininkas,

8. Am siebenten Tag des fünften Monats, das ist das neunzehnte Jahr Nebukadnezars, des Königs zu Babel, kam Nebusaradan, der Hauptmann der Trabanten, des Königs zu Babels Knecht, gen Jerusalem

8. Au septième jour du cinquième mois, la dix-neuvième année du roi Nébucadnetsar, roi de Babylone, Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, serviteur du roi de Babylone, entra dans Jérusalem.

8. En el mes quinto a los siete del mes que era el año de diez y nueve de Nabucodonosor rey de Babilonia, vino a Jerusalem Nabuzardan, capitán de los de la guardia, siervo del rey de Babilonia.

8 Daarna in de vijfde maand, op den zevenden der maand (dit was het negentiende jaar van Nebukadnezar, den koning van Babel) kwam Nebuzaradan, de overste der trawanten, de knecht des konings van Babel, te Jeruzalem.

8. Potem miesiąca piątego, siódmego dnia tegoż miesiąca, (ten jest rok dziewiętnasty królowania Nabuchodonozora, króla Babiloóskiego) przyciągnął Nabuzardan, hetman żołnierski, sługa króla Babiloóskiego, do Jeruzalemu;

8. És az ötödik hónap hetedik napján — ez a Nabukodonozor, babilóniai király uralkodásának tizenkilenczedik esztendeje — feljött Nabuzár-Adán, a vitézek hadnagya, Babilónia királyának szolgája Jeruzsálembe;

8 В пятый месяц, в седьмой день месяца, то есть в девятнадцатый год Навуходоносора, царя Вавилонского, пришел Навузардан, начальник телохранителей, слуга царя Вавилонского, в Иерусалим

8. У пятому ж місяцї, на семий день місяця, - се є в девятнайцятому роцї Навуходонозоровому, царя Вавилонського прибув Навузардан, отаман прибічників, слуга царя Вавилонського, в Ерусалим,

9. Hän poltti Herran temppelin ja kuninkaan linnan ja kaikki Jerusalemin talot; kaikki ylhäisten talot hän poltti tulella.

9. Ja poltti Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaikki huoneet Jerusalemissa, niin myös kaikki suuret huoneet poltti hän tulella.

9. Ja poltti HERran huonen ja Cuningan huonen ja caicki huonet Jerusalemist caicki myös suuret huonet poltti hän tulella.

9 And he burnt the house of Jehovah and the king's house. And all the houses of Jerusalem, even every great house, he burnt with fire.

9. And he burnt the house of the LORD, and the king's house, and all the houses of Jerusalem, and every great man's house burnt he with fire.

9. Og han opbrændte Herrens Hus og Kongens Hus; og alle Husene i Jerusalem, ja alle store Huse opbrændte han med Ild.

9. Och uppbrände Herrans hus, och Konungshuset, och all hus i Jerusalem, och all stor hus brände han upp med eld.

9. Ja pölletas ärra Jehowa koia ja kunninga koia ja keik Jerusalemma koiad, ka keik suurte issandatte koiad pölletas ta ärra tullega.

9. ir sudegino Viešpaties namus, karaliaus namus ir visus didelius miesto pastatus.

9. und verbrannte das Haus des HERRN und das Haus des Königs und alle Häuser zu Jerusalem; alle großen Häuser verbrannte er mit Feuer.

9. Il brûla la maison de l'Éternel, la maison royale et toutes les maisons de Jérusalem; il livra aux flammes toutes les grandes maisons.

9. Y quemó la casa de Jehová, y la casa del rey, y todas las casas de Jerusalem: y todas las casas de los principales quemó a fuego.

9 En hij verbrandde het huis des HEEREN, en het huis des konings, mitsgaders alle huizen van Jeruzalem; en alle huizen der groten verbrandde hij met vuur.

9. I spalił do Paóski, i dom królewski, i wszystkie domy w Jeruzalemie, owa wszystko budowanie kosztowne popalił ogniem.

9. És felgyújtotta az Úr házát és a király házát, és Jeruzsálem összes házait és mind a nagy palotákat felégette tűzzel.

9 и сжег дом Господень и дом царя, и все домы в Иерусалиме, и вседомы большие сожег огнем;

9. Та й спалив храм Господень і царську палату й усї будинки в Ерусалимі;

10. Ja koko kaldealaisten sotajoukko, joka henkivartijain päälliköllä oli mukanaan, repi maahan Jerusalemin muurit, yltympäri.

10. Ja kaikki Kaldealaisten sotaväki, jotka huovin päämiehen kanssa olivat, särkivät muurit, jotka Jerusalemin ympärillä olivat.

10. Ja caicki Chalderein sotawäki jotca huowin päämiehen cansa olit särjit muurit cuin Jerusalemin ymbärillä olit.

10 And all the army of the Chaldeans, that were (with) the captain of the guard, broke down the walls of Jerusalem all around.

10. And all the army of the Chaldees, that were with the captain of the guard, brake down the walls of Jerusalem round about.

10. Og hele Kaldæernes Hær, som var med den øverste for Livvagten, nedbrød Jerusalems Mur trindt omkring.

10. Och hela de Chaldeers magt, som med hofmästarenom var, bröt omkull murarna, som omkring Jerusalem voro.

10. Ja keik Kaldea wäggi, mis kunninga wahhimeeste pealikkul olli, kiskusid Jerusalemma mürid ümberringi mahha.

10. Chaldėjų kariuomenė, kuri buvo su sargybos viršininku, išgriovė aplink Jeruzalę esančias sienas.

10. Und die ganze Macht der Chaldäer, die mit dem Hauptmann war, zerbrach die Mauer um Jerusalem her.

10. Puis toute l'armée des Caldéens qui était avec le capitaine des gardes, démolit les murailles de Jérusalem tout autour.

10. Y todo el ejército de los Caldeos que estaba con el capitán de la guardia derribó los muros de Jerusalem al derredor.

10 En het ganse heir de Chaldeen, dat met den overste der trawanten was, brak de muren van Jeruzalem rondom af.

10. Mury także Jeruzalemskie w około rozwaliło wszystko wojsko Chaldejskie, które było z onym hetmanem żołnierskim.

10. És Jeruzsálem kőfalait köröskörül lerombolta a Káldeusok serege, [5†] a mely a vitézek hadnagyával volt.

10 и стены вокруг Иерусалима разрушило войско Халдейское, бывшее у начальника телохранителей.

10. І мури навкруги Ерусалиму зруйнували всї полки Халдейські, що були з отаманом над прибічниками.

11. Ja Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, vei pakkosiirtolaisuuteen kansan tähteet, mitä oli jäljellä kaupungissa, sekä ne, jotka olivat menneet Baabelin kuninkaan puolelle, ja muun rahvaan.

11. Mutta muun kansan, joka jäänyt oli kaupunkiin, ja ne jotka Babelin kuninkaan tykö paenneet olivat, ja muun yhteisen kansan vei Nebutsaradan huovin päämies pois.

11. Mutta muun Canssan joca jäänyt oli Caupungijn ja ne jotca Babelin Cuningan tygö paennet olit ja sen muun yhteisen Canssan wei NebuzarAdan huowin ylimmäinen päämies pois.

11 And the remnant of the people that were left in the city and those that fell away, that fell to the king of Babylon and the remnant of the multitude, Nebuzaradan the captain of the guard carried away captive.

11. Now the rest of the people that were left in the city, and the fugitives that fell away to the king of Babylon, with the remnant of the multitude, did Nebuzaradan the captain of the guard carry away.

11. Men det øvrige Folk, de overblevne i Staden og de frafaldne, som vare gaaede over til Kongen af Babel, og den øvrige Hob førte Nebusar-Adan, Øversten for Livvagten, bort.

11. Men det andra folket, som qvart var i stadenom, och de som till Konungen af Babel fallne voro, och det andra meniga folket, förde NebusarAdan hofmästaren bort.

11. Ja muud rahwast, mis liñna jällejänud, ja need kargajad, kes ollid ärrakarganud Pabeli kunninga jure, ja mis mu rahwas olli, wiis Nebusaradan kunninga wahhimeeste pealik wangi.

11. Išlikusius miesto gyventojus ir perbėgusius pas Babilono karalių sargybos viršininkas Nebuzaradanas išvedė į nelaisvę.

11. Das andere Volk aber, das übrig war in der Stadt, und die zum König von Babel fielen, und den andern Haufen führte Nebusaradan, der Hauptmann, weg.

11. Et Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, transporta le reste du peuple, ceux qui étaient demeurés de reste dans la ville, ceux qui venaient se rendre au roi de Babylone, et le reste de la multitude.

11. Y a los del pueblo que habían quedado en la ciudad, y a los que se habían juntado al rey de Babilonia, y a los que habían quedado del vulgo, Nabuzardan capitán de los de la guardia los trasportó.

11 Het overige nu des volks, die in de stad overgelaten waren, en de afvalligen, die tot den koning van Babel gevallen waren, en het overige der menigte, voerde Nebuzaradan, de overste der trawanten, gevankelijk weg.

11. A ostatek ludu, który był został w mieście, i zbiegi, którzy byli zbiegli do króla Babiloóskiego, i inne pospólstwo, przeniósł Nabuzardan, hetman żołnierski.

11. A többi népet pedig, a mely a városban még megmaradt volt, és azokat, a kik Babilónia királyához hajlottak, és a többi népet mind elhurczolta Nabuzár-Adán, a vitézek hadnagya.

11 И прочий народ, остававшийся в городе, и переметчиков, которые передались царю Вавилонскому, и прочий простой народ выселил Навузардан, начальник телохранителей.

11. А останок люду, що зоставались у городї, та втекачі, що повтїкали були до царя Вавилонського, й прочий народ простий вивів Навузардан, отаман прибічників;

12. Mutta osan maan köyhiä henkivartijain päällikkö jätti jäljelle viinitarhureiksi ja peltomiehiksi.

12. Ja niitä halvimpia maakunnassa jätti huovin päämies viinamäen miehiksi ja peltomiehiksi.

12. Ja jätti nijtä halwimbia maacundaan wijnamäen miehiä ja peldomiehiä.

12 But the captain of the guard left of the poorest of the land to be vine-dressers and farmer.

12. But the captain of the guard left of the poor of the land to be vinedressers and husbandmen.

12. Og Øversten for Livvagten lod nogle af de ringeste i Landet blive tilbage til Vingaardsmænd og til Agermænd.

12. Och af de ringesta i landena lät hofmästaren blifva till vingårdsmän, och åkermän.

12. Ja selle Ma alwast rahwast jättis kunninga wahhimeeste pealik monned jälle wina-mäggede ja pöldude harriaks.

12. Bet jis paliko kai kuriuos krašto beturčius, kad prižiūrėtų vynuogynus ir dirbtų žemę.

12. Und von den Geringsten im Lande ließ der Hauptmann Weingärtner und Ackerleute.

12. Toutefois, le capitaine des gardes en laissa quelques-uns des plus pauvres du pays comme vignerons et laboureurs.

12. Mas de la pobreza de la tierra dejo Nabuzardan capitán de los de la guardia, para que labrasen las viñas y las tierras.

12 Maar van de armsten des lands liet de overste der trawanten enigen overig tot wijngaardeniers en tot akkerlieden.

12. Tylko z ubogich onej ziemi zostawił hetman żołnierski, aby byli winiarzami i oraczami.

12. A föld népének csak a szegényéből hagyott ott a vitézek hadnagya szőlőmíveseket és szántó-vető embereket.

12 Только несколько из бедного народа земли оставил начальник телохранителей работниками в виноградниках и землепашцами.

12. Тільки немногих убогих людей у землї зоставив отаман прибічників виноградарями та пахарями.

13. Vaskipylväät, jotka olivat Herran temppelissä, altaiden telineet ja vaskimeren, jotka olivat Herran temppelissä, kaldealaiset särkivät ja veivät vasken Baabeliin.

13. Mutta Kaldealaiset särkivät vaskiset patsaat Herran huoneessa, ja istuimet, ja vaskimeren, joka Herran huoneessa oli, ja veivät niiden vasken Babeliin.

13. MUtta Chalderit särjit waskiset padzat HERran huones ja istuimet ja waskimeren joca HERran huones oli ja weit wasken Babelijn.

13 And the pillars of brass that were in the house of Jehovah and the bases and the brazen sea that were in the house of Jehovah, the Chaldeans broke in pieces and carried the brass of them to Babylon.

13. And the pillars of brass that were in the house of the LORD, and the bases, and the brasen sea that was in the house of the LORD, did the Chaldees break in pieces, and carried the brass of them to Babylon.

13. Og Kobberstøtterne, som vare i Herrens Hus, og Stolene og Kobberhavet, som var i Herrens Hus, sønderbrøde Kaldæerne, og de førte Kobberet af dem til Babel.

13. Men de kopparstodar i Herrans hus, och stolarna, och kopparhafvet, som i Herrans hus var, slogo de Chaldeer sönder, och förde kopparen till Babel.

13. Ja need wask-sambad, mis Jehowa koias, ja need jallad ja wask-merre, mis Jehowa koias, murdsid Kaldea-mehhed katki ja wisid nende wasse Pabeli.

13. Chaldėjai sulaužė varines kolonas, stovus ir varinį baseiną, buvusius Viešpaties namuose, ir jų varį išgabeno į Babiloną.

13. Aber die ehernen Säulen am Hause des HERRN und die Gestühle und das eherne Meer, das am Hause des HERRN war, zerbrachen die Chaldäer und führten das Erz gen Babel.

13. Et les Caldéens mirent en pièces les colonnes d'airain qui étaient dans la maison de l'Éternel, les socles et la mer d'airain qui étaient dans la maison de l'Éternel; et ils en emportèrent l'airain à Babylone.

13. Y las columnas de metal, que estaban en la casa de Jehová, y las basas, y el mar de metal que estaba en la casa de Jehová quebraron los Caldeos, y el metal de ello llevaron a Babilonia.

13 Verder braken de Chaldeen de koperen pilaren, die in het huis des HEEREN waren, en de stellingen, en de koperen zee, die in het huis des HEEREN was; en zij voerden het koper daarvan naar Babel.

13. Nadto słupy miedziane, które były w domu Paóskim, i podstawki, i morze miedziane, które było w domu Paóskim, potłukli Chaldejczycy, i przenieśli wszystkę miedź do Babilonu.

13. És a rézoszlopokat, a melyek az Úr házában voltak, és a mosdómedenczék talpait és a réztengert, a mely az Úr házában volt, összetörték [6†] a Káldeusok, és azok rezét Babilóniába vitték.

13 И столбы медные, которые были у дома Господня, и подставы, и море медное, котороев доме Господнем, изломали Халдеи, и отнесли медь их в Вавилон;

13. Мідяні ж стовпи, що були в храму Господньому й підніжжя, й море мідяне, що в домі Господньому, порозбивали Халдеї та й позабірали мідь із них у Вавилон;

14. Ja kattilat, lapiot, veitset, kupit ja kaikki vaskikalut, joita oli käytetty jumalanpalveluksessa, he ottivat pois.

14. Ja padat, lapiot, veitset, lusikat ja kaikki vaskiset astiat, joilla palveltiin, ottivat he pois.

14. Ja padat lapoit weidzet lusicat ja caicki waskiset astiat joilla palweltin otit he pois.

14 And they took away the pots and the shovels and the snuffers and the spoons and all the vessels of brass with which they ministered.

14. And the pots, and the shovels, and the snuffers, and the spoons, and all the vessels of brass wherewith they ministered, took they away.

14. Og Gryderne og Skufferne og Knivene og Røgelseskaalerne og alle Kobberkarrene, som brugtes til Tjenesten, toge de bort.

14. Och grytor, skoflar, knifvar, skedar, och all kopparkärile, dermed man tjente, togo de bort.

14. Ja need pottid, ja labbidad, ja noad, ja suitsetamisse-rohho kausid ja keik wask-riistad, misga tenistust tehti, wötsid nemmad ärra.

14. Jie paėmė ir puodus, semtuvus, gnybtuvus, dubenis bei visus varinius indus, kurie buvo naudojami tarnavimo metu.

14. Und die Töpfe, Schaufeln, Messer, Löffel und alle ehernen Gefäße, womit man diente, nahmen sie weg.

14. Ils emportèrent aussi les chaudières, les pelles, les serpes, les tasses et tous les ustensiles d'airain employés pour le service.

14. Los calderos también, y los badiles, y los salterios, y los cucharones, y todos los vasos de metal con que servían, llevaron.

14 Zij namen ook de potten, en de schoffelen, en de gaffelen, en de rookschalen, en al de koperen vaten, daar men den dienst mede deed.

14. Kotły też i łopaty, i naczynia muzyczne, i misy i wszystko naczynie miedziane, którem usługiwano; pobrali.

14. Elvitték a fazekakat is, a lapátokat, a késeket, [7†] temjénezőket, és minden, szolgálatra rendelt, egyéb rézedényeket.

14 и тазы, и лопатки, и ножи, и ложки, и все сосуды медные, которые употреблялись при служении, взяли;

14. Позабірали й казани, лопатки, ножі, миски й увесь мідяний посуд, що його вживано при службі;

15. Samoin otti henkivartijain päällikkö hiilipannut ja maljat, jotka olivat läpeensä kultaa tai hopeata.

15. Huovin päämies otti myös pannut ja maljat, jotka olivat kokonansa kullasta ja hopiasta,

15. Huowin päämies otti myös pannut ja waskimaljat jotca olit cullast ja hopiast.

15 And the captain of the guard took away the censors and the basins, what was from gold, in gold and what was from silver, in silver.

15. And the firepans, and the bowls, and such things as were of gold, in gold, and of silver, in silver, the captain of the guard took away.

15. Og Ildkarrene og Skaalerne, hvad som var helt Guld, og som var helt Sølv, tog den øverste for Livvagten.

15. Dertill tog hofmästaren pannor och bäcken, hvad af guld och silfver var;

15. Ja need süttepannud ja need pekkid, mis selgest kullast ja mis selgest höbbedast ollid, wöttis kunninga wahhimeeste pealik ärra.

15. Sargybos viršininkas pasiėmė indus smilkalams, taures ir visa, kas buvo iš aukso ir sidabro.

15. Dazu nahm der Hauptmann die Pfannen und Becken, was golden und silbern war,

15. Le capitaine des gardes emporta aussi les encensoirs et les bassins, ce qui était d'or et ce qui était d'argent.

15. Y los incensarios, y los lebrillos; los que de oro, de oro; y los que de plata, de plata; todo lo llevó el capitán de los de la guardia:

15 En de overste der trawanten nam weg de wierookvaten en de sprengbekkens, wat geheel goud en wat geheel zilver was.

15. I kadzielnice, i miednice, i co było złotego w złocie, i co było srebrnego w srebrze, pobrał hetman żołnierski.

15. És elvitte a vitézek hadnagya a serpenyőket, a medenczéket, a melyek közül némelyek aranyból, némelyek pedig ezüstből voltak,

15 и кадильницы, и чаши, что было золотое и что было серебряное, взял начальниктелохранителей:

15. І кадїлницї й чаші, - що тільки було з золота й срібла, побрав отаман прибічників.

16. Molempien pylväiden, meren ja telineiden, jotka Salomo oli teettänyt Herran temppeliin — näiden kaikkien esineiden vaski ei ollut punnittavissa.

16. Kaksi patsasta, yhden meren ja istuimet, jotka Salomo oli antanut rakentaa Herran huoneesen; joita vaski-astioita ei taidettu kaikkia punnita.

16. Caxi padzasta yhden meren ja istuimet jotca Salomo oli andanut raketa HERran huoneseen näitä waskiastioita ei taittu caickia punnita.

16 The two pillars, the one sea and the bases, which Solomon had made for the house of Jehovah, the brass of all these vessels was without weight.

16. The two pillars, one sea, and the bases which Solomon had made for the house of the LORD; the brass of all these vessels was without weight.

16. De to Støtter og det ene Hav og de Stole, som Salomo havde gjort til Herrens Hus: - Der var ikke Vægt paa Kobberet af alle disse Ting.

16. Två stodar, ett haf, och de stolar, som Salomo hade göra låtit till Herrans hus; kopparen af all denna tygen stod icke till vägandes.

16. Need kaks sammast, ühhe merre ja need jallad, mis Salomon olli lasnud tehha Jehowa koia tarwis; keige nende riistade waske ei woind ülleswagida.

16. Dviejų kolonų, baseino ir stovų, kuriuos Saliamonas padirbo Viešpaties namams, vario buvo tiek, kad nebuvo įmanoma pasverti.

16. die zwei Säulen, das Meer und das Gestühle, das Salomo gemacht hatte zum Hause des HERRN. Es war nicht zu wägen das Erz aller dieser Gefäße.

16. Pour ce qui est des deux colonnes, de la mer et des socles que Salomon avait faits pour la maison de l'Éternel, on ne pouvait peser l'airain de tous ces objets.

16. Las dos columnas, un mar, y las basas, que Salomón había hecho para la casa de Jehová, no había peso de todos estos vasos.

16 De twee pilaren, de ene zee, en de stellingen, die Salomo voor het huis des HEEREN gemaakt had; het koper van al deze vaten was zonder gewicht.

16. Słupy dwa, morze jedno, i podstawki, które był sprawił Salomon w domu Paóskim, a nie było wagi miedzi onego wszystkiego naczynia.

16. A két rézoszlopot, a [8†] réztengert és a mosdómedenczék talpait, a melyeket Salamon csinált volt az Úr házában; megmérhetetlen volt mindezeknek az edényeknek a reze.

16 столбы числом два, море одно, и подставы, которые сделал Соломон в дом Господень, – меди во всех сих вещах не было весу.

16. Стовпи два, море одно, й підніжки, що поробив Соломон до храму Господнього, - мідї з усього знаряддя не було ваги.

17. Toisen pylvään korkeus oli kahdeksantoista kyynärää, ja sen päässä oli pylväänpää vaskesta; pylväänpään korkeus oli kolme kyynärää, ja pylväänpään päällä oli ristikkokoriste ja granaattiomenia yltympäri, kaikki vaskea; ja samanlaiset oli toisessa pylväässä ristikkokoristeen päällä.

17. Yksi patsas oli kahdeksantoistakymmentä kyynärää korkia, ja sen kruunu oli myös vaskesta, joka kruunu oli kolme kyynärää korkia, ja verkko ja granatin omenat ympäri kruunun olivat kaikki vaskesta: tainkaltainen oli myös toinen patsas verkkoinensa.

17. Yxi padzas oli cahdexantoistakymmendä kynärätä corkia ja sen cnuppi oli myös waskesta joca oli colme kynärätä corkia ja wyöt ja Granatin omenat ymbäri cnupin olit caicki waskesta taincaltainen oli myös toinen padzas wöinens.

17 The height of the one pillar was eighteen cubits and a capital of brass was upon it. And the height of the capital was three cubits, with lattice-work and pomegranates upon the capital all around, all of brass. And the second pillar had like these with lattice-work.

17. The height of the one pillar was eighteen cubits, and the chapiter upon it was brass: and the height of the chapiter three cubits; and the wreathen work, and pomegranates upon the chapiter round about, all of brass: and like unto these had the second pillar with wreathen work.

17. Højden af den ene Støtte var atten Alen, og Kronen derpaa var af Kobber, og Kronens Højde var tre Alen; og Nettet og Granatæblerne trindt omkring paa Kronen var alt sammen af Kobber, og paa samme Maade var den anden Støtte med Nettet.

17. Aderton alnar hög var en stoden, och knappen derpå var ock af koppar, och tre alnar hög; och gjordarne, och granatäplen allt omkring knappen, var ock allt af koppar; vid samma sättet var ock den andre stoden med gjordar.

17. Ühhe samba körgus olli kahheksateistkümmend künart, ja se nup temma peäl olli wassest, ja se nuppo körgus olli kolm künart, ja se wörk ja kranati-ounad nuppo külges olli ümberringi, keik wassest; ja nisam̃oti olli teisel sambal wörgoga.

17. Viena kolona buvo aštuoniolikos uolekčių aukščio, ir ant jos buvo varinis kapitelis trijų uolekčių aukščio; grotelės ir granato vaisiai aplinkui buvo iš vario. Tokia pat buvo ir antroji kolona su grotelėmis.

17. Achtzehn Ellen hoch war eine Säule, und ihr Knauf darauf war auch ehern und drei Ellen hoch, und das Gitterwerk und die Granatäpfel an dem Knauf umher war alles ehern. Auf diese Weise war auch die andere Säule mit dem Gitterwerk.

17. Chaque colonne avait dix-huit coudées de haut, et un chapiteau d'airain par-dessus, dont la hauteur était de trois coudées; et sur le chapiteau, à l'entour, étaient un réseau et des grenades, le tout d'airain. La seconde colonne était en tout semblable, avec le réseau.

17. La altura de la una columna era de diez y ocho codos, y tenía encima un capitel de metal, y la altura del capitel era de tres codos: y sobre el capitel había un enredado, y unas granadas al derredor, todo de metal, y semejante obra había en la otra columna con el enredado.

17 De hoogte van een pilaar was achttien ellen, en het kapiteel daarop was koper; en de hoogte des kapiteels was drie ellen; en het net, en de granaatappelen op het kapiteel rondom, waren alle van koper; en dezen gelijk had de andere pilaar, met het net.

17. Ośmnaście łokci wzwyż było słupa jednego, a gałka na nim miedziana; a gałka miała na wzwyż trzy łokcie, a siatka i jabłka granatowe na gałce w około, wszystko miedziane. Takiż też był i drugi słup z siatką,

17. Az egyik oszlop magassága tizennyolcz sing volt, és egy rézgömb volt rajta és a gömb három sing magas volt, a gömbön köröskörül hálózat és gránátalmák mind érczből, és ugyanilyen volt a másik oszlop is a hálózattal együtt.

17 Восемнадцать локтей вышины в одном столбе; венец на нем медный,а вышина венца три локтя, и сетка и гранатовые яблоки вокруг венца – все из меди. То же и на другом столбе с сеткою.

17. Вісїмнайцять локот був заввишки один стовп, а зверху його був вінець мідяний, а заввишки був вінець трьох локот, і сїти й гранатові яблучка навкруги вінця - все мідяне; те ж саме й на другому стовпі з сїткою.

18. Henkivartijain päällikkö otti ylimmäisen papin Serajan ja häntä lähimmän papin Sefanjan sekä kolme ovenvartijaa,

18. Ja huovin päämies otti papin Serajan ensimäisestä vuorosta ja papin Zephanian toisesta vuorosta, ja kolme ovenvartiaa,

18. JA huowinpäämies otti Papin Serajan sijtä ensimäisest wuorost ja Papin Zephanian toisest wuorost ja colme owen wartiat.

18 And the captain of the guard took Seraiah the chief priest and Zephaniah the second priest and the three keepers of the threshold.

18. And the captain of the guard took Seraiah the chief priest, and Zephaniah the second priest, and the three keepers of the door:

18. Og Øversten for Livvagten tog Ypperstepræsten Seraja og Zefania, Præsten af anden Rang, og tre, som toge Vare paa Dørtærskelen;

18. Och hofmästaren tog Presten Seraja af första skiftet, och Presten Zephania af det andra skiftet, och tre dörravaktare,

18. Ja kunninga wahhimeeste pealik wöttis ka ärra üllema-preestri Seraja ja preestri Sewanja teisest korrast, ja kolm läwwe-hoidjat.

18. Sargybos viršininkas paėmė vyriausiąjį kunigą Serają, antrąjį kunigą Sofoniją, tris durininkus,

18. Und der Hauptmann nahm den Obersten Priester Seraja und den Priester Zephania, den nächsten nach ihm, und die drei Türhüter

18. Et le capitaine des gardes prit Séraja, premier sacrificateur, et Sophonie, second sacrificateur, et les trois gardes du seuil.

18. Asimismo tomó el capitán de los de la guardia a Saraías primer sacerdote, y a Sofonías segundo sacerdote, y tres guardas de la bajilla.

18 Ook nam de overste der trawanten Seraja, den hoofdpriester, en Zefanja, den tweeden priester, en de drie dorpelbewaarders.

18. Wziął też hetman żołnierski Sarajego, kapłana przedniego, i Sofonijasza, kapłana wtórego, i trzech odźwiernych.

18. És elhurczolta a vitézek hadnagya Serája papot [9†] is, az első rendből és Sofóniás papot, a második rendből és a három ajtónállót,

18 И взял начальник телохранителей Сераию первосвященника и Цефанию, священника второго, и трех, стоявших на страже у порога.

18. І взяв отаман прибічницький первосьвященника Сераю, й второго сьвященника Зефанїю, й трьох придверників.

19. ja kaupungista hän otti yhden hoviherran, joka oli sotaväen tarkastaja, ja viisi kuninkaan lähintä miestä, jotka tavattiin kaupungista, sekä sotapäällikön kirjurin, jonka tehtävänä oli ottaa maan kansaa sotapalvelukseen, ja kuusikymmentä miestä maan kansasta, jotka tavattiin kaupungista.

19. Ja yhden kamarihaltian otti hän kaupungista, joka oli sotaväen haltiaksi asetettu, ja viisi miestä niistä, jotka seisoivat aina kuninkaan edessä, jotka kaupungista löydettiin, ja Sopherin sodanpäämiehen, joka maan kansan opetti sotimaan, niin myös kuusikymmentä miestä maan väestä, jotka kaupungista löydettiin.

19. Ja yhden Camarihaldian Caupungist joca oli sotawäen haldiaxi asetettu ja wijsi miestä nijstä cuin seisoit aina Cuningan edes jotca Caupungist löyttin. Ja Sopherin sodanpäämiehen joca maan Canssan opetti sotiman ja cuusikymmendä miestä maan wäest jotca sijtä Caupungista löyttin.

19 And he took an officer out of the city who was set over the men of war; and five men of those who saw the king's face, who were found in the city; and the scribe, the captain of the army, who mustered the people of the land; and sixty men of the people of the land who were found in the city.

19. And out of the city he took an officer that was set over the men of war, and five men of them that were in the king's presence, which were found in the city, and the principal scribe of the host, which mustered the people of the land, and threescore men of the people of the land that were found in the city:

19. og af Staden tog han een Hofbetjent, som var Befalingsmand over Krigsmændene, og fem Mænd af dem, som saa Kongens Ansigt og som fandtes i Staden, og Skriveren, som var hos Stridshøvedsmanden og som udskrev Folket i Landet og tresindstyve Mænd af Folket i Landet, som fandtes i Staden.

19. Och en kamerer utu stadenom, som öfver krigsmännerna satt var, och fem män, som allstädes hade ståndit för Konungenom, och i stadenom funne voro, och Sopher, härhöfvitsmannen, som folket i landena strida lärde, och sextio män af landsfolkena, som i stadenom funne voro.

19. Ta wöttis ka liñnast ühhe üllema-teenri, kes olli üllewataja ülle söameeste, ja wiis meest neist, kes ikka kunninga silma ees ollid, mis liñnast leiti, ja wäe pealikko kirjotaja, kes se Ma rahwast söa tarwis ülleskirjotas, ja kuuskümmend meest neist Ma rahwast, mis linnast leiti.

19. miesto valdininką, kuris buvo karo vyrų viršininkas, penkis vyrus, karaliaus patarėjus, kuriuos rado mieste, kariuomenės vyriausiąjį raštininką, kuris šaukdavo kariuomenėn vyrus, ir šešiasdešimt krašto vyrų, kurie buvo mieste.

19. und einen Kämmerer aus der Stadt, der gesetzt war über die Kriegsmänner, und fünf Männer, die stets vor dem König waren, die in der Stadt gefunden wurden, und den Schreiber des Feldhauptmanns, der das Volk im Lande zum Heer aufbot, und sechzig Mann vom Volk auf dem Lande, die in der Stadt gefunden wurden;

19. Et de la ville il prit un eunuque qui avait la charge des gens de guerre, et cinq hommes de ceux qui voyaient la face du roi, qui se trouvèrent dans la ville, le secrétaire en chef de l'armée, qui enrôlait le peuple du pays, et soixante hommes d'entre le peuple du pays, qui furent trouvés dans la ville.

19. Y de la ciudad tomó un eunuco, el cual era maestre de campo, y cinco varones de los continuos del rey que se hallaron en la ciudad, y al escriba príncipe del ejército, que hacía la gente de la tierra, con sesenta varones del pueblo de la tierra que se hallaron en la ciudad.

19 En uit de stad nam hij een hoveling, die over de krijgslieden gesteld was, en vijf mannen uit degenen, die des konings aangezicht zagen, die in de stad gevonden werden, mitsgaders den oversten schrijver des heirs, die het volk des lands ten oorlog opschreef, en zestig mannen van het volk des lands, die in de stad gevonden werden.

19. Wziął też z miasta dworzanina jednego, który był przełożony nad ludem, rycerskim, i pięć mężów z tych, którzy stawali przed królem, którzy byli znalezieni w mieście, i pisarza przedniego wojskowego, który spisywał lud onej ziemi, i sześćdziesiąt mężów ludu z onej ziemi, którzy się znależli w mieście.

19. És a városból elvitt egy főembert, ki a hadakozó férfiak előljáró hadnagya volt, és öt férfiút, a kik a király körül forgolódtak volt, a kik találtattak a városban, és a sereg hadnagyának íródeákját, a ki sereget gyűjt vala a föld népe közül, és hatvan férfiakat a föld népe közül, a kik ott találtattak a városban.

19 И из города взял одного евнуха, который был начальствующим над людьми военными, и пять человек, предстоявших лицу царя, которые находились в городе, и писца главного в войске, записывавшего в войско народ земли, и шестьдесят человек из народа земли, находившихся в городе.

19. А з городу взяв одного скопця, що був приказчиком над військовими людьми, та пятьох ізміж невідступних прибічників царських, і головного писаря військового, що записував людей до військової служби, та шістьдесять чоловіка з народу землї, що находились в городї.

20. Nämä otti Nebusaradan, henkivartijain päällikkö, ja vei heidät Baabelin kuninkaan eteen Riblaan.

20. Nämät otti Nebutsaradan huovin ylimmäinen ja vei Babelin tykö Riblatiin.

20. Nämät otti NebuzarAdan huowin ylimmäinen ja wei Babelin Cuningan tygö Riblathijn.

20 And Nebuzaradan the captain of the guard took them and brought them to the king of Babylon to Riblah.

20. And Nebuzaradan captain of the guard took these, and brought them to the king of Babylon to Riblah:

20. Og Nebusar-Adan, den øverste for Livvagten, tog dem og førte dem til Kongen af Babel, til Ribla.

20. Dessa tog NebusarAdan hofmästaren, och förde dem till Konungen af Babel till Riblath.

20. Ja kunninga wahhimeeste pealik Nebosadaran wöttis neid ja wiis neid Pabeli kunninga jure Ribla.

20. Ir Nebuzaradanas, sargybos viršininkas, nuvedė juos pas Babilono karalių į Riblą.

20. diese brachte Nebusaradan, der Hauptmann, und brachte sie zum König von Babel zu Ribla.

20. Nébuzar-Adan, capitaine des gardes, les prit et les mena au roi de Babylone, à Ribla.

20. Estos tomó Nabuzardan capitán de los de la guardia, y llevólos a Rebla al rey de Babilonia.

20 Als Nebuzaradan, de overste der trawanten, dezen genomen had, zo bracht hij hen tot den koning van Babel, naar Ribla.

20. Pojmawszy ich tedy Nabuzardan, hetman żołnierski, zawiódł ich do króla Babiloóskiego do Ryblaty.

20. És vevé őket Nabuzár-Adán, a vitézek hadnagya, és elvitte Babilónia királyához Riblába,

20 И взял их Навузардан, начальник телохранителей, и отвел их к царю Вавилонскому в Ривлу.

20. Оцїх то побрав Навузардан, отаман прибічницький, та й повів їх до царя Вавилонського в Ривлу;

21. Ja Baabelin kuningas antoi lyödä heidät kuoliaaksi Riblassa Hamatin maassa. Ja niin Juuda vietiin pois maastansa pakkosiirtolaisuuteen.

21. Ja Babelin kuningas löi ja tappoi ne Riblatissa Hematin maalla. Näin vietiin Juuda pois maaltansa.

21. Ja Babelin Cuningas tappoi ne Riblathis Hemathin maalla. Näin wietin Juda pois hänen maaldans.

21 And the king of Babylon killed* them and put them to death at Riblah in the land of Hamath. So Judah was carried away captive out of his land.

21. And the king of Babylon smote them, and slew them at Riblah in the land of Hamath. So Judah was carried away out of their land.

21. Og Kongen af Babel slog dem ihjel og dræbte dem i Ribla, i Hamaths Land; saa blev Juda bortført fra sit Land.

21. Och Konungen i Babel slog dem ihjäl i Riblath, i de landena Hamath. Alltså vardt Juda bortförd utu sitt land.

21. Ja Pabeli kunningas löi neid mahha ja surmas neid ärra Riblasse Amati male: nenda läks Juda ommalt maalt wangi.

21. Karalius nužudė juos Rebloje, Emato krašte. Taip Judas buvo ištremtas iš savo krašto.

21. Und der König von Babel schlug sie tot zu Ribla im Lande Hamath. Also ward Juda weggeführt aus seinem Lande.

21. Et le roi de Babylone les frappa, et les fit mourir à Ribla, au pays de Hamath. Ainsi Juda fut transporté hors de son pays.

21. Y el rey de Babilonia los hirió, y mató en Rebla en tierra de Emat: y así pasó Judá de sobre su tierra.

21 En de koning van Babel sloeg hen, en doodde hen te Ribla, in het land van Hamath. Alzo werd Juda uit zijn land gevankelijk weggevoerd.

21. I pobił ich król Babiloóski, a pomordował ich w Ryblacie w ziemi Emat; a tak przeniesiony jest Juda z ziemi swojej.

21. És levágta őket Babilónia királya, és megölte Riblában a Hámát földjén. És így viteték el Júda az ő [10†] földjéről.

21 И поразил их царь Вавилонский, и умертвил их в Ривле, в земле Емаф. И выселены Иудеи из земли своей.

21. А царь Вавилонський повелїв їх повбивати в Ривлї в Емат-країнї. І переведені Юдеї з землї своєї.

22. Mutta sen väen käskynhaltijaksi, joka jäi Juudan maahan, sen, jonka Nebukadnessar, Baabelin kuningas, jätti sinne, hän asetti Gedaljan, Ahikamin pojan, Saafanin pojanpojan.

22. Mutta sen väen päälle, joka Juudan maassa jälellä oli, jonka Nebukadnetsar Babelin kuningas jättänyt oli, asetti hän Gedalian Ahikamin pojan, Saphamin pojan.

22. MUtta NebucadNezar Babelin Cuningas asetti Gedalian Ahikamin pojan Saphanin pojan sen wäen päälle jonga hän jätti Judaan.

22 And as for the people who were left in the land of Judah, whom Nebuchadnezzar king of Babylon had left, he made Gedaliah the son of Ahikam, the son of Shaphan, governor over them.

22. And as for the people that remained in the land of Judah, whom Nebuchadnezzar king of Babylon had left, even over them he made Gedaliah the son of Ahikam, the son of Shaphan, ruler.

22. Men over Folket, som blev tilbage i Judas Land, som Nebukadnezar, Kongen af Babel, lod blive tilbage, ovrer dem satte han Gedalia, en Søn af Ahikam, Safans Søn.

22. Men öfver det folk, som qvart blef i Juda land, som NebucadNezar, Konungen i Babel, qvart blifva lät, satte han Gedalja, Ahikams son, Saphans sons.

22. Ja nende rahwa ülle, mis Juda male jällejäeti, mis Nebukadnetsar Pabeli kunningas jällejättis, panni ta üllemaks Sawani poia Ahikami poia Kedalja.

22. Valdytoju Judo krašte likusiems žmonėms Babilono karalius Nebukadnecaras paskyrė Šafano sūnaus Ahikamo sūnų Gedaliją.

22. Aber über das übrige Volk im Lande Juda, das Nebukadnezar, der König von Babel, übrigließ, setzte er Gedalja, den Sohn Ahikams, des Sohnes Saphans.

22. Quant au peuple qui était demeuré de reste au pays de Juda et que Nébucadnetsar, roi de Babylone, y avait laissé, il lui donna pour gouverneur Guédalia, fils d'Achikam, fils de Shaphan.

22. Y al pueblo que Nabucodonosor rey de Babilonia dejó en tierra de Judá, puso por gobernador a Godolías, hijo de Ahicam, hijo de Safán.

22 Maar aangaande het volk, dat in het land van Juda overgebleven was, dat Nebukadnezar, de koning van Babel, had laten overblijven, daarover stelde hij Gedalia, den zoon van Ahikam, den zoon van Safan.

22. Ale nad ludem, który jeszcze był został w ziemi Judzkiej, którego był zostawił Nabuchodonozor, król Babiloóski, przełożył Godolijasza, syna Ahykamowego, syna Safanowego.

22. A Júda földjén megmaradt népnek pedig, a melyet meghagyott Nabukodonozor, Babilónia királya, Gedáliát, Ahikámnak, a Sáfán fiának fiát, rendelte tiszttartóul.

22 Над народом же, остававшимся в земле Иудейской, который оставил Навуходоносор, царь Вавилонский, – над ними поставил начальником Годолию,сына Ахикама, сына Шафанова.

22. Над тими ж, що позоставляв у Юда-землї, Навуходонозор, царь Вавилонський, поставив начальником Годолїю Ахикаменка Сафанового.

23. Kun kaikki sotaväen päälliköt, he ja heidän miehensä, kuulivat, että Baabelin kuningas oli asettanut Gedaljan käskynhaltijaksi, tulivat he miehinensä Gedaljan luo Mispaan, nimittäin Ismael, Netanjan poika, Joohanan, Kaareahin poika, netofalainen Seraja, Tanhumetin poika, ja Jaasanja, maakatilaisen poika.

23. Kuin kaikki sotajoukkoin päämiehet ja muut kuulivat Babelin kuninkaan korottaneen Gedalian, tulivat he Gedalian tykö Mitspaan: Ismael Netanian poika, ja Johanan Karean poika, ja Seraja Tanhumetin Netophatilaisen poika, ja Jaasanja Maakatin poika, miehinensä.

23. Cosca caicki sotajoucko päämiehet ja muut cuulit Babelin Cuningan corgottanen Gedalian tulit he Gedalian tygö Mizpaan nimittäin Ismael Nethanin poica ja Johanan Kareahn poica ja Seraja Thanhumethin sen Netophathiterin poica ja Jaesanja Maechatin poica heidän miehinens.

23 Now when all the captains of the forces, they and their men, heard that the king of Babylon had made Gedaliah governor, they came to Gedaliah to Mizpah, even Ishmael the son of Nethaniah and Johanan the son of Kareah and Seraiah the son of Tanhumeth the Netophathite and Jaazaniah the son of the Maacathite, they and their men.

23. And when all the captains of the armies, they and their men, heard that the king of Babylon had made Gedaliah governor, there came to Gedaliah to Mizpah, even Ishmael the son of Nethaniah, and Johanan the son of Careah, and Seraiah the son of Tanhumeth the Netophathite, and Jaazaniah the son of a Maachathite, they and their men.

23. Der alle Stridshøvedsmændene, de og deres Mænd, hørte, at Kongen af Babel havde sat Gedalia over dem, da kom de til Gedalia til Mizpa, baade Ismael, Nethanias Søn, og Johanan, Kareaks Søn, og Seraja, Netofatiten Thanhumeths Søn, og Maakatiten Jaasanias Søn, de og deres Mænd.

23. Då nu allt krigsfolkets höfvitsmän och männerna hörde, att Konungen af Babel hade uppsatt Gedalja, kommo de till Gedalja i Mizpa, nämliga Ismael, Nethania son, och Johanan, Kareahs son, och Seraja, Thanhumeths son, den Netophathiten, och Jaesania, Maachati son, samt med deras män.

23. Ja kui keik Juda wäe pealikkud said kuulda, nemmad ja nende mehhed, et Pabeli kunningas olli Kedalja üllemaks pannud, siis tullid nemmad Kedalja jure Mitspa: Kui Ismael Netanja poeg, ja Karei poeg Joanan, ja Tanumeti poeg Seraja se Netowati-mees, ja Maakati poeg Jaasanja, nemmad ja nende mehhed.

23. Kariuomenės vadai ir jų vyrai išgirdo, kad Babilono karalius paskyrė Goedaliją Judo valdytoju. Ir atėjo pas jį į Micpą Netanijos sūnus Izmaelis, Kareacho sūnus Johananas, netofiečio Tanhumeto sūnus Seraja, maako sūnus Jaazanijas ir jų vyrai.

23. Da nun alle Hauptleute des Kriegsvolks und die Männer hörten, daß der König von Babel Gedalja eingesetzt hatte, kamen sie zu Gedalja gen Mizpa, nämlich Ismael, der Sohn Nethanjas, und Johanan, der Sohn Kareahs, und Seraja, der Sohn Thanhumeths, der Netophathiter, und Jaasanja, der Sohn des Maachathiters, samt ihren Männern.

23. Et lorsque tous les capitaines des gens de guerre et leurs gens eurent appris que le roi de Babylone avait établi pour gouverneur Guédalia, ils vinrent vers Guédalia à Mitspa, savoir, Ismaël, fils de Néthania, et Jochanan, fils de Karéach, et Séraja, fils de Thanhumeth le Nétophathite, et Jaazania, fils du Maacathite, eux et leurs gens.

23. Y oyendo todos los príncipes del ejército, ellos y los varones, que el rey de Babilonia había puesto por gobernador a Godolías, viniéronse a Godolías en Maspa, es a saber, Ismael, hijo de Natanias, y Johannán, hijo de Caree, y Saraías, hijo de Tanehumet Netofatita, y Jezonías, hijo de Maacati, ellos con los suyos.

23 Toen nu al de oversten der heiren, zij en hun mannen, hoorden, dat de koning van Babel Gedalia tot overste gesteld had, kwamen zij tot Gedalia naar Mizpa; namelijk, Ismael, de zoon van Nethanja, en Johanan, de zoon van Kareah, en Seraja, de zoon van Tanhumeth, de Netofathiet, en Jaazanja, de zoon van den Maachathiet, zij en hun mannen.

23. A gdy usłyszeli wszyscy hetmani wojska, sami i mężowie ich, że przełożył król Babiloóski Godolijasza, tedy przyszli do Godolijasza do Masfy; mianowicie, Izmael, syn Natanijaszowy, i Johanan, syn Kareaszowy, i Serajasz, syn Tanhumeta Netofatczyk a, i Jezonijasz, syn Maachatowy sami i mężowie ich.

23. Mikor pedig meghallották a seregek hadnagyai mind, és az ő embereik, hogy Babilónia királya Gedáliát [11†] tette tiszttartóvá, elmentek Gedáliához Mispába, Izmáel, a Nétánia fia, és Johanán, a Kareáh fia, és Serája, a nétofáti Tánhumet fia, és Jahazánia, Maakáti fia, ők és az ő embereik;

23 Когда услышали все военачальники, они и люди их, что царь Вавилонский поставил начальником Годолию, то пришли к Годолии в Массифу, и именно : Исмаил, сын Нефании, и Иоханан, сын Карея, и Сераия, сын Танхумефа из Нетофафа, и Иезания, сын Маахитянина, они и люди их.

23. Як же почули всї військові отамани з військовими людьми, що царь Вавилонський настановив Годолїю, то й зібрались усї до Годолїї в Массифу, а то: Ісмаїл Нетанїєнко, та Йоханан Кареєнко та Серая Танхуметенко з Нетофата, та Езанїя Маахитієнко, з своїми людьми.

24. Ja Gedalja vannoi heille ja heidän miehillensä ja sanoi heille: Älkää peljätkö kaldealaisten palvelijoita. Jääkää maahan ja palvelkaa Baabelin kuningasta, niin te menestytte.

24. Ja Gedalia vannoi heille ja heidän miehillensä ja sanoi heille: älkäät peljätkö olla Kaldealaisten alamaisina: pysykäät maassa ja palvelkaat Babelin kuningasta, niin te menestytte.

24. Ja Gedalia wannoi heille ja heidän miehillens ja sanoi: älkät peljätkö olla Chalderein alimmaisna pysykätte maalla ja olcat Babelin Cuningalle cuuliaiset nijn teidän menesty.

24 And Gedaliah swore to them and to their men and said to them, Do not fear because of the servants of the Chaldeans. Dwell in the land and serve the king of Babylon and it will be well with you*.

24. And Gedaliah sware to them, and to their men, and said unto them, Fear not to be the servants of the Chaldees: dwell in the land, and serve the king of Babylon; and it shall be well with you.

24. Og Gedalia tilsvor dem og deres Mænd og sagde til dem: Frygter ikke for Kaldæernes Tjenere; bliver i Landet og tjener Kongen af Babel, saa skal det gaa eder vel.

24. Och Gedalja svor dem, och deras män, och sade till dem: Frukter eder intet att vara de Chaldeers underdånar; blifver i landena, och varer Konungenom af Babel underdånige, så går eder väl.

24. Ja Kedalja wandus neile ja nende meestele ja ütles neile: Ärge kartke Kaldea-rahwa allamad olles, jäge seie male ja jäge Pabeli kunninga allamaks, siis peab teil hea pölli ollema.

24. Gedalijas prisiekė jiems: ‘‘Nebijokite chaldėjų tarnų, gyvenkite krašte, tarnaukite Babilono karaliui ir bus jums gerai’‘.

24. Und Gedalja schwur ihnen und ihren Männern und sprach zu ihnen: Fürchtet euch nicht, untertan zu sein den Chaldäern; bleibet im Lande und seid untertänig dem König von Babel, so wird's euch wohl gehen!

24. Et Guédalia leur jura, à eux et à leurs gens, et leur dit: Ne craignez pas les serviteurs des Caldéens. Demeurez au pays, servez le roi de Babylone, et vous vous en trouverez bien.

24. Y Godolías les hizo juramento, a ellos y a los suyos, y díjoles: No hayáis temor de los siervos de los Caldeos: habitád en la tierra, y servíd al rey de Babilonia, y habréis bien.

24 En Gedalia zwoer hun en hun mannen, en zeide tot hen: Vreest niet van te zijn knechten der Chaldeen, blijft in het land, en dient den koning van Babel, zo zal het u wel gaan.

24. Którym przysiągł Godolijasz, i mężom ich, i rzekł im: Nie bójcie się być poddanymi Chaldejczykom; zostaócie w ziemi, a służcie królowi Babiloóskiemu, i będzie wam dobrze.

24. És megesküdött nékik Gedália és az ő embereiknek, és monda nékik: Ne féljetek a Káldeusoknak való szolgálattól. Maradjatok az országban, és szolgáljatok Babilónia királyának, és jó dolgotok lesz.

24 И поклялся Годолия им и людям их, и сказал им: не бойтесь бытьподвластными Халдеям, селитесь на земле и служите царю Вавилонскому, ибудет хорошо вам.

24. І заклявся їм і людям їх Годолїя, кажучи: Не лякайтесь служити Халдеям, осїдайтесь у землї й бувайте підневоленити цареві Вавилонському, а буде вам добре.

25. Mutta seitsemännessä kuussa tuli Ismael, Netanjan poika, Elisaman pojanpoika, joka oli kuninkaallista sukua, mukanaan kymmenen miestä, ja he löivät kuoliaaksi Gedaljan ja ne Juudan miehet ja kaldealaiset, jotka olivat hänen kanssansa Mispassa.

25. Mutta seitsemännellä kuukaudella tuli Ismael Netanian poika, Elisaman pojan kuninkaallisesta suvusta, ja kymmenen miestä hänen kanssansa, ja tappoivat Gedalian ja ne Juudalaiset ja Kaldealaiset, jotka hänen kanssansa olivat Mitspassa.

25. MUtta seidzemennellä Cuucaudella tuli Ismael Nethanian poica Elisaman poica Cuningalisesta sugusta ja kymmenen miestä hänen cansans ja tapoit Gedalian ja ne Judalaiset ja Chalderit jotca hänen cansans olit Mizpaas.

25 But it happened in the seventh month, that Ishmael the son of Nethaniah, the son of Elishama, of the royal seed, came and ten men with him and killed* Gedaliah, so that he died and the Jews and the Chaldeans who were with him at Mizpah.

25. But it came to pass in the seventh month, that Ishmael the son of Nethaniah, the son of Elishama, of the seed royal, came, and ten men with him, and smote Gedaliah, that he died, and the Jews and the Chaldees that were with him at Mizpah.

25. Men det skete i den syvende Maaned, at Ismael, en Søn af Nethania, Elisamas Søn, af kongelig Sæd, kom og ti Mænd med ham, og de sloge Gedalia, saa at han døde tillige med Jøderne og Kaldæerne, som vare hos ham i Mizpa.

25. Men i sjunde månadenom kom Ismael, Nethania son, Elisama sons, utaf Konungsliga slägt, och tio män med honom, och slogo Gedalja ihjäl; dertill de Judar och Chaldeer, som med honom voro i Mizpa.

25. Ja se sündis seitsmel kuul, et Ismael tulli, kes Netanja poeg, kes Elisama poeg kunninglikkust soust, ja kümme meest temmaga, ja löid Kedalja mahha, et ta ärrasurri, ja need Judid ja Kaldea-mehhed, kes ta jures ollid Mitspas.

25. Septintą mėnesį į Miscpą atėjo Elišamo sūnaus Netanijos sūnus Izmaelis, kilęs iš karališkos giminės, su dešimčia vyrų ir užmušė Gedaliją, žydus ir chaldėjus, buvusius su juo.

25. Aber im siebenten Monat kam Ismael, der Sohn Nethanjas, des Sohnes Elisamas, vom königlichen Geschlecht, und zehn Männer mit ihm, und sie schlugen Gedalja tot, dazu die Juden und Chaldäer, die bei ihm waren zu Mizpa.

25. Mais, au septième mois, Ismaël, fils de Néthania, fils d'Élishama, de la race royale, et dix hommes avec lui, vinrent, frappèrent Guédalia, et le tuèrent ainsi que les Juifs et les Caldéens qui étaient avec lui à Mitspa.

25. Y en el mes séptimo vino Ismael, hijo de Natanias, hijo de Elisama de la simiente real, y diez varones con él, e hirieron a Godolías, y murió, y también a los Judíos y Caldeos que estaban con él en Maspa.

25 Maar het geschiedde in de zevende maand, dat Ismael, de zoon van Nethanja, den zoon van Elisama, van koninklijk zaad, kwam, en tien mannen met hem; en zij sloegen Gedalia, dat hij stierf; mitsgaders de Joden en de Chaldeen, die met hem te Mizpa waren.

25. I stało się miesiąca siódmego, że przyszedł Izmael, syn Natanijasza, syna Elisamowego, z nasienia królewskiego, i dziesięć mężów z nim, i zabili Godolijasza, i umarł; także Żydów i Chaldejczyków, którzy z nim byli w Masfa.

25. A hetedik hónapban azonban elment Izmáel, Nétániának, az Elisáma fiának fia, a ki királyi magból volt, és vele tíz férfiú, és megölték Gedáliát és meghalt; és a Zsidókat és a Káldeusokat, a kik ő vele voltak Mispában.

25 Но в седьмой месяц пришел Исмаил, сын Нефании, сына Елишамы, из племени царского, с десятью человеками, и поразил Годолию, и он умер, и Иудеев и Халдеев, которые были с ним в Массифе.

25. Та семого місяця появивсь Ісмаїл Нетанїєнко, сина Елисамового, з царського роду, а з ним десять чоловіка, й вбив Годолїю, і він умер, а також і Юдеїв та Халдеїв, що були при йому в Массифі.

26. Silloin nousi kaikki kansa, pienimmästä suurimpaan, ja samoin sotaväen päälliköt, ja he menivät Egyptiin, sillä he pelkäsivät kaldealaisia.

26. Niin nousi kaikki kansa sekä suuret että pienet, ja sotaväen päämiehet, ja tulivat Egyptiin; sillä he pelkäsivät Kaldealaisia.

26. Nijn nousi caicki Canssa sekä suuret että pienet ja sotawäen päämiehet ja tulit Egyptijn: sillä he pelkäisit Chalderejä.

26 And all the people, both small and great and the captains of the forces, arose and came to Egypt, for they were afraid of the Chaldeans.

26. And all the people, both small and great, and the captains of the armies, arose, and came to Egypt: for they were afraid of the Chaldees.

26. Da gjorde alt Folket sig rede, baade smaa og store, tillige med Hærenes Øverster og drog til Ægypten; thi de frygtede for Kaldæerne.

26. Då reste sig upp allt folket, både små och store, och krigsöverstarna, och kommo in uti Egypten; förty de fruktade sig för de Chaldeer.

26. Siis wötsid keik rahwas kätte, ni hästi wähhemad kui suremad ja wäe pealikkud, ja tullid Egiptusse: sest nemmad kartsid Kaldea-rahwa eest.

26. Tada visi žmonės, dideli ir maži, bei kariuomenės vadai išėjo į Egiptą, nes jie bijojo chaldėjų.

26. Da machte sich auf alles Volk, klein und groß, und die Obersten des Kriegsvolks und kamen nach Ägypten; denn sie fürchteten sich vor den Chaldäern.

26. Alors tout le peuple, depuis le plus petit jusqu'au plus grand, avec les capitaines des gens de guerre, se levèrent et s'en allèrent en Égypte, parce qu'ils avaient peur des Caldéens.

26. Entónces levantándose todo el pueblo, desde el menor hasta el mayor, con los capitanes del ejército, fuéronse a Egipto por temor de los Caldeos.

26 Toen maakte zich al het volk op, van de minste tot den meeste, en de oversten der heiren, en kwamen in Egypte; want zij vreesden voor de Chaldeen.

26. Tedy powstał wszystek lud od małego aż do wielkiego, i hetmani wojsk, a poszli do Egiptu; bo się bali Chaldejczyków.

26. És felkelt az egész nép kicsinytől nagyig és a seregek hadnagyai, és elmentek Égyiptomba; mert féltek a Káldeusoktól.

26 И встал весь народ, от малого до большого, и военачальники, и пошли в Египет, потому что боялись Халдеев.

26. Тодї рушив увесь люд од найменьшого до найбільшого вкупі з військовим отаманнєм та й відправились у Египет, боялись бо Халдеїв.

27. Mutta kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä vuotena siitä, kun Joojakin, Juudan kuningas, oli viety pakkosiirtolaisuuteen, kahdennessatoista kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä seitsemäntenä päivänä, korotti Evil-Merodak, Baabelin kuningas, samana vuonna, jona hän tuli kuninkaaksi, Juudan kuninkaan Joojakinin pään, vapauttaen hänet vankilasta.

27. Seitsemäntenä ajastaikana neljättäkymmentä, sittekuin Jojakin Juudan kuningas oli viety pois, seitsemäntenä päivänä kolmattakymmentä, toisella kuukaudella toistakymmentä otti Evilmerodak Babelin kuningas ensimäisenä valtakuntansa vuonna Jojakinin Juudan kuninkaan ylös vankihuoneesta,

27. SEidzemendenä ajastaicana neljättäkymmendä sijttecuin Jojachin Judan Cuningas oli wiety pois seidzemendenä päiwänä colmattakymmendä toisella Cuucaudella toistakymmendä otti EwilMerodach Babelin Cuningas ensimäisnä hänen waldacundans wuonna Jojachinin Judan Cuningan fangihuonesta.

27 And it happened in the thirty-seventh year of the captivity of Jehoiachin king of Judah, in the twelfth month, on the twenty-seventh day of the month, that Evil-merodach king of Babylon, in the year that he began to reign, lifted up the head of Jehoiachin king of Judah out of prison.

27. And it came to pass in the seven and thirtieth year of the captivity of Jehoiachin king of Judah, in the twelfth month, on the seven and twentieth day of the month, that Evilmerodach king of Babylon in the year that he began to reign did lift up the head of Jehoiachin king of Judah out of prison;

27. Og det skete i det syv og tredivte Aar, efter at Jojakin, Kongen af Juda, var bortført, i den tolvte Maaned, paa den syv og tyvende Dag i Maaneden, da opløftede Evilmerodak, Kongen af Babel, i det Aar han blev Konge, Jo jakins, Judas Konges Hoved fra Fængselets Hus.

27. Uti sjunde och tretionde årena, sedan Jojachin, Juda Konung, bortförd var, på sjunde och tjugonde dagen i tolfte månadenom, hof EvilMerodach, Konungen i Babel, uti första årena af sitt rike, Jojachins, Juda Konungs, hufvud upp utu fängslehuset;

27. Ja se sündis seitsmel aastal neljatkümmend, pärrast sedda, kui Juda kunningas Jojakin olli wangi widud, seitsmel kahheteistkümnema ku päwal kolmatkümmend, et Pabeli kunningas Ewilmerodak sel aastal, kui ta kunningaks sai, Juda kunninga Jojakini Pea wangikoiast üllestöstis,

27. Trisdešimt septintaisiais Judo karaliaus Jehojachino tremties metais, dvylikto mėnesio dvidešimt septintą dieną Babilono karalius Evil Merodachas pirmaisiais savo karaliavimo metais išleido Judo karalių Jehojachiną iš kalėjimo.

27. Aber im siebenunddreißigsten Jahr, nachdem Jojachin, der König Juda's, weggeführt war, am siebenundzwanzigsten Tag des zwölften Monats, hob Evil-Merodach, der König zu Babel im ersten Jahr seines Königreichs das Haupt Jojachins, des Königs Juda's, aus dem Kerker hervor

27. Or il arriva, la trente-septième année de la captivité de Jéhojakin, roi de Juda, le vingt-septième jour du douzième mois, qu'Évilmérodac, roi de Babylone, l'année où il devint roi, releva la tête de Jéhojakin, roi de Juda, et le tira de prison.

27. Y aconteció a los treinta y siete años de la transmigración de Joaquín rey de Judá, en el mes doceno, a los veinte y siete del mes, que Evil-merodac rey de Babilonia, en el primer año de su reino, levantó la cabeza de Joaquín rey de Judá, sacándole de la casa de la cárcel;

27 Het geschiedde daarna in het zeven en dertigste jaar der wegvoering van Jojachin, den koning van Juda, in de twaalfde maand, op den zeven en twintigsten der maand, dat Evilmerodach, de koning van Babel, in het jaar, als hij koning werd, het hoofd van Jojachin, den koning van Juda, uit het gevangenhuis, verhief.

27. Stało się także trzydziestego i siódmego roku pojmania Joachyna, króla Judzkiego, dwunastego miesiąca dnia dwudziestego siódmego tegoż miesiąca, że wywyższył Ewilmerodach, król Babiloóski, tegoż roku, gdy począł królować, głowę Joachyna, króla Judzkiego, uwolniwszy go z więzienia.

27. És lőn a harminczhetedik esztendőben, Joákinnak, a Júda királyának fogságba hurczoltatása után, a tizenkettedik hónap huszonhetedik napján, kivette Evil-Merodák, Babilónia királya, az ő uralkodásának első esztendejében Joákint, Júda királyát a fogházból;

27 В тридцать седьмой год переселения Иехонии, царя Иудейского, в двенадцатый месяц, в двадцать седьмой день месяца, Евилмеродах, царь Вавилонский, в год своего воцарения, вывел Иехонию, царя Иудейского, из дома темничного

27. І сталося в трийцять семому роцї невольництва Ехонїєвого, царя Юдейського, у дванайцятому місяцї, двайцять семого дня місяця, Евилмеродах, царь Вавилонський, в роцї, як почав царювати, вивів Ехонїю, царя Юдиного, з темницї;

28. Ja hän puhutteli häntä ystävällisesti ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi muitten kuningasten istuimia, jotka olivat hänen tykönänsä Baabelissa.

28. Ja puhui hänen kanssansa ystävällisesti, ja asetti hänen istuimensa ylemmäksi niiden kuningasten istuimia, jotka hänen tykönänsä olivat Babelissa,

28. Ja puhui hänen cansans ystäwälisest ja asetti hänen istuimens ylemmä Cuningasten istuimita jotca hänen tykönäns olit Babelis.

28 And he spoke kindly to him and set his throne above the throne of the kings that were with him in Babylon,

28. And he spake kindly to him, and set his throne above the throne of the kings that were with him in Babylon;

28. Og han talede gode Ord med ham, og han satte hans Stol over de Kongers Stole, som vare hos ham i Babel.

28. Och talade vänliga med honom, och satte hans stol utöfver de Konungars stolar, som när honom voro i Babel;

28. Ja räkis temmaga lahkeste ja panni temma aujärje ülle nende kunningatte aujärre, kes ta jures Pabelis.

28. Jis draugiškai su juo kalbėjo ir davė jam sostą, aukštesnį negu kitų karalių, kurie buvo su juo Babilone.

28. und redete freundlich mit ihm und setzte seinen Stuhl über die Stühle der Könige, die bei ihm waren zu Babel,

28. Il lui parla avec douceur, et il mit son trône au-dessus du trône des rois qui étaient avec lui à Babylone.

28. Y hablóle bien, y puso su asiento sobre el asiento de los reyes que con él estaban en Babilonia.

28 En hij sprak vriendelijk met hem, en stelde zijn stoel boven den stoel der koningen, die bij hem te Babel waren.

28. I rozmawiał z nim łaskawie, a wystawił stolicę jego nad stolicę innych królów, którzy z nim byli w Babilonie.

28. És kegyesen beszélt vele, és feljebb tette az ő székét a többi királyok székeinél, a kik nála voltak Babilóniában;

28 и говорил с ним дружелюбно, и поставил престол его выше престола царей, которые были у него в Вавилоне;

28. І розмовляв з ним любомирно, й поставив його престол висше престола инших царів, що були в нього в Вавилонї;

29. Hän sai panna pois vangin puvun ja aina aterioida hänen luonaan, niin kauan kuin eli.

29. Ja muutti hänen vankeutensa vaatteet; ja hän söi aina hänen tykönänsä kaiken elinaikansa;

29. Ja muutti hänen fangeudens waattet ja hän söi aina hänen tykönäns caiken elinaicans.

29 and changed his prison garments. And (Jehoiachin) ate bread before him continually all the days of his life,

29. And changed his prison garments: and he did eat bread continually before him all the days of his life.

29. Og han omskiftede sine Fængselsklæder, og han aad stedse Brød for hans Ansigt i alle sine Livsdage.

29. Och förvandlade hans fängelsekläder; och han åt alltid inför honom i alla sina lifsdagar;

29. Ja ta wahhetas omma wangipölwe rided, ja söi allatsi leiba temma ees keige omma ello aia.

29. Jis pakeitė Jehojachino kalėjimo drabužius, ir tas valgė karaliaus akivaizdoje per visas savo gyvenimo dienas.

29. und wandelte die Kleider seines Gefängnisses, und er aß allewege vor ihm sein Leben lang;

29. Et, après qu'il lui eut changé ses vêtements de prisonnier, il mangea constamment en sa présence, tout le temps de sa vie.

29. Y mudóle los vestidos de su prisión, y comió delante de él continuamente todos los dias de su vida.

29 En hij veranderde de klederen zijner gevangenis, en hij at geduriglijk brood voor zijn aangezicht, al de dagen zijns levens.

29. Odmienił też odzienie jego, w którem był w więzieniu, i jadł chleb zawsze przed obliczem jego po wszystkie dni żywota swego.

29. És kicserélte fogsága ruháit, és mindenkor nála volt étele életének minden idejében.

29 и переменил темничные одежды его, и он всегда имел пищу у него, вовсе дни жизни его.

29. І перемінив невольницьку одїж його, й трапезував він раз-у-раз в присуттї його, поки й жив на світї.

30. Ja hän sai kuninkaalta elatuksensa, mitä kunakin päivänä tarvitsi, vakinaisen elatuksen, niin kauan kuin eli.

30. Ja hän määräsi hänelle hänen osansa, hänelle aina joka päivä kuninkaalta annettavaksi, kaikkena hänen elinaikanansa.

30. Ja määräis hänelle hänen osans hänelle aina jocapäiwä Cuningalda annetta caickena hänen elinaicanans.

30 and for his allowance. There was a continual allowance given him from the king, every day a portion, all the days of his life.

30. And his allowance was a continual allowance given him of the king, a daily rate for every day, all the days of his life.

30. Og angaaende hans Underholdning, da gaves ham stadig Underholdning af Kongen, hver Dag hvad han behøvede for den Dag, alle hans Livsdage.

30. Och satte honom före hans del, den man honom alltid gifva skulle af Konungenom, hvar dag, så länge han lefde.

30. Ja ta toidussega olli se luggu: temma toidus anti temmale allatsi kunninga käest iggal päwal päwa ossa keige temma ello aia.

30. Karalius jam paskyrė nuolatinį išlaikymą, kurį jis gaudavo kiekvieną dieną, per visas savo gyvenimo dienas.

30. und es ward ihm ein Teil bestimmt, das man ihm allewege gab vom König, auf einen jeglichen Tag sein ganzes Leben lang.

30. Et pour son entretien, un ordinaire continuel lui fut établi par le roi, pour chaque jour et pour tout le temps de sa vie.

30. Y hacíale dar el rey su comida continuamente, cada cosa en su tiempo, todos los dias de su vida.

30 En aangaande zijn tering, een gedurige tering werd hem van den koning gegeven, elk dagelijks bestemde deel op zijn dag, al de dagen zijns levens.

30. Obrok też jemu naznaczony ustawicznie mu dawano od króla, na każdy dzieó po wszystkie dni żywota jego.

30. És mindenkor kijárt az ő része, a melyet a király adott néki napról-napra életének minden idejében.

30 И содержание его, содержание постоянное, выдаваемо было ему от царя, изо дня в день, во все дни жизни его.

30. І харчове його - щоденне харчове - давано йому від царя на кожний день по всї днї життя його.